Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja,
|
|
- Leena Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sukupuolitaudit Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito Timo Reunala ja Eija Hiltunen-Back Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia heijastuu edelleen Suomeen. Kuppaa saadaan etenkin prostituoiduilta Venäjältä. Tartuntoja on löytynyt Suomessa myös odottavilta äideiltä. Kupan seulonta tehdään entiseen tapaan kardiolipiinikokeella ja diagnoosin varmistus TPHA-testillä. Kuppa hoidetaan penisilliinillä, mutta hoitoannossuositus on aiempaa suurempi. Kotoperäisen tippurin väheneminen on pysähtynyt, ja uutena ongelmana ovat etenkin Kaukoidästä hankitut siprofloksasiinille resistentit gonokokkikannat. Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja, joiden voittokulku näytti talttuvan penisilliinihoidon käyttöönottoon puoli vuosisataa sitten. Kuppa saatiin vähitellen juurittua maastamme, ja tippuritapausten määrä väheni merkittävästi (Leinikki ja Rostila 1994). Tärkeä viimeaikojen muutos oli Neuvostoliiton hajoaminen, joka käynnisti Venäjällä ja Baltian maissa yhä riehuvan kuppa- ja tippuriepidemian (Tichonova ym. 1997, Uuskula ym. 1997). Sen seurauksena kuppatapausten määrä kaksinkertaistui Suomessa 1990-luvun puolivälissä (Hiltunen-Back ym. 1997). Venäjältä ja muista entisen Neuvostoliiton alueen maista peräisin olevia kuppa- ja tippuritartuntoja ilmenee yhä maassamme, joten lääkärien on edelleen huomioitava kupan mahdollisuus potilaita tutkiessaan (Hiltunen-Back ym. 2002). Kuppabakteeri on pysynyt herkkänä penisilliinille, mutta maailman terveysjärjestö on vastikään suosittanut sen hoitoannoksen suurentamista (WHO 2001). Toisin kuin kuppaspirokeetta gonokokin penisilliiniresistenssi on vuosien kuluessa muuttunut yhä vahvemmaksi, ja penisilliinin käytöstä tippurin hoidossa luovuttiin 1990-luvun alussa. Tilalle saatiin kertahoito siprofloksasiinilla, ja tämän jälkeen kotoperäiset tippuritartunnat alkoivat vähentyä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (Hiltunen-Back ym. 1998a, Moi 2001). Tämä suotuisa kehityskulku on nyt pysähtynyt ja lisähuoleksi ovat tulleet matkailijoiden mukana Suomeen kulkeutuvat, siprofloksasiinille resistentit tippurikannat (Huovinen ym. 2002). Kuppa ja tippuri Suomessa Kuppa ja tippuri levisivät aikanaan tehokkaasti sotilaiden, merimiesten ja muiden ammatissaan liikkumaan joutuvien keskuudessa. Tartuttajina olivat usein prostituoidut. Toisen maailmansodan aikana kuppaa esiintyi vuosittain enimmillään ja tippuria yli tapausta (Leinikki ja Rostila 1994). Sotien jälkeen kupan määrä väheni nopeasti, ja 1970-luvulla kotoperäinen kuppa oli käytännössä juurittu Suomesta. Sen jälkeen uusia, lähinnä matkailijoiden tuomia tartuntoja oli vuosittain alle 50 ja kuppa painui lähes unohduksiin luvun puolivälissä tilanne muuttui äkisti ja tapausmäärä kasvoi nopeasti yli 150:een vuodessa (kuva 1). Syynä tähän oli Neuvostoliiton hajottua Venä Duodecim 2002;118: T. Reunala ja E. Hiltunen-Back
2 Kuppatapausten määrä Tippuritapausten määrä Kuppa Tippuri Kuva 1. Kuppa- ja tippuritapausten määrät Suomessa (Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri). jällä ja Baltian maissa puhjennut valtava epidemia, jonka seurauksena kupan ilmaantuvuus satakertaistui (Tichonova ym. 1997, Uuskula ym. 1997). Loma- ja liikematkailun samanaikaisesti lisääntyessä ei ollut ihme, että kuppa pääsi yllättämään myös suomalaiset. Tapauksia alkoi aluksi ilmaantua itärajan tuntumassa Lappeenrannan ja Kotkan alueella sekä pääkaupunkiseudulla (Hiltunen-Back ym. 1997). Vuonna 1995 Tampereella kehittyi paikallinen epidemia, joka koostui 18 potilaan tartuntarypäästä. Sen jälkeen paikallisia epidemioita ei ole päässyt syntymään. Muutoin tilanne on pysynyt samankaltaisena, ja yksittäisiä kuppatauksia on alkanut löytyä muualtakin Suomesta, esimerkiksi länsirannikolta ja Lapista. Vuonna 2000 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 212 kuppatapausta ja vuonna (Kansanterveyslaitos 2001) (kuva 1). Lähes kaikki kupat todettiin primaari- tai sekundaarivaiheessa kliinisten löydösten, tartuntaepäilyn tai sukupuolitautien poliklinikoissa ja äitiysneuvoloissa tehtävän rutiiniseulonnan avulla (taulukko 1) (Hiltunen-Back ym. 2002). Muutama latentin vaiheen kuppa löydettiin maahanmuuttajilta ja pakolaisilta. Sen lisäksi yhdellä suomalaisella todettiin neurosyfilisvaiheeseen edennyt kuppatapaus. Vuoden 2000 kuppatartunnoista 62 todettiin miehillä, ja 75 % niistä oli saatu ulkomailta, valtaosin Venäjältä. Prostituoidut olivat tavallisimmat tartuttajat. Venäjän lisäksi Viro ja Thaimaa ovat varteenotettavia tartuntamaita. Sukupuolitautien seuranta-aineiston perusteella runsaat 5 % tutkimuksiin hakeutuvista suomalaismiehistä on ollut seksikontaktissa prostituoituun (Hiltunen-Back ym. 1998b). Riski saada kuppatartunta prostituoidulta on kui- Taulukko 1. Kupan kliiniset vaiheet ja laboratoriolöydökset. Primaarikuppa (3 4 viikkoa tartunnasta) Kova ja aristamaton ensihaava Imusolmuketurvotus Alkuvaiheessa ei seroreaktioita Sekundaarikuppa (1,5 2 kuukautta tartunnasta) Seroreaktiot aina positiivisia Yleisoireet: lämpöily, pahoinvointi Iho-oireet: roseolaeksanteema, syfilidit Hiustenlähtöä myöhäisvaiheessa Latentti kuppa (1 2 vuotta tartunnasta) Serologia positiivinen tai negatiivinen Useimmiten oireeton Muutoksia voi esiintyä ihossa, sydämessä tai keskushermostossa Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1375
3 tenkin edelleen hyvin vähäinen Suomessa verrattuna ulkomailla tapahtuvaan kontaktiin. Uutta on kuitenkin se, että muutama kuppatartunta on saatu homoseksuaalisessa suhteessa. Naisten kuppatartunnat saadaan pääosin Suomessa ja tartuttajana on tavallisimmin aviopuoliso tai muu Venäjällä käynyt kumppani. Neuvolaseulonnassa löytyy vuosittain noin viisi hoidettavaa kuppatapausta. Ne esiintyvät suomalais- tai maahanmuuttajanaisilla, ja näissä tapauksissa löytyy lähes poikkeuksetta yhteys Venäjälle: puolison, muun kumppanin tai potilaan itsensä tekemä matka. Vuonna 2000 Suomessa todettiin ensi kertaa sitten 1980-luvun alun synnynnäinen kuppatapaus. Tippurin ilmaantuvuudessa on ollut selvä vähenevä suuntaus 1990-luvulla toisin kuin kupassa (Hiltunen-Back ym. 1998a) (kuva 1). Näin on tapahtunut vaikka Venäjällä ja Baltian maissa on samanaikaisesti kuppaepidemian kanssa esiintynyt voimakas tippuriepidemia (Uuskula ym. 1997). Tippurin väheneminen on ollut samankaltaista kaikissa Pohjoismaissa, ja siihen on syynä pääosin kotoperäisten tartuntojen väheneminen (Hiltunen-Back ym. 1997, Moi 2001). Yhtenä syynä vähenemiseen voi olla 1990-luvun alussa tapahtunut tippurin hoitokäytännön muutos. Penisilliinipistoshoidosta luovuttiin nopeasti lisääntyneen resistenssin vuoksi, ja tilalle tuli kertahoito oraalisella siprofloksasiinilla. Tippuritartuntojen väheneminen on nyt pysähtynyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa (Moi 2001). Vuonna 2000 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 287 tippuritartuntaa ja vuonna (kuva 1). Suhteellisesti eniten tapauksia oli Etelä- ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella. Tippuritapauksista 77 % esiintyi miehillä, ja heistä joka toinen oli hankkinut tartuntansa ulkomailta, tavallisimmin Venäjältä tai Thaimaasta. Naisten tippuritartunnat olivat valtaosin kotoperäisiä. tartunnasta, mutta on muistettava, että ne voivat myös puuttua tai jäädä näkymättä (taulukko 1). Tyyppilöydös on ensihaava ja siihen liittyvä imusolmuketurvotus (kuva 2). Haava kehittyy tartuntakohtaan, ja se on yleensä kivuton, joten se jää helposti huomaamatta etenkin jos se sijaitsee kohdunsuussa tai peräsuolessa. Haavoja on joskus useampia, ja varsinkin tällöin erotusdiagnoosi sukupuolielinten herpekseen voi olla vaikeata. Herpeshaavat ilmaantuvat kuitenkin jo viikon kuluttua tartunnasta; ne ovat kivuliaita ja imusolmukesuurentumat pienempiä kuin kupassa. Virus- ja lääke-eksanteemoja muistuttava roseolaihottuma sekä jalka- ja kämmenpohjien kyhmyiset syfilidit ovat hieman myöhemmin ilmaantuvia kupan sekundaarioireita. Yleisoireina voi esiintyä lämpöilyä ja huonovointisuutta sekä usein myös päänsärkyä, koska sekundaarivaiheessa kuppa on leviämässä yleisinfektioksi. Diagnoosi Kupan diagnoosi perustuu anamneesiin, kliinisiin löydöksiin ja varmistaviin laboratoriokokeisiin. Ensioireet ilmaantuvat 3 4 viikon kuluttua Kuva 2. Kupan ensihaava T. Reunala ja E. Hiltunen-Back
4 Mikroskopoimalla haavaeritettä pimeäkentässä (1 000-kertainen suurennus) voidaan nähdä spirokeettoja. Tällöin epäily kupasta varmistuu nopeasti, mutta tämä menetelmä on käytössä vain sukupuolitautien poliklinikoissa. Kupan seulontaan käytetään yleisesti kardiolipiinikoetta (lyhenne S-KardAb). Sen tulos muuttuu positiiviseksi 3 5 viikon kuluttua tartunnasta, ja suuret titterit (yli 16) ovat lähes spesifisiä aktiivivaiheessa olevalle kupalle (taulukko 1). Diagnoosi varmistetaan kuitenkin aina luotettavammalla kuppatestillä (Wicher ym. 1999). Eniten käytetty testi on TPHA (Treponema pallidum -hemagglutinaatiotesti), jonka tulos muuttuu positiiviseksi 1 3 viikkoa myöhemmin kuin kardiolipiinikokeen tulos. Suuri titteri (yli 80) varmistaa kupan, mutta pienititteriset tulokset ovat joskus vääriä positiivia. FTA-abs-testi (fluorescent treponema antibody absorption test) mittaa parhaiten IgM-luokan treponeemavasta-aineita, joten sitä käytetään neurosyfilisepäilyssä likvorinäytteitä tutkittaessa ja synnynnäistä kuppaa epäiltäessä. T. pallidumin nukleiinihapon osoitus polymeraasiketjureaktiolla (PCR) on uusi menetelmä, jonka ottaminen rutiinikäyttöön on mahdollista myös Suomessa. Tippuritartunta aiheuttaa miehille 3 7 vuorokauden kuluttua märkäisen uretriitin (kuva 3). Taudinkuva on kuitenkin usein hyvin lievä ja ainoana oireena voi olla sekä miehillä että naisilla vähäinen kirvely virtsatessa. Oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin klamydiassa, joten Kuva 3. Tippurin aiheuttama märkävuoto virtsaputkesta. tippuri- ja klamydiauretriitin erottamien toisistaan luotettavasti oireiden perusteella on mahdotonta. Erotusdiagnostista apua saadaan sivelyvalmisteen metyleenisini- tai gramvärjäyksellä, jos ne tuovat näkyviin solunsisäisiä diplokokkeja. Tippurin varma diagnoosi saadaan eritenäytteestä, joka otetaan miehillä virtsaputkesta ja naisilla kohdun kaulakanavasta. Se viljellään laboratoriossa erikoismaljoilla, ja lopullinen varmistus tehdään immunofluoresenssivärjäyksellä tai DNA-koettimella. Gonokokkikannan lääkeherkkyys määritetään rutiinimaisesti viljelyn yhteydessä. Uusi vaihtoehto on geenimonistustestien käyttö, jolloin laboratorio voi etsiä PCR-tekniikalla sekä tippuria että klamydiaa samasta ensivirtsanäytteestä (van Dyck ym. 2001). Tämä menetelmä on rutiinikäytössä mm. TAYS:n sukupuolitautien poliklinikassa. Kupan ja tippurin nykyinen hoitokäytäntö Penisilliinin teho Treponema pallidumiin on säilynyt jatkuvasti hyvänä, joten primaari- ja sekundaarikupan hoito on ongelmatonta, kun diagnoosi on varmistettu. Suomessa hoitona on pitkään ollut lihakseen annettu prokaiinipenisilliini. Annos on ollut yksikköä kerran päivässä, ja lääkitystä on annettu vuorokautta. WHO (2001) suosittaa nyt selvästi suurempaa kerta-annosta eli 1,2:ta miljoonaa yksikköä ja hieman lyhyempää eli kymmenen vuorokauden hoitoaikaa (taulukko 2). Tähän on Suomessakin syytä siirtyä, koska riittävän suuri penisilliinipitoisuus on tärkeää hermokudokseen mahdollisesti jo päässeiden spirokeettojen tuhoamiseksi. Aiemmin penisilliinipistoshoidon vaihtoehtona primaari- ja sekundaarikupassa käytettyä doksisykliiniä ei enää suositella rutiinihoidoksi selvästi huonomman tehon vuoksi. Raskaana oleva kuppapotilas hoidetaan penisilliinillä ja penisilliinille yliherkät potilaat keftriaksonilla (taulukko 2). Hoidon jälkeen tarkistetaan seroreaktiot 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Primaarikupassa ja usein myös sekundaarikupan alkuvaiheessa annetun hoidon jälkeen kardiolipiinikokeen ja TPHA-testin titteri pienenee puolessa vuodessa neljäsosaan ja vuoden aikana kahdeksasosaan ja pienet lähtöarvot Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1377
5 Taulukko 2. Primaari- ja sekundaarivaiheen kupan ja komplisoitumattoman tippurin diagnostiikka ja antibioottihoito. Kuppa Tippuri Diagnoosi Kardiolipiinikoe (seulonta) Viljely eritteestä TPHA-testi (varmistus) (virtsaputki, kohdunkaula) Geenimonistus (PCR) (ensivirtsa) Hoito Ensisijainen hoito 1. Prokaiinipenisilliiniä* 1. Siprofloksasiinia 1,2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vrk:n ajan 500 mg:n kerta-annos 2. Keftriaksonia 1 g x 1 lihakseen 10 vrk:n 2. Keftriaksonia 250 mg lihakseen, ajan, jos potilas on allerginen penisilliinille jos tartunta on saatu Kaukoidästä Raskaana oleva potilas Prokaiinipenisilliiniä* Keftriaksonia 1,2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vrk:n ajan 250 mg:n kerta-annos lihakseen * WHO:n suositus muuttuvat usein pysyvästi negatiivisiksi tuloksiksi. Tippurin hoitoa muutettiin Suomessa penisilliiniresistenssin yleistymisen vuoksi runsaat kymmenen vuotta sitten. Penisilliinipistoshoidosta luovuttiin, ja tilalle tuli siprofloksasiini, jota otetaan 500 mg:n kerta-annos suun kautta (taulukko 2). Tämän hoidon harvinaisia haittavaikutuksia ovat maha-suolikanavan ärsytysoireet ja lievä huimaus. Raskaana oleva tippuripotilas hoidetaan keftriaksonilla, ja tämä antibiootti käy potilaille, joilla on todettu tai epäillään olevan siprofloksasiinille resistentti gonokokkikanta. Kaikki potilaat pyydetään jälkitarkastukseen, ja paraneminen varmistetaan tippuriviljelyllä. Tartunnan jäljitys Tartunnan jäljitys on olennainen osa sukupuolitautien vastustamistyötä, ja siitä huolehtiminen on jokaisen potilasta hoitavan lääkärin velvollisuus. Etenkin kupan tartuttajien ja tartunnan saaneiden jäljitys on usein hankalaa, kuten Tampereella 1995 puhjennut epidemia osoitti (Hiltunen-Back ym. 1997). Tämän vuoksi kupan hoito ja tartunnan jäljitys on syytä keskittää sukupuolitautien poliklinikoihin ja niihin terveyskeskuksiin, joissa on tarvittavaa osaamista. Yleisenä pyrkimyksenä on, että kaikki Suomessa asuvat kupan tartuttajat ja tartunnalle altistuneet saadaan tutkimuksiin ja hoitoon. Tarvittaessa tähän on saatavissa viranomaisapua, koska kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartunnan jäljitys sujuu hyvin myös Pohjoismaiden tartuntataudeista vastaavien viranomaisten kesken, jos käytettävissä on riittävät henkilötunnistetiedot ja osoitteet. Venäjälle ja Baltian maihin lähetämme tiedon tartunnasta ainoastaan potilaan välityksellä, jos se on mahdollista. Nykyisiä hoitosuosituksia noudatettaessa tippurin hoidon epäonnistuminen on harvinaista. Jos jälkitarkastuksessa vielä löytyy tippuri, kyseessä on useimmiten reinfektio, ja tavallisin syy siihen on hoitamatta jäänyt partneri. Toinen yhä tärkeämpi syy hoidon epäonnistumiseen on siprofloksasiinille resistentti tippurikanta. Näiden potilaiden tartuttajat ja muut seksikumppanit on ehdottomasti saatava tutkimuksiin, jotta resistentit kannat eivät leviäisi pysyvästi Suomeen. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä sitä, että myös näiden siprofloksasiiniresistentin tippurin saaneiden potilaiden hoito ja tartunnan jäljitys keskitettäisiin sukupuolitautien poliklinikoihin tai terveyskeskusten tartuntataudeista vastaaville lääkäreille. Näiden resistenttien tippurikantojen leviämisestä laajemmalle olisi myös heti tiedotettava alueen lääkäreille ja muulle terveydenhoitohenkilöstölle. Pohdinta Kuppa ja tippuri ovat edelleen hyvin yleisiä sukupuolitauteja kehitysmaissa, ja niitä esiintyy paljon myös läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupunkien heikompiosaisessa väestös T. Reunala ja E. Hiltunen-Back
6 sä (Green ym. 2001). Pohjoismaiden tautitilanne on ollut parhaita maailmassa pitkäjänteisen vastustamistyön ja hyvin toimivan terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta (Moi 2001). Emme kuitenkaan enää ole erillinen rauhallinen saareke. Eurooppa yhtenäistyy, ja nykyään suomalaiset matkustavat runsaasti sekä lähialueilla että kaukomaissa. Suomalaisten seksikäyttäytyminen on aktiivista, ja miehet käyttävät myös prostituoitujen palveluita sekä kotimaassa että ulkomailla (Hiltunen-Back ym. 1998b, 2001). Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia vaikutti nopeasti myös Suomen tautitilanteeseen. Odotamme nyt, heijastuuko Pietarissa ja Virossa huumeiden käyttäjien ja prostituoitujen keskuudessa puhjennut HIV-epidemia Suomeen samaan tapaan kuin kuppa ja tippuri (Uuskula ym. 1997). Kotoperäisen tippurin väheneminen on pysähtynyt kaikissa Pohjoismaissa (Hiltunen-Back ym.1998b, Moi 2001). Gonokokin lisääntyvä siprofloksasiiniresistenssi on uusin huolenaihe. Vuoden 1998 jälkeen siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen osuus on nopeasti kasvanut selvästi yli 10 %:n Suomessa ja Ruotsissa (Berglund ym. 2002, Huovinen ym. 2002). Resistentit gonokokit ovat yleisiä Thaimaassa ja muualla Kaukoidässä, josta ne kulkeutuvat maahamme suomalaismiesten seksimatkailun seurauksena. Menetimme jo penisilliinin