Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle Pekka Salojarvi Rakennuslaitoksen johtaja

Transkriptio

1 RAPORTTI 1 (1) KES /0200/2018 Puolustusministeriö Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2018 OSAVUOSIRAPORTTI Rakennuslaitoksen keskusyksikkö lähettää ohessa tulostavoitteiden toteutumista koskevan osavuosiraportin ajalta sekä tuloslaskelmat vastaavalta ajalta. Raportti on käsitelty Rakennuslaitoksen johtokunnassa Pekka Salojarvi Rakennuslaitoksen johtaja Ritva Peura Hallintojohtaja Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu LIITTEET TIEDOKSI Osavuosiraportti PELOGOS PVLOGLE PESUUNNOS Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

2 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS OSAVUOSIRAPORTTI

3 PHRAKL Toiminnallinen tuloksellisuus Vuoden tavoite Selite Toimenpiteen tila Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokonsernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TILKO) ja tilahallinnan sopeuttamisesta tehdyt linjaukset. Rakennuslaitoksella tulee olla valmius tukea Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskykyä annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti. Rakennuslaitos toteuttaa valmiussuunnittelua Puolustusvoimien antamien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Rakennuslaitoksen strategiatyö valmistuu Strategia tukee ohjauksen mukaisien tavoitteiden toteutumista. Rakennuslaitos saattaa loppuun vuonna 2018 vuoden 2014 kehyspäätökseen sisältyvän 7 milj. euron säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet. Toimenpiteiden mukainen säästövaikutus vuodelle 2019 on 1,25 milj. euroa, mikä on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2018 osalta säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet on huomioitu palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa on huomioitu vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaikutukset sekä hankinnasta maksuun ja kirjanpidon keskittämisen vaikutukset. Rakennuslaitos ylläpitää ja kehittää omaa valmiuttaan tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden kanssa. Vuoden alusta otettiin käyttöön ja harjoiteltiin PVLOGL:n johtajan hyväksymä Rakennuslaitoksen poikkeusolojen ja vakavien häiriötilanteiden johtamissuunnitelma. Suunnitelmassa on ohjeistettu Rakennuslaitoksen valmiuden kohottaminen, poikkeusolojen tehtäviin varautuminen ja tilannekuvan kokoaminen ja välittäminen. Rakennuslaitos osallistuu PVLOG18-harjoitukseen, jossa kehitetään ja testataan Rakennuslaitoksen johtamisvalmiutta, tilannekuvan välittäminen ja keskeisten TVJ-tilojen ylläpitosuunnitelmat ja varautuminen. Valmiuden painopiste on TVJ-tilojen ylläpitovalmiuden ja Rakennuslaitoksen johtamisvalmiuden kehittämisessä. Vuoden aikana kehitetään toimialojen ja palveluyksiköiden jatkuvuuden hallintaa, sisäisen tilannekuvan kokoaminen ja välittäminen, avainhenkilöstön hälyttäminen, yhtenäistetään varallaolo ja koulutetaan avainhenkilöstöä. Johtamisjärjestelmien kehittämistä jatketaan tavoitteena siirtyä TUVE-palvelujen käyttäjäksi ja ottaa käyttöön VIRVE-puhelimet, joilla parannetaan tietoturvaa ja yhteyksien toimivuutta puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen

4 välillä. Ulkoa ostettavien palvelujen hankinta- ja turvallisuussopimuksia kehitetään yhä enemmän valmiutta tukevaksi. Rakennuslaitos järjestää yhdessä osapuolten kanssa kustannustehokkaasti tilojen ja alueiden asiantuntija-, kunnossapito-, kiinteistönhoito-, energia-, siivous- ja ympäristösuojelun asiantuntijapalvelut sekä puolustusvoimien tilaamat tarveselvitykset ja rakennuttamispalvelut sekä omistajan tilaamat hankesuunnitelmat. Palvelut järjestetään siten, että niissä on otettu huomioon valmiuden ja poikkeusolojen vaatimukset, toimintaympäristökonseptin, energiatehokkuuden sekä ympäristövaikutukset. Palvelut sisällytetään vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen välistä palvelusopimusta tarkennetaan varallaolon ja poikkeusolojen vaatimusten osalta. Vuonna 2014 allekirjoitettu sotataloussopimus päivitetään. Rakennuslaitos arvioi, että asetetut tavoitteet ja puolustusvoimien palvelusopimuksen mukaiset palvelut kyetään toteuttamaan asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Kiinteistöenergiassa ja -vedessä on siirrytty vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopimuksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöenergian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyhtiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta 1-7/2018. Kiinteistöenergia ja -vesi on läpilaskutettu puolustusvoimilta. Energiatuotteiden läpilaskutusmallissa Rakennuslaitokselle ei muodostu palautettavaa kiinteistöenergian ja -veden kulutukseen perustuvaa ylijäämää. Yleiset asiantuntijapalvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti. Senaatti-kiinteistöille, Suomen Erillisverkoille, Huoltovarmuuskeskukselle ja puolustusvoimille tuotetaan rakennuttamispalveluita erillisten tilausten mukaan. Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnosta. Rakennuslaitos toimittaa ylläpitämistään järjestelmistä ajantasaisia tietoja Puolustusvoimien ja omistajan käytössä oleviin järjestelmiin. Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea Puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti. Ympäristönsuojelun asiantuntijapalvelusopimus vuodelle 2018 on laadittu ja palvelujen toteuttaminen on käynnissä suunnitellusti. Vuosien ympäristösuunnittelupalveluiden kilpailuttamisen valmistelu on aloitettu. Hankinnassa huomioidaan valmiuden ja poikkeusolojen vaatimukset. Rakennuslaitos on toimittanut logistiikkalaitoksen esikuntaan ylläpidon palvelusopimuksessa määritellyt tiedot. Rakennuslaitos on toimittanut HTH järjestelmään kolmikannassa sovitut sopimuskulutus ja -kustannustiedot. Tehtävän toteutuminen edellyttää PVLOGLE:n johdolla tapahtuvaa tukikohtarakentamisen suunnittelua, harjoittelua ja varautumista. Tarvittava valmius saavutetaan sitouttamalla ja harjoituttamalla Myöhässä, mutta hallittavissa

5 Rakennuslaitoksen avainhenkilöstö kriisinhallintatehtäviin. Rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Kartoitus Rakennuslaitoksen kriisinhallintatehtäviin halukkaiden henkilöiden määrästä ja osaamisesta valmistuu 9/2018 mennessä. Rakennuslaitoksen ja Puolustusvoimien välinen sopimusluonnos kriisinhallintaan liittyvien tehtävien vastuista ja rahoituksesta valmistuu 12/2018 mennessä. Nordic-Baltic Defence Estates eli NBDE on puolustushallinnon kiinteistöpalveluorganisaatioiden yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin muodostavat organisaatiot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta sekä Liettuasta. Rakennuslaitos on yhteistyöfoorumin aktiivinen jäsen ja on osallistunut Benchmarking-, Energy-, Environment-, Procurement- ja Communication-työryhmien toimintaan ja kokouksiin vuoden 2018 aikana. Rakennuslaitos isännöi Benchmarking-työryhmän kokousta Vantaalla Lisäksi vuosittainen GISpaikkatietojärjestelmien seminaari tullaan järjestämään Helsingissä Työryhmien lisäksi Rakennuslaitos on toiminut kahdenvälisessä yhteistyössä NBDE-jäsenorganisaatioiden kanssa. Tammikuussa 2018 Rakennuslaitos vastaanotti yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa vieraita virolaisesta sisarorganisaatiosta ECDI:stä. Rakennuslaitoksen osuuden muodostivat vierailu Santahaminan ja Parolannummen varuskuntiin Vierailun pääpaino oli Rakennuslaitoksen tuottamissa ylläpitopalveluissa. Kesäkuussa 2018 Rakennuslaitos vastaanotti vieraita Liettuasta. Vierailu kohdistui Säkylän varuskuntaan ja käsiteltäviä aiheita olivat kasarmien peruskorjaushankkeet sekä varuskunnan rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelu ja sijoittaminen. Environment-työryhmä on järjestänyt PFAS-yhdisteiden tilannekuvapäivityksen maaliskuussa sekä ympäristötiedon hallinnan työpajan Oslossa. Kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavan ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun ohjeistuksen laatiminen ( ) on loppusuoralla. Hanketta ohjaa Pääesikunta, Rakennuslaitos osallistuu työhön neljän asiantuntijan voimin. Maaliskuussa käynnistyi kaksivuotinen Suomi- Ruotsi-USA-yhteistyö kansainvälisen yhteistoiminnan

6 ympäristönsuojelun isäntämaatukeen liittyen. Suomesta projektiin osallistuu edustajia PLM:sta, PE:sta, PVLOGLE:sta ja Rakennuslaitoksesta. Rakennuslaitoksen edustaja osallistuu yhdessä Puolustusvoimien kanssa myös NATO:n AVT-291 Range Design and Management -työryhmän työskentelyyn.

7 Toiminnallinen tehokkuus Mittari Ed. vuosi toteutuma Vuoden tavoite Ennakoitu toteutuma Selite Toimenpiteen tila Materiaalin hankintaprosessin kehittäminen toimintavarmuuden parantamiseksi häiriö- ja poikkeustiloissa Rakennuslaitos liittyy mukaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Würth Oy:n väliseen kumppanuussopimukseen. Varavoiman huolto- ja ylläpitosopimukset valmistellaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja palveluntuottajien kanssa pitkäaikaisiksi kumppanuussopimuksiksi. Palvelujen hankintasopimusten määrää vähennetään ja valmius- ja turvallisuusvaatimukset sisällytetään hankintasopimuksiin. Kriittisten materiaalien saatavuutta parannetaan lisäämällä omaa valmiutta ja tilannekuvaa. Asiakkaan kohdekohtaiset valmiusvaatimukset selvitetään ja sisällytetään osaksi palvelusopimuksia. Kyky tukea puolustusvoimia kansainvälisissä tehtävissä, avun antamisessa ja vastaanottamisessa Kykyä kehitetään osana Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välillä tehtävää valmiussuunnittelua. Myöhässä, mutta hallittavissa Kumppanuudet, joilla varmistetaan toiminnan resurssit kaikissa turvallisuustilanteissa Rakennuslaitoksen tavoitteena on lisätä pitkäkestoisia valmiuden kannalta tärkeitä kumppanuussopimuksia. Näiden sopimusten avulla tärkeimmät kumppanuudet voidaan integroida rauhan aikana valmiuteen normaalin toiminnan ja valmiusharjoitusten avulla. Ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää puolustusvoimien kumppanuussopimuksia ja toissijaisesti tehdä pitkiä omia hankinta- ja puitesopimuksia strategisesti tärkeiden kumppanien kanssa. Päämäärä on huomioitu valmisteilla olevassa hankintastrategiassa. Digitalisaation hyödyntämisen lisääminen Rakennuslaitoksen prosesseissa ja Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on toteutettu laskujen käsittelyn automaation

8 kiinteistöjen valvonnassa sekä ohjauksessa sisäinen auditointi. Automaatioaste on valtionhallinnon vertailussa korkealla tasolla, noin 75 %. Tavoitteena on 80 % automaatioaste vuoden 2018 loppuun mennessä ja 90 % vuoden 2019 loppuun mennessä. Rakennuslaitos on käynnistänyt Handihankkeen yhteistyössä Palkeiden kanssa. Rakennuslaitos keskeyttää tai siirtää hankkeen käyttöönottoa, mikäli Handi ei saavuta Viestintäviraston tekemässä tietoturvaauditoinnissa tasoa IV. Rakennuslaitos tekee yhteistyötä puolustusvoimien kanssa tietojen karkeuttamisessa. Loppuvuonna 2018 selvitetään/pilotoidaan analytiikkaohjelmiston hyödyntämistä kiinteistöjen olosuhteissa tapahtuvien muutosten raportointiin. Tällä pyritään vähentämään valvomossa tehtävää, henkilötyövuosia sitovaa manuaalista olosuhteiden tarkkailua. Rakennuslaitos on käynnistänyt Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn kehittäminen -hankkeen. Rahoitus on tuottavuusmäärärahasta. Hankkeen tunnistettuja alaprojekteja ovat mm. Rakennuslaitoksen järjestelmien saattaminen TUVE-yhteensopiviksi, kirjaamisen keskittäminen, asianhallintajärjestelmän uusiminen, KIITHOS, suojatun tiedon käsittelyympäristön vaatimusmäärittely ja tuotteistus ja henkilöstön osaaminen. Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % -2,2-2,0-3,5 Siivouspalvelujen hintakehityksen vertailu % -3,5-2,0-4,4

9 Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % Vuoden 2017 loppupuolella Leijona Catering kotiutti siivouksen kokonaisuudessaan omaan palvelutuotantoonsa. Tavoitetta ei saavutettu/saavuteta Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % Hyväksytyn vuosikorjausohjelman toteutusaste % Lämmön ominaiskulutus kwh/rm3l 37,1 37,2 37,9 Erityisen lämpimästä keväästä johtuen lämmön laskennallinen ominaiskulutus nousee lämmöntarveluvun laskentaperusteista johtuen, laskentamalli ei tue normaalista poikkeavia ilmastollisia olosuhteita (ns. kevätpoikkeama/lämmin toukokuu) Sähkön ominaiskulutus kwh/rm3s 16,1 16,2 16 Veden ominaiskulutus l/rm3l 74,8 76,6 74,2 Jätteen kierrätys materiaalina % Kiinteistöenergian kokonaisloppukäytön CO2- päästöt, 1000 tn - ph Edelliseen vuoteen verrattuna sähköhankinnassa on kasvatettu CO2- neutraalia osuutta. Lämmöntuotannon CO2-ominaispäästö kg/mwh Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa %

10 lämmöntuotanto yhteensä 40,0 41,5 42,5 - lämpö, osto 42,3 44,0 45,2 Vekarajärven uusi lämpösopimus tuli voimaan lämpö, oma tuotanto 22,0 21,0 15,0 Haapajärven lämmöntuotanto ulkoistettu ja siirrytään aluelämpöön sähkö, osto 55 55,0 100,0 Sähköhankinnassa on CO2-neutraalia osuutta kasvatettu 100 %:iin (ns. vihreät sertifikaatit). Bruttotulot (1000 eur) Tulot toteutuvat budjetoitua korkeampina rakennuttamispalveluissa sekä teknisten palveluiden erillistilauksissa ja peninvestoinneissa. Tämän vuoksi myös ALVmenot ylittävät budjetoidun.

11 Tuotokset ja laadunhallinta Mittari Ed. vuosi toteutuma Vuoden tavoite Ennakoitu toteutuma Selite Toimenpiteen tila Kiinteistöpalvelut Ei tilaa Huoneistoala (milj. htm2), puolustushallinto 2,50 2,50 2,50 Huoneistoala (milj. htm2), muut 0,14 0,14 0,14 Siivouspalvelut Ei tilaa Siivousala (milj. sm2), puolustushallinto 1,1 1,1 1,1 Siivousala (milj. sm2), muut 0,1 0,1 0,1 Tekniset palvelut Ei tilaa Vuosikorjausprojektit (kpl) tilanne 1224 kpl Erillistilausprojektit (kpl) tilanne 485 kpl

12 Pieninvestointiprojektit (kpl) tilanne 76 kpl Energiapalvelut Ei tilaa Toimitettu lämpö (MWh) Toimitettu lämpö yhteensä, sääkorjattu sijaintipaikkakunnalleen (MWh) Raportoidaan koko vuoden osalta Toimitettu lämpö puolustusvoimille, kiinteistöt (MWh) Toimitettu lämpö puolustusvoimille, kiinteistöt, sääkorjattu sij.pk (MWh) Raportoidaan koko vuoden osalta Toimitettu sähkö (MWh) Toimitettu sähkö puolustusvoimille, kiinteistöt ja käyttäjäsähkö (MWh) Toimitettu vesi (1000 m3) Toimitettu vesi puolustusvoimille, kiinteistöt (1000 m3)

13 Rakennuttamispalvelut Ei tilaa Valmistuneet tarveselvitykset Yleisessä asiantuntijapalvelusopimuksessa on tilattu 16 tarveselvitystä, joista on valmistunut neljä kappaletta. Valmistuneet hankesuunnitelmat (kpl) Valmistuneet hankkeet (kpl) Hankkeita on valmistunut ajankohdassa 15 kpl. Asiakastyytyväisyys Ei tilaa Asiakastyytyväisyys, tilaaja-asiakkaat (1-5) 3,74 3,8 3,8 Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä. Asiakastyytyväisyys, käyttäjäasiakkaat (1-5) 3,96 3,9 3,9 Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä.

14 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet Vuoden tavoite Selite Toimenpiteen tila Rakennuslaitos uusii strategiansa vuonna Strategian kehittämisessä otetaan huomioon Valtioneuvoston puolustusselonteko ja Valtioneuvoston tilahallintaa koskevat linjaukset sekä puolustusministeriön strategia, puolustusvoimien tavoitetilatyö ja puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttaminen. Rakennuslaitos saattaa loppuun TILKO-päätöksen mukaiset toimenpiteet vuoden 2018 loppuun mennessä. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman toteutusta ja ottaa toiminnan ja talouden suunnittelussaan huomioon puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelman perusteella toteutetut muutokset puolustusvoimien tilakannassa, toiminnassa ja palvelujen laatutasossa. Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategiatyössä korostuu Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henkilöstön osaamisen kehittäminen valituilla painopistealueilla. Rakennuslaitoksen strategiatyötä tehdään laajasti Rakennuslaitoksen sisällä sekä puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksen strategia voidaan kiteyttää kolmeen elementtiin: Valmiuden kehittämiseen, toiminnan kehittämiseen ja osaamisen kehittämiseen. JTS Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) Vuoden 2018 puolustusvoimien kanssa tehtyyn palvelusopimukseen on tehty julkisen talouden suunnitelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito euroa, siivouspalvelut euroa, kunnossapito euroa ja energiapalvelut euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO-päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä. Rakennuslaitoksen vuoden 2018 budjetti perustuu Rakennuslaitoksen vuoden 2018 talousarvioehdotukseen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa yhdessä valmisteltuun palvelusopimukseen ja Rakennuslaitokselle tulosneuvotteluissa asetettuihin tulostavoitteisiin. Palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä on puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen luvut saatu yhteen sovitettua vuoden 2018 osalta. Rakennuslaitoksen budjetin perusteena on valtakunnalliseen palvelusopimukseen sisältyvät palvelut, jotka ovat olleet tiedossa mennessä. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelmasta tai muusta syystä ko. määräajan jälkeen aiheutuvat muutokset ja niiden kustannusvaikutukset otetaan huomioon Logistiikkalaitoksen Esikunnan ja Rakennuslaitoksen keskusyksikön välisissä erikseen käytävissä neuvotteluissa. Valtakunnallisen palvelusopimuksen lisäksi budjettiin sisältyy arvio

15 Rakennuslaitos selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet ja ottaa valmiuden ja turvallisuuden vaatimukset huomioon oman palvelutuotannon mitoituksessa ja ulkopuolisia palveluja kilpailutettaessa. yleiseen asiantuntijapalvelusopimukseen sisältyvistä palveluista, ympäristöpalvelusopimukseen sisältyvistä palveluista, erillistilauksista, pieninvestoinneista sekä muusta palvelun ja energian myynnistä. Keskusyksikön ohjaamana Rakennuslaitoksessa on tehty sisäinen ulkoistamiskysely, joka valmistui 6/ /2018 keskusyksikkö valmistelee ohjeet, joilla palveluyksiköiden tulee varmistaa, että siivouksen toimintamalli on oikea puolustusvoimien hallintoyksiköiden kannalta katsottuna. Palveluyksiköiden siivouspäälliköiden ja turvallisuusasiantuntijoiden tulee käydä ohjeistuksen mukaisesti läpi kohteittain puolustusvoimien hallintoyksiköiden vaatimukset ulkoistamisen ja Rakennuslaitoksen oman palveluntuotannon välillä mennessä. Edellä mainitun selvityksen perusteella saadut ulkoistamistiedot tulevat luomaan perustan 2019 sopimusvalmistelulle. Rakennuslaitos vahvistaa osallistumistaan valmiuteen, varautumiseen ja turvallisuuteen. Rakennuslaitos ottaa strategian valmistelussaan huomioon henkilöstökokoonpanon rakenteelliset kehittämistarpeet eri turvallisuustilanteisiin varautumisen näkökulmasta. Selvityksen tulokset käsitellään PELOGOS:n ja PVLOGLE:n kanssa. Valmius, varautuminen ja turvallisuus on kiinteä osa Rakennuslaitoksen normaalia toimintaa. Johto ja avainhenkilöstö on sitoutunut valmiuden ja turvallisuuden edistämiseen. Rakennuslaitos pyrkii entistä aktiivisemmin tukemaan puolustushallintoa tarjoamalla vaihtoehtoisia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja erityistoimitilojen laajaa asiantuntemusta valtakunnan turvallisuuden ja maanpuolustuksen erityistilojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Valmiushenkilöstö osallistuu aiempaa tiiviimmin asiakasyhteistyöhön. Asiakastapaamisissa tarkastellaan poikkeusoloihin liittyvät toimitilat, tehtävät ja valmistelut. Puolustusvoimien poikkeusolojen kriittisten toimitilojen henkilöstö ja osaaminen tarkastellaan osana TVJ-tilojen valmiussuunnittelua. Tärkeimpiin toimitiloihin nimetään käyttöpäälliköt. PVLOGLE:n yhteyteen sijoitetaan keskusyksikön avainhenkilöstöä päivittäisen asiakasyhteistyön parantamiseksi. Tietojärjestelmien kehittämishankkeilla (TUVE, Leijona ja Virve) tuetaan valmiuden ja turvallisuuden tehtävien hoitoa ja yhteistyötä.

16 Rakennuslaitos käynnistää PV:n toimeksiannosta priorisoitujen tilojen kehittämissuunnitelman toimeenpanon ja päivittää yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmansa. Asiakasyhteistyötä PV:n kanssa vahvistetaan asteittain vuodesta 2018 alkaen sijoittamalla tehtävän edellyttämät resurssit PVLOGL:n yhteyteen jo normaalioloissa. Rakennuslaitos osallistuu strategisten hankkeiden toimitila- ja ympäristöasioiden suunnitteluun, elinkaarikustannusten arviointiin ja toimeenpanoon. Rakennuslaitos aloittaa ampuma- ja harjoitusalueiden kehittäminen, sekä ympäristönsuojelun erityisosaamisen valtionhallinnossa - selvitysten mukaiset toimenpiteet puolustusvoimien toimeksiannosta. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia Environmental protection of heavy weapons ranges (EPHW)-projektin tuloksiin perustuvan valtakunnallisen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantamisen toimeenpanosuunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa sekä ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämishakkeen loppuun saattamisessa. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ympäristöjärjestelmän kehittämistyössä ja pitkän aikavälin ympäristönsuojelun suunnitelman päivittämisessä sekä muissa ympäristönsuojelun kehittämisen painopisteissä: isäntämaantuki (HNS), vaarallisten aineiden riskienhallinta (PFAS), strategiset hankkeet ja koulutusmateriaalin päivittäminen. Rakennuslaitos osallistuu antamalla asiantuntemustaan erityistoimitilojen kehittämiseen. Rakennuslaitos on varautunut tukemaan kehittämistä toimeksiantojen mukaisesti. Rakennuslaitos on käynnistänyt valmiuspäällikön rekrytoinnin PVLOGLE:n yhteyteen. Myös keskinäisiä kokousmenettelyjä selkiytetään osaksi vuosisuunnitelmaa. Yhteistyöjärjestelyt ja toimitilakysymykset etenevät Tampereen osalta tavoitteen mukaisesti. Rakennuslaitos osallistuu strategisten hankkeiden valmisteluun. Tarvittava asiantuntijahenkilöstö on kohdennettu ao. hankkeisiin. Ampuma- ja harjoitusalueiden kehittäminen -selvityksen jatkotoimenpiteet on käynnistetty yhteistyössä Puolustusvoimien ja Puolustusministeriön kanssa. Jatkoselvityksen ja toimenpideesitysten on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Ympäristönsuojelun erityisosaaminen valtionhallinnossa -selvityksen perusteella ei katsottu tarpeelliseksi käynnistää erillisiä toimenpiteitä. Rakennuslaitos kuitenkin ylläpitää ja kehittää ympäristöalan kärkitason osaamista ja tarjoaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella ympäristönsuojelun osaamista muille valtionhallinnon toimijoille. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun parantamisen toimeenpanosuunnitelman laatiminen on käynnissä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen yhteistyössä. Ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämishanke saatetaan valmiiksi vuoden 2018 aikana. Rakennuslaitos on osallistunut Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmän kehittämistyöhön ja siihen sisältyvään pitkän aikavälin ympäristönsuojelusuunnitelman päivitykseen alusta lähtien. Ympäristöjärjestelmätyössä on meneillään jalkautuksen suunnitteluvaihe. Vaarallisten aineiden ja erityisesti PFAS-yhdisteiden riskienhallinnan selvitys- ja kehitystyö on jatkuvaa. Rakennuslaitos osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön aiheen tiimoilta. Sammutusvaahtojen koostumusta ja käyttöä on kartoitettu, mutta työ

