Joroisten kunta TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Joroisten kunta TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Kv

2 Joroisten kunta TALOUSARVIO Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2017 JA SUUNNITELMAN LAADINNAN YLEISPERUSTELUT KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Kunnan organisaatio ja henkilöstö Konserni JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN Kunnan johto ja keskushallinto Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala KÄYTTÖTALOUSOSA VAALITOIMINTA TARKASTUSTOIMINTA KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS KESKUSHALLINTO MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA PERUSTURVAN TOIMIALA SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA INVESTOINTISOSA TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMAOSA... 94

3 3 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta 1. TALOUSARVION 2017 JA SUUNNITELMAN LAADINNAN YLEISPERUSTELUT 1.1. KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön syksyn tiedotteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso- Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitulevaisuudessa. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta.

4 4 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Kunnallisveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2017 vain 47 kuntaa. Veroprosentti laskee kaikkiaan 14 kunnassa. Veroprosenttiaan laskevat kunnat ovat pieniä kunta, jotka ovat tehneet vuosia sopeutustoimia. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,91, mikä merkitsee 0,05 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta. Tuloveroprosenttien muutokset vaikuttavat kuntien verotuloihin on + 45 miljoonaa euroa. Kiinteistöverolakiin tehtyjen veroprosenttien alarajojen korotusten johdosta 122 kunnassa jouduttiin nostamaan kiinteistöveroprosenttia. Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 145 kunnassa. Kuluva vuosi on lisäksi viimeinen vuosi, jolloin kriisikunnan arviointimenettelyn kriteeristö on peruskuntiin pohjautuvaa. Vuonna 2017 sovelletaan jo kuntakonsernia koskevaa arviointimenettelyn kriteeristöä. Muutoksen seurauksena myös kuntayhtymät tulevat arviointimenettelyn piiriin. Lähivuosina kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset nousevat kunnallisessa päätöksenteossa merkittävään asemaan. Tähän vaikuttavat muun muassa tarve arvioida kiinteistöjen roolia ja merkitystä yleisesti, mahdolliset sote-kiinteistöjen uudelleenjärjestelyt sekä suunnitteilla olevat investointien rajoitukset Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Joroisten kunnan taloudellinen tilanne on kertyneen ylijäämän johdosta kohtuullisen hyvä, mutta erityisesti käyttötalouden puolella toiminta on vielä alijäämäistä. Toimintakatetta tarkasteltaessa voidaan huomata, että kustannustaso on noussut trendinomaisesti, joskin nousuvauhti on pienentynyt jo usean vuoden ajan. Viimevuosien aikana toteutettujen merkittävien omaisuuserien myynnin johdosta Joroisten kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2015 tilinpäätöksessä vielä hieman yli 6,2 milj. euroa, joka antaa kunnalle aikaa talouden tasapainottamisen edellyttämien muutosten toteuttamiselle. Myös toimintaa on tehostettu ja tulorahoitusta on lisätty, jotka osaltaan ovat parantaneet kunnan käyttökatetta viime vuosina. Toimintaa tarkasteltaessa voidaan huomata, että Joroisten oman palvelutuotannon piiriin kuuluvien toimialojen (sivistys- ja vapaa-aika, tekninen, hallinto ja elinkeino) kustannukset ovat pienentyneet jo usean vuoden ajan. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä edellä mainittujen toimialojen nettokustannukset pienenivät hieman yli eurolla. Tämä on seurausta toiminnan määrätietoisesta tehostamisesta ja tiukasta talouskurista. Toiminnan tehostaminen on kuitenkin vaatinut myös vaikeita ratkaisuja ja palvelutasoa on jouduttu heikentämään useaan kertaan. Edellä mainittu kustannustason pienentyminen ei ole kuitenkaan riittänyt tasapainoittamaan kunnan taloutta. Tämän selittää erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten voimakas kasvu viime vuosien aikana. Esimerkiksi vuoden 2015 tilinpäätöksessä perusturvan toimialan kustannukset kasvoivat hieman yli miljoonalla eurolla, josta erikoissairaanhoidon osuus oli yli euroa. Kuluvan vuoden sekä vuoden 2017 osalta erikoissairaanhoidon kustannuksien ennakoidaan edelleen kasvavan. Kasvun selittäjiä on useita, mutta kaikkein merkittävin näistä on palvelukysynnän kasvu. Kustannukset nousevat, kun ihmisten palvelutarve kasvaa. Erikoissairaanhoidon kasvavien toimintakulujen ohella vuodelle 2017 valtionosuudet tulevat laskemaan noin euroa ja verotulot kunnan arvion mukaan (ilman veronkorotuksia) noin euroa. Kuntaliiton veroennustekehikko ennustaa tätäkin suurempaa pudotusta verotuloihin. Myös toimintatuottojen arvioidaan laskevan hieman edeltävään vuoteen verrattuna. Kunnanvaltuuston kesäkuussa 2015 vahvistamassa strategiassa asetettiin talouden tasapainottamaisen tavoitteeksi yhteisvaikutukseltaan miljoonan euron tasapainotustoimet vuoden 2020 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään euron vuotuisia käyttötalouden tasapainotustoimia. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen on mahdollista päästä tiukalla kulukurilla ja pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, jossa toimintoja mukautetaan tehokkaasti tulevaisuuden kysyntään samalla kun tulorahoitusta lisätään. Talouden tasapainottamisen kannalta olennainen kysymys on myös Sipilän hallituksen Sote-uudistus ja sen toimeenpanon vaikutuksen kuntien rahoitukselle. Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot:

5 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta 0,00 Toimintakate , , , , , , ,00 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Sarja , , , , , , , , ,00 Vuosikate , , ,00 500,00 0,00-500,00 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Sarja ,49 237,72 674, , ,58 928,73-62,24-229,48-72,99-46,19

6 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Verotulot TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Vuoden 2017 osalta verolaskelmassa on mukana valtuuston päätöksen mukaiset korotuksen kunnallisveroon ja voimalaitosten veroon. Kunnallisveroa korotettiin 20,25 %:sta 20,75%:iin ja voimalaitosveroa 1,6%:sta 2,5%:iin Valtionosuudet TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Peruspalvelujen vo Verotuloihin perustuva vo-tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t Harkinnanvarainen vo-korotus -5-5 Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset Yhteensä

7 7 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Vuodelle 2017 valtionosuuksien ennustetaan laskevan noin euroa ja verotulot kunnan arvion mukaan (ilman veronkorotuksia) noin euroa. Kuntaliiton veroennustekehikko ennustaa tätäkin suurempaa pudotusta verotuloihin. Valtuuston veronkorotus päätökset huomioiden verotulojen ennustetaan kasvavan vuoden 2016 talousarvioon nähden noin euroa. Tulevaisuuden osalta on odotettavissa että valtionosuuskehitys ei pysy palveluiden kysynnän kasvun ja kustannusten nousun perässä, jolloin yhä suurempi osuus palveluista tulee voida kattaa verorahoituksella. Väestökehitys on edelleen laskusuunnassa. Joroisten kunnan osalta väestö on vähentynyt vuosittain noin henkilön keskivauhdilla. Väestön vähentyminen on selittynyt syntyvyyden ja kuolleisuuden välisellä erolla. Muuttoliikkeen vaikutukset Joroisten väestöön ovat olleet viimevuosina neutraaleja. Työttömyysaste on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Luottamushenkilöorganisaatio: LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Järjestämissuunnitelma Valtuusto (27) Elinkeinojaos (3) Varkauden kaupungin Sosiaali- ja terveyslautakunta (5), järjestämis- ja tuotantovastuu Vuosisopimukset Hallitus (9) Henkilöstöjaos (3) Keskushallinto -kunnanjohtaja -hallinto -elinkeino -laskenta Sivistyslautakunta (5) -varhaiskasvatus -perusopetus -lukio -kirjasto -vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta -kuntatekniikka -kiinteistöt -Vesihuoltolaitos -investoinnit -kaavoitus (valmistelu) Ympäristölautakunta (5) -Rakennusluvat (suuret) -Ympäristöluvat -Tiejaos/yksityistieasiat (3) LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta Rantasalmen maaseutulautakunta (2), Keski-Savon ympäristölautakunta (2)

