Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ EIJA HILTUNEN-BACK LT, erikoislääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto ja HYKS, sukupuolitautien poliklinikka PETRI RUUTU tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto HANNU KAUTIAINEN tutkija Keski-Suomen keskussairaala, perusterveydenhuollon yksikkö ja Kuntoutus Orton LARS ÅDAHL LL Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö RAIJA SAVOLAINEN LL Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus JORMA PAAVONEN professori HUS, Naistensairaala TIMO REUNALA professori, ylilääkäri TaY, lääketieteen laitos ja TAYS, iho- ja sukupuolitautien klinikka Sukupuolitautien anturiverkosto : Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä Lähtökohdat Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Aineisto ja menetelmät Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa, kolme terveyskeskusta, kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä ja kaksi naistentautien klinikkaa. Klamydian, kupan, tippurin ja HIV-infektion lisäksi sukupuolitautien poliklinikoissa kerätään tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Tulokset Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikoiden ensikävijällä todettiin sukupuolitautitartunta. Yleisin tauti oli klamydia. Kondylooma todettiin 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat harvinaisempia, mutta kotoperäisten tartuntojen osuus on lisääntymässä. Muissa anturikeskuksissa diagnosoitiin noin tartuntaa, pääosin klamydiatartuntoja. Joka neljännellä tartunnan saaneella kyseessä oli toistuva sukupuolitautitartunta vuoden kuluessa. Seksikumppanien määrä kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten alle 25-vuotiailla naisilla. Lähes puolet miehistä ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena oletetulla tartuntahetkellä. Viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on 4 5 viikkoa, ja sinä aikana 30 % ehti tartuttaa uuden kumppanin. Päätelmät Klamydian yleisyys nuorilla, pitkä viive tartunnasta diagnoosiin ja partnerien lisääntynyt määrä vaikuttavat suuresti taudin leviämiseen. Toistuvat infektiot ovat yleisiä ja vaativat ohjausta, neuvontaa ja aktiivisempaa testauskäytäntöä. Sukupuolitauteja on Suomessa seurattu luvulta alkaen. Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tartuntatautirekisteri perustettiin Tartuntatautirekisteriin kerätään lääkärien ja laboratorioiden tekemistä tartuntatauti-ilmoituksista tiedot tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnoista. Vuodesta 1998 lähtien on klamydian tartuntatauti-ilmoitukset kerätty ainoastaan mikrobiologisilta laboratorioilta (1). Tartuntatauti-ilmoituksista saadaan tieto potilaan iästä, sukupuolesta, näytteenoton ajankohdasta ja hoitopaikasta. Lääkärien ilmoituksista kerätään lisäksi tieto tartuntamaasta. Yleisistä sukupuoliteitse leviävistä virustaudeista, kondyloomasta ja sukuelinherpeksestä, ei ole valtakunnallista seurantaa. Sukupuolitautitilanne muuttuu jatkuvasti. Ilmoitettujen klamydiatapausten määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2008 ilmoitettiin lähes uutta tapausta (2). Raportoitujen tapausten määrä on lisääntynyt 31 % vuodesta Kasvu on ollut voimakkainta nuorissa ikäryhmissä (3). Tippuri- ja kuppatartuntoja todetaan vuosittain , joista puolet tuodaan ulkomailta. Seksiteitse saadut HIV-tartunnat ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Ruutu P, Kela E, Sarjakoski M, Holmström P. Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri. Suom Lääkäril 1998;5: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tartuntatautirekisteri, www3.ktl.fi. 3 Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Ruutu P, Paavonen J, Reunala T. Nationwide increase of Chlamydia trachomatis infection in Finland: highest rise among adolescent women and men. Sex Transm Dis 2002;10: Lowdes CM, Fenton KA, the ESSTI network. Surveillance systems for STIs in the European Union: facing a changing epidemiology. Sex Transm inf 2004;80: Suligoi B, Giuliani M, Binkin N ym. The national STD surveillance system in Italy: results of the first year activity. Int JSTD & AIDS 1994;5: Bremer V, Marcus U, Hofman A, Hamouda O. Building a sentinel surveillance system for STIs in Germany, Sex Transm