Asemakaavan muutos 75. kaupunginosa, Kolmperä Kortteli 75011, katu-, liikenne ja virkistysalueet. Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 1 (20) Asianumero 693/ /2016 vanha: 5241/ /2014 Aluenumero Ämmäsmäki Asemakaavan muutos 75. kaupunginosa, Kolmperä Kortteli 75011, katu-, liikenne ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivänä huhtikuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Espoossa Ämmässuontien varressa Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen tuntumassa Kolmperän asuinalueesta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä ja

2 2 (20) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Liisa Ikonen etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

4 4 (20) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake, Liikenteen tavoiteverkko Havainnekuvat Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Veneiden talvisäilytysalueet, Esiselvitys, , Vahanen Oy Ämmäsmäen säilytysalue, vaihe 1, Yleissuunnitelmaselostus, , Ramboll

5 5 (20) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Ämmäsmäen alueelle on toiminut maankaatopaikka ja alueesta on muodostunut kukkula. Tällä hetkellä alue on pääosin varastointikäytössä. Pysäköintialueelle on myönnetty tilapäinen lupa haketustoiminnalle. Maanläjitysalue on avointa tilaa, ja siellä toimii lennokkiharrastajien lentokenttä. Alue on kapungin omistuksessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Tavoitteena on muuttaa osa voimassa olevan asemakaavan urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta erityisalueeksi, jossa voidaan harjoittaa veneiden talvisäilytystä oheistoimintoineen sekä muiden ajoneuvojen kuten asuntoautojen ja matkailuvaunujen säilytystä. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaupunki on vuonna 2014 teettänyt esiselvityksen mahdollisuuksista veneiden talvisäilytykseen Espoossa osana metro/rantavyöhykkeen kaupunkirakenteen maankäytön tehostamista. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli veneiden talvitelakointipaikkojen periaatteita , ja päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen. Tonttiyksikkö haki asemakaavan muutosta Osallistumis- ja arviontisuunntelma laadittiin kokonaisuutena, jossa oli mukana Ämmäsmäen ja Kolmperän alueen kaavahankkeet. Osallistumis- ja arviontisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaavoittajien vastaanotto järjestettiin Vuoden 2016 alussa käynnistyi kaupungin ja venekerhojen välinen veneiden talvisäilytystyöryhmän toiminta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ämmäsmäen suunnittelualueen osalta keskeinen kysymykset ovat seuraavat: Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Kaavamuutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen

6 6 (20) periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus on lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Lausuntojen pohjalta aineisto tarkentuu kaavaehdotukseksi, joka tulee nähtäville vuoden 2016 aikana. Ämmäsmäen alue on maakuntakaavassa valkoista aluetta. Maakuntakaavaselostuksessa mainitaan valkoisista alueista mm, että maakuntakaavan valkoisiksi jätetyille alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. - - Valkoisten alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Kunta voi sijoittaa näille alueille mitä tahansa paikallista toimintaa.- - Lisäksi Ämmässuontien linjauksen kohdalla on varaus pääsähkölinjalle (110 kv). Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Voimassa olevassa yleiskaavassa Ämmäsmäen alue on virkistysaluetta, V. Alue varataan yleiseen virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön. Alueella sallitaan 1. yleisen virkistys-, ulkoilu- ja urheilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden, kenttien sekä ulkoiluteiden ja -polkujen rakentaminen, 2. maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen M- alueiden määräysten mukaisesti, 3. ympärivuotis- tai lomakäyttöön tarkoitettuja asuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat yleiskaavan hyväksymisajankohtana jo mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi. Poikkeus- ja rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pinta- ja pohjavesiä saastuteta. Nyt laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kaavamuutok-

7 7 (20) sella noin 5 % yleiskaavan mukaisesta virkistysalueesta muutetaan erityisalueeksi. Käyttötarkoituksen muutoksella ei estetä voimassa olevan yleiskaavan toteuttamista. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet Asemakaava Alueella on voimassa Ämmässuon asemakaava, joka on tullut voimaan Asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, VU, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelelvien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, ET-1 ja yleistä pysäköintialuetta, LP. Alueella on rakennusoikeutta 1000 k-m Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti veneiden talvitelakoinnin periaatteista ja kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään kaavoituksen Ämmäsmetsässä Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet. 1.1 Kaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin uuteen asukkaaseen ja noin uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Kaupunkirakenteen toiminnallista eheyttä vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. Tuetaan pientalorakentamisen kehittymistä. 1.3 Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen. 1.4 Alueiden identiteettiä vahvistetaan korostamalla niiden ominaispiirteitä ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. Kehitetään monipuolista asuntokantaa sekä edistetään alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. 1.5

8 8 (20) Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä korostetaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja sekä edistetään kulkutapojen valintamahdollisuuksia. 1.6 Siniviherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana. a) Kulttuuriympäristöarvot tunnistetaan ja suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat ja merkittävät kulttuuriympäristökokonaisuudet sekä niiden alueelle tarjoamat maisemalliset erityispiirteet. Kulttuuriympäristöjä kehitetään nykyajan vaatimukset huomioonottavalla tavalla. b) Kyläkokonaisuuksia ja maaseutumaisia kulttuurimiljöitä kehitetään niiden perinteisiä arvoja kunnioittaen. c) Riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys mahdollistetaan. d) Riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet turvataan. Virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan seudullinen merkitys huomioonottaen. e) Kävelyn ja pyöräilyn verkostot muodostetaan osaksi viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa. 1.7 Energiaratkaisuissa luodaan edellytykset laajempaa aluetta palvelevalle, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalle tuotannolle sekä paikallisesti tuotettavalle uusiutuvalle energialle. 1.8 Luodaan edellytykset järjestää yhdyskuntatekninen huolto kestävällä tavalla ja varmistetaan sille riittävät alueet. 1.9 Strategiset alueet Espoon keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Edistetään lähialueiden kytkeytymistä kaupunkirataan erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen keinoin. Alueen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Aluetta kehitetään kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Keskustan läheisyydessä mahdollistetaan kaupunkimaisen pientaloasumisen täydentyminen. Kehä III:n aluetta vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeinovyöhykettä. Turunväylän ja Nupurintien käytävän merkitystä työpaikka-alueena vahvistetaan tulevan Länsiradan toteutumisen myötä ja mahdollistetaan seudullisen ekoteollisuusalueen toteutuminen. Pohjois-Espoon ja Vihdintien käytävän merkitystä vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen ja yli kuntarajojen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä. Espoonkartanon kyläalueet tunnistetaan ja niiden elinkelpoisuutta vahvistetaan korostaen maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. Tavoitteena on Espoonkartanon alueen toimintojen sekä niiden edellyttämien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen Tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa pääkaupunkiseudun ampumaurheilukeskus Ämmässuolle, esimerkiksi itäpuolelle Kalliosuon toimintansa päättävän läjitysalueen paikalle.

9 9 (20) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee täyttömäen päällä ja on osin vesakkoitunutta. Alueella kasvaa niittykasvillisuutta Maanomistus Maan omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien tukikohtana noin 500 m2 nurmikenttä ja varastokontti. Yhdyskuntateknistä huolto palvelevien laitosten korttelialue on rakentumaton lukuun ottamatta kevytrakenteista varastorakennusta ja varastoalueen aitausta. Yleinen pysäköintialue ei ole rakentunut. Alueen itäreunassa kulkee ulkoilutie. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole työpaikkoja. Kaupunki on vuokrannut alueita lyhyillä vuokrasopimuksilla yrittäjille ja seuroille. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee Länsi-Espoossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja yleiskaavassa teollisuudelle varatun alueen tuntumassa. Turunväylä ja Nupurintie sijaitsevat alueen pohjoispuolella. Alueen liikenne kulkee Ämmässontietä ja Nupurintietä. Alueen länsipuolella on Kolmperän asuinalue ja Kolmperä-järvi. Kaupunki-/taajamakuva Alue on entinen täyttömäki, jonne on vuosikymmenien aikana läjitetty puhtaita maita, tuhkaa ja rikipoistoaineita. Lähitystoiminta on päättynyt vuonna Tällä hetkellä siellä on Ämmässuontien reunassa biopolttoainevarastointia, varastoaitaus, vähäistä maanrakennuskaluston varastointia sekä mäen päällä lennokkiharrastajien kenttä. Kaava-alue sijoituu avoimeen, loivasti kumpuilevaan maisematilaan, joka rajautuu reunoilta talousmetsävaltaisiin kangasmetsiin. Ämmässuon alue kohoaa jopa 20 metriä ympäröivää maastoa korkeammalle. Mäkeä reunustava puusto kuitenkin estää alueen ulkopuolelta laajat näkymät sisään alueelle. Alueella kasvaa matalaa koivu- ja mäntyvaltaista taimikkoa sekä heinä- ja ruohovartisia kasveja ja varpukasvillisuutta. Alueen lähellä on antennimasto. Täyttömäki Alueelle on puhtaiden ylijäämämaiden lisäksi 1990-luvulla sijoitettu voimalaitostuhkaa ja rikinpoistoaineita. Läjitystoiminta on alueella päättynyt vuonna Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ( , Dnro UUD-

10 10 (20) ELY/902/07.00/2010) Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman ja maisemointia on alueella toteutettu suunnitelman mukaisesti. Mikäli toiminta alueella muuttuu säilytystoiminnan myötä, tulee entisen maanläjitysalueen maisemointisuunnitelma päivittää ja hyväksyttää uudelleen. Alueen ja maisemoinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon valuma- ja suotovedet. Massansiirrot on alueella tehtävä siten, että tuhkaan tai huonosti vettä läpäisevään pintapeittokerrokseen ei kosketa. Täyttömäellä, kaava-alueen ulkopuolella on sekä pohjaveden että täytönsisäisen veden tarkkailupisteet. Alueen aiempi toiminta on ollut luvanvaraista. Tällä hetkellä voimassa oleva ympäristölupa koskee vesien tarkkailua. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee Turunväylän (vt1) sekä sen rinnakkaisväylän Nupurintien (mt 110) eteläpuolella. Alueen ajoneuvoliikenne tulee Nupurintieltä Ämmässuontien kautta. Nupurintieltä on yhteys Turunväylälle Histan eritasoliittymän kautta. Nupurintien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Kulmakorventien ja Ämmässuontien välillä vuonna 2014 oli 5200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaita ajoneuvoja tuosta määrästä oli 28%. Ämmässuontien vastaava luku samalta vuodelta on 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaita ajoneuvoja 34%. Kevytliikenne Alueelle ei ole tällä hetkellä pyöräteitä tai jalkakäytäviä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ämmässuontietä kuljetaan Ämmässuon jätteenkäsittelyalueelle. Alueella ei ole yleisiä pysäköintialueita Julkinen liikenne Bussiliikenne kulkee Nupurintiellä. Nupurintiellä kaava-alueen läheisyydessä on bussipysäkkipari Ämmässuo. Siinä pysähtyvät Espoon sisäiset linjat 28K, 28KB, 28KT, sekä seutulinja 243. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on vesihuolto Luonnonolosuhteet Kaava-alueella maastonmuodot nousevat itä-länsi-suuntaisesti korkeusasemasta noin + 69 mpy tasolle +75 mpy. Kaava-aluetta ympäröivässä maisematilassa kumpuilevat maastonmuodot jaksottavat aluetta pienempiin maisematiloihin: laaksoihin ja lakialueisiin, joista aukeaa näkymiä pitkälle, Ämmässuon avoimeen maisematilaan. Kaava-alueen itäpuolella avautuu teollisuusvaltainen maisema, jossa on muun muassa maanläjitystoimintaa, erilaisten tavaroiden varastointia sekä moottoriurheilurata. Kaava-alueen kasvillisuudella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia arvoja. Kasvillisuus koostuu pääasiallisesti noin vuotiaasta koivu- ja mäntyvaltaisesta taimikosta sekä heinä- ja ruohovartista kasveista ja varpukasvillisuudesta.

11 11 (20) Kaava-alue on toiminut maanläjitysalueena ja alueen viereen on sijoitettu myös Suomenojan kivihiilivoimalaitoksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä syntynyttä lentotuhkaa sekä rikinpoistoainetta. Läjitystoiminta on lopetettu vuonna 2003, jolloin myös alueen pinta on tasattu ja tuhkanläjitysalueiden päälle on rakennettu veden imeytymistä estävä kerros Suojelukohteet Aluella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja eikä siellä esiinny suojeltuja luontokohteita. Kaava-alueen luoteispuolella on tunnistettu liito-oravan ydinalueita, mutta itse kaava-alueella oleva luonnonympäristö ei kuitenkaan ole liito-oravalle soveltuvaa. Kauempana kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue Ympäristön häiriötekijät Alueelle kantautuu liikenteen melua Turunväylän ja Nupurintien läheisyydestä johtuen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Ämmämäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan Espoossa helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytyksen. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta Espoon metron kehitysvyöhykkeellä, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, jolloin nykyiset rannanläheiset talvisäilytysalueet pienenevät. Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää tehokkaasti metroasemien lähialueita ja hyödyntää merenrannan tuomaa arvostusta asuntotuotannossa sekä merenranta-alueiden virkistyskäytössä. Ämmäsmäen telakointialueen tavoitteena on mahdollistaa myös tulevaisuudessa kohtuuhintainen talvitelakointimahdollisuus ja mahdollisuus omatoimikausihuoltoihin. Lisäksi uudella säilytysalueella varmistetaan veneilyyn liittyvien ympäristönsuojeluvaatimusten toteutuminen. Tavoitteena on mahdollistaa veneilyyn liittyvän yritystoiminnan kehittyminen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Ämmäsmäen alue on veneiden talvisäilytykseen liittyvän esiselvitystyön esiintuoma vaihtoehto, mikä parhaiten vastaa asetettuja tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat mm. kenttämuotoinen, kaupungin toteuttama ja ainakin alkuvaiheessa hallinnoima, talvitelakointi kaupungin omistuksessa olevalla maalla. Alkuvaiheessa tavoitteena on noin 5 ha suurinen alue, jonne mahdollistetaan noin veneen ja/tai asuntovaunun, -auton, peräkärryn säilyttäminen. Tavoitteena on vastata talvisäilytyspaikkojen kysyntään suhteessa kaupungin väestönkasvuun. Tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen ja nykyaikainen veneiden ja ajoneuvojen säilytysalue. Alueelle rakennetaan asianmukaiset pesupaikat öljyn- ja irtoaineiksen erotuskaivoin. Alue tasataan ja päällystetään siten, että pintavedet voidaan ohjata hallitusti. Pysäköinnille varataan tilaa erityisalueelta.

12 12 (20) Tavoitteena on mahdollistaa huoltorakennuksen rakentaminen tai nykyisen rakennuksen kunnostaminen. Tätä varten alueelle osoitetaan rakennusoikeutta. Lisäksi tavoitteena on, että alueen ulkopuolelle jäävää väylästöä voidaan kunnostaa palvelemaan ulkoilijoita sekä veneensäilytysalueen käyttäjiä. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Ämmäsmäen alueen kehittämisestä saatiin asukaspalautetta Kolmperänranta- Ämmäsmäki osallistusmis- ja arviointisuunnitelman kuulemisen yhteydessä. Mielipiteen jättäneet asukkaat vastustavat veneiden- ja ajoneuvojen säilytysalueen rakentamista alueelle. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutos vastaa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen päätöstä. Tavoitteena on Ämmäsmäen kehittäminen sellaiseen tarkoitukeen, joka sopii täyttömäen luonteeseen. Alueen ympäristö siistiytyy ja identiteetti vahvistuu monipuolisen toiminnan kautta. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia voimassa olevan asemakaavan mukaiseen käyttöön; Virkistys- ja urheilupalveluiden aluetta jää täyttömäelle ja lähimetsään edelleen noin 30 hahtaaria. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 10,5 hehtaria (ha). Kokonaisrakennusoikeus on 1000 k-m 2. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus pysyy ennallaan. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Alueelle osoitetaan eritysalue veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle, E-1. Alueen pinta-ala on noin 6,3 ha ja rakennusoikeus on 1000 k-m 2. Alue aidataan korkeatasoisesti, siten että täyttömäen rakenteet eivät vaurioidu. Alue valaistaan. Pysäköintialue osoitetaan aitojen ulkopuolelle säilytysalueen sisäänkäyntien viereen. Säilytysalueelle voi ajaa autolla. Kenttä jäsennetään kulkureitteihin, säilytysriveihin sekä pesualueeseen, joka asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan vesihuolto ja asianmukaiset erottelukaivot pesuvesille. Hulevedet käsitellään viivytysrakenteiden tai maaperän salliessa imeytyspainanteiden avulla. Alueelle ei ohjata ympäröivän virkistysalueen pintavesiä.

13 13 (20) Havainnekuva säilytysalueesta (Kuva: Ramboll Finland Oy) Virkistysalueet Ämmässuontien varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi VL-1. Alueella kulkee sorapintainen reitti, jota voidaan kehittää ulkoilukäyttöön. Tällä hetkellä puomilukittu reitti palvelee täyttömäen huoltoa ja tarkkailua. Säilytysalueen eteläreunassa säilyy virkistys- ja ulkoilupalveluiden aluetta, VU Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevasta liittymästä Ämmäsuontieltä. Liittymä sijaitsee vajaan 400 metrin päässä Nupurintiestä ja noin 50 metrin päässä Ämmässuonkujasta etelään. Alueelle johtavan tien varteen, veneiden säilytysalueiden väliin on osoitettu pysäköintipaikka 24 ajoneuvolle. Nämä on osoitettu asemakaavan sijainniltaan ohjeellisina. Säilytysalueiden ajoyhteydet toteutetaan alueen sisäisin järjestelyin. Voimassa olevassa asemakaavassa Ämmässuontie-kadun katkaisee kevyenliikenteen väylä merkintä. Katuyhteys oli tavoitteena katkaista, kun Kulmakorventie rakentuu. Merkintä poistetaan asemakaavan muutoksessa, koska liikenteen toimivuuden kannalta Ämmässuon katuyhteys Nupurintieltä HSY:n jätteenkäsittelyalueelle tarvitaan jatkossakin Palvelut Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta veneiden huoltorakennusta varten. Rakennuksen toiminnasta voi vastata myös yksityinen toimija Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on vesihuolto. Uudet vesihuollon linjat toteutetaan siten, että ne ovat toimintakuntoisia läpi vuoden. Alueelle rakennetaan asfaltoitu pesualue, joka koostuu neljästä erillisestä pesukaistasta. Nämä varustetaan vesipisteellä ja sähköllä.

14 14 (20) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on toiminut puhtaiden maiden läjitysalueena, maaperässä ei ole pilaantuneita maita. Nykyisen täyttömäen pinta suunnittelualueella vaihtelee välillä Turpeet on säilytysalueen yleissuunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperätutkimusten perusteella otettu ennen kuin alue on täytetty. Täyttömaan vallitseva maalajit ovat hiekka ja savi. Pintakerrokset ovat soraisia. Alueen rakennettavuus luokka on 6 eli rakentamiseen erittäin huonosti soveltuva alue. Suunnittelualueella sijaitsee yksi vanha pohjaveden tarkkailuputki, josta on seurattu täytön sisäisen vedenpinnan korkeutta osana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Yleissuunnitelman mukaan kantavuustarkastelut on tehty suunnittelualueen heikoimman luonnollisen maaperän kohdalla. Yleissuunnitelman yhteydessä toteutettujen pohjatutkimusten mukaan turve on poistettu näiltä alueilta lähes täysin eikä sortumavaaraa ole. Tehdyn stabiliteettitarkastelun perusteella yleissuunnitelman mukaisen säilytysalueen rakentaminen ei edellytä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Säilytysalueen koilliskulmassa täyttömäen nykyiseen luiskaan ulottuvat säilytysalueen pengerluiskat tulee tehdä 1:3 kaltevina tai loivempina. Maaperän luonne on huomioitu sekä säilytysalueen rakentamiseen liittyviä yksityiskohtia on ohjattu asemakaavamääräyksin. Kuva: Alueen maaperäkartta sekä värien ja merkkien selitykset.

15 15 (20) Kaavan mukainen luonnonympäristö Alue sijaitsee täyttömäellä. Kaavamuutos koskee säilytysalueen yleissuunnitelman mukaista osaa täyttömäen alueesta. Alueelle ei ole luonnonmukaista ympäristöä. Aluetta on muokattu ja kulkuyhteyksiä on rakennettu täyttöjen yhteydessä. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita eikä kaavamuutoksella ei ole vaikutusta läheisiin liito-oravan elinympäristöihin tai Kakarlammin luonnonsuojelualueeseen. Laaja, avoin alue on lepakoiden kannalta vähempiarvoinen, sillä alueella ei ole vanhaa puustoa, luonnonkoloja tai luolarakenteita, jotka muodostaisivat lepaikoille sopivia, suojaisia saalistus- ja piilopaikkoja. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Ei merkittävää liikenteellistä haittaa. 4.6 Nimistö Nimi VL-alueelle, joka on Ämmäsmäen veneidensäilytysalueen kohdalla Ämmässuontien varressa: Ämmäsmäenlaita Käringbacksliden 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Alue siistiytyy ja sen luonne muuttuu huolitellummaksi, kun sinne sijoittuu aidattu, valaistu ja pinnoitettu säilytysalue. Tällä hetkellä alueella on vähäistä tilapäistä toimintaa kuten koneiden ja laitteiden varastointia sekä haketetun puun käsittelyä ja varastointia. Nämä toiminnat poistuvat ja niille osoitetaan mahdollisesti uudet alueet toisaalla, ei kuitenkaan Ämmäsmäellä. Alueen virkistyskäyttö on ollut vähäistä alueen luonteen vuoksi. Täyttömäen ympäri kiertävä ajoväylä jää paikoilleen ja sitä voi edelleen käyttää ulkoiluun. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Nykyiset rakentumattomat yhdyskuntateknisten rakennusten korttelialueen rakennusoikeus (500 k-m 2 ) sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueelle osoitettu rakennusoikeus (500 k-m 2 ) osoitetaan uudelle erityisalueelle. Jos säilysalueelle rakennetaan varastohalli, jäsentää se aluetta ja mahdollistaa monipuolisempia palveluita. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualueen itäpuoliselle kaava-alueelle Kulmakorpi I:lle tehty Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys (Sweco Oy 2015) ja Nupurintielle tehty

16 16 (20) Nupurintien tarveselvitys välillä Metsälammentie Kirkkonummen raja - selvitys (Sweco Oy 2015) korvaavat ja päivättävät osittain aiemmin ympäröivään alueeseen tehtyä aluevaraussuunnitelmaa. Edellä mainitun liikenneselvityksen mukaan erityisesti tätä aluetta koskeviin kehittämistarpeisiin kuuluu mm. Ämmässuontien liittymän kanavointi liikennesaarekkein. Tämä sujuvoittaa Nupurintien ja Ämmässuontien välisen liittymän liikennöintiä. Itäpuolinen Kulmakorpi I-asemakaava mahdollistaa Kulmakorventien rakentamisen HSY:n jätteenkäsittelylaitokselle asti, jolloin kulkuyhteys myös Kulmakorventietä pitkin on mahdollinen. Ämmässuolle suuntautuva liikenne on vähentynyt noin puoleen jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaalle. Toisaalta Ämmässuon alueen tulevaisuuden suunnitelmat ja Kulmakorven alueen uusi mahdollinen maankäyttö yhdessä voivat yhdessä lisätä Nupurintien ja alueen muun katuverkon liikennemääriä. Ämmässuontien säilyminen autoliikenteen käytössä Kulmakorventien rakentamisen jälkeenkin tasaa Nupurintien liittymien kuormitusta ja lisää siten liikenneturvallisuutta risteysalueilla. Kulmakorpi I-asemakaavaan tehdyn Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys raportin mukaan liikenne-ennuste Kulmakorventien ja Ämmässuontien välille on noin 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa (KAVL 2030). Kulku veneensäilytysalueelle tapahtuu Ämmässuontieltä olemassa olevasta liittymästä hieman Ämmässuonkujan jälkeen. Venesäilytyspaikkoja on verraten paljon ja olettavasti jokainen veneen omistaja tulee paikalle henkilöautolla tuomaan, hakemaan tai huoltamaan venettä. Tämä toiminta on kuitenkin niin kausiluontoista ja tapahtuu sen verran eri aikoihin ettei liikennemäärät nouse sille tasolle, että ruuhkia tai liikenteen tukkeutumisia pääsisi syntymään. Ämmäsmäen asemapiirustuksessa on esitetty alueelle johtavan tien varteen pysäköintialue, jossa on 24 pysäköintipaikkaa. Pysäköintialue sijaitsee säilytyskenttien välissä. Paikkojen voidaan katsoa riittävän kyseiselle toiminnalle hyvin. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueella olevalla kasvillisuudella tai eläinlajistolla ei ole todettu olevan tavanomaisuudesta poikkeavia arvoja, jotka vaarantuisivat alueen rakentamisen myötä. Ämmässuon kumpuilevaan maisemaan muodostuu veneiden säilytysalueen rakentamisen myötä uusi elementti, joka sijoittuu avoimen, kumpuilevan maisematilan ja teollisuusmaiseman väliin. Alueelle rakennettavat aidat, tukimuurit sekä muut rakenteet rakennetaan korkeatasoisesti, sillä ne muodostamat reunan avoimelle maisematilalle. Alueelle rakennettavan valaistuksen suunnittelussa pyritään välttämään ympäristön häikäisyä, jolloin säilytysalue ei korostu tarpeettomasti ympäristössään. Ämmässuontien ja veneiden sekä ajoneuvojen säilytykseen varatun alueen väliin jätetään lähivirkistysalue, jossa säilytetään olevaa puustoa tai johon istutetaan uutta puustoa muodostamaan visuaalinen raja maisemalle. Alueen tulevat toiminnot suunnitellaan siten, että ne eivät aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli rakennusalueen todetaan olevan saastunut alueella aiemman toiminnan johdosta, maaperä puhdistetaan. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ( , Dnro UUD- ELY/902/07.00/2010) Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman ja maisemointia on alueella toteutettu suunnitelman mukaisesti. Säilytysalueen rakentamisen myötä alueen maisemointisuunnitelmaa tulee päivittää.

17 17 (20) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Alueen luonne ei nykyisellään ole houkutellut virkistyskäyttöön. Kaavamuutoksella rakentumaton virkistys- ja ulkoilupalveluiden alue pienee. Käyttötarkoituksen muutoksella saattaa olla vaikutusta alueesta syntyvään mielikuvaan. Toisille muutos voi merkitä viheralueen ja virkistysmahdollisuuden kaventumisesta toisille uudenlaisen toimintaympäristön rakentumista. Käyttäjien lisääntyessä sosiaalinen kontrolli lisääntyy ja Ämmässuon alue tulee tutuksi. Säilytysalueen sijoittuminen tuo uutta toimintaa alueelle. Pääosa alueen käyttäjistä toimii aidatun alueen sisällä, mutta osalle alueesta voi muodostua kuntoilu- ja ulkoiluympäristö. Alueen ympärillä oleva ympäristö/jätehuollon toimintalalue on vahvasti valaistu. Alueen valaistus luo kajoa taivaanrantaan, millä voi olla vaikutusta lähialueiden asukkaiden oloihin. Säilytysalueen valaistuksen vaikutuksia voidaan kuitenkin hallita mm. valaistusajastuksen, valaisintyypin ja valaistustehon valinnalla sekä kasvillisuuden avulla. Ämmäsmäen maisemointisuunnittelman avulla ihmisten elinympäristön muutokseen voidaan vaikuttaa. Istutusten lisäämisellä ja tarkoituksenmukaisten reitistöjen suunnittelulla voidaan luoda myös myönteisiä vaikutuksia alueen käyttömahdollisuuksiin ja siitä syntyviin mielikuviin. Veneiden säilytystoimintaa ohjataan Espoon satamasäännöissä, jonka avulla toiminnan haittavaikutuksia kuten työkoneiden käyttöä voidaan hillitä ja/ tai kontrolloida. Alueella ei ole ympärivuorokautista valvontaa vaan kulkulupa on säilytyspaikan lunastaneilla. Toiminnasta ei aiheudu lähialueiden asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuksia. Ratkaisu edesauttaa Kulmakorpi-Ämmäsuo alueen kehittämistä/ imagon muuttamista ja mahdollistaa kaupungin roolin uudelleenarvioinnin venesäilytyksen hallinnoinnissa. Veneilijä voi säilyttää telakointipukit ja -tarvikkeet, venetrailerin tai myös veneen paikallaan koko sopimuskauden ajan, kun taas satamien säilytysalueilla veneet on laskettava ja putkit siirretävä muualle. Yleisille pysäköintialueille varastoitujen veneiden ja ajoneuvojen määrän arvellaan vähenevän, kun toiminnalle on osoitettu asianmukainen alue. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen kehittäminen veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle on merkittävää metrovyöhykkeen ranta-alueen kehittimisen näkökulmasta. Kaupunki on selvittänyt vaihtoehtoisia sijainteja veneiden talvisäilytykselle vuonna 2014 laaditussa esiselvityksessä. Samana vuonna Ämmäsmäen kehittämisestä veneiden talvitelakointialueeksi on päätetty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa, joka on kehottanut asemakaavan muutoksen valmisteluun. Näillä toimilla kaupunki on mahdollistamassa nykyaikaisen säilytysalueen rakentumisen ja veneilypalveluiden sijoittumisen alueellaan. Nykytilanteessa Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5500 laituripaikkaa, 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2500 talvitelakointipaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2200 Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150).

18 18 (20) Noin 3000 venettä on talvitelakoituna muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla kuten muiden kaupunkinen ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/ hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Ämmämäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan helposti kuljetettavien veneiden varastoinnin talven ajaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Säilytysalueen rakentaminen käynnistyy, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan. Voimassa olevan Ämmässuon asemakaavan mukaista yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET-1) voidaan kehittää veneiden säilytysalueena jo nyt. Alueelle ei kuitenkaan saa sijoittaa jätehuoltoa tai sitä palvelevaa toimintaa. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksessa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö, tarvittavat ohjeet ja muut suositukset. Alueen totetus tehdään yleissuunnittelun pohjalta tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti. Alueen venesäilytyskäytössä noudatetaan Espoon Satamasääntöjä. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraavaavat mm. rakennusvalvonta ja liikuntatoimi sekä ympäristöviranomaiset. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella Kolmperänranta- Ämmäsmäki, asemakaava ja asemakaavan muutos, osallistusmis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Finnoon kehittämisprojektin, sivistystoimen, kaupunkitekniikan keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Projektinjohtaja Kimmo Leivo, Finnoon kehittämisprojekti Asiantuntija Tapani Kortelainen, Sivistystoimi/ Liikunta- ja nuorisopalvelut Venesatamapäällikkö Lennart Pettersson, Sivistystoimi Ympäristötekniikkainsinööri Virpi Nikulainen, Kaupunkitekniikan keskus

19 19 (20) Aluepäällikkö Heli Rautio, Kaupunkitekniikan keskus Geotekniikkapäällikkö Matti Kaurila, Kaupunkitekniikan keskus Ympäristötarkastaja Harri Anttila, Ympäristökeskus Maanmittausteknikko Juha Pulkkinen, Tekninen ja ympäristötoimi/ Tonttiyksikkö Arkkitehti Anu Ylitalo, Kaupunkisuunnittelukeskus/ yleiskaavayksikkö Arkkitehti Tuomo Näränen, Kaupunkisuunnittelukeskus/ yleiskaavayksikkö Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut aluearkkitehti Liisa Ikonen, suunnitteluinsinööri Markus Pasanen ja maisema-arkkitehti Katariina Peltola. Asemakaavakartan on laatinut erikoissuunnittelija Timo Pesonen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kaavaratkisun vaihtoehtoja on tarkasteltu veneidensäilysalueesta laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Suunnittelun edetessä säilytysalueen laajuus on pienentynyt ja toimintojen jäsentely alueella tarkentunut. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj allekirjoitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Kuulutus oas:n nähtävillä olosta ja kaavahankkeen vireilletulosta OAS nähtävillä Kuulutus kaavahankkeen vireilletulosta Kirkkonummella Västra Nylandissa ja Kirkkonummen Sanomissa ksl, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 )

20 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Liisa Ikonen Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja