Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/97

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/97"

Transkriptio

1 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/97

2 2 Kohti parempaa huomista Helsingin seudun Migreeniyhdistys on nyt kaksi vuotias. Toimintamme on käynnistynyt hyvin ja jäsenmääräkin on jo noin 550. Kiitämme tähän asti kaikkia toimintaamme osallistuneita ja meitä tukeneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneita. Tukenne on ollut suurenmoista pyrkimyksissämme helpottaa päänsärystä kärsivien ongelmaa. Tavoitteemme on edelleenkin vahvistaa toimintaamme ja viedä päänsärkypotilaiden asioita eteenpäin, kuten mm. migreenilääkkeiden korvausluokan korottaminen sekä yleisen tietämyksen ja ymmärtämyksen lisääminen. Tiedotustoiminta tässä työssä on loputon. Talven pimeys on jälleen väistynyt ja uusi elämä on herännyt. Luonto on puhjennut kukoistukseensa. Muistakaamme pysähtyä hetkeksi huomaamaan kaiken sen Luojamme meille suoman kauneuden, kuten eräs pikkutyttö huudahti toivuttuaan migreenikohtauksesta ja poimiessaan kevään ensimmäiset valkovuokot kimpuksi Täti, elämä on ihanaa!. Näinhän se on. Pyrkikäämme näkemään se valoisa puoli asioista, silloin huominenkin tuntuu paremmalta. Ilolla ja myötäelämisellä Hannele Kahelin puheenjohtaja

3 Sisältö Hallitus kaudella Toimintasuunnitelma vuodelle Jäsenilta ja yleisöluento syksyllä Lihasjännitys päänsärky... 6 Hampaatko syynä pää- ja niskahartiakipuihin?... 9 Lounais-Suomen Migreeni- ja Päänsärky-yhdistys esittäytyy Päänsärystä ja migreenistä osteopaatin näkökulmasta Kiinnostavatko migreenitutkimukset? Oletko jo kokeillut shiatsua? Asiantuntija vastaa Eroon uupumuksesta Toimintakertomus vuodelta Minun tarinani Lukijat kirjoittavat Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana Anomus on jätetty! Lääketehdas Glaxo Wellcome vastaa hierontaa, jotka helpottavat päänsärkyä Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? Tarina kerrottavana tai vaikkapa piirros julkaistavaksi? Ehkäpä kysymys asiantuntijallemme? HUOM! Yhdistyksellämme jälleen uusi numero: (09) Kirjoita meille: Mannerheimintie 13 A 1, Helsinki Fax (09) Kannen valokuva: Heidi Litja 3

4 Hallitus kaudella Monica Gylfe Hannele Kahelin Anja Rissanen Esteri Patteri Leena Kanerva Hilppa Apajalahti Riitta Komppa Tuire Hakulinen varapuheenjohtaja puheenjohtaja varajäsen rahastonhoitaja, jäsenasiat sihteeri varajäsen (puuttuu kuvasta) Toimintasuunnitelma vuodelle 97 Yhdistyksen hallitus on suunnitellut Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry:lle seuraavanlaista toimintaa vuodelle Jäsentilaisuudet Ensimmäinen jäsenilta pidettiin Kampin Palvelutalossa. Vuosikokous pidettiin Kampin Palvelutalossa. Toinen jäsenilta pidetään Kampin Palvelutalossa Avoin yleisöluento pidetään Porthaniassa Luennoitsijat ja aiheet ovat vielä auki. 4 Jäsenlehti Vuoden 97 ensimmäinen Jäsenlehti ilmestyy touko-kesäkuun vaihteessa ja toinen ennen joulua. Yhdistyksen yleisesite Yleisesitettä tullaan jakamaan apteekkeihin ja terveyskeskuksiin sekä kaikille mainoskampanjan lipukkeen lähettäneille. Myös yksityiset lääkäriasemat tulevat olemaan postituslistallamme. Muu toiminta Kelaan on lähetetty anomus migreenilääkkeiden saamiseksi parempaan korvausluokkaan. Pidetään yllä yhteyksiä muihin vastaaviin yhdistyksiin. Hallitus lähettää jonkun osallistumaan World Headache Alliance maailmanlaajuiseen päänsärkykokoukseen Amsterdamiin. Osallistumme Terveys 97 -messuille omalla osastollamme. Messut pidetään Helsingin Messukeskuksessa Panemme alulle tutkimuksen migreenin vaikutuksista yhteiskunnalle.

5 Kaksi vuotta migreeniyhdistyksen puheenjohtajana on kulunut. Ne ovat olleet antoisia, hyviä vuosia. Olen saanut olla Teidän ystävänne ja kuuntelijanne. Kiitos Teille luottamuksestanne. Olen myös oppinut paljon migreenistä. Luulin kaiken jo tietäväni podettuani tätä raskasta sairautta 40 vuotta, mutta ei. Nyt ymmärrän, että on yhtä monta migreenimuotoa kuin on potilastakin. Olen huomannut, että potilaiden sairauden keskinäinen vertailu on usein melko turhaa. Tietenkin on lohduttavaa kuulla, että muutkin ovat kokeneet saman tuskan, ahdistuksen ja pelon. Mielestäni kuitenkin meidän jokaisen tulisi panostaa niitä vähäisiä voimiamme itsemme hoitoon. Tarkoitan tällä sitä, että migreenin (tai minkä muun vaikean päänsäryn tahansa) diagnostisoinnin jälkeen meidän tulisi aloittaa lääkärin määräämien lääkkeiden ja hoidon ohella jonkin asteinen itsensä seuraaminen ja tutkiskelu. On tärkeää oppia tuntemaan juuri omat laukaisevat tekijät, oppia rentoutumaan ja hiljentämään tahtia kun huomaa ylittävänsä oman sietorajansa. Usein se valitettavasti vain ei mielestämme ole mahdollista. Mutta silloin kehottaisin miettimään mikä on elämässä todella tärkeätä. Nämä ovat vaikeita asioita ja asioita, joissa meidän on tehtävä päätöksemme yksin niin kuin sisimmässämme sen parhaaksi koemme. Opetelkaa tervettä itsekkyyttä. Me olemme vahvoja ihmisiä ja selviämme kaikista niistä kauheista kohtauksista. Me jaksamme eteenpäin, suoriudumme velvollisuuksistamme ja jaksamme edelleen jopa hymyillä. Tämä vahvuus on annettu meille, mutta ei vain kivun kestämistä varten vaan myös siksi että uskaltaisimme muuttaa elämäntilanteitamme, vaikka vain pieniä asioita. Siitä saattaa olla suurikin apu sairauteemme. Käyttäkäämme vahvuuttamme myös toisten ihmisten auttamiseen ja tukemiseen. Puhukaamme avoimesti sairaudestamme. Vaatikaamme hoitoa ja apua. SE ON MEIDÄN IHMISOIKEUTEMME! Rohkeutta ja voimaa Teille kaikille toivottaen Anneli Wendelius Jäsenilta Seuraava jäsenilta järjestetään keskiviikkona 3.9. klo Kampin Palvelukeskuksessa, osoite Salomonkatu 21 B, Helsinki. Aiheena luontaistuotteet migreenin estossa. Lisäksi vapaata keskustelua. Yleisöluento Seuraava yleisöluento pidetään keskiviikkona klo Porthanian luentosali 1:ssä, osoite Yliopistonkatu 3, Helsinki. Aiheista ja luennoitsijoista tarkemmin erikseen lähetettävässä kutsussa. 5

6 Lihasjännityspäänsärky Liikuntatottumusten, tietotekniikan ja työelämän muutosten myötä 1980-luvulta alkaen yleisimmäksi päänsäryn syyksi on tullut lihasjännityspäänsärky. Yleisin syy tähän päänsärkyyn on niskan, hartian ja päänahan lihasten jännittyneisyys, jumiutuminen. Muita syitä voivat olla purentavirhe, yöllinen hampaiden narskuttelu, bruksismi, niskan lihasten revähdys, tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys. Kansainvälinen luokittelukomitea ei päässyt 1988 yksimielisyyteen, missä määrin tämä päänsärky johtuu puhtaasti lihasten jännityksestä ja kuinka paljon mukana on aivoperäisiä tekijöitä tai psyykkistä jännitystä. Päänsäryn syntymekanismi on epäselvä. Lihaksista tehdyissä sähköisissä rekisteröinneissä on todettu, että tensiotyyppistä päänsärkyä sairastavilla on suurentunut sähköinen aktiivisuus niskan tai otsan lihaksissa, ja että se liittyisi kipuun. Kaikissa tutkimuksissa tätä ei kuitenkaan ole havaittu. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatus, että lihasjännityspäänsäryssä kipu aiheutuisi verenkierron heikentymisestä kireissä lihaksissa. Myöhemmin tätä verenkierron vähentymistä päänsäryn yhteydessä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan. Jotkut potilaat ovat hyötyneet verenkiertoa lisäävistä lääkkeistä säryn estohoidossa. Usein myös alkoholi auttaa tensiotyyppiseen päänsärkyyn, mutta on mahdoton erottaa, johtuuko se verenkierron lisääntymisestä kireissä lihaksissa vai yleisestä rentoutusvaikutuksesta. Sekä verihiutaleiden että veren plasman serotoniinivälittäjäaineen määrien on osoitettu olevan alentuneita lihasjännitys päänsäryssä,mutta varmuutta siitä, miten havainto liittyy päänsärkyyn, ei ole. Toisinaan lihasjännityssärkyyn liittyy ilmeinen tai piilevä masennus. Monilla uni häiriintyy niin, että illalla saa kyllä helposti unen päästä kiinni, mutta uni katkeilee, ja aamuyö menee valvoessa. Edellä selostetun vuoksi valittiin särkytyypin nimeksi tensiotyyppinen päänsärky, joka kattaa nämä eri osa-alueet päänsäryn synnyssä. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä HYKS Lihasjännityssärky tuntuu useana päivänä yleensä ohimoilla ja niskassa takaraivolla, alkuun enemmän toisella puolella mutta leviää säryn pahentuessa koko päähän. Siihen liittyy repäiseviä, viiltäviä kipuja päässä. Päänahka tuntuu kireältä, ja ikään kuin vanne puristaisi päätä, ja päässä tuntuu olevan painetta. Joskus päänahassa voi olla puutuneita alueita. Särkyyn voi liittyä kävellessä tuntuva huimaus. Joskus siihen voi liittyä pahoinvointia, mutta ei koskaan oksentelua. Särky on usein aamulla poissa, mutta pahenee iltaa kohti. Särky on kuitenkin sen verran lievää, että sen kanssa pystyy nukkumaan. Joskus selvä niskan vamma, esimerkiksi peräkolari, edeltää päänsäryn alkua, mutta päänsärkysairauden alku voi liittyä työn muutokseen. Tyypillinen lihasjännityssäryn alku liittyy äitiyslomalta työhön palaamiseen. Vauvan kanniskelu käsivarrella on jännittänyt lihakset jumiin, ja sen jälkeen alkaa jatkuva kiire lapsen hoitoon viennissä ja hakemisessa, ansiotyössä ja kodinhoidossa. 6

7 Äidiltä jää aiemmat liikuntaharrastukset kiireen vuoksi väliin ja tensiopäänsärky ilmestyy tilalle. Lihasjännityspäänsärky liitettiin aiemmin hankaliin työasentoihin ja työn raskauteen, mutta lihasjännityspäänsärkyä esiintyy kaikenlaisessa yksipuolisessa ruumiillisesti näennäisen kevyessäkin työssä. Tärkein lihasjännityspäänsärkyä aiheuttava tekijä onkin toiminnan yksipuolisuus. Tyypillisiä lihasjännityspäänsärkyä aiheuttavia töitä ovat näyttöpäätteen runsas käyttö, ahkera autolla ajo varsinkin syyspimeillä sekä pankkien ja kauppojen kassatyöt. Migreenin ja tensio- eli lihasjännityspäänsäryn erot migreeni rasitus pahentaa oksennus valonarkuus voimakas särky alkoholi aiheuttaa alkaa öisinkin kohtauksittainen kosketeltaessa. Usein lihasjännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät yhdessä, jolloin sekä lääkärin että potilaan on vaikea tietää, kummasta sairaudesta tämänkertainen särky johtuu. Päänsärkysairauden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska nykyiset migreenin täsmälääkkeet, kuten su matriptaani (Imigran), eivät tehoa lihasjännityspäänsärkyyn. TEnsiopäänsÄrky liikunta voi helpottaa ei oksennuksia ei valonarkuutta kohtuullinen särky alkoholi voi helpottaa alkaa päiväaikaan jatkuva, tasainen kärsiville. Hölkätessä hartiat ovat koko ajan jännittyneenä. Hyviä liikuntamuotoja ovat rento kävely, venyttelevä voimistelu, sulkapallo, tennis, selkäuinti jne. Särkyä ei voi mitata, eikä tämä sairaus näy verikokeissa tai röntgenkuvissa. Epäsuoraa viitettä voidaan saada kaularangan röntgenkuvista, joissa näkyy niskan ryhdin oikeneminen, oikoryhti. Sen sijaan kaularangan kulumilla ei ole vaikutusta päänsäryn esiintymiseen. Usein särky on suorastaan käsin kosketeltavaa, niska ja kallonpohja voivat aristaa Oheisessa taulukossa on esitetty migreenin ja lihasjännityspäänsäryn piirteitä, joiden avulla voi päätellä, kummasta sairaudesta on kulloinkin kyse. Asian tekee hankalaksi se, että usein nämä kaksi yleistä päänsärkytautia pahentavat toisiaan, ja aiemmin tehokkaat lääkkeetkään eivät enää auta. Hoidoksi aloitettu liikunta saattaa pahentaa särkyä: esim. harva osaa uida uimahallissa niska rentona, rintauinnissa useimmilla niskalihakset ovat koko ajan jännittyneinä, kun joutuu varomaan kanssauimareihin törmäämistä. Samoin muuten niin suositeltava hölkkääminen sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoutuksen vuoksi ei yleensä sovi niska-hartia vaivoista Tärkeintä on, että liikunta tuntuu miellyttävältä, eikä ole yksi lisästressi ja kiireen aiheuttaja. Kun tauti ensi kertoja ilmestyy, riittää usein tavallinen tulehduskipulääke muutaman päivän ajan. Tilanteen pitkittyessä ja kroonistuessa hoito vaikeutuu. Tällöin on aloitettava ei lääkkeellisistä hoidoista. Parhaiten auttaa kipeiden alueiden hieronta. 7

8 Särkevää pääkallon kohtaa voi myös hieroa, ja usein lämpö on hyödyksi. Työpaikalla ja iltaisin kotona on syytä yrittää taukovoimistelua ja rentoutusta. Erilaiset oppimisterapeuttiset biofeed-back menetelmät auttavat ymmärtämään lihasjännitystä ja helpottavat pääsemään siitä eroon. Usein täytyy harkita kiireisen elämänrytmin muutosta, ja liikunnan lisäämistä istumatyön vastapainoksi. Akupunktiosta on tilapäinen apu joillekin, mutta särky uusii muutaman viikon kuluttua. Sama koskee fysikaalista hoitoa, hierontaa ja kaikkia passiivisen fysikaalisen hoidon muotoja. Ne ovat lähinnä ensiapuhoitoja, ja vain ylläluetelluilla elämäntapamuutoksilla saadaan aikaan pitkäaikaisempaa helpotusta särkyyn. Särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä on syytä välttää, sillä tähän päänsärkyyn kehittyy herkästi särkylääkeriippuvuus perinteiselle asetosalisyylihapolle tai uudemmille tulehduskipulääkkeille. Erityisen hankalia ovat kofeiinia ja kodeiinia sisältävät yhdistelmäkipulääkkeet. Teho kipuun on parempi, mutta särkylääkeriippuvuus kehittyy herkemmin. Kansainvälisissä tutkimuksissa eniten hyötyä on ollut amitriptyliinistä, vanhasta masennuksenkin hoitoon käytetystä lääkkeestä, jonka on osoitettu pieninä 5-25 mg/vrk annoksina estävän tehokkaasti kroonista kipua. Näin pienillä annoksilla amitriptyliini ei kuitenkaan toimi masennuslääkkeenä. Muita pitkäaikaisempaan käyttöön soveltuvia lääkkeitä ovat lihasrelaksantit ja spastisuuslääke titsanidiini. Yhdistyksemme osallistuu Terveys 97 -messuille. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa P.S. Samalla lipulla pääsee samanaikaisesti pidettäville Kauneusmessuille. 8

9 Kyösti Karppinen Hammaslääkäri (HLT) Suomenlahden Laivasto Hampaatko syynä pääja niskahartiakipuihin? Hampaisto on osa purentaelintä, jonka moitteeton toiminta on riippuvainen hampaiden kunnosta ja erikoisesti purennasta, jolla tarkoitetaan ylä- ja alaleuan hampaiden keskinäisiä kontaktisuhteita purtaessa hampaat yhteen. Ehjässä ja kauniissa hampaistossakin saattaa olla purentavirhe, jonka seurauksena voi aiheutua joko päänsärkyä tai niskahartiakipua. Kun virhe korjataan, säryt yleensä paranevat. Niskahartiakipuja aiheuttavat monet tekijät, joista yleisin lienee ergonominen työasento. Nykyiset työtehtävät vaativat usein istuma-asentoa, jossa työtä tehdään lievässä etukumarassa kädet koholla. Tällainen staattista lihasjännitystä ylläpitävä työ lisääntyy kaiken aikaa. Ylävartalon ja päänalueen kiputilojen hoidosta muodostuneekin eräs tulevaisuuden haasteista. Lääkäreille on tuttua, että potilaalla, jolla niskahartialihakset ovat hyvin jäykät ja kipeät, on myös sangen usein päänsärkyä. Päänsäryt ovat puristavia ja tuntuvat kiristävältä vanteelta pään ympärillä, purentaelimen alueella. Niskakipuja aiheuttavien syiden joukkoon on viimeaikaisten tutkimusten perusteella liitetty purentavirhe, koska kipua synnyttävän mekanismin on todettu toimivan toisinkin päin. Purentavirheitä korjaavat hammaslääkärit ovat havainneet, että korjaamalla yläja alahampaiden välisiä haitallisia kosketussuhteita on potilaan pää- tai niskahartiakivut saattaneet parantua ilman varsinaisten niskahartialihasten hoitamista. Harvoin tullaan ajatelleeksi, että leukaluut sitä liikuttavine lihaksineen ovat osa tuki- ja liikuntaelimistöä. Purentalihakset vaikuttavat pään asentoon toimimalla niskalihasten vastavaikuttajina. Alaleuan liikuttajalihakset kiinnittyvät alaleuan lisäksi kalloon ja kieliluun kautta myös rintalastaan. Kun purentalihakset supistuvat, supistuksia tapahtuu myös niskalihaksissa. Tämän voi jokainen havainnollistaa itselleen liikuttamalla alaleukaa edestakaisin ja tunnustelemalla samanaikaisesti niskalihaksia. Hampaistossa ja suun limakalvoilla on erittäin herkkä ja monimutkainen tuntoaistimus. Sen avulla pientäkin ruuanpalaa on helppo liikutella suussa, pureskella ja lopuksi niellä. Hampaan kiinnityskudoksessa sijaitsevat herkät aistinsolut, jotka ehkäisevät liian voimakkaan puremisen ja kudosvaurion syntymisen. Virheellisen purennan johdosta voi hampaiden kiinnityskudosten aistinsolut ärsyyntyä liikaa, jolloin viesti tapahtumasta välittyy hermoratoja pitkin lihaksille. Lihakset pyrkivät ohjaamaan alaleuan liikettä siten, ettei haitallista aistinsolujen ärsyyntymistä 9

10 tapahtuisi. Samalla niiden jännitys kasvaa ja kipuja voi ilmaantua lihasten lisäksi myös alaleuan liikettä tukeviin leukaniveliin. Sekä purentavirheet että pääja niskahartiakivut ovat yleisiä. Purentaelimen oireet hoitoonhakeutumisen perusteella ovat yleisimpiä vuoden iässä ja niskahartialihasten kivut kymmenen vuotta myöhemmin. Tutkimuksissa on todettu, että henkilö, jolla on virheellinen purenta, saa rasituksessa herkemmin niskavaivoja kuin purentavirheiltä säästynyt henkilö. Purennan virheet saattavat myös selittää sen seikan, että niskasärkyjä on vaikea parantaa esimerkiksi fysioterapian avulla. Fysikaalisen hoidon tuoma lievitys on yleensä lyhytaikainen. Purentavirheistä kärsivät hakeutuvat yleensä lääkärin hoitoon, koska oireet tuntuvat muualla kuin hampaistossa. Pää- ja niskahartiasäryn lisäksi tavallisia oireita ovat korvakivut, korvien soiminen tai lukkoutuminen. Jos lääkäri ei voi osoittaa syytä oireisiin, purennan hoito antaa avun. Vaikka nämä asiat ovat melko hyvin hammaslääkärikunnan tiedossa ja uutta tutkimustietoa tulee, purennan hoidon merkityksestä erilaisten häiriöiden syntyyn kiistellään yhä. Niinpä hoitoa halutessaan kannattaa kääntyä purentafysiologiaan perehtyneen ja kokeneen hammaslääkärin hoitoon. Purentavirheitä voidaan siis pitää riskinä, joka voi aiheuttaa oireita purentalihaksiin ja leukaniveliin. Nämä taas puolestaan voivat altistaa pää- ja niskahartiakivuille. Purentavirheet ovat kuitenkin usein helposti korjattavissa ja niinpä ne kannattaa korjata potilaalta, joka kärsii pää- ja niskahartiakivuista. Kyll meki Turus... Vaikk me Turus ollaaki muute niimpal erinomassi, nii kyl meilki välil särke päät. Ja sama suomeksi... Lounais-Suomen Migreeni- ja Päänsärky-yhdistys perustettiin Turussa keväällä 1994 välittämään tietoa päänsäryistä ja niiden syistä. Toimintamme perimmäisenä tarkoituksena on tiedottaa ja vaikuttaa sitä kautta suuren säryttömän maailman asenteisiin. Pari kertaa vuodessa järjestämämme yleisötilaisuudet ovat aina olleet hyvin suosittuja, ja näissä tilaisuuksissa onkin käsitelty monia tärkeitä asioita. Olemme järjestäneet esitelmiä mm. lasten päänsäryistä, päänsäryn vaaranmerkeistä, uusimmista tutkimustuloksista sekä vaihtoehtohoidoista. Lounais-Suomen Migreeni- ja päänsärky-yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, ja aivan erityisen innokkaasti toivotamme tervetulleiksi aktiiviset ideanikkarit. Myös päänsäryttömät vaivautukaa mielihyvin. Jäsenmaksut vuonna 1997 ovat 50 mk varsinaiselta ja 20 mk perhejäseneltä. Lisäksi 300 mk kannatusjäseniltä. Jäsenasioista ja yhdistyksen toiminnasta voit kysellä lisää: Hilkka Kettinen, puheenjohtaja puh. (02) Kyll ain niimpal kärssi saa mut onneks ei tartt kärssi itekses! 10

11 Päänsärystä ja migreenistä osteopaatin näkökulmasta Päänsärky on sekä lasten että aikuisten ongelma. Juuri julkaistun lääketieteellisen tutkimuksen mukaan päänsärky on nykyään lasten yleisin sairaus. Migreeniksi on nimitetty päänsärkyä, jossa on toispuoleinen voimakas kipu päässä, oireita silmissä ja/tai pahoinvointia. Käytännössä migreeni käsite on usein laajentunut kaikkiin voimakkaisiin päänsärkyihin ja niihin liittyviin muihin erilaisiin oireisiin. Sen tähden käytämme päänsärkykäsitettä laajennettuna migreenikäsitteenä. Sekundaarisesti näköhäiriöitä, lämpötilan ja verenkierron muutoksia päässä, johon liittyy punoitus tai kalpeus kasvoilla. Siihen voi liittyä myös osittaista kasvojen halvausta. Tämän tilan voi aiheuttaa: Suora toiminnanhäriö kaularangan alueella joko lihaksissa tai pikkunivelissä Autonomisen hermoston refleksi jostakin muusta tilanteesta. Esim. naisilla limakalvojen häiriöistä puberteetti-iässä. Voimakkaasta valoärsytyksestä silmiin tai päänsärky johtuu verisuonten supistumisesta. Kaikissa tapauksissa, joissa päänsärky on toispuolista on kolmoishermo (n.trignemus) häiriössä. Häiriö voi olla hermotulehdus tai hammassärystä aiheutuva hermoärsytys. Kun tilanne kroonistuu tällöin häiriöitä löytyy autonomisesta hermostosta, jotka ovat yhteydessä käden ja rintakehän lihaksiin ja myöskin kallonluihin. Tämä häiritsee vagushermoa, joka aikaan saa oksennusrefleksin. Lisäksi hermot voivat ärsyyntyä infektioista aiheutuvista myrkyistä tai aineenvaihduntahäiriöistä tai ruuansulatuselinten häiriöistä. Migreeniä esiintyy 3-4 vuoden iästä aina vanhuusikään asti. Hoitokokemuksia osteopaatin työssä on ollut vuotiaista. Hoitotulokset ovat sitä parempia mitä vähemmän aikaa päänsärkyä on ollut voimakkaana ja lähes jatkuvana. Pitkäikäisiinkin päänsärkyihin saadaan oireiden lievittymistä ja esiintymistiheyden harvenemista sekä lääkitystarpeen vähenemistä. Osteopaattinen käsittely perustuu aina yksilölliseen haastatteluun ja tutkimiseen: ryhti, rangan liikkuvuus, lihasten jännittyneisyys; ihon väri, kudosten laatu sekä vatsan ja suoliston toiminta. Lasten migreenioireet ovat lähes aina jatkuneet jopa useita vuosia. Useimmiten on tehty neurologisia tutkimuksia, jotka eivät ole antaneet selvitystä päänsäryn syyksi ja silti päänsärky saattaa pahimmillaan olla lähes päivittäistä. Päänsärky aiheuttaa väsymystä ja poissaoloja koulusta. Monella lapsella on myös kova vatsa tai vatsasärkyä, joskus myös harrastuksiin tulee poissaoloja tai niitä täytyy jättää. Tutkittaessa lasten ryhtiä sekä lantion ja rangan liikkuvuutta, löytyy lantion asentovirheitä (kiertoa vaakatasossa ja pystytasossa), rangan kaarteissa muutoksia, pään luiden välisiä jäykkyyksiä ja yksittäisten nikamien välisiä asento- ja liikehäiriöitä. Päänsärkyyn ei löydy yhtä selvästi laukaisevia tekijöitä kuin aikuisilla, mutta jännitys, rasitus, innostuminen ja pitkät ruokailuvälit saattavat aiheuttaa säryn alun. Päänsärky rajoittaa elämää ja tuo oman lisäjännitteen: milloin särky taas alkaa? Aikuisilla päänsärky on ollut usein jo kauan, ja syyt ovat syvemmällä 11

12 ja moninaisempia. Päänsärky saattaa liittyä hormonitoimintaan (naisilla kuukautiskiertoon liittyvä päänsärky tai migreeni), maksan toimintaan ohutsuoliston toimintaan (happo-emäs tasapaino), hartiaseudun jännityksiin sekä alaselän ja lantion jännityksiin. Hoitona klassinen osteopatia on kokonaisvaltaista. Hoito voi olla akuutin särkytilan tai kroonisoituneen ongelman hoitoa. Klassisessa osteopatiassa käsitellään aina koko keho, erityisesti päänsäryn yhteydessä hoito kohdistetaan verenkierron tasapainottamiseen, rangassa olevien jännitysten ja liikerajoitusten vapauttamiseen sekä pään luiden rytmisen liikkeen palauttamiseen. Hoidossa liikkeet ovat pehmeitä, rytmisiä tai mobilisoivia lukkiutumia avaavia liikkeitä. Hoitoon sisältyy lisäksi hoitoa tukeva ja ylläpitävä voimistelu. Päänsärky alkaa helpottaa muutaman hoidon jälkeen. Hoitokertoja tarvitaan tapauskohtaisesti 5-15 kertaa. Pitkäaikaisen migreenin hoidossa hoitoja voi ottaa ylläpitävänä hoitona 1-3 kuukauden välein, kunnes tilanne on tasapainossa ja ihminen hallitsee särkynsä, eikä särky ihmistä. Aina on kuitenkin muistettava tutkituttaa pitkäaikaisen päänsäryn syitä lääkärissä ennen hoitoon tuloa, ettei turhaan menetä aikaa, jos jokin muu hoitokeino, esimerkiksi leikkaus tai hammashoito, olisikin tarpeen. Aila Kemppinen Elv, koulutettu osteopaatti Markku Torvinen koulutettu osteopaatti Fysiopiste Itäkunto (Aila Kemppinen ja Markku Torvinen olivat jäsenillassamme kertomassa osteopatiasta.) Kiinnostavatko migreenitutkimukset? 12 Onko sinulla ja useilla sukulaisillasi ongelmia migreenin kanssa? Oletko kiinnostunut migreeniin liittyvistä sukututkimuksista? Jos näin on ja haluat auttaa migreenin periytymisen ja mekanismien selvittämisessä, soittaisitko ystävällisesti: Mikko Kallela tai (09) 4711 (HYKS) Samalla sinulla on mahdollisuus tarkistaa migreenihoitosi ajanmukaisuus.

13 Anna itsellesi lupa nauttia ja hoitaa itseäsi OLETKO JO KOKEILLUT SHIATSUA? SHI elämän energia A makea TSU painallus Shiatsu on japanilainen hoitomuoto. Sitä käytettiin lähinnä selkäkipuihin ja jäykkien raajojen särkyihin. Ennen tehtiin paljon ruumiillista työtä, ihmisillä oli paljon fyysistä epämukavuutta ja lisäksi vaivasivat usein kylmä ja nälkä. Ihmiset elivät kuitenkin luonnon ja itsensä kanssa sopusoinnussa. Länsimaissa tänäpäivänä koetaan harvemmin suoranaisesti kylmää tai nälkää. Syömme monipuolisemmin, joskin ruuan raaka-aineet ovat käsitellympiä ja sisältävät runsaasti lisäaineita. Fyysinen työkin on keventynyt teknologian huikean kehityksen myötä. Fyysinen rasitus onkin usein monotonista ja vain joitakin lihasryhmiä kuormittavaa. Lisäksi meitä raastavat erilaiset suorituspaineet, ns. urbaani-stressi (jatkuva kiire), sekä jännitys tilat ja erilaiset pelot. On paljon asioita, joita vastaan haluaisimme kapinoida. Kaikille ei yksinkertaisesti sovi nykyinen elämänrytmi. Kehomme on kuin varasto, joka kerää menneisyyden ja nykyisyyden kokemuksia. Negatiiviset ja tukahdetut tunteet saavat varaston täyttymään ja kehomme alkaa oireilla. MITÄ SHIATSU SITTEN ON? Shiatsu tarkoittaa kirjaimellisesti peukalolla painallusta, mutta sen lisäksi se sisältää koko kehon rentouttavaa venytystä, hieromista, sivelyä ja taputtelua. Painalluksien tarkoituksena on paineen kohdistaminen tiettyihin kehon osiin, kuten akupunktiossa, hieroja etsii sormillaan hermoratojen meridiaanit (yhtymäkohdat). Painalluksilla stimuloidaan kehon energiavirtoja liikkeelle. Hoidon aikana ikäänkuin kävellään koko kehon läpi. Hierojan koko herkkä persoona on shiatsu-hoidossa mukana, jotta hoidettavan keho ja mieli rentoutuvat ja vapautuvat. Näin saavutetaan ihanteellinen lopputulos. MIHIN SHIATSU AUTTAA? Shiatsun avulla voidaan helpottaa mm. jännitystiloja, päänsärkyä, väsymystä, unettomuutta, ruoansulatus- ja verenkiertohäiriöitä, sekä niska- ja selkävaivoja. Hoito vapauttaa tukkeutuneet energiavirrat liikkeelle ja auttaa näin kehon ja mielen virkeyteen. Shiatsu-hoito on siis apuna oman energiavirranja tasapainon löytämiseen ja näin elämänlaadun paranemiseen. Shiatsu-hieroja Leena Tynnilä Shiatsu ei tunne ikärajaa. Shiatsu ei aiheuta haitallisia sivuoireita Shiatsu on yksilöllistä. Shiatsussa hoidetaan yhtälailla mieltä kuin kehoa. Hoitajalta vaaditaan myös kykyä kuunnella ja eläytyä. Hyvin monille ihmisille, jo pelkkä toisen ihmisen kosketus tekee hyvää. Kulttuurimme kun ei ole erityisemmin kosketteluun rohkaiseva. Shiatsun yksinkertaisuudessa piilee sen tehokkuus, ottaa ihminen kokonaisuutena huomioon. Keho ei voi hyvin, jos sielu potee tuskaa. 13

14 Asiantuntija vastaa 1. Missä iässä poikani migreeni alkaa, jos hän jatkaa suvumme perinteitä? Migreenin alkamisikää on mahdoton sanoa etukäteen sukuperimän perusteella. Useimmilla on ollut jo ala-asteiässä joitain migreenityyppisiä kohtauksia, mutta ensimmäiset selvät, diagnoosiin johtavat kohtaukset tulevat pojilla usein vasta murrosiän jälkeen. 2. Onko tyypillistä, että kieli tuntuu puutuneelta ja turvonneelta useiden vuorokausien ajan sumatriptaanin oton jälkeen? Ei ole tyypillistä. Sumatriptaanista johtuvat suun limakalvon ja kielen oireet ovat menneet ohitse yleensä muutamien tuntien kuluessa. Sumatriptaani on lyhytvaikutteinen ja poistuu elimistöstä jo seuraavaan päivään mennessä, joten sen sivuvaikutustenkaan ei pitäisi jatkua monta tuntia. 3. Onko syytä huoleen kun vielä 12 tuntia sumatriptaanin oton jälkeen tuntuu kosketusarkuutta joka puolella kehoa etenkin kasvoissa. Tämän lisäksi sormien nivelet särkevät eivätkä taivu. Käytän myös Clotamia migreenini hoitoon. Kasvojen alueen tunnonherkistymistä ja arkuutta sumatriptaanin oton jälkeen on havaittu. Muiden sumatriptaanista johtuvien vartalo-oireiden esiintyminen on epätodennäköistä. 4. Onko manipulointihoidosta (esim. kiropraktikolla) haittaa tai hyötyä, jos niskasta ja selästä on löytynyt kulumia ja vaurioita? Ei yleensä ole haittaa, vaikkakaan 14 etukäteen ei voi olla varma, onko mitään hyötyäkään. Kulumat eivät manipuloimalla muutu miksikään, sen sijaan niskan ja selän kivut voivat helpottua. Kaularangan manipulointihoidosta on tullut haittatapahtumina nikamanvälivaltimoiden vaurioita ja aivoinfarkteja. 5. Vääränlainen fyysinen rasitus pahentaa niskalihaspäänsärkyä, voiko se myös laukaista migreenin? Fyysinen rasitus voi laukaista migreenin, vaikka olisi oikealaatuista. Niskalihaspäänsäryn paheneminen laukaisee migreenikohtauksia. 6. Kuinka erotan onko kyseessä vain vaikea migreenikohtaus vai onko jostain vakavammasta (esim. aivoverenvuoto) kyse? Aivoverenvuotopäänsärky on yleensä selvästi erilainen kuin aiemmat koetut migreenisäryt: hyvin äkillinen, kovempi, taju voi mennä ja oksennus tulee heti, eli nopeammin kuin migreenikohtauksessa. Jos asiasta on epäselvää, täytyy tehdä lumbaalipunktio ja/ tai pään tietokonetomografiatutkimus. 7. Onko käsikaupan särkylääkkeistä (maksimiannostuksena otettuna, pidempien ajanjaksojen ajan) elimistölle enemmän haittaa kuin sumatriptaanista? Nykykäsityksen mukaan on. Käsikauppasärkylääkkeet aiheuttavat merkittävää mahan limakalvon ärsytystä ja pahentavat mahahaavataipumusta. Tällaisia sivuvaikutuksia ei ole todettu liittyvän sumatriptaanin pitkäaikaiskäyttöön. Sumatriptaania ei ole tarkoitettu päivittäiskäyttöön, ja jos tilanne on siihen johtanut, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. 8. Kuinka suuri merkitys on e-pillereiden syönnillä ja vaihdevuosien hormoonihoidolla migreeniin? Kyllä hormonihoidolla on suuri merkitys migreeniin. Joskus hormonihoito voi helpottaa migreeniä, joskus pahentaa. E-pillerimerkkiä kannattaa yrittää vaihtaa pari kertaa, jos migreeni tuntuu pahenevan, ennenkuin luovuttaa. Samoin mielestäni vaihdevuosien hormonihoidolla on todennäköisesti enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä siitä ilman muuta pidä luopua migreenin vuoksi. 9. Kuinka kauan ja minkälaisia annostuksia kortisonia voi käyttää päänsäryn hoitoon ja kuinka vaarallista se elimistölle on? Kortisonia ei pidä käyttää päänsäryn hoitoon kuin aivan erityisissä ongelmatapauksissa. Tällöinkin se sopii vain ensiaputilanteiden hoitoon esim. päivystyspoliklinikoilla. Sen käyttö olisi parasta jättää päänsäryn hoitoon erikoistuneiden yksiköiden harkittavaksi. Poikkeuksena on Horton neuralgia, sarjoittainen päänsärky, jonka särkyjakson kortisonilla voi katkaista 3-4 viikon kuurilla. Kortisoni aiheuttaa aluksi unettomuutta, sen jälkeen nesteen kertymistä elimistöön, turvotusta, ihomuutoksia, luuston kalkkikatoa jne, joten se ei sovellu lainkaan päänsäryn varsinaiseen hoitoon. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS

15 Eroon uupumuksesta Markku T. Hyyppä Vanh. tutkija, tietokirjailija, Mitä uupumus tarkoittaa Väsyminen ja uupuminen ovat jokaisella tuttuja. Raskas juoksulenkki, huonosti nukuttu yö, tilapäiset ristiriidat kotona tai töissä tuntuvat väsymyksenä. Väsymys on useimmiten tilapäistä ja häviää nukkumalla. Joskus väsymys muuttaa luonnettaan. Se ei häviä nukkumalla, vaan pikemmin nukahtaminen ei lainkaan onnistu. Tällöin väsymys on muuttunut henkiseksi uupumukseksi, joka alkaa painaa mieltä, kun asiat eivät luista halutulla tavalla. Kevät- ja kaamosväsymys ovat suomalaiskansallisia uupumuksen muotoja. Taloudellisen laman myötä Suomessa on alettu puhua työuupumuksesta, jonka kouriin joutuvat kaksinkertaista työkuormaa tekevät työlliset. Lienevätkö kivut, säryt ja kolotus suomalais-kansallista perintöä, sillä ne yhdistyvät meillä uupumuksen kokemuksiin. Uupumuksessa eli neurastenialla on pitkä historia. Itseoppinut terapeutti Georg Beard kiinnitti uupumiseen huomiota jo 1800-luvun jälkipuolella. Hän arveli ruumiillisen väsymisen, voimattomuuden ja epämääräisten kolotusten liittyvän teollisen vallankumouksen aiheuttamaan kiivasrytmiseen elämään. Beard oli sähkölampun keksijän Thomas Alva Edisonin tuttuja. Ei ihme, että Beard liitti neurasteniaksi kutsumansa uupumusoireet hermoston sähkölatauksen purkautumiseen. Neurastenia viittaa hermojen heikkouteen. Sigmund Freud arveli, että neurastenia-diagnoosia käytettiin epämääräisesti. Niinpä hän rajasi neurastenian käsittämään fyysisen väsymyksen tunteiden, päässä koettujen painetuntemusten, ruoansulatusvaikeuksien, ummetuksen, selkärangassa koettujen tuntemusten ja seksuaalisen heikkenemisen oireistoksi. Toisaalta Freud ja hänen seuraajansa eivät pitäneet neurasteniaa suuren luokan ongelmana. Se katosikin hetkeksi lääketieteen parrasvaloista, mutta ilmestyi 1950-luvulla uudelleen mm. poli- 15

16 on pelkona ja joukkohysterioina. Stressi-käsitteen levitessä yleiseen tietoisuuteen, kansalaiset alkoivat kutsua kielteisiä ja epämääräisiä tuntemuksia stressiksi ja 1980-luvulta lähtien loppuunpalamiseksi eli burnoutiksi. Alkujaan burnout tarkoitti hoitotyössä toimivien henkistä kuormittumista ja kuorman alle uupumista. Loppuunpalamisen tai työuupumuksen poteminen on yleisesti hyväksytty työpaikoilla, kun taas mielialaoireet ovat edelleen pannassa. Mutta maallikot eivät halua kutsu henkistä väsymystään ja huonovointisuuttaan neurasteniaksi, koska sen pelätään viittaavan korvien välissä olevaan vikaan eli mielialaoireisiin. Pahanolon kokeminen ruumiillisena uupumuksena, kipuina ja unettomuutena on somatisointia eli tunteiden muuttamista ruumiillisiksi oireiksi. Somatisointi voi liittyä tai olla liittymättä ruumiilliseen vaivaan. 16 Uupumuksen psykosomaattisuus eli psyykkisen ja ruumiillisen vuorovaikutus ja siitä johtuva luonnehtiminen neurasteniaksi aiheuttaa suuren yleisön vastareaktioita kaikkialla läntisessä maailmassa. Yhdysvalloissa innostuttiin muutamia vuosia sitten juppitautiin, joka ilmeni New Yorkin nuorilla pankkimeklareilla henkisenä voimattomuutena. Myöhemmin osoitettiin, että kyse oli henkisestä uupumisesta, siis neurasteniasta, sillä intensiivisistä yrityksistä huolimatta virustulehduksia tai muita tartunnan aiheuttajia ei löytynyt. Brittein saarilla neurasteniaa kutsutaan myalgiseksi ensefalomyeliitiksi eli lihaskipuja aiheuttavaksi aivojen ja selkäytimen tulehdukseksi. Tulehdustekijää ei ole löydetty. Suomen kaltaisissa maissa, joissa on voimakas reumaattisten tautien tutkimisen ja hoidon perinne, neurasteniaa kutsutaan fibromyalgiaksi. Amalgaami-tauti, piilomasennus, hiivaoireet, sähköallergia, magneettikenttätauti ja tautisen talon oireista (Sick Building Syndrome) ovat neurastenia-oireiden muita nimityksiä. Kansainväliset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurista toiseen neurastenian oireistoon liittyy samat vaivat: krooninset epämääräiset lihaskivut, voimattomuus, unettomuus ja yleinen paha olo. Suomessa vuoden 1996 alussa käyttöön otettu Maailman terveysjärjestön uusin diagnostinen luokittelu jakaa neurastenian kahteen lajiin. Henkisen suorituksen jälkeen syntyvä uupumus kuten keskittymiskyvyn vaikeudet, epämieluisten asioiden tunkeutuminen mieleen ja ajattelukyvyn koettu tehottomuus luonnehtivat toista neurastenian päätyypeistä. Toiselle muodolle on ominaista, että vähäinenkin ponnistelu aiheuttaa ruumiillisen heikkouden ja uupumuksen tunteita, lihassärkyjä ja kipuja sekä kyvyttömyyttä rentoutua. Myös kiusallisina koetut ruumiilliset tuntemukset kuten jännityspäänsärky, unihäiriöt, huimaus ja epävarmuuden tunne liittyvät neurasteniaan. Pelko terveydentilan heikkenemisestä, lievä masentuneisuus ja ahdistuneisuus kuuluvat oireisiin. Uudessa tautiluokituksessa tunnistetaan myös muita oireistoja, joissa uupumus ja henkinen väsymys ovat keskeisiä. Työuupumus eli burnout on tautinimistössä huomioitu elämäntilanteen hallintaan liittyvänä ongelmana pikemmin kuin diagnosoitavana sairautena. Jos monikipuisuus on muita oireita enemmän esillä, tila luokitellaan määrittämättömäksi reumasairaudeksi eli fibromyalgiaksi. Lama ja uupumus Lisääkö taloudellinen lama uupumusta? Juuri valmistunut väestötutkimuksemme selvitti, onko taloudellinen lama muuttanut suomalaisten mielenvireyttä ja lisännyt uupumusta. Kun ikääntyminen huomioitiin, aikuiset suomalaiset eivät olleet laman aikana väsyneempiä tai uupuneempia kuin 10 vuotta sitten suoritetuissa koko väestöä edustavissa monipuolisissa vireystilatutkimuksissa. Keski-ikäisten (30-49 v.) joukossa unettomuus (muttei uupumus) oli aavistuksen lisääntynyt. Laman aikana työttömiksi joutuneet toki olivat unettomampia ja käytti-

17 vät unilääkkeitä enemmän kuin työpaikkansa säilyttäneet. Koska unettomuus on neurastenian kylkiäinen, sen lievä lisääntyminen aikaisemmin täysin terveillä, mutta myöhemmin työttömiksi joutuneilla, voi olla viite uupumuksen vaaravyöhykkeeseen ajautumisesta. Lama- ja terveystutkimukset pitäisi nyt keskittää nuoriin aikuisiin, joiden työuraa taloudellinen lama värittää. Silti pitäisin selvänä, että ylikuormittuneisuus työssä lisää uupumusta. Sen sijaan suhtaudun varovaisesti vuodenaikavaihtelun ja uupumuksen yhteyteen. Kevätväsymystä ei ole tieteellisesti todistettu. Kaamosväsymys puolestaan on tutkimusten kohteena, mutta se liittyy masentuneisuuteen jos liittyy. Muuten, masennustauti ja itsemurhat lisääntyvät keväällä, vaikka monet luulevat niiden runsastuvan syksyllä ja syystalvella. Uupumus ei ole sama asia kuin masennustauti, mistä johtuen hoitokin on erilaista. Uupumuksen hoitaminen Käyttäytymisen muutokseen ja aktivoimiseen tähtäävät hoidot, esimerkiksi oppimis- ja käyttäytymisterapiaa, ovat tehokkaita uupumuksen hoidossa ja kuntoutuksessa. Vertailevat ja kontrolloidut hoitotutkimukset ovat osoittaneet niiden tehokkuuden. Kansainväliset vertailututkimukset osoittavat, että uudet mielialalääkkeet eivät tehoa uupumukseen, eikä kipulääkeet krooniseen kipuun. Mikään vaihtoehtoinen uupumuksen hoito (akupunktuuri, antioksidantit, homeopatia, hypnoosi, NLP, vesihoidot, vitamiinit, yrtit jne.) ei ole kontrolloiduissa tutkimuksissa osoittautunut lumehoitoa (lume = plasebo) tehokkaammaksi. Käyttäytymismenetelmät soveltuvat hyvin uupuneen kipupotilaan kuntoutukseen. Käyttäytymisterapia ei ole mahdollinen ilman hoidettavan motivoitumista ja omaa panosta. Käyttäytymismuutokseen tähtäävät hoitomenetelmät ovat asiakasystä vällisiä ja perustuvat hoidettavan voimavaroihin. Käytännön tarve on tärkein perustelu niiden soveltamiselle uupuneen kipupotilaan hoidossa. Edellyttäen, että ryhmäterapian asiantuntemusta on käytettävissä, käyttäytymismenetelmät toimivat erinomaisesti ryhmissä, kuten 50 kroonisesta migreenistä kärsivän ryh mäterapiamme osoitti jo 10 vuotta sitten. Ryhmäterapia vähensi oireita ja lääkkeen tarpeen puoleen sekä kohensi merkittävästi elämänhallintaa ja työkykyä. Hoitotutkimukseen osallistuneiden tyytyväisyys oli paras tuloksemme. Ryhmäterapiatutkimusten jälkeen työryhmässäni on suoritettu muita käyttäytymismenetelmää käyttäviä hoitotutkimuksia. Tulokset on julkaistu väitöskirjoina ja kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Käyttäytymismenetelmät korjaavat oireita, jotka alentavat toimintakykyä. Niiden vaikutus voidaan osoittaa arkielämässä, jossa sosiaalinen, psykologinen ja fysiolo gi nen toimivat erottamattomina samassa persoonassa. Vaikka käyt täytymismenetel mät haastavat ihmisen pohtimaan vaikuttimiaan, virheellisiä käsityksiään ja luulojaan, ne eivät leimaa hänen mieltään. Lyhyet kuntoutusjaksot (10 20 kerrallaan tunnin kestävää istuntoa) riittävät hoitotuloksen saavuttamiseen. Vaiku tuksen pysyvyys on kriittinen seikka. Migreenitutkimuksessamme myönteinen vaikutus kesti ainakin tutkimusajan eli 27 kuukautta. Käyttäytymismenetelmiin perustuvia uusia hoitomenetelmiä ei yleensä seurata vuotta pitempään, mutta uupumuksessa vaikutus saattaa jopa tehostua toisena vuotena, kuten brittiläinen asiantuntija Michael Sharpe minulle esitti perustaen käsityksensä vertailututkimuksiinsa. Hoidon mak sajal le ja hoidet tavalle itselleen on ensiar voi sen tärkeää tietää, miten pysyvä käyt täyty mismuutoksen tuoma toimin ta ky vyn palautuminen on. Lyhytkin vaikutus on taloudellisesti kannattavaa, jos kulut suhteutetaan uupuneen kipupotilaan terveys pal velujen käyttöön ja toiminta- ja työkyvyttömyy teen. Terveystalous tutki muksia ei tosin ole käytettävissä. Miksi tehokasta hoitoa ei suosita? Käyttäytymistieteisiin perustuvat hoito-ohjelmat eivät ole saavuttaneet ansaitse maansa asemaa terveydenhoidossa. Oppimis- ja käyttäytymisterapioiden teoria luokitellaan pehmeäksi lääkkeisiin turvatuvan kovan lääketieteen rinnalla. Tautien selittämisen luonnontieteellisestä traditiosta poiketen käyttäytymislääketiede painottaa psy kolo gian sovellutuksia terveydessä ja sairaudessa. Käyttäy ty mis lää ke tie de liitetään usein vaihtoeh toi seen lääketie teeseen, vaikka se ei ole uskomuslääkintää. Sillä on järkevä teoriansa, joka voidaan asettaa koetukselle. Käyttäyty mistera pialla muutetaan vääriä käsityksiä, käyttäyty mistä ja psy kofysiolo gisia reaktioita. Terapia ei tähtää oireiden alkuperäisen aiheuttajan oletuksiin ja aiheuttajan korjaamiseen, vaan tautikäyt- 17

18 täy tymistä ylläpitävi en käsitysten, ajatusten ja väärinkäsityksen pysyvään korjaamiseen. Potilas osallistuu itse tapahtumain kulkuun ja hyväksyy uudet käsitykset vain, jos ne tuntuvat mielekkäiltä. Hän toimii oman elämänsä toimivana subjektina eikä lääkinnällisen toimenpiteen tahdottomana objektina. Hoitoidea on käytäntövaltainen: potilas testaa sen toimivuuden arkielämässään. Lisäkirjallisuutta suomeksi: Furman B, Ahola T. Taskuvarkaat nudistileirillä. Kumous terapiamaailmassa. Helsinki: Ai-ai, Hyyppä MT. Kivun kasvot. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982 Ruumiinkieli. Helsinki: Otava, Mielenvireys ja uupumus. Helsinki: Yliopistopaino, Tunteet ja oireet. Uusin psykosomatiikka. Helsinki: Kirjayhtymä, Toskala A. Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja käytännön sovellutuksia. Jyväskylä: Jyväskylän Koulutuskeskus, Vartiovaara I. Burnoutista jaksamiseen. Helsinki: WSOY, Toimintakertomus vuodelta 1996 Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi nimenmuutoksen Helsingin seudun Päänsärkypotilasyhdistyksestä Helsingin seudun Migreeniyhdistykseksi. Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Anneli Wendelius, varapuheenjohtajana Monica Gylfe, rahastonhoitajana Anja Rissanen ja sihteerinä Leena Kanerva sekä muina jäseninä Hilppa Apajalahti ja Esteri Patteri. Varajäseninä olivat Riitta Komppa ja Hilja Ruotsalainen. Tilintarkastajina olivat Anneli Akaan-Penttilä ja Seija Lauronen, varatilintarkastajina Eine Humpila ja Jaana Haikonen. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden 96 aikana. Hallitus ei nostanut kokouspalkkioita. Jäsenet Jäsenmaksun mennessä maksaneita oli 155, mikä tarkoittaa n. kolminkertaista määrää edellisvuoteen verrattuna. (Jäsenrekisterin mukaan jäseniä oli 230.) Järjestetyt tilaisuudet Luento- ja keskustelutilaisuus Valion toimintakeskuksen tiloissa Meijeritie 6:ssa. esitelmöijänä rekisteröity hieroja Tero Kuronen Vuosikokous oli Kampin palvelukeskuksessa. Jäsenilta Astoria Salin kahviossa Yleisölle avoin luento Porthanian Sali 1:ssä. luennoitsijoina fysiatrian erikoislääkäri Kimmo Pesonen aiheenaan Akupunktio päänsäryn hoitomuotona ja yleislääkäri Leif Lindberg aiheenaan: Mistä migreeni alkaa, miten esiintyy, miten hoidetaan, ym. Yhdistyksen yleisesite Yleisesitettä jaettiin pääkaupunkiseudun apteekkeihin ja terveyskeskuksiin sekä kaikille mainoskampanjan lipukkeen lähettäneille. Jäsenlehti 1. jäsenlehti ilmestyi kesäkuussa. Se oli 8-sivuinen A5-kokoinen moniste. 2. jäsenlehti ilmestyi joulukuussa. Se oli 20-sivuinen B5- kokoinen oikea lehti. Muuta toimintaa Yhdistyksemme sai kuluneena vuonna paljon julkisuutta. Haikon kartanossa oli lehdistötilaisuus , jossa esiintyi useita migreenin asiantuntijoita. Yhdistyksestämme kirjoitettiin moniin lehtiin ja sen kautta saimme paljon lisää jäseniä. Joulukuussa alkoi (jatkui maaliskuulle 97) mainoskampanja useissa aikakauslehdissä. Siinä oli mm. palautuslipuke, jos halusi Mitä on migreeni? -lehtisen ja lisätietoja Helsingin seudun Migreeniyhdistyksestä. Yhdistyksemme sai laittaa oman kirjeen mukaan suoramainoslähetyksiin, jotka Glaxo Wellcome lähetti kaikille Suomen lääkäreille. Siinä mainittiin seikkoja, jotka olivat tärkeitä päänsärkypotilaiden mielestä lääkärin vastaanotolla ollessa. 18

19 Minun tarinani Olen nyt 27 ja kärsinyt migreenistä murrosikäisestä. Onnekasta sikäli, sillä olen kuullut, että tällainen migreeni, joka alkaa hormoonitasapainon muuttuessa, saattaa myös jossain ikäkaudessa hävitä... Toivottavasti lopullisesti. 15-kesäisenä en oikein tiennyt mistä on kyse ja olin melkein helpottunut kun vaivani diagnosoitiin vaan migreeniksi. Pientähän se onkin aivokasvaimeen verrattuna, vaikka sekin vaihtoehto on tässä vuosien saatossa tullut tutkittua. Vuosien saatossa olen myös oppinut olemaan syömättä suklaata, paljon juustoja, mansikoita tai maustettua ruokaa ja olemaan juomatta punaviiniä. Näiden lisäksi on paras olla enemmälti stressaamatta ja polttamatta pinnaansa totaalisesti. Tuntuu, että nykyisin migreenini pitäisikin johtua siitä, että sädekehä kiristää. Muuta selitystä ei uusia muotoja saavalle särylle enää keksi. Liikun, jumppaan, en tupakoi, en pahemmin alkoile vaan ulkoilen, syön ja nukun hyvin. Silti tammikuun aikana olin kolmasti sairaslomalla niska- ja päänsäryn vuoksi. Tämä niskaelementti onkin minulle tuore tuttavuus, mutta sitäkin tylympi. Niistä kohtauksista toipuminen vie yleensä 2-3 päivää työkyvyttömänä. Olemme neurologin kanssa etsineet syytä miksi migreenini on muuttunut myös niskaa jomottavaksi, emmekä keksineet elämässäni mitään muuta muutosta kuin vetoisat työolosuhteet. Olosuhteita pitikin kohentaa, mutta parin kuukauden paperien pyörittelyn jälkeen sain tiedon, että olemme takaisin nollaruudussa. Tällä hetkellä niska- ja päänsärky pysyy kutakuinkin kurissa estolääkityksellä, joka aloitettiin helmikuun loppupuolella. Tähän asti olinkin migreenini kanssa pärjännyt yllättävän hyvin. Sumatriptaanit tehoavat, vaikka niiden jälkeen onkin vähän tokkura olo. Yleensä joudun turvautumaan yhteen tai kahteen injektioon vuodessa, muutoin kohtaukset on saatu kuriin tableteilla. Minulla on aikamoinen kynnys pistää itseäni ja siksi kai olen perin kiinnostunut nenäsuihkeesta. Niska- ja päänsärky kummittelee taustalla edelleen ja aiheuttaa suorastaan pelkoja. Erilaiset tilanteet, jännitys, matkat, suuret juhlapyhät, ylimääräiset vapaat, lomat yms. ovat ennenkin olleet otollisia migreenille, mutta nyt tilanne äityy pahaksi ilman erityistä syytä. Erityisesti pelkään tulevaa kesää, jolloin olen menossa naimisiin. Ja juhlimme häitä kahtena eri päivänä siviilivihkimisen vuoksi. Mitä ihmettä teen, jos hääpäivän aamuna päätä jomottaa ja oksettaa? Sulhaseni naureskelee köijäävänsä minut kirkkoon vaikka paareilla, vaikka myös ymmärtää pelkoni. Minua mietityttää myös migreeni ja raskaus. Tyttöystäväni kertoi päässeensä migreenistä lopullisesti (ainakaan hänellä ei ole ollut kohtausta 6 vuoteen) esikoista odottaessaan. Elättelen toiveita, että minulle aikanaan kävisi samoin. Mietityttää myös migreenin hoito raskauden aikana ja mahdollisten tulevien jälkeläisteni migreenialttius, sillä olen ymmärtänyt, että migreeni olisi perinnöllistä. Niiden elementtien lisäksi, että migreenistä koituu kipua ja mielipahaa, siitä koituu vielä taloudellista menoa aika lailla. Lääkkeet eivät ole halpoja ja kuluja kertyy, vaikka meillä työpaikan sairauskassa maksaa niistä osan takaisin. Puhumattakaan sitten päänsäryn aiheuttamista poissaolopäivistä, joita minulla ei muistaakseni ole ollut yhtäkään ennen tämän vuoden tammikuuta. Lisäriesaa aiheutuu siitä, että jo sovittuja menoja joutuu kohtausten iskiessä perumaan ja joskus jopa karsimaan etukäteen siinä pelossa, että jysäri iskee taas. Tavallaan on lohdullista, että meitä migreenipäitä on niin paljon. Tuskin moista päänsärkyä voi ym- 19

20 märtääkään kuin ihminen, joka on sen itse kokenut. Itse vältän sairastamasta seurassa ts. pakenen omiin oloihini kohtaukseni kanssa. En oikein kestä muiden ihmettelyä tai säälittelyä, vielä vähemmän syyttelyä että itse jotenkin kohtaukseni aiheuttaisin. Onneksi rakas tuleva mieheni ymmärtää ongelmani, ei syyllistä tai päivittele ja jaksaa tukea. Päivä kerrallaan mennään kuitenkin eteenpäin ja elätellään toiveita, että jonakin päivänä migreeni hellittäisi otteestaan. Ja sitä päivää odotellessa yritetään tulla toimeen niillä eväillä, joita onneksi jo sentään on. En tosin tiedä kuinka kauan estolääkitystä voi käyttää ja säilyttääkö se tehonsa. Lohdullista on minulle ollut liittyminen tähän yhdistykseen muutama kuukausi sitten. Tukea ja tietoa on tullut paljon. Oman olotilansa sietää kai helpommin, kun tietää ettei paini ongelmansa kanssa yksin. Hyvää kesää kaikille toivottaen Teija Ajatelkaamme positiivisesti! Piirtäjä Seppo Hämäläisen näkemys migreenistä. 20

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79 Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia www.varavoimala.fi Nykyajan taudit * Kiiresairaus * Univelkatauti * Infoähky * Ilon puutos tauti * Hullutteluvajaus Kiire * Mistä kiire syntyy?

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot