Yleistä TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Transkriptio

1 Vammaisfoorumin lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Yleistä Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin suomalaista vammaista henkilöä. Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Vammaisfoorumi yhtyy esitykseen siinä, että nykyinen palveluvalikoima, sitä koskevat säännökset ja säännöksiä täydentävät lukuisat laajat ohjeet ovat vaikeasti hallittava kokonaisuus työ- ja elinkeinotoimistoissa asiakastyötä tekeville virkailijoille, asiakkaille, palveluntuottajille ja yhteistyötahoille. Näin ollen esityksen tavoitteena oleva työ-elinkeinoviranomaisten järjestämisvastuulla olevien palvelujen ja niihin liittyvien taloudellisten etuuksien säätäminen mahdollisimman yhteneväisesti on asiallinen ja tervetullut parannus. Hallituksen esityksen antaminen niin, että se tulee pääosin voimaan jo vuoden 2013 alusta, on kuitenkin aiheuttanut ihmetystä vammaisjärjestöissä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on runsaasti vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen ja ammatillisen kuntoutuksen selkeyttämiseen liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelman kirjausten seurauksena on perusteltu lukuisia työryhmiä, joiden työ on kesken. Siksi on tärkeää, että käynnissä olevat uudistukset sovitetaan yhteen. Erityisen tärkeänä vammaisjärjestöt pitävät valmisteilla olevaa toimintaohjelmaa osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi. Työryhmä on saanut aikaa saakka. Olemme ymmärtäneet toimintaohjelman sisältävän ehdotuksia, joiden toteuttaminen on tapahduttava kirjauksin lainsäädäntöön, ensisijaisesti lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Tämä tarkoittaisi sitä, että uusi laki olisi heti voimaan tultuaan avattava uudestaan. Hallituksen esityksessä viitataan useassa kohdin yhdenvertaisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, mitä Vammaisfoorumi pitää myönteisenä. Pidämme olennaisen tärkeänä, että yhdenvertaisuus ei saa tarkoittaa tiettyjen ryhmien, kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman heikentämistä. Vammaisfoorumi pitää työhallinnon alaan kuuluvan lainsäädännön selkiyttämistä erittäin tarpeellisena tavoitteena. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännön selkiyttämisen ohella on tärkeää vahvistaa työ ja elinkeinohallinnon työntekijöiden samoin kuin työnantajien ja yrittäjien vammaispoliittista osaamista koulutuksen, tiedottamisen ja vaikuttamistyön kautta. Henkilöstökoulutuksen tulee sisältää vammaispoliittisesti painottuneita koulutuksen osa-alueita, jotka toteutetaan yhteistyössä vammaisjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. TE-keskusten työntekijöille tulee antaa koulutuksen yhteydessä myös tietoa siitä, mitä työllistymistä tukevia palveluja vammaiselle työnhakijalle ja hänet palkkaavalle työnantajalle on tarjolla TEM:n palveluiden lisäksi. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi aidosti, tulee palveluvalikoiman kuitenkin olla kaikkien saatavilla kokonaisuudessaan, ei vain lähtökohtaisesti. Siksi kannatamme Valtakunnallisen vammaisneuvoston esitystä, että palveluvalikon käytännön toteutuksen turvaamiseksi TEkeskusten työntekijät ohjeistetaan valtakunnan tasoisella yhtenäisellä ohjeistuksella erilaisten asiakasryhmien yhdenvertaisen palvelun varmistamiseksi. Vammaisfoorumi haluaa myös korostaa sitä, ettei palvelutarjonnan yhdenmukaistamisen ja yhdenvertaistamisen nimissä voida heikentää joidenkin ihmisryhmien asemaa. Heikossa asemassa olevien ryhmien kohdalla tulee ottaa käyttöön positiivisen erityiskohtelun menettelyjä,

2 joilla turvataan kyseisen ryhmän tai yksilön tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Vammaisfoorumi on huolestunut siitä, että positiivisen erityiskohtelun elementit ovat jääneet esityksessä hyvin vähälle huomiolle. Ehdotuksen mukaan palveluvalikoiman uudistamisen tavoitteena on, että TE-toimistojen asiakkaiden status on mahdollisimman pitkälle samankaltainen samanlaisissa palveluissa ja ettei asiakkaita aseteta perusteetta eriarvoiseen asemaan palvelujen aikaisten etuuksien osalta. Vammaisfoorumi toistaa kantanaan, että yhdenvertaisuudessa on kysymys myös positiivisesta erityiskohtelusta eikä siitä, että kaikkia kaikissa olosuhteissa kohdellaan samalla tavalla. Positiiviseen erityiskohteluun liittyen Vammaisfoorumi vaatii, että KEL 12 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt säilyttävät asemansa myös uudistetussa laissa julkisista työvoimapalveluista. Vammaisfoorumi pitää palvelulinjojen määrittelyn palvelutarvelähtöisyyttä kannatettavana. Vammaisuus sinänsä ei saa olla taustalla vaikuttavana tekijänä, jonka perusteella vammaiset henkilöt aina ohjataan tietylle palvelulinjalle. Mikäli kyseessä on osaava ja työllistymään valmis henkilö, tulee hänelle tarjota palveluja, jotka parhaiten turvaavat hänen nopean työllistymisensä ja sijoittumisensa avoimille työmarkkinoille. Vammaisfoorumi pitää erinomaisen hyvänä ja Suomen vammaispolitiikan tavoitteiden mukaisena sitä, että tällä hetkellä voimassa olevassa lainsäädännössä käytetystä käsitteestä vajaakuntoinen luovutaan termin leimaavuuden vuoksi. Korvaava termi henkilö, jonka sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä (7 luku 5 mom 1 kohta) on vähemmän leimaavaa. Uuden käsitteen määritelmää rakennettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että se ei rajaa palveluiden ulkopuolelle niitä tarvitsevia. Terminologian muutos on johdonmukaisesti toteuttava kaikissa niissä liittyvissä laeissa, esimerkiksi laissa sosiaalisista yrityksistä, johon termi vajaakuntoinen on luonnoksessa edelleen jäänyt. Samaten ylläpitokorvauksen nimen muuttaminen kulukorvaukseksi on toteutettava kaikissa niissä laissa, jossa puhutaan työvoima- ja yrityspalvelujen ylläpitokorvauksista. Esityksen perusteluissa todetaan selkeästi, että vaikka henkilö olisi jonkin muun järjestelmän mukaan todettu työkyvyttömäksi (ts. olisi työkyvyttömyyseläkkeellä), häntä voidaan työvoima- ja elinkeinopalveluissa pitää työkykyisenä, jos hänen työllistymistään pystytään näiden palveluiden keinoin edistämään. Esityksen pykäläkohtaiset kommentit 1 luku 3 julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisessa otetaan käyttöön palvelulinjojen perustava palvelumalli. Palvelulinjoja on kolme ja asiakkaat ohjautuvat palvelulinjoille arvioiden palvelutarpeensa perusteella. Työ- ja elinkeinoviranomainen ja asiakas yhdessä arvioivat asiakkaan palvelutarpeen. Vammaisfoorumi edellyttää palvelutarpeen arvioinnissa, että on erityisesti otettava huomioon vammaisen työnhakijan asiantuntemus omasta palvelutarpeestaan, koska vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden aiheuttamat palvelutarpeet ovat muutakin kuin lääkärilausunnosta ilmenevät diagnoosit. Sähköisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus sekä henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus palveluntarvetta arvioinnissa on varmistettava. Vammaisfoorumi yhtyy Valtakunnallinen vammaisneuvoksen lausuntoon, että kasvokkain ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuutta sähköisten järjestelmien esteellisyydestä johtuen erityisen tärkeänä. Nyt kehitteillä olevat työvoimapalveluita koskevat järjestelmät tulee luoda heti alusta alkaen esteettömiksi ja saavutettaviksi. 2 luku 5 Lakiesityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan työnhakijan haastattelu järjestettäisiin kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta kaikille työnhakijoille, myös muille kuin työttömille

3 työnhakijoille. Pykälätekstissä tämä näkyy niin, että puhutaan vain työnhakijasta, ei työttömästä työnhakijasta. Tätä asiaa on painottava te-toimiston virkailijoiden koulutuksessa. Yksityiskohtaisiin perusteluihin on kirjattava, että esteellinen haastatteluympäristö ei saa muodostua työhaastattelun epäämiselle. Myös haastattelun onnistumisen kannalta tarvittavat tukitoimet on kirjattava esitöihin. 6 Asiointitavasta ja yhteydenpidosta sopiminen on hyvä asia; haluamme muistuttaa että tältäkin osin täytyy toteutua työnhakijan aito kuuleminen ja todelliset mahdollisuudet työhakijan tarpeiden mukaisiin kommunikaation ja yhteydenpidon tapoihin, esteettömyys huomioiden. 7 Hallituksen esityksessä 2 luvun 7 :ssä todetaan että työllistymissuunnitelma on laadittava, jollei sen laatiminen ei ole ilmeisen tarpeetonta. Työllistymissuunnitelman tarpeellisuuden arviointi vaatii normaalia laaja-alaisempaa asiantuntijuutta. Vammaisfoorumi on huolissaan siitä, miten ja keiden toimesta tarpeen arviointi tehdään. Vammaisfoorumi on lausunnoissaan korostanut, ettei pelkän diagnoosin perusteella voida arvioida, mikä on henkilön todellinen työkyky ja osaaminen erilaisissa tehtävissä ja työolosuhteissa. 8 Vammaisfoorumin mielestä on positiivista, että työllistymissuunnitelma tai siitä korvaava suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeiseen. Työkyvyn ja terveydentilan selvittämiseen liittyvien toimien on rajoituttava pelkästään niihin terveydentilatietoihin, jota tarvitaan työllistämissuunnitelman toteutumiseksi. Tetoimistojen virkailijoiden ei ole tarpeen tietää kaikkia työnhakijan terveydentilatietoja. 4 luku 4 Valmennus Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomion siihen, että esitetyssä laissa ei ole minkäänlaista mainintaa siitä, mitä työhönvalmennuspalveluilla tarkoitetaan ja miten ao. palveluita käytännössä toteutetaan. Työhönvalmennus ei ole riittävä tukitoimi kohdentuessaan vain työnhakuvaiheessa ja uudessa työpaikassa aloittamiseen. Vammaisfoorumi vaatii, että esityksestä on poistettava maininta siitä, ettei työhönvalmennusta ei ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa henkilö sairautensa tai vammansa vuoksi tarvitsee pitkäkestoista tukea työtehtäviensä hoitamiseen. Viittaus siihen, että tämä voitaisiin hoitaa työolosuhteiden järjestelytukena, on täysin epärealistinen. Vammaisfoorumi yhtyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston esittämään: työhönvalmennuksesta tulisi säätää siten, että harkinnanvaraisesti se voisi olla toistaiseksi oleva palvelu, jonka käyttöönotosta päätettäisiin yksilöharkintaan perustuen. Asetusta annettaessa tulisi tarkoin pohtia työhönvalmennukseen myönnettävien tuntien asiakaslähtöisesti joustavaa myöntämistä ja pitkäkestoisen työhönvalmennuksen lakisääteistämistä. Vammaisfoorumi on huolissaan siitä, että esityksessä eikä pykälissä näy työhönvalmennuspalvelua, työvalmentajan tehtäväkuvaa ja tarpeellisuutta eikä sitä mistä palvelua hankitaan. 5 työkokeilu Vammaisfoorumi pitää tärkeänä esityksen linjausta siitä, että työkokeilua ei käytettäisi työkokemuksen hankkimiseksi. Työkokeilu ei voisi jatkua loputtomiin. Korostamme, että työkokeilun asemasta tulee tavoitteena aina olla siirtymä palkkatyöhön. Vammaisfoorumi haluaa nostaa esille etätyönä tapahtuvan työkokeilun; tämä työkokeilun muoto ei voi laajeta, jos se jää vakuutusturvan ulkopuolelle. 5 luku 3 Vammautuneilla henkilöillä opintojen loppuun saattaminen voi edellyttää pidempää käytettävissä olevaa opiskeluaikaa, kuin mitä lain säädöksissä on sallittu. Opiskelun sujuvuuteen vaikuttavat mm. käytettävissä olevien palveluiden ja tukitoimien sekä apuvälineiden saatavuus ja toimivuus. Myös kullekin yksilölle mahdollisten opiskelutekniikoiden käyttö voi hidastuttaa opintojen

4 suorittamista. Siksi yhdymme Valtakunnallisen vammaisneuvoston esitykseen, että tarvittaessa aikarajojen jouston suhteen voitaisiin harjoittaa harkintaa. Hallituksen Esityksessä ehdotetaan, että ns. SORA-lainsäädännön säädöksiä sovellettaisiin myös työvoimakoulutukseen. Vammaisfoorumi yhtyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston näkemykseen siitä, että opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman ammatin sisällä voi olla hyvinkin erilaisia tehtäviä, joista joihinkin tehtäviin vammainen henkilö soveltuu hyvin. Siksi Vammaisfoorumi katsoo, ettei jollekin alalle soveltumattomuudelle voida asettaa selkeitä diagnostisia rajoja, vaan asia on arvioitava ko. alan moninaisuuden ja vammaisen henkilön yksilöllisten ominaisuuksien näkökulmasta. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen tietoon on tullut kasvavassa määrin tapauksia, joissa eri tavoin vammaisilta ihmisiltä on evätty esimerkiksi pääsy hoitoalalle tähtäävään koulutukseen vammaisuudesta johtuvaan soveltumattomuuteen vedoten. 7 luku Palkkatuki Kahden peräkkäisen hallituksen ohjelmissa on lupailtu vammaisille ja osatyökykyisille pysyvää palkkatukea. Vammaisjärjestöjen pettymys oli suuri, kun hallituksen esitysluonnoksessa todetaan ehdotettujen säännösten vastaavan asiasisällöltään pääosin nykyisiä säännöksiä. 1 Esityksen mukaan palkkatuella tarkoitettaisiin työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi myönnettävää tukea. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että työttömän työnhakijan erillistä määritelmää ei ehdoteta sisällytettäväksi lakiin lainkaan. Pykälää olisi välttämätöntä täydentää perusteluin, miksi työkyvyttömyysetuudella oleva työnhakija voitaisiin työllistää palkkatuella sekä tiukoin ohjeistuksin TE-toimistojen virkailijoille. Kun palkkatuen myöntämisen ehtoihin kuuluu, että työnantajan on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa (3 ) ja palkkatukea ei myönnetä, jos työsuhde on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on annettu päätös (3 3 mon). Tämä asia on täsmennettävä sekä perusteluissa että pykälässä nykyisen byrokraattisen loukun poistamiseksi. Lakiin on saatava selkeä maininta mahdollisuudesta myöntää palkkatuki jo eläkkeen voimassa olon aikana. Vammaisfoorumi yhtyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston esitykseen palkkatuen myöntämisen kohdentamisesta sekä työkyvyn pysyvän alentuman kompensoimiseen että rekrytointikynnyksen ylittämiseksi tarjottavaan tukeen. Jotkut vammaiset henkilöt tarvitsevat nimenomaisesti rekrytointituen saadakseen mahdollisuuden näyttää kykynsä tai saadakseen työkokemusta. Tämän ryhmän kohdalla tulisi pyrkiä siihen, että he sijoittuisivat palkkatukijakson päätyttyä työelämään tavanomaisen palkkausjärjestelmän puitteissa. Esitysluonnoksen mukaan vastaten nykyistä lainsäädäntöä palkkatuen myöntäminen henkilölle, jonka sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä, on mahdollista myöntää palkkatukea 2 vuodeksi ja toiseksi 2 vuodeksi ilman 5 kuukauden työttömyysjaksoa. Esitysluonnoksessa ei mainita lainkaan nykyisen lainsäädännön sallimaa mahdollisuutta jatkaa palkkatuen myöntämistä useamman 2 vuoden peräkkäisissä jaksoissa mikäli tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Ne ryhmät ja henkilöt, joiden työkykyisyys ei toisasiallisesti kohennu työssä oppimisen ja työkokemuksen kertymisen kautta, tarvitsevat pysyväisluonteisen palkkatuen. Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomiota siihen, että käytännössä palkkatukea myönnetään usein lyhyemmäksi aikaa kuin on mahdollista. Tästä johtaa asiakkaan ja työnantajan kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. 9 luku Kulukorvaus Vammaisfoorumin mielestä alle 17 vuotiaan työttömän nuoren, jolla ei ole ikänsä vuoksi oikeutta lakisääteisen työttömyysetuuteen tai kulukorvaukseen, on esitöiden mukaan myöntää kulukorvausta, on siirrettävä lakipykälään. Vammaisfoorumi perustelee kantaansa sillä, että lakiesitys on sitova, mutta esityöt on tarkoitettu vain lainsoveltamisen tueksi.

5 Ehdotuksen mukaan harkinnanvaraisesta päivärahasta ja ylläpitokorvauksesta julkisen työvoimapalvelun etuutena luovutaan. Vammaisjärjestöt katsovat, että erilaisissa elämänsä muutosvaiheissa olevia henkilöitä, joilla ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin, tulee tulevaisuudessa olemaan TE-toimistoissa entistä enemmän. Tällainen ryhmä ovat esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat alle 17-vuotiaat nuoret, joille ammatinvalinnan onnistuminen on erityisen olennaista. Tämän ryhmän osalta on huomioitava useampia tekijöitä kuin vammattoman nuoren ammatinvalinnan vaiheessa. Työkokeilu tässä vaiheessa on usein ratkaiseva. Harkinnanvaraisesta päivärahasta ja ylläpitokorvauksesta ei saa luopua ennen kuin varmistutaan siitä, että työttömyysturvalakia voidaan muuttaa siten, että alle 17-vuotias voisi saada työkokeilun ajalta työttömyysetuutta tai lakisääteistä ylläpitokorvausta. On kestämätön perustelu, että harkinnanvaraista etuutta saaneiden määrä on pieni ja TEtoimistojen käytännöt harkinnanvaraisen päivärahan ja ylläpitokorvauksen myöntämisen osalta vaihtelevat suuresti. Ministeriön on ohjeistuksellaan varmistettava se, etteivät eri TE-toimistojen käytännöt vaihtele. Tämä koskee koko TE-toimistojen palveluvalikoimaa, ei pelkästään harkinnanvaraisia etuuksia. Matka- ja yöpymiskustannusten osalta ehdotuksessa todetaan, että oppilaitoksiin tai olosuhteisiin tutustumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta luovutaan. Tämä on muutos huonompaan suuntaan monien vammaisten nuorten osalta. He joutuvat monessa tapauksessa opiskelemaan oppilaitoksessa, joka ei ole kotipaikkakunnalla. On olennaista, että he pääsevät ennen hakeutumista tutustumaan oppilaitoksen soveltuvuuteen vamman kannalta. Internetin kautta ei voi varmistua tilojen soveltuvuudesta esimerkiksi esteettömyyden kannalta tai oppilaitoksen mahdollisuuksista järjestelyihin ja oppimateriaalin saatavuuteen sopivassa muodossa. Matkakorvausten korvausperusteissa esitetään myös saattajan kulujen korvaamisesta luopumista. Vammaisjärjestöjä luopumisen perusteet eivät vakuuta. Perusteluissa todetaan, että mikäli henkilö tarvitsee TE-toimistossa asioidessaan vammansa vuoksi toisen ihmisen apua, hänellä on todennäköisesti oikeus henkilökohtaiseen apuun vammaispalvelulain nojalla. Samaten jos asiakas ei sairautensa tai vammansa vuoksi voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja, hänellä voi olla oikeus kunnan järjestämiin kuljetuspalveluihin. Molemmat vammaispalvelulain mukaiset palvelut edellyttävät vaikeavammaisuutta, mitä statusta ei kaikilla TE-toimistossa asioivilla vammaisilla todellakaan ole. Vaikka vaikeavammaisella ihmisellä olisikin oikeus vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin, hän joutuisi maksamaan kustannukset TE-toimistossa asioimisestaan vapaaajan matkoistaan. Näitä myönnetään useimmiten minimin mukaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa eli siis yhdeksän matkaa. Vammaisfoorumi pitää myönteisenä perusperiaatteena sitä, että riippumatta missä TE-toimistossa asioi, toimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakas saa palvelutarpeensa edellyttämät palvelut. Samoin Vammaisfoorumi on samaa mieltä TE-toimistojen henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja vastuusta asennemuutoksen aikaansaamisessa (luku 5). TE-toimistojen palveluverkosta ja asiantuntemuksen kehittämisessä ehdotetaan, että ammatillisen kuntoutuksen palvelut keskitettäisiin osaan ELY-keskusalueen toimipaikoista. Tällöin henkilökohtaisia palveluja tarvitsevalle vammaiselle henkilölle tulee matkaa palvelujen piiriin ja matkakustannuksia, joita ehdotuksen mukaan ei välttämättä kaikissa tapauksissa enää korvata. Ehdotuksessa mainitaan vaihtoehtona se, että erityisasiantuntija tulee tapaamaan asiakasta. Tämä on hyvä ehdotus, jonka myös on toteuduttava palvelurakennetta uudistettaessa. 10 luku 3 työolosuhteiden järjestelytuki Vammaisfoorumi ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että työolosuhteiden järjestelytuki on säilynyt TEMin palveluvalikoimassa. Tuen suuruutta on kuitenkin huomattavasti kasvatettava. Etenkin lakiin kirjattuja nykyisiä enimmäismääriä on huomattavasti korotettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Esityksessä mainittu tuen taso on ollut samansuuruinen vuodesta 2002 eikä vastaa 10 vuoden kustannuskehitystä. Usean tutkimuksen mukaan työnantajat tuntevat työolosuhteiden järjestelytuen huonosti. Työnantajille on järjestettävä mittava tiedotuskampanja ja tiedon tuesta on löydyttävä TEMin

6 verkkosivuilta nykyistä helpommin. TE-toimistojen työntekijöiden on informoitava enemmän järjestelytuesta ja heidän työhönsä on sisällytettävä neuvontavelvollisuus niin työnantajalle kuin vammaisille työnhakijoille. Järjestelytuen kohdentaminen on mietittävä uudelleen. Sitä on kohdennettava muun muassa työpaikan rakenteellisiin muutoksiin, kuten InvaWC:n ja luiskien rakentamiseen sekä valaistuksen ja akustiikan muutostöihin. Järjestelytukea tulee käyttää nykyistä enemmän toisen työntekijän antamaan apuun ja päätös sen myöntämisestä on tehtävä kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. 12 luku Asiakastietojärjestelmä Vammaisfoorumi pitää henkilökohtaisen koskemattomuuden ja tietosuojan kannalta välttämättömänä, että tietojen luovuttamisen edellytyksenä on työnhakijan suostumus. Suostumuksesta huolimatta haluamme korostaa, että terveystietojen luovuttamisen osalta säätelyn on oltava erityisen. Henkilölle hyvin soveltuvan työn kyseessä ollen terveystietojen luovuttaminen ei ole laisinkaan tarpeellista. Vammaisuus ei ole sama asia kuin terveydentila. Myös henkilön vammaisuutta koskevan tiedon luovuttamisessa tulee noudattaa tiukkoja kriteereitä. Lopuksi Suomen on ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. TEMin toimialalla tämä tarkoittaa erityisesti artiklaa 27, työ ja työllistyminen. Vammaisfoorumi ry Merja Heikkonen puheenjohtaja Pirkko Mahlamäki pääsihteeri