Takkulanlaita 89. kaupunginosa, Lakisto Kortteli Asemakaava

Transkriptio

1 (13) Asianumero 5452/ /2011 Aluenumero Takkulanlaita 89. kaupunginosa, Lakisto Kortteli Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 23. päivänä tammikuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Alue sijaitsee Takkulan kylässä, Vihdintien pohjoispuolella ja Lakistontien länsipuolella, osoitteessa Vihdintie 101. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 (13) 2 Vireilletulo Laatija Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu Espoon kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaava- ja tonttiapu Ali Karjalainen Puh

3 (13) 3 SISÄLLYSLUETTLO SIVU 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö Suunnittelun vaiheet 4 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät 7 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet 7 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö 10 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryh- 10 mien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Muut merkittävät vaikutukset 11 6 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta Sopimukset 11 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 12 LIITTEET: Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavakartta ja selostus.

4 (13) 4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue sijaitsee Takkulan kylässä, Vihdintien pohjoispuolella ja Lakistontien länsipuolella. Kaavoitushakemuksen jättänyt maanomistaja omistaa Takkulan kylässä olevan tilan rn:o 1:90, osoitteessa Vihdintie 101. Alueella on osittain pysyvillä ja osittain tilapäisillä rakennusluvilla rakennettuja varastorakennuksia. 1.2 Asemakaavan sisältö Nykyinen, pysyvillä ja pääosin tilapäisillä rakennusluvilla toteutettu varastoalue kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueen rakennusoikeudeksi esitetään tehokkuuslukua e= Suunnittelun vaiheet Asemakaava on tullut vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n päiväämällä asemakaavoitushakemuksella. Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Ilmoitus on julkaistu edellä mainituissa ilmoituslehdissä Kaavoitusaloitteen tekijä on hakemuksessaan esittänyt mm. seuraavaa: Kaakelikeskus Helsinki Oy omistaa Espoon kaupungin Takkulassa kiinteistön, jonka kiinteistötunnus on Alueella on yhtiön varastohalleja sekä pysyvillä että tilapäisillä rakennusluvilla. Yritys on viimeksi hakenut poikkeuslupaa noin k-m2 suuruisten tilapäisten varastohallien paikallaan pysyttämiseksi 10 vuoden ajaksi. Kaupunkisuunnittelupäällikkö on tekemällään päätöksellä hylännyt haetun luvan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella. Päätöksessä todetaan, että mikäli varastohallien tarve on kyseisellä kiinteistöllä jatkuvaa, on hakemuksen kohteena olevat tilapäiset hallit ja tilapäinen laajennus syytä korvata pysyvillä varastorakennuksilla. Yrityksen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että alueella voidaan edelleen harjoittaa varastointitoimintaa. Pysyvän luvan saanti varastohalleille edellyttää joko asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua. Hanketta on pidetty liian suurena, jotta se voitaisiin käsitellä suunnittelutarveratkaisuna. Kaavoitushakemuksen tehneen maanomistajan ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajien neuvottelussa on päädytty siihen, että alueelle tulee laatia asemakaava ja että kaavan laatiminen käynnistetään maanomistajakaavoituksena. Kaava-alueen rajausta määritettäessä on oltu yhteydessä itäpuolisiin rajanaapureihin. Heille on kaavan laatija lähettänyt ja päivätyt kirjeet. Viimeksi lähetyssä kirjeessä on rajanaapureille annettu aikaa saakka ilmoittaa mielipiteensä, haluavatko mukaan asemakaavaan. Elisa Oyj on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta tulla mukaan kaavaan. Muilta rajanaapureilta ei ole tullut mitään palautetta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei Vihdintien tälle osuudelle ole suunnitteilla parantamishankkeita tai suunnitteluhankkeita vuosien toteuttamissuunnitelmassa.

5 (13) 5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niillä Helsingin seutua kehitetään kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Laaditulla asemakaavalla edesautetaan työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä alueella Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alueelle ei ole esitetty erityistä käyttötarkoitusta (valkoinen alue). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Lakistontie ja Vihdintie on osoitettu maakuntakaavassa Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa II (YM ). Suurin osa suunnittelualueesta on yleiskaavassa merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), jolla voidaan sallia myös suuria varasto- ja myymälätiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Ote yleiskaavasta on sisällytetty kaavaselostuksen liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaava Alueella ei ole aiemmin laadittua asemakaavaa Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.

6 (13) 6 Kaava-alue sijaitsee noin viisi kilometriä Kalajärven aluekeskuksesta länteen, Vihdintien, Velskolantien ja Lakistontien risteyksen länsipuolella. Alueella on Kaakelikeskus Helsinki Oy:n varastorakennuksia. Kaava-alue rajautuu eteläpuolella Vihdintiehen Maanomistus Kaakelikeskus Helsinki Oy omistaa kaavoituksen kohteena olevan tilan, jonka kiinteistötunnus on Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella on Kaakelikeskus Helsinki Oy:n varastorakennuksia. Alueen liikenne tapahtuu Vihdintien kautta. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole asukkaita. Alueella on varastorakennuksia, joissa työskentelee neljä viisi henkilöä päivittäin. Yhdyskuntarakenne Alueen itäpuolella on Elisan puhelinkeskusrakennus. Kaupunki- / taajamakuva Vihdintie on keskeinen kaupunkikuvallinen elementti alueella. Välittömästi suunnittelualueen länsi-, pohjois- ja itäpuoli on rakentamaton metsäaluetta Elisan puhelinkeskusrakennusta lukuun ottamatta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue rajautuu etelässä Vihdintiehen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön laskentojen mukaan Velskolantien itäpuolella on tehty liikennelaskenta vuonna 2009, jolloin kavl oli Vuoden 2011 kavl on 4700 ja vuonna 2009 se oli Raskaiden ajoneuvojen osuus liikenteestä on noin 8 %. Kevytliikenne Vihdintien tällä osalla ei ole kevyenliikenteenväyliä. Julkinen liikenne Vihdintietä kulkevat seutulinjat 345 (Elielinaukio-Rinnekoti) ja 346 (Helsinki- Kalajärvi) ja Espoon linja 70 (Rinnekoti-Röylä-Kalajärvi) ja 70V (Rinnekoti- Vihdintie-Kalajärvi). Lakistontietä kulkevat näistä linjat 345 ja 70,70V. Lähimmät pysäkkiparit ovat nimeltään Mustasilta (Lakistontien puolella) sekä Lakistonristi (Vihdintiellä). Lisäksi Vihdintietä liikennöi kaukoliikenteen linja-autot.

7 (13) 7 Palvelut Alueella ei ole kaupallisia palveluja. Lähimmät palvelut sijoittuvat Kalajärven aluekeskukseen. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle ei ole rakennettu vesijohtoa, viemäriä eikä kaukolämpöä Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen pinta-alasta on lähes 2/3 asfaltoitua piha-aluetta Suojelukohteet Alueella ei ole rekisteröityjä suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Vihdintien liikenne aiheuttaa vähäisiä melu- ja päästöhaittoja alueelle. 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on turvata olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella. Kaavassa esitetty maankäyttö noudattaa voimassa olevassa yleiskaavassa esitettyjä tavoitteita. Kaavassa esitetty rakennusoikeus mahdollistaa vähäisessä määrin lisärakentamisen alueelle. 3.3 Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteet Kaavoitusta hakeneen maanomistajan tavoitteena on luoda edellytykset alueella jo olevien varastorakennusten paikallaan pysymiseen. Samalla yrittäjän tavoitteena on turvata pienimuotoinen lisärakentaminen alueella. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Ennakkoon on tiedusteltu kaava-alueen itäpuolella olevien tilojen 1:137 ja 1:78 omistajien halukkuutta tulla mukaan kaavahankkeeseen. Heidän kantansa on tässä vaiheessa ollut kielteinen. Asukasmielipiteitä, mahdollisia muistutuksia ja saatuja kannanottoja ja lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaava vastaa yleiskaavallisia tavoitteita alueen maankäytöstä. Yleiskaavan mahdollistamaa liiketilaa ei ole osoitettu asemakaavassa. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m2. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30, jolloin alueen kokonaisrakennusoikeus on 9930 k-m2.

