Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta"

Transkriptio

1 1 Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta Etelä-Kallavedeltä alettiin sekä kaupallisilta että vapaa-ajankalastajilta tulleiden viestien mukaan saada 2010-luvun alkupuolella saaliiksi yli kilon painoisia siikoja. Kallaveden kalastusalue päätti vuonna 2015 käynnistää hankkeen, jolla pyrittäisiin selvittämään näiden isokokoisten siikojen ikä, kasvunopeus ja siivilähammasten lukumäärä. Tarkoituksena oli hyödyntää saatua tietoa tulevaisuudessa siikaistutusten suunnittelussa ja istutettavan kannan valinnassa. Tavoitteeksi asetettiin saada 50 näytettä yli kilon painoisista siioista vuoden 2016 pyynnin yhteydessä. Näytteiden keruusta sovittiin kolmen ryhmään I ja kahden ryhmään II kuuluvan kaupallisen kalastajan kanssa. Vuoden 2015 siikasaalista kuvaa yhden ryhmään I kuuluvan kaupallisen kalastajan toteamus, että hän pystyisi helposti pyytämään tarvittavan määrän näytekaloja yksinkin, jos siikoja saa saaliiksi samalla tavoin, kuin vuonna Kalastajan kertoman mukaa vuoden 2015 saaliissa oli ollut myös useita yli kahden kilon painoisia siikoja. Ohjeet, suomupussit ja pakastepussit lähetettiin näytekalojen pyytäjille Kalastajien kanssa näytteenotosta sovittaessa kalastajat kertoivat, että parhaiten isoja siikoja on tullut syyspyynnissä, mutta joitakin myös kesäpyynnissä, joka Kallavedellä ajoittuu tyypillisesti juhannuksesta 3-4 viikkoa eteenpäin. Ohjeen mukaan siiat tuli pyytää Etelä-Kallaveden pääaltaan alueelta (Kallansillat-Vehmersalmi- Puutossalmi) ja näytesiikojen painon tuli olla yli kilon. Näytekaloista tuli mitata mahdollisimman tarkasti pituus (kuonon kärjestä yhteen puristetun pyrstöevän päähän) ja paino. Suomupussiin tuli myös merkitä sukupuoli, jos se oli selvitettävissä, pyyntipäivä, pyydys ja verkoista silmäkoko. Suomuja pyydettiin irrottamaan kpl vatsaevien takaa (evien ja peräaukon väliseltä alueelta). Pää pyydettiin irrottamaan siten, että ulommainen kiduskaari jää kokonaisena ja vahingoittumattomana päähän kiinni. Näytteet pyydettiin pakastamaan muovipusseihin, joihin pään lisäksi laitettiin kunkin näytekalan suomupussi erillisessä muovipussissa. Varsin suurena yllätyksenä vuoden 2016 kesä- ja syyspyynnissä kalastajat eivät saaneet yhtään yli kilon painoista siikaa, vaikka kalastus jatkui jokseenkin samalla määrällä ja samoilla paikoilla, kun vuonna Isot siiat jäivät hämmästyttävästi kokonaan puuttumaan vuoden 2016 saaliista. Siikaselvityshankkeeseen oli saatu rahoitusta vuoden 2016 edistämismäärärahoista. Vuoden 2016 määrärahapäätöksen mukaan hankkeen maksatushakemuksen tuli ensimmäisen kerran olla KEHAkeskuksessa syyskuun loppuun mennessä ja jatkoaikaa oli mahdollista saada enintään lokakuun loppuun asti. Aikaisemmin maksatushakemuksen pystyi lähettämään joulukuun puoliväliin asti. Uusi aikataulu tarkoitti väistämättä sitä, että syksyn 2016 paras siianpyyntisesonki jäisi hyödyntämättä. Kalastajille lähetettiin uusi ohje, jonka mukaan näytekalojen painon alaraja laskettiin 800 grammaan. Samalla varauduttiin siihen, että jos saadaan 50 kappaleen näytemäärä täyteen, niin näytteiden ottamista jatketaan yli kiloisten siikojen osalta mahdollisimman pitkään ja lopulta analysoidaan vain 50 suuriman siian näytteet. Näytteiden analysoinnista oli etukäteen sovittu joensuulaisen FT biologi Helena Haakanan/TOIMI - ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta kanssa. Näytteistä tuli selvittää ikä, siivilähammasten lukumäärä ja taannehtiva kasvu. Haakanan mukaan kaikki näytteet olikin otettu niin, että siivilähampaat oli laskettavissa ja sopivia suomuja iänmääritykseen löytyi. Kolmesta näytteestä puuttui kalan pituus, joten niitä ei voitu käyttää takautuvan kasvun määrittämiseen.

2 2 Edelleen Haakana toteaa, että siivilähampaat laskettiin kalan ensimmäisestä vasemmasta kiduskaaresta preparointimikroskoopin alla. Suomut prässättiin muovilevylle ja vuosirenkaat mitattiin mikrofilmin lukulaitteen avulla. Takautuvan kasvun laskemiseen käytettiin Monastyrskyn epälineaarisen kasvun mallia, missä korjauskerroin b lasketaan yleensä saman aineiston suomujen säteen ja kalan pituuden välisestä suhteesta. Oikean kertoimen laskemiseksi tarvitaan kuitenkin kaiken kokoisia kaloja. Myös pieniä, jotka tästä aineistosta puuttuivat. Kertoimen laskemiseksi aineisto yhdistettiin Pyhäselältä aikaisemmin kerätyn, myös pieniä kaloja sisältäneen aineiston kanssa. Näin laskettua kerrointa b = 0,6644, käytettiin Monastyrskyn kaavassa Kallaveden siikojen takautuvan kasvun määrittämiseen. Näytekalojen pituus aineistossa oli mm ja paino g ja kaikki oli kalastettu Etelä- Kallaveden pääaltaan alueelta, pääosin altaan keski- ja eteläosista. Raportissaan Haakana toteaa edelleen, että Etelä-Kallaveden käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Kallavedellä on ollut alkuperäisenä virtakutuista planktonsiikaa (siivilähampaita >45) ja tuppisiikaa (sh 25 37) sekä mahdollisesti näiden risteymää, jonka siivilähammasmäärä on Istutuksia on tehty aikaisemmin harvasiivilähampaisella muodolla, mutta viime vuosina pääasiassa tiheäsiivilähampaisella planktonsiialla. Siivilähampaiden lukumäärä oli aineiston siioilla (Kuva 1). Vain kolmella yksilöllä oli alle 47 siivilähammasta, joista toinen oli aineiston suurin, yli neljän kilon yksilö. Aineiston tiheäsiivilähampaiset muodot (sh > 46) ovat todennäköisesti istutettua tai alkuperäistä planktonsiikaa. Kolme harvasiivilähampaisempaa yksilöä ovat joko tuppisiikoja tai näiden kahden muodon risteymiä. Aineiston suurimmalla yksilöllä (4410 g) oli siivilähampaita 36. Tuloksen mukaan siis suurin osa vähintään 700 gramman painoisista siioista on Kallavedellä planktonsiikaa. Kuva 1. Kallaveden siikanäytteiden siivilähammasjakauma.

3 3 Haakanan mukaan siikojen kasvu jatkuu tasaisena kuusi ensimmäistä vuotta, eikä selkeää taantumista tulokissa näy (Kuva 2). Näytteistä suurimman 18-vuotiaan yksilön kasvu 10 vuodesta eteenpäin on jätetty kuvasta pois. Planktonsiikojen kasvu näyttää olevan nopeampaa kuin harvasiivilähampaisen muodon kasvu. Tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska jälkimmäisiä oli takautuvan kasvun aineistossa vain 2 yksilöä. Planktonsiiat ovat hidaskasvuisempia verrattuna aikaisempiin tuloksiin luvun lopussa tehdyn selvityksen mukaan siikojen pituus oli 3+-vuotiana keskimäärin 30 cm ja 5+-vuotiaina 40 cm. Nyt 30 cm pituus saavutetaan vasta 4 5 -vuotiaana. Kuva 2. Kallaveden siian takautuva kasvu vuoden 2017 näytteiden mukaan siivilähampaiden lukumäärän mukaan jaoteltuna. Siivilähampaita yli 46 kpl n=28, siivilähampaita alle 46 n=2. Janat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä. Etelä-Kallaveden siikaistutuksissa on käytetty sekä plankton- että järvisiian poikasia (kuva 3). Vuosina järvisiikaistutuksissa käytettiin intensiiviviljelyllä tuotettuja Vuohijärven kantaa olevia poikasia. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 asti järvisiikaistutukset on tehty Saarijärven Pyhäjärven kantaa olevilla luonnonravintolammikoissa tuotetuilla poikasilla. Vuonna 2016 käytettiin sekä Saarijärven Pyhäjärven luonnonravintoviljelyllä että Vuohijärven intensiiviviljelyllä tuotettuja järvisiian poikasia. Vuohijärven kantaa olevat istukkaat ovat eväleikattuja. Näyteaineistossa oli vain kolme harvasiivilähampaista yksilöä, joista yksi oli suurin näytekala (18+, 70,5 cm ja 4,41 kg). Tämä yksilö voisi periaatteessa olla vuoden 1999 järvisiikaistutuksista. Toisaalta toinen harvasiivilähampainen yksilö (9+, 41 cm ja 770 g) oli kasvanut käytännössä aivan samalla tavalla ja kolmannen (9+ ja 708 g) loppupaino oli jokseenkin sama, kuin suurella yksilöllä 9+ iässä. Jos nämä kaksi pienempää yksilöä olisivat peräisin istutuksista, ne olisi pitänyt istuttaa

4 4 vuonna 2008, jolloin Etelä-Kallaveteen ei istutettu järvisiianpoikasia. Siitä päätellen molemmat ovat ilmeisesti joko Kallavedessä luontaisesti lisääntyvää tuppisiikaa tai sen ja planktonsiian risteytymiä. Kuva 3. Etelä-Kallaveden siikaistutukset vuosina Taulukossa yksi on näytekalojen lukumäärä ikäluokittain sekä siikaistutukset, joista näytekalat ovat peräisin, mikäli ne ovat istutussiikoja. Lukumäärältään suurin ikäluokka oli 6+, josta oli 12 näytekalaa. Jos ne ovat istutettuja siikoja, ne ovat peräisin vuoden 2011 istutuksista. Vuonna 2011 istutettiin yhteensä siianpoikasta, joista 27 % oli järvisiikaa. Vuonna 2012 siikoja istutettiin kpl, joista 61 % oli järvisiikaa. Järvisiikaistutuksilla on pyritty hakemaan nopeakasvuista ja kookkaammaksi kasvavaa siikakantaa istutustulosten parantamiseksi. Taulukossa esitetyt tiedot antavat viitteitä siitä, että kyseinen järvisiikakanta ei Kallavedessä kasvaisi ikäluokkaan 6+ mennessä planktonsiikaa nopeammin. Toisaalta hankkeessa ei edes pyritty selvittämään eri siikakantojen alkuvuosien kasvunopeutta tai osuutta saaliissa eikä näytemäärää tai näytekalojen valintaa suunniteltu tähän tarkoitukseen. Istutusvuosi planktonsiikaa kpl järvisiikaa kpl yht. kpl järvisiikaa % ikä kpl pituus paino % % % % % % Taulukko 1. Istutukset vuosina ja ikäluokista saadut näytekalat Kaupallisten kalastajien, joita näytteiden kalastajat olivat, siikasaalis tulee pääosin syksyn kuhanpyynnin sivusaaliina. Silloin käytetyt verkot ovat silmäharvuudeltaan vähintään 55 mm, koska kalastusalue on aikoinaan määrännyt sen pienimmäksi käytettäväksi silmäharvuudeksi yli 10 metrin syvyisillä vesialueilla. Sen sijaan siian kesäaikaisen rintuuspyynnin takia verkon silmäharvuutta ei ole rajoitettu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.

5 5 Arvoitukseksi jäi se, miksi suurikokoisia (yli kilon painoisia) siikoja ei saatu lainkaan syksyn 2016 pyynnissä. Kalastajilta saatujen suullisten tietojen mukaan suurikokoisten siikojen määrä saaliissa kasvoi 3-4 vuoden ajan joka vuosi ja saaliissa oli yhä suurempia yksilöitä. Miksi suurikokoiset siiat katosivat saaliista noin yhtäkkisesti vuonna 2016 ja vuoden 2017 saaliissakin 31 näytekalan joukossa oli vain kolme niukasti yli kilon painoista siikaa ja lisäksi yksi yli neljän kilon sattumasaalis? Hankkeessa ei saavutettu sen alkuperäistä tavoitetta, joka oli selvittää saaliissa varsin yleisesti esiintyneiden kilosta jopa kahteen ja puoleen kiloon painoisten siikojen siivilähammaslukumäärä, kasvu ja mahdollinen alkuperä. Hankkeella saatiin kuitenkin lisätietoa Kallaveden siikakannoista ja planktonsiikojen kasvunopeudesta. Selvittämättä jäi, olisiko kyseiset isot siikayksilöt voineet olla peräisin vuoden 2006 järvisiian istutuserästä, joka olisi vuoden 2015 syksyllä ollut 9+ ikäinen. Missä vaiheessa järvisiian ravinnonkäyttö muuttuu petomaiseksi eli se alkaa käyttää kalaravintoa, jolloin kasvu todennäköisesti nopeutuu huomattavasti. Saaliiksi aikaisemmin saadut isokokoiset siiat olivat kalastajien havaintojen mukaan käyttäneet kalaravintoa. Olisiko suhteellisen vaatimaton kappaleen istutuserä näkynyt noin voimakkaasti saaliissa? Toisaalta, jos suuret yksilöt olivat planktonsiikoja, mistä johtuen muutaman vuoden ikäluokista olisi tullut tuollainen hetkellinen piikki isoista yksilöistä? Nyt saadun tiedon mukaan tällaisten yli kiloisten planktonsiikojen tulisi olla yli kymmenvuotiaita, eikä 2000-luvun alkuvuosien istutuksissa näy mitään sellaista, joka voisi selittää ilmiön. Itse asiassa istutukset olivat tuohon aikaan aika tasaisia. Mikäli jatkossa siikasaaliissa alkaa esiintyä vastaavaa kehitystä ja esiintyä isokoista siikaa, kannatta harkita sitä, että näytteiden kerääminen ja pakastaminen aloitetaan heti ja tarvittaessa näytteiden analysointiin ja raportointiin haetaan rahoitusta myöhemmin esimerkiksi edistämismäärärahasta. Näytteiden hankkiminen on kuitenkin suhteellisen pieni kuluerä koko hankkeessa. Jarmo Mononen isännöitsijä Kalaveden kalastusalue Liite: Kallaveden siikojen kasvu ja siivilähammasjakauma 2017, Helena Haakana, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta

6

7

8

9

10 pituus paino pituus,mm Pyyntiväline pvm pyyntipaikka nro mm g sp sh ikä 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v 1 verkko 55 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi verkko 50 mm Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi isorysä Etelä-Kallavesi verkko 35 mm Etelä-Kallavesi verkko 35 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 50 mm Etelä-Kallavesi verkko 45 mm Etelä-Kallavesi verkko 55 mm Etelä-Kallavesi verkko 55 mm Etelä-Kallavesi verkko 55 mm Etelä-Kallavesi

Suonteen siioista 2016

Suonteen siioista 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä

Lisätiedot

Pienten järvien siikaseuranta

Pienten järvien siikaseuranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset

Lisätiedot

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen

Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...

Lisätiedot

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 211-216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3.

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika

Lisätiedot

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3

Lisätiedot

VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET

VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET 12.8.2016 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3

Lisätiedot

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Pyhäjärven kalastus ja kalakantojen tila

Pyhäjärven kalastus ja kalakantojen tila elinvoimaa alueelle 4 213 Pyhäjärven kalastus ja kalakantojen tila Yhteenveto vuosien 1993 211 velvoitetarkkailujen tuloksista sekä esitys kalakantojen hoito-ohjelmaksi Jukka Tuohino Kimmo Aronsuu Kim

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017

TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017 TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE Näytevuodet 2015-2016 erikseen Ari Westermark 2017 Kirje nro 631/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SUKUKYPSYYSKOKO

Lisätiedot

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4

Lisätiedot

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailujen

Inarijärven kalataloustarkkailujen 35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Inarijärven kalataloustarkkailujen

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Pyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana

Pyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana Pro gradu -tutkielma Pyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana Tero Forsman Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kalabiologia

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Vesijärvestä Sargassomerelle

Vesijärvestä Sargassomerelle Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009 9M69148 7.4.21 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 9M69148 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 1 Sisältö

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma Kala- ja vesijulkaisuja nro 217 Sauli Vatanen Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta J. T. Pennanen, M. Salminen ja A. Saura RKTL 28.11.2008,

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Suunnitelma 1 (3) päivitys Liite suunnitelmaan 25.10.2012 GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Sotkamon reitin kalanistutusten

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Työvälineistä komentoihin

Työvälineistä komentoihin Työvälineistä komentoihin Miten GeoGebralla piirretään funktioita? Kohtasitko ongelmia GeoGebran käytössä? Millaisia? Kohtaisitko tilanteita, joissa jonkin funktion piirtäminen GeoGebralla ei onnistunutkaan?

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Uudenmaan rannikon siiat

Uudenmaan rannikon siiat KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 339 Outi Heikinheimo Jukka Mikkola Karl Sundman Uudenmaan rannikon siiat Tutkimustuloksia vuosilta 1995-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Siika (Coregonus lavaretus)

Siika (Coregonus lavaretus) Liite 2 RKTL:n ja muiden tahojen julkaisemaa tutkimustietoa kalakannoista, joita tavataan Vaasan kaupungin vesialueilla Siika (Coregonus lavaretus) http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ Esiintyminen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014

Lisätiedot