KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit

Transkriptio

1 suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1

2 KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2

3 HÄRMÄLÄNRANTA Pyhäjärven rannalla sijaitseva teollisuustontti muutetaan pääosin asumiskäyttöön. Alueelle rakennetaan korkeatasoinen uusi 3500 asukkaan kaupunkimainen asuntoalue. Rakentamisen lähtökohtana on perinteikäs Härmälän lentokonetehdas, jonka arvokkaimmat osat säilyvät uudessa kaupunkirakenteessa. Härmälänrannan alueelle rakennetaan päiväkoti, joka palvelee myös seudullista asiakaskuntaa. Härmälänranta tukeutuu Nuolialantien joukkoliikennekäytävän palveluihin. Käytävän suunnittelussa varaudutaan pitkällä tähtäyksellä kaupunkiraitiotien rakentamiseen. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit ovat Härmälänrannassa n. 5,2 M. Härmälänrannan asemakaavoitus valmistuu suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 5,2 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 3

4 KANSI JA KESKUSAREENA Kaupungin ydinkeskustaan luodaan ratapiha-alueen kattamisella uusi kaupunginosa. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka yhdistää rajan jakamat neljä kaupunginosaa, luo alueelle loistavat joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet ja lisää keskustan vetovoimaa. Alueelle on suunniteltu yhteensä yli krsm 2 toimisto- ja liiketilaa, asuntoja sekä yksityinen uusi yli katsojapaikan monitoimiareena. Kyseessä on pääosin yksityinen hanke, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Alueen kehittäjänä toimii NCC-yhtiöt. Koko hankkeen investointiarvo on arvioitu olevan n milj. euroa, josta kaupungin osuus on n. 5%. Hankkeesta teetetyn taloudellisten vaikutusten arvion mukaan hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Tampereen ja Pirkanmaan talouden kehitykseen. Kaupunki osallistuu hankkeeseen omistukseensa tulevan areenan tontin kannen rakentamiseen 22.7 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteuttaa alueeseen liittyvät katuverkoston ja yleisten alueiden muutokset, joiden arvioitu kustannus on n. 11 milj. euroa Alueen suunnitelman on tehnyt maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind. Rata-alueen omistaa valtio ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Hankkeen edellyttämistä rata-alueista tehtiin valtion kanssa kiinteistökaupan esisopimus 4/2011. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen hankkeeseen osallistumisesta. Kaupunki hankkii uudesta areenasta vastaavat palvelut kuin tällä hetkellä Hakametsän 1. hallista, joka muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kiintesitökaupan esisopimuksen sekä asemakaavan Molemmista päätöksistä on valitettu. Hallintooikeuden päätöksiä valituksiin odotetaan keväällä Tavoitteena on, että asemakaava on lainvoimainen 2012 huhtikuussa. Keskusareene ja ensimmäiset toimisto- ja asuinrakennukset voisivat olla valmiina jos rakentamaan päästään suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 400 M - kaupungin osuus 22,7 M - infrainvestoinnit 11 M Työpaikkoja: n Asuntoja: n. 180 Studio Daniel Libeskind for NCC 2018 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 4

5 SANTALAHTI Santalahden kaupunginosaan toteutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä n asukkaan asuntoalue. Suunnittelun pohjana on 2008 vahvistunut Santalahden osayleiskaava. Liikenneväylien välissä oleva alue on erillään muusta kaupunkirakenteesta ja jäänyt sen vuoksi osittain rakentamattomaksi ja keskeneräiseksi. Osayleiskaavaratkaisun mukainen alueen kehittäminen eheyttää kaupunkirakennetta ja hyödyntää hyvin jo olemassa olevaa ympäristöä. Asuntoalueen toteuttaminen Santalahdessa edellyttää ympäristön laadun parantamista asumisen käyttöön soveltuvaksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 4M. Alueen asemakaavoitus valmistuu Suunnittelu Rakentaminen Kustannusarvio: 4,0 M Maanomistajille aiheutuu lisäkustannuksia alueen kunnostamisesta rakentamiskelpoiseksi ja mm. 110 kv:n sähkölinjan kaapeloinnista. Asukkaita: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 5

6 KOLMEN KULMAN ALUE Myllypuro Myllypuron alueen kehittäminen pohjautuu Myllypuron osayleiskaavaan, joka huomioi valtatien 3 sekä ympäröivien alueiden maankäytön. Osayleiskaava on hyväksytty 2008 ja se on vahvistunut Kolmen kulman alueesta on tarkoitus kehittää yhdessä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kanssa Tampereen seudun laajin, n työpaikan, yritysalue. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n.10m. Alueen asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 1. osan asemakaavoitus valmistuu suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 10,0 M Työpaikkoja: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 6

7 ETELÄ-HERVANTA Hervannan eteläosaa kehitetään yhteensä n asukkaan uusien asuntoalueiden rakentamisella sekä Ruskontien jatkamisella osana seudun II-kehää. Kantakaupungin yleiskaavassa alueelle on osoitettu asumista ja Hervantajärven luoteisrannalle selvitysalue. Hiidenmäen alue sekä Ruskontien jatkaminen pohjautuvat kantakaupungin yleiskaavan varauksiin ja niiden asemakaavat valmistuvat Muilta osin rakentamisalueiden rajaukset on selvitetty Hervantajärven osayleiskaavatyössä kantakaupungin yleiskaavaa tarkemmin. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 13 M. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hervantajärven osayleiskaavan Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hervantajärven alueen asemakaavoitus käynnistyy osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. Suunnittelu Rakentaminen Kustannusarvio: 13 M Hervantajärvi 8 M Hiidenmäki 3 M Ruskontien jatke 2 M Asukkaita: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 7

8 NURMI-SORILA Nurmi-Sorila sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen merkittävimmässä kasvusuunnassa. Alue on pinta-alaltaan n. 17 km 2 Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristöissä. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa on suunniteltu uuden kokoluokaltaan merkittävän kaupunginosan sijoittaminen Näsijärven rannalle huomioimalla alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit suunnitellulle kaupunkirakenteen laajentumiselle vuoden 2012 arvioina on n. 115 M. Koko alueen toteuttaminen vaatii merkittävää liikenneyhteyden kehittämistä Tampereen keskustan ja Nurmi-Sorilan välillä (esim. Vt9 parantaminen välillä Alasjärvi Kaitavedentie, tieosuuden parantaminen ei ole valtion liikennehankkeiden toteutusohjelmassa). Nurmi-Sorilan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty KH SUJAn päätöksellä Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tarkistettu osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 100 M vt9:n parantaminen välillä Alasjärvi- Ruutana, kustannusarvio n. 40 M. Asukkaita: n Työpaikkoja n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 8

9 NIEMENRANTA ja Lentävänniemen keskusta Länsi-Tampereelle rakennetaan runsaan 4000 asukkaan uusi Niemenrannan kaupunginosa sekä täydennetään Lentävänniemen keskustaa n asukkaalla. Niemenrannan suunnittelun pohjana on vuonna 2009 vahvistunut osayleiskaava. Niemenranta kytkeytyy luontevasti luoteisella suuralueella sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen sekä sen ympärillä oleviin asuntoalueisiin ja palveluihin. Niemenrannan alueen rakentaminen yhdessä Lentävänniemen keskustan täydennysrakentamisella edistää koko luoteisen alueen kehittämistä vahvasti joukkoliikennepalveluihin tukeutuviksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit ovat Niemenrannassa n. 12 M ja Lentävänniemen keskustassa n. 3 M Niemenrannan asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. 2. osan asemakaavoitus valmistuu suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 15 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 9

10 OJALA Alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa Tampereen ja Kangasalan rajalla, alueen pinta-ala on noin 7 km 2. Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan maankäyttöä suunnitellaan yhteistyössä, jolloin alueiden palvelut, joukkoliikenne, kunnallistekniikka ja virkistystoiminnot sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Valmisteilla on koko itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu, jossa tutkitaan alakeskusten sijainnit, palvelutasot sekä näiden väliset liikenne- ja joukkoliikenneverkostot. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa alueelle on tavoiteltu Ojalaan 4000 ja Rissoon 2000 uutta asukasta vuoteen 2019 mennessä. Nähtävillä olleissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa asukkaita oli ja työpaikkoja Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 20 M. Lisäksi vesihuollon runkolinjan kustannusarvio on n. 4 M. Ojalan osayleiskaavaehdotus pyritään saamaan valmiiksi alkuvuodesta Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 20 M Asukasmäärä: n Työpaikkoja: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 10

11 LINNAINMAA-HANKKIO Linnainmaa-Hankkio aluekokonaisuus sijaitsee n. 6 km päässä Tampereen keskustasta itään. Aluetta kehitetään tehostamalla alueen nykyistä vajaakäyttöistä maankäyttöä sekä tavoitellaan käyttötarkoituksen muutosta asuntoalueeksi teollisuudelta väistyvillä alueilla. Alueen maankäytön tehostaminen edistää Tampereen kaupunkistrategian tavoitetta eheyttää yhdyskuntarakennetta samanaikaisesti kaupungin kasvun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarpeita vastaaviksi. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa alueelle on tavoiteltu uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 26 M. Linnainmaa-Hankkio kokonaisuuden kehittäminen kytkeytyy raideliikenteeseen pohjautuvan joukkoliikenteen hyödyntämiseen. Alueen yleiskaavoitus tehdään osan kantakaupungin yleiskaavaa. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 26 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 11

12 KALEVANRINNE ja Kalevakeskus Kalevan kaupunginosaa uudistetaan Tampereen kävelykeskustan laajentumisalueena. Toiminnot pyritään kytkemään vahvasti joukkoliikenteeseen sekä asumisen että aluekokonaisuuteen kytkeytyvien eri palvelujen osalta. Sammonkadun eteläpuolella väljästi rakentuneet teollisuus- ja liikerakennusten tontit muutetaan asuinkerrostalo käyttöön. Muutos mahdollistaa asuntorakentamista n uudelle asukkaalle. Lisäksi Kalevan Prisma keskus laajentuu monipuoliseksi merkittävän kokoluokan kauppakeskukseksi. Maankäytön muutokset aiheuttavat mittavia tarkistuksia pääväylien liikenneverkolle sekä kevyen- ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Kustannuksiltaan suurimpia liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä ovat Sammonkadun linjauksen muutos sekä Sammon valtatien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymään varautuminen. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 23 M. Kalevanrinteen osayleiskaava on vahvistunut 2011 aikana. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain asuntorakentamisen, kauppakeskuksen ja liikennealueiden osalta. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 23 M Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 12

13 KÄMMENNIEMI Kämmenniemi on pohjoisen suuralueen merkittävin palvelukeskus. Asemakaavoitetulla alueella asuu tällä hetkellä noin 800 asukasta. Osayleiskaavatyön tavoitteena tulee olemaan monipuolinen palvelukeskuksen vahvistaminen ja asumisen laajentamisalueiden tutkiminen asemakaavoituksen pohjaksi (erityisesti erillispientaloalueet). Kokonaisinvestointien määrää ei vielä voida arvioida. Merkittävän osuuden kustannuksista tulee muodostamaan Kämmenniemen ja kantakaupungin vesihuoltoverkostojen yhdistäminen. Kämmenniemen osayleiskaavoitus käynnistyy 2013 ja luonnos pyritään saamaan valmiiksi vuonna Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: Asukasmäärä: n INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 13

14 IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO ja Nekalan kaatopaikka Iidesjärvelle toteutetaan koko kaupunkia palveleva perhepuisto. Alue sijaitsee hyvien joukko- ja kevyenliikenteenyhteyksien varrella ja on ympäristöltään sopiva puiston toteuttamiselle. Alueella sijaitsee Nekalan vanha kaatopaikka, jolle on tehty kunnostuksen yleissuunnitelma. Kaatopaikka kunnostetaan eristämällä alue virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Kunnostuksen kustannusarvio on 2,8 M. Perhepuistosta on tehty yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jonka toteuttamisen kustannusarvio on n. 10 M. Koko järven ympäristöä kohennetaan mm. uusilla kevyen liikenteenväylillä, poluilla, uudella lintutornilla ja näkymien avaamisella. Kaavan valmisteluvaiheessa tehdyn maisemasuunnitelman toteuttamisen kustannusarvio on n. 4 M. Iidesjärven osayleiskaavan on tarkoitus vahvistua kevään 2013 aikana. Alueen asemakaavoitus ja hankesuunnittelu voivat alkaa sen jälkeen. suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: n. 17 M Asukasmäärä: INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 14

15 STRATEGISET MAANKÄYTTÖHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 15

16 PTS Reijo Väliharju VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Kuuluu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään ja toimii itsenäisesti kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ohjauksessa Projektisuunnitelma on päivitetty suunnittelujaostossa Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue Alueen kokonaisrakennusoikeus on kerros-m2 Vuosina alueelle rakennetaan asuntoa Asuntomessut Tampereella 2012 oli Vuores-hankkeen alaprojekti Peruskaupungin osuus investoinneista ilman liikelaitoksia n. 85 milj. euroa suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 210 Milj. Käytetty n. 70 Milj. Rahoitus: Kiinteistöjen vuokratulot 159 Milj. /50v. Tonttien myyntitulot Valtion rahoitus, ARA 5 Milj. Verotulot ja kunnallisten palvelujen maksut 2021 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 16

17 PTS Reijo Väliharju KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alussa Kuuluu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään ja toimii itsenäisesti kaupunginhallituksen suunnittelujaoston ohjauksessa Toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita koskien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa Keskustan kehittämisohjelma on hankkeen työohjelma Koordinoi keskustan muutoshankkeita kuten ratapihaalueen kehittämistä sekä Tammelan ja Amurin täydennysrakentamista. Kehittää Ratinan, Ranta-Tampellan, Mustalahden ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta-alueita. Kaupungin lisäksi mukana keskustan yrittäjät ja kiinteistön omistajat (kolmikanta) sekä tapahtumajärjestäjät. Kustannusarvio: ~ 2-3 Milj. vuosi Tulorahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus 2020 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 17

18 PTS Reijo Väliharju RANTA-TAMPELLA TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahankkeen projekti käsittää alueen maanpäälliset osat (ei VT12 Rantaväylän tunnelia) Asemakaava valmistui Valitusprosessissa. Rantaväylän tunneli on suunnitelman mukaisen toteutuksen edellytys suunnittelu alkanut 2009 rakentaminen alkaa 2015 Kustannusarvio: -48,0 Milj. Rahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus Asukasmäärä: INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 18

19 PTS Reijo Väliharju KANSI JA KESKUSAREENA Kaupungin ydinkeskustaan luodaan ratapiha-alueen kattamisella uusi kaupunginosa. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka yhdistää rajan jakamat neljä kaupunginosaa, luo alueelle loistavat joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet ja lisää keskustan vetovoimaa. Alueelle on suunniteltu yhteensä yli krsm 2 toimisto- ja liiketilaa, asuntoja sekä yksityinen uusi yli katsojapaikan monitoimiareena. Kyseessä on pääosin yksityinen hanke, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Alueen kehittäjänä toimii NCC-yhtiöt. Koko hankkeen investointiarvo on arvioitu olevan n milj. euroa, josta kaupungin osuus on n. 5%. Hankkeesta teetetyn taloudellisten vaikutusten arvion mukaan hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Tampereen ja Pirkanmaan talouden kehitykseen. Kaupunki osallistuu hankkeeseen omistukseensa tulevan areenan tontin kannen rakentamiseen 22.7 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteuttaa alueeseen liittyvät katuverkoston ja yleisten alueiden muutokset, joiden arvioitu kustannus on n. 11 milj. euroa Alueen suunnitelman on tehnyt maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind. Rata-alueen omistaa valtio ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Hankkeen edellyttämistä rata-alueista tehtiin valtion kanssa kiinteistökaupan esisopimus 4/2011. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen hankkeeseen osallistumisesta. Kaupunki hankkii uudesta areenasta vastaavat palvelut kuin tällä hetkellä Hakametsän 1. hallista, joka muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kiinteistökaupan esisopimuksen sekä asemakaavan Asemakaava on lainvoimainen suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 400 M - kaupungin osuus 22,7 M - infrainvestoinnit 11 M Työpaikkoja: n Asuntoja: n. 180 Studio Daniel Libeskind for NCC 2019 INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 19

20 INFRAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 20

21 PTS Tero Tenhunen Ratapihankatu Hanke koostuu uudesta ratapihan itäpuolella kulkevasta Ratapihankadusta välillä Itsenäisyydenkatu Naistenlahden eritasoliittymä sekä Rongankadun jatkeeksi vuonna 2012 valmistuneesta kevyenliikenteen ratapihan alikäytävästä. Tampereen henkilöratapihan yleissuunnitelma, jossa on määritelty ratapihan vaatima tila, valmistui vuonna 2010 Alueen asemakaavatyö on käynnissä ja asemakaava mahdollistanee merkittävää uutta rakentamista ratapihan itäpuolelle. Hankekokonaisuuden toteutuminen edellyttää valittavasta ratkaisusta päättämistä sekä asemakaavan saamista lainvoimaiseksi. katusuunnittelu rakentaminen katu Kustannusarvio: 12 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 21

22 PTS Tero Tenhunen TAYS:n alue ja Teiskontien joukkoliikennekaistat Sairaala-alue ja siihen liittyvien opetus, tutkimus ja tuotantotilojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavakokonaisuutta ollaan laatimassa. Teiskontien liittymän parantamisen osalta hanke on Tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteistyö hanke, jonka kustannukset on kaavailtu jaettaviksi 50/50 periaatteella. Tie- ja katusuunnitelmat valmistuivat vuonna 2009, mutta hankekokonaisuutta tulee vielä arvioida tulevan kaupunkiraitiotieratkaisun pohjalta Teiskontien liittymän kehittämiseen sisältyy Teiskontien suuntaisten joukkoliikennekaistojen toteuttaminen välillä Kalevan eritasoliittymä Lääkärinkatu Tiesuunnitelman teon jälkeen on kaupungin ja valtion kesken mietitty mahdollisuuksia toteuttaa joukkoliikenteen nopeuttamisen ja ruuhkautumisen vähentämisen kannalta nopeasti toteutettavia kustannustehokkaampia ratkaisuja. Hankkeen ensimmäinen vaihe (n. 2 M ) sisältyy MALaiesopimukseen suunnittelu tie- ja katusuunnitelmat valmita (2009), ensimmäisen vaiheen ratkaisut rakentaminen (1.vaihe 2014) Kustannusarvio: 10 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 22

23 PTS Tero Tenhunen Rantaväylän tunneli Rantaväylän tunneli on merkittävin moottoriajoneuvoliikenteen kehittämishanke kaupungin keskustassa. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa Ranta-Tampellan alueen uuden maankäytön toteuttamisen. Lisäksi tunnelin avulla on mahdollista parantaa keskustan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen YVA selvitys ja yleissuunnitelma valmistuivat vuonna 2010 ja tiesuunnitelma vuonna 2011, suunnitelmien hyväksymisprosessi on käynnissä Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto allekirjoittivat Rantaväylän tunnelin toteuttamista koskevan allianssisopimuksen kesäkuussa 2012 ja allianssin kehitysvaihe, joka sisältää rakennussuunnittelun ja rakentamisen valmistelun, käynnistyi kesällä 2012 Rakentaminen on todennäköisesti mahdollista aloittaa vuonna Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin välillä tehdyssä sopimuksessa valtio on sitoutunut maksamaan hankkeen 185 miljoonan euron kustannusarviosta 33 % suunnittelu rakentaminen , Allianssin kehitysvaihe Kustannusarvio: 185 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 23

24 PTS Tero Tenhunen Keskustan kallioparkkeihin liittyvät kadut ja torit Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy on toteuttanut Hämeenkadun alle noin 1000 autopaikan pysäköintiluolan Hämpin parkin. Pysäköintiluolan toteuttaminen edellyttää Pakkahuoneenaukion rakentamista sillä toinen luolan ajoaukoista toteutetaan aukiolta. Myös Pellavatehtaankadun pohjoispäähän tuleva toinen Hämpin parkin ajoaukko on edellyttänyt Pellavatehtaankadun muutostöitä Kyttälänkadun ja Rongankadun välillä Hämpin parkin toteuttaminen antaa mahdollisuuden kehittää sen lähiympäristön katuverkkoa sekä pysäköintiluolan porrasnousujen lähiympäristöä. Tammerkosken länsipuolella sijaitsevan Kunkun parkin yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2013 alussa. Kunkun parkin toteuttaminen tulee vaatimaan katumuutoksia, jotka täsmentyvät suunnittelun edetessä. suunnittelu (Hämpin parkki), (Kunkun parkki) rakentaminen (Hämpin parkkiin liittyvät työt) Kustannusarvio: 8 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 24

25 PTS Tero Tenhunen Keskustan katu- ja kevyenliikenteen verkon kehittäminen Tarve keskustan katuverkon ja kevyenliikenteen verkon parantamisesta on tuotu esiin useissa suunnitelmissa. Vuonna 2010 valmistui Kyttälän katujen kehittämisen pohjaksi yleissuunnitelma, jonka näkökulmia laajennettiin vuosina laaditussa koko keskustan liikenneverkon kokonaisvaltaisen kehittämisvision sisältävässä liikenneverkkosuunnitelmassa. Keskustan katuverkon kehittäminen liittyy kiinteästi vuonna 2011 käynnistyneeseen Keskustaprojektiin. Keskustan liikenneverkon muutokset edellyttävät laajaa ja vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Kokonaisuus tulee jakaa pieniin osakokonaisuuksiin joita toteutetaan vuosittain ja näin pidemmän ajan kuluessa pystytään luomaan laatutasoltaan yhtenäistä ja korkealuokkaista keskustan liikenneverkkoa. Investointiohjelmassa vuosittaisen panostuksen suuruudeksi on arvioitu 2 M, mutta investointi tarve saattaa vaihdella vuosittain huomattavastikin. Hämeenkadun saneerauksen alustaviksi kustannuksiksi on arvioitu 10 M suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 40 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 25

26 PTS Tero Tenhunen Tampereen seudun joukkoliikennehankkeet Seudun rakenne- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa (TASE2025) on linjattu Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämishankkeet ja niiden ajoitus. Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaiheen alustavan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2011 ja suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman laadinnalla Hankepäätös on mahdollista tehdä vuonna Modernin kaupunkiraitiotien alustavassa yleissuunnitelmassa on esitetty raitiotieverkon laajentamismahdollisuuksina Hervanta- Vuores - Hatanpää-Keskusta, Pirkkalan suunta, Epilä - Tesoma sekä Teiskontie - Koilliskeskus ja Sammonvaltatie - Lammirahka. Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma valmistui Lähijunaliikenteen kehittäminen esitetään toteutettavaksi vaiheittain lähtien liikkeelle seutulipusta ja nykyisen tarjonnan vähäisestä lisäämisestä. Junaliikenteen tarjonnan lisääminen tunnin välein tapahtuvaksi edellyttää henkilöratapihan kehittämistä. Uusia seisakkeita on suunniteltu Tampereelle 5 kpl. Linja-autoliikenteen runkoreitit rakennetaan laatukäytäviksi. Laatukäytävätoimenpiteiden kustannukset 30 milj.eur ( ei sisällä Teiskontien joukkoliikennekaistoja). Modernin kaupunkiraitiotien 1. vaihe suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 180 M Modernin kaupunkiraitiotien laajentaminen suunnittelu rakentaminen Kustannusarvio: 160 M Lähijunaliikenteen asemainfra Kustannusarvio 10 M Linja-autoliikenteen laatukäytävät Kustannusarvio 30 M (ei sisällä Teiskontien bussikaistoja) (kustannusarvioissa on arvioitu vain Tampereen kaupungille kohdistuvien toimenpiteiden osuus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 26