KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN YDINPROSESSIN VUOSISUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN YDINPROSESSIN Tilaajan vuosisuunnitelman rakenne 1. Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä 2. Ydinprosessin talous (tuloslaskelma ja investoinnit) 3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet 5. Palvelukokonaisuudet ja palvelutilaukset 6. Erilliset liitteet: o Rakentamisohjelma 2015 o Rakentamisohjelman 2015 työkohdekartta

2 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista. Kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi ja strategiset hankkeet (Vuores ja Keskusta) vastaavat omalta osaltaan palvelukokonaisuudesta alla tarkemmin määriteltävillä toimilla. Maankäytön suunnittelun tehtäviin kuuluvat yleis- ja asemakaavojen ja niiden suunnittelupalveluiden tarpeen ja kehityksen arviointi, seutuyhteistyö, kaavoitusohjelmien laatiminen, täydennysrakentamisen edistäminen sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Yleisten alueiden suunnittelu vastaa katu-, liikenne- ja vihersuunnittelusta sekä näiden hankkeiden ohjelmoinnista. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisten alueiden rakennuttamista tehdään maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden laatiman investointiohjelman mukaisesti. Periaatteena on, että maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tilata investointimäärärahalla uudiskohteisiin ja merkittäviin korvaus/saneerauskohteisiin suunnittelu, jonka jälkeen kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden tehtävänä on organisoida kohteiden toteutus. Ylläpitoa hankitaan käyttötalouden määrärahalla, ja se kattaa yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon. Hoitotehtäviä ovat liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Yleisten alueiden puhtaanapito kuuluu myös keskeisiin hoitotehtäviin. Kunnossapitoon kuuluvat ne toimenpiteet, joilla rakenteet palautetaan alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoon liittyy usein kulumisvaurioiden korjaamista. Liikenneväylien osalta tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä ovat esimerkiksi katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen, terässiltojen maalaaminen ja kalusteiden korjaaminen. Viheralueilla kunnossapitotehtävät käsittävät erilaisten kalusteiden korjaamista ja kuluvien osien uusimista. Liikenteenhallinta-tuoteryhmään kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen. Joukkoliikennelain tarkoittaman seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitamisesta vastaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Sen toimivalta-alueeseen kuuluvat Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen joukkoliikenneyksikkö. Viranomaispalveluiden keskittämisen takia kaupunkiympäristön kehittämisen organisaatiosta siirtyivät uuteen viranomaispalveluiden yksikköön rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja ympäristövalvonta sekä jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen liittyvät toiminnot. Ydinprosessin haasteina ovat erityisesti kaupungin nopea kasvu, sekä asumisväljyyden kasvu. Haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa voimakasta panostusta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Asuntorakentamisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua sekä rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. Tehtävä edellyttää seudullista yhteistyötä, maankäytön suunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Kaupungissa ja kaupunkiseudulla on tekeillä monta kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöt ovat keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä. Edellisiin liittyy liikenteen osalta tärkeitä suunnitte-

3 3 luhankkeita muun muassa läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, Kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu. Raitiotien suunnittelu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti edellyttää suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamista. Valtion kanssa laadittavassa aiesopimuksessa todennäköisesti edellytetään kaavoituksen lisäämistä raitiotien vaikutusalueella. Hankkeen toteutus edellyttää kaikkien kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköiden osallistumista hankkeen edistämiseen. Tulevissa talousarviossa joudutaan varautumaan erilaisten vaadittavien selvitysten teettämiseen. Joukkoliikenteessä seudullisen toimintatavan sisäänajo jatkuu. Järjestämistavan muutos sekä linjaston ja tariffijärjestelmän kehittäminen jatkuu häivyttämällä kuntarajoja. Tavoitteena on jatkaa palvelujen kehittämistä niin, että matkustajamäärät seudulla edelleen kasvaisivat. Talouden epävakaus jatkuu tuo epävarmuutta tulojen muodostumiseen. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Toisaalta sekä suunnittelun että urakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista kireän kilpailutilanteen takia. Myös mahdollinen öljyn hinnan halpeneminen voi jossain määrin helpottaa kustannuspaineita. Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen merkitsee, että sen mahdollistamia maankäytön kehittämishankkeita, kuten Ranta-Tampella, Mustalahti ja Santalahti, tulee aktiivisesti viedä eteenpäin. Toiminnan tehostaminen vaatii myös uusien toimintatapojen kehittämistä. Keskeistä on varmistaa yksiköiden välinen yhteistyö, ja että toiminnan prosessit tehostuvat. Yleisillä alueilla tapahtuvassa rakentamisessa pyritään pääsemään kaupungin yhteisten työmaiden osalta yhden rakennuttajan toimintamalliin. Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen (PALM) ohjelmointityökalun ja siihen liittyvän laaja-alaisen uuden työtavan käytöllä voidaan tarkastella kaupungin kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Myös hankkeiden projektoiminen mahdollistaa niiden aktiivisen seurannan. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta voidaan pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa kaupungin yleiskaavatarkastelujen yhteydessä. Tähän liittyy myös raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen maankäyttötarkastelut, mutta myös raitiotien jatkuminen keskustasta länteen mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella tätä tavoitetta tukevia ratkaisuja. Vuonna 2015 osallistutaan sekä MAL-aiesopimuksen toteutukseen että käynnistetään uuden sopimuksen valmistelu. Myös keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan katujen saneeraussuunnittelua tehdään valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman pohjalta, keskittyen Kyttälän alueeseen.

4 4 Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 VS 2014 VS 2015 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit (1 000 euroa) TP 2013 VS 2014 VS 2015 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot

5 5 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 Uusi kaupunkistrategiamme Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Strategian mukaan teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Lisäksi luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Strategiaa toteutetaan toimimalla yhdessä, vastuullisesti, avoimesti ja rohkeasti. Ydinprosessin toiminnalliset tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta näkökulman toteuttamiseen. Tavoitteet kohdistuvat kaikkiin toimialan yksikköihin. Keskeisenä ytimenä niissä on kuitenkin vastaaminen kestävästi kaupungin ennustettuun voimakkaaseen kasvuun. Kaupungin tasolla ratkaisujen perusteita haetaan kaupungin ja keskustan yleiskaavoilla. Merkittävään rooliin nousee rakenteen tiivistäminen sekä keskustassa että koko kantakaupungin alueella. Erityisesti tätä tavoitetta palvelee uusien suunniteltuun raitiotiehen tukeutuvien maankäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen. Kaupungin kestävä kasvu edellyttää liikenneratkaisuissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aktiivista edistämistä. Kuitenkin samalla pitää varmistaa, että esimerkiksi kaupungin keskusta on kaikilla kulkumuodoilla saavutettavissa. Kaupunkistrategian tavoite vuosille Toiminnallinen tavoite 2015 Ydinprosessin toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Keskustan elinvoima on vahvistunut. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%) Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä on vahvistettu keskustan elinvoimaa Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2014 Keskustan yleiskaava ja keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan kytkeytyvä Kunkun parkin asemakaava ovat valmistuneet. Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty. Asemakeskuksen alueelle laaditaan MALsopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa. Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu. Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa. Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaluston kilpailutus on toteutunut Teiskontien joukkoliikennekaistajärjestely toteutettu, Hatanpään valtatien kaistojen jatkamisesta ja vyöhyketariffijärjestelmästä on päätös Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla

6 6 Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna Asemakaavoitusta toteutetaan valtion kanssa solmitun MAL-sopimuksen ja raitiotieratkaisun yhteydessä tehtävän sopimuksen mukaisesti Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 2014 Asemakaavavaranto on vähintään 3 vuotta Omakotitalotontteja on luovutettu 120 kappaletta Rakennuslupa on myönnetty 560 ara-asunnolle. Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää, täydennetään keskustan kävely- ja pyöräilyverkkoa ja suunnitellaan kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Laaditaan 2-3 kaupungin yksikölle erityisesti työmatkoihin ja työhön liittyvään liikkumiseen kohdistuva suunnitelma. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em. vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään asemakaavoja kem2/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo) Lisätään heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa asemakaavoitetuilla ja kunnallistekniikan piirissä olevia alueilla. Asemakaavoitusohjelman kohteiden toteuttaminen: 2000 asuntoa, joka vastaa n kem2/v ja kem2/v muille toiminnoille (4 v. liukuva keskiarvo). Toteutettava kaavoituskokonaisuus kasvattaa asemakaavavarantoa, joka jo lähtötilanteessa vastaa toiminnallista tavoitetta. Valmistellaan kantakaupungin yleiskaavaluonnos vaihtoehtoineen Mahdollistetaan kaavoituksella 300 pientaloasunnon rakentaminen, joista vähintään 120 on erillispientaloja. Omakotitontteja luovutetaan Vuoreksen Isokuusesta, Hervanta-järven lintuhyistä sekä Kämmenniemestä. Luovutetaan tontteja kohtuuhintaiseen vuokraasumiseen kem2

7 7 Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma on yhdyskuntalautakunnan, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän yhteinen asiakirja, jonka perusta on Tampereen kaupunkistrategiassa ja sen tavoitteissa. Toimintasuunnitelmassa linjataan Tampereen kaupungin fyysisen ympäristön kehittämisen kannalta keskeiset asiat käynnissä olevan valtuustokauden ajalle. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoite Toimintasuunnitelman toimenpiteet Ydinprosessin toimenpiteet vuodelle 2015 Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Kunnossapitoa keskitetään joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytäville, muualla laatutaso määritetään toimintaedellytysten mukaiselle tasolle Tyytyväisyys kunnossapidon tasoon on parantunut Maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan Kaupungin investointi- ja kaupunkirakentamishankkeet priorisoidaan vaikuttavuuden ja kustannusten suhteen, investointien ajoitus on tarpeen kannalta yhteen sovitettu Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto Liikkumisen hallintaa on kehitetty Määritellään pysäköintipolitiikka ja - normit Logistiikan ja liikenneyhteyksien kehittyminen vahvistaa alueen kilpailukykyä Toimitaan aktiivisesti älyliikenteen kehityksessä luomalla ITS Factorysta uusien innovaatioiden testi- ja kehitysalusta sekä mahdollistetaan kansainvälisesti korkealuokkaisia liiketoimintalähtöisiä älyliikenteen palveluja ja ratkaisuja Projektoidaan keskeiset hankkeet kehittämissalkkumallin mukaisesti Toteutetaan PALM-suunnitelman toteutusohjelmassa hyväksyttyjä hankkeita Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Hyväksytään pysäköintipolitiikka kevään 2015 aikana ja käynnistetään pysäköintipolitiikan mukaiset tärkeimmät toteutussuunnitelmat. ITS Factorylle haetaan uusia jäseniä, mahdollistetaan uusien innovatiivisten hankkeiden toteutumista sekä älyliikennetoimijoiden liikevaihdon kasvua. Avoimen datan puolella jatketaan liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan luomista, liikennedatan keräämistä ja avaamista sekä kehittäjätukea ja osallistutaan kilpailuihin aktivoimaan kehitystä. INKA-hankkeen yhteydessä toteutetaan liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan hankintaa sekä valmistellaan liikkumisen mobiilimaksamista ja Tampereen kaupungin toimenpiteitä liikenne palveluna ekosysteemin mahdollistamiseksi

8 8 Kehittämishankkeet Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan vuoden 2015 alusta lähtien projektisalkkumallilla. Projektisalkkumallin tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky. Kaupunkirakenne- ja ympäristö kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne ja ympäristö projektisalkku jaetaan aluekehityshankkeisiin ja muihin kehityshankkeisiin. Projektisalkkumallia kehitetään aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Vuonna 2015 ydinprosessi on mukana monissa erilaisissa kehittämis- ja laaja-alaisissa suunnitteluhankkeissa. Kaupungin kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ovat kaupunkiraitiotien toteutussuunnittelu yhdessä Liikenneviraston kanssa, sekä osallistuminen maakuntakaavan laatimiseen. Raitiotiehanke on keskeinen kaupunkisuunnitteluhanke, johon liikenteellisen suunnittelun lisäksi kytkeytyy erittäin merkittävä täydennysrakentamisen suunnittelu. Raitiotien toteutussuunnitelma laaditaan projektiallianssimallilla, jossa valittu sopimuskumppani toteuttaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen yhteistoiminnassa tilaajan kanssa. Allianssin kilpailutuksen rinnalla käynnistetään myös kaluston kilpailutus. Keskeinen tilaajan toiminnan kehittämishanke on maankäytön suunnittelun kokonaisprosessin sujuvoittaminen, joka on kaupunginvaltuuston linjaaman TOP 10 rakenneuudistusten listalla. Kaavoitusprosessia sujuvoitetaan mm. ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän käytöllä ja prosessien aktiivisella kehittämisellä sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten hyödyntämisellä. Poikkeamislupaprosessia pyritään nopeuttamaan. Valmistellaan yhdyskuntalautakunnalle päätettäväksi esitys johtosäännön muutokseksi, jolla vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan vähäiset poikkeamiset asemakaavoista delegoidaan asemakaavapäällikön päätettäviksi. Vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan merkittävät poikkeamispäätökset käsittelee jatkossakin yhdyskuntalautakunta. Pohjoisella suuralueella rakentamista pyritään sujuvoittamaan. Kyläkaavojen suunnitelluille rakennuspaikoille haettavat suunnittelutarveratkaisut, joille haetaan samanaikaisesti myös rakennuslupaa, delegoidaan johtosäännön muutoksella rakennustarkastajan päätettäviksi. Laaja-alaisista maankäytön suunnitteluhankkeista keskeinen on kantakaupungin yleiskaava, jonka laatiminen on käynnistetty. Toinen on yhdyskuntarakenteen kestävään eheyttämiseen tähtäävä EHYT-projekti, johon liittyviä täydennysrakentamisen yleissuunnitelmia ja selvitystöitä on ohjelmoitu usealle vuodelle ja kolmas strateginen keskustan kehittämishanke, jota tehdään yhdessä kaupunkikehitysryhmän kanssa ja johon liittyy keskustan osayleiskaavan laatiminen. Keskustan liikenneverkkosuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarkennetaan katuverkon kehittämisratkaisut sekä niiden vaiheistus. Tähän liittyy keskeisesti Hämeenkadun yleissuunnitelman hyväksyminen sekä raitiotien toteutussuunnittelu. Keskustan yleisten alueiden kehittämisessä tulee huomioida myös Asemakeskuksen, Tullin alueen, Särkänniemen alueen sekä Eteläpuiston tulevat liikenneratkaisut. Tilaajan toimintatapojen jatkuva kehittäminen on keskeinen tavoite. Markkinoiden avaaminen kilpailulle mahdollistaa kustannussäästöjä. Alueelle voi syntyä uusia palveluita tuottavia yrityksiä ja nykyiset voivat laajentaa toimintaansa, mikä lisää seudun työpaikkoja. Tilaajan hankinta- ja projektihallinnan osaamista vahvistetaan koulutuksella ja toimintatapojen kehittämisellä. Projektinhallinnan ja hankintamenettelyiden osaamisen kehittämisen lisäksi investointien kustannustietouden parantaminen on erittäin tärkeää. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tilaaja osallistuu aktiivisesti tärkeimpien valtakunnallisten tilaajaorganisaatioiden kanssa Infrastruktuurikustannusten hallintaprojektissa kehitettyjen työkalujen hyödyntämiseen.

9 9 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta. Näistä tehtävistä vastaa kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi. Edelleen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maankäytön suunnittelu (kaavoitus), yleisten alueiden suunnittelu ja kaupunkikehitysryhmään kuuluvat aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Ensisijaisena tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisissa tavoitteissa linjattua maankäyttöpolitiikkaa. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Kaavoitusprosessin kehittäminen on toiminnallinen tavoite, jonka keskeisenä toimenpiteenä on ollut ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän käyttöönotto vuonna Järjestelmän avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Muita toimenpiteitä ovat vuorovaikutuksen jatkuva kehittäminen asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä 2014 käynnistynyt määrämuotoisten aloituspalaverien järjestäminen rakentajien kanssa. Prosessityöllä on sujuvoitettu toimintaa mm. yhtenäistämällä kaavaharkinnan menettelyjä. Asemakaavoituksen sitovan määrällisen tavoitteen nostaminen kaavavarannon kasvattamiseksi (10% lisäys tavoitteisiin vuonna 2014) on edellyttänyt töiden organisoimista sujuviksi. Prosessityötä jatketaan vuonna 2015 täydentämällä prosessikuvausta ja toimintojen ohjeistusta yhtenäisten ja sujuvien menettelyjen varmistamiseksi. Pilottihankkeena käynnistetään kevennetyn kaavoitusmenettelyn kokeilu pienissä hankkeissa sekä ristiriidattomissa keskisuurissa hankkeissa. Pilottihankkeissa kokeillaan asemakaavoituksen valmisteluvaiheen kuulemisen yhdistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteyteen. Asemakaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Lisäksi tavoitteita ovat pientaloasuntojen määrän kasvattamisen mahdollistaminen kaavoituksella, yritystonttitarjonnan kasvattaminen 5 prosentilla sekä 70 prosentin tavoite kaavoitetun kerrosalan sijoittumisesta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen on myös keskeinen tavoite. Kaupunkiseudun tulevan kasvun suunnat määrittyvät luonnosvaiheeseen tulevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa, jonka valmistelussa Tampereen kaupungin rooli on keskeinen. Tampere on keskeisesti osallistunut kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä valmistuneeseen, MAL-aiesopimuksen mukaiseen rakennesuunnitelmaa tarkistavaan uudistustyöhön. Uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu käynnistyy keväällä Yleiskaavoituksella luodaan edellytykset kaupungin kestävälle kasvulle. Koko Tampereen kantakaupungin käsittävän Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteet hyväksytään alkuvuodesta ja luonnos sekä mahdolliset vaihtoehtoiset skenaariot valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Yleiskaava kytkeytyy kiinteästi kaupunkistrategiaan ja kaupungin palvelumallin kehittämissuunnitelmaan. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua kehittäen. Työn aikana kehitetään yleiskaavan laatimisprosessia siten, että sen sisältö voidaan kytkeä kaupunkistrategian painotuksiin ja että kaava voimassaolonsa aikana vastaa nykyistä paremmin yhdyskuntarakenteen muuttuviin tarpeisiin. Tulevien vuosien asuntojen kysyntään varaudutaan myös Nurmi-Sorilan ja Ojalan osayleiskaavoilla, jotka tulevat kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Keskustan osayleiskaavalla määritellään keskusta-alueen kehittämisen yleislinjaukset. Kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2015 ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn samana vuonna. Kämmenniemen palvelukeskuksen ja asuntoalueiden laajentumiseen varaudutaan laatimalla selvityksiä aloitettavaan osayleiskaavaan, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Pohjoisen suuralueen kyläalueiden osayleiskaavojen valmistelua jatketaan Terälahden alueella, jonne valmistuu osayleiskaavaehdotus. Valmistelua jatketaan pohjoisen suuralueen vesihuoltolinjauksen pohjalta. Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa suositaan täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. Lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia selvittänyt EHYT-hanke, jonka loppuraportissa on esitetty johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia täydennysrakentamisen edistämiseksi. Toimenpide-ehdotuksista keskeisin on laatia aluekehittämiskohteita eli eri kaupunginosia koskevia yleissuunnitelmia, joilla luodaan tavoitetila hyvälle täydennysrakentamiselle.

10 10 Hakametsän ja Multisillan yleissuunnitelmat valmistuvat. Katuraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä laadittuja alustavia maankäytön yleissuunnitelmia joukkoliikenteen laatukäytävän varrella sijaitseville Turtolan ja Hallilan alueille hyödynnetään tarkemmassa täydennysrakentamisen suunnittelussa. Aluekeskukset käsittävä korkean rakentamisen selvitys sekä täydentyvää kaupunkirakennetta tasapainottava avoimien maisematilojen selvitys ja Teisko- Aitolahden kulttuuriympäristöselvitys valmistuvat. Pysäköintipolitiikan linjauksia käsittelevä ohjelma valmistuu sisältäen uudistetut pysäköintinormit. Ohjelma käsittää autojen pysäköinnin lisäksi pyöräpysäköintiä koskevan ohjeistuksen. Asemakaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittymisen kannalta riittävä asuin- ja työpaikkarakentamisen taso ja tonttivaranto. Asemakaavavaranto vastaa tavoitteeksi asetettua kolmen vuoden tasoa ja kaavoitusohjelmaan priorisoitujen hankkeiden mitoitus kasvattaa toteutuessaan varantoa. Asuntorakentamisen määrältään mittavimpia kohteita ovat Hervantajärven uuden alueen ensimmäinen vaihe, Haukiluoma ja Tesoman taimiston alueet sekä Vuoreksen Västinginmäki ja Isokuusen puukaupunki. Kerrostalopainotteisia täydennysrakentamiskohteita sijoittuu ydinkeskustaan (mm. 10-kortteli), Tammelaan (mm. Tammelan puistokatu 21, Osmonmäki ja Tammelan TOAS) sekä Haukiluomaan ja Tesoman ytimeen rata-alueen vierelle. Viime mainitussa kaavassa mahdollistetaan myös lähijunan pysäkin rakentaminen Tesoman keskustaan. Raitiotien suunnitteluun liittyen kaavoitetaan täydennysrakentamista reitin varrelle Hallilaan. Innovatiivinen hybridirakentamisen hanke Tammelan stadion käsittää jalkapallostadionin lisäksi asuntoja ja liiketiloja. Hankkeen suunnittelu pohjautuu 2014 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Pientalovaltaisista alueista mittavin on Vuoreksen Västinginmäki Särkijärven pohjoisrannalla. Muita pientaloja käsittäviä alueita ovat mm. Hervantajärvi, Linnainmaa ja Ryydynpohja. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan asemakaavat mm. Haukiluomaan ja Tesomalle. Opiskelija-asunnoille kaavoitetaan alueita mm. Tammelaan ja Lapinniemeen. Maankäytön suunnittelulla pyritään omalta osaltaan edistämään yrityselämän sijoittumista Tampereelle. Vuonna 2014 kaavoitettiin erittäin merkittäviä alueita teollisuuden, kaupan ja muiden toimitilojen käyttöön (yhteensä yli kem2). Tulevien tavoitteiden saavuttamiseksi työpaikka-alueiden kaavoittaminen on edelleen tärkeänä painopisteenä. Monilla alueilla luontoarvot aiheuttavat riskejä mahdollisuudelle kaavoittaa alueet tehokkaasti teollisen toiminnan käyttöön. Teollisuus- ja toimitila-alueita kaavoitetaan Aitovuoren alueelle ja Linnainmaalle Sammon valtatien varrelle. Toimitilaa sisältyy lisäksi kaavoihin mm. Tammelassa ja Tesomalla. Muita vuonna 2015 valmistuvia kaavoituskohteita ovat mm. Kunkun parkki ja raitiotien varikko Hervannassa sekä päiväkodit Multisiltaan ja Härmälään. Tampereen maapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa Kaupungin raakamaan hankintaa suunnataan kantakaupungin alueella asemakaavattomiin alueisiin sekä rakennesuunnitelman ja yleiskaavoitusohjelman kasvusuunnille. Raakamaa-alueet pyritään saamaan kaupungin omistukseen jatkosuunnittelun kannalta riittävän ajoissa vapaaehtoisin kaupoilla tai muilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa käytetään myös lainsäädännön sallimia lunastus- tai muita menettelyitä. Kantakaupungin alueella ei ole enää yksityisomistuksessa olevia laajoja raakamaa-aluekokonaisuuksia. Jäljellä olevat raakamaa-alueet ovat kuitenkin sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan tärkeitä, joten näiden alueiden osalta pyritään etenemään maanhankinnassa aktiivisesti. Uusista asuntoalueista Ojalan alueen raakamaan hankinta on saatettu jo lähes loppuun. Nurmi- Sorilan alueen maanhankinta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kaupunki on aktiivinen myös jo kaavoitettujen alueiden maanhankinnassa. Esimerkiksi lopetettujen teollisuuslaitosten maa-alueiden hankkiminen kaupungin omistukseen on joissakin tilanteissa perusteltua. Maankäyttösopimuksia käytetään maapolitiikan välineinä maankäytön muutostilanteissa yksityisten alueita asemakaavoitettaessa. Vuoden 2015 aikana saatetaan loppuun maankäyttösopimuksia merkittäville muutosalueille kuten Ratapihankadun varteen, Kaupin kampusalueelle ja Santalahteen. Maankäyttösopimuksissa pyritään entistä useammin saamaan maankäyttösopimuskorvaus merkittäviltä osin tonttimaana. Tällä voidaan turvata kaupungin tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia. Täydennysrakentamisen edistämiseksi linjattuja maankäyttösopimusten kannustimia pyritään edelleen saattamaan aktiivisesti todellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin vuoden 2015 aikana. Kaupungin tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja niin asunto- kuin yritystoiminnan rakentamiseen. Vuoden 2014 aikana selvästi merkittävin alue asuintontinluovutuksen kannalta on edelleen Vuores. Muut keskeiset alueet

11 11 ovat Hervantajärven Lintuhytti, Lentävänniemen keskusta sekä Härmälänranta. Ranta-Tampellan alueella järjestetään tontinluovutuskilpailu kaupungin omistuksessa olevasta rantakorttelista. Yrityselämän tarpeisiin tontteja luovutetaan sekä tuotantotoiminnalle, kaupalle että muille erityyppisille toimitiloille. Kaupan ja toimitilarakentamisen tonttitarjonnan kannalta keskeisiä ovat keskusta ja alakeskukset sekä kampusalueet kuten Kauppi ja Hervanta. Heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa lisätään erityisesti Ruskon alueella. Lähivuosien tulevan tuotantotoiminnan tontinluovutuksen kannalta on tärkeää, että Lahdesjärven eteläosan, Kolmenkulman, Sarankulman ja Tarastejärven asemakaavat sekä infran toteuttaminen etenevät. Talousarviovuonna pyritään luovuttamaan omatoimiseen rakentamiseen n. 120 omakotitonttia. Tavoitteena on luovuttaa yhtiömuotoiseen asuinkerros- ja rivitalorakentamiseen n kem2, josta n kem2 kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Toimitilarakentamiseen tavoitteena on luovuttaa n kem2 sekä teollisuus- ja varastorakentamiseen n m2. Tonttivarantoa luovutetaan käypään hintaan. Määrällisiä tavoitteita ei pyritä saavuttamaan hintatasoa halventamalla. Talouden tehostamistoimenpiteenä jatketaan erityisesti kaupungin omalle palvelutuotannolle tarpeettoman kiinteistöomaisuuden realisointia. Tätä tehdään yhteistyössä tilakeskuksen ja kiinteistötoimen kanssa. Monet realisointikohteet edellyttävät asemakaavallista kehittämistä ennen realisointia. Vuoden 2015 aikana eteenpäin vietäviä em. tyyppisiä kehittämiskohteita ovat mm. Pyynikintie 2 ja Pellervon koulun alue. Kaavoituksen ja yleisten alueiden suunnittelun yhteistyötä tehostetaan mm. lisäämällä vuorovaikutusta kaavojen tavoitteiden määrittelyvaiheessa ja kehittämällä kaavoitusprosessin aikaista yhteistyötä. Yleisten alueiden suunnittelussa pyritään tekemään vähintään yleissuunnitelmatasoiset infran kehittämissuunnitelmat samanaikaisesti asemakaavojen laatimisen kanssa. Näin pystytään kehittämään suunnittelun vuorovaikutusprosessia, parantamaan kaavassa esitettyjen ratkaisujen laatua, ja konkretisoimaan esitettäviä ratkaisuja. Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkuu v vaihtoehtojen laadinnalla ja vaikutusten arvioinnilla. Vuoden 2014 lopussa valmistuvan kestävän liikkumisen esiselvityksen pohjalta käynnistetään tarvittava jatkosuunnittelu tavoitteena EU:n määrittelemän prosessin (SUMP) mukainen toiminta. Pysäköintipolitiikka viimeistellään kevään 2015 aikana ja käynnistetään siinä määriteltyjen toimenpiteiden toteutussuunnittelu. Raitiotien suunnittelua jatketaan valtuuston päätöksen pohjalta. Raitiotien suunnittelu priorisoidaan tärkeimmäksi suunnitteluhankkeeksi. Ennen kesällä 2015 käynnistyvää projektiallianssia tarkennetaan haastavien keskustajaksojen yleissuunnitelmaratkaisuja. Pyynikintorin ja Hervannan välisen osuuden katu- ja rakennussuunnittelu käynnistetään. Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistojen katusuunnitelma käynnistetään vuoden 2015 alussa valmistuvan liikenteellisen tarkastelun pohjalta. Pysäkkien laatutason ja liikennejärjestelyjen parantamisen suunnittelua jatketaan. Hämeenkadun suunnittelua jatketaan osana joukkoliikenneratkaisujen ja keskustan kehittämisen suunnittelua. Hämeenkadun katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen aloitetaan viimeisteltävänä olevan yleissuunnitelman pohjalta. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatketaan. Keskustan katujen suunnittelua jatketaan keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneverkkoratkaisun, Kyttälän katujen päivitettävän yleissuunnitelman ja saneerausohjelman sekä keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2015 suunniteltavia kohteita ovat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Hämeenkadusta etelään, Verkatehtaankatu, Aleksanterinkatu ja Otavalankatu. Keskustakehän yleissuunnittelu käynnistetään Asemakeskuksen ja Eteläpuiston yleissuunnitelmien laatimisen rinnalla. Rantaväylän kehittämiseen liittyvien katujen suunnittelua viedään eteenpäin. Ratapihankadun pohjoisosan katusuunnittelua jatketaan. Ratapihankadun eteläosan katuratkaisuja tarkennetaan sekä Viinikan liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katusuunnittelua jatketaan. Santalahden ja Mustalahden välisten katujärjestelyjen yleissuunnittelu käynnistetään osana alueen maankäytön suunnittelua. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehdään mm. Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Lahdesjärven, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven ja Ojalan alueilla. Suunnittelussa tähdätään uusien kaava-alueiden toteuttamiseen tontinluovutusten mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi yleisten alueiden suunnittelussa osallistutaan EHYT kohteiden suunnitteluun. Aitolahden ylittävästä tai alit-

12 12 tavasta tieyhteydestä tehdään alustava selvitys liittyen Hirviniemen alueen mahdolliseen maankäytön lisäämiseen tulevaisuudessa. Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Vuonna 2015 aloitetaan Opiskelijankadun ja Teekkarinkadun suunnittelu. Siltojen suunnittelussa painopiste on huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Huonokuntoisten siltojen osalta käynnistetään uuden Kalevantien sillan suunnittelu. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen pääpaino on pääreittien laatutason kohottamisessa. Tampereella sovellettavista pyöräväyläratkaisuista laaditaan ohje ja kantakaupungin alueelle suunnitellaan esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Seudullisten pyöräilyn laatukäytävien suunnittelua jatketaan mm. Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan. Näsijärven rantareitin suunnittelua jatketaan Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Keskustan kävely- ja pyöräilyverkon täydentämisen suunnittelua jatketaan, kohteina ovat mm. raitiotien suunnitteluun liittyvät kadut ja Lapintie. Tehtyjen inventointien ja kuntoarviointien pohjalta käynnistetään katusuunnitelmien laadinta huonokuntoisempien jalankulku- ja pyöräteiden saneeraamiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatketaan. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuoto-osuuksiin. Tampereen kaupungin henkilöstön liikkumissuunnitelmien laatiminen aloitetaan tehdyn liikkumistutkimuksen pohjalta. Tavoitteena on laatia 2-3 kaupungin yksikölle liikkumissuunnitelma vuonna Tampereen häiriönhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Suunnitelman avulla varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden häiriötilanteisiin erityisesti Rantatunnelissa ja Tammerkosken ylittävillä silloilla. Tampereen häiriön- ja liikenteenhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan saamiseksi valmistellaan innovatiivinen hankita. Liikenne palveluna -teemasta laaditaan esiselvityksen pohjalta tarkempi suunnitelma. ITS Factoryn strategiaa toteuttavia selvityksiä laaditaan ja tukitoimintoja jatketaan. Toteutetaan liikennejärjestelmän tilan seurantajärjestelmä, jossa yhdistetään nykyiset erilliset kyselyt ja kehitetään kyselyn toteutusta (mukana ainakin kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kunnossapito). Viheralueohjelman päivittämistä vuosille , kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä sekä liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskevaa viherpalveluohjelmaa jatketaan. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan mm Niemenrantaan. Keskustan puistojen osalta jatketaan mm. Näsinpuiston peruskorjaussuunnittelua. Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkautusta jatketaan. Hulevesien tulvimisen ongelmakohteet selvitetään ja ongelmakohtien parannustoimenpiteet suunnitellaan kustannusarvioineen. Ongelmakohtien parannustoimenpiteisiin varaudutaan lähitulevaisuudessa. Hulevesiohjelmassa laadittujen keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja kaupungin eri hallintokuntien ja hulevesien hallinnan eri sidosryhmien yhteistyötä vahvistetaan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan suunnitellusti.. Aluerakennushankkeet Keskusta-hanke Keskustan kehittämisohjelmaa toteuttava ja keskustan muutos- ja kehityshankkeita koordinoiva Keskustahanke on strategisesti merkittävä ylätason aluekehitysohjelma. Keskustan kehittämisohjelma on keskustan maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Myös elinvoimaa ja viihtyisyyttä vahvistetaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä kaupunkistrategian painotusten mukaisesti. Keskustahankeen tavoitteena on, että 1) Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. 2) Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. 3) Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 4) Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. 5) Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. 6) Keskustaa kehitetään monipuolisena palvelukeskittymänä ja 7) Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan.

13 13 Keskustahankkeen suunnittelun painopiste 2015 on keskustan yleiskaavasuunnittelussa, Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen maankäytön suunnittelussa sekä Ranta-Tampellan teknisessä suunnittelussa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa. Vuoden 2015 tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita on, että 1) Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty. 2) Asemakeskuksen alueelle laaditaan MAL-sopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa. 3) Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu ja 4) Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa. Viiden tähden keskusta keskustan kehittämisohjelma sisältää kehittämishankkeita ja projekteja kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa, joissa Keskustahankkeen kehittämisprojektit esitetään projektikohtaisesti aikataulutettuna kehittämishankkeina. Kehittämishankkeiden strategisuus, vaikuttavuus, kehittämisteemat ja painopisteet esitetään Keskustan kehittämisohjelmassa. Kaupunkirakenne ja ympäristö projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa: Liikenne ja liikkuminen (toimenpidekokonaisuus 1/6) Rakentaminen ja arkkitehtuuri (toimenpidekokonaisuus 2/6) Urbaanit kaupunkitilat ja kaupunkivihreä (toimenpidekokonaisuus 3/6) Asuminen ja elämäntapa (toimenpidekokonaisuus 5/6) Elinvoima- ja kilpailukyky projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa: Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu (toimenpidekokonaisuus 4/6) Elinkeinot ja osaaminen (toimenpidekokonaisuus 6/6) Keskustahankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Keskustahankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa yhteensä noin 4 milj. eurolla, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle Kiinteistötoimen inves-tointimäärärahasta maa- ja vesialueisiin on merkitty Keskustahankkeen Ranta-Tampella projektille 2,6 milj. euroa. Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Keskustahankkeen vuoden 2014 määrärahat ovat yhteensä noin 7,5 milj. euroa. Vuores-hanke Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2015 konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän merkittävänä aluerakennushankkeena. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Vuores-hankkeen projektisuunnitelman päivityksen. Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue. Projektijohtajan johtama hanketoimisto toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia: Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet joiden kaavoituksen erityispiirteenä on omakotitonttituotanto, yhteensä noin 400 tonttia.. Rakentamisen painopisteenä on Isokuusen asuinalueen ensimmäinen vaihe, joka käsittää Suomen suurimman puukaupunkihankkeen kerrostalorakentamisen aloituskorttelit. Toisena rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt rakennetulla Vuoreksen alueella. Aluemarkkinointia järjestetään

14 14 yhteistyössä talonrakennuttajien kanssa, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ovat 1) Isokuusen puukaupunkihankkeen toteutus sekä infran että talorakentamisen osalta on käynnissä. 2) Omakotitonttien asemakaavoitus on käynnistetty Västinginmäessä ja rakentaminen Isokuusessa. 3) Liikuntapuiston jalkapallokenttä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu käyttöön. Vuores-hanke kuuluu projektisalkkumallin Kaupunkirakenne ja ympäristö projektisalkkuun. Vuores-hankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Vuores-hankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa yhteensä 5,0 milj. euroa, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Vuores-hankkeen vuoden 2015 määrärahat ovat yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Tilaajan tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Suoritteet Maanhankinta, ha Maanluovutus, ha Toiminnan laajuustiedot Pitkäaikaiset vuokraukset Lyhytaikaiset vuokraukset Metsänhoitotyö, ha Puutavaran myynti, m Talous (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen TP 2013 VS 2014 VS 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot. Investoinnit (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot (johtosiirrot) Maa- ja vesialueet Ranta-Tampella, esirakentaminen -700 Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen) Kiinteät rakenteet ja laitteet (kadut, tiet, torit ja puistot) Maanhankinta ja luovutus sekä maaom edunvalv. (pohjavesisuojaus) -700 Keskusta-hanke -500 Vuores-hanke -350 Raitiotie Muut alueet Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

15 15 Palvelutilaus (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. Käyttötalous Investointi Yhteensä Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Metsienhoito Mittaus- ja karttapalvelut 0 - Rakennustan ylläpitopalvelut Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Perushankkeet Vuores Keskusta Kehittämispalvelut Strategiset projektit Vuores 45 - Keskusta 79 Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Rakennustan ylläpitopalvelut Muut palvelut Maankäytön suunnittelu Yleiskaavat Yhdyskuntasuunnittelu Asemakaavat Perushankkeet Vuores Keskusta Yleisten alueiden suunnittelu Perushankkeet Vuores Keskusta Raitiotie Rantaväylän tunneli 0 - Keskustan liikennesuunnittelu 0 - Pohjoisen alueen vesihuolto Strategiset projektit Vuores Keskusta 318 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

16 16 Suunnitellut palvelutilaukset tuoteryhmittäin ja tuotteittain eivät ole lautakuntaan nähden sitovia. Maankäytön suunnittelun palvelusopimukset tehdään kaavoitusohjelmien mukaisten sekä muiden työstettävinä olevien kaavahankkeiden asiantuntijapalveluista ja erillisselvityksistä. Maankäytön suunnittelun puitesopimukset ulkopuolisten tuottajien kanssa solmittiin alkaviksi maaliskuussa Sopimusten kestoksi määriteltiin kaksi vuotta ja lisäksi sovittiin mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen, joka otettiin käyttöön huhtikuussa Puitesopimukseen perustuvista hankinnoista käydään hankekohtaiset tarjousmenettelyt. Ulkoisilta tuottajilta tilattavan tuotannon osuus käsittää mm. hankkeisiin liittyviä erillisselvityksiä, viite- ja ideasuunnitelmia, maankäytön yleissuunnitelmia, kaavasuunnittelua sekä vaikutusten arviointia. Kireän taloustilanteen takia varsinkin käyttötalousrahoituksella tehtävien uusien suunnitelmien käynnistäminen harkitaan aina huolella. Selvitysten ja suunnitelmien tilaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maaomaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista ja maa-alueiden myyntituloista. Strategisten hankkeiden palvelutilaus kuuluu myös konsernihallinnon Kaupunkikehitysryhmälle. Maa- ja vesialueiden myyntituloiksi tavoitellaan noin 17,3 milj. euroa, josta taseomaisuuden ylittävät myyntitulot 14,4 milj. euroa ovat käyttötalouden tuloja. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia. Suomen taloustilanteessa on edelleen suurta epävarmuutta, joka saattaa heijastua tuleviin myyntituloihin. Maanvuokratuloista n. 7 milj.euroa on sisäistä maanvuokraa, josta pääosa peritään tilakeskus-liikelaitokselta. Ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Keskustan ja Vuoreksen aluerakennushankkeiden sekä raitiotien ja Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia.