KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012
|
|
- Hanna-Mari Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUVY/ Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka toinen vuosi toistettavaan vesistöseurantaan. Yhteensä 20 järven vesinäytteet otettiin Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Arto Muttilainen (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesien analysoinnista vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS- EN ISO/IEC 17025: Näytteet otettiin pääsääntöisesti järvien syvimmiltä alueilta pintavedestä ja lisäksi myös metrin päästä pohjasta. Särkijärvestä, Tampajasta ja Petäjärvestä otettiin jonkin verran lisänäytteitä paikallisten suojeluyhdistysten toimeksiannosta. Näytteenotto-olosuhteet olivat talviset: ilman lämpötila vaihteli välillä o C ja tuuli heikosti tai kohtalaisesti. Osa näytteenottopäivistä oli aurinkoisia. Kuva: LUVY/Arto Muttilainen
2 2 Jään paksuus järvillä oli myöhäisen jäätymisen ja jäätymistä nopeasti seuranneen lumipeitteen vuoksi normaalia pienempi, vaihtelu oli 2-21 cm. Vähiten jäätä oli Djupströmillä ja eniten Stora Lonoks- järvellä. Jäillä oli cm lunta, paksuin lumipeite mitattiin Storträskillä. Molnträskin (Pilvijärven) tilanne poikkesi muista: jäällä oli 25 cm vettä ja sen päällä 10 cm lunta, jään paksuus oli 13 cm. Djupstömin näyte jouduttiin heikon jäätilanteen vuoksi ottamaan uimarannan pitkän laiturin päästä. Kuva: LUVY/Arto Muttilainen Tutkittujen järvien kokonaissyvyys vaihteli välillä 1 21 m, matalin oli Stora Lonoks ja syvin Vitträsk. Veden näkösyvyyden vaihteluväli oli 0,4 3,8 m. Heikoin näkösyvyys mitattiin Djupströmillä, Molnträskillä ja Perälänjärvellä. Kirkkainta vesi oli Vitträskillä. Tulokset yleisesti Näytteenottoajankohta edustaa lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskautta, jolloin kerrostuvissa järvissä alusvesi ja päällysvesi eivät sekoitu keskenään ja happitilanne erityisesti syvänteiden pohjalla on usein heikko. Tämä saattaa heikentää koko vesistön tilaa esimerkiksi sisäisen kuormituksen kautta. Tutkittujen järvien happitilanne oli kokonaisuutena parempi kuin talvella 2010 lukuun ottamatta Hauklampea, Juusjärveä, Petäjärveä, Lamminjärveä ja Molnträskiä, joissa tilanne oli vähän huonompi (kuva 1). Kokonaistilanne johtunee myöhäisestä jäätymisajankohdasta. Järvien pintaveden happipitoisuus (mitattu metrin syvyydestä) oli pääsääntöisesti hyvä, ainoastaan Djupströmissä ja Petäjärvessä pitoisuus oli alle 5 mg/l. Pohjan lähellä happipitoisuus (mitattu metrin päästä pohjasta) oli selvästi heikko ainoastaan Petäjärvessä (0,4 mg/l).
3 3 Happipitoisuus metrin päässä pohjasta Happi mg/l Djupström Finnträsk Haapajärvi Hauklampi Hepari Juusjärvi Kurkisto Lamminjärvi Lappböleträsket Lemetti Stora Lonoks Loojärvi Meikojärvi Perälänjärvi Petäjärvi Pilvijärvi Storträsk Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kuva 1. Kirkkonummen järvien pohjan läheisen veden happipitoisuus talvella 2008, 2010 ja Veden rehevyystasoa kuvastava pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli suurin Petäjärvessä, Stora Lonoksissa ja Heparissa. Pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin vuosien 2008 ja 2010 tapaan Meikojärvessä. Myös Hauklammessa, Lemetissä, Särkijärvessä, Tampajassa ja Vitträskissä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli alle 20 µg/l (kuva 2). Kokonaisuutena pintaveden fosforipitoisuus oli vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen Suurin muutos oli tapahtunut Perälänjärvessä, jossa fosforipitoisuus oli peräti 55 µg/l pienempi kuin talvella Myös Haapajärvessä, Heparissa ja Stora Lonoksissa vähenemä oli merkittävä. Sen sijaan Finnträskissä pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (47 µg/l) oli kasvanut huomattavasti ollen nyt 29 µg/l suurempi kuin talvella 2010 (kuva 2). Finnträskistä ei ole ilmeisesti aikaisemmin mitattu yhtä korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta pintavedestä. Vuoteen 2010 verrattuna järvien veden sameuslukemat olivat kokonaisuutena jonkin verran nousseet. Tämä johtunee lämpimästä sateisesta syksystä.
4 4 Kokonaisfosforipitoisuus metrin syvyydessä Kok. P µg/l Djupström Finnträsk Haapajärvi Hauklampi Hepari Juusjärvi Kurkisto Lamminjärvi Lappböleträsket Lemetti Stora Lonoks Loojärvi Meikojärvi Perälänjärvi Petäjärvi Pilvijärvi Storträsk Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kuva 2. Kirkkonummen järvien pintaveden kokonaisfosforipitoisuus talvella 2008, 2010 ja Tulokset lyhyesti järvikohtaisesti Mittaustulokset on esitetty tämän raportin liitetaulukossa. Myös kartta havaintopaikoista on esitetty liitteenä. Djupström Kirkkonummen eteläosassa olevan pitkänomaisen Djupströmin veden näkösyvyys oli 40 cm. Matalan järven happipitoisuus oli pinnasta pohjaan runsaat 4 mg/l. Vesi oli melko hapanta, sameaa ja väriltään erittäin ruskeaa. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat suuret ilmentäen rehevyyttä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Finnträsk Kunnan kaakkoisosassa olevan Finnträskin näkösyvyys oli 70 cm. Veden happipitoisuus oli moitteeton. Vesi oli erittäin ruskeaa ja sameuslukema oli lähes kymmenkertainen verrattuna vuoteen Ravinnepitoisuuksista erityisesti fosforipitoisuus oli kasvanut ollen nyt suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Pitoisuudet ilmensivät fosforin osalta selvää, typen osalta keskinkertaista rehevyyttä. Myös pohjan läheisen veden rautapitoisuus oli kaksinkertainen talven 2010 tilanteeseen verrattuna. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita.
5 5 Haapajärvi Hauklampi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Haapajärven näkösyvyys oli 70 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa ja sameuslukema oli kaksinkertainen talveen 2010 verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä, ravinnepitoisuudet ilmensivät voimakkaan rehevää vettä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Kirkkonummen koilliskulmassa olevan Hauklammen näkösyvyys oli metrin. Happipitoisuus oli hyvä. Vesi oli hapanta ja väriltään erittäin ruskeaa, humuspitoisuutta mittaava kemiallinen hapenkulutus oli korkea. Ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää tai korkeintaan keskinkertaista rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Hepari Juusjärvi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Heparin näyte otettiin järven itäosasta, jossa näkösyvyys oli 90 cm. Veden happipitoisuus oli tyydyttävä. Vesi oli melko ruskeaa ja ravinnepitoisuudet olivat suuret ilmentäen rehevyyttä. Pintaveden kokonaistyppipitoisuus oli tutkituista järvistä suurin. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kunnan keskivaiheilla olevan Juusjärven näkösyvyys oli metrin. Kymmenen metrin syvänteen koko vesimassan happipitoisuus oli hyvä. Pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Klemetti (Lemetti) Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan pienen, matalan Klemetin näkösyvyys oli 90 cm. Vesi oli ruskeaa ja vaikka veden sameuslukema oli pieni, oli se lähes kolminkertainen talveen 2010 verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuuksista typpi ilmensi keskinkertaista ja fosfori lievää rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kurkisto Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan Kurkiston näkösyvyys oli 1,3 m. Happipitoisuus oli pintavedessä hyvä, pohjan lähellä heikentynyt. Pintaveden ravinnepitoisuudet kuvasivat lievää tai keskinkertaista rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Lamminjärvi Kirkkonummen pohjoisosan järviryhmään kuuluvan matalan Lamminjärven näkösyvyys oli 70 cm. Veden väriluku oli tutkituista järvistä suurin, myös humuspitoisuudesta kertova kemiallinen hapenkulutus oli suuri. Happitilanne oli pintavedessä hyvä ja pohjankin tuntumassa tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää ravinnetasoa. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Lapinkylnjärvi Kunnan keskivaiheilla olevan maksimisyvyydeltään parimetrisen Lapinkylänjärven näkösyvyys oli 90 cm. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet, erityisesti fosfori, ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita.
6 6 Loojärvi Kirkkonummen ja Espoon rajalla sijaitsevan Loojärven näkösyvyys oli 50 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Hyvästä happipitoisuudesta huolimatta ravinteita näytti liukenevan pohjasedimentistä takaisin veteen. Loojärven pohjan läheisen veden rautapitoisuuskin oli tutkituista järvistä suurin. Vedessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Meikojärvi Kirkkonummen lounaisosassa olevan karun kirkasvetisen Meikojärven näkösyvyys oli 2,6 m. Happipitoisuus oli hyvä. PH:n muutoksiin vaikuttava puskurikyky oli heikko ja ph melko alhainen. Ravinteista erityisesti fosforipitoisuus oli erittäin pieni, pienin tutkituista järvistä. Samoin myös rautapitoisuus oli pieni. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Molnträsk (Pilvijärvi) Kirkkonummen eteläosassa olevan pienen Molnträskin näkösyvyys oli 40 cm, vesi oli hapanta ja voimakkaan ruskeaa. Syvänteen happipitoisuus oli pinnassa melko hyvä, pohjan tuntumassa heikentynyt. Veden ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Perälänjärvi Aivan Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan matalan Perälänjärven näkösyvyys oli 40 cm. Veden happipitoisuus oli hyvä. Vesi oli hapanta ja poikkeuksellisen ruskeaa, väriluku 200 oli tutkituista järvistä suurin. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Petäjärvi Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Petäjärven näkösyvyys oli järven itäosassa 40 cm. Vesi oli erittäin ruskeaa. Happipitoisuus oli heikko pohjan tuntumassa eikä hyvä pintavedessäkään. Ravinnepitoisuudet ilmensivät sekä itäosassa että Alhonsuon altaiden edustalla voimakasta rehevyyttä; fosforipitoisuudet olivat tutkituista järvistä suurimmat. Ravinteita näytti liukenevan myös pohjasedimentistä takaisin veteen. Näytteessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Stora Lonnoks Kirkkonummen ja Siuntion rajan tuntumassa olevan matalan Strora Lonoks-järven näkösyvyys oli 0,5 m. Vesi oli voimakkaan ruskeaa. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät selvää rehevyyttä. Näytteessä ei ollut merkittävää määrää ulosteperäisiä kolibakteereita. Storträsk Kirkkonummen länsiosassa olevan Storträskin näkösyvyys oli 60 cm. Vesi oli melko ruskeaa ja sameuslukema oli lähes kolminkertainen vuoden 2010 talveen verrattuna. Happipitoisuus oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät keskinkertaista rehevyyttä. Hyvästä happitilanteesta huolimatta näytti siltä, että pohjasta liukeni ravinteita veteen. Myös pohjan läheisen veden rautapitoisuus oli suuri, lähes kolminkertainen talveen 2010 verrattuna. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita.
7 7 Särkijärvi Tampaja Vitträsk Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Särkijärven näkösyvyys oli 1,8 m. Veden sameuslukema oli pieni, mutta kuitenkin jonkin verran suurempi kuin talvella Happipitoisuus oli hyvä. Pohjasedimentistä liukenevien aineiden määrä ei ollut merkittävä. Pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät niukahkoa ravinnetasoa. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kirkkonummen pohjoisosassa sijaitsevan Tampajan näkösyvyys oli 2 m. Happipitoisuus oli hyvä 10 metriin saakka ja tyydyttävä vielä 13,5 metrin syvyydessäkin. Ravinnepitoisuudet ilmensivät vähäravinteisuutta. Vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Kunnan keskiosassa sijaitsevan suuren maksimisyvyydeltään 21-metrisen Vitträskin vesi oli kirkasta ja lähes väritöntä, näkösyvyys oli mitatuista järvistä suurin, 3,8 m. Happipitoisuus oli pintavedessä hyvä ja pysyi tyydyttävänä alimpaan 20 metrin mittaussyvyyteen saakka. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat pienet. Pohjasta näytti kuitenkin liukenevan ravinteita veteen. Vitträskin vedessä ei ollut ulosteperäisiä kolibakteereita. Eeva Ranta Vesistötutkija p eeva.ranta@vesiensuojelu.fi Liitteet: Kartta Analyysituloskaavakkeet (4 kpl) Tiedoksi: Uudenmaan ELY-keskus (s-posti) Erkki Santala/Tampajan-Särkijärven vsy (s-posti) Antti Sarkio, Sjökullan kalastuskunta (s-posti) Jussi Lagerblom, Loojärvi (s-posti)
8
9 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / DJUPSTRÖ Djupström, luoteisosa 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 10 cm; Jää 2 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 4, ,9 0,43 6, ,0 4, KIJA / FINNTRÄS Finnträsk, pohjoisosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 50 cm; Jää 17 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,3 11, ,2 0,21 6, ,2 7, KIJA / HAAPAJÄR Haapajärvi, keskiosa 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 45 cm; Jää 16 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,4 7, ,6 0,40 6, KIJA / HAUKLAM Hauklampi, keskiosa 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 35 cm; Jää 16 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 9,7 69 3,6 9,9 0,16 6, ,2 4, KIJA / HEPARI Hepari, itäosa 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 50 cm; Jää 18 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,0 6, ,5 0,45 6, KIJA / JUUSJÄRV Juusjärvi, itäosa 2 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 35 cm; Jää 16 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,7 12,9 90 9,2 7,1 0,23 7,0 30 4, ,9 9, * = Akkreditoitu menetelmä
10 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / KLEMETTI Klemetti, keskiosa 1 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 35 cm; Jää 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,6 8,6 62 2,7 7,5 0,16 6, KIJA / KURKISTO Kurkist, keskiosa 1 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 51 cm; Jää 16 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 11,3 80 2,3 6,0 0,24 6,9 20 4, ,6 2, KIJA / LAMMINJÄ Lamminjärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 50 cm; Jää 18 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,9 8,6 60 8,4 10,8 0,29 6, ,4 4, KIJA / LAPINKYL Lapinkylänjärvi, Lappböleträsket 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 49 cm; Jää 20 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,5 9, ,6 0,26 6,5 80 7, KIJA / LOOJÄRVI Loojärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 51 cm; Jää 19 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 12, ,9 0,33 6, ,5 7, KIJA / MEIKO Meikojärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 45 cm; Jää 17 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 1,3 12,4 88 0,25 2,8 0,047 6,4 20 5, ,6 6, * = Akkreditoitu menetelmä
11 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / MOLNTRÄS Molnträsk (Pilvijärv), keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 35 cm; Jää 13 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,7 9, ,7 0,15 6, ,6 3, KIJA / PERÄLÄNJ Perälänjärvi, keskiosa 1 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 30 cm; Jää 15 cm; Klo 12:21; Näytt.ottaja amu,jv; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 1,0 6,7 47 7,5 9,2 0,32 6, KIJA / PETÄ3 Petäjärvi, Alhonsuon altaiden edusta Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; KIJA / PETÄ4 Petäjärvi, itäosa 4 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 52 cm; Jää 16 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,6 4, ,7 0,37 6, ,3 0, KIJA / STLONOKS Stora Lonoks, keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 35 cm; Jää 21 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,5 6, ,6 0,44 6, KIJA / STORTRÄ Storträsk, keskiosa 1 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 56 cm; Jää 15 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,7 11, ,1 0,25 7, ,8 8, * = Akkreditoitu menetelmä
12 Kirkkonummen järvet ja virtavedet (KIJA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *KOK.P *Lämp.koli *Fe Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l KIJA / SÄRKIJÄR Särkijärvi, itäosa 1 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 30 cm; Jää 18 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,5 10,6 76 1,5 4,4 0,17 6,7 30 5, ,8 8, , ,9 7, KIJA / TAMPAJA Tampaja, Hemstrand 2 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 30 cm; Jää 17 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,0 12,4 87 0,47 6,0 0,19 7,0 30 5, , ,3 11, ,6 10, ,7 10, ,8 8, ,1 4, KIJA / VITTRÄSK Vitträsk, keskiosa 1 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 51 cm; Jää 16 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,0 12,8 90 0,66 6,3 0,22 7,1 5 2, ,0 5, * = Akkreditoitu menetelmä
KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014
LUVY/108 11.8.2014 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2016
1..1 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 1 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristönsä
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2018
.11.1 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 1 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristönsä
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotHIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset
LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotKerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017
6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018
8.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018 Vihdin Lapoo sijaitsee Vihtijoen alaosan (23,092) vesistöalueen latvoilla. Pintavesityypiltään Lapoo on matala vähähumuksinen
LisätiedotKurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018
31.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet
LisätiedotLaiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Laiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018 Lohjan Sammatissa sijaitsevalta Laiska nimiseltä pieneltä lammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan
LisätiedotIso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018 Iso-Antias on noin 17 ha kokoinen järvi Nuuksion kansallispuistossa. Järvi sisältyy Mankinjoen valuma-alueeseen 81.057. Sen
LisätiedotMustalammin veden laatu elokuu 2018
10.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Mustalammin veden laatu elokuu 2018 Mustalammi on noin 19 ha kokoinen lampi. Se sijaitsee Vihtijärven yläpuolella aivan Vihdin kunnan pohjoisosassa. Mustalammi
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotValkjärven veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018 Valkjärvi on noin 3 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella valuma-alueella nimi (23.067). Valuma-alueesta suurin
LisätiedotLOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista
LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotSaarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018
18.12.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Saarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018 Saarlampi (Patakorpi, Järvenpää kylän lähellä) on noin 5,3 ha kokoinen lampi sisältyen Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotItäisen Kolmoislammen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Itäisen Kolmoislammen veden laatu elokuu 2018 Itäisen Kolmoislampi on noin 12 ha kokoinen sijaiten Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäästä noin 1,5 km länteen. Järvi
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotMuslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Muslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018 Lohjan Pusulassa sijaitsevalta pieneltä Muslammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan kaupungin
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotSiuntion Grundträskin, Långträskin ja Mäyräojan veden laatu Elokuu 2018
15.1.2019 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin, Långträskin ja Mäyräojan veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman
LisätiedotSarkkisen veden laatu elokuu 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Sarkkisen veden laatu elokuu 2018 Sarkkinen on pieni (noin 4 ha) ja syvä (12,0 m) metsälampi. Sarkkinen sijaitsee Nuuksion kansallispuiston luoteiskulmassa Saarijärven
LisätiedotHämjoen latvan järviketjun järvien veden laatu vuonna 2017
5.12.217 Hämjoen latvan järviketjun järvien veden laatu vuonna 217 Hämjoen latvajärvien vesinäytteenotto vuonna 217 liittyy Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostohankkeeseen. Hanke edistää hyvän vesien
LisätiedotVihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017
26.10.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 Suolikkaan vesinäytteet otettiin 27.7. ja 12.10.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotVihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017
26.10.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017 Vaakkoin vesinäytteet otettiin 27.7. ja 12.10.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotVihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018 Vihdin Enäjärvestä Niemoon Etulahden havaintopaikalta otettiin vesinäytteet maaliskuun ja elokuun alussa 2018. Vihdin
LisätiedotMustikaisen veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Mustikaisen veden laatu heinäkuu 2018 Mustikainen on 2,7 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella. Mustikainen sisältyy Pyhäjärven-Saavajoen valuma-alueeseen
LisätiedotSaarijärven veden laatu elokuu 2018
17.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Saarijärven veden laatu elokuu 2018 Saarijärvi on noin 97 ha kokoinen järvi. Suurin osa sen keskellä sijaitsevasta saaresta ja noin puolet järvestä on Espoon kaupungin
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKarkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018
6.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Laihalammi on hyvin pieni lampi Porin tien kaakkoispuolella lähellä Vuotinainen nimistä järveä
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotHemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018
30.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Hemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018 Lohjan Teutarissa sijaitsevalta Hemträsk nimisestä pienestä järvestä otettiin vesinäytteet syyskuussa 27.9.2018
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPORKKALAN MERIALUEE VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017
Kirkkonummen kunta Ympäristötoimisto PORKKALAN MERIALUEE VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on vuodesta 1985 lähtien seurannut Kirkkonummen merialueen
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2016
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
Lisätiedot