17 ei ole vielä kattava. PFAS-yhdisteiden esiintyminen puolustushallinnon vedenottamoilla on tutkittu, merkittäviä pitoisuuksia ei todettu. Asejärjestelmien vaarallisten aineiden kartoitustyö on käynnissä, Rakennuslaitos osallistuu työhön. PHRAKL käynnistää toimenpiteet TUVE-palveluiden käyttöönottamiseksi PLM:n hyväksymän päätöksenteko- ja toimeenpanovaiheistuksen mukaisesti. Rakennuslaitos saattaa päätökseen tiedonhallinnan kokonaisuuden ja kehittämistarpeiden kuvaamisen ja aloittaa Valtioneuvoston VAHVA-järjestelmän kanssa yhteentoimivaan asianhallintajärjestelmäratkaisuun tähtäävän suunnittelutyön (2018). Strategisten hankkeiden ympäristönäkökohtien osalta Rakennuslaitokselta ei tässä vaiheessa ole tarvittu panostusta. Koulutusmateriaalin päivitystyö ei ole vielä alkanut. Rakennuslaitos on hyväksytty Valtion turvallisuusverkon palvelujen käyttäjäksi pidetyssä TUVE-neuvottelukunnan kokouksessa. RAKTUVE2020-projekti jakautuu Rakennuslaitoksen sisäiseen projektiin ja yhdessä Valtorin kanssa lukien toteutettavaan projektiin. TUVE-projekti Valtorin kanssa käynnistyy TUVE-palveluiden suunnitteluprojektilla. Suunnitteluprojektin kustannusarvio (Valtorin osuus) on euroa. Yhdessä Valtorin kanssa toteutettavan TUVE-projektin tavoitteena on luoda Rakennuslaitokselle sellainen tietotekninen suorituskyky, jolla se kykenee hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä turvallisesti ja kustannustehokkaasti kaikissa tilanteissa. TUVE-projektia tuetaan Rakennuslaitoksen RAKDIGI-hankkeella. Hanke mahdollistaa TUVE-projektin toteutumisen selvittämällä ja kehittämällä projektin liittymäpinnat ja reunaehdot tehtävien ja tavoitteiden mukaiseksi (mm. rahoitus, toimitilat, osaaminen, muut tietojärjestelmät). Puolustusministeriö on lähettänyt kesäkuussa 2018 pyynnön selvittää yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa sitä, voidaanko käynnissä olevia asiakirjahallinnon kehittämishankkeita tai hankintaa yhdistää kokonaisuudessaan tai joiltain osin. Rakennuslaitos on kevään 2018 aikana tehnyt toiminnallisen vaatimusmäärittelyn asianhallintajärjestelmää varten. Vaatimusmäärittelyn alkuvaiheessa on keskusteltu Puolustusvoimien kanssa Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmän vaatimusmäärittelystä. Alkusyksystä 2018 on tarkoitus pitää yhdessä tilannekatsaus asiasta. Valtorilta on tiedusteltu ns. Virasto-VAHVAn valmiutta toimintaan turvallisuusverkossa. Valtorin mukaan asia on valmisteilla ja yksi TUVE-virasto on valmisteluissa testaajana mukana. Hallinnonalan asianhallintajärjestelmien yhteentoimivuuden määrittelemiseksi on tarkoitus selvittää ministeriön johdolla muun muassa se, mikä on PLM:n hallinnonalalla organisaatiosta toiseen

18 toimitettavien asiakirjojen volyymi, mahdolliset tarpeet valmisteluvaiheessa käsiteltävien asiakirjojen helpottamiseksi sekä salassa pidettävän tiedon siirron käyttötarpeet. Rakennuslaitos osallistuu Puolustusvoimien energia- ja ilmastoohjelman toimeenpanoon. Rakennuslaitos laatii toimintamallin ja puitesopimuksen puolustusvoimien kanssa kansainvälisten operaatioiden tukikohtarakentamisesta, ylläpidosta ja purkamisesta 2018 ja pitää yllä tarvittavan valmiuden toimeksiantojen mukaisesti. Rakennuslaitos aloittaa oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisen ja oman toimintaympäristönsä analysoinnin. Rakennuslaitos osallistui Puolustusvoimien Energia- ja Ilmastoohjelman päivittämiseen 2018 ja toteuttaa ohjelmaa osana normaalia toimintaansa. Tehtävän toteutuminen edellyttää PVLOGLE:n johdolla tapahtuvaa suunnittelua, harjoittelua ja varautumista. Tarvittava valmius saavutetaan sitouttamalla ja harjoituttamalla Rakennuslaitoksen avainhenkilöstö kriisinhallintatehtäviin. Kartoitus Rakennuslaitoksen kriisinhallintatehtäviin halukkaiden henkilöiden määrästä ja osaamisesta valmistuu 9/2018 mennessä. Rakennuslaitoksen ja Puolustusvoimien välinen sopimusluonnos kriisinhallintaan liittyvien tehtävien vastuista ja rahoituksesta valmistuu 12/2018 mennessä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan ja ohjauksen toimintamalli suunnitellaan syksyllä Myöhässä, mutta hallittavissa Myöhässä, mutta hallittavissa Tämänhetkiset kehityshankkeet on koottu laitoksen kehityssalkuksi ja lyhyen aikavälin määrärahatarpeet on valmisteltu vuoden 2019 tuottavuusmäärärahahakemukseksi. Rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaiden ja Baltian maiden väliseen sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Rakennuslaitos kehittää kykyään tarjota tilaturvallisuusasiantuntemusta valtionhallinnon muille virastoille ja Tutkimus- ja kehittämistyö tulee saattaa osaksi Rakennuslaitoksen ydintehtäviä ja oman henkilöstön ohjausvastuulle. Ulkoa ostettavilla tutkimustöillä voidaan täydentää omaa osaamista ja resursseja, mutta niillä ei saada pysyviä vaikutuksia toimintojen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistyön painopistealueiksi nähdään valtakunnallinen turvallisuuden ja maanpuolustuksen erityistilojen rakennuttaminen ja ylläpito esim. kiinteistöautomaatio, suojatilojen varalaitteet ja erityislaitteet sekä kiinteistövalvonta. Raportoitu kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Rakennuslaitoksella on hyvä osaaminen erilaisten toimitiloihin liittyvien valmius- ja turvallisuustehtävien toteuttamiseen ja Tavoitetta ei

19 laitoksille. kehittämiseen. Rakennuslaitos on tuottanut rakenteelliseen turvallisuuteen ja tilaturvallisuuteen liittyviä palveluja erillistilauksiin perustuen. saavutettu/saavuteta

20 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Mittari Ed. vuosi toteutuma Vuoden tavoite Ennakoitu toteutuma Selite Toimenpiteen tila Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: puolustuksen erityistarpeita tukevaan suunnittelu-, asiantuntija- ja hankintaorganisaatioon, toimintavalmiuden ylläpitämiseen, uusien suorituskykyjen kehittämiseen ja ylläpitoon. Rakennuslaitos on toteuttanut strategisten tilojen osaamistarpeiden kartoituksen kevään 2018 aikana. Osaamiskartoitusta laajennetaan myös muille toimialoille, erityisesti LVIAStehtäviin. Osaamisprofiileja hyödynnetään henkilöstön koulutuksen suunnittelussa ja uusien henkilöiden rekrytoinnissa. Henkilöstörakenteen kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. Rakennuslaitoksen henkilöstörakenne perustuu ns. ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun, joka on käynnistetty vuonna 2018 ja saatetaan loppuun vuonna Rakennuslaitos edistää tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ylläpitämällä tasa-arvosuunnitelmaa sekä pitämällä tasaarvonäkökulma suunnittelun ja toiminnan yhtenä peruslähtökohtana. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuodelta 2016, johon on kirjattu tavoitteet ja toimenpiteet tasaarvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmassa on huomioitu tasaarvolain lisäksi myös yhdenvertaisuuslaki. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman painopistealueita ovat: - sukupuolten välinen samapalkkaisuus - työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen - rekrytointi ja työuralla eteneminen - työolot - häirinnän ennaltaehkäisy Suunnitelman toteutumista arvioidaan

21 vuosittain henkilöstölle tehtävän työilmapiirikyselyn avulla. Kyselyssä on erillinen tasa-arvoa ja henkilöstön tasapuolista kohtelua käsittelevä kysymysosio. Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,66) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,44). Kokonaistyytyväisyys oli 3,53. Rakennuslaitoksen henkilöstöstä miehiä on 64 % ja naisia 36 %. Henkilötyövuosimäärä (htv) Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 13, ,5 Myöhässä, mutta hallittavissa Kokonaistyytyväisyys (työilmapiiri, 1 5) 3,53 3,6 3,6 Työtyyytyväisyystutkimus (VM-Baro) tehdään syksyn 2018 aikana. - naiset 3,66 3,7 3,7 - miehet 3,44 3,6 3,6

22 OSAVUOSIRAPORTTI KOKO RAKENNUSLAITOSTA JA SEN TOIMIALOJA KOSKEVA TULOSLASKELMATARKASTELU I) KOKO RAKENNUSLAITOS Vuoden 2018 budjetin perusteet Rakennuslaitoksen budjetin perusteena on valtakunnalliseen ylläpidon palvelusopimukseen, yleiseen asiantuntijapalvelusopimukseen sekä ympäristöpalvelusopimukseen sisältyvät palvelut. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeutusohjelmasta tai muusta syystä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen aiheutuvat muutokset ja niiden kustannusvaikutukset vaikuttavat tuloslaskelman tuottoihin ja kuluihin. Rakennuslaitos saattaa loppuun vuonna 2018 vuoden 2014 kehyspäätökseen sisältyvän 7 milj. euron säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet. Vuoden 2018 osuus on 1,55 milj. euroa. Toimenpiteiden mukainen säästövaikutus vuodelle 2019 on 1,25 milj. euroa, mikä on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2018 osalta säästövelvoitteen mukaiset toimenpiteet on huomioitu palvelusopimuksessa ja palvelutoiminnassa. Lisäksi sopimuksessa on huomioitu vähennyksenä puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyvät vaikutukset, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, palkkaliukuman rajoittamisen vaikutukset sekä hankinnasta maksuun ja kirjanpidon keskittämisen vaikutukset. Vähennykset vuonna 2018 ovat yhteensä 2,1 milj. euroa. Toiminnan tuotot Toiminnan liikevaihto tarkastelujaksona oli yhteensä 75,9 milj. euroa, kun budjetoitu liikevaihto oli 74,7 milj. euroa. Liikevaihto oli 102 % ajankohdan budjetista. Kulut Kulut olivat 104 % ajankohdan budjetista. Henkilöstökulut olivat 97 % budjetista ja 98 % edelliseen vuoteen nähden. Tilikauden jäämä Tilikauden jäämä oli yhteensä 0,6 milj. euroa, kun budjetoitu jäämä oli 2,5 milj. euroa ja vuoden 2017 ajankohdan toteutunut jäämä 0,1 milj. euroa. Tunnusluvut tot 1-7/18 bud 1-7/18 tot 1-7/17 Hallinnon veloitus/liikevaihto, % 5,3 5,4 5,6 Henkilöstökulut/liikevaihto, % 25,1 26,3 25,3 Ennuste Arviointi perustuu toteutuneeseen tarkastelujaksoon sekä sen perusteella tehtyyn koko vuoden ennusteeseen. Rakennuslaitos arvioi, että Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisen palvelusopimuksen mukaiset palvelut kyetään pääosin toteuttamaan asetettujen laadullisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Tarkasteluajankohdan perusteella arvioidaan, että palautettavaa ylijäämää koko toiminnan osalta vuoden lopussa ei synny. Budjettialijäämää on tarkasteluajanjaksossa erityisesti kiinteistöpalvelut -toimialalla. Palveluyksiköiden johtajille on annettu toimeksianto jatkaa budjettia tasapainottavien toimenpiteiden toteuttamista. Budjetissa pysyminen edellyttää tarkkaa kuukausikohtaista seurantaa. Vuoden 2018 valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimusratkaisun vaikutukset Rakennuslaitoksessa ovat euroa. Rakennuslaitos veloittaa puolustusvoimilta ko. summan elokuussa 2018, koska ko. rahaa ei ole voitu sisällyttää palvelusopimuksiin. Puolustusvoimat on saanut määrärahan Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

23 OSAVUOSIRAPORTTI puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirjan muutoksella VN/3104/2018-PLM- 1. Ko. määräraha on Rakennuslaitokselle erittäin tarpeellinen vuoden 2018 budjetin tasapainon varmistamiseksi. Kiinteistöenergiassa ja -vedessä on siirrytty vuoden 2017 alusta lukien puolustusvoimien palvelusopimuksen osalta läpilaskutusmalliin. Kiinteistöenergian kustannukset perustuvat energia- ja siirtoyhtiöiden (vast.) toteutuneisiin laskutuksiin ajalta 1-7/2018. Kiinteistöenergia ja vesi on läpilaskutettu puolustusvoimilta. Energiatuotteiden läpilaskutusmallissa Rakennuslaitokselle ei muodostu palautettavaa kiinteistöenergian ja -veden kulutukseen perustuvaa ylijäämää. II) TOIMIALAKOHTAINEN TARKASTELU KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistöpalvelujen myyntituotot toteutuivat 99 % budjetoituun verrattuna. Kiinteistöpalvelujen kulut olivat 103 % budjetoidusta. Henkilöstökulut olivat 101 % (ylitys budjettiin euroa) ja ulkopuoliset palvelut 105 % (ylitys budjettiin euroa) budjetoidusta. Jäämä oli 0,1 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 0,7 milj. euroa. Tavoitteena on, että kiinteistöpalvelujen jäämä saadaan budjetin mukaiseksi, mutta tämä edellyttää budjettia tasapainottavien toimenpiteiden toteuttamista kaikissa palveluyksiköissä. Kiinteistöpalvelujen koko vuoden ali- tai ylijäämän muodostumiseen vaikuttaa koko vuoden sääolosuhteet sekä loppuvuoden lumitilanne verrattuna ns. normaalivuoteen. Vuonna 2018 kuluja lisäävänä erityispiirteenä oli lisäksi ylläpidettävän tiestön poikkeuksellisen huono kunto. Alijäämää oli ajankohdassa budjettiin verrattuna Kouvolan ( euroa), Hämeenlinnan ( euroa), Tampereen ( euroa), Säkylän ( euroa), Jyväskylän ( euroa) ja Sodankylän ( euroa) palveluyksiköissä. Tuloksen kehitystä seurataan kuukausittain ja tavoitteena on pysyä budjetissa myös palveluyksikkötasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään aineisiin ja tarvikkeisiin sekä palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut tulevat ennusteen mukaan tasoittumaan budjetoidun mukaiseksi, kun kiinteistöpalvelujen resursseja hyödynnetään muilla toimialoilla. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

24 OSAVUOSIRAPORTTI SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelujen liikevaihto oli 99 % budjetoidusta. Kulut yhteensä olivat 94 % budjetoidusta. Henkilöstökulut olivat 93 % ja ulkopuoliset palvelut 93 % budjetoidusta. Jäämä oli 0,8 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 0,5 milj. euroa. Siivouspalvelut arvioidaan Rakennuslaitoksen tasolla toteutuvan budjetin mukaisesti. Tämän hetkisen laskelman mukainen ylijäämä supistuu budjetoitua suuremman ikkunanpesun alihankintatyön johdosta (0,4 milj. eur). Mikäli ylijäämää jää, tullaan sillä tasapainottamaan kiinteistöpalveluiden alijäämää. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

25 OSAVUOSIRAPORTTI TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden liikevaihto oli 97 % budjetoidusta. Tuotot vuosikorjauksista olivat 100 %, tuotot erillistilauksista 95 % ja tuotot pieninvestoinneista 72 % budjetoidusta. Toimialan jäämä ajankohdassa oli -1,7 milj. euroa, kun budjetoitu jäämä oli 0,4 milj. euroa. Teknisten palvelujen osalta vuodelle 2018 ei arvioida muodostuvan ylijäämää. Vuonna 2018 vuosikorjauksen kunnossapitovastikekertymä puolustusvoimilta on 16,8 milj. euroa. Ajankohdan tilauskanta erillistilauksissa oli 6,0 milj. euroa (vuosibudjetti on 6,6 milj. euroa). Puolustusvoimien osuus erillistilausten tilauskannasta oli 5,1 milj. euroa (osuus vuosibudjetista 6,0 milj. euroa). Tilauskanta pieninvestoinneissa oli 8,4 milj. euroa (vuosibudjetti on 6,0 milj. euroa). Rakennuslaitos raportoi kuukausittain Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Esikunnalle vuosikorjausten, erillistilausten ja pieninvestointien tilanteen. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

