Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja,"

Transkriptio

1 Sukupuolitaudit Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito Timo Reunala ja Eija Hiltunen-Back Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia heijastuu edelleen Suomeen. Kuppaa saadaan etenkin prostituoiduilta Venäjältä. Tartuntoja on löytynyt Suomessa myös odottavilta äideiltä. Kupan seulonta tehdään entiseen tapaan kardiolipiinikokeella ja diagnoosin varmistus TPHA-testillä. Kuppa hoidetaan penisilliinillä, mutta hoitoannossuositus on aiempaa suurempi. Kotoperäisen tippurin väheneminen on pysähtynyt, ja uutena ongelmana ovat etenkin Kaukoidästä hankitut siprofloksasiinille resistentit gonokokkikannat. Kuppa ja tippuri ovat klassisia sukupuolitauteja, joiden voittokulku näytti talttuvan penisilliinihoidon käyttöönottoon puoli vuosisataa sitten. Kuppa saatiin vähitellen juurittua maastamme, ja tippuritapausten määrä väheni merkittävästi (Leinikki ja Rostila 1994). Tärkeä viimeaikojen muutos oli Neuvostoliiton hajoaminen, joka käynnisti Venäjällä ja Baltian maissa yhä riehuvan kuppa- ja tippuriepidemian (Tichonova ym. 1997, Uuskula ym. 1997). Sen seurauksena kuppatapausten määrä kaksinkertaistui Suomessa 1990-luvun puolivälissä (Hiltunen-Back ym. 1997). Venäjältä ja muista entisen Neuvostoliiton alueen maista peräisin olevia kuppa- ja tippuritartuntoja ilmenee yhä maassamme, joten lääkärien on edelleen huomioitava kupan mahdollisuus potilaita tutkiessaan (Hiltunen-Back ym. 2002). Kuppabakteeri on pysynyt herkkänä penisilliinille, mutta maailman terveysjärjestö on vastikään suosittanut sen hoitoannoksen suurentamista (WHO 2001). Toisin kuin kuppaspirokeetta gonokokin penisilliiniresistenssi on vuosien kuluessa muuttunut yhä vahvemmaksi, ja penisilliinin käytöstä tippurin hoidossa luovuttiin 1990-luvun alussa. Tilalle saatiin kertahoito siprofloksasiinilla, ja tämän jälkeen kotoperäiset tippuritartunnat alkoivat vähentyä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (Hiltunen-Back ym. 1998a, Moi 2001). Tämä suotuisa kehityskulku on nyt pysähtynyt ja lisähuoleksi ovat tulleet matkailijoiden mukana Suomeen kulkeutuvat, siprofloksasiinille resistentit tippurikannat (Huovinen ym. 2002). Kuppa ja tippuri Suomessa Kuppa ja tippuri levisivät aikanaan tehokkaasti sotilaiden, merimiesten ja muiden ammatissaan liikkumaan joutuvien keskuudessa. Tartuttajina olivat usein prostituoidut. Toisen maailmansodan aikana kuppaa esiintyi vuosittain enimmillään ja tippuria yli tapausta (Leinikki ja Rostila 1994). Sotien jälkeen kupan määrä väheni nopeasti, ja 1970-luvulla kotoperäinen kuppa oli käytännössä juurittu Suomesta. Sen jälkeen uusia, lähinnä matkailijoiden tuomia tartuntoja oli vuosittain alle 50 ja kuppa painui lähes unohduksiin luvun puolivälissä tilanne muuttui äkisti ja tapausmäärä kasvoi nopeasti yli 150:een vuodessa (kuva 1). Syynä tähän oli Neuvostoliiton hajottua Venä Duodecim 2002;118: T. Reunala ja E. Hiltunen-Back

2 Kuppatapausten määrä Tippuritapausten määrä Kuppa Tippuri Kuva 1. Kuppa- ja tippuritapausten määrät Suomessa (Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri). jällä ja Baltian maissa puhjennut valtava epidemia, jonka seurauksena kupan ilmaantuvuus satakertaistui (Tichonova ym. 1997, Uuskula ym. 1997). Loma- ja liikematkailun samanaikaisesti lisääntyessä ei ollut ihme, että kuppa pääsi yllättämään myös suomalaiset. Tapauksia alkoi aluksi ilmaantua itärajan tuntumassa Lappeenrannan ja Kotkan alueella sekä pääkaupunkiseudulla (Hiltunen-Back ym. 1997). Vuonna 1995 Tampereella kehittyi paikallinen epidemia, joka koostui 18 potilaan tartuntarypäästä. Sen jälkeen paikallisia epidemioita ei ole päässyt syntymään. Muutoin tilanne on pysynyt samankaltaisena, ja yksittäisiä kuppatauksia on alkanut löytyä muualtakin Suomesta, esimerkiksi länsirannikolta ja Lapista. Vuonna 2000 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 212 kuppatapausta ja vuonna (Kansanterveyslaitos 2001) (kuva 1). Lähes kaikki kupat todettiin primaari- tai sekundaarivaiheessa kliinisten löydösten, tartuntaepäilyn tai sukupuolitautien poliklinikoissa ja äitiysneuvoloissa tehtävän rutiiniseulonnan avulla (taulukko 1) (Hiltunen-Back ym. 2002). Muutama latentin vaiheen kuppa löydettiin maahanmuuttajilta ja pakolaisilta. Sen lisäksi yhdellä suomalaisella todettiin neurosyfilisvaiheeseen edennyt kuppatapaus. Vuoden 2000 kuppatartunnoista 62 todettiin miehillä, ja 75 % niistä oli saatu ulkomailta, valtaosin Venäjältä. Prostituoidut olivat tavallisimmat tartuttajat. Venäjän lisäksi Viro ja Thaimaa ovat varteenotettavia tartuntamaita. Sukupuolitautien seuranta-aineiston perusteella runsaat 5 % tutkimuksiin hakeutuvista suomalaismiehistä on ollut seksikontaktissa prostituoituun (Hiltunen-Back ym. 1998b). Riski saada kuppatartunta prostituoidulta on kui- Taulukko 1. Kupan kliiniset vaiheet ja laboratoriolöydökset. Primaarikuppa (3 4 viikkoa tartunnasta) Kova ja aristamaton ensihaava Imusolmuketurvotus Alkuvaiheessa ei seroreaktioita Sekundaarikuppa (1,5 2 kuukautta tartunnasta) Seroreaktiot aina positiivisia Yleisoireet: lämpöily, pahoinvointi Iho-oireet: roseolaeksanteema, syfilidit Hiustenlähtöä myöhäisvaiheessa Latentti kuppa (1 2 vuotta tartunnasta) Serologia positiivinen tai negatiivinen Useimmiten oireeton Muutoksia voi esiintyä ihossa, sydämessä tai keskushermostossa Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1375

3 tenkin edelleen hyvin vähäinen Suomessa verrattuna ulkomailla tapahtuvaan kontaktiin. Uutta on kuitenkin se, että muutama kuppatartunta on saatu homoseksuaalisessa suhteessa. Naisten kuppatartunnat saadaan pääosin Suomessa ja tartuttajana on tavallisimmin aviopuoliso tai muu Venäjällä käynyt kumppani. Neuvolaseulonnassa löytyy vuosittain noin viisi hoidettavaa kuppatapausta. Ne esiintyvät suomalais- tai maahanmuuttajanaisilla, ja näissä tapauksissa löytyy lähes poikkeuksetta yhteys Venäjälle: puolison, muun kumppanin tai potilaan itsensä tekemä matka. Vuonna 2000 Suomessa todettiin ensi kertaa sitten 1980-luvun alun synnynnäinen kuppatapaus. Tippurin ilmaantuvuudessa on ollut selvä vähenevä suuntaus 1990-luvulla toisin kuin kupassa (Hiltunen-Back ym. 1998a) (kuva 1). Näin on tapahtunut vaikka Venäjällä ja Baltian maissa on samanaikaisesti kuppaepidemian kanssa esiintynyt voimakas tippuriepidemia (Uuskula ym. 1997). Tippurin väheneminen on ollut samankaltaista kaikissa Pohjoismaissa, ja siihen on syynä pääosin kotoperäisten tartuntojen väheneminen (Hiltunen-Back ym. 1997, Moi 2001). Yhtenä syynä vähenemiseen voi olla 1990-luvun alussa tapahtunut tippurin hoitokäytännön muutos. Penisilliinipistoshoidosta luovuttiin nopeasti lisääntyneen resistenssin vuoksi, ja tilalle tuli kertahoito oraalisella siprofloksasiinilla. Tippuritartuntojen väheneminen on nyt pysähtynyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa (Moi 2001). Vuonna 2000 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 287 tippuritartuntaa ja vuonna (kuva 1). Suhteellisesti eniten tapauksia oli Etelä- ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella. Tippuritapauksista 77 % esiintyi miehillä, ja heistä joka toinen oli hankkinut tartuntansa ulkomailta, tavallisimmin Venäjältä tai Thaimaasta. Naisten tippuritartunnat olivat valtaosin kotoperäisiä. tartunnasta, mutta on muistettava, että ne voivat myös puuttua tai jäädä näkymättä (taulukko 1). Tyyppilöydös on ensihaava ja siihen liittyvä imusolmuketurvotus (kuva 2). Haava kehittyy tartuntakohtaan, ja se on yleensä kivuton, joten se jää helposti huomaamatta etenkin jos se sijaitsee kohdunsuussa tai peräsuolessa. Haavoja on joskus useampia, ja varsinkin tällöin erotusdiagnoosi sukupuolielinten herpekseen voi olla vaikeata. Herpeshaavat ilmaantuvat kuitenkin jo viikon kuluttua tartunnasta; ne ovat kivuliaita ja imusolmukesuurentumat pienempiä kuin kupassa. Virus- ja lääke-eksanteemoja muistuttava roseolaihottuma sekä jalka- ja kämmenpohjien kyhmyiset syfilidit ovat hieman myöhemmin ilmaantuvia kupan sekundaarioireita. Yleisoireina voi esiintyä lämpöilyä ja huonovointisuutta sekä usein myös päänsärkyä, koska sekundaarivaiheessa kuppa on leviämässä yleisinfektioksi. Diagnoosi Kupan diagnoosi perustuu anamneesiin, kliinisiin löydöksiin ja varmistaviin laboratoriokokeisiin. Ensioireet ilmaantuvat 3 4 viikon kuluttua Kuva 2. Kupan ensihaava T. Reunala ja E. Hiltunen-Back

4 Mikroskopoimalla haavaeritettä pimeäkentässä (1 000-kertainen suurennus) voidaan nähdä spirokeettoja. Tällöin epäily kupasta varmistuu nopeasti, mutta tämä menetelmä on käytössä vain sukupuolitautien poliklinikoissa. Kupan seulontaan käytetään yleisesti kardiolipiinikoetta (lyhenne S-KardAb). Sen tulos muuttuu positiiviseksi 3 5 viikon kuluttua tartunnasta, ja suuret titterit (yli 16) ovat lähes spesifisiä aktiivivaiheessa olevalle kupalle (taulukko 1). Diagnoosi varmistetaan kuitenkin aina luotettavammalla kuppatestillä (Wicher ym. 1999). Eniten käytetty testi on TPHA (Treponema pallidum -hemagglutinaatiotesti), jonka tulos muuttuu positiiviseksi 1 3 viikkoa myöhemmin kuin kardiolipiinikokeen tulos. Suuri titteri (yli 80) varmistaa kupan, mutta pienititteriset tulokset ovat joskus vääriä positiivia. FTA-abs-testi (fluorescent treponema antibody absorption test) mittaa parhaiten IgM-luokan treponeemavasta-aineita, joten sitä käytetään neurosyfilisepäilyssä likvorinäytteitä tutkittaessa ja synnynnäistä kuppaa epäiltäessä. T. pallidumin nukleiinihapon osoitus polymeraasiketjureaktiolla (PCR) on uusi menetelmä, jonka ottaminen rutiinikäyttöön on mahdollista myös Suomessa. Tippuritartunta aiheuttaa miehille 3 7 vuorokauden kuluttua märkäisen uretriitin (kuva 3). Taudinkuva on kuitenkin usein hyvin lievä ja ainoana oireena voi olla sekä miehillä että naisilla vähäinen kirvely virtsatessa. Oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin klamydiassa, joten Kuva 3. Tippurin aiheuttama märkävuoto virtsaputkesta. tippuri- ja klamydiauretriitin erottamien toisistaan luotettavasti oireiden perusteella on mahdotonta. Erotusdiagnostista apua saadaan sivelyvalmisteen metyleenisini- tai gramvärjäyksellä, jos ne tuovat näkyviin solunsisäisiä diplokokkeja. Tippurin varma diagnoosi saadaan eritenäytteestä, joka otetaan miehillä virtsaputkesta ja naisilla kohdun kaulakanavasta. Se viljellään laboratoriossa erikoismaljoilla, ja lopullinen varmistus tehdään immunofluoresenssivärjäyksellä tai DNA-koettimella. Gonokokkikannan lääkeherkkyys määritetään rutiinimaisesti viljelyn yhteydessä. Uusi vaihtoehto on geenimonistustestien käyttö, jolloin laboratorio voi etsiä PCR-tekniikalla sekä tippuria että klamydiaa samasta ensivirtsanäytteestä (van Dyck ym. 2001). Tämä menetelmä on rutiinikäytössä mm. TAYS:n sukupuolitautien poliklinikassa. Kupan ja tippurin nykyinen hoitokäytäntö Penisilliinin teho Treponema pallidumiin on säilynyt jatkuvasti hyvänä, joten primaari- ja sekundaarikupan hoito on ongelmatonta, kun diagnoosi on varmistettu. Suomessa hoitona on pitkään ollut lihakseen annettu prokaiinipenisilliini. Annos on ollut yksikköä kerran päivässä, ja lääkitystä on annettu vuorokautta. WHO (2001) suosittaa nyt selvästi suurempaa kerta-annosta eli 1,2:ta miljoonaa yksikköä ja hieman lyhyempää eli kymmenen vuorokauden hoitoaikaa (taulukko 2). Tähän on Suomessakin syytä siirtyä, koska riittävän suuri penisilliinipitoisuus on tärkeää hermokudokseen mahdollisesti jo päässeiden spirokeettojen tuhoamiseksi. Aiemmin penisilliinipistoshoidon vaihtoehtona primaari- ja sekundaarikupassa käytettyä doksisykliiniä ei enää suositella rutiinihoidoksi selvästi huonomman tehon vuoksi. Raskaana oleva kuppapotilas hoidetaan penisilliinillä ja penisilliinille yliherkät potilaat keftriaksonilla (taulukko 2). Hoidon jälkeen tarkistetaan seroreaktiot 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Primaarikupassa ja usein myös sekundaarikupan alkuvaiheessa annetun hoidon jälkeen kardiolipiinikokeen ja TPHA-testin titteri pienenee puolessa vuodessa neljäsosaan ja vuoden aikana kahdeksasosaan ja pienet lähtöarvot Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1377

5 Taulukko 2. Primaari- ja sekundaarivaiheen kupan ja komplisoitumattoman tippurin diagnostiikka ja antibioottihoito. Kuppa Tippuri Diagnoosi Kardiolipiinikoe (seulonta) Viljely eritteestä TPHA-testi (varmistus) (virtsaputki, kohdunkaula) Geenimonistus (PCR) (ensivirtsa) Hoito Ensisijainen hoito 1. Prokaiinipenisilliiniä* 1. Siprofloksasiinia 1,2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vrk:n ajan 500 mg:n kerta-annos 2. Keftriaksonia 1 g x 1 lihakseen 10 vrk:n 2. Keftriaksonia 250 mg lihakseen, ajan, jos potilas on allerginen penisilliinille jos tartunta on saatu Kaukoidästä Raskaana oleva potilas Prokaiinipenisilliiniä* Keftriaksonia 1,2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vrk:n ajan 250 mg:n kerta-annos lihakseen * WHO:n suositus muuttuvat usein pysyvästi negatiivisiksi tuloksiksi. Tippurin hoitoa muutettiin Suomessa penisilliiniresistenssin yleistymisen vuoksi runsaat kymmenen vuotta sitten. Penisilliinipistoshoidosta luovuttiin, ja tilalle tuli siprofloksasiini, jota otetaan 500 mg:n kerta-annos suun kautta (taulukko 2). Tämän hoidon harvinaisia haittavaikutuksia ovat maha-suolikanavan ärsytysoireet ja lievä huimaus. Raskaana oleva tippuripotilas hoidetaan keftriaksonilla, ja tämä antibiootti käy potilaille, joilla on todettu tai epäillään olevan siprofloksasiinille resistentti gonokokkikanta. Kaikki potilaat pyydetään jälkitarkastukseen, ja paraneminen varmistetaan tippuriviljelyllä. Tartunnan jäljitys Tartunnan jäljitys on olennainen osa sukupuolitautien vastustamistyötä, ja siitä huolehtiminen on jokaisen potilasta hoitavan lääkärin velvollisuus. Etenkin kupan tartuttajien ja tartunnan saaneiden jäljitys on usein hankalaa, kuten Tampereella 1995 puhjennut epidemia osoitti (Hiltunen-Back ym. 1997). Tämän vuoksi kupan hoito ja tartunnan jäljitys on syytä keskittää sukupuolitautien poliklinikoihin ja niihin terveyskeskuksiin, joissa on tarvittavaa osaamista. Yleisenä pyrkimyksenä on, että kaikki Suomessa asuvat kupan tartuttajat ja tartunnalle altistuneet saadaan tutkimuksiin ja hoitoon. Tarvittaessa tähän on saatavissa viranomaisapua, koska kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartunnan jäljitys sujuu hyvin myös Pohjoismaiden tartuntataudeista vastaavien viranomaisten kesken, jos käytettävissä on riittävät henkilötunnistetiedot ja osoitteet. Venäjälle ja Baltian maihin lähetämme tiedon tartunnasta ainoastaan potilaan välityksellä, jos se on mahdollista. Nykyisiä hoitosuosituksia noudatettaessa tippurin hoidon epäonnistuminen on harvinaista. Jos jälkitarkastuksessa vielä löytyy tippuri, kyseessä on useimmiten reinfektio, ja tavallisin syy siihen on hoitamatta jäänyt partneri. Toinen yhä tärkeämpi syy hoidon epäonnistumiseen on siprofloksasiinille resistentti tippurikanta. Näiden potilaiden tartuttajat ja muut seksikumppanit on ehdottomasti saatava tutkimuksiin, jotta resistentit kannat eivät leviäisi pysyvästi Suomeen. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä sitä, että myös näiden siprofloksasiiniresistentin tippurin saaneiden potilaiden hoito ja tartunnan jäljitys keskitettäisiin sukupuolitautien poliklinikoihin tai terveyskeskusten tartuntataudeista vastaaville lääkäreille. Näiden resistenttien tippurikantojen leviämisestä laajemmalle olisi myös heti tiedotettava alueen lääkäreille ja muulle terveydenhoitohenkilöstölle. Pohdinta Kuppa ja tippuri ovat edelleen hyvin yleisiä sukupuolitauteja kehitysmaissa, ja niitä esiintyy paljon myös läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupunkien heikompiosaisessa väestös T. Reunala ja E. Hiltunen-Back

6 sä (Green ym. 2001). Pohjoismaiden tautitilanne on ollut parhaita maailmassa pitkäjänteisen vastustamistyön ja hyvin toimivan terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta (Moi 2001). Emme kuitenkaan enää ole erillinen rauhallinen saareke. Eurooppa yhtenäistyy, ja nykyään suomalaiset matkustavat runsaasti sekä lähialueilla että kaukomaissa. Suomalaisten seksikäyttäytyminen on aktiivista, ja miehet käyttävät myös prostituoitujen palveluita sekä kotimaassa että ulkomailla (Hiltunen-Back ym. 1998b, 2001). Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että Venäjän ja Baltian maiden kuppa- ja tippuriepidemia vaikutti nopeasti myös Suomen tautitilanteeseen. Odotamme nyt, heijastuuko Pietarissa ja Virossa huumeiden käyttäjien ja prostituoitujen keskuudessa puhjennut HIV-epidemia Suomeen samaan tapaan kuin kuppa ja tippuri (Uuskula ym. 1997). Kotoperäisen tippurin väheneminen on pysähtynyt kaikissa Pohjoismaissa (Hiltunen-Back ym.1998b, Moi 2001). Gonokokin lisääntyvä siprofloksasiiniresistenssi on uusin huolenaihe. Vuoden 1998 jälkeen siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen osuus on nopeasti kasvanut selvästi yli 10 %:n Suomessa ja Ruotsissa (Berglund ym. 2002, Huovinen ym. 2002). Resistentit gonokokit ovat yleisiä Thaimaassa ja muualla Kaukoidässä, josta ne kulkeutuvat maahamme suomalaismiesten seksimatkailun seurauksena. Menetimme jo penisilliinin tippurilääkkeenä, ja nyt näköpiirissä on uhka, että siprofloksasiini ja muut kinolonit menettävät asemansa tippurin hoidossa. Tämän estämiseksi siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen aiheuttamat tartunnat on löydettävä mahdollisimman nopeasti. Kaukoidässä käynyt matkailija, jolla esiintyy tippuriin sopivia oireita, on jo primaaristi hoidettava keftriaksonilla, koska siprofloksasiinille resistentin tippurikannan todennäköisyys on hyvin suuri (Berglund ym. 2002). Viljelyvastauksen tultua ja gonokokin ollessa siprofloksasiinille resistentti on paneuduttava Siprofloksasiinille resistenttien tippurikantojen osuus on nopeasti kasvanut selvästi yli 10 %:n Suomessa ja Ruotsissa. erityisen huolellisesti mahdollisten kotimaisten seksikumppaneiden tartunnan jäljitykseen. Jälkitarkastuksen yhteydessä kaikkien tippuripotilaiden paraneminen on varmistettava viljelymenetelmällä, jotta hoidon epäonnistuessa saadaan tärkeät resistenssimääritykset siprofloksasiinin ja keftriaksonin osalta. Olemme hoitaneet siprofloksasiinille resistentit kannat onnistuneesti keftriaksonilla, eikä tälle antibiootille ole toistaiseksi kehittynyt merkittävää resistenssiä. Kupan ollessa 1990-luvun alkupuolella hyvin harvinainen harkittiin neuvolaseulonnasta luopumista. Tätä ei onneksi tehty, ja kupan lisäännyttyä neuvoloista löytyy vuosittain noin viisi tartunnan saanutta odottavaa äitiä (Hiltunen- Back ym. 2002). Kuppa on HIV:tä selvästi suurempi riski sikiölle ja vastasyntyneelle, mutta se on onneksi myös tehokkaasti hoidettavissa penisilliinillä. On kuitenkin muistettava, että kupan seulonta tehdään raskauden ensikolmanneksella ja sen jälkeen tapahtuvat tartunnat jäävät toteamatta. Tämä oli syynä siihen, että vuonna 2000 syntyi lapsi, jolla todettiin synnynnäinen kuppa. Nykyään maassamme todetaan vuosittain pari neurosyfilistapausta. Niiden oirekuva voi olla erittäin vaihteleva ja sen myötä diagnosointi hankalaa (Kujala 1997). Nämä kuppatartunnat on saatu vuosia aiemmin, mutta niitä ei ole syystä tai toisesta havaittu primaari- tai sekundaarivaiheessa. Kun kuppa oli yleinen, maamme sairaaloissa tehtiin rutiinimaisia kuppaseulontoja osastohoitoon tai leikkauksiin tuleville. Venäjällä ja Baltian maissa tälläiseen yleiseen kuppaseulontaan sairaaloissa on nykyään tarvetta, ja Suomessakin pitäisi harkita kuppatestin laajempaa käyttöä epämääräisiä neurologisia tai infektio-oireita potevia tutkittaessa. Esimerkkinä jälkimmäisestä on vastikään hoitamamme 40-vuotias naispotilas, jota tutkittiin mm. lymfoomaepäilyn pohjalta pitkäkestoisen lämpöilyn ja kaulan imusolmukesuurentumien vuoksi. Potilaalle tehtiin sattumalta myös kar- Kupan ja tippurin muuttuva tartuntakirjo ja hoito 1379

7 diolipiinikoe, joka paljasti suuseksissä saadun kuppatartunnan. WHO (2001) on hiljattain suurentanut suositustaan primaari- ja sekundaarivaiheessa olevan kupan hoitoon käytettävästä penisilliiniannoksesta ja samalla suosittanut jonkin verran lyhyempää kokonaishoitoaikaa. Doksisykliiniä ei enää mainita samanarvoisena hoitovaihtoehtona. Pidämme WHO:n suositusta hyvänä, koska penisilliini on kiistatta tehokkain antibiootti T. pallidumiin. Tiedämme myös, että sekundaarivaiheeseen ehtinyt kuppa on yleisinfektio, jossa spirokeetat saattavat jo infektoida keskushermostoa. Kuppaa voidaan siten hyvin verrata Borrelia burgdorferii -bakteeriin ja sen riskiin aiheuttaa neurologisia myöhäiskomplikaatioita. * * * Kiitämme Helsingin kaupungin epidemiologia Timo Rostilaa saamistamme arvokkaista kommenteista. Kirjallisuutta Berglund T, Unemo M. Olcen P, Giesecke J, Fredlund H. One year Neisseria gonorrhoeae isolates in Sweden: the prevalence study of antibiotic susceptibility shows relation to the geographic area of exposure. Int J STD AIDS 2002;13: Hiltunen-Back E, Vaalasti A, Haikala O, Reunala T. Kupan uusi tuleminen. Suom Lääkäril 1997;52: Hiltunen-Back E, Rostila T, Kautiainen H, Paavonen J, Reunala T. Rapid decrease of endemic gonorrhea in Finland. Sex Transm Dis 1998; 25:181 6(a). Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;98:1541 5(b). Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Paavonen J, Reunala T. A nationwide sentinel clinic survey of Chlamydia trachomatis infection in Finland. Sex Transm Dis 2001;28: Hiltunen-Back, E, Haikala O, Koskela P, Vaalasti A, Reunala T. Epidemics due to imported syphilis in Finland. Sex Transm Dis 2002 (painossa). Huovinen P, Kaukoranta H, Katila M-L, Nissinen A, Vaara M. Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa Suom Lääkäril 2002;57: Green T, Talbot MD, Morton RS. The control of syphilis, a contemporary problem: a historical perspective. Sex Transm Inf 2001;77: Kansanterveyslaitos. Taruntataudit Suomessa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8 /2001. Kujala I. Neurosyfilispotilaan epätyypillinen psykoosioireisto. Suom Lääkäril 1997;113:235. Leinikki P, Rostila T. Sukupuolitautien epidemiologia. Kirjassa: Reunala T, Paavonen J ja Rostila T, toim. Sukupuolitaudit. Kustannus Oy Duodecim 1994, s Moi H. Care of sexually transmitted infections in the Nordic countries. Int J STD AIDS 2001;12: Tichonova L, Borisenko K, Ward H, Meheus A, Gromyko A, Renton A. Epidemic of syphilis in the Russian Federation: trends, origins, and priorities for control. Lancet 1997:350: Uuskula A, Silm H, Vessin T. Sexually transmitted diseases in Estonia: past and present. Int J STD AIDS 1997;8: Van Dyck E, Ieven M, Pattyn, S, van Damme L, Laga M. Detection of Chlamydia trachomatis and Neisseria gonorrhoea by enzyme immunoassay, culture and three nucleic acid amplification tests. J Clin Microbiol 2001;39: WHO. Guidelines for the Management of Sexually Transmitted Infections Wicher K, Horowitz HW, Wicher V. Laboratory methods of diagnosis of syphilis for the beginning of third millenium. Microbes and Infection 1999;1: TIMO REUNALA, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos ja TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL Tampere EIJA HILTUNEN-BACK, LL, erikoislääkäri HYKS:n iho- ja allergiasairaala, sukupuolitautien poliklinikka Meilahdentie Helsinki 1380

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Asta Lohtander Hanna-Kaisa Mutikainen KLAMYDIAPOTILAAN HOITOPOLKU POHJOIS-KARJALAN TER- VEYSKESKUKSISSA Kyselytutkimus klamydiapotilaan hoitajille

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio Päivi Pakarinen Erikoislääkäri HYKS NKL PID Sisäsynnyttimien tulehdusten laaja kirjo Kombinaatio eri elinten tulehduksista endometriitti, salpingiitti, tubo-ovariaali

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Adverse events among Blood Donors in Finland

Adverse events among Blood Donors in Finland Adverse events among Blood Donors in Finland Verivalmisteiden laatu ja turvallisuus - JRC potilaan visit to näkökulma FRC BS 17 Feb 2012 16.3.2016 Johanna Castrén Johanna Castrén 1 1 1 1 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Jane Marttila ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, ulkomaalaistoimiston ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Maahanmuuttovirasto

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 3/2006 9.6.2006 Jakelu: Tartuntatautivastuulääkärit ja -terveydenhoitajat, PSHP, TAYS ja Coxa Oy KATTAVASTA TUBERKULOOSIROKOTTAMISESTA LUOVUTAAN SYKSYYN

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sukupuolitaudit raskauden aikana ja muuta ajankohtaista = Mycoplasma genitalium infektiot. Anna Alanen

Sukupuolitaudit raskauden aikana ja muuta ajankohtaista = Mycoplasma genitalium infektiot. Anna Alanen Sukupuolitaudit raskauden aikana ja muuta ajankohtaista = Mycoplasma genitalium infektiot Anna Alanen Kuppa Ensimmäinen (?) sairaus, jolloin ymmärrettiin että äidin sairaus saattaa vaikuttaa syntyvään

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot