KAUPUNKIYMPÄRIST. RISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit

Transkriptio

1 suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2

2 SANTALAHTI Santalahden kaupunginosaan toteutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä n asukkaan asuntoalue. Suunnittelun pohjana on 2006 hyväksytty ja 2008 vahvistunut Santalahden osayleiskaava. Liikenneväylien välissä oleva alue on erillään muusta kaupunkirakenteesta ja jäänyt sen vuoksi osittain rakentamattomaksi ja keskeneräiseksi. Osayleiskaavaratkaisun mukainen alueen kehittäminen eheyttää kaupunkirakennetta ja hyödyntää hyvin jo olemassa olevaa ympäristöä. Asuntoalueen toteuttaminen Santalahdessa edellyttää ympäristön laadun parantamista asumisen käyttöön soveltuvaksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 4M. Alueen asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 1. osan asemakaavoitus valmistuu Suunnittelu Rakentaminen Kustannusarvio: 4,0 M Maanomistajille aiheutuu lisäkustannuksia alueen kunnostamisesta rakentamiskelpoiseksi ja mm. 110 kv:n sähkölinjan kaapeloinnista. Asukkaita: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 3 KOLMEN KULMAN ALUE Myllypuro Myllypuron alueen kehittäminen pohjautuu Myllypuron osayleiskaavaan, joka huomioi valtatien 3 sekä ympäröivien alueiden maankäytön. Osayleiskaava on hyväksytty 2008 ja se on vahvistunut Kolmen kulman alueesta on tarkoitus kehittää yhdessä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kanssa Tampereen seudun laajin, n työpaikan, yritysalue. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n.10m. Alueen asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 1. osan asemakaavoitus valmistuu suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 10,0 M Työpaikkoja: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 4

3 ETELÄ HERVANTA Hervannan eteläosaa kehitetään yhteensä n asukkaan uusien asuntoalueiden rakentamisella sekä Ruskontien jatkamisella osana seudun II kehää. Kantakaupungin yleiskaavassa alueelle on osoitettu asumista ja Hervantajärven luoteisrannalle selvitysalue. Hiidenmäen alue sekä Ruskontien jatkaminen pohjautuvat kantakaupungin yleiskaavan varauksiin ja niiden asemakaavat valmistuvat Muilta osin rakentamisalueiden rajaukset on selvitetty Hervantajärven osayleiskaavatyössä kantakaupungin yleiskaavaa tarkemmin. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 13 M. Hervantajärven osayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kh suja. Osayleiskaavaa koskeva hyväksymispäätös pyritään saamaan vuoden 2011 aikana. Hervantajärven alueen asemakaavoitus käynnistyy osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. Suunnittelu Rakentaminen Kustannusarvio: 13 M Hervantajärvi 8 M Hiidenmäki 3 M Ruskontien jatke 2 M Asukkaita: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 5 NURMI SORILA Nurmi Sorila sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen merkittävimmässä kasvusuunnassa. Alue on pinta alaltaan n. 17 km2 Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristöissä. Nurmi Sorilan osayleiskaavassa on suunniteltu uuden kokoluokaltaan merkittävän kaupunginosan sijoittaminen Näsijärven rannalle huomioimalla alueen nykyinen asutus, erityiset maisema ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit suunnitellulle kaupunkirakenteen laajentumiselle vuoden 2009 arvioina on n. 100 M. Koko alueen toteuttaminen vaatii merkittävää liikenneyhteyden kehittämistä Tampereen keskustan ja Nurmi Sorilan välillä (esim. Vt9 parantaminen välillä Alasjärvi Kaitavedentie, tieosuuden parantaminen ei ole valtion liikennehankkeiden toteutusohjelmassa). Nurmi Sorilan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty KH SUJAn päätöksellä Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa vuoden 2011 aikana. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 100 M vt9:n parantaminen välillä Alasjärvi Ruutana, kustannusarvio n. 40 M. Asukkaita: n Työpaikkoja n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 6

4 NIEMENRANTA ja Lentävänniemen nniemen keskusta Länsi Tampereelle rakennetaan runsaan 4000 asukkaan uusi Niemenrannan kaupunginosa sekä täydennetään Lentävänniemen keskustaa n asukkaalla. Niemenrannan suunnittelun pohjana on vuonna 2009 hyväksytty ja vahvistunut osayleiskaava. Niemenranta kytkeytyy luontevasti luoteisella suuralueella sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen sekä sen ympärillä oleviin asuntoalueisiin ja palveluihin. Niemenrannan alueen rakentaminen yhdessä Lentävänniemen keskustan täydennysrakentamisella edistää koko luoteisen alueen kehittämistä vahvasti joukkoliikennepalveluihin tukeutuviksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit ovat Niemenrannassa n. 12 M ja Lentävänniemen keskustassa n. 3 M Niemenrannan asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 1. osan asemakaavoitus valmistuu suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 15 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 7 OJALA Alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa Tampereen ja Kangasalan rajalla, alueen pinta ala on noin 7 km 2. Ojalan osayleiskaavatyön tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia osoittaa Ojalaan uusi asuntoalue sekä täydennysrakentamista nykyinen asutus ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Ojala kytkeytyy Kangasalan puolella sijaitsevaan Lamminrahkan alueeseen. Ojala Lamminrahka aluekokonaisuuden rakentamista on selvitetty Tampereen ja Kangasalan yhteisessä toimielimessä vuoden 2007 aikana tavoitteena sopia raja alueen maankäyttö siten, että alueet toimivat palvelujen, liikenteen, kunnallistekniikan ja virkistystoimintojen osalta luontevasti yhdessä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Ojalan alueelle on tavoiteltu 4000 uutta asukasta vuoteen 2019 mennessä. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 20 M. Ojalan osayleiskaavaluonnokset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2011 aikana. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 20 M Asukasmäärä: n Työpaikkoja: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 8

5 LINNAINMAA HANKKIO Linnainmaa Hankkio aluekokonaisuus sijaitsee n. 6 km päässä Tampereen keskustasta itään. Alueelle tavoitellaan käyttötarkoituksen muutosta teollisuudelta väistyvien ja nykyisin vajaakäyttöisten alueiden muuttamiseksi asuntoalueeksi. Alueen maankäytön tehostaminen edistää Tampereen kaupunkistrategian tavoitetta eheyttää yhdyskuntarakennetta samanaikaisesti kaupungin kasvun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarpeita vastaaviksi. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa alueelle on tavoiteltu uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 26 M. Linnainmaa Hankkio kokonaisuuden kehittäminen kytkeytyy raideliikenteeseen pohjautuvan joukkoliikenteen hyödyntämiseen. Alueen yleiskaavoitus käynnistetään vuoden 2012 aikana. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 26 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 9 YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN EHYT Työn tarkoituksena on täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tutkiminen Tampereen kantakaupungin alueella. Toimiva yhdyskuntarakenne on eheä, taloudellinen ja ekologisesti kestävä. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytykset muun muassa toimivalle joukkoliikenteelle, palvelujen saavutettavuudelle ja luonnonalueiden ja varojen säästämiselle. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on myös suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen tavoite on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan 2030 sekä Tampere Virtaa kaupunkistrategiaan vuodelle Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii panostusta kaupungin eri sektoreilta. Onnistunut täydennysrakentaminen ei ainoastaan tiivistä yhdyskuntarakennetta, vaan tuo lisäarvoa alueelle. Täydennysrakentaminen edellyttää myös hyvin vuorovaikutteista suunnittelua. Täydennysrakentamisen edistäminen tulee jatkossa vaatimaan selkeästi koordinoitua strategista projektia kaupungin sisällä. suunnittelu 2009 rakentaminen 2012 Kustannusarvio: Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 10

6 STRATEGISET MAANKÄYTT YTTÖHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 11 VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Vuores projekti perustettiin vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Projektisuunnitelma on päivitetty suunnittelujaostossa Projektin toimialue on Vuoreksen osayleiskaava alue Alueen kokonaisrakennusoikeus on kerros m2 Vuosina alueella rakennetaan keskimäärin 650 asuntoa vuodessa Vuoreksen asuntomessut 2012 on Vuores hankkeen alaprojekti Peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia n. 79 milj. euroa suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 201 Milj. Käytetty ( 2010) 30 Milj. Rahoitus: Kiinteistöjen vuokratulot 159 Milj. /50v. Tonttien myyntitulot Valtion rahoitus, ARA 5 Milj. Verotulot ja kunnallisten palvelujen maksut 2021 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 12

7 KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahanke käynnistyy vuoden 2011 alussa Hanke toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita koskien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa Hankkeen tehtävänä on vastata keskustan kehittämisohjelman laatimisesta ja koordinoida keskustan muutoshankkeita kaupungin osalta. Keskustan kehittämisohjelman laatimisessa ovat kaupungin lisäksi mukana keskustan yrittäjät ja kiinteistön omistajat (kolmikanta) sekä tapahtumajärjestäjät. Keskustahanke kehittää Ratinan, Ranta Tampellan Mustalahden ja Eteläpuiston alueita,keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta alueita. Hanke koordinoi myös ratapiha alueen kaikkinaista kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. Kustannusarvio: ~ 2 Milj. vuosi Tulorahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus 2020 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 13 RANTA TAMPELLA TAMPELLA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Suunnittelu käynnistetty v Ratina projektin hankkeena ja on 2011 alusta perustettavan Keskusta hankkeen projekti Projekti käsittää alueen maanpäälliset osat (ei VT12 Rantaväylän tunnelia) Asemakaava on valmiina kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna 2011 Rantaväylän tunneli on suunnitelman mukaisen toteutuksen edellytys suunnittelu alkanut 2009 rakentaminen alkaa 2013 Kustannusarvio: 45,0 Milj. Rahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus Asukasmäärä: INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 14

8 INFRAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 15 Ratapihankatu Hanke koostuu uudesta ratapihan itäpuolella kulkevasta Ratapihankadusta välillä Itsenäisyydenkatu Naistenlahden eritasoliittymä sekä Rongankadun jatkeeksi tulevasta kevyenliikenteen ratapihan alikäytävästä. Kevyenliikenteen alikäytävän toteuttaminen on aloitettu syksyllä Alueen asemakaavatyö on käynnissä ja asemakaava mahdollistanee merkittävää uutta rakentamista ratapihan itäpuolelle. Tampereen henkilöratapihan yleissuunnitelma, jossa on määritelty ratapihan vaatima tila, valmistui vuonna 2010 Hankekokonaisuuden toteutuminen edellyttää sopimista säilytettävistä rakennuksista ja alueen maanomistajien tahtotilan selventämistä. katusuunnittelu rakentaminen kevyenliikenteen alikäytävä , katu Kustannusarvio: 20 M 2015 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 16

9 Paasikiventien joukkoliikennekaista Hanke koostuu Paasikiventielle välillä Lielahdenkatu Sepänkatu rakennettavista joukkoliikennekaistoista ja Sepänkadulle rakennettavista joukkoliikenne kaistoista. Hanke on Tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteistyö hanke, jonka kustannukset on kaavailtu jaettaviksi 50/50 periaatteella. Tie ja katusuunnitelmat valmistuivat Hanketta ei ole vielä hyväksytty Tiehallinnon hankelistalle. suunnittelu valmis (2009) rakentaminen Kustannusarvio: 13 M 2017 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 17 TAYS:n alue ja Teiskontien liittymä Sairaala alue ja siihen liittyvien opetus, tutkimus ja tuotantotilojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavakokonaisuutta ollaan laatimassa. Alueen katuverkon laajentamisen kustannusarvio on 3,5 M ja Teiskontien liittymän kehittämisen osalta 6,2 M. Teiskontien liittymän parantamisen osalta hanke on Tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteistyö hanke, jonka kustannukset on kaavailtu jaettaviksi 50/50 periaatteella. Teiskontien liittymän osalta tie ja katusuunnitelmat valmistuivat vuonna Hanketta ei ole vielä hyväksytty Tiehallinnon hankelistalle. Teiskontien liittymän kehittämiseen sisältyy Teiskontien suuntaisten joukkoliikennekaistojen toteuttaminen välillä Kalevan eritasoliittymä Lääkärinkatu suunnittelu valmis (2009) rakentaminen Kustannusarvio: 9,7 M 2015 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 18

10 Rantaväyl ylän n tunneli Rantaväylän tunneli on merkittävin moottoriajoneuvoliikenteen kehittämishanke kaupungin keskustassa. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa Ranta Tampellan alueen uuden maankäytön toteuttamisen. Lisäksi tunnelin avulla on mahdollista parantaa keskustan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen YVA selvitys ja yleissuunnitelma valmistuivat vuonna 2010 Hankkeen tie ja katusuunnittelutyö sekä tunnelin mahdollistavan asemakaavan laadinta on käynnissä. Suunnittelun osalta hankkeen kustannukset jaetaan 50/50 periaatteella Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kesken. Rakentamisen osalta hanke mainitaan valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa nykyisellä hallituskaudella käynnistettävänä hankkeena. Rakennussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu (Allianssimallin valmistelu) voi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2011 ja rakentaminen alkaa vuonna Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin välillä käydyissä neuvotteluissa valtio on sitoutunut maksamaan hankkeen 175 miljoonan euron kustannusarviosta ja mahdollisen automaattisen sammutusjärjestelmän kustannuksista 33 %. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 175 M 2016 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 19 Hämpin parkkiin liittyvät kadut ja torit Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy on toteuttamassa Hämeenkadun alle lähes 1000 autopaikan pysäköintiluolaa Hämpin parkkia. Pysäköintiluolan toteuttaminen edellyttää Pakkahuoneenaukion rakentamista sillä toinen luolan ajoaukoista toteutetaan aukiolta. Myös Pellavatehtaankadun pohjoispäähän tuleva toinen Hämpin parkin ajoaukko edellyttää Pellavatehtaankadun muutostöitä Kyttälänkadun ja Rongankadun välillä Hämpin parkin toteuttaminen antaa mahdollisuuden kehittää sen lähiympäristön katuverkkoa sekä pysäköintiluolan porrasnousujen lähiympäristöä. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 5 M 2013 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 20

11 Keskustan katu ja kevyenliikenteen verkon kehittäminen Tarve keskustan katuverkon ja kevyenliikenteen verkon parantamisesta tuodaan esiin mm. keskustan liikenneosayleiskaavassa ja keskustan kevyenliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Vuonna 2010 valmistui Kyttälän katujen yleissuunnitelma Vuonna 2011 käynnistyvään Keskustaprojektiin liittyen tullaan suunnittelemaan myös keskustan liikenneverkon kehittämistä kokonaisuutena sekä laaditaan vuoden 2011 aikana keskustan liikenneverkon kokonaisvaltainen kehittämisvisio ja suunnitelma, jossa tarkennetaan liikenneosayleiskaavan ratkaisuja Keskustan liikenneverkon muutokset edellyttävät laajaa ja vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Kokonaisuus tulee jakaa pieniin osakokonaisuuksiin joita toteutetaan vuosittain ja näin pidemmän ajan kuluessa pystytään luomaan laatutasoltaan yhtenäistä ja korkealuokkaista keskustan liikenneverkkoa. Investointiohjelmassa vuosittaisen panostuksen suuruudeksi on arvioitu 2 M, mutta investointi tarve saattaa vaihdella vuosittain huomattavastikin. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 30 M 2025 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 21 Tampereen seudun lähiliikennel ja moderni kaupunkiraitiotie Seudun rakennemallityö ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE2025) valmistuivat vuonna 2010 ja niiden yhteydessä on tehty esitys Tampereen seudun lähiliikenteen kehittämistarpeista ja toteuttamisaikataulusta. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaiheen yleissuunnittelu on aloitettu vuonna 2010 ja valmius mahdolliseen hankepäätökseen on v Koko kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittämisen kustannuksiksi on arvioitu 69 M lähijunaliikenteen suunnittelu aloitetaan vuonna Muu lähiliikenteen kehittäminen sisältää edellä mainitun lähijunaliikenteen kehittämisen lisäksi joukkoliikenteen laatukäytävätoimenpiteitä, henkilöratapihan kehittämistä sekä kaupunkiraitiotien myöhempien vaiheiden toteuttamista Valtioneuvoston liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetään vuoden 2011 jälkeiseksi uudeksi raideliikennehankkeeksi Tampereen seudun lähiliikenteen toteuttamista ja valtion osuudeksi 65 M. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaihe suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 210 M Muun lähiliikenteen kehittäminen suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 140 M (kustannusarvioissa vain arvioitu Tampereen osuus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 22

12 Tampereen seudun lähiliikennel ja moderni kaupunkiraitiotie Seudun rakennemallityö ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE2025) valmistuivat vuonna 2010 ja niiden yhteydessä on tehty esitys Tampereen seudun lähiliikenteen kehittämistarpeista ja toteuttamisaikataulusta. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaiheen yleissuunnittelu on aloitettu vuonna 2010 ja valmius mahdolliseen hankepäätökseen on v Koko kaupunkiseudulla lähijunaliikenteen kehittämisen kustannuksiksi on arvioitu 69 M lähijunaliikenteen suunnittelu aloitetaan vuonna Muu lähiliikenteen kehittäminen sisältää edellä mainitun lähijunaliikenteen kehittämisen lisäksi joukkoliikenteen laatukäytävätoimenpiteitä, henkilöratapihan kehittämistä sekä kaupunkiraitiotien myöhempien vaiheiden toteuttamista Valtioneuvoston liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetään vuoden 2011 jälkeiseksi uudeksi raideliikennehankkeeksi Tampereen seudun lähiliikenteen toteuttamista ja valtion osuudeksi 65 M. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaihe suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 210 M Muun lähiliikenteen kehittäminen suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 140 M (kustannusarvioissa vain arvioitu Tampereen osuus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 23 KANSI JA KESKUSAREENA Kaupungin ydinkeskustaan luodaan ratapiha alueen kattamisella uusi kaupunginosa. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka yhdistää rajan jakamat neljä kaupunginosaa, luo alueelle loistavat joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteydet ja lisää keskustan vetovoimaa. Alueelle on suunniteltu yhteensä yli krsm 2 toimisto ja liiketilaa, asuntoja sekä yksityinen uusi yli katsojapaikan monitoimiareena oheistiloineen. Kyseessä on pääosin yksityinen hanke, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Alueen kehittäjänä toimii NCC yhtiöt. Koko hankkeen investointiarvo on arvioitu olevan n milj. euroa, josta kaupungin osuus on n. 5%. Hankkeesta teetetyn taloudellisten vaikutusten arvion mukaan hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Tampereen ja Pirkanmaan talouden kehitykseen. Kaupunki osallistuu hankkeeseen omistukseensa tulevan areenan tontin kannen rakentamiseen 18.7 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteuttaa alueeseen liittyvät katuverkoston ja yleisten alueiden muutokset, joiden arvioitu kustannus on n. 7 milj. euroa Alueen suunnitelman on tehnyt maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind. Tavoitteena on, että asemakaava on lainvoimainen 2011 huhtikuussa. Rata alueen omistaa valtio ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Alueen luovuttamisesta pyritään tekemään sopimukset vuoden 2011 alussa. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen hankkeeseen osallistumisesta. Kaupunki hankkii uudesta areenasta vastaavat palvelut kuin tällä hetkellä Hakametsän 1. hallista, joka muutetaan sisäurheilukeskukseksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 400 M kaupungin osuus 18,7 M infrainvestoinnit 7 M Työpaikkoja: n Asuntoja: n. 180 Studio Daniel Libeskind for NCC 2018 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 24