26 OSAVUOSIRAPORTTI Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

27 OSAVUOSIRAPORTTI ENERGIAPALVELUT Energiapalvelujen tuloslaskelman jäämä oli 2,2 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 1,3 milj. euroa. Vuoden 2017 alussa toteutettiin energiapalveluiden sopimusrakenteen muutos siten, että puolustusvoimien kiinteistöjen käyttämä lämpö, sähkö, vesi ja polttoaineet laskutetaan kuukausittain euromääräisen toteuman mukaan (ns. läpilaskutusperiaate). Muut erät kuten verkostojen käyttö ja huolto, energianhallintapalvelut ja verkostojen vuosikorjaus (kiinteä maksu KIM1) laskutetaan kuukausittain tasaerinä. Kiinteistöenergian ja -veden läpilaskutuksen puolustusvoimilta (kulutuksen mukainen laskutus) arvioidaan ylittävän puolustusvoimien vuosisopimuksen yhteensä 0,3 milj. euroa. Lämmön kulutus ylitti sopimuskulutuksen noin 6,5 % ja sähkön kulutus alitti sopimuskulutuksen noin 4 %. Energiapalveluiden vuosituloksen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisesti. Energiatuotteiden läpilaskutusmallissa Rakennuslaitokselle ei muodostu palautettavaa kiinteistöenergian ja -veden kulutukseen perustuvaa ylijäämää. Ulkopuolisten palveluiden hankinta painottuu loppuvuoteen, mitä ei ole riittävästi huomioitu budjetin jaksottamisessa kuukausille. Budjettiero ulkopuolisissa palveluissa on 0,6 milj. euroa. Lämmön jäämä oli 0,3 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 0,2 milj. euroa. Vuositasolla jäämää ei arvioida muodostuvan. Kiinteistölämmön läpilaskutuksen arvioidaan ylittävän sopimuskulutuksen. Alkuvuosi kesäkuun 2018 loppuun oli keskimäärin noin 1,9 % normivuotta lämpimämpi. Lämmön kulutus tammi- maaliskuussa oli kuitenkin ennustettua suurempi. Ennuste vuodelle 2018 perustuu olettamaan, että loppuvuoden sää on normivuoden kaltainen. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

28 OSAVUOSIRAPORTTI Sähkön jäämä oli 1,6 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 1,0 milj. euroa. Vuositasolla jäämää ei arvioida muodostuvan. Kiinteistösähkön läpilaskutuksen (kulutuksen mukainen laskutus) arvioidaan alittavan puolustusvoimien vuosisopimuksen 0,4 milj. euroa. Sähkön toteutunut kulutus oli alkuvuonna noin 4 % budjetoitua alhaisempi. Sähköenergian yksikköhinta on tarkastelukauden aikana toteutunut noin 1 % syksyn 2017 markkinaennustetta (Hansel) korkeampana. Tarkastelukauden aikana sähkön siirtohinta valmisteverot mukaan lukien on toteutunut budjetoitua korkeampana. Sähkön verottomien siirtohintojen korotukset syksystä 2017 ovat olleet noin 10 %. Veden jäämä oli 0,3 milj. euroa ja budjetoitu jäämä 0,1 milj. euroa. Vuositasolla jäämää ei arvioida muodostuvan. Kiinteistöveden läpilaskutuksen arvioidaan toteutuvan sopimuksen mukaisesti. RAKENNUTTAMISPALVELUT Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 131 % budjetoidusta. Liikevaihdosta 1,2 milj. euroa oli puolustusvoimilta, Suomen Erillisverkoilta 2,1 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöiltä 1,6 milj. euroa. Kulut olivat 152 % budjetoidusta. Tarkastelukauden alijäämä oli -0,7 milj. euroa ja budjetoitu ylijäämä 0,1 milj. euroa. Alijäämä muodostui laskuttamatta olevista projekteista sekä läpilaskutuksen viiveestä. Yli euron edestä laskuttamattomina olevia projekteja oli 26 kpl, yhteensä 0,8 milj. euroa. Laskutuksen ajantasaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja viivettä pyritään jatkossa pienentämään. Rakennuttamispalveluiden kulujen kertymä vastaa melko tarkasti vuoden 2017 kertymää. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

29 OSAVUOSIRAPORTTI YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalvelujen liikevaihto oli 109 % budjetoidusta. Kulut olivat 95 % budjetoidusta. Jäämä oli -0,3 milj. euroa ja budjetoitu jäämä -0,7 milj. euroa. Alijäämä johtuu projekteista, joita ei ole vielä laskutettu. HALLINTOPALVELUT Hallintopalveluiden kulut yhteensä olivat 98 % budjetoidusta. Henkilöstökulut olivat 102 % budjetoidusta. TUOTTAVUUSMÄÄRÄRAHA 2017 Vuoden 2017 tuottavuusmääräraha oli euroa. Määrärahaa on jäljellä euroa, mikä käytetään täysimääräisesti kuluvana vuonna. Määräraha on tarkoitettu sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen, ulkopuolisten palveluntuottajien työtuntien mobiiliseurantaan, GM HUTO -järjestelmän resurssienhallinnan kehittämiseen, varusmiesten siivousoppimateriaalin päivittämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuushankkeisiin sekä kiinteistötiedon hallinnan kehittämiseen. TUOTTAVUUSMÄÄRÄRAHA 2018 Vuoden 2018 tuottavuusmääräraha on euroa. Määrärahaa on jäljellä euroa. Määräraha on tarkoitettu RAKDIGI hankkeeseen, arkistoaineistojen inventointiin ja kokonaiskuvan muodostamiseen, moniosanäytteenotto ympäristötutkimuksessa -koulutukseen, rakennusten katsastusmallin käyttöönottoon sekä energiatehokkuuden parantamista tukevaan selvitykseen. Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina Puhelin: Faksi: Y-tunnus:

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40