tippurilääkkeenä, ja nyt näköpiirissä on uhka, että siprofloksasiini ja muut kinolonit menettävät asemansa tippurin hoidossa. Tämän estämiseksi siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen aiheuttamat tartunnat on löydettävä mahdollisimman nopeasti. Kaukoidässä käynyt matkailija, jolla esiintyy tippuriin sopivia oireita, on jo primaaristi hoidettava keftriaksonilla, koska siprofloksasiinille resistentin tippurikannan todennäköisyys on hyvin suuri (Berglund ym. 2002). Viljelyvastauksen tultua ja gonokokin ollessa siprofloksasiinille resistentti on paneuduttava Siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen osuus on nopeasti kasvanut selvästi yli 10 %:n Suomessa ja Ruotsissa. erityisen huolellisesti mahdollisten kotimaisten seksikumppaneiden tartunnan jäljitykseen. Jälkitarkastuksen yhteydessä kaikkien tippuripotilaiden paraneminen on varmistettava viljelymenetelmällä, jotta hoidon epäonnistuessa saadaan tärkeät resistenssimääritykset siprofloksasiinin ja keftriaksonin osalta. Olemme hoitaneet siprofloksasiinille resistentit kannat onnistuneesti keftriaksonilla, eikä tälle antibiootille ole toistaiseksi kehittynyt merkittävää resistenssiä. Kupan ollessa 1990-luvun alkupuolella hyvin harvinainen harkittiin neuvolaseulonnasta luopumista. Tätä ei onneksi tehty, ja kupan lisäännyttyä neuvoloista löytyy vuosittain noin viisi tartunnan saanutta odottavaa äitiä (Hiltunen- Back ym. 2002). Kuppa on HIV:tä selvästi suurempi riski sikiölle ja vastasyntyneelle, mutta se on onneksi myös tehokkaasti hoidettavissa penisilliinillä. On kuitenkin muistettava, että kupan seulonta tehdään raskauden ensikolmanneksella ja sen jälkeen tapahtuvat tartunnat jäävät toteamatta. Tämä oli syynä siihen, että vuonna 2000 syntyi lapsi, jolla todettiin synnynnäinen kuppa. Nykyään maassamme todetaan vuosittain pari neurosyfilistapausta. Niiden oirekuva voi olla erittäin vaihteleva ja sen myötä diagnosointi hankalaa (Kujala 1997). Nämä kuppatartunnat on saatu vuosia aiemmin, mutta niitä ei ole syystä tai toisesta havaittu primaari- tai sekundaarivaiheessa. Kun kuppa oli yleinen, maamme sairaaloissa tehtiin rutiinimaisia kuppaseulontoja osastohoitoon tai leikkauksiin tuleville. Venäjällä ja Baltian maissa tälläiseen yleiseen kuppaseulontaan sairaaloissa on nykyään tarvetta, ja Suomessakin pitäisi harkita kuppatestin laajempaa käyttöä epämääräisiä neurologisia tai infektio-oireita potevia tutkittaessa. Esimerkkinä jälkimmäisestä on vastikään hoitamamme 40-vuotias naispotilas, jota tutkittiin mm. lymfoomaepäilyn pohjalta pitkäkestoisen lämpöilyn ja kaulan imusolmukesuurentumien vuoksi. Potilaalle tehtiin sattumalta myös kar- Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1379
7 diolipiinikoe, joka paljasti suuseksissä saadun kuppatartunnan. WHO (2001) on hiljattain suurentanut suositustaan primaari- ja sekundaarivaiheessa olevan kupan hoitoon käytettävästä penisilliiniannoksesta ja samalla suosittanut jonkin verran lyhyempää kokonaishoitoaikaa. Doksisykliiniä ei enää mainita samanarvoisena hoitovaihtoehtona. Pidämme WHO:n suositusta hyvänä, koska penisilliini on kiistatta tehokkain antibiootti T. pallidumiin. Tiedämme myös, että sekundaarivaiheeseen ehtinyt kuppa on yleisinfektio, jossa spirokeetat saattavat jo infektoida keskushermostoa. Kuppaa voidaan siten hyvin verrata Borrelia burgdorferii -bakteeriin ja sen riskiin aiheuttaa neurologisia myöhäiskomplikaatioita. * * * Kiitämme Helsingin kaupungin epidemiologia Timo Rostilaa saamistamme arvokkaista kommenteista. Kirjallisuutta Berglund T, Unemo M. Olcen P, Giesecke J, Fredlund H. One year Neisseria gonorrhoeae isolates in Sweden: the prevalence study of antibiotic susceptibility shows relation to the geographic area of exposure. Int J STD AIDS 2002;13: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;52: Hiltunen-Back E, Rostila T, Kautiainen H, Paavonen J, Reunala T. Rapid decrease of endemic gonorrhea in Finland. Sex Transm Dis 1998; 25:181 6(a). Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;98:1541 5(b). Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Paavonen J, Reunala T. A nationwide sentinel clinic survey of Chlamydia trachomatis infection in Finland. Sex Transm Dis 2001;28: Hiltunen-Back, E, Haikala O, Koskela P, Vaalasti A, Reunala T. Epidemics due to imported syphilis in Finland. Sex Transm Dis 2002 (painossa). Huovinen P, Kaukoranta H, Katila M-L, Nissinen A, Vaara M. Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa Suom Lääkäril 2002;57: Green T, Talbot MD, Morton RS. The control of syphilis, a contemporary problem: a historical perspective. Sex Transm Inf 2001;77: Kansanterveyslaitos. Taruntataudit Suomessa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8 /2001. Kujala I. Neurosyfilispotilaan epätyypillinen psykoosioireisto. Suom Lääkäril 1997;113:235. Leinikki P, Rostila T. Sukupuolitautien epidemiologia. Kirjassa: Reunala T, Paavonen J ja Rostila T, toim. Sukupuolitaudit. Kustannus Oy Duodecim 1994, s Moi H. Care of sexually transmitted infections in the Nordic countries. Int J STD AIDS 2001;12: Tichonova L, Borisenko K, Ward H, Meheus A, Gromyko A, Renton A. Epidemic of syphilis in the Russian Federation: trends, origins, and priorities for control. Lancet 1997:350: Uuskula A, Silm H, Vessin T. Sexually transmitted diseases in Estonia: past and present. Int J STD AIDS 1997;8: Van Dyck E, Ieven M, Pattyn, S, van Damme L, Laga M. Detection of Chlamydia trachomatis and Neisseria gonorrhoea by enzyme immunoassay, culture and three nucleic acid amplification tests. J Clin Microbiol 2001;39: WHO. Guidelines for the Management of Sexually Transmitted Infections Wicher K, Horowitz HW, Wicher V. Laboratory methods of diagnosis of syphilis for the beginning of third millenium. Microbes and Infection 1999;1: TIMO REUNALA, professori, ylilääkäri timo.reunala@uta.fi Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos ja TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL Tampere EIJA HILTUNEN-BACK, LL, erikoislääkäri HYKS:n iho- ja allergiasairaala, sukupuolitautien poliklinikka Meilahdentie Helsinki 1380
Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla. Pauli Kuosmanen
Sukupuolitaudit Sukupuolitautipotilas terveyskeskusvastaanotolla Pauli Kuosmanen Sukupuolitautien ehkäisy ja hoito on suuri haaste perusterveydenhuollolle. Tehdystä valistustyöstä huolimatta tautitapausten
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotToistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä
TIETEESSÄ EIJA HILTUNEN-BACK LT, erikoislääkäri eija.hiltunen-back@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto ja HYKS, sukupuolitautien poliklinikka PETRI RUUTU
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotSalakavala neurosyfilis
Tapausselostus Marge Uibu, Rafael Pasternack, Ilkka Seppälä, Eija Hiltunen-Back ja Timo Reunala Merkittävä osa Suomessa todetuista kuppatartunnoista on peräisin Venäjällä ja Baltian maissa riehuvasta ja
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Sukupuolitaudit
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä Sukupuolitaudit Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotSeksitaudit Naistentautien alueellinen koulutuspäivä
Seksitaudit Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 9.11.2018 El Riku Renko Epidemilogiaa Sisältö Tartunnan jäljitys ja ilmoitusvelvollisuus Seksitaudit Klamydia ja Lymphogranuloma venereum (LGV) Tippuri
LisätiedotLääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka
Lääkeresistentti tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi maailmalla Lääkeresistentti tuberkuloosi Lääkeresistenssin merkitys Yhden peruslääkkeen resistenssi INH-resistentti
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Asta Lohtander Hanna-Kaisa Mutikainen KLAMYDIAPOTILAAN HOITOPOLKU POHJOIS-KARJALAN TER- VEYSKESKUKSISSA Kyselytutkimus klamydiapotilaan hoitajille
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotSUKUPUOLITAUTITUTKIMUKSIIN HAKEUTUVAN POTILAAN PROFIILI JA TOIMINNAN MUUTOKSEN VAIKUTUS POTILASPROFIILIIN
SUKUPUOLITAUTITUTKIMUKSIIN HAKEUTUVAN POTILAAN PROFIILI JA TOIMINNAN MUUTOKSEN VAIKUTUS POTILASPROFIILIIN LK Hylkinen, Jaana Syventävien opintojentutkielma Lääketieteen tutkinto-ohjelma Lääketieteellinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotMiten Truvadaa otetaan
Miten Truvadaa otetaan Ota Truvada-valmistetta juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Suositeltu annos on yksi Truvada-tabletti kerran vuorokaudessa
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotImmunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS
Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotTieto lisää nautintoa
Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotTuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö
Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID
LisätiedotMaahanmuuttajan seulottavat infektiot
Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä
LisätiedotItuepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö
Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta
LisätiedotSyyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla
Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden
LisätiedotRaskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit
Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotCarepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
LisätiedotIsotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy
Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotMaailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua
Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotKlamydiabakteeri eristettiin ensimmäisen
Sukupuolitaudit Jorma Paavonen Chlamydia trachomatis (klamydia) on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri. Maailmassa todetaan lähes 1 miljoonaa klamydiatulehdusta vuodessa, mikä on noin neljäsosa kaikista
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotYleisimmät sukupuolitaudit ja niiden ilmeneminen suussa Opas suuhygienisteille
Yleisimmät sukupuolitaudit ja niiden ilmeneminen suussa Opas suuhygienisteille Jenni Härkönen Tämä opas on osa opinnäytetyötä, joka on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2011, Suun terveydenhuollon
Lisätiedot