Inf 2005;81: Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;52: Liinamo A, Rimpelä M, Kosunen E, Jokela J. Nuorten seksuaaliterveystiedot. Suom Lääkäril 2000;45: Andersen B, Östergaard L, Möller JK, Olesen F. Home sampling versus conventional contact tracing for detecting Chlamydia trachomatis infection in male partners of infected women: randomised study. BMJ 1998;316: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;9: Kontula O. Halu ja intohimo tietoa suomalaisesta seksistä. Helsinki: Otava Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kouluterveyskysely. info.stakes.fi/kouluterveyskysely KUVIO 1. Vuonna 1995 käynnistetyn anturiverkoston tarkoituksena on kerätä valtakunnallista tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa sukupuoliteitse leviävien tautien esiintyvyydestä ja tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Anturiverkosto koostuu sukupuolitautien poliklinikoista, terveyskeskuksista, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipisteistä (YTHS) sekä naistentautien klinikoista ja kattaa koko maan. Anturiverkosto kerää valtakunnallisessa seurannassa olevien sukupuolitautien lisäksi tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa ei ole kattavaa valtakunnallista sukupuolitautien seurantajärjestelmää (4). Tämä vaikeuttaa eri maiden tautitilastojen vertailua. Ranskassa, Hollannissa, Italiassa ja Saksassa on käynnistetty vapaaehtoisia anturikeskusverkoston kaltaisia seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat joko laboratorioiden tai kliinikoiden keräämään tietoon (5,6). Anturiverkosto ja tiedonkeruu Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio), kolme terveyskeskusta (Lappeenranta, Kauhajoki, Ivalo), kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä (Helsinki ja Oulu) ja kaksi naistentautien klinikkaa (Helsinki ja Oulu). Sukupuolitautien poliklinikoissa vuosina käyneiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma sekä tartunnan saaneiden osuus. Potilaista oli miehiä ja naisia < 20 Miehet Naiset Potilaat ( 1 000) Tartunnan saaneet ( 1 000) Jokainen anturiverkoston sukupuolitautien poliklinikkaan ensikäynnille tuleva potilas täyttää 21-kohtaisen kyselylomakkeen ennen lääkärin vastaanottoa (7). Lomakkeen täyttää yli 95 % kävijöistä. Lomakkeen tietoja käytetään vastaanotolla välittömästi hyväksi potilasta tutkittaessa ja tartuntariskiä arvioi - taessa. Muissa anturikeskuksissa kyselylomakkeen täyttävät vain potilaat, joilla on todettu laboratorionäyttein varmistettu klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-tartunta. Kyselylomake sisältää kysymyksiä tartuntapaikasta ja -ajasta, partnereista, ehkäisyvälineiden ja alkoholin tai huumeiden käytöstä tartuntahetkellä, oireista, edelleen tartuttamisesta, aiemmin todetuista sukupuolitautitartunnoista sekä seksikumppanien lukumäärästä. Klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-dia - gnoosit on varmistettu yhdenmukaisin laboratoriomenetelmin. Sukuelinherpes- ja kondyloomadiagnoosit perustuvat useimmiten kliiniseen taudinkuvaan. Lääkärin ja hoitajan työpari vastaa oman hoitoyksikkönsä tiedonkeruusta. Eri keskusten työparit muodostavat valtakunnallisen asiantuntijaverkoston, joka kouluttaa myös alueensa terveydenhoitohenkilöstöä. Keskukset voivat käyttää omaa anturitiedostoaan reaaliaikaisesti oman alueensa väestön sukupuolitautitilanteen seurantaan ja raportointiin haluamallaan aikajaksolla. Anturiverkostoon kootut tiedot analysoidaan ja käydään läpi vuosittain yhteisessä anturikeskushenkilöstön kokouksessa. Potilaat ja todetut sukupuolitaudit Sukupuolitautien poliklinikoissa kävi vuosina yhteensä potilasta, joista 51,7 % oli miehiä. Miesten keski-ikä oli 30,6 ja naisten 27,1 vuotta. Eniten kävijöitä oli ikäryhmässä vuotiaat (kuvio 1). Valtaosa kävijöistä (86 %) hakeutui tutkimuksiin omasta aloitteestaan ja 11 % kumppanin tai lääkärin lähettämänä. Jokin sukupuolitautitartunta todettiin 22,4 %:lla miehistä ja 15,7 %:lla naisista. Yleisin todettu tauti oli klamydia, joka todettiin 8,9 %:lla miehistä ja 7,4 %:lla naisista. Terveyskeskuksissa, YTHS:ssä ja naistentautien klinikoissa diagnosoitiin yhteensä sukupuolitautitartuntaa, joista valtaosa 3000 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

