Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Transkriptio

1 TIETEESSÄ EIJA HILTUNEN-BACK LT, erikoislääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto ja HYKS, sukupuolitautien poliklinikka PETRI RUUTU tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto HANNU KAUTIAINEN tutkija Keski-Suomen keskussairaala, perusterveydenhuollon yksikkö ja Kuntoutus Orton LARS ÅDAHL LL Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö RAIJA SAVOLAINEN LL Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus JORMA PAAVONEN professori HUS, Naistensairaala TIMO REUNALA professori, ylilääkäri TaY, lääketieteen laitos ja TAYS, iho- ja sukupuolitautien klinikka Sukupuolitautien anturiverkosto : Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä Lähtökohdat Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Aineisto ja menetelmät Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa, kolme terveyskeskusta, kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä ja kaksi naistentautien klinikkaa. Klamydian, kupan, tippurin ja HIV-infektion lisäksi sukupuolitautien poliklinikoissa kerätään tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Tulokset Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikoiden ensikävijällä todettiin sukupuolitautitartunta. Yleisin tauti oli klamydia. Kondylooma todettiin 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat harvinaisempia, mutta kotoperäisten tartuntojen osuus on lisääntymässä. Muissa anturikeskuksissa diagnosoitiin noin tartuntaa, pääosin klamydiatartuntoja. Joka neljännellä tartunnan saaneella kyseessä oli toistuva sukupuolitautitartunta vuoden kuluessa. Seksikumppanien määrä kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten alle 25-vuotiailla naisilla. Lähes puolet miehistä ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena oletetulla tartuntahetkellä. Viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on 4 5 viikkoa, ja sinä aikana 30 % ehti tartuttaa uuden kumppanin. Päätelmät Klamydian yleisyys nuorilla, pitkä viive tartunnasta diagnoosiin ja partnerien lisääntynyt määrä vaikuttavat suuresti taudin leviämiseen. Toistuvat infektiot ovat yleisiä ja vaativat ohjausta, neuvontaa ja aktiivisempaa testauskäytäntöä. Sukupuolitauteja on Suomessa seurattu luvulta alkaen. Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tartuntatautirekisteri perustettiin Tartuntatautirekisteriin kerätään lääkärien ja laboratorioiden tekemistä tartuntatauti-ilmoituksista tiedot tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnoista. Vuodesta 1998 lähtien on klamydian tartuntatauti-ilmoitukset kerätty ainoastaan mikrobiologisilta laboratorioilta (1). Tartuntatauti-ilmoituksista saadaan tieto potilaan iästä, sukupuolesta, näytteenoton ajankohdasta ja hoitopaikasta. Lääkärien ilmoituksista kerätään lisäksi tieto tartuntamaasta. Yleisistä sukupuoliteitse leviävistä virustaudeista, kondyloomasta ja sukuelinherpeksestä, ei ole valtakunnallista seurantaa. Sukupuolitautitilanne muuttuu jatkuvasti. Ilmoitettujen klamydiatapausten määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2008 ilmoitettiin lähes uutta tapausta (2). Raportoitujen tapausten määrä on lisääntynyt 31 % vuodesta Kasvu on ollut voimakkainta nuorissa ikäryhmissä (3). Tippuri- ja kuppatartuntoja todetaan vuosittain , joista puolet tuodaan ulkomailta. Seksiteitse saadut HIV-tartunnat ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Ruutu P, Kela E, Sarjakoski M, Holmström P. Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri. Suom Lääkäril 1998;5: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tartuntatautirekisteri, www3.ktl.fi. 3 Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Ruutu P, Paavonen J, Reunala T. Nationwide increase of Chlamydia trachomatis infection in Finland: highest rise among adolescent women and men. Sex Transm Dis 2002;10: Lowdes CM, Fenton KA, the ESSTI network. Surveillance systems for STIs in the European Union: facing a changing epidemiology. Sex Transm inf 2004;80: Suligoi B, Giuliani M, Binkin N ym. The national STD surveillance system in Italy: results of the first year activity. Int JSTD & AIDS 1994;5: Bremer V, Marcus U, Hofman A, Hamouda O. Building a sentinel surveillance system for STIs in Germany, Sex Transm Inf 2005;81: Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;52: Liinamo A, Rimpelä M, Kosunen E, Jokela J. Nuorten seksuaaliterveystiedot. Suom Lääkäril 2000;45: Andersen B, Östergaard L, Möller JK, Olesen F. Home sampling versus conventional contact tracing for detecting Chlamydia trachomatis infection in male partners of infected women: randomised study. BMJ 1998;316: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;9: Kontula O. Halu ja intohimo tietoa suomalaisesta seksistä. Helsinki: Otava Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kouluterveyskysely. info.stakes.fi/kouluterveyskysely KUVIO 1. Vuonna 1995 käynnistetyn anturiverkoston tarkoituksena on kerätä valtakunnallista tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa sukupuoliteitse leviävien tautien esiintyvyydestä ja tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä. Anturiverkosto koostuu sukupuolitautien poliklinikoista, terveyskeskuksista, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipisteistä (YTHS) sekä naistentautien klinikoista ja kattaa koko maan. Anturiverkosto kerää valtakunnallisessa seurannassa olevien sukupuolitautien lisäksi tietoa myös sukuelinherpeksestä ja kondyloomasta. Toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa ei ole kattavaa valtakunnallista sukupuolitautien seurantajärjestelmää (4). Tämä vaikeuttaa eri maiden tautitilastojen vertailua. Ranskassa, Hollannissa, Italiassa ja Saksassa on käynnistetty vapaaehtoisia anturikeskusverkoston kaltaisia seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat joko laboratorioiden tai kliinikoiden keräämään tietoon (5,6). Anturiverkosto ja tiedonkeruu Anturiverkostoon kuuluu viisi sukupuolitautien poliklinikkaa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio), kolme terveyskeskusta (Lappeenranta, Kauhajoki, Ivalo), kaksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipistettä (Helsinki ja Oulu) ja kaksi naistentautien klinikkaa (Helsinki ja Oulu). Sukupuolitautien poliklinikoissa vuosina käyneiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma sekä tartunnan saaneiden osuus. Potilaista oli miehiä ja naisia < 20 Miehet Naiset Potilaat ( 1 000) Tartunnan saaneet ( 1 000) Jokainen anturiverkoston sukupuolitautien poliklinikkaan ensikäynnille tuleva potilas täyttää 21-kohtaisen kyselylomakkeen ennen lääkärin vastaanottoa (7). Lomakkeen täyttää yli 95 % kävijöistä. Lomakkeen tietoja käytetään vastaanotolla välittömästi hyväksi potilasta tutkittaessa ja tartuntariskiä arvioi - taessa. Muissa anturikeskuksissa kyselylomakkeen täyttävät vain potilaat, joilla on todettu laboratorionäyttein varmistettu klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-tartunta. Kyselylomake sisältää kysymyksiä tartuntapaikasta ja -ajasta, partnereista, ehkäisyvälineiden ja alkoholin tai huumeiden käytöstä tartuntahetkellä, oireista, edelleen tartuttamisesta, aiemmin todetuista sukupuolitautitartunnoista sekä seksikumppanien lukumäärästä. Klamydia-, tippuri-, kuppa- tai HIV-dia - gnoosit on varmistettu yhdenmukaisin laboratoriomenetelmin. Sukuelinherpes- ja kondyloomadiagnoosit perustuvat useimmiten kliiniseen taudinkuvaan. Lääkärin ja hoitajan työpari vastaa oman hoitoyksikkönsä tiedonkeruusta. Eri keskusten työparit muodostavat valtakunnallisen asiantuntijaverkoston, joka kouluttaa myös alueensa terveydenhoitohenkilöstöä. Keskukset voivat käyttää omaa anturitiedostoaan reaaliaikaisesti oman alueensa väestön sukupuolitautitilanteen seurantaan ja raportointiin haluamallaan aikajaksolla. Anturiverkostoon kootut tiedot analysoidaan ja käydään läpi vuosittain yhteisessä anturikeskushenkilöstön kokouksessa. Potilaat ja todetut sukupuolitaudit Sukupuolitautien poliklinikoissa kävi vuosina yhteensä potilasta, joista 51,7 % oli miehiä. Miesten keski-ikä oli 30,6 ja naisten 27,1 vuotta. Eniten kävijöitä oli ikäryhmässä vuotiaat (kuvio 1). Valtaosa kävijöistä (86 %) hakeutui tutkimuksiin omasta aloitteestaan ja 11 % kumppanin tai lääkärin lähettämänä. Jokin sukupuolitautitartunta todettiin 22,4 %:lla miehistä ja 15,7 %:lla naisista. Yleisin todettu tauti oli klamydia, joka todettiin 8,9 %:lla miehistä ja 7,4 %:lla naisista. Terveyskeskuksissa, YTHS:ssä ja naistentautien klinikoissa diagnosoitiin yhteensä sukupuolitautitartuntaa, joista valtaosa 3000 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

3 TIETEESSÄ 13 Center for Disease Control and Prevention (CDC). Sexually transmitted diseases treatment guidelines MMWR Recomm Rep 2006;51(RR 14): Sosiaali- ja terveysministeriö. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Julkaisuja 2007:17. Helsinki KUVIO 2. (97,5 %) oli klamydiatartuntoja. Naisten osuus tartunnan saaneista oli terveyskeskuksissa 56 % ja YTHS:ssä 62 %. Näissä yksiköissä potilaiden keski-ikä oli pienempi kuin sukupuolitautien poliklinikoissa. Klamydia Sukupuolitautien poliklinikoissa diagnosoitiin klamydiatartuntaa (kuvio 2). Määrä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tartunnoista. Klamydiapotilaiden keski-ikä on pysynyt seurannan aikana vakiona. Tartunnan saaneet naiset ovat noin 2 vuotta nuorempia kuin tartunnan saaneet miehet. Sukupuolitautien poliklinikoissa todetut tautitapaukset Klamydia Kondylooma Herpes Tippuri TAULUKKO 1. Kuppa HIV Klamydiatartuntojen ominaispiirteet. Yhteenveto klamydiapotilaasta, jotka hoidettu sukupuolitautien poliklinikoissa Miehet % Naiset % Tartunta saatu Suomessa 92,7 95,3 Tartuttaja tilapäinen seksikumppani Edelleen tartuttaminen mahdollista Potilaalla klamydia edeltävän 12 kk:n aikana 12,9 15,8 Aika tartunnasta diagnoosiin Lukumäärä ( 1 000) Miehet Naiset Miehet, vrk (kvartaalit) Naiset, vrk (kvartaalit) 30 (16 58) 40 (20 81) Miesten klamydiatartunnoista suurin osa oli vuotiailla (15,3 %) ja naisten klamydiatartunnoista vuotiailla (15,1 %). Aiempi klamydiatartunta oli todettu edeltävän vuoden aikana 12,9 %:lla miehistä ja 15,8 %:lla naisista (taulukko 1). Terveyskeskuksissa, YTHS:n toimipisteissä ja naistentautien klinikoissa todettiin yhteensä klamydiatartuntaa, joista 67,6 % oli naisilla. Klamydiapotilaiden keski-ikä oli 26,4 vuotta miehillä ja 23,3 vuotta naisilla. Tippuri, kuppa ja HIV Tippuritartuntoja todettiin sukupuolitautien poliklinikoissa 804 (kuvio 2). Niistä 85 % oli miehillä. Muissa anturikeskuksissa tippuri oli harvinainen, yhteensä vain 74 tartuntaa. Tippuripotilaiden keski-ikä oli miehillä 33,6 ja naisilla 28,9 vuotta. Kuppatartuntoja todettiin 352. Niistä 64 % oli miehillä. Kuppapotilaiden keski-ikä oli miehillä 38,1 ja naisilla 31,0 vuotta. HIV-tartunta diagnosoitiin 128 mieheltä ja 26 naiselta (kuvio 2). HIV-potilaiden keski-ikä oli miehillä 35,4 ja naisilla 30,3 vuotta. Kondylooma ja sukuelinherpes Kondylooma- ja herpespotilaista kerättiin tietoa vain sukupuolitautien poliklinikoista. Ensikävijöistä 9,4 %:lla (11 515) miehistä ja 5,0 %:lla (5 519) naisista todettiin kondylooma (kuvio 2). Kondyloomapotilaiden keski-ikä oli miehillä 27,6 ja naisilla 24,1 vuotta. Eniten tartuntoja oli vuotiailla. Poliklinikoissa diagnosoitiin oireinen sukuelinherpes 3 %:lla sekä miehistä että naisista. Herpestartunnan saaneiden miesten keski-ikä oli 32,6 ja naisten 27,5 vuotta. Tartunnan lähteet Tartuntamaat Valtaosa kaikista todetuista sukupuolitautitartunnoista oli saatu Suomessa. Koko anturiaineistossa 7,8 % miehistä ja 5,1 % naisista oli saanut tartunnan ulkomailta. Ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus oli keskimääräistä pienempi alle 20-vuotiailla, miehillä 3,0 % ja naisilla 4,2 %. Miehillä ulkomailta hankittujen tartuntojen osuus suureni iän mukana: vuotiailla miehillä joka neljäs tartunta oli peräisin ulkomailta. Klamydia oli valtaosin kotoperäinen tauti: miesten klamydiatartunnoista 7,3 % ja naisten 4,7 % oli saatu ulkomailta (taulukko 1). Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

4 KUVIO 3. Seksikumppanit Viisi tai useampia vuotuista seksikumppania ilmoittaneiden osuus kaikista sukupuolitautitartunnan saaneista potilaista Miehet < 25 vuotta Miehet 25 + vuotta Naiset < 25 vuotta Naiset 25 + vuotta Miesten tartunnoista 49 % oli saatu tilapäiseltä seksikumppanilta. Prostituoitujen osuus miesten tartunnanlähteenä oli vähäinen. Miehistä 5 %:lla oli samaa sukupuolta oleva seksikumppani, joko satunnainen tai vakituinen. Miesten välisessä seksissä saatujen sukupuolitautitartuntojen osuus kasvoi. Vuosina tartunnoista 3,9 % (n = 106) oli saatu miesten välisessä seksissä mutta vuosina näiden tartuntojen osuus oli 6,6 % (n = 304). Naisten tartunnoista suurin osa (65 %) oli saatu vakituiselta seksikumppanilta. Naisten välisessä seksissä saatujen tartuntojen määrä kasvoi 1,1 % :sta (n = 17) 3,6 %:iin (n = 128). Noin viidennes klamydiapotilaista, 24 % miehistä ja 22 % naisista, hakeutui tutkimuksiin seksikumppaninsa kehotuksesta. Aika mahdollisesta klamydiatartunnasta tutkimuksiin hakeutumiseen oli pitkä, ja se pysyi samanpituisena koko 12-vuotisjakson ajan. Tutkimuksiin hakeutumisen mediaaniaika oli miehillä 30 (kvartaaliväli 16 58) ja naisilla 40 (kvartaaliväli 20 81) vuorokautta (taulukko 1). Viive oli pisin, kun seksikumppani oli vakituinen: miehillä 47 ja naisilla 65 vuorokautta. Nopeimmin tutkimuksiin hakeuduttiin satunnaisen seksikumppanin jälkeen, miehet keskimäärin 27 ja naiset 34 vuorokauden kuluessa. Klamydian tartuttaminen edelleen oli yleistä. Joka kolmannella klamydiapotilaalla oli todennäköisen tartuntaan johtaneen kontaktin ja diagnoosin välisenä aikana ollut uusi seksikumppani: miehistä 35 %:lla ja naisista 34 %:lla (taulukko 1). Uusia tartutettuja kumppaneita oli kolme tai useampia 4,1 %:lla miehistä ja 2,9 %:lla naisista. Riskikäyttäytyminen Käyntiä edeltävän vuoden ajalta ilmoitettujen seksikumppaneiden määrä kasvoi tartunnan saaneilla kaikissa ikäluokissa seuranta-aikana (kuvio 3). Kasvu oli suurinta alle 25-vuotiailla naisilla. Seurannan alussa 10 % heistä ilmoitti kumppaneita olleen 5/vuosi. Seuranta-ajan lopussa 5 kumppania oli 22,3 %:lla nuorista naisista. Alle 25-vuotiailla miehillä kumppanien lukumäärä ei kasvanut yhtä paljon: vastaavat luvut olivat 27,5 % ja 35,1 %. Sukupuolitautien poliklinikoissa käyneillä tartunnan saaneilla naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö ehkäisymenetelmänä väheni 56,4 %:sta 43,9 %:iin. Miehillä kondomin käyttö lisääntyi vastaavasti 11 %:sta 16 %:iin. Alle 25-vuotiailla tartunnan saaneilla miehillä kondomin käyttö lisääntyi seurannan aikana 22 %:sta 41 %:iin. Nuorista naisista 28,1 % ei käyttänyt seurannan alussa mitään ehkäisyä, lopussa 36,1 %. Tartunnan saaneista miehistä keskimäärin 46,8 % oli tartuntahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisina. Luku pysyi lähes samana koko seuranta-ajan. Naisilla alkoholin käyttö lisääntyi 30,6 %:sta 36,3 %:iin. Tartunnan saaneista miehistä 23,2 % ja naisista 25,3 % oli käynyt edeltävän vuoden aikana HIV-testissä. Jokin sukupuoliteitse tarttuva tauti oli vuoden kuluessa todettu 23,5 %:lla miehistä ja 23,8 %:lla naisista. Pohdinta Sukupuolitautien anturiverkosto on toiminut Suomessa vuodesta Sen 12 vuoden aikana keräämä yli potilaan aineisto antaa hyvän kuvan sukupuolitautien kirjosta ja seksikäyttäytymisestä sekä niiden muutoksista. Joka viidennellä sukupuolitautien poliklinikan ensikävijällä todetaan jokin sukupuolitautitartunta. Tämä osuus on pysynyt samana ko Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64

5 TIETEESSÄ Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta. ko seurannan ajan. Yleisin diagnosoitu tauti on klamydia: tartunta todetaan 10 %:lla ensikävijöistä. Kliinisesti todettava kondylooma on 7 %:lla ja aktiivinen sukuelinherpes 3 %:lla. Tippuri-, kuppa- ja HIV-tartunnat ovat selvästi harvinaisempia. Anturikeskuksissa todetaan vuosittain noin klamydiatapausta, mikä on noin 15 % valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista tapauksista. Anturijärjestelmästä saatava tarkempi tieto klamydiatartunnoista on tärkeää, koska lääkärien velvollisuus ilmoittaa klamydiatartunnoista tartuntatautirekisteriin päättyi vuonna 1997 ja tietoa saadaan vain laboratorioiden ilmoituksista. Klamydiatartuntojen määrä on kasvanut Suomessa viime vuosiin asti, ja etenkin nuorten naisten tartunnat ovat lisääntyneet. Klamydiatartunnat ovat vain harvoin ulkomailta tai ulkomaiselta partnerilta saatuja. Anturitiedosto osoittaa, että viive tartunnasta klamydiadiagnoosiin on pitkä, 4 5 viikkoa, ja se on pysynyt koko seurannan ajan samana. Viiveen aikana joka kolmas tartunnan saanut on ehtinyt olla seksisuhteessa toisen partnerin kanssa. Tällä on suuri merkitys taudin leviämiselle, joten klamydiaepidemian rajoittamiseksi olisi erittäin tärkeää lyhentää tartunnan ja diagnoosin välistä aikaa. Tämä on vaikeaa, koska klamydiatartunta on useimmiten vähäoireinen tai jopa oireeton, toisin kuin nuoret edelleen monesti luulevat (8). Koululaisten terveystiedon opetusta on kehitetty ja sen ohessa sukupuolitaudeista annettava opetus kohentanee tiedon tasoa myös klamydian osalta. Toinen klamydiaepidemiaan vaikuttava keino olisi aiempaa tehokkaampi tartunnanjäljitys. Samalla tulisi varmistaa partnerien viiveetön pääsy tutkimuksiin ja hoitoon. Nykyistä virtsasta tehtävää nukleiinihappomonistukseen perustuvaa diagnostiikkaa voitaisiin hyödyntää partnerien kotitestauksessa (9). Potilaan mukaan annettaisiin näytteenottovälineet partnereille toimitettavaksi ja edelleen laboratorioon lähetettäväksi. Positiivisen näytteen antaneet partnerit kutsuttaisiin vastaanotolle lääkitystä varten. Mallia on pilotoitu HYKS:n sukupuolitautien poliklinikassa, ja sekä potilaiden että partnerien suhtautuminen oli myönteistä. Sukupuolitautien tutkimus ja hoito ovat Suomessa potilaalle maksuttomia, joten raha ei ole tutkimuksiin hakeutumisen este. Tarvitaan kuitenkin lisää matalan kynnyksen tutkimuspaikkoja, jonne klamydiatartuntaa epäilevät nuoret voisivat nopeasti hakeutua. Suuri osa näistä potilaista hakeutuu terveysasemille, ja monilla niistä oireettomat tartuntaa epäilevät asiakkaat ohjataankin terveydenhoitajalle ja edelleen tarvittaviin laboratoriotesteihin. Anturiverkosto on ainoa lähde, josta nykyään saadaan jatkuvaa tietoa kondylooman ja genitaaliherpeksen esiintyvyydestä. Sukupuolitautien poliklinikat kirjaavat näkyvät kondyloomat ja herpesmuutokset, mutta naisten HPV-muutokset papa-kokeessa eivät kuulu tämän seurannan piiriin. Kondylooman ja genitaaliherpeksen suhteellinen määrä on pysynyt ennallaan koko seurannan ajan. Kondyloomia todetaan lähes yhtä paljon kuin klamydiatartuntoja. Kondyloomatartuntoja on miehillä kaksi kertaa enemmän kuin naisilla. Miehet tulevat genitaaleissa näkyvien syylien vuoksi herkemmin sukupuolitautien poliklinikoihin, ja naisten on todennäköisesti helpompaa hakeutua esimerkiksi oman gynekologin vastaanotolle. Papilloomavirusrokotteiden käyttö lisääntyy Suomessa, ja tulevaisuudessa nähdään, miten se vaikuttaa kondyloomien esiintyvyyteen anturipoliklinikoiden potilailla. Anturiverkoston avulla havahduttiin 1996 Venäjältä alkunsa saaneeseen kuppaepidemiaan, joka keskittyi etenkin Tampereen seudulle (10). Sen jälkeen Venäjän epidemiaan liittyviä tapauksia on todettu etenkin Lappeenrannan anturikeskuksessa. Kuppa- ja tippuritartunnat ovat nykyään entistä useammin peräisin Suomesta, eikä ulkomaalaisilla partnereilla tai prostituoiduilla näytä olevan kovin suurta merkitystä tautitilanteeseen. Ensimmäiset merkit pääkaupunkiseudulla miesten välisen seksin kautta leviävästä kuppaepidemiasta havaittiin anturikeskuksissa, ja tilanne on tältä osin edelleen huononemassa. Anturitiedosto osoittaa selkeästi, että partnereiden vuosittainen lukumäärä on kasvanut sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäluokissa. Nykyään naispotilaista 18 % ilmoittaa viisi tai useampia vuotuista partneria. Miehillä vastaava luku on 24 %. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös suomalaisesta FINSEX-tutkimuksesta (11). Muutos on ollut huomattava etenkin nuorilla naisilla. Kouluterveyskyselyn mukaan jo Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk

6 Kiitokset: Kiitämme koko anturiverkostotyöryhmää. Sukupuolitautien poliklinikat: HUS: osastonhoitaja Pirja Vehviläinen Kuopion kaupunki: terveydenhoitaja Arja Manninen Tampereen kaupunki: terveyskeskuslääkäri Arja Burgos, sairaanhoitaja Marjaana Leinonen TAYS: sairaanhoitaja Tuija Valjakka TYKS: dosentti Outi Kortekangas- Savolainen, sairaanhoitaja Monika Storberg Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Helsinki: terveydenhoitaja Pirjo Lindfors Oulu: erikoislääkäri Merja Joro, osastonhoitaja Pirjo Roininen Terveyskeskukset: Lappeenranta: johtava lääkäri Pekka Keränen, sairaanhoitaja Tuija Mononen Kauhajoki: ylilääkäri Kirsti Kähärä, terveydenhoitaja Marja-Terttu Äijö Ivalo: johtava lääkäri Tapani Saarela, osastonhoitaja Pirkko Muotkajärvi Naistenklinikat: HUS: hygieniahoitaja Marja Jalkanen OYS: dosentti Markku Santala, osastonhoitaja Tuula Lämsä 33 %:lla yläasteikäisistä pojista ja 29 %:lla tytöistä on ollut kolme tai useampia seksipartnereita (12). Partnereiden määrän lisääntyminen on yksi todennäköinen syy nykyiseen klamydiaepidemiaan, ja se voi selittää myös kondylooman ja genitaaliherpeksen suuret esiintymisluvut anturiaineistossa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on selvää, että tarvitsemme tästedes yhä enemmän voimavaroja näiden tautien torjuntaan ja hoitoon. Riskitilanteisiin ajautumiseen liittyy selvästi päihteiden käyttö. Lähes puolet miehistä ja kolmannes naisista ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena mahdollisella tartuntahetkellä. Humalatilan takia kondomin käyttö unohtuu tai kondomi rikkoutuu helpommin, joten alkoholi on merkittävä tekijä sukupuolitautien torjunnassa. Huumeiden käyttö tartuntahetkellä oli sen sijaan vähäistä. Naisilla ehkäisypillereiden tai kierukan käyttö on vähentynyt osan nuorista siirryttyä käyttämään ehkäisyrengasta. Merkittävä osa nuorista naisista ei kuitenkaan ollut käyttänyt seksisuhteen aikana lainkaan ehkäisyä. Miehet olivat onneksi jonkin verran lisänneet kondomin käyttöä, mutta tilapäissuhteissa kondomia olisi käytettävä aina. Partnerien aikaisempaa suurempi lukumäärä ja kondomin käytön laiminlyönti ovat klamydian ja myös muiden sukupuolitautien yleisyyden merkittäviä syitä Suomessa. Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat anturiaineiston perusteella yllättävän yleisiä. Joka neljännellä tartunnan saaneista oli ollut edeltävän vuoden aikana jokin sukupuolitauti. Klamydiapotilaista jopa 15 %:lla oli ollut aiempi klamydia edeltävän vuoden aikana. Yhdysvalloissa Center for Disease Control (CDC) suosittaa, että klamydian sairastaneet eivakituisessa suhteessa elävät henkilöt testattaisiin uusintainfektioiden havaitsemiseksi vuosittain (13, ks. Reunala ym. tässä numerossa, s ). Suomessakin on aktiivisesti pyritty tähän käytäntöön. Esimerkiksi ehkäisypoliklinikoissa suositellaan, että kaikilta e-pillereitä tai hormonikierukkaa käyttämään ryhtyviltä tai uusivilta nuorilta naisilta otetaan klamydiatesti rutiininomaisesti, ainakin jos he ovat vakiintumattomassa parisuhteessa (14). Noin kolmannes anturiaineiston potilaista oli käynyt sukupuolitautitesteissä vuoden aikana. HIV-testeissä oli käyty harvemmin: vuoden aikana testissä oli käynyt noin neljännes potilaista. Terveydenhuollossa on selvästi helpompi ehdottaa otettavaksi klamydianäyte kuin HIV-näyte. Terveydenhuollossa tulisi aktiivisemmin tarjota mahdollisuutta HIV-testiin aina sukupuolitautien seulontojen yhteydessä tai kun potilaalta on todettu muu sukupuolitauti. Näytteenottotilanne mahdollistaa aina myös luontevan keskustelun turvaseksistä. Anturiverkoston 12 vuoden aikana keräämät tiedot sukupuolitautitartunnoista eivät osoita mitään muutosta tautien keskinäisessä järjestyksessä. Klamydia, kondylooma ja herpes ovat jatkuvasti tavallisia ja epidemiologisesti merkittäviä kotoperäisiä tartuntoja. Tippuri ja kuppa ovat selvästi harvinaisempia, mutta niissäkin kotoperäisten tartuntojen osuus etenkin miestenvälisessä seksissä on kasvamassa. Anturiverkostosta saadaan myös tietoja sukupuolitautitartunnan saaneiden tai sitä epäilevien henkilöiden riskikäyttäytymisestä. Tästä on apua suunniteltaessa väestöön kohdistuvia torjuntatoimia. Klamydian yleisyys nuorilla, viive tartunnasta diagnoosiin, toistuvat infektiot ja partnereiden lisääntynyt määrä edellyttävät lisää tiedottamista ja riskiryhmien seulonnan tehostamista. Kondomia käytetään tilapäissuhteissa yhä liian harvoin, ja alkoholin käyttö on yleistä. Myös nämä seikat on tiedostettava sukupuolitautitartuntojen riskitekijöinä. English summary > in english 3004 Suomen Lääkärilehti 37/2009 vsk 64