Yleistä. Asiantuntevat työvoimapalvelut. Positiivinen erityiskohtelu

Transkriptio

1 Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 133/2012 Vammaisfoorumi ry Handikappforum rf Finnish Disability Forum Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Yleistä Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin suomalaista vammaista henkilöä. Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Vammaisfoorumi yhtyy esitykseen siinä, että nykyinen palveluvalikoima, sitä koskevat säännökset ja säännöksiä täydentävät lukuisat laajat ohjeet ovat vaikeasti hallittava kokonaisuus työ- ja elinkeinotoimistoissa asiakastyötä tekeville virkailijoille, asiakkaille, palveluntuottajille ja yhteistyötahoille. Näin ollen esityksen tavoitteena oleva työ- ja elinkeinoviranomaisten järjestämisvastuulla olevien palvelujen ja niihin liittyvien taloudellisten etuuksien säätäminen mahdollisimman yhteneväisesti on asiallinen ja tervetullut parannus. Hallituksen esityksen antaminen niin, että se tulee pääosin voimaan jo vuoden 2013 alusta, on kuitenkin aiheuttanut ihmetystä vammaisjärjestöissä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on runsaasti vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen ja ammatillisen kuntoutuksen selkeyttämiseen liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelman kirjausten seurauksena on perustettu lukuisia työryhmiä, joiden työ on kesken. Siksi on tärkeää, että käynnissä olevat uudistukset sovitetaan yhteen. Asiantuntevat työvoimapalvelut Hallituksen esityksessä todetaan useissa yhteyksissä työvoimahallinnon viranomaisten arvioivan palvelujen ja etuuksien tarpeellisuutta. Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomiotanne siihen, että arvioinnin taustalla pitää olla ymmärrys kulloinkin arvioitavasta asiasta. Olennaista on, että asiakasta aidosti kuullaan ja hänen oma arvionsa huomioidaan. Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan on olennaisen tärkeää vahvistaa työ- ja elinkeinohallinnon työntekijöiden samoin kuin työnantajien ja yrittäjien vammaispoliittista osaamista koulutuksen, tiedottamisen ja vaikuttamistyön kautta. Henkilöstökoulutuksen tulee sisältää vammaispoliittisesti painottuneita koulutuksen osa-alueita, jotka toteutetaan yhteistyössä vammaisjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. TE-keskusten työntekijöille tulee antaa koulutuksen yhteydessä myös tietoa siitä, mitä työllistymistä tukevia palveluja vammaiselle työnhakijalle ja hänet palkkaavalle työnantajalle on tarjolla TEM:n palveluiden lisäksi. Positiivinen erityiskohtelu Hallituksen esityksessä viitataan yhdenvertaisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun, mitä Vammaisfoorumi pitää myönteisenä. Palvelutarjonnan yhdenmukaistamisen ja yhdenvertaistamisen nimissä ei saa kuitenkaan heikentää joidenkin ihmisryhmien asemaa.

2 Heikossa asemassa olevien ryhmien kohdalla tulee ottaa käyttöön positiivisen erityiskohtelun menettelyjä, joilla turvataan kyseisen ryhmän tai yksilön tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Vammaisfoorumi on huolestunut siitä, että positiivisen erityiskohtelun elementit ovat jääneet esityksessä hyvin vähälle huomiolle. Vammaisfoorumin kanta on, että yhdenvertaisuudessa on kysymys myös positiivisesta erityiskohtelusta eikä siitä, että kaikkia kaikissa olosuhteissa kohdellaan samalla tavalla. Positiivisena erityiskohteluna voisi myöntää nuorille vammaisille henkilöille SANSSI-kortin (kesätyöhönkin), vaikka he eivät ole työttömiä työnhakijoita. Tai tukea vammaisia yrittäjiä siten, että heillä olisi mahdollisuus saada samanaikaisesti sekä työkyvyttömyyseläkettä että starttirahaa. Lisäksi positiiviseen erityiskohteluun liittyen Vammaisfoorumi vaatii, että KEL 12 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt säilyttävät asemansa myös uudistetussa laissa julkisista työvoimapalveluista. Esityksen pykäläkohtaiset kommentit 1 luku 3 Määritelmät Hallituksen esityksessä ehdotetaan määriteltävän erikseen työnhakija ja työtön henkilö. Ehdotus varmastikin osaltaan selkeyttää työvoimapalvelujen asiakkaiden määritelmiä. Määritelmä työttömästä henkilöstä ei kuitenkaan selkeästi vastaa Kataisen hallitusohjelman tavoitteeseen edistää osatyökykyisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten työllistymistä. Hallituksen esitys ei ota yksiselitteisesti kantaa siihen katsotaanko työkyvyttömyysetuutta saava henkilö työttömäksi henkilöksi. Tämän suuntaiseen laintulkintaan viitataan pohdinnassa lakiesityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista (s. 52), mutta yksityiskohtaiset perustelut jättävät asian vielä hyvin tulkinnanvaraiseksi. Lakiesityksessä ei selkeästi oteta kantaa siihen, mikä on niiden henkilöiden asema, jotka saavat jonkin toisen järjestelmän etuutta (kuten työkyvyttömyyseläkeläiset). Vammaisfoorumi esittää, että kohta, jossa asiaa pohditaan yhteiskunnallisten vaikutusten yhteydessä, nostetaan lakipykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin. Näin selkeytetään lain tulkintaa siihen suuntaan, että työvoimapalveluilla tuetaan myös työkyvyttömyyseläkeläisiä, jotka haluavat työllistyä. Täten selkeytetään heidän asemaansa niihin palveluihin, joissa edellytetään työttömän työnhakijan statusta. Vammaisjärjestöt ovat usein saaneet jäsenistöltään palautetta, että heille ei tiettyjä palveluja tetoimistossa myönnetä, koska saavat jo työkyvyttömyyseläkettä. Tällainen asenne ei edistä syrjäytymisen torjumista eikä työllistymistavoitteiden edistämistä. 4 luku 4 Valmennus ja 6 työhönvalmennuksen kesto Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomion siihen, että esitetyssä laissa ei ole minkäänlaista mainintaa siitä, mitä työhönvalmennuspalveluilla tarkoitetaan ja miten näitä palveluita käytännössä toteutetaan. Työhönvalmennus ei ole riittävä tukitoimi kohdentuessaan vain työnhakuvaiheessa ja uudessa työpaikassa aloittamiseen. Vammaisfoorumi vaatii, että esityksestä on poistettava maininta siitä, ettei työhönvalmennus ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa henkilö sairautensa tai vammansa vuoksi tarvitsee pitkäkestoista tukea työtehtäviensä suorittamiseen (6, yksityiskohtaiset perustelut, s. 78). Työhönvalmennuksen on

3 oltava saatavilla kaikille. Sen tulisi myös olla harkinnanvaraisesti toistaiseksi voimassa oleva palvelu, jonka käyttöönotosta päätettäisiin yksilöharkintaan perustuen. Määritellyt 50 tuntia eivät välttämättä vastaa jokaisen vammaisen henkilön tarvetta työhönvalmennuksessa. Lisäksi vammaiselle henkilölle voi tulla työpaikalla tilanteita, joissa hän tarvitsee uudelleen työhönvalmentajan palveluita. Lakiehdotuksen ajatus siitä, että työolosuhteiden järjestelytuki vastaisi osaltaan työhönvalmennuksen tarpeeseen, ei ole kestävä, koska kyse on aivan eri palvelusta eikä järjestelytukeen myöskään olla ehdottamassa tämän suuntaisia muutoksia. Valmennuksen ja koulutuskokeilun enimmäiskestosta todetaan annettavan valtioneuvoston asetus (6 ). Asetuksessa tulee säätää asiakaslähtöisesti joustavasta työhönvalmennuksesta, mikäli sitä ei tehdä lakitasolla. Vammaisfoorumi on lisäksi huolissaan siitä, että esityksessä ei näy työhönvalmennuspalvelun sisältöä, työvalmentajan tehtäväkuvaa ja tarpeellisuutta, eikä sitä mistä palvelua hankitaan. 5 Kokeilu Vammaisfoorumi pitää tärkeänä esityksen linjausta siitä, että työkokeilua ei käytettäisi työkokemuksen hankkimiseksi. Työkokeilu ei voisi jatkua loputtomiin. Korostamme, että työkokeilun asemasta tulee tavoitteena aina olla siirtymä palkkatyöhön. Vammaisfoorumi haluaa myös nostaa esille mahdollisuuden etätyönä tapahtuvaan työkokeiluun; tämä työkokeilun muoto ei voi laajeta, jos se jää vakuutusturvan ulkopuolelle. 5 luku 2 Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkiminen työvoimakoulutuksena Vammautuneilla henkilöillä opintojen loppuun saattaminen voi edellyttää pidempää käytettävissä olevaa opiskeluaikaa, kuin mitä lakiehdotuksessa on sallittu. Opiskelun sujuvuuteen vaikuttavat mm. käytettävissä olevien palveluiden ja tukitoimien sekä apuvälineiden saatavuus ja toimivuus. Myös kullekin yksilölle mahdollisten opiskelutekniikoiden käyttö tai saavutettavan oppimateriaalin saanti voi hidastuttaa opintojen suorittamista. Vammaisfoorumi esittääkin, että tarvittaessa aikarajojen jouston suhteen voitaisiin harjoittaa harkintaa niin tässä pykälässä kuin myös 6 luvun 5 :n osalta. 3 Opiskelijavalinta Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ns. Sora-lainsäädäntöä sovellettaisiin tulevaisuudessa myös työvoimakoulutukseen. Vammaisfoorumi vaatii, että opiskelijavalinnoissa sekä opiskeluoikeuden peruuttamisessa opiskelijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvän syyn vuoksi on todella otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman koulutuksen suorittaneet voivat työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä. Myös saman ammatin sisällä tehtävät voivat olla hyvin erilaisia. Vaikka vammaisuuden vuoksi kaikki tutkinnon työtehtävät eivät olisi mahdollisia, on tarkasteltava kokonaisuutta ja seikkoja, jotka mahdollistavat opiskelun, tutkinnon suorittamisen ja työllistymisen. Vammaisfoorumi vaatii, että sairauden ja vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat ratkaistaan ensisijassa erilaisin opetusjärjestelyin ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Tilanteet, joissa vammaista opiskelijaksi hakeutuvaa ei oteta koulutukseen, koska hän ei vammaisuuden vuoksi voi toimia kaikissa alan työtehtävissä, eivät ole hyväksyttäviä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöille on tullut huolestuttavia tietoja vammaisten koulutukseen hakeutuvien tilanteesta. On nähtävissä, että Sora-lainsäädännöllä on kielteistä vaikutusta vammaisten opiskelijoiden ja opiskelijaksi hakeutuvien asemaan ainakin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vammaisuus on katsottu opiskelijaksi ottamisen esteeksi mm. siksi,

4 ettei oppilaitoksen mukaan vammainen hakija voisi suoriutua työssäoppimisjaksoista työssäoppimispaikoissa, joita oppilaitos käyttää. Useimmat Sora-lainsäädännön aiheuttamat ongelmat ovat tulleet esiin hakeuduttaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutukseen, jossa on paljon myös vammaisille soveltuvia koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja. 7 luku 1 Palkkatuen käsite ja yleiset edellytykset Esityksen mukaan palkkatuella tarkoitettaisiin työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi myönnettävää tukea. Tässä kohtaa viittaamme edellä esitettyyn määritelmien selkeyttämisestä. Vammaisfoorumi vaatii, että lakiin tulee selkeä maininta mahdollisuudesta myöntää palkkatuki työkyvyttömyyseläkkeen voimassa olon aikana. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden osalta on erittäin tärkeää tukea työllistymistä palkkatuen keinoin, mutta asian suhteen on ollut epäselvyyksiä silloin kun henkilö saa työkyvyttömyysetuutta. Pykälää on täydennettävä siten, että työkyvyttömyysetuudella oleva työnhakija voidaan työllistää palkkatuella. 9 Palkkatuen kesto ja 10 Enimmäiskeston laskeminen uudelleen alusta Kahden peräkkäisen hallituksen ohjelmissa on lupailtu vammaisille ja osatyökykyisille pysyvää palkkatukea. Vammaisjärjestöjen pettymys oli suuri, kun hallituksen esityksessä todetaan ehdotettujen säännösten vastaavan asiasisällöltään pääosin nykyisiä säännöksiä. Esityksessä on toki hyvää se, että mahdollistetaan palkkatuen myöntäminen henkilölle, jonka sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä, 2 vuodeksi ja toiseksi 2 vuodeksi ilman 5 kuukauden työttömyysjaksoa. Vammaisfoorumi haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että käytännössä palkkatukea myönnetään usein lyhyemmäksi aikaa kuin on mahdollista. Tämä johtaa asiakkaan ja työnantajan kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. 8 luku 3 Starttirahan myöntämisen ja maksamisen esteet Lakiesityksessä säädetään starttirahan saamisesta siten, että työkyvyttömyyseläkeläiselle on mahdollista myöntää starttiraha, mutta sitä ei makseta ennen kuin työkyvyttömyyseläkeläinen luopuu etuudestaan. On myönteistä, että todetaan olevan mahdollista myöntää starttiraha, mutta käytännössä vammaiselle työkyvyttömyyseläkeläiselle voi olla vaikeaa luopua heti työkyvyttömyyseläkkeen tuomasta toimeentulon turvasta. Yrittäjyys on vammaiselle henkilölle varteenotettava vaihtoehto, sillä taloudellisista suhdanteista riippumatta vammaisten henkilöiden työllistyminen on ollut vaikeampaa kuin muiden kansalaisten. Vammaiselle yrittäjälle muodostuu usein ylimääräisiä kustannuksia, sillä hän saattaa joutua turvautumaan toisten henkilöiden apuun erilaisissa työhön liittyvissä tehtävissä. Lisäksi yrittäjänä ei saa työolosuhteiden järjestelytukea. Työsuoritukseen saattaa vammaisuuden tai avustajan tarpeen takia kulua pidempi aika kuin muilla yrittäjillä. Näin ollen Vammaisfoorumi vaatii, että starttiraha voidaan maksaa myös yksilöllisen harkinnan mukaan työkyvyttömyyseläke-etuutta saavalle. Työkyvyttömyyseläkeläisellä voisi olla esimerkiksi siirtymäaika, jolloin saisi sekä eläkettä että starttirahaa. 10 luku

5 1 Matka- ja yöpymiskustannusten korvaus Matkakorvausten korvausperusteissa esitetään saattajan kulujen korvaamisesta luopumista. Vammaisjärjestöjä luopumisen perusteet eivät vakuuta. Perusteluissa todetaan, että mikäli henkilö tarvitsee TE-toimistossa asioidessaan vammansa vuoksi toisen ihmisen apua, hänellä on todennäköisesti oikeus henkilökohtaiseen apuun vammaispalvelulain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edellyttää vaikeavammaisuutta, mitä statusta ei kaikilla TEtoimistossa asioivilla vammaisilla todellakaan ole. 3 Työolosuhteiden järjestelytuki Usean tutkimuksen mukaan työnantajat tuntevat työolosuhteiden järjestelytuen huonosti. Työnantajille on järjestettävä mittava tiedotuskampanja ja tiedon tuesta on löydyttävä TEM:n verkkosivuilta nykyistä helpommin. TE-toimistojen työntekijöiden on informoitava enemmän järjestelytuesta ja heidän työhönsä on sisällytettävä neuvontavelvollisuus niin työnantajalle kuin vammaisille työnhakijoille. Lisäksi työolosuhteiden järjestelytukea on korotettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Järjestelytukea on kohdennettava nykyistä selkeämmin alkaviin työsuhteisiin sekä kohdennettava muun muassa työpaikan rakenteellisiin muutoksiin, kuten InvaWC:n ja luiskien rakentamiseen sekä valaistuksen ja akustiikan muutostöihin. Lisäksi järjestelytukea tulisi käyttää nykyistä enemmän toisen työntekijän antamaan apuun ja päätökset tuen myöntämisestä on tehtävä kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Lopuksi Suomen on ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. TEM:n toimialalla tämä tarkoittaa erityisesti artiklaa 27, työ ja työllistyminen. Vammaisfoorumi ry Merja Heikkonen puheenjohtaja Pirkko Mahlamäki pääsihteeri Asiantuntijat: Taru Tammi, työllisyyspäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Anne Mäki, vammaispoliittinen suunnittelija, Invalidiliitto ry