3 TIETEESSÄ 13 Center for Disease Control and Prevention (CDC). Sexually transmitted diseases treatment guidelines MMWR Recomm Rep 2006;51(RR 14): Sosiaali- ja terveysministeriö. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Julkaisuja 2007:17. Helsinki KUVIO 2. (97,5 %) oli klamydiatartuntoja. Naisten osuus tartunnan saaneista oli terveyskeskuksissa 56 % ja YTHS:ssä 62 %. Näissä yksiköissä potilaiden keski-ikä oli pienempi kuin sukupuolitautien poliklinikoissa. Klamydia Sukupuolitautien poliklinikoissa diagnosoitiin klamydiatartuntaa (kuvio 2). Määrä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tartunnoista. Klamydiapotilaiden keski-ikä on pysynyt seurannan aikana vakiona. Tartunnan saaneet naiset ovat noin 2 vuotta nuorempia kuin tartunnan saaneet miehet. Sukupuolitautien poliklinikoissa todetut tautitapaukset Klamydia Kondylooma Herpes Tippuri TAULUKKO 1. Kuppa HIV Klamydiatartuntojen ominaispiirteet. Yhteenveto klamydiapotilaasta, jotka hoidettu sukupuolitautien poliklinikoissa Miehet % Naiset % Tartunta saatu Suomessa 92,7 95,3 Tartuttaja tilapäinen seksikumppani Edelleen tartuttaminen mahdollista Potilaalla klamydia edeltävän 12 kk:n aikana 12,9 15,8 Aika tartunnasta diagnoosiin Lukumäärä ( 1 000) Miehet Naiset Miehet, vrk (kvartaalit) Naiset, vrk (kvartaalit) 30 (16 58) 40 (20 81) Miesten klamydiatartunnoista suurin osa oli vuotiailla (15,3 %) ja naisten klamydiatartunnoista vuotiailla (15,1 %). Aiempi klamydiatartunta oli todettu edeltävän vuoden aikana 12,9 %:lla miehistä ja 15,8 %:lla naisista (taulukko 1). Terveyskeskuksissa, YTHS:n toimipisteissä ja naistentautien klinikoissa todettiin yhteensä klamydiatartuntaa, joista 67,6 % oli naisilla. Klamydiapotilaiden keski-ikä oli 26,4 vuotta miehillä ja 23,3 vuotta naisilla. Tippuri, kuppa ja HIV Tippuritartuntoja todettiin sukupuolitautien poliklinikoissa 804 (kuvio 2). Niistä 85 % oli miehillä. Muissa anturikeskuksissa tippuri oli harvinainen, yhteensä vain 74 tartuntaa. Tippuripotilaiden keski-ikä oli miehillä 33,6 ja naisilla 28,9 vuotta. Kuppatartuntoja todettiin 352. Niistä 64 % oli miehillä. Kuppapotilaiden keski-ikä oli miehillä 38,1 ja naisilla 31,0 vuotta. HIV-tartunta diagnosoitiin 128 mieheltä ja 26 naiselta (kuvio 2). HIV-potilaiden keski-ikä oli miehillä 35,4 ja naisilla 30,3 vuotta. Kondylooma ja sukuelinherpes Kondylooma- ja herpespotilaista kerättiin tietoa vain sukupuolitautien poliklinikoista. Ensikävijöistä 9,4 %:lla (11 515) miehistä ja 5,0 %:lla (5 519) naisista todettiin kondylooma (kuvio 2). Kondyloomapotilaiden keski-ikä oli miehillä 27,6 ja naisilla 24,1 vuotta. Eniten tartuntoja oli vuotiailla. Poliklinikoissa diagnosoitiin oireinen sukuelinherpes 3 %:lla sekä miehistä että naisista. Herpestartunnan saaneiden miesten keski-ikä oli 32,6 ja naisten 27,5 vuotta. Tartunnan lähteet Tartuntamaat Valtaosa kaikista todetuista sukupuolitautitartunnoista oli saatu Suomessa. Koko anturiaineistossa 7,8 % miehistä ja 5,1 % naisista oli saanut tartunnan ulkomailta. Ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus oli keskimääräistä pienempi alle 20-vuotiailla, miehillä 3,0 % ja naisilla 4,2 %. Miehillä ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus suureni iän mukana: vuotiailla miehillä joka neljäs tartunta oli peräisin ulkomailta. Klamydia oli valtaosin kotoperäinen tauti: miesten klamydiatartunnoista 7,3 % ja naisten 4,7 % oli saatu ulkomailta (taulukko 1). Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

4 KUVIO 3. Seksikumppanit Viisi tai useampia vuotuista seksikumppania ilmoittaneiden osuus kaikista sukupuolitautitartunnan saaneista potilaista Miehet < 25 vuotta Miehet 25 + vuotta Naiset < 25 vuotta Naiset 25 + vuotta Miesten tartunnoista 49 % oli saatu tilapäiseltä seksikumppanilta. Prostituoitujen osuus miesten tartunnanlähteenä oli vähäinen. Miehistä 5 %:lla oli samaa sukupuolta oleva seksikumppani, joko satunnainen tai vakituinen. Miesten välisessä seksissä saatujen sukupuolitautitartuntojen osuus kasvoi. Vuosina tartunnoista 3,9 % (n = 106) oli saatu miesten välisessä seksissä mutta vuosina näiden tartuntojen osuus oli 6,6 % (n = 304). Naisten tartunnoista suurin osa (65 %) oli saatu vakituiselta seksikumppanilta. Naisten välisessä seksissä saatujen tartuntojen määrä kasvoi 1,1 % :sta (n = 17) 3,6 %:iin (n = 128). Noin viidennes klamydiapotilaista, 24 % miehistä ja 22 % naisista, hakeutui tutkimuksiin seksikumppaninsa kehotuksesta. Aika mahdollisesta klamydiatartunnasta tutkimuksiin hakeutumiseen oli pitkä, ja se pysyi samanpituisena koko 12-vuotisjakson ajan. Tutkimuksiin hakeutumisen mediaaniaika oli miehillä 30 (kvartaaliväli 16 58) ja naisilla 40 (kvartaaliväli 20 81) vuorokautta (taulukko 1). Viive oli pisin, kun seksikumppani oli vakituinen: miehillä 47 ja naisilla 65 vuorokautta. Nopeimmin tutkimuksiin hakeuduttiin satunnaisen seksikumppanin jälkeen, miehet keskimäärin 27 ja naiset 34 vuorokauden kuluessa. Klamydian tartuttaminen edelleen oli yleistä. Joka kolmannella klamydiapotilaalla oli todennäköisen tartuntaan johtaneen kontaktin ja diagnoosin välisenä aikana ollut uusi seksikumppani: miehistä 35 %:lla ja naisista 34 %:lla (taulukko 1). Uusia tartutettuja kumppaneita oli kolme tai useampia 4,1 %:lla miehistä ja 2,9 %:lla naisista. Riskikäyttäytyminen Käyntiä edeltävän vuoden ajalta ilmoitettujen seksikumppaneiden määrä kasvoi tartunnan saaneilla kaikissa ikäluokissa seuranta-aikana (kuvio 3). Kasvu oli suurinta alle 25-vuotiailla naisilla. Seurannan alussa 10 % heistä ilmoitti kumppaneita olleen 5/vuosi. Seuranta-ajan lopussa 5 kumppania oli 22,3 %:lla nuorista naisista. Alle 25-vuotiailla miehillä kumppanien lukumäärä ei kasvanut yhtä paljon: vastaavat luvut olivat 27,5 % ja 35,1 %. Sukupuolitautien poliklinikoissa käyneillä tartunnan saaneilla naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö ehkäisymenetelmänä väheni 56,4 %:sta 43,9 %:iin. Miehillä kondomin käyttö lisääntyi vastaavasti 11 %:sta 16 %:iin. Alle 25-vuotiailla tartunnan saaneilla miehillä kondomin käyttö lisääntyi seurannan aikana 22 %:sta 41 %:iin. Nuorista naisista 28,1 % ei käyttänyt seurannan alussa mitään ehkäisyä, lopussa 36,1 %. Tartunnan saaneista miehistä keskimäärin 46,8 % oli tartuntahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisina. Luku pysyi lähes samana koko seuranta-ajan. Naisilla alkoholin käyttö lisääntyi 30,6 %:sta 36,3 %:iin. Tartunnan saaneista miehistä 23,2 % ja naisista 25,3 % oli käynyt edeltävän vuoden aikana HIV-testissä. Jokin sukupuoliteitse tarttuva tauti oli vuoden kuluessa todettu 23,5 %:lla miehistä ja 23,8 %:lla naisista. Pohdinta Sukupuolitautien anturiverkosto on toiminut Suomessa vuodesta Sen 12 vuoden aikana keräämä yli potilaan aineisto antaa hyvän kuvan sukupuolitautien kirjosta ja seksikäyttäytymisestä sekä niiden muutoksista. Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikan ensikävijällä todetaan jokin sukupuolitautitartunta. Tämä osuus on pysynyt samana ko Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

5 TIETEESSÄ Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta. ko seurannan ajan. Yleisin diagnosoitu tauti on klamydia: tartunta todetaan 10 %:lla ensikävijöistä. Kliinisesti todettava kondylooma on 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat selvästi harvinaisempia. Anturikeskuksissa todetaan vuosittain noin klamydiatapausta, mikä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tapauksista. Anturijärjestelmästä saatava tarkempi tieto klamydiatartunnoista on tärkeää, koska lääkärien velvollisuus ilmoittaa klamydiatartunnoista tartuntatautirekisteriin päättyi vuonna 1997 ja tietoa saadaan vain laboratorioiden ilmoituksista. Klamydiatartuntojen määrä on kasvanut Suomessa viime vuosiin asti, ja etenkin nuorten naisten tartunnat ovat lisääntyneet. Klamydiatartunnat ovat vain harvoin ulkomailta tai ulkomaiselta partnerilta saatuja. Anturitiedosto osoittaa, että viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on pitkä, 4 5 viikkoa, ja se on pysynyt koko seurannan ajan samana. Viiveen aikana joka kolmas tartunnan saanut on ehtinyt olla seksisuhteessa toisen partnerin kanssa. Tällä on suuri merkitys taudin leviämiselle, joten klamydiaepidemian rajoittamiseksi olisi erittäin tärkeää lyhentää tartunnan ja diagnoosin välistä aikaa. Tämä on vaikeaa, koska klamydiatartunta on useimmiten vähäoireinen tai jopa oireeton, toisin kuin nuoret edelleen monesti luulevat (8). Koululaisten terveystiedon opetusta on kehitetty ja sen ohessa sukupuolitaudeista annettava opetus kohentanee tiedon tasoa myös klamydian osalta. Toinen klamydiaepidemiaan vaikuttava keino olisi aiempaa tehokkaampi tartunnanjäljitys. Samalla tulisi varmistaa partnerien viiveetön pääsy tutkimuksiin ja hoitoon. Nykyistä virtsasta tehtävää nukleiinihappomonistukseen perustuvaa diagnostiikkaa voitaisiin hyödyntää partnerien kotitestauksessa (9). Potilaan mukaan annettaisiin näytteenottovälineet partnereille toimitettavaksi ja edelleen laboratorioon lähetettäväksi. Positiivisen näytteen antaneet partnerit kutsuttaisiin vastaanotolle lääkitystä varten. Mallia on pilotoitu HYKS:n sukupuolitautien poliklinikassa, ja sekä potilaiden että partnerien suhtautuminen oli myönteistä. Sukupuolitautien tutkimus ja hoito ovat Suomessa potilaalle maksuttomia, joten raha ei ole tutkimuksiin hakeutumisen este. Tarvitaan kuitenkin lisää matalan kynnyksen tutkimuspaikkoja, jonne klamydiatartuntaa epäilevät nuoret voisivat nopeasti hakeutua. Suuri osa näistä potilaista hakeutuu terveysasemille, ja monilla niistä oireettomat tartuntaa epäilevät asiakkaat ohjataankin terveydenhoitajalle ja edelleen tarvittaviin laboratoriotesteihin. Anturiverkosto on ainoa lähde, josta nykyään saadaan jatkuvaa tietoa kondylooman ja genitaaliherpeksen esiintyvyydestä. Sukupuolitautien poliklinikat kirjaavat näkyvät kondyloomat ja herpesmuutokset, mutta naisten HPV-muutokset papa-kokeessa eivät kuulu tämän seurannan piiriin. Kondylooman ja genitaaliherpeksen suhteellinen määrä on pysynyt ennallaan koko seurannan ajan. Kondyloomia todetaan lähes yhtä paljon kuin klamydiatartuntoja. Kondyloomatartuntoja on miehillä kaksi kertaa enemmän kuin naisilla. Miehet tulevat genitaaleissa näkyvien syylien vuoksi herkemmin sukupuolitautien poliklinikoihin, ja naisten on todennäköisesti helpompaa hakeutua esimerkiksi oman gynekologin vastaanotolle. Papilloomavirusrokotteiden käyttö lisääntyy Suomessa, ja tulevaisuudessa nähdään, miten se vaikuttaa kondyloomien esiintyvyyteen anturipoliklinikoiden potilailla. Anturiverkoston avulla havahduttiin 1996 Venäjältä alkunsa saaneeseen kuppaepidemiaan, joka keskittyi etenkin Tampereen seudulle (10). Sen jälkeen Venäjän epidemiaan liittyviä tapauksia on todettu etenkin Lappeenrannan anturikeskuksessa. Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta, eikä ulkomaalaisilla partnereilla tai prostituoiduilla näytä olevan kovin suurta merkitystä tautitilanteeseen. Ensimmäiset merkit pääkaupunkiseudulla miesten välisen seksin kautta leviävästä kuppaepidemiasta havaittiin anturikeskuksissa, ja tilanne on tältä osin edelleen huononemassa. Anturitiedosto osoittaa selkeästi, että partnereiden vuosittainen lukumäärä on kasvanut sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäluokissa. Nykyään naispotilaista 18 % ilmoittaa viisi tai useampia vuotuista partneria. Miehillä vastaava luku on 24 %. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös suomalaisesta FINSEX-tutkimuksesta (11). Muutos on ollut huomattava etenkin nuorilla naisilla. Kouluterveyskyselyn mukaan jo Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

6 Kiitokset: Kiitämme koko anturiverkostotyöryhmää. Sukupuolitautien poliklinikat: HUS: osastonhoitaja Pirja Vehviläinen Kuopion kaupunki: terveydenhoitaja Arja Manninen Tampereen kaupunki: terveyskeskuslääkäri Arja Burgos, sairaanhoitaja Marjaana Leinonen TAYS: sairaanhoitaja Tuija Valjakka TYKS: dosentti Outi Kortekangas- Savolainen, sairaanhoitaja Monika Storberg Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Helsinki: terveydenhoitaja Pirjo Lindfors Oulu: erikoislääkäri Merja Joro, osastonhoitaja Pirjo Roininen Terveyskeskukset: Lappeenranta: johtava lääkäri Pekka Keränen, sairaanhoitaja Tuija Mononen Kauhajoki: ylilääkäri Kirsti Kähärä, terveydenhoitaja Marja-Terttu Äijö Ivalo: johtava lääkäri Tapani Saarela, osastonhoitaja Pirkko Muotkajärvi Naistenklinikat: HUS: hygieniahoitaja Marja Jalkanen OYS: dosentti Markku Santala, osastonhoitaja Tuula Lämsä 33 %:lla yläasteikäisistä pojista ja 29 %:lla tytöistä on ollut kolme tai useampia seksipartnereita (12). Partnereiden määrän lisääntyminen on yksi todennäköinen syy nykyiseen klamydiaepidemiaan, ja se voi selittää myös kondylooman ja genitaaliherpeksen suuret esiintymisluvut anturiaineistossa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on selvää, että tarvitsemme tästedes yhä enemmän voimavaroja näiden tautien torjuntaan ja hoitoon. Riskitilanteisiin ajautumiseen liittyy selvästi päihteiden käyttö. Lähes puolet miehistä ja kolmannes naisista ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena mahdollisella tartuntahetkellä. Humalatilan takia kondomin käyttö unohtuu tai kondomi rikkoutuu helpommin, joten alkoholi on merkittävä tekijä sukupuolitautien torjunnassa. Huumeiden käyttö tartuntahetkellä oli sen sijaan vähäistä. Naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö on vähentynyt osan nuorista siirryttyä käyttämään ehkäisyrengasta. Merkittävä osa nuorista naisista ei kuitenkaan ollut käyttänyt seksisuhteen aikana lainkaan ehkäisyä. Miehet olivat onneksi jonkin verran lisänneet kondomin käyttöä, mutta tilapäissuhteissa kondomia olisi käytettävä aina. Partnerien aikaisempaa suurempi lukumäärä ja kondomin käytön laiminlyönti ovat klamydian ja myös muiden sukupuolitautien yleisyyden merkittäviä syitä Suomessa. Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat anturiaineiston perusteella yllättävän yleisiä. Joka neljännellä tartunnan saaneista oli ollut edeltävän vuoden aikana jokin sukupuolitauti. Klamydiapotilaista jopa 15 %:lla oli ollut aiempi klamydia edeltävän vuoden aikana. Yhdysvalloissa Center for Disease Control (CDC) suosittaa, että klamydian sairastaneet eivakituisessa suhteessa elävät henkilöt testattaisiin uusintainfektioiden havaitsemiseksi vuosittain (13, ks. Reunala ym. tässä numerossa, s ). Suomessakin on aktiivisesti pyritty tähän käytäntöön. Esimerkiksi ehkäisypoliklinikoissa suositellaan, että kaikilta e-pillereitä tai hormonikierukkaa käyttämään ryhtyviltä tai uusivilta nuorilta naisilta otetaan klamydiatesti rutiininomaisesti, ainakin jos he ovat vakiintumattomassa parisuhteessa (14). Noin kolmannes anturiaineiston potilaista oli käynyt sukupuolitautitesteissä vuoden aikana. HIV-testeissä oli käyty harvemmin: vuoden aikana testissä oli käynyt noin neljännes potilaista. Terveydenhuollossa on selvästi helpompi ehdottaa otettavaksi klamydianäyte kuin HIV-näyte. Terveydenhuollossa tulisi aktiivisemmin tarjota mahdollisuutta HIV-testiin aina sukupuolitautien seulontojen yhteydessä tai kun potilaalta on todettu muu sukupuolitauti. Näytteenottotilanne mahdollistaa aina myös luontevan keskustelun turvaseksistä. Anturiverkoston 12 vuoden aikana keräämät tiedot sukupuolitautitartunnoista eivät osoita mitään muutosta tautien keskinäisessä järjestyksessä. Klamydia, kondylooma ja herpes ovat jatkuvasti tavallisia ja epidemiologisesti merkittäviä kotoperäisiä tartuntoja. Tippuri ja kuppa ovat selvästi harvinaisempia, mutta niissäkin kotoperäisten tartuntojen osuus etenkin miestenvälisessä seksissä on kasvamassa. Anturiverkostosta saadaan myös tietoja sukupuolitautitartunnan saaneiden tai sitä epäilevien henkilöiden riskikäyttäytymisestä. Tästä on apua suunniteltaessa väestöön kohdistuvia torjuntatoimia. Klamydian yleisyys nuorilla, viive tartunnasta diagnoosiin, toistuvat infektiot ja partnereiden lisääntynyt määrä edellyttävät lisää tiedottamista ja riskiryhmien seulonnan tehostamista. Kondomia käytetään tilapäissuhteissa yhä liian harvoin, ja alkoholin käyttö on yleistä. Myös nämä seikat on tiedostettava sukupuolitautitartuntojen riskitekijöinä. English summary > in english 3004 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen

Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen Sukupuolitaudit Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla Pauli Kuosmanen Sukupuolitautien ehkäisy ja hoito on suuri haaste perusterveydenhuollolle. Tehdystä valistustyöstä huolimatta tautitapausten

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Asta Lohtander Hanna-Kaisa Mutikainen KLAMYDIAPOTILAAN HOITOPOLKU POHJOIS-KARJALAN TER- VEYSKESKUKSISSA Kyselytutkimus klamydiapotilaan hoitajille

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Seksuaalinen riskikäyttäytyminen terveysneuvontapisteen huumeasiakkailla

Seksuaalinen riskikäyttäytyminen terveysneuvontapisteen huumeasiakkailla analyysit Seksuaalinen riskikäyttäytyminen terveysneuvontapisteen huumeasiakkailla Juuso Järventie & Markku Kuusi & Kaija Seppä Johdanto Erilaiset infektiot ovat keskeinen huumeiden pistoskäytön aiheuttama

Lisätiedot

Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna

Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna Sukupuolitaudit Suomessa eilen, tänään ja huomenna Aktiivisia torjuntatoimia tarvitaan Leena Vuorenmaa Anna-Marja Ilola Helena Mussalo-Rauhamaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto Eija Hiltunen-Back Sukupuolitautien

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Klamydiabakteeri eristettiin ensimmäisen

Klamydiabakteeri eristettiin ensimmäisen Sukupuolitaudit Jorma Paavonen Chlamydia trachomatis (klamydia) on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri. Maailmassa todetaan lähes 1 miljoonaa klamydiatulehdusta vuodessa, mikä on noin neljäsosa kaikista

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja,

Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja, Sukupuolitaudit Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito Timo Reunala ja Eija Hiltunen-Back Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia heijastuu edelleen Suomeen. Kuppaa saadaan etenkin

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Hassinen VARUSMIESTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMINEN JA SEKSUAALITERVEYS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Hassinen VARUSMIESTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMINEN JA SEKSUAALITERVEYS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Hassinen VARUSMIESTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMINEN JA SEKSUAALITERVEYS Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) 23.03.2016 Sivu 1 / 1 4894/2015 06.00.00 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825 7605

Lisätiedot

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Kirsi Liitsola, Virologian yksikkö Kansallinen hiv-strategia 2013-2016 Hiv-strategian päivittäminen

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Varhainen HIV-diagnoosi 1980-luku > tämä päivä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa http://www.satuhassi.net/2011/paatoslauselma-eun-kokonaisvaltaisesta-vastauksesta-hivaids-ongelmaan-e ussa-ja-naapurimaissa/

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Naistentautien perusopetus. Markku Ryynänen OYS

Naistentautien perusopetus. Markku Ryynänen OYS Naistentautien perusopetus Markku Ryynänen OYS Sidonnaisuudet Vahva usko omaan erinomaisuuteen ja korvaamattomuuteen Palautetta 5. lukuvuosi 2011-2012, Webropol Kerrankin potilaita! Erinomainen kurssi.

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

NUORTEN SUKUPUOLITAUTITARTUNTOJEN EHKÄISYN MENETELMÄT

NUORTEN SUKUPUOLITAUTITARTUNTOJEN EHKÄISYN MENETELMÄT NUORTEN SUKUPUOLITAUTITARTUNTOJEN EHKÄISYN MENETELMÄT Kirjallisuuskatsaus Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö 17.4.2008 Ida Richter Sanni Villanen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Kun sen saa, se kummittelee taustalla monta vuotta.

Kun sen saa, se kummittelee taustalla monta vuotta. Kun sen saa, se kummittelee taustalla monta vuotta. Potilasohjeet naisten yleisimmistä sukupuolitaudeista Tiia Laitinen Susanna Tienhaara Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat

Lisätiedot

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PORIN PERUSTURVAN ALUEELLA ASUVIEN, YLI 23- VUOTIAIDEN, AIKUISTEN KOKEMUKSIA SEKSUAALITERVEYSPALVELUIHIN HAKEUTUMISESTA

PORIN PERUSTURVAN ALUEELLA ASUVIEN, YLI 23- VUOTIAIDEN, AIKUISTEN KOKEMUKSIA SEKSUAALITERVEYSPALVELUIHIN HAKEUTUMISESTA PORIN PERUSTURVAN ALUEELLA ASUVIEN, YLI 23- VUOTIAIDEN, AIKUISTEN KOKEMUKSIA SEKSUAALITERVEYSPALVELUIHIN HAKEUTUMISESTA Matti Tuominen Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pori Hoitotyön

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Sukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä

Sukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä Sukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja Opinnäytetyö 15.6.2009 Susanna Osmala Katja Vatka Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

I NUORTEN TIEDOT SEKSITAUDEISTA II KIINNOSTAA KUIN KILO KIVIÄ

I NUORTEN TIEDOT SEKSITAUDEISTA II KIINNOSTAA KUIN KILO KIVIÄ I NUORTEN TIEDOT SEKSITAUDEISTA Kartoituskyselyt ja tietoiskutunnit Haagan ammattikoulun opiskelijoille II KIINNOSTAA KUIN KILO KIVIÄ Seksitaudit lisääntyvät, nuorten tiedot puutteelliset? Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Ovensuu 2007. 19-30.11.2007 Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Lahti Hämeenlinna Kuopio Forssa Lohja

Ovensuu 2007. 19-30.11.2007 Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Lahti Hämeenlinna Kuopio Forssa Lohja Ovensuu 2007 19-30.11.2007 Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Lahti Hämeenlinna Kuopio Forssa Lohja Tikkurila a Hakunila Myyrmäki Malmi a a Länsimäki Kannelmäki Maunula Leppävaara a Pitäjänmäki a Espoon

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE

Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE Satakunnan Ammattikorkeakoulu Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot