AJANKOHTAISTA. _g :_ 55 %

Transkriptio

1 8/1977 AJANKOHTAISTA Markku Rauhalahti METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA 1976 Oh,]elma pohjautui letsätehon toimintasuunnitelmaan Ajankohtaisia aiheita tuli jäseniltä lähinnr hallintoelinten ja toimikuntien kautta. Lisäksi oli _ohjelmassa ohjemaksujen ja taksojen laati,joiden yhteisesti esittämiä aiheita. ~äistä osa otettiin ohjelmaan toimintakauden kuluessa. Johtoryhmän jäsenten, tutkijoiden j a tiedotus- ja koulutushenkilöiden a j ankäytt ö oli seuraava. Tutkimus ja kokeilu Tiedotus ja koulutus Konsultointi Oma lisäkoulutus Muut työt ja hallinto 55 % 13., 13 " 8 " _g :_ 100 % Puunkorjuu: kasauksen koneellistaminen, kasvatusmetsien puunkor juun kehittäminen, koneellisesti kasatun puutavaran ja monitoimikoneiden jälkeinen metsäkuljetus, monitoimikoneiden rnaksuperusteet, monitoimikoneilla tapahtuvan laj ittelun kustannukset, hakkuutähteiden kor juumenetelmien kehittäminen KaukokuZjetus: tukin ja kuitupuun autoonkuormauksen tuotossuhteet, metsätäh eiden autokuljetus, uimiskyvyn parantamismahdollisuudet Mittaus: pystymittauksen ajankäyttö, automaattisen mittauksen liittäoinen moni oimikoneisiin Tutkimus ja kokeilu Kohteina olivat lähinnä puun tuottamisen ja korjuun menetelmien sekä koneiden kehittäminen, maksuperusteiden selvittäminen, toimintojen suunnittelu ja kokonaistaloudelliset selvitykset. erkittävimmä tutkimusaiheet olivat seuraavat. Puuntuottaminen: metsänhoitotöiden tuottavuus ja työvoiman tarpeen kehitys, erilaisten vesakontorjuntamenetelmien käytön ja taloudellisuuden selvittäminen J{&.s~tu.'tse n koneellistrninen on k.or juun kehittiinisen ll.io.nkohtaisie. o.iheita 1

2 Kuljetuksen alueella tutkittiin ~. puutavaran eutoonkuornauksen tuotossuhteita Suunnittelu ja seuranta: pienikokoisen puun ja ~etsätähteiden sekä hakkuutähteiden kor juun taloudell isuus, mets ätöiden teknis et kehittämismahdollisuudet, puutavaravarastojen koon optimointi, käytöss ä olevat korjuu-, suunnittelu- ja tiedonkeräyssysteemit!1uut: metsätuhojen torjunta, kor juun aiheuttamat vauriot koneellisen Suhdannepidätysvaroilla r ahoitettavien projektien suunnitelmat valmi s tuivat ja toteutus aloi tettiin vuoden l opull a. rlåi:iä pr ojektit ovat: Metsänuudistamisen kehittäminen ja koneellistaminen 1etsäteiden rakentaminen j a kunnossapidon kehittäminen Puunkorjuutöiden kehittäminen kasvatusmetsissä. Jäsenten j a ne sänhoitoyhrlis ysten suorittanien pystynittauksien työajan cenekki on ollut tutkicuksen kohte ena kin pi ireihin s ekä julkiseen sanaan ylläpidettiin. Vuoden aikana j ulkaistiin 3 tiedotusta, 19 katsaus ta, 15 selos tetta.ia 6 opasta. Kuvapalveluun teht iin kolme uutta elokuvaa: Puutavaran korjuu ennen ja nyt, Kaarnakuoriaisten torjunta j a Met säkonekatsaus Liseksi valmistui diakuvasar.i a Sahapuurunkojen apteeraus. Vuoden lopulla aloitet iin suhdannepidä tysvaroilla rahoitettavan elokuvan etsätytj ammat~ina tekeminen. Koulutustilaisuuksi a järjestettiin kymmenen ja niissä oli yhteens ä 244 osanottaj aa. Syysmetsäpäivien yhteydess ä järjestettiin yhteistyöss ä Teollisuuden etsänhoitaj at ry:n kanssa esitelmätilaisuus, j ohon osallistui noin 130 henkeä. Jäsenten j a metsä talouden muuta koulutusta tuettiin antamalla luennointi- ja suunnitteluapua s ekä toimittamalla aineistoja. Projektien varat käytetään l ähinnä koneja laitekehittelyn rahoittamiseen. Jäsenet ja toim intaresurssit Tutkimuksen ja kokeilun a j ankä.yttö : metsäteollisuusy~ityst ä. Mets ätehon jäseninä oli Puun tuottaminen Puun korjuu Puun kaukokuljetus Puutavaran mittaus Suunnittelu ja tilastot Muut 8 % vuonna Toi inta r ahoitettiin l ähes kokonaan jäseniltä peri tyill ä maksuilla. 37 " 8 II 7,, 31 " ~: % Valmistuneet tutkimus - ja kokeiluraportit selviävät oheisesta luettelosta. Toiminnan suunnittelun tukena toimi etsätehossa nelj ä pysyvää jäsenten edustajista koottua neuvoa antavaa toimikuntaa, koulutustoimikunta, metsänhoi otöiden toimikunta, teknillinen toimikunta ja tietojenkäsittelytoimikunta. Lisäksi oli tutkimusalueittain tilapäisiä yhteistyör yhmiä, joissa oli mukana cm. työmarkkinajärjestöjen ja jäsenten edustajia. Uittotutkimusten käynnistämistä varten toimi oma tukiryhmänsä. Tiedotus ja koulutus Toiminta suuntautui ens i S~Jassa Jasenistöön, mutta yhteyksiä metsätaloude n muihin- 2 Vuoden päättyessä Metsätehon palveluksessa oli 4-henkisen johtoryhmän lisäksi 15 tutki j aa ja tiedotusmies. Metsäteknikoita,

3 METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSÄTYÖNTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin VUONNA 1976 ILMESTYNEET METSÄTEHON JULKAISUT Metsätehon tiedotus 339 Hakkuutähteiden metsäkuljetus kuormatraktorilla. t-!arkku Melkko 340 Kokopuuraaka-aineen autokuljetus. Hannu Peltola 341 Kokopuuna kor juun taloudellisuus. Airi Eskelinen - Markku Melkko - Heikki Vesikallio Metsätehon katsaus 1/1976 Ajankohtainen katsaus. Markku Rauhalahti 2/1976 Kockums 880 -kaato-kasauskone. Hannu Peltola 3/1976 Korjuu kokopuina viljelymännikön ensimmäisessr harvennuksessa. tehon selosteesta 15/1975. atti Ruotsalainen Lyhennelmä Metsä- 4/1976 Korjaus- ja tuotostilastoja Valmet 882 K -metsätraktorista. Lasse Säteri 5/1976 Hakkuutähteiden kasaus liukupuomikuormaimella. Markku Melkko 6/1976 Pika 75 -harvesteri. Hannu Peltola 7/1976 Kokopuuhakkeen kuormaus ja kuljetus välivarastosta. Markku Melkko- Raimo Savolainen 8/1976 Valmet-prosessori. Hannu Peltola 9/1976 Jehu-lautasaura metsämaan muokkauksessa. Eero E. Heino -Jukka Taipale 10/1976 Toimintakatsaus. arkku Rauhalahti 11/1976 Valmet 882 KK -kaato-juontokone - Valmet-prosessori -korjuuketju. Hannu Peltola 12/1976 Bobcat kaato-kasauskone - Valmet-pr osessori -korjuuketju. Esko ikkonen 13/1976 Alikasvoksen vaikutus Pika 75 -harvesterin työskentelyyn. Esko Mikkonen 14/1976 PH 3 -kokopuuhakkuri. arkku Melkko 15/1976 Korjaus- ja tuotostilastoja Valmet-nrosessorista. Lasse Säteri 16/1976 ÖSA 670 -kaato-kasauskone. Esko Mikkonen 17/1976 Tvigg-prosessorin käytöstä harvennushakkuussa. Veli-Matti Kotanen 18/1976 Toimintakatsaus. arkku Rauhalahti 19/1976 Normetin kasauslaite. Jukka Tai ale Metsätehon seloste 1/1976 Puutavaran välivarastokuljetus maataloustraktorilla. Mikko Kahala 2/1976 Puunkorjuun tuottavuus metsäteollisuuden j a metsähallituksen työmailla talvella Airi Eskelinen -Jaakko Peltonen -Harri Rumpunen -Raimo Savolainen 3/1976 Hakkuumiehen ajankäyttö pölkkymenetelmään liittyvissä töissä. Mikko Kahala 4/1976 Riukuasteisen taimiston käsittelymahdollisuudet vesakkoharvesterilla. -Metsätehos referat 4/1976 Slyskör darens användningsmöjligheter vid röjning och gallring av störskog. Eero E. Heino - atti Ruotsalainen 5/1976 Secor -pakkaukset ja pienkontit paakkutaimien kuljetuksessa. Matti Ruotsalainen - Jussi Seppälä 6/1976 Puskurivarastot talvella Raimo Savolainen l(k" Ä

4 7/1976 Hakkuutähteiden haketus välivarastolla Trelan D-60 -laikkahakkurilla. Markku Melkko 8/1976 Puunhankinnan ja puuntuottamisen tuotos- ja ansiotilastojen yhtenäistäminen ja seurannan peruskäsitteet. Eero E. Heino -Jaakko Peltonen 9/1976 Ensiharvennusmänniköiden hakkuu kokopuina kahvakehikolla varustetulla moottorisahalla. Harri Rumpunen 10/1976 Sahanhakkeen, sahanpurun ja metsähakkeen maantiekuljetus keväällä Raimo Savolainen 11/1976 Hakkuutähteiden. metsäkuljetus Pohjois-Suomessa. arkku Mel kko 12/1976 Monitoimikoneilla valmistetun sahatukin ja pitkän kuitupuun kuor majuonto. Markki Tynkkynen 13/1976 ~1ets äteollisuuden raakapuun kaukokuljetukset vuonna Arno Tuovinen 14/1976 Metsänuudistamistöiden tuottavuus metsäteollisuusyritysten työmailla Airi Eskelinen- Eero E. Heino- Harri Rumpunen 15/1976 Pienikokoisen puuston hakkuu kokopuina Pohjois-Suomen metsikköolosuhteissa. Harri Rumpunen Metsätehon opas Suunnittelu j ohtamisen osa-alueena puunhankinnassa. Koneellisen puunkorj uun suunnittelu 4et surin ensiapuohjeet Motionsanvisningar f ör skogsarbetare Koneellisten korjuuketjujen käyttö För stahjälp f ör skogsarbetare Pen ti Sierilä METSÄ~I OPPAAT -KÄYTÄNNÖN OHJEITA SELKE ÄS TI E S 1 T E T T Y 1 N Ä - 31 s. 6, 50 mk 25 s. 2, 50 mk 2.2 s mk

5 tloin 90 ;:: '<oulutustilaisuul<sien osano tajista oli jnsenten toinihenkilöitä ja 75 ~ ne annho itajia tni vastaavia johtavassa ~ siniesaserassa o l ev ia laskenta- ja toimistohenkilöitä sekä työntutkijoita oli 18. Henkilökunnan kokonaisvahvuus oli 38. PIKA 75 HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA (Metsätehon seloste 6/1977) Arno Tuovinen Tutkimuksessa, joka suoritettiin yhdessä Oy W. RosenleY Ab:n kanssa lokakuun 1976 ja helmikuun 1977 välisenä aikana, todettiin, että Pika 75 -harvesteri ei aiheuta sahatukeille sanottavia vaurioita, olipa puu sulaa tai j äätynyttä. Sahatavaran arvon aleneminen on näet pysynyt alle 0. 5 %:n suuruisena. Tutkimuksessa todettiin edelleen, että moottorisahakaadossa syntyy vaurioita varsin vähän. Pika 75 -harvesterin uudistushakkuualueiden reunojen puustolle aiheuttamat vauriot osoittautuivat tutkimuksessa melkein olemattomiksi. KANADALAISIA KOKEMUKSIA KETJU KARSIMAKONEEN KÄYTÖSTÄ Ohjemaksujen ja t aksoj en l Rati,ioille järjestettiin koneel l is t a ko r juuta knsit te l ev~ r~tkeily varstat on kiinnitetty vaakatasoiseen pyöritettävään telaan. Telan halkaisija on cm ja sen pyörimisnopeus r /s. Riveissä olevat 16 mm:n (5/ 8":n) ketjuvarstat ovat cm pitkät. Ket j ua on yhteens ä noin 18 m. rlykyään on käytöss ä kahdentyyppisi ä ket j ukarsimakoneita. Toisessa on erillinen ketjukarsimalaite asennettu tavallisen etukuormaajan lisälaitteeksi, toinen tyyppi on vartavasten rakennettu erikoiskone. Erillisiss ä karsimalaitteissa on oma moottor insa. Laite on kätevästi kytkettävissä etukuormaajaan. Erikoiskoneiden ketjukarsimaosa toimii hydraulisesti. Erikoiskoneen tuntikustannukset ovat kolminkertaiset erillisen laitteen kustannuksiin verrattuina, mutta toisaalta erikoiskone on varmakäyttöisempi ja tehokkaaopi. Sen t&oudellinen käyttö edellytt ää kuitenkin jatkuvaa vuotuista käyttöä j a suuria työ aita. Ketjukarsimakoneita käytetään pääasiallisesti laahusjuonnon j älkeisellä varastolla, missä puut on kasattu pinoihin. Karsimakone liikkuu latvasta tyveen päin j a takaisin. Pinojen pohjakerros karsi utuu huonoimmin. Sen sijaan ylempänä olevat puut karsiutuvat myös sivuilta j a alapuoleltaan. Karsiutumista edistää puiden liikkuminen ja pyöriminen koneen alla. Forest EnBineeri ng Research Institute of Canada (FERIC) on selvitellyt ket j ukarsimakoneiden käyttömahdollisuuksia Kanadan olosuhteissa. Koneiden periaatteellisina etuina tavanomaisiin karsimakoneisiin verrattuina ovat joukkokarsintaperiaate, suuri potentiaalinen tuotos ja vähäinen investointitarve. Ketjukoneen tuotos on ollut j o a 28o ~ 3 ; tehotunti. Käytön taloudellisuut a alentaa oleellisimmin ket j ujen kuluminen. Ketjujen käyttöikä on ollut tuntia. On kokeiltu myös teräsköysi- ja kumivarstoja, mutta ne eivä t kestävyydeltään eivätkä toiminnaltaan ole teräsketj ujen veroisia. Katkeilevien ketjuj en ja uukappaleiden sinkoutuminen aiheuttaa tiettyä tapaturmavaaraa. Ketjukarsimalaite on asennettu peruskoneen eteen ja sen oksia piiskaavat ket j u- Koska ketjukarsimakoneiden käyttö näyttää edullisimmalta suurilla, esimerkiksi teh- Jaakko Salminen 3

6 dasvarastoilla, on kokeiltu kokopuiden autokuljetusta. Yksityisillä puutavarateillä se ei tuota vaikeuksia, mutta oksista, neulasista ym. muodostuvien j ätteiden kuljetus ja varastokäsittely lisäävät kustannuksia. Monista epäkohdista huolimatta ketjukarsimakoneiden käytön lasketaan Kanadassa säästävän kustannuksia ja näillä koneilla arvellaan olevan Kanadan olosuhteissa edelleenkin käyttömahdollisuuksia. Suomen olosuhteissa koneen käytön taloudellisuuden edellytyksenä on puiden joukkokarsinta joko metsässä tai varastolla. Karsinnan lisäksi koneella ei voida tehdä (paitsi epätäydellistä kuorintaa) muita työvaiheita. Yksinomaan karsinnan koneellistaminen ei ole kannattavaa, koska työmaat ovat pieni ä. Sen lisäksi on koneellistettava, kuten tapahtuu nykyisten monitoimikoneiden yhteydessä, nuitakin työvaiheita, lähinnä kaatoa, kasausta, katkontaa ja lajittelua. onitoimikoneissa karsintaterien si,iasta käytettävät piiskaavat karsintaketjut olisivat tarpeettoman monimutkaisia ja kal Yiita yksin puin käsittelyä silmällä pitäen. Nippukarsintalaitteena ne saattaisivat paremmin tulla kysymykseen. Ketj ukarsimakone ei sovellu nykyisiin koneellisiin korjuuketjuihin, vaan se edellyttäisi oman kor juuketjunsa käytt öönottoa. Tämä ketju voisi koostua kaato-kasaus- tai kaato- juontokoneesta, runkojuontokoneesta, karsimakoneesta sekä katkonta- j a laj ittelukoneesta. Jo näin monen erillisen koneen käyttö Suomen olosuhteissa on sekä työmaateknisesti että taloudellisesti epä- tarkoituksenmukaista, vaikkakin yksi työvaihe, karsinta, saadaankin siinä tehokkaasti suoritetuksi. Yleisesti ottaen ketjukarsimakone ei näytä Suomen olosuhteissa käyttökelpoiselta eikä taloudelliselta vaihtoehdolta. KUMITELAT VÄHENTÄVÄT JUURISTOVAURIOITA Rappor ter och uppsatser Nr 101, 1976 Skogshögskolan, Institutionen för Skogsteknik, Gar penberg Ruotsin metsäkorkeakoulu ja Dala Gummi AB ovat yhdessä kehittäneet kumitelat kudr matraktoria varten. Pyrkimyksenä on vähentää kuormajuonnon aiheuttamia juuristovaurioita. Kumitelat asennetaan normaalien terästelojen ja telipyörien väliin. Kumiteloissa on ''tyynyjä", jotka täyttävät ter ästeloj en poikkiripojen välit. Näin telat repivät vähemmän maanpintaa. Vertailussa todettiin, että raiteiden syvyydet ovat samanlaiset normaaliteloilla ja kumiteloilla ajettaessa. Vaurioiden kokonaismäär ässä ei myöskään syntynyt eroja eri telatyyppien välillä, kun kone kokonaisuudessaan ajoi koealalla. Vakavien vaurioiden lukunäärä sen sijaan oli sanoja jälkiä ajettaessa nornaaliteloilla kaksinkertainen kuniteloihin verrat una aina kuuteen ajokertaan asti. Sen jälkeen ero pieneni. Kun pelkästään koneen peräosa, jossa telat sij aitsevat, peruutettiin koealalla, kumitelat eivät vaurioittaneet juuria neljään ajokertaan asti. :ormaati ela vaurioit i vat vastaavassa tilan eessa 40 =' : a j uurista. Metsäteho Review 8/1977 TOPICAL Highlights of the activities of the Institute and other information on the branch. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDE KESKUSUmO RY: METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opastinsllta 8 B HELSI KJ 52 Puhelin HELSINKI 19n PAINOVALMISrf