Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ EIJA HILTUNEN-BACK LT, erikoislääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto ja HYKS, sukupuolitautien poliklinikka PETRI RUUTU tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto HANNU KAUTIAINEN tutkija Keski-Suomen keskussairaala, perusterveydenhuollon yksikkö ja Kuntoutus Orton LARS ÅDAHL LL Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö RAIJA SAVOLAINEN LL Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus JORMA PAAVONEN professori HUS, Naistensairaala TIMO REUNALA professori, ylilääkäri TaY, lääketieteen laitos ja TAYS, iho- ja sukupuolitautien klinikka Sukupuolitautien anturiverkosto : Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä Lähtökohdat Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Aineisto ja menetelmät Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa, kolme terveyskeskusta, kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä ja kaksi naistentautien klinikkaa. Klamydian, kupan, tippurin ja HIV-infektion lisäksi sukupuolitautien poliklinikoissa kerätään tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Tulokset Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikoiden ensikävijällä todettiin sukupuolitautitartunta. Yleisin tauti oli klamydia. Kondylooma todettiin 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat harvinaisempia, mutta kotoperäisten tartuntojen osuus on lisääntymässä. Muissa anturikeskuksissa diagnosoitiin noin tartuntaa, pääosin klamydiatartuntoja. Joka neljännellä tartunnan saaneella kyseessä oli toistuva sukupuolitautitartunta vuoden kuluessa. Seksikumppanien määrä kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten alle 25-vuotiailla naisilla. Lähes puolet miehistä ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena oletetulla tartuntahetkellä. Viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on 4 5 viikkoa, ja sinä aikana 30 % ehti tartuttaa uuden kumppanin. Päätelmät Klamydian yleisyys nuorilla, pitkä viive tartunnasta diagnoosiin ja partnerien lisääntynyt määrä vaikuttavat suuresti taudin leviämiseen. Toistuvat infektiot ovat yleisiä ja vaativat ohjausta, neuvontaa ja aktiivisempaa testauskäytäntöä. Sukupuolitauteja on Suomessa seurattu luvulta alkaen. Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tartuntatautirekisteri perustettiin Tartuntatautirekisteriin kerätään lääkärien ja laboratorioiden tekemistä tartuntatauti-ilmoituksista tiedot tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnoista. Vuodesta 1998 lähtien on klamydian tartuntatauti-ilmoitukset kerätty ainoastaan mikrobiologisilta laboratorioilta (1). Tartuntatauti-ilmoituksista saadaan tieto potilaan iästä, sukupuolesta, näytteenoton ajankohdasta ja hoitopaikasta. Lääkärien ilmoituksista kerätään lisäksi tieto tartuntamaasta. Yleisistä sukupuoliteitse leviävistä virustaudeista, kondyloomasta ja sukuelinherpeksestä, ei ole valtakunnallista seurantaa. Sukupuolitautitilanne muuttuu jatkuvasti. Ilmoitettujen klamydiatapausten määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2008 ilmoitettiin lähes uutta tapausta (2). Raportoitujen tapausten määrä on lisääntynyt 31 % vuodesta Kasvu on ollut voimakkainta nuorissa ikäryhmissä (3). Tippuri- ja kuppatartuntoja todetaan vuosittain , joista puolet tuodaan ulkomailta. Seksiteitse saadut HIV-tartunnat ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Ruutu P, Kela E, Sarjakoski M, Holmström P. Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri. Suom Lääkäril 1998;5: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tartuntatautirekisteri, www3.ktl.fi. 3 Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Ruutu P, Paavonen J, Reunala T. Nationwide increase of Chlamydia trachomatis infection in Finland: highest rise among adolescent women and men. Sex Transm Dis 2002;10: Lowdes CM, Fenton KA, the ESSTI network. Surveillance systems for STIs in the European Union: facing a changing epidemiology. Sex Transm inf 2004;80: Suligoi B, Giuliani M, Binkin N ym. The national STD surveillance system in Italy: results of the first year activity. Int JSTD & AIDS 1994;5: Bremer V, Marcus U, Hofman A, Hamouda O. Building a sentinel surveillance system for STIs in Germany, Sex Transm Inf 2005;81: Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;52: Liinamo A, Rimpelä M, Kosunen E, Jokela J. Nuorten seksuaaliterveystiedot. Suom Lääkäril 2000;45: Andersen B, Östergaard L, Möller JK, Olesen F. Home sampling versus conventional contact tracing for detecting Chlamydia trachomatis infection in male partners of infected women: randomised study. BMJ 1998;316: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;9: Kontula O. Halu ja intohimo tietoa suomalaisesta seksistä. Helsinki: Otava Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kouluterveyskysely. info.stakes.fi/kouluterveyskysely KUVIO 1. Vuonna 1995 käynnistetyn anturiverkoston tarkoituksena on kerätä valtakunnallista tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa sukupuoliteitse leviävien tautien esiintyvyydestä ja tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Anturiverkosto koostuu sukupuolitautien poliklinikoista, terveyskeskuksista, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipisteistä (YTHS) sekä naistentautien klinikoista ja kattaa koko maan. Anturiverkosto kerää valtakunnallisessa seurannassa olevien sukupuolitautien lisäksi tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa ei ole kattavaa valtakunnallista sukupuolitautien seurantajärjestelmää (4). Tämä vaikeuttaa eri maiden tautitilastojen vertailua. Ranskassa, Hollannissa, Italiassa ja Saksassa on käynnistetty vapaaehtoisia anturikeskusverkoston kaltaisia seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat joko laboratorioiden tai kliinikoiden keräämään tietoon (5,6). Anturiverkosto ja tiedonkeruu Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio), kolme terveyskeskusta (Lappeenranta, Kauhajoki, Ivalo), kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä (Helsinki ja Oulu) ja kaksi naistentautien klinikkaa (Helsinki ja Oulu). Sukupuolitautien poliklinikoissa vuosina käyneiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma sekä tartunnan saaneiden osuus. Potilaista oli miehiä ja naisia < 20 Miehet Naiset Potilaat ( 1 000) Tartunnan saaneet ( 1 000) Jokainen anturiverkoston sukupuolitautien poliklinikkaan ensikäynnille tuleva potilas täyttää 21-kohtaisen kyselylomakkeen ennen lääkärin vastaanottoa (7). Lomakkeen täyttää yli 95 % kävijöistä. Lomakkeen tietoja käytetään vastaanotolla välittömästi hyväksi potilasta tutkittaessa ja tartuntariskiä arvioi - taessa. Muissa anturikeskuksissa kyselylomakkeen täyttävät vain potilaat, joilla on todettu laboratorionäyttein varmistettu klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-tartunta. Kyselylomake sisältää kysymyksiä tartuntapaikasta ja -ajasta, partnereista, ehkäisyvälineiden ja alkoholin tai huumeiden käytöstä tartuntahetkellä, oireista, edelleen tartuttamisesta, aiemmin todetuista sukupuolitautitartunnoista sekä seksikumppanien lukumäärästä. Klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-dia - gnoosit on varmistettu yhdenmukaisin laboratoriomenetelmin. Sukuelinherpes- ja kondyloomadiagnoosit perustuvat useimmiten kliiniseen taudinkuvaan. Lääkärin ja hoitajan työpari vastaa oman hoitoyksikkönsä tiedonkeruusta. Eri keskusten työparit muodostavat valtakunnallisen asiantuntijaverkoston, joka kouluttaa myös alueensa terveydenhoitohenkilöstöä. Keskukset voivat käyttää omaa anturitiedostoaan reaaliaikaisesti oman alueensa väestön sukupuolitautitilanteen seurantaan ja raportointiin haluamallaan aikajaksolla. Anturiverkostoon kootut tiedot analysoidaan ja käydään läpi vuosittain yhteisessä anturikeskushenkilöstön kokouksessa. Potilaat ja todetut sukupuolitaudit Sukupuolitautien poliklinikoissa kävi vuosina yhteensä potilasta, joista 51,7 % oli miehiä. Miesten keski-ikä oli 30,6 ja naisten 27,1 vuotta. Eniten kävijöitä oli ikäryhmässä vuotiaat (kuvio 1). Valtaosa kävijöistä (86 %) hakeutui tutkimuksiin omasta aloitteestaan ja 11 % kumppanin tai lääkärin lähettämänä. Jokin sukupuolitautitartunta todettiin 22,4 %:lla miehistä ja 15,7 %:lla naisista. Yleisin todettu tauti oli klamydia, joka todettiin 8,9 %:lla miehistä ja 7,4 %:lla naisista. Terveyskeskuksissa, YTHS:ssä ja naistentautien klinikoissa diagnosoitiin yhteensä sukupuolitautitartuntaa, joista valtaosa 3000 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

3 TIETEESSÄ 13 Center for Disease Control and Prevention (CDC). Sexually transmitted diseases treatment guidelines MMWR Recomm Rep 2006;51(RR 14): Sosiaali- ja terveysministeriö. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Julkaisuja 2007:17. Helsinki KUVIO 2. (97,5 %) oli klamydiatartuntoja. Naisten osuus tartunnan saaneista oli terveyskeskuksissa 56 % ja YTHS:ssä 62 %. Näissä yksiköissä potilaiden keski-ikä oli pienempi kuin sukupuolitautien poliklinikoissa. Klamydia Sukupuolitautien poliklinikoissa diagnosoitiin klamydiatartuntaa (kuvio 2). Määrä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tartunnoista. Klamydiapotilaiden keski-ikä on pysynyt seurannan aikana vakiona. Tartunnan saaneet naiset ovat noin 2 vuotta nuorempia kuin tartunnan saaneet miehet. Sukupuolitautien poliklinikoissa todetut tautitapaukset Klamydia Kondylooma Herpes Tippuri TAULUKKO 1. Kuppa HIV Klamydiatartuntojen ominaispiirteet. Yhteenveto klamydiapotilaasta, jotka hoidettu sukupuolitautien poliklinikoissa Miehet % Naiset % Tartunta saatu Suomessa 92,7 95,3 Tartuttaja tilapäinen seksikumppani Edelleen tartuttaminen mahdollista Potilaalla klamydia edeltävän 12 kk:n aikana 12,9 15,8 Aika tartunnasta diagnoosiin Lukumäärä ( 1 000) Miehet Naiset Miehet, vrk (kvartaalit) Naiset, vrk (kvartaalit) 30 (16 58) 40 (20 81) Miesten klamydiatartunnoista suurin osa oli vuotiailla (15,3 %) ja naisten klamydiatartunnoista vuotiailla (15,1 %). Aiempi klamydiatartunta oli todettu edeltävän vuoden aikana 12,9 %:lla miehistä ja 15,8 %:lla naisista (taulukko 1). Terveyskeskuksissa, YTHS:n toimipisteissä ja naistentautien klinikoissa todettiin yhteensä klamydiatartuntaa, joista 67,6 % oli naisilla. Klamydiapotilaiden keski-ikä oli 26,4 vuotta miehillä ja 23,3 vuotta naisilla. Tippuri, kuppa ja HIV Tippuritartuntoja todettiin sukupuolitautien poliklinikoissa 804 (kuvio 2). Niistä 85 % oli miehillä. Muissa anturikeskuksissa tippuri oli harvinainen, yhteensä vain 74 tartuntaa. Tippuripotilaiden keski-ikä oli miehillä 33,6 ja naisilla 28,9 vuotta. Kuppatartuntoja todettiin 352. Niistä 64 % oli miehillä. Kuppapotilaiden keski-ikä oli miehillä 38,1 ja naisilla 31,0 vuotta. HIV-tartunta diagnosoitiin 128 mieheltä ja 26 naiselta (kuvio 2). HIV-potilaiden keski-ikä oli miehillä 35,4 ja naisilla 30,3 vuotta. Kondylooma ja sukuelinherpes Kondylooma- ja herpespotilaista kerättiin tietoa vain sukupuolitautien poliklinikoista. Ensikävijöistä 9,4 %:lla (11 515) miehistä ja 5,0 %:lla (5 519) naisista todettiin kondylooma (kuvio 2). Kondyloomapotilaiden keski-ikä oli miehillä 27,6 ja naisilla 24,1 vuotta. Eniten tartuntoja oli vuotiailla. Poliklinikoissa diagnosoitiin oireinen sukuelinherpes 3 %:lla sekä miehistä että naisista. Herpestartunnan saaneiden miesten keski-ikä oli 32,6 ja naisten 27,5 vuotta. Tartunnan lähteet Tartuntamaat Valtaosa kaikista todetuista sukupuolitautitartunnoista oli saatu Suomessa. Koko anturiaineistossa 7,8 % miehistä ja 5,1 % naisista oli saanut tartunnan ulkomailta. Ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus oli keskimääräistä pienempi alle 20-vuotiailla, miehillä 3,0 % ja naisilla 4,2 %. Miehillä ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus suureni iän mukana: vuotiailla miehillä joka neljäs tartunta oli peräisin ulkomailta. Klamydia oli valtaosin kotoperäinen tauti: miesten klamydiatartunnoista 7,3 % ja naisten 4,7 % oli saatu ulkomailta (taulukko 1). Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

4 KUVIO 3. Seksikumppanit Viisi tai useampia vuotuista seksikumppania ilmoittaneiden osuus kaikista sukupuolitautitartunnan saaneista potilaista Miehet < 25 vuotta Miehet 25 + vuotta Naiset < 25 vuotta Naiset 25 + vuotta Miesten tartunnoista 49 % oli saatu tilapäiseltä seksikumppanilta. Prostituoitujen osuus miesten tartunnanlähteenä oli vähäinen. Miehistä 5 %:lla oli samaa sukupuolta oleva seksikumppani, joko satunnainen tai vakituinen. Miesten välisessä seksissä saatujen sukupuolitautitartuntojen osuus kasvoi. Vuosina tartunnoista 3,9 % (n = 106) oli saatu miesten välisessä seksissä mutta vuosina näiden tartuntojen osuus oli 6,6 % (n = 304). Naisten tartunnoista suurin osa (65 %) oli saatu vakituiselta seksikumppanilta. Naisten välisessä seksissä saatujen tartuntojen määrä kasvoi 1,1 % :sta (n = 17) 3,6 %:iin (n = 128). Noin viidennes klamydiapotilaista, 24 % miehistä ja 22 % naisista, hakeutui tutkimuksiin seksikumppaninsa kehotuksesta. Aika mahdollisesta klamydiatartunnasta tutkimuksiin hakeutumiseen oli pitkä, ja se pysyi samanpituisena koko 12-vuotisjakson ajan. Tutkimuksiin hakeutumisen mediaaniaika oli miehillä 30 (kvartaaliväli 16 58) ja naisilla 40 (kvartaaliväli 20 81) vuorokautta (taulukko 1). Viive oli pisin, kun seksikumppani oli vakituinen: miehillä 47 ja naisilla 65 vuorokautta. Nopeimmin tutkimuksiin hakeuduttiin satunnaisen seksikumppanin jälkeen, miehet keskimäärin 27 ja naiset 34 vuorokauden kuluessa. Klamydian tartuttaminen edelleen oli yleistä. Joka kolmannella klamydiapotilaalla oli todennäköisen tartuntaan johtaneen kontaktin ja diagnoosin välisenä aikana ollut uusi seksikumppani: miehistä 35 %:lla ja naisista 34 %:lla (taulukko 1). Uusia tartutettuja kumppaneita oli kolme tai useampia 4,1 %:lla miehistä ja 2,9 %:lla naisista. Riskikäyttäytyminen Käyntiä edeltävän vuoden ajalta ilmoitettujen seksikumppaneiden määrä kasvoi tartunnan saaneilla kaikissa ikäluokissa seuranta-aikana (kuvio 3). Kasvu oli suurinta alle 25-vuotiailla naisilla. Seurannan alussa 10 % heistä ilmoitti kumppaneita olleen 5/vuosi. Seuranta-ajan lopussa 5 kumppania oli 22,3 %:lla nuorista naisista. Alle 25-vuotiailla miehillä kumppanien lukumäärä ei kasvanut yhtä paljon: vastaavat luvut olivat 27,5 % ja 35,1 %. Sukupuolitautien poliklinikoissa käyneillä tartunnan saaneilla naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö ehkäisymenetelmänä väheni 56,4 %:sta 43,9 %:iin. Miehillä kondomin käyttö lisääntyi vastaavasti 11 %:sta 16 %:iin. Alle 25-vuotiailla tartunnan saaneilla miehillä kondomin käyttö lisääntyi seurannan aikana 22 %:sta 41 %:iin. Nuorista naisista 28,1 % ei käyttänyt seurannan alussa mitään ehkäisyä, lopussa 36,1 %. Tartunnan saaneista miehistä keskimäärin 46,8 % oli tartuntahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisina. Luku pysyi lähes samana koko seuranta-ajan. Naisilla alkoholin käyttö lisääntyi 30,6 %:sta 36,3 %:iin. Tartunnan saaneista miehistä 23,2 % ja naisista 25,3 % oli käynyt edeltävän vuoden aikana HIV-testissä. Jokin sukupuoliteitse tarttuva tauti oli vuoden kuluessa todettu 23,5 %:lla miehistä ja 23,8 %:lla naisista. Pohdinta Sukupuolitautien anturiverkosto on toiminut Suomessa vuodesta Sen 12 vuoden aikana keräämä yli potilaan aineisto antaa hyvän kuvan sukupuolitautien kirjosta ja seksikäyttäytymisestä sekä niiden muutoksista. Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikan ensikävijällä todetaan jokin sukupuolitautitartunta. Tämä osuus on pysynyt samana ko Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

5 TIETEESSÄ Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta. ko seurannan ajan. Yleisin diagnosoitu tauti on klamydia: tartunta todetaan 10 %:lla ensikävijöistä. Kliinisesti todettava kondylooma on 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat selvästi harvinaisempia. Anturikeskuksissa todetaan vuosittain noin klamydiatapausta, mikä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tapauksista. Anturijärjestelmästä saatava tarkempi tieto klamydiatartunnoista on tärkeää, koska lääkärien velvollisuus ilmoittaa klamydiatartunnoista tartuntatautirekisteriin päättyi vuonna 1997 ja tietoa saadaan vain laboratorioiden ilmoituksista. Klamydiatartuntojen määrä on kasvanut Suomessa viime vuosiin asti, ja etenkin nuorten naisten tartunnat ovat lisääntyneet. Klamydiatartunnat ovat vain harvoin ulkomailta tai ulkomaiselta partnerilta saatuja. Anturitiedosto osoittaa, että viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on pitkä, 4 5 viikkoa, ja se on pysynyt koko seurannan ajan samana. Viiveen aikana joka kolmas tartunnan saanut on ehtinyt olla seksisuhteessa toisen partnerin kanssa. Tällä on suuri merkitys taudin leviämiselle, joten klamydiaepidemian rajoittamiseksi olisi erittäin tärkeää lyhentää tartunnan ja diagnoosin välistä aikaa. Tämä on vaikeaa, koska klamydiatartunta on useimmiten vähäoireinen tai jopa oireeton, toisin kuin nuoret edelleen monesti luulevat (8). Koululaisten terveystiedon opetusta on kehitetty ja sen ohessa sukupuolitaudeista annettava opetus kohentanee tiedon tasoa myös klamydian osalta. Toinen klamydiaepidemiaan vaikuttava keino olisi aiempaa tehokkaampi tartunnanjäljitys. Samalla tulisi varmistaa partnerien viiveetön pääsy tutkimuksiin ja hoitoon. Nykyistä virtsasta tehtävää nukleiinihappomonistukseen perustuvaa diagnostiikkaa voitaisiin hyödyntää partnerien kotitestauksessa (9). Potilaan mukaan annettaisiin näytteenottovälineet partnereille toimitettavaksi ja edelleen laboratorioon lähetettäväksi. Positiivisen näytteen antaneet partnerit kutsuttaisiin vastaanotolle lääkitystä varten. Mallia on pilotoitu HYKS:n sukupuolitautien poliklinikassa, ja sekä potilaiden että partnerien suhtautuminen oli myönteistä. Sukupuolitautien tutkimus ja hoito ovat Suomessa potilaalle maksuttomia, joten raha ei ole tutkimuksiin hakeutumisen este. Tarvitaan kuitenkin lisää matalan kynnyksen tutkimuspaikkoja, jonne klamydiatartuntaa epäilevät nuoret voisivat nopeasti hakeutua. Suuri osa näistä potilaista hakeutuu terveysasemille, ja monilla niistä oireettomat tartuntaa epäilevät asiakkaat ohjataankin terveydenhoitajalle ja edelleen tarvittaviin laboratoriotesteihin. Anturiverkosto on ainoa lähde, josta nykyään saadaan jatkuvaa tietoa kondylooman ja genitaaliherpeksen esiintyvyydestä. Sukupuolitautien poliklinikat kirjaavat näkyvät kondyloomat ja herpesmuutokset, mutta naisten HPV-muutokset papa-kokeessa eivät kuulu tämän seurannan piiriin. Kondylooman ja genitaaliherpeksen suhteellinen määrä on pysynyt ennallaan koko seurannan ajan. Kondyloomia todetaan lähes yhtä paljon kuin klamydiatartuntoja. Kondyloomatartuntoja on miehillä kaksi kertaa enemmän kuin naisilla. Miehet tulevat genitaaleissa näkyvien syylien vuoksi herkemmin sukupuolitautien poliklinikoihin, ja naisten on todennäköisesti helpompaa hakeutua esimerkiksi oman gynekologin vastaanotolle. Papilloomavirusrokotteiden käyttö lisääntyy Suomessa, ja tulevaisuudessa nähdään, miten se vaikuttaa kondyloomien esiintyvyyteen anturipoliklinikoiden potilailla. Anturiverkoston avulla havahduttiin 1996 Venäjältä alkunsa saaneeseen kuppaepidemiaan, joka keskittyi etenkin Tampereen seudulle (10). Sen jälkeen Venäjän epidemiaan liittyviä tapauksia on todettu etenkin Lappeenrannan anturikeskuksessa. Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta, eikä ulkomaalaisilla partnereilla tai prostituoiduilla näytä olevan kovin suurta merkitystä tautitilanteeseen. Ensimmäiset merkit pääkaupunkiseudulla miesten välisen seksin kautta leviävästä kuppaepidemiasta havaittiin anturikeskuksissa, ja tilanne on tältä osin edelleen huononemassa. Anturitiedosto osoittaa selkeästi, että partnereiden vuosittainen lukumäärä on kasvanut sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäluokissa. Nykyään naispotilaista 18 % ilmoittaa viisi tai useampia vuotuista partneria. Miehillä vastaava luku on 24 %. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös suomalaisesta FINSEX-tutkimuksesta (11). Muutos on ollut huomattava etenkin nuorilla naisilla. Kouluterveyskyselyn mukaan jo Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

6 Kiitokset: Kiitämme koko anturiverkostotyöryhmää. Sukupuolitautien poliklinikat: HUS: osastonhoitaja Pirja Vehviläinen Kuopion kaupunki: terveydenhoitaja Arja Manninen Tampereen kaupunki: terveyskeskuslääkäri Arja Burgos, sairaanhoitaja Marjaana Leinonen TAYS: sairaanhoitaja Tuija Valjakka TYKS: dosentti Outi Kortekangas- Savolainen, sairaanhoitaja Monika Storberg Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Helsinki: terveydenhoitaja Pirjo Lindfors Oulu: erikoislääkäri Merja Joro, osastonhoitaja Pirjo Roininen Terveyskeskukset: Lappeenranta: johtava lääkäri Pekka Keränen, sairaanhoitaja Tuija Mononen Kauhajoki: ylilääkäri Kirsti Kähärä, terveydenhoitaja Marja-Terttu Äijö Ivalo: johtava lääkäri Tapani Saarela, osastonhoitaja Pirkko Muotkajärvi Naistenklinikat: HUS: hygieniahoitaja Marja Jalkanen OYS: dosentti Markku Santala, osastonhoitaja Tuula Lämsä 33 %:lla yläasteikäisistä pojista ja 29 %:lla tytöistä on ollut kolme tai useampia seksipartnereita (12). Partnereiden määrän lisääntyminen on yksi todennäköinen syy nykyiseen klamydiaepidemiaan, ja se voi selittää myös kondylooman ja genitaaliherpeksen suuret esiintymisluvut anturiaineistossa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on selvää, että tarvitsemme tästedes yhä enemmän voimavaroja näiden tautien torjuntaan ja hoitoon. Riskitilanteisiin ajautumiseen liittyy selvästi päihteiden käyttö. Lähes puolet miehistä ja kolmannes naisista ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena mahdollisella tartuntahetkellä. Humalatilan takia kondomin käyttö unohtuu tai kondomi rikkoutuu helpommin, joten alkoholi on merkittävä tekijä sukupuolitautien torjunnassa. Huumeiden käyttö tartuntahetkellä oli sen sijaan vähäistä. Naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö on vähentynyt osan nuorista siirryttyä käyttämään ehkäisyrengasta. Merkittävä osa nuorista naisista ei kuitenkaan ollut käyttänyt seksisuhteen aikana lainkaan ehkäisyä. Miehet olivat onneksi jonkin verran lisänneet kondomin käyttöä, mutta tilapäissuhteissa kondomia olisi käytettävä aina. Partnerien aikaisempaa suurempi lukumäärä ja kondomin käytön laiminlyönti ovat klamydian ja myös muiden sukupuolitautien yleisyyden merkittäviä syitä Suomessa. Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat anturiaineiston perusteella yllättävän yleisiä. Joka neljännellä tartunnan saaneista oli ollut edeltävän vuoden aikana jokin sukupuolitauti. Klamydiapotilaista jopa 15 %:lla oli ollut aiempi klamydia edeltävän vuoden aikana. Yhdysvalloissa Center for Disease Control (CDC) suosittaa, että klamydian sairastaneet eivakituisessa suhteessa elävät henkilöt testattaisiin uusintainfektioiden havaitsemiseksi vuosittain (13, ks. Reunala ym. tässä numerossa, s ). Suomessakin on aktiivisesti pyritty tähän käytäntöön. Esimerkiksi ehkäisypoliklinikoissa suositellaan, että kaikilta e-pillereitä tai hormonikierukkaa käyttämään ryhtyviltä tai uusivilta nuorilta naisilta otetaan klamydiatesti rutiininomaisesti, ainakin jos he ovat vakiintumattomassa parisuhteessa (14). Noin kolmannes anturiaineiston potilaista oli käynyt sukupuolitautitesteissä vuoden aikana. HIV-testeissä oli käyty harvemmin: vuoden aikana testissä oli käynyt noin neljännes potilaista. Terveydenhuollossa on selvästi helpompi ehdottaa otettavaksi klamydianäyte kuin HIV-näyte. Terveydenhuollossa tulisi aktiivisemmin tarjota mahdollisuutta HIV-testiin aina sukupuolitautien seulontojen yhteydessä tai kun potilaalta on todettu muu sukupuolitauti. Näytteenottotilanne mahdollistaa aina myös luontevan keskustelun turvaseksistä. Anturiverkoston 12 vuoden aikana keräämät tiedot sukupuolitautitartunnoista eivät osoita mitään muutosta tautien keskinäisessä järjestyksessä. Klamydia, kondylooma ja herpes ovat jatkuvasti tavallisia ja epidemiologisesti merkittäviä kotoperäisiä tartuntoja. Tippuri ja kuppa ovat selvästi harvinaisempia, mutta niissäkin kotoperäisten tartuntojen osuus etenkin miestenvälisessä seksissä on kasvamassa. Anturiverkostosta saadaan myös tietoja sukupuolitautitartunnan saaneiden tai sitä epäilevien henkilöiden riskikäyttäytymisestä. Tästä on apua suunniteltaessa väestöön kohdistuvia torjuntatoimia. Klamydian yleisyys nuorilla, viive tartunnasta diagnoosiin, toistuvat infektiot ja partnereiden lisääntynyt määrä edellyttävät lisää tiedottamista ja riskiryhmien seulonnan tehostamista. Kondomia käytetään tilapäissuhteissa yhä liian harvoin, ja alkoholin käyttö on yleistä. Myös nämä seikat on tiedostettava sukupuolitautitartuntojen riskitekijöinä. English summary > in english 3004 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Asta Lohtander Hanna-Kaisa Mutikainen KLAMYDIAPOTILAAN HOITOPOLKU POHJOIS-KARJALAN TER- VEYSKESKUKSISSA Kyselytutkimus klamydiapotilaan hoitajille

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna

Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna Aktiivisia torjuntatoimia tarvitaan Leena Vuorenmaa Anna-Marja Ilola Helena Mussalo-Rauhamaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto Eija Hiltunen-Back Sukupuolitautien

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) 23.03.2016 Sivu 1 / 1 4894/2015 06.00.00 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825 7605

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys LPSHP neuvolatyöryhmä LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys ja -ehkäisy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella huolestuttavan paljon raskaudenkeskeytyksiä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy- Opas yläkouluikäisille nuorille

Sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy- Opas yläkouluikäisille nuorille Sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy- Opas yläkouluikäisille nuorille Ekman, Tea & Kirsimaa, Elina 2013 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy- Opas yläkouluikäisille

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot