Salakavala neurosyfilis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salakavala neurosyfilis"

Transkriptio

1 Tapausselostus Marge Uibu, Rafael Pasternack, Ilkka Seppälä, Eija Hiltunen-Back ja Timo Reunala Merkittävä osa Suomessa todetuista kuppatartunnoista on peräisin Venäjällä ja Baltian maissa riehuvasta ja nyt hitaasti laantuvasta epidemiasta. Valtaosa suomalaisten tartunnoista löytyy alkuvaiheen oireiden, varmuuden vuoksi tehtyjen kuppatestien tai tartunnan jäljityksen avulla. Kuppa voi edetä myös piilevästi ja aiheuttaa oireita vasta usean vuoden kuluttua. Kuvaamme kolme miespotilasta, joiden Venäjältä saatu tartunta oli etenemässä tai jo edennyt neurosyfilisvaiheeseen. Kaikilla esiintyi epämääräisiä korva, iho tai neurologisia oireita, joiden vuoksi kaksi oli käynyt tutkimuksissa eri alojen spesialisteilla. Kahden potilaan diagnoosi paljastui yllättäen työluvan tai pakolaistutkimusten vuoksi tehdyssä kuppaseulonnassa. Kuvaamamme tapaukset osoittavat, kuinka vaikeaa on havaita piilevästi edennyt kuppatartunta. Kuppatestit verestä antavat diagnoosin ja likvoritutkimukset varmistavat neurosyfiliksen. Duodecim 2006;122: K uppatapausten määrä kaksinkertaistui Suomessa 1990 luvun puolivälissä Venäjällä puhjenneen epidemian seurauksena (Reunala ja Hiltunen-Back ym. 2002). Venäjältä tuodut tuoreet tartunnat havaittiin nopeasti, ja ainoastaan Tampereen seudulla tuli ilmi laajempi paikallisten tartuntojen ryväs (Hiltunen-Back ym. 1997). Vuonna 2000 Suomen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 204 kuppatapausta ja vuonna (Kansanterveyslaitos 2005). Viime vuosina kuppatapausten määrä on Venäjällä ollut vähenemässä, mutta esiintyvyys on yhä kolmekymmentäkertainen Suomeen verrattuna. Kupan ensioire on 3 6 viikon kuluttua tartunnasta ilmaantuva limakalvohaavauma ja siihen liittyvä imusolmukesuurentuma. Hieman myöhemmin alkaa sekundaarivaihe, jonka oireita ihossa ovat läiskäinen roseolaihottuma ja syfilidipapulat sekä epämääräiset yleisoireet, kuten huonovointisuus ja kuumeilu (Reunala ja Seppälä 2003). Kuppaserologia on tässä vaiheessa aina positiivinen. Ongelmana tartunnan toteamisessa on se, että noin kolmanneksella potilaista primaari ja sekundaarioireet puuttuvat tai niitä ei huomata, jolloin kuppakoe verestä jää helposti tekemättä. Tällöin infektio etenee ns. latenttivaiheeseen, jonka kesto on noin neljä vuotta. Sen alussa voi ajoittain esiintyä sekundaarikupassa tavattavia oireita ja löydöksiä. Seuraava vaihe on tertiäärisyfilis, jossa esiintyy neurologisia, kardiovaskulaarisia tai muita myöhäisoireita. Syfilisinfektio voi laantua myös itsestään, ja on arvioitu, että vain noin kolmannes hoitamattomista tartunnoista etenee myöhäisvaiheisiin (Golden ym. 2003). Latentti ja neurosyfilis Suomessa viime aikoina todetuista kuppatartunnoista osa on ollut latenttivaiheessa ja tapauksia on löytynyt mm. äitiysneuvolaseulonnoissa. Kaksi neurosyfilistapausta on myös raportoitu (Kujala 1997, Hyttinen ja Tuovinen 2004). Jo 1900 luvun alkupuolella osoitettiin kuppapotilaiden aivo selkäydinnesteen aiheuttavan tartunnan kaneille. Treponema pallidumin tunkeutuminen keskushermostoon jo kupan 3017

2 Taulukko 1. Neurosyfiliksen löydökset. Mukailtu Swartzin ym. (1999) artikkelista. Syfiliittinen meningiitti Useimmiten 1 2 vuoden kuluttua tartunnasta Oireeton tai oireinen (päänsärky, niskajäykkyys ja kuume) Laajassa mm. kuulohermovaurio, jolloin esiintyy tinnitusta ja nopea kuuroutuminen Likvorissa meningiitille ominaiset löydökset Meningovaskulaarinen syfilis 5 25 vuotta tartunnasta Endarteriitin aiheuttama aivoiskemia tai infarkti Serebrovaskulaarinen; psyykkiset oireet, muisti ja puhehäiriöt, hemipareesi Spinaalinen; meningomyeliitti, parestesiat ja parapareesit Parenkymatoottinen syfilis vuotta tartunnasta Paralysis progressiva, jossa psyykkisiä ja neurologisia oireita Tabes dorsalis, jossa tuntohäiriöitä, kipuja ja kävelyn vaikeutumista Gumma 3 46 vuoden kuluttua aivoissa tai selkäytimessä pesäkkeitä, joista aivokasvainta muistuttavia oireita sekundaarivaiheessa on varmistettu geenimonistustekniikalla (PCR) (Lukehart ym. 1988, Marra 2004). Likvorilöydös on poikkeava jopa kolmanneksella potilaista, mutta keskushermosto oireita esiintyy vain 1 2 %:lla. Ellei infektiota tässä vaiheessa hoideta, 5 10 % potilaista saa myöhäisvaiheen neurosyfiliksen (Marra 2004). HIV infektiossa ja muissa immuunipuutostiloissa riski on suurempi (Lynn ja Lightman 2004). Neurosyfilis jaetaan aivokalvontulehdukseen ja keskushermoston tautimuotoon (taulukko 1). Se koostuu joukosta vaihtelevia neurologisia oireita ja löydöksiä. Yksi niistä on syfiliittinen otiitti, jossa äkillinen kuulon menetys on useimmiten toispuolinen ja muista neurosyfilispotilaista poiketen likvorilöydös yleensä normaali (O donnell ja Emery 2005). Kuvaamme seuraavassa kolme kuppapotilasta, joiden infektio oli edennyt pidemmälle aiheuttaen epämääräisiä kuulo ja neurologisia oireita. Kaikkien tartunta oli saatu Venäjältä. Kahden potilaan diagnoosi paljastui yllättäen seulontatestissä ja yhden dermatologisessa konsultaatiossa. Potilaiden kliiniset tiedot ja laboratoriolöydökset on koottu taulukoihin 2 ja 3. Omat potilaat P o t i l a s 1. Venäjällä asuva 56 vuotias suomalaismies hakeutui Suomessa käydessään korvalääkärille puoli vuotta vasemmassa korvassa tuntuneen kivun, tinnituksen ja kuulon huonontumisen vuoksi. Hänellä oli myös päänsärkyä, huimausta sekä lieviä tasapainohäiriöitä. Audiogrammi osoitti kuulon heikentyneen. Tietokonekuvauksessa todettiin vasen otsaontelo ja poskiontelot varjostuneeksi. Pään magneettikuvauksessa ei todettu neuri Taulukko 2. Kuppapotilaidemme kliinisiä tietoja. Tartuntatiedot Oireet Edeltävät tutkimukset Diagnoosiin johtanut tapahtuma Potilas 1 56 vuotias Venäjällä asuva suomalaismies Venäjällä kaksi yhdyntää vuotta aiemmin Päänsärky, korvien soiminen, tasapainohäiriöt Korvalääkäri: audiogrammi, NSO-tietokonekuvaus ja leikkaukset Neurologi: pään magneettikuvaus Venäjän työlupaan tarvittava kuppatesti Potilas 2 64 vuotias autonkuljettaja Venäjällä lukuisia yhdyntöjä 5 v aiemmin Korvien soiminen, kainalo- ja nivusihottumaa, peräpukamia Korvalääkäri: audiogrammi Kirurgi: sigmoideoskopia Ihotautilääkärin konsultaatio ihottuman vuoksi Potilas 3 50 vuotias mies, turvapaikan hakija Venäjällä 10 vuoden aikana lukuisia riskiyhdyntöjä Kuulon huononeminen, korvien soiminen Ei Turvapaikan hakijoille tehtävät rutiinitutkimukset 3018 M. Uibu ym.

3 Taulukko 3. Kuppapotilaidemme serologiset ja likvorilöydökset. Potilas 1 Potilas 2 Potilas 3 Seerumi Kardiolipiinikoe TPHA IgG IgM FTA-abs IgG++, IgM näyte katosi IgG ++, IgM + Likvori Proteiinit (g/l) 1 1,01 0,325 0,33 Leukosyytit (x 10 6 /l) 2 Kardiolipiinikoe 16 1 TPHA FTA-abs vahvasti positiivinen ei määritetty IgG ++, IgM IgG-indeksi 3 1,90 0,47 0,76 1 Viitealue 0,15 0,45 g/l 2 Viitealue alle 3 x 10 6 /l 3 Viitealue 0,2 0,7 Lyhenteet: TPHA = Treponema pallidum hemagglutinaatio, FTA abs = fluorescent treponemal antibody absorption noomaa eikä muutakaan poikkeavaa. Potilaalle tehtiin vasemman otsaontelon ja poskionteloiden trepanaatio sekä fenestraatio. Lisäksi hän sai kuurin kefaleksiinia (750 mg x 2) ja polypoottisen limakalvon takia kolmen viikon ajan päivittäin 10 mg prednisolonia. Päänsärky hellitti, mutta huimaus ja tasapainovaikeudet jatkuivat. Potilas hakeutui neurologin vastaanotolle, mistä hänet ohjattiin takaisin korvalääkäriin. Hänelle tehtiin poskionteloiden endoskopia, aloitettiin flutikasoni nenäsuihkelääkitys ja varattiin aika asentohuimaustutkimukseen. Tässä vaiheessa potilaan työlupa Venäjälle oli umpeutumassa, ja sitä varten tehdyissä verikokeissa todettiin yllätyslöydöksenä positiivinen löydös kardiolipiinikokeessa (taulukko 3). Kuppadiagnoosi varmistettiin TPHA (Treponema pallidum hemagglutinaatio) ja FTA abs testillä (fluorescent treponemal antibody absorption). Likvoritutkimuksissa todettiin neurosyfilikseen sopivat suurentuneet proteiinipitoisuus, valkosolujen ja erityisesti lymfosyyttien määrä, IgG indeksi ja Treponema pallidum vasta aineiden pitoisuus. Potilaalla oli ollut Venäjällä kaksi suojaamatonta seksikontaktia. Hoidoksi hän sai 15 vuorokauden kuurin prokaiinipenisilliiniä ( IU/vrk) ja probenesidia (500 mg x 4), joka suurentaa penisilliinipitoisuutta elimistössä. Potilaan huimaus ja tasapainohäiriö korjaantuivat hoidon myötä lähes täysin, ja vuoden kuluttua syfilistitterit olivat pienentyneet merkittävästi. P o t i l a s vuotias autonkuljettaja oli kolmen vuoden ajan käynyt toistuvasti lääkärissä limakalvo ja iho oireiden vuoksi. Ihottumaa nivusissa, kainaloissa ja jalkapohjissa oli hoidettu seitsemällä eri silsalääkkeellä ja suun sekä kielen limakalvomuutoksia hiivalääkkein. Peräaukon muutoksia pidettiin pukamina, eikä sigmoideoskopiassa todettu poikkeavaa. Puolentoista vuoden ajan potilaalla oli esiintynyt korvien soimista ja samanaikaisesti läiskäistä ihottumaa vartalolla. Korvalääkärin konsultaatiossa kliininen tutkimus ei tuonut esiin poikkeavaa ja audiogrammi oli normaali. Dermatologin konsultaatiossa ihottuma oli jo lähes parantunut. Potilas vaikutti hidastuneelta, ja hänellä oli vaikeuksia kertoa oireistaan ymmärrettävästi. Varmuuden vuoksi määritettiin HIV ja kuppaserologia, joista jälkimmäinen oli selvästi positiivinen (taulukko 3). Tällöin kävi ilmi, että potilas oli tehnyt 1970 luvulta lähtien useita matkoja Venäjälle ja Viroon. Siellä hän oli aina harjoittanut maksullista seksiä, mutta ensihaavaa tai kupan muitakaan oireita hän ei koskaan ollut huomannut. Kupan hoito aloitettiin prokaiinipenisilliinillä ( IU lihakseen). Likvorin vahvasti positiivisen TPHA löydöksen ja kliinisen neurosyfilisepäilyn vuoksi hoitoa jatkettiin suonensisäisellä G penisilliinillä ( IU/vrk) kahden viikon ajan. Hoidon aikana osastolla potilaan käytös oli poikkeavaa. Neuropsykologisessa tutkimuksessa todettiin heikko kielellinen suoriutuminen, konfabulaatio, ärtyisyys ja muistin huonontuminen. Penisilliinihoidon jälkeen nämä ongelmat lievittyivät jonkin verran, mutta tinnitus jatkui. Puolen vuoden kuluttua kardiolipiinititteri oli hieman pienentynyt, mutta TPHA löydös oli entistä tasoa. P o t i l a s 3. Vastikään Suomeen Venäjältä tulleen 50 vuotiaan turvapaikan hakijan tulotarkastuksen yhteydessä todettiin positiivinen kuppakoelöydös. Hänellä oli ollut Venäjällä kymmenen vuoden aikana lukuisia riskikontakteja. Mitään kupan ensi tai sekundaarioireiksi sopivaa hän ei ollut havainnut. Neljän vuoden ajan hänellä oli esiintynyt ajoittaista tinnitusta, ja kuulo oli heikentynyt. Audiogrammissa todettiin meluvamman aiheuttamaan kuulovaurioon sopiva löydös ja audiologin mukaan myös tulehdukselliseen muutokseen kuten neuroborrelioosiin viittaavia löydöksiä. Jatkotutkimuksissa veren FTA abs IgG löydös oli selvästi ja FTA abs IgM löydös mahdollisesti positiivinen (taulukko 3). Likvoritutkimuksissa FTA abs IgG löydös oli selvästi positiivinen ja FTA abs IgM löydös negatiivinen. Likvorin IgG indeksi oli raja alueella ja IgM pitoisuus lievästi suurentunut (2,2 mg/l, viitealue alle 0,5 mg/l). Kupan hoidoksi annettiin kolmen viikon prokaiinipenisilliinikuuri ( IU x 1 lihakseen). Puoli vuotta hoidon jälkeen kardiolipiinititteri oli aiemmalla tasolla mutta TPHA arvo oli pienentynyt. Pohdinta Kuvaamamme kolme kuppatapausta osoittavat, miten vaikeata on tunnistaa tätä nykyään melko harvinaista tautia ja sen varsin epämääräisiä oi 3019

4 reita, kun infektio on ensin ollut piilevänä useiden kuukausien tai vuosien ajan. Potilaalla 1 oli selviä keskushermosto oireita ja neurosyfiliksen likvorilöydöksiä. Potilaan 2 oirekuva sopi hyvin kupan latenssivaiheessa ajoittain esiintyviin ihoja limakalvo oireisiin (Golden ym. 2003). Hänellä todetut peräpukamat saattoivat hyvin olla limakalvosyfilidejä (condylomata lata) ja tinnitusoireet myös kupasta johtuvia. Potilaan 3 tinnituksen ja kuulon huononemisen syynä oli meluvamma ja lisäksi mahdollinen syfiliittinen kuulohermon tulehdus. Siinä likvorilöydös voi olla täysin normaali (O donnell ja Emery 2005). Kahden potilaamme diagnoosi paljastui yllättäen työlupaan tarvittavan tai turvapaikan hakijan infektioseulontaan kuuluvan kuppakokeen avulla, ja kolmaskin tapaus löytyi varmuuden vuoksi tehdyn testin avulla. Kaikissa tapauksissa oli yhteisenä tekijänä Venäjällä harrastettu maksullinen tai muu seksi. Venäjän kuppa ja HIV epidemian pitäisi olla hyvin Suomen lääkärikunnan tiedossa (Hiltunen-Back ym. 1997), mutta ongelmana on yhdistää epämääräiset ja usein monimuotoiset oireet Venäjällä saatuun tartuntaan, jos käynnistä sinne on kulunut jo vuosia. Kuvaamamme tapaukset osoittavat, että kupan serologinen seulonta olisi pidettävä aina mielessä, kun tutkittavana on keski ikäinen Venäjällä tai Baltiassa käynyt tai asunut mies, jolla esiintyy epämääräisiä iho, kuulo tai neurologisia oireita. Homosuhteessa koti ja ulkomailla saatuja kuppatartuntoja on myös esiintynyt, ja nämäkin saattavat jäädä alkuvaiheessa diagnosoimatta ja edetä neurosyfilisvaiheeseen. Neurosyfiliksen laboratoriodiagnostiikkaa tarvitaan Suomessa harvoin, ja kokemuksemme osoittaa, että siinä tarvittavat testit on mielekästä keskittää perehtyneisyyttä ylläpitävään laboratorioon. Syfiliksen diagnostiikassa käytettävät laboratoriotestit on lueteltu taulukossa 4. Neurosyfilistä epäiltäessä kannattaa samanaikaisesti tehdä TPHA testi ja titraus verestä ja likvorista, jotta tittereitä voidaan luotettavasti verrata toisiinsa. Tulokset tulee suhteuttaa näytteiden immunoglobuliinipitoisuuteen. FTA abs testi on totunnainen poissulkutesti neurosyfiliksen diagnostiikassa, mutta se vaatii kokenutta tulkitsijaa (Golden ym. 2003, Timmermans ja Carr 2004). Treponema pallidum spesifisen nukleiinihapon osoitus on periaatteessa mahdollinen diagnostinen apu (Liu ym. 2001), mutta sen kliininen käyttöarvo on epäselvä. Treponema pallidum voi häätyä aivo selkäydinnesteestä itsestäänkin, mutta mahdollisesti aivokudokseen siirtynyt bakteeri ei ole suorilla testeillä osoitettavissa. Selkein tarve nukleiinihapon osoitukselle voi olla Taulukko 4. Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka. Tutkimus Antigeeni/menetelmä Immunoglobuliiniluokka Käyttö Kardiolipiinivasta-aineet (syfilis) (S KardAb, Li-KardAb) Kardiolipidi-lesitiini-kolesterolimiselli / lipidimisellien flokkulaatio IgG ja IgM osallisina Seulontatutkimus Hoidon seuranta Neurosyfiliksen osoitus (negatiivinen tulos ei sulje pois) Treponema pallidum hemagglutinaatio (S TPHA, Li TPHA) Hajotettu bakteeri / agglutinoivien Pääasiassa IgG Varmistusmenetelmä Seerumin ja likvorin vasta-ainepitoisuuksien vertailu Treponema pallidum, FTA absorptio (S FTA abs, S FTA IgM, Li FTA abs) Ehjä bakteeri / bakteeriin tarttuvien immunofluoresenssimenetelmällä IgG ja/tai IgM Varmistusmenetelmä Synnynnäisen infektion toteaminen (IgM) Neurosyfiliksen pois sulkeminen Treponema pallidum vasta aineet (S TrpaAb) Hajotettu bakteeri tai rekombinanttiantigeeneja / spesifisten entsyymi immunologisella tai vastaavalla menetelmällä IgG Uusi seulontatutkimus Korvaa kardiolipiinin vastaaineet Käytössä mm. äitiysneuvoloissa Positiivinen tulos varmistettava 3020 M. Uibu ym.

5 genitaalialueiden uusintainfektioiden osoittamisessa, mutta tämä on Suomessa peräti harvinaista. Äitiysneuvoloista tulevien seeruminäytteiden tutkimisessa Kansanterveyslaitos on siirtynyt käyttämään seulontaa uudella immunologisella menetelmällä (S TrpaAb, taulukko 4) ja varmistusta immunoblot testillä. Tämä uusi seulontatesti on syrjäyttänyt vuosia käytetyn kardiolipiinikokeen, ja se on otettu käyttöön nyt myös TAYS:ssa kupan ensisijaisena seulotakokeena. Sen käytöstä aivo selkäydinnesteen tutkimisessa TPHA tai FTA abs testien korvaajana tarvitaan kuitenkin lisää kokemuksia. WHO (2003) suosittaa neurosyfiliksen hoidoksi laskimoon tai lihakseen annettavaa penisilliiniä kahden viikon ajan. Jos käytetään lihakseen annettavaa prokaiinipenisilliiniä, on hoitoon lisättävä myös probenesidi. Hoidon jälkeen likvorissa pienenee ensimmäisenä leukosyyttien ja sitten proteiinien määrä ja kardiolipiinikokeen titteri (Marra 2004). Hoidon tehon tarkistamiseksi likvoritutkimus tulisi uusia oireettomassa neurosyfiliksessä kahden vuoden kuluttua ja oireisessa jo kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua (Goh ja Voorst Vader 2001, CDC 2002). Kuten potilaan 1 tapaus osoitti, neurosyfilisvaiheeseen edennyt kuppa on usein ehtinyt aiheuttaa sellaisia vaurioita, joita penisilliinihoito ei enää täysin korjaa (Danielsen ym. 2004). Kirjallisuutta CDC. Sexually transmitted diseases treatment guidelines Centers for Disease Control and Prevention. MMWR Recomm Rep 2002; 51:1 78. Danielsen AG, Weismann K, Jorgensen BB, Heidenheim M, Fugleholm AM. Incidence, clinical presentation and treatment of neurosyphilis in Denmark Acta Derm Venereol 2004;84: Goh BT, Voorst Vader PC. European guideline for the management of syphilis. Int J STD AIDS 2001;12 Suppl 3: Golden MR, Marra CM, Holmes KK. Update on syphilis: resurgence of an old problem. JAMA 2003;290: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;52: Hiltunen-Back E, Haikala O, Koskela P, Vaalasti A, Reunala T. Epidemics due to imported syphilis in Finland. Sex Transm Dis 2002;29: Hyttinen L, Tuovinen U. Mystinen senkkatauti. Duodecim 2004;120: Kansanterveyslaitos, tartuntatautirekisteri. www3.ktl.fi/stat/2005. Kujala I. Neurosyfilispotilaan epätyypillinen psykoosioireisto. Duodecim 1997;113: Liu H, Rodes B, Chen C-Y, Steiner B. New tests for syphilis: rational design of a PCR method for detection of Treponema pallidum in clinical specimens using unique regions of the DNA polymerase I gene. J Clin Microbiol 2001;39: Lukehart SA, Hook EW, III, Baker-Zander SA, Collier AC, Critchlow CW, Handsfield HH. Invasion of the central nervous system by Treponema pallidum: implications for diagnosis and treatment. Ann Intern Med 1988;109: Lynn WA, Lightman S. Syphilis and HIV: a dangerous combination. Lancet Infect Dis 2004;4: Marra CM. Neurosyphilis. Curr Neurol Neurosci Rep 2004;4: O donnell JA, Emery CL. Neurosyphilis: a current review. Curr Infect Dis Rep 2005;7: Reunala T, Hiltunen-Back E. Kuppa ja tippuri muuttuva tartuntakirjo ja hoito. Duodecim 2002;118: Reunala T, Seppälä I. Kuppa. Kirjassa: Reunala T, Paavonen J, Rostila T, toim. Sukupuolitaudit. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Swartz NM, Healy PB, Musher MD. Late syphilis. Kirjassa: Holmes KK, Sparling FP, Mardin P-A, Lemon KS, Stamm EW, Piot P, Wasserheit NJ, toim. Sexually transmitted diseases. New York: McGraw-Hill, 1999, s Timmermans M, Carr J. Neurosyphilis in the modern era. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75: WHO. Guidelines for the management of sexually transmitted infections health/publications/rhr_01_10_ mngt_stis/index.html Marge Uibu, LL, erikoislääkäri marge.uibu@khshp.fi TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka ja KHKS:n ihotautien klinikka Hämeenlinna Rafael Pasternack, LT, erikoislääkäri TAYS:n iho ja sukupuolitautien klinikka PL 2000, Tampere Ilkka Seppälä, dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia Eija Hiltunen-Back, LT, erikoislääkäri HYKS:n iho ja allergiasairaala PL 160, HUS Timo Reunala, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS:n iho ja sukupuolitautien klinikka PL 2000, Tampere 3021

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja,

Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja, Sukupuolitaudit Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito Timo Reunala ja Eija Hiltunen-Back Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia heijastuu edelleen Suomeen. Kuppaa saadaan etenkin

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista 1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Miten Truvadaa otetaan

Miten Truvadaa otetaan Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

Tieto lisää nautintoa

Tieto lisää nautintoa Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Adverse events among Blood Donors in Finland

Adverse events among Blood Donors in Finland Adverse events among Blood Donors in Finland Verivalmisteiden laatu ja turvallisuus - JRC potilaan visit to näkökulma FRC BS 17 Feb 2012 16.3.2016 Johanna Castrén Johanna Castrén 1 1 1 1 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Neurosyfiliksen monet kasvot

Neurosyfiliksen monet kasvot Emil Ylikallio, Terttu Heikinheimo, Veli-Jukka Anttila, Maarit Palomäki ja Eero Pekkonen TAPAUSSELOSTUS Neurosyfiliksen monet kasvot Syfilis on Treponema pallidumin aiheuttama tartuntatauti. Kuvaamme kaksi

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen Sukupuolitaudit Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla Pauli Kuosmanen Sukupuolitautien ehkäisy ja hoito on suuri haaste perusterveydenhuollolle. Tehdystä valistustyöstä huolimatta tautitapausten

Lisätiedot

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä Lukijalle Tästä esitteestä saat tietoa seksitaudeista ja seksitautien hoidosta. 2 Seksitauti voi tarttua, jos harrastaa suojaamatonta seksiä.

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sukupuolitaudit

Käypä hoito -suositus. Sukupuolitaudit Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä Sukupuolitaudit Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä TIETEESSÄ EIJA HILTUNEN-BACK LT, erikoislääkäri eija.hiltunen-back@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto ja HYKS, sukupuolitautien poliklinikka PETRI RUUTU

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset Immunologinen diagnostiikka Immunologinen diagnostiikka - infektioserologia: bakteerit (parasiitit, sienet) Hanna Jarva LT, Kliininen opettaja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot