Arviointi kuvataiteen perusopetuksessa 2017 Martina Paatela-Nieminen

Transkriptio

1 Arviointi kuvataiteen perusopetuksessa 2017 Martina Paatela-Nieminen 0

2 Mitä koulussa arvioidaan? Aikaisemmin on arvioitu oppilasta ja uudistetussa Uudistetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arvioidaan oppimista (POPS 2014). Oppilaan oppimisen arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Opetuksessa tuetaan työskentelytaitojen kehittymistä mm. suunnittelua, säätelyä, arviointia, vastuullisuutta. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin mm. noudatetaan yhdessä sovittuja toimintatapoja, otetaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö. Arvioidaan omana kokonaisuutena eikä vaikuta oppiainekohtaiseen arvioon tai siitä saatavaan numeroon. 1

3 Mihin arviointia tarvitaan koulussa? Miksi arvioidaan? Arviointi on keskeistä koulussa ja sen avulla saadaan tietoa ja palautetta, jota eri toimijat käyttävät oman toiminnan suunnittelussa, toiminnassa ja kehittämisessä. Painopiste on oppilaan oppimista edistävässä arvioinnissa. Arvioinnin tehtävänä on ohjata, rohkaista ja kannustaa ja edistää opiskelua Kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin tulee olla monipuolista. Arvioinnista tulee osa oppimista 2

4 Miten opettaja arvioi? Arviointi suhteutetaan opetussuunnitelmaan ja koulun toimintakulttuuriin Opettaja kerää tietoa monipuolisella näytöllä Havainnoi ja dokumentoi oppilaan tilanteita ja tuotoksia. Oppilaalle annetaan monia eri tapoja osoittaa osaamistaan yksilöllisesti, pareittain ja/tai ryhmässä ja monipuolisesti esim. kirjallisesti, portfoliolla, suullisesti tai toiminnallisesti. Kuvataideopetuksessa esim. eri välinein ja tekniikoin. Opettajan arviointivälineet esim: jatkuva havainnointi, portfoliot, oppimispäiväkirjat, aineistot, näyttökokeet, itsearviointi, vertaisarviointi, ohjaus- ja arviointikeskustelut. 3

5 Arvioinnin kohteet: oppiminen ja oppimistulokset Oppimisen arvioinnissa annetaan kannustavaa ja positiivista ja kehityksellistä arviointipalautetta oppimisprosessin (formatiivinen) ja koko lukuvuoden aikana. Oppilaita ohjataan tiedostamaan oman oppimisensa vaiheita ja keinoja päästä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. Oppimistulokset arvioidaan arvosanalla, joka kertoo siitä mitä ja miten on opittu ja miten on saavutettu oppimisen tavoitteet, lopputulos (summatiivinen). 4

6 Arvioinnin käsite Arviointi ja arvostelu viittaavat arvioinnin kahteen erilaiseen tehtävään: formatiiviseen ja summatiiviseen. Arviointi viittaa summittaiseen tiedonsaantiprosessiin formatiiviseen kannustavaan palautteeseen. Arviointi (entinen arvostelu) viittaa eksaktiin, summatiiviseen tietämiseen esim. päättöarviointi, joka määrittelee oppilaan mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja työelämään. Tähän tarvitaan objektiivisuutta ja valtakunnallisesti vertailukelpoisuutta. Aiemmin käytössä ollut arvostelu on muuttunut arvioinniksi 1990-lopulla. Mutta arvioinnin kahdet erilaiset tehtävät ovat edelleen mukana arvioinnissa. 5

7 Arviointitapoja Formaalinen arviointi ohjaa ja tukee oppilaan oppimista Summatiivinen arviointi kuvaa oppilaan edistymistä ja suoritustasoa. Arvosana perustuu yhteisiin säädöksiin ja normeihin siitä, miten tietoja ja taitoja arvioidaan. Diagnostinen arviointi etukäteen arviointia (esim. lähtötaso) Prognostinen arviointi ennustaa oppilaan tulevaa opintomenestystä tai työelämässä suoriutumista KEHITTÄVÄ ARVIOINTI (uusi) Ks. Atjonen, P. (2015) Kehittävä arviointi.tampere:kirjokansi 6

8 Päivi Atjonen, Kehittävä arviointi Kehitetään arvioinnin kohdetta Osallistetaan mukaan arviointiin Tulokset käyttöön Feed-forward Department of Teacher Education/ Paatela- Nieminen&Itkonen 8.July

9 Erilaiset arviointitavat mihin arviointi perustuu? Absoluuttisen arvioinnin mukaan kaikkia oppilaita arvioidaan suhteessa ennalta määrättyyn absoluuttiseen suoritustasoon esim: hyväksytty hylätty. Suhteellisessa arvioinnissa oppilaan suoritus suhteutetaan muiden oppilaiden suoritustasoon esim. Gaussin käyrä. Käytettiin luvuilla ja poistui 1985 perusteista, mutta opettajat käyttävät sitä edelleen. Käytännössä ei pienissä ryhmissä/luokassa. 8

10 Mihin arviointi perustuu? Tavoiteperustaisessa arvioinnissa toimintaa verrataan ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi tavoiteperustaisesti kertoo miten etukäteen asetetut tavoitteet on saavutettu. Perusopetuslaki (628/1998), -asetus (852/1998) ja perusopetuksensuunnitelma (2004, 2014) edellyttävät, että oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (ei toisiin oppilaisiin). Tavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan kanssa. Arvioinnissa verrataan miten tavoitteisiin on päästy (kriteerit) yhdessä oppilaiden kanssa. Kriteerit kuvaavat toivottua toimintaa. 9

11 Mihin arviointi perustuu? Kriteereihin perustuva arviointi perustuu oppilaalle etukäteen ilmoitettuihin arviointikriteereihin, jotka perustuvat opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kriteereillä kuvataan vaatimustasoa (mittaristoa), jonka perusteella oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan. Kriteerit pohjautuvat kansallisiin tavoitteisiin ja ne on tulkittavissa yksimielisesti. Hyvän osaamisen kriteerit lk välisessä nivelvaiheessa ja päättöarvioinnissa. Kriteerit luovat järjestelmän, jossa arvosana mittaa miten oppilas hallitsee määriteltyjä tieto- ja taitoalueita. Kriteeriperustaista arviointia pidetään oppilaille reiluna. 10

12 Mihin arviointi perustuu? Uuden opetussuunnitelman mukaan todistuksen numerot tulee perustua edistymiseen, jota mitataan monipuolisella näytöllä. Arvosanassa ei tule huomioida oppilaan persoonaa, temperamenttia Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa (POPS 2014) Tutkimusten mukaan oppilaiden arvosanat eivät aina vastaa heidän osaamisensa tasoa. Tutkimusten mukaan opettajat arvostelevat eritavoin poikia ja tyttöjä. Tutkimusten mukaan opettajat myös yliarvioivat oppilaan lahjakkuuden, jolla on positiivinen temperamentti. Jyrhämä, Hellström, Uusikylä, Kansanen (2016) Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus 11

13 Kuuntele Irmeli Halisen haastattelu arvioinnista, sen muuttumisesta ja soveltamisesta käytännönläheisesti opetuksessa

14 Perusopetuksen oppilasarviointi Minkä on muuttunut lyhyt historia Peruskoulu Vuoden 1972 peruskoulun käynnistyessä oppilaan arvioinnissa käytettiin suhteellista arviointia. Oppilaita verrattiin toisiinsa luokassa ja asetettiin paremmuusjärjestykseen osaamisen suhteen (esim. Gaussin-käyrä). Vuoden 1985 opetussuunnitelmassa luovuttiin suhteellisesta arvioinnista ja otettiin käyttöön arviointi, jossa oppilasta arvioidaan suhteessa hänen omiin kykyihinsä. Tätä ei oltu selkeästi määritelty. 13

15 Perusopetuksen oppilasarviointi Minkä on muuttunut lyhyt historia Peruskoulu Vuoden 1994 perusteissa oppilasarvostelun tuli olla yksilöllistä ja huomioida oppilaan kehitysvaiheet ja edellytykset. Oppilasarvostelua pehmennettiin: kannustavaa, sanallista ja numeroarviot käyttöön vasta seitsemännellä luokalla. Arviointi laajeni kouluyhteisön kokonaisvaltaiseen jatkuvaan arviointiin ja itsearviointiin. Vuoden 1998 erillisissä arviointiohjeissa oppilasarvostelu muutettiin arvioinniksi, joka jaettiin opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojenaikainen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Päättöarviointi perustuu valtakunnallisiin kriteereihin, jotka määrittelevät hyvän osaamisen (numeron kahdeksan). 14

16 Perusopetuksen oppilasarviointi Minkä on muuttunut lyhyt historia Peruskoulu Vuoden 2004 perusteissa arvioinnin tulee kohdistua yhä vähemmän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten kiltteyteen tai yrittämiseen vaan enemmän objektiivisesti havaittavaan ja arvioitavaan edistymiseen. Vuoden 2014 perusteissa arviointi on laaja yläkäsite koulujen itsearvioinnista todistuksiin. Oppilaan arviointi on formatiivista eli oppilaan kasvun tukemista. Arviointi on myös summatiivista todistusarviointia. Arvioidaan luokkien päättyvät aineet. Arviointi on tavoitearviointia, joka perustuu ennalta laadittuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. 15

17 Kuuntele Päivi Atjosen haastattelu hyvästä arvioinnista

18 Arviointia ohjaa uudessa opetussuunnitelmassa Arvoperusta (valtakunnallinen ja paikallinen ops) Koulun toimintakulttuuri, oppiva yhteisö Uusi oppimiskäsitys oppimisen ilo ja oppilaan aktiivinen rooli Laaja-alainen osaaminen ylittää oppiaineen rajat ja yhdistää oppiaineita Ks. arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 0/tekstikappale/

19 Arvoperusta 18

20 Lait, asetukset, opetussuunnitelman perusteet, omat suunnitelmat ja päätökset. Johtaminen ja työn organisointi Ammatillisuus Pedagogiikka Vuorovaikutus ja ilmapiiri Oppimisympäristöt Koulun toimintakulttuuri (yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia) 19

21 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija Vuorovaikutuksessa oppiminen Myönteiset kokemukset, ilo Itseohjautuvuus, oppimaan oppiminen Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas 20

22 Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen: - tiedot, taidot, arvot asenteet, tahto Kyky käyttää tietoja Tilanteen edellyttämällä tavalla 21

23 Esimerkki tavoitteista, joita sisällöt tukevat ja joihin liittyy laaja-alainen osaaminen 22

24 OPS tuki arviointiin 2016 Lue luku 6 oppimisen arviointi enorssi Ulla Ilomäki-Keisala Lue Mikko Hartikainen KUVATAIDE perusopetuksen ja lukion uusien opetussuunnitelmien perusteiden näkökulmasta MIKÄ MUUTTUU? 23

25 Vielä kriteereistä kriteerit ovat määrällisiä Määrällisessä kriteeriperustaisessa arvioinnissa suoritusta oppilaan verrataan ennalta määrättyyn, kriteeriin, joka on johdettu tavoitteesta. Esim. tentit, kokeet, monivalintatehtävät, mallivastaukset Hyvän suorituksen kuvaus, joka edellyttää määrättyjä tietoja ja taitoja. Arviointi ei ole mielipide vaan perustuu arviointivälineellä (mittaristolla) tuotettuun arvioon. 24

26 Kriteerit ovat laadullisia Laadullisessa kriteeriperustaisessa arvioinnissa selvitetään millaista on osaamisen laatu suhteessa sovittuun laadulliseen kriteeriin. Arviointiaineisto on monipuolista: havainnot, tehtävät, keskustelut, portfolio, itsearviointi, vertaisarviointi. Laadullinen arviointi voi olla absoluuttista (ennalta määrätyt kriteerit), kontekstuaalista (tarkoituksenmukaista ja olosuhteet mahdollisimman autenttisia), laadullista (ennalta määrätyt arviointiperusteet ja laadullinen arviointiaineisto), tulkinnallista (tulkinnallinen suhde arviointikriteereihin), luotettavuus (riittävän johdonmukaiset arviointipäätökset riippumatta arvioijasta). 25

27 Esimerkkinä kuvataiteen tuottamistehtävän arviointikriteerit opettajalle 1. Kuvan tekemisen taidot (arvioidaan valmiista työstä) 2. Työskentelytaidot (arvioidaan työskentelyn kulussa täytettyä apulomaketta hyödyntäen 3. Itsearviointitaidot (arvioidaan oppilaan itsearviointilomakkeen perusteella). Oppilaille kerrottiin arvioinnin kohteet mitä halutaan arvioida. Opettajille annettiin arviointikriteerit käyttöön: sarjakuvailmaisu, ideoiden omaperäisyys ja viestin välittyminen. Arvioinnin perusteiden läpinäkyväksi tekeminen oppilaille ja vanhemmille voi edistää oppimista ja arvioinnin mielekkyyttä Laitinen, S. & Hilmola, A. (toim.) Taito- ja taideaineiden oppimistulokset- asiantuntijoiden arviointia. Raportit ja selvitykset 2011:11. Helsinki: opetushallitus. 26

28 Tiedon ulottuvuuden ja kognitiivisten prosessien näkökulmasta. (kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys) Sovellettu esim. musiikissa. Tiedon taso Bloomin taksonomia ja sen edelleen kehitettäminen Anderson & Krathwohlin malli Ajattelun tasot Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda Faktatieto Käsitetieto Menetelmätieto Metakognitiivinen tieto 27

29 Visual literacy prototype Wagner, E. & Schönau. D. (2016). Common European Framework of Reference for Visual Literacy Protype. New York:Waxmann Visual literacy model of competences and sub-competences Visual literacy as a competence. Competency levels and descriptions Level Elementary Intermediate Competent Description 28

30 Tuntitehtävä suunnittele ryhmässä monialainen oppimiskokonaisuus 29

31 Lähteet: Muut lähteet, joita ei ole erikseen mainittu: Luostarinen Aki & Peltomaa Iida-Maria (2016). Reseptit OPSin käyttöön. Opettajan opas työssä onnistumiseen. Juva: PS Kustannus Quakim-Soivio, Najat (2015). Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki:Tammi. OPStuki2016 opettajien täydennyskoulutushttp:// 30