8 (13) Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet T-korttelit Kaava-alueesta muodostuu kortteli 89030, joka kokonaisuudessaan on teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Korttelialueen pinta-ala on noin m2 ja rakennusoikeus on 9930 k-m2. Rakennusoikeudesta on käytetty pysyvillä ja osaksi tilapäisillä rakennusluvilla noin 7910 k-m2. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - varastotilat 1 ap/250 k-m2 - teollisuustilat 1 ap/200 k-m2 Korttelialueen kaakkoiskulmaan on ohjeellisilla merkinnöillä osoitettu hulevesien viivyttämiseen varattu alueen osa, johon saa rakentaa altaan. Vihdintien puoleinen rakennusalan raja on merkitty siten, korttelialueelle jää 10 metriä leveä istutettava alueen osa. Tällä varaudutaan tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavaa tiealueen levennystä varten. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti on osoitettu nykyisen liittymän paikalle Liikenne Nykytilanne Suunnittelualue liittyy muuhun Espoon liikenneverkkoon Vihdintien kautta. Liikennejärjestelyt alkuvaiheessa Kaavassa ei esitetä mitään muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon eikä liittymäjärjestelyihin. Vihdintien suurimman sallitun nopeuden laskemista tällä kohtaa tulee jatkossa harkita Palvelut Suunnittelualueelle ei osoiteta tiloja palvelujen rakentamiseen. Lähimmät palvelut sijoittuvat Kalajärven aluekeskukseen, suunnittelualueesta itään Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Alueella ei ole keskitettyä vesihuoltoa. Vesi- ja jätevesihuolto on hoidettava tonttikohtaisesti tai alueellisin järjestelyin. Energiahuolto Voimassa olevassa yleiskaavassa ei ole energiahuollon varauksia lähialueille, joten Pohjois-Espooseen ei ole tarkoitus rakentaa kaukolämpöverkkoa. Mahdollisesti tarvittavien muuntamoiden paikat tulee kaavakohtaisesti tutkia ja tehdä tarpeelliset aluevaraukset. Jätehuolto ja kunnossapito

9 (13) 9 Jätehuollon lähin ja tärkein käsittelyalue on Ämmäsuo, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Maaperän rakennettavuus Kaava-alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa kallioiseen alueeseen. Suunnittelualueen pihasato on korkeimmillaan alueen länsiosassa tasossa + 65,6. Vihdintiehen rajautuvalla alueen maanpinta on tasossa noin Espoon kaupungin tuottaman maaperäkartan mukaan alue on maaperältään hiekka-savi-aluetta (Kuva 1.). Kuva 1. Maaperäkartta ja merkkien selitykset. Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueen länsi-, pohjois- ja osittain myös itäosa on rakentamatonta metsäaluetta. Kaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu korttelialueeksi ja kaava-alueen reuna-alueille on osoitettu istutettavan alueen osa.

10 (13) Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole rekisteröityjä suojelukohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Vihdintien liikennemäärät ovat vähäisiä, eikä siitä aiheudu sanottavaa melu- eikä päästöhaittoja alueelle. 4.6 Nimistö Asemakaava-alue sijaitsee Lakiston kaupunginosassa, Takkulan kylässä. Takkula on nykyisin myös osa-alueen nimenä. Kaava-alueelle annettiin syyskuussa 2011 Takkulaan liittyvä, sijaintia kuvaava nimi Takkulanlaita Tackskogsliden. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eikä ympäristöön. Alueella nyt oleva rakennuskanta on toteutettu osittain pysyvillä rakennusluvilla ja osittain tilapäisillä rakennusluvilla. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen on noin 2000 k-m Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavassa ei esitetä mitään uusia liikenneratkaisuja eikä muutoksia nykytilanteeseen. Kaava-alue liittyy muuhun Espoon liikenneverkkoon Vihdintien kautta. Kaavassa on osoitettu likimääräinen liittymän paikka Vihdintiehen nyt olemassa olevan liittymän kohdalle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei Vihdintien tälle osuudelle ole suunnitteilla parantamishankkeita tai suunnitteluhankkeita vuosien toteuttamissuunnitelmassa. Kaavassa on varauduttu tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan Vihdintien levennykseen siten, että korttelialueen eteläosaan on merkitty 10 metriä leveä istutettava korttelialueen osa, josta myöhemmin voidaan kaavamuutoksella tarvittaessa ottaa osa tiealueeksi. Kaava estää rakentamisen tälle alueelle. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alueesta on noin 2/3 osaa rakennusten peitossa ja asfaltoitua aluetta. Kaavamääräysten mukaan alueen koilliskulmaan on osoitettu ohjeellisilla merkinnöillä hulevesien käsittelyyn ja viivytykseen varattu alueen osa. Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia alueen luontoon ja maisemakuvaan. Vihdintietä vastaan on kaavakartassa osoitettu 10 metriä leveä istutettava tontinosa. Hulevesille varatun alueen toteuttamisella ja istuttamalla korttelin eteläosa voidaan parantaa alueen luonto- ja maisemakuvaa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Alueen kaavoittaminen on hyvin pitkälle olemassa olevan nykytilanteen vahvistamista. Vähäisessä määrin alueelle on osoitettu lisärakentamista. Kaavalla ei muuteta olemassa olevaa tilannetta eikä sillä ole nykytilanteeseen nähden muuttavia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Eikä kaavalla ole vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai kulttuuriin.

11 (13) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke ei merkittävästi muuta kaupunki-, eikä yhdyskuntarakennetta, eikä sillä ole vaikutuksia liikkumisyhteyksiin alueella tai palveluiden saatavuuteen. 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Asemakaava tukee Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa II (Ympäristöministeriön vahvistama) mukaista maankäyttöä. Suunnittelualueesta on yleiskaavassa merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), jolla voidaan sallia myös suuria varasto- ja myymälätiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. 6 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Maanomistajan tarkoituksena on saada pysyvät rakennusluvat kaikille alueen varastorakennuksille. Lisärakentamisen mahdollisuus on varauksena, jonka toteuttamista ei ole vielä aikataulutettu. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Maaperän puhdistustarve ennen rakentamista tulee selvittää ja tarvittaessa maapohja puhdistaa. 6.3 Toteutuksen seuranta Tarkemmin toteutus määräytyy rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus antaa pyydettäessä lausunnon rakennusluvasta. 6.4 Sopimukset Kaavahankkeeseen liittyy maankäyttösopimus, joka tulee neuvotella ja allekirjoittaa ennen asemakaavan hyväksymistä. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaava on tullut vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n päiväämällä asemakaavoitushakemuksella. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Ilmoitus on julkaistu edellä mainituissa ilmoituslehdissä

12 (13) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty (kaavaselostuksen liite nro 2). 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan valmisteluaineisto on laadittu maanomistajakaavoituksena. Maanomistajan kaavakonsulttina on toiminut Kaava- ja tonttiapu Ali Karjalainen / Ali Karjalainen, maanmittausteknikko YKS 182. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen puolesta on työtä valvonut ja ohjannut aluearkkitehti Leena Kaasinen, asemakaavainsinööri Tiina Aalto ja liikennesuunnitteluinsinööri Silja Savolainen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelutyön kuluessa on selvitetty eri vaihtoehtoja kaava-alueen rajaukseksi. Koska kyseessä on maanomistajakaavoituksena tapahtuva kaavan valmisteluaineiston laatiminen, on päädytty ratkaisuun, jossa muiden maanomistajien maaalueita ei ole otettu mukaan kaavaan vastoin heidän tahtoaan. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto Asia tulee vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n päiväämällä asemakaavoitushakemuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan vireille tulosta on kulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy valmisteluainesiton nähtäville MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa.

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö