Talouskatsaus: saneerauksiin varautuminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Talouskatsaus: saneerauksiin varautuminen"

Santeri Ahola
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Talouskatsaus: saneerauksiin varautuminen Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily Sisällysluettelo 1. Allasyksiköiden taloudesta 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin 4. Saneerauksen käytännön haasteet 5. Teknisen ja hallinnollisen toimen yhteistyö 6. Saneerauksen keskeiset asiakirjat 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa 8. Kysymyksiä? Ajatuksia?

2 1. Allasyksiköiden taloudesta Allasyksiköiden ansaintalogiikka ja -periaatteet varsin usein epäselviä Kylpylät ja hotellien allasosastot harvoin perustuvat taloudenpidon faktoihin, merkittävä osa tuottaa tappioita Talousseurannan päämäärä usein tappioiden minimointi: päämäärän pitäisi olla voiton tekeminen, jotta voidaan varautua (myös) saneerauksiin Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry:n puheenjohtaja (Kuntatekniikka 7/2015): Korjauksia ja aivan pienimpiäkin siirretään aina eteenpäin ikään kuin silloin olisi enemmän rahaa käytössä tai korjaus olisi muka halvempaa. [ ] jatkuva ja säännöllinen huolto ja ylläpitokorjaus on kaikkein paras ja edullisin tapa pitää rakennukset ja tekniikka kunnossa. Käyttömaksujen hinnoittelu ensisijaisen tärkeää, näissä puutteita Maksujen ja muun palveluhinnaston perustuttava perusteellisiin taloushallinnon laskelmiin 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 Rakennuskannan (ei sis. infraa) korjausvelka tällä hetkellä arviolta mrd euroa Lisäksi nopeasti syntyvää muutosvelkaa: rakennetun omaisuuden päivittäminen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Korjaamistahti tällä hetkellä riittämätöntä: omaisuuden rapautuminen kiihtyy Ylläpidon puute nostaa riskejä ja saneerauskustannuksia entisestään Kunnossapidon vaje 12% kestävään tasoon verrattuna (57mrd euroa menetettyjä liiketuloja 10 vuodessa), 16 mrd euron panostus tarpeen 10 vuoden aikana Home, kosteusvauriot, sisäilmaongelmat: julkisista palvelurakennuksista arviolta viidennes vaurioitunut huomattavasti Muuttoliikkeen (pk-seutu vs muu Suomi) ja väestörakenteen (ikääntyminen) muutosten vaikutukset

3 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 ROTI 2017: Rakennusten kunnosta pitää huolehtia nykyistä paremmin koko elinkaaren ajan. Jatkuvan kunnossapidon kulttuuri pitää vakiinnuttaa rakennuskantaan omakotitaloista kuntien palvelurakennuksiin. Ennakoiduilla ja suunnitelmallisilla korjauksilla ehkäistään tehokkaasti laajojen vaurioiden ja niistä johtuvien ongelmien syntyä. Ajantasainen tieto rakennusten kunnosta auttaa tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Rakennusten elinkaarta vaivaaviin laatuongelmiin on etsittävä ratkaisut viipymättä. Rakennetun omaisuuden tutkimusta ja koulutusta lisättävä Tieto-omaisuus saatava tuottamaan Päämääräksi kestäväksi rakennettu ympäristö 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin Maa- ja metsätalousministeriön (MMM), Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ja Kuntaliiton v teettämä ja VVY:n julkaisema monistesarja Vesihuoltolaitoksen tilan itsearvointimittaristo : itsearviointimittaristo, jota voi soveltaa minkä tahansa alan taloudellisen yksikön/yhteisön taloudellisen tilan arviointiin Toimiva toiminta on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä, turvallinen ja toimintavarma, ympäristöllisesti kestävä, taloudellisesti tehokas ja kestävä, joustava ja tulevaisuutta ennakoiva, hyvin johdettu ja resursoitu Sujuvan toiminnan osa-alueet: asiakaspalvelu, dokumentaatio, henkilöstö, organisointi, johtaminen, ennakointi, rahoitus, prosessien ohjaus, erityistilanteiden hallinta = kaikki osa-alueet pätevät myös saneeraukseen ja toimivat perustana onnistuneelle saneeraukselle Itsearviointi olisi hyvä suorittaa vuosittain tai 2-3 vuoden välein (tilanteesta riippuen)

3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin Itsearviointimittaristo perustuu matriisimaiseen arvostelujärjestelmään, jossa on seuraavanlainen asteikko: HYVÄ TYYDYTTÄVÄ HEIKKO = Toimintaa voidaan

4 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin Itsearviointimittaristo perustuu matriisimaiseen arvostelujärjestelmään, jossa on seuraavanlainen asteikko: HYVÄ TYYDYTTÄVÄ HEIKKO = Toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää nykyiseen hyvin suunniteltuun ja johdettuun tapaan = Tilannetta on seurattava aktiivisesti ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu on käynnistettävä suunnitelmallisesti = Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä ja/tai järjestelmiä on uusittava merkittävästi Mitattavia aihepiirejä on kuusi: organisointi ja talous, tekniset prosessit, henkilöstö ja johtaminen, toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen, asiakassuhteet, dokumentaatio Aihepiireissä on yhteensä 22 mittaria, kohdassa organisointi ja talous on seuraavalla sivulla esitellyt mittarit Arvioinnin yhteenveto tehdään laskemalla mittariston pisteet yhteen 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin

5 4. Saneerauksen käytännön haasteet Rahoituksen riittämättömyys (maksut eivät usein kata edes operointia, riippuu toimijasta ja toiminnan tarkoituksesta) Varsinkin pienempien toimijoiden resurssit ja osaaminen korjausten suunnitteluun Allasyksikön teknistä kuntoa koskeva tieto ja aineistot (työselvitykset) usein puutteellisia, mikä hankaloittaa saneerausten kohdentamista ja ajoitusta Väärin valitut materiaalit (yksinomaan edullisen hinnan tai puutteellisen tiedon perusteella valitut materiaalit, ks case Impivaara) Kunnalliset yksiköt: allasyksikön tuottojen käyttäminen muuhun kuin allasyksikön omiin menoihin? (vrt taseyksikkö ja liikelaitos talousarviossa) Teknisen toimen ja taloushallinnon väliltä puuttuva kommunikaatio 4. Saneerauksen käytännön haasteet Väärin valitut materiaalit: kansainväliset standardit ja käytäntö Suomessa Impivaaran uimahalli Turussa (suomen suurin uintikeskus allasalan perusteella): Korroosio kummastuttaa Impivaarassa, Turun Sanomat Impivaaran uimahalli ruostuu käsiin, Turun Sanomat Kyllä ruostumaton teräskin ruostuu uimahalliympäristössä, Turun Sanomat (Turun kiinteistöliikelaitos, tilapalvelut) sa siin stuu+uimahalliymparistossa

6 5. Teknisen ja hallinnollisen toimen yhteistyö Teknisen toimen, taloushallinnon, rahoituksen ja johdon sujuva yhteistyö saneerausten ennakoimisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ensijaisen tärkeää Uimahalliportaali (uimahallit.vtt.fi) : Suunnittelun ja toteutuksen osuus kuuluu kokonaisuudessaan alan ammattilaisille, mutta siihen tarvitaan usein myös hallihenkilökunnan apua. Teknisen toimen kuntoarviot ja niiden pohjalta arvioitu varojen tarve perustana investoinneille Saneeraus (tai ainakin joku sen vaiheista ennakoinnista toteutukseen) on usein jatkuva prosessi, varsinkin isoissa kohteissa: yhden saneerauksen valmistuttua toisen suunnittelu tai toteutus voi alkaa Jatkuva, katkoton ja toimiva viestintä teknisen ja hallinnollisen toimen välillä, hallinto yleensä hoitaa viestinnän asiakkaita ja muita kolmansia osapuolia kohtaan (ns. back office ja front office) 6. Saneerauksen keskeiset asiakirjat Saneeraussuunnitelma: pohjautuu kuntoarvioon, momenttikohtainen suunnitelma ja pitkäjänteinen toiminta (huomioi kokonaisuuden, esim. ilmanvaihto) Huom! Sitoutuminen saneeraussuunnitelmaan ja talousarvioihin Huoltokirja ( kiinteistönpitokirja, laajentunut sisältö) Suunnittelu- ja urakka-asiakirjat Urakan valvonta ja sen asiakirjat, työmaapöytäkirjat: tarkoituksena myöhempien ongelmien, riitojen ja kulujen välttäminen Urakoitsijan takuuaikainen vakuus ja sen käyttäminen Talousarvio (sen pohjalta myös palveluhinnasto ja maksut) Investointilaskelmat ja kassavirta/rahoituslaskelmat

7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa Taloushallinnon laskelmat: -talousarviot: vuosittaiset/projektikohtaiset -kassavirtalaskelmat -rahoituslaskelmat Laskelmien pohjalta ehdotus käyttömaksuista ja

7 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa Taloushallinnon laskelmat: -talousarviot: vuosittaiset/projektikohtaiset -kassavirtalaskelmat -rahoituslaskelmat Laskelmien pohjalta ehdotus käyttömaksuista ja muusta palveluhinnastosta Maksujen kerääminen: laskutus ja myyntireskontra Taustalla toimiva arjen käyttötalous: kirjanpito, reskontrat, veroilmoitukset Käytännön apu: ulkopuolinen asiantuntijaprokuristi tai hallituksen jäsen vesi-isännöinnistä yhtiön hallinnossa Viestintä: tiedottaminen ja asiakaspalvelu 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa Kuntokartoitusten järjestäminen ja niiden pohjalta saneeraussuunnitelmien teettäminen asiantuntijoilla Vesi-isännöinti koordinoi hallinnon ja teknisen toimen töitä ja niiden sujuvuutta sekä toimii keskitettynä yhteyshenkilönä molemmille tahoille Vesi-isännöinti hankkii tarvittavat asiantuntijat, alihankkijat ja muut alan toimijat: suunnittelu, urakka, valvonta, huolto, päivystys Saneeraustenkin perustana toimiva juokseva arki: omavalvonta, käyttötarkkailu (häiriötilannesuunnitelma, valvontatutkimusohjelma) Koulutus antaa valmiuksia vesihuoltolaitoksen omalle henkilökunnalle: taloushallinnon ja lainsäädännön koulutukset, näytteenotto, rakentamisen/tekniikan koulutukset/tilaisuudet: tavoitteena alan kokonaiskuvan ja sen yleisten haasteiden/toimintamallien tuntemus

8 8. Kysymyksiä? Ajatuksia? KIITOS! Suomen Vesi-isännöinnin tiimi apunasi: Laura Laine, Vesi-isännöitsijä Marianne Siurua, Taloushall. assistentti puh puh Riitta Sihvonen, Pääkirjanpitäjä Juulia Laine, Vesilaskuttaja puh puh

Samankaltaiset tiedostot

Vesihuoltolaitosten korjausvelka ja saneerauksiin varautuminen. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesihuoltolaitosten korjausvelka ja saneerauksiin varautuminen Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2017 21.-22.9.2017 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaki ja saneerauksiin varautuminen 2. Rakennetun