8 8 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Henkilöstöorganisaatio: Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Elinkeinoasiamies Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Toimisto- ja palvelusihteerit Palkka- ja laskentasihteerit Varhaiskasvatuksen esimies Rehtorit ja koulujen johtajat Vapaa-aikatoimen päällikkö Kirjastotoimen johtaja Rakennustarkastaja Kiinteistöpäällikkö Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Toimistohenkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö Kirjastotoimen henkilöstö Toimistohenkilöstö Kiinteistöhoidon henkilöstö Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osalta toteutetaan pitkäjänteistä taloudellista toimintaa. Myös kuntakonsernin omistuksia ja rakennetta tarkastellaan ja sitä kehitetään toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt As Oy Pikalle Joroinen 82,60 % 82,60 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 82,60 % 82,60 % As Oy Paavalinkivi Joroinen 51,78 % Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 % Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 % Osakkuusyhteisöt As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 %

9 9 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Asuntojen vuokrausaste vähintään 95 % Markkinointi, asuntojen kunto, asuntojen salkutus (1. kehitettävät, 2. ylläpidettävät, 3. luovuttettavat) Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä Rakennusten kuntokartoituksia jatketaan osana asuntojen salkutusta. Kuntokartoitusten toteuttaminen Toteutuneet kuntokartoitukset Isännöitsijä Erääntyneiden saatavien määrä alenee Tehokkaita perintätoimia jatketaan Erääntyneet saatavat 2016 vs Isännöitsijä Laskentayksikkö 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT Visio Missio Joroisten kunta on tunnettu ihmisläheisenä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavana maaseutumaisena kuntana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja viihtyisän asuinympäristön keskellä Savoa. Joroisten kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten päivittäin tarvitsemat palvelut, toimii joroislaisten edunvalvojana sekä kehittää aktiivisesti alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hyvinvoinnin edistäminen Kuntalain mukaisesti Joroisten kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: 1. kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. 2. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo edellytyksiä hyvään elämään palveluiden järjestämisen kautta. 3. ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 5. tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointitietouden keräämiseksi. Hyvinvointia edistäviä palveluita ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut. Joroisten kunta tukee alueen yhteisöjen hyvinvointityötä. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Talous- ja omistajapolitiikka Itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna.

10 10 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Henkilöstö Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kunnan ja talouden hoidossa otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet. Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät velvoitteet siten, että työllistämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation. Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: - Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja. - Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. - Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. - Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville. - Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa. Henkilöstöhallinnon osalta tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä päivitettävällä henkilöstösuunnitelmalla, jolla varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen. Kuntastrategia löytyy kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilta osoitteesta

11 11 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Valtuuston kesäkuussa 2015 hyväksymän kuntastrategian päivitetään uuden valtuuston toimesta 2. Vuoden 2017 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia tehdään strategian linjausten pohjalta. Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä. Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua 3. Joroisten Energialaitoksen myynnistä saatu varallisuus sijoitetaan tuottavasti valtuuston kesäkuussa 2015 vahvistamien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. 4. Joroisten kunta toimii aktiivisesti maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistukseen liittyvässä edunvalvontatyössä kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Talousarviossa ei pysytä eikä taloutta tasapainottavia toiminnallisia muutoksia saada tehtyä. Erityisesti erikoissairaanhoidon vaikea ennustettavuus ja uuden Etelä-Savon soten aloitus alkaen asettaa riskejä talousarvion toteutumiselle. Energialaitoksen myynnistä saataville rahoille ei löydetä sopivia kohteita, joissa sijoituksen riskitaso on riittävän alhainen ja tuotto kunnan tavoitteiden mukainen TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Johdanto ja yleisperustelut Talousarvion laadinnan perusteita Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma (huhtikuu 2011). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona sivustolta tai linkistä Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2015 oli 6,2 M. Talousarvion 2017 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2014 ja 2015 sekä talousarvion ja toteutuman 2016 analysointi ja vuodelle 2017 tiedossa olevat muutokset sekä kunnan strategian mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet.

12 12 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Menot: Joroisten kunnan talousarvioon 2017 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2016 tasoisena. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,20 % KuEL-palkoista. Työnantajan VaELeläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 %. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 % palkkasummasta. Yleiskustannukset Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tulot: Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. Investoinnit: Investointien alaraja on euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Talousarvion rakenne ja sisältö (ks. Kuntaliiton suositus) Johdanto ja yleisperustelut Käyttötalousosa Investointiosa Tuloslaskelma- ja rahoitusosat Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02.

13 13 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Sitovuus Määrärahat ovat sitovia nettomääräisinä. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen: Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Tavoitteiden määrittelyä, mitattavuutta ja niiden toteutumaraportointia ohjeistetaan ja käydään läpi talousarviovalmisteluun osallistuvalle henkilöstölle elokuussa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (svkorvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Vuosisopimukset Eri yhteistyösopimuksissa on määräykset vuosisopimuksista (esim. JJR-kirjastotoimi, sosiaali- ja terveystoimi).

14 14 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Laskutus Joroisten kunta laskuttaa JJR-kirjastotoimen osalta Juvan ja Rantasalmen kuntia tilivuoden aikana 1/12- osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon toteutuneiden menojen mukaisesti. Loppulaskutus tehdään tilinpäätöksen perusteella. Sisäiset tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappalehinnalla. Sisäiset vuokrat laskutetaan kuukausittain 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Sotepalveluille vuokrattavien kiinteistöjen osalta otetaan huomioon sovitut vuokranmäärittelyt ja muut ehdot. Laskutukset tarkistetaan tilinpäätöksessä. Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Investoinnit ovat hankeryhmittäin valtuustoon nähden sitovia nettoperusteisesti. Yleisperiaatteena on, että yksittäisen hankkeen nettoperusteisen määrärahan ylitys ei saa estää toisen saman hankeryhmän hankkeen toteuttamista suunnitellun kustannusarvion mukaisesti. Näin ollen hankekohtaiset määrärahat ohjaavat investointien toteuttamista, mutta hankeryhmän sisällä voidaan tehdä määrärahasiirtoja, mikäli jokin toinen saman hankeryhmän hanke toteutuu merkittävästi arvioituna pienempänä. Tämän lisäksi hankkeisiin kohdistuvat tulorahoitukset eivät saa nostaa hankkeen bruttomenoja. Vastaavasti arvioitua pienempänä toteutuva tulorahoitus tulee huomioida alentavasti myös menojen osalta. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet. Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut. Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelma käsittää vuodet Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman Taloussuunnitelmavuosien määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.

15 15 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin palvelujen saatavuus sekä riittävä taso turvataan. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2017 on päivittää uuden valtuuston kanssa kunnan kuntastrategia sekä osallistua aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin, jolle kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohessa edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Keskushallinto Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, yhteispalvelupisteen ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2017 aikana: uusittujen kotisivujen yhteyteen rakennetaan intranet kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan myös luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa ja tiedottamisessa. Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Vuoden 2017 aikana työllisyysasioiden hoito organisoidaan yhden hallinnon alle. Hallintosääntö on päivitettävä uuden kuntalain ja toiminnan mukaiseksi alkuvuonna ennen kuntavaaleja. Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan laajakaistaverkon suunnittelua ja toteuttamista jatketaan vuoden 2017 aikana. Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa

16 16 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa maanantaisin iltapäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen jätti vuonna 2016 yli 90 % viljelijöistä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on luovuttu kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu lähes kokonaan sähköisesti, samoin päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljelijöiden asiointia myös maaseututoimiston tehtäviä. Muutoksista huolimatta viljelijät voivat kuitenkin edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla. Vuosi 2016 oli maatalouden kannalta vaikea. Tuottajahintojen laskeminen, tukimuutokset ja lomituspalvelujen kallistuminen heikensivät merkittävästi maatilojen taloutta ja yrittäjäperheiden jaksamista. Tuottajahinnan nousuja ei vuodelle 2017 ole vielä näkyvissä, eivätkä kriisituet ole juurikaan helpottaneet talousvaikeuksissa painivien tilojen taloutta. Vuonna 2017 on lomitustoimeen odotettavissa tilapäistä helpotusta valtioneuvoston tukitoimenpiteiden johdosta. Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut siirtyvät uusien maakunnallisten itsehallintoalueiden hoidettaviksi. Maakuntahallinnon valmistelutyö on aloitettu. Joroisten maaseutu- ja lomatoimi siirtyy muutoksen myötä Pohjois-Savon maakunnan hoidettavaksi. Maaseutu- ja lomatoimen valmistelutyön yhdyshenkilönä toimii maaseutupäällikkö Perusturvan toimiala Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi joroislaista ja viisi varkauslaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaalija terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut kuntastrategian vuosille Strategian linjausten mukaan perusturvan palvelut järjestetään lähellä kuntalaista ajatuksella: Sote peruspalvelut säilyvät vauvasta vaariin lähipalveluna Joroisissa Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon toimialan alueelliset olosuhteet, lainsäädännön kehitys ja sen vaatimukset. Tavoitteena ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukaiset rakenteet. Nykyistä yhteistoimintaa Varkauden kaupungin kanssa kehitetään siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa Joroisten kuntalaisille hallinnollisesti oman palvelualueen kautta. Tavoitteena on että, Joroinen toimii omana hallinnollisena yksikkönä, jolla on oma palvelualuepäällikkö/vastuullinen johtaja ja oma budjetti. Tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2017 talousarvioon on varattu määrärahat oman palvelualuepäällikön palkkakulujen kattamiseen. Oman palvelualuepäällikön toimivaltaan liittyvät kysymykset vaativat kuitenkin toiminta- ja johtosääntöjen päivitystä Varkauden kaupungin osalta. Järjestelyn tavoitteena on parantaa Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin välistä sote-yhteistoimintaa. Uudistuksen uskotaan vaikuttavan positiiviesti erityisesti tiedonvaihtoon, tavoitteiden toteutumiseen, talouden seurantaan sekä palveluiden laatuun ja saatavuuteen.

17 17 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Palvelutoiminnan puolelta haasteita aiheuttaa osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti erityisammattiryhmien osalta. Ostopalveluista pyritään siirtymään rekrytoinnin kautta omana työnä toteutettavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutos alkaen vaikuttaa jo nyt henkilöstön sitoutuessa maakuntasoiseen palvelujen järjestämisen kehittämisja suunnittelutyöhön. Joroisten viranhaltijoita on nimetty alueellisen työn eri valmisteluryhmiin oman osaamisalueensa mukaisesti. Lisäksi kunnan sisäistä palvelualueet ylittävää yhteistyötä lisätään hyödyntämällä olemassa olevaa asiantuntemusta eri yksiköissä Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen (nuoriso, liikuntatoimi, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen perusopetus). Lapsiystävällisen Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla (päivitetään keväällä 2017) ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, joka on laadittu Keski-Savon kuntien (Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Heinävesi ja Joroinen) yhteistyönä. Opetussuunnitelma astuu voimaan portaittain ja syksystä 2016 uutta opetussuunnitelmaa on noudatettu perusopetuksen vuosiluokilla Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia päivähoitopalveluja. Kirkonkylän ja Kuvansin päiväkodit ovat käytännössä toimivat ja erinomaisessa kunnossa. Esiopetus on siirtynyt koko kunnassa koulujen läheisyyteen. Kirkonkylällä esiopetusta järjestetään Pikkukoulussa, Kuvansissa ja Kaitaisissa esiopetus toimii koulun kanssa samoissa tiloissa. Yhteistyön rakentaminen ja syventäminen alkuopetuksen kanssa jatkuu. Joroisten perusopetuksessa on 466 oppilasta, joiden opetus järjestetään Kaitaisten, Kuvansin tai kirkonkylän kouluissa. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Perusopetuksessa opetusryhmiä on 29 ja ryhmäkoko on enimmillään 21 oppilasta. Tämä takaa laadukkaan opetuksen ja varmistaa sen, että opettajalla on riittävästi aikaa huomioida kukin oppilas yksilönä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman jalkauttamisessa sekä erilaisissa hankkeissa. Opiskelijahuoltolain mukainen ohjausryhmä toimii Joroisten ja Varkauden yhteisenä ohjausryhmänä. Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi. Joroisten lukiossa on 79 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keskisavolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys- ja ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion Linux-hankkeen myötä kaikki lukion 2015 ja 2016 syksyllä aloittaneet oppilaat saivat käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Myös 2017 syksyllä aloittavat saavat uudet koneet käyttöönsä. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Osuuskunta Eihvel toimii juridisesti itsenäisenä hallinnollisena osuuskuntana. Lukiossa yrittäjyyttä opiskelevat opiskelijat voivat kuitenkin harjoitella yrittäjyyttä Eihvelin avulla. Lukiolaiset osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Lukiota markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja.

18 18 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä - ja keski-savolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan etelä-savolaisen ja/tai keski-savolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toenperän kirjasto on myös mukana valmistelemassa laajempaa yhteistyötä muiden seudun kirjastojen kanssa. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat jatkossa liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi ja museo. Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluja joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkoja ja -alueita rakennetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vuosittain; urheilutaloa peruskorjattiin vuonna 2015 ja Kuvansin kuntorataa parannettiin vuonna Kotkatharjun alueelle valmistui vuoden 2016 aikana monipuolinen luontoliikuntakokonaisuus, jossa huomioidaan alueen käyttäjät monipuolisesti. Alueen jatkokehittäminen jatkuu vuoden 2017 aikana. Kuvansin taajaman liikuntapaikkakehittämistä jatketaan monipeliareenan muodossa. Toisen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaajat toimivat työssään työparina järjestäen paikkakunnan nuorille monipuolisesti tapahtumia ja toimintaa. Kulttuuritoimessa lastenkulttuuri on painopistealueena ja Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Kulttuuritoimeen kuuluu myös Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen katon korjaamista jatkettiin vuonna 2016 ja se on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2017 aikana Ympäristötoimen toimiala Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran kuntien sekä Pieksämäen ja Varkauden kaupunkien yhteinen ympäristötoimi on aloittanut toimintansa Yksikkö tuottaa kunnille ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Yksikkö toimii Keski-Savon ympäristölautakunnan alaisuudessa ja yksikön isäntäkuntana toimii Leppävirta. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluvat ilmansuojelun, vesiensuojelun, maaperän- ja pohjavesiensuojelun, jätehuollon, maa-ainesten oton ja meluntorjunnan valvonta sekä kuntalaisten ohjaus, neuvonta ja valistus näihin liittyvissä asioissa. Työtä suorittavat Keski-Savon ympäristötoimen ympäristönsuojelupäälliköt, -sihteerit ja tarkastajat. Elintarvikevalvonta kattaa elintarvikkeiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen, myynnin, käsittelyn ja tarjoilun. Käytännön valvontatyön toteuttavat terveystarkastajat, tarkastamalla elintarvikehuoneistoja ja elintarvikkeita. Eläinlääkintähuollon tehtäviä suorittavat eläinlääkärit huolehtivat tuotanto- ja lemmikkieläinten perusterveydenhoidosta. Hyötyeläinten sairaanhoito toteutetaan ympärivuorokautisesti ja pien- ja harrasteeläinten osalta peruseläinlääkintähuoltoon kuuluvana päivystysaikaisena palveluna. Eläinlääkärit toimivat myös eläinsuojeluviranomaisina sekä hoitavat muut lain määräämät viranomaistehtävät. Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina ovat valtuuston hyväksymän strategian mukaiset toimet, joilla pyritään edistämään taajama-alueiden viihtyisyyttä ja maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä. Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen liittyy vahvasti koko toimialueen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Palveluiden hyvään laatuun ja saatavuuteen panostetaan muun muassa sähköisen asioinnin kehittämisen kautta. Ilmoitusten ja lupa-asioiden nopeaan käsittelyyn ja valvontaan vastataan riittävillä ja oikein mitoitetuilla resursseilla. Ympäristönsuojelu sisältyy ympäristötoimen toimialan talousarvioon ja eläinlääkintähuolto sekä terveysvalvonta sisältyvät perusturvan toimialan talousarvioon.

19 19 TALOUSARVIO 2017 Joroisten kunta Tekninen toimiala Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talonmiesja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos. Uusina tehtävinä teknisen toimen alle siirtyivät liikuntapaikkojen hoito sekä urheilutalon kiinteistö. Periaatteena muutoksessa on teknisen toimen tukipalveluajattelu siten, että tekninen toimi ylläpitää kaikkia kiinteistöjä sekä yhteisiä alueita, joissa joku muu kunnan toimiala tuottaa palveluita. Jatkossa tekninen lautakunta käsittelee myös hallintosäännössä määritellyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät ja teknisen lautakunnan alainen tiejaos käsittelee yksityistielain mukaiset määrätyt tehtävät. Rakennusvalvonnan sekä yksityisteiden määrärahat sisältyvät teknisen toimen talousarvioon. Toimialahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen. Poikkeamisen toimivallan siirryttyä kokonaan kunnille, on kaavoittamattomien ranta-alueiden poikkeamislupakäsittely nopeampaa kuin ennen. Asemakaavoituksella tavoitellaan tällä hetkellä erityisesti uusien asuinalueiden luomista. Kirkonkylässä Kolpan alueelle on laadittu asemakaava ja Kuvansin Kirvesniemen asemakaavoitus on aloitettu. Molemmat kaava-alueet tulevat tarjoamaan houkuttelevia omarantaisia asuinpaikkoja uusille ja entisille kuntalaisille. Lentokentän maankäytön suunnittelu on syytä käynnistää, mikäli lentotoiminta alueella ei jatku. Alue on strategisesti erittäin hyvällä paikalla 5-tien ja Saimaan vesistön välissä. Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, liikuntapaikat, venesatamat sekä jätehuolto. Vuosittaisilla investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena sekä estetään liiallisen korjausvelan muodostumista. Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa. Hyväkuntoiset ja monipuoliset liikuntapaikat innostavat kuntalaisia liikkumaan. Uudet liikuntamuodot, kuten esim. frisbeegolf, saattavat osoittautua hyvin suosituiksi lajeiksi ja tuoda paikkakunnalle lajin harrastajien myötä myös matkailutuloja. Kuntaan pitkäaikaistyöttömiä varten perustettua yksikköä työllistetään monilla teknisen toimialan tehtävillä mm. puistoissa ja kiinteistöillä. Kunta tarjoaa venepaikkoja niin Saimaan vesistöstä kuin sisäjärviltäkin. Venepaikkoja on Joroisselällä, Kirvesniemessä sekä Parojärvellä. Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitos Leppävirran Riikinnevalle käynnistää varsinaisen toimintansa v Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous- puhtaus-ja ruokapalvelut. Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien ja ryhmäpäiväkotien ruokapalveluiden tuottaminen. Ruoanvalmistuskeittiöitä ovat koulukeskuksen keittiö ja Kuvansin koulu. Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen sekä kiinteistöjen huollon hyvä taso.