15 op. 25op. 75op. 15op. 18 op

Transkriptio

1 LOGOPEDIAN TUTKINTOVAATIMUKSET TUTKINTOJEN RAKENNE Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180op Yleisopinnot KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (10op) Äidinkieli (4op) Puheviestintä 2op Tieteellinen kirjoittaminen 2op Toinen kotimainen kieli 3op Vieras kieli 3op TVT-OPINNOT (5op) Tvt-ajokortti 3op Puheentutkimuksen tvt-taidot 2op HOPS (sisältyy perus- ja aineopintoihin) Logopedian perusopinnot LPT1 LAPSEN KIELELLINEN KEHITYS (7OP) LPT1.1 Fonologinen kehitys 3 op LPT1.2 Käsitteistön kehitys 2 op LPT1.3 Morfologian ja syntaksin kehitys 2 op LPT2 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen 3 op PUHETIETEIDEN PERUSTEET (9 OP) LPT3 Logopedian perusteet 3 op PP1 Puheviestinnän perusteet 3 op Fop1 Fonetiikan perusteet 3 op LPT4 Ääni ja äänenlaatu 2 op LPM1 Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin 4 op Logopedian aineopinnot LAT1 Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt 10 op LAT2 Äänihäiriöt 3 op LAT AIKUISTEN PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT (10 OP) LAT3.1 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet (gerologopedia) 3 op LAT3.2 Motoriset puhehäiriöt ja dysfagia 3 op LAT3.3 Afasia 4 op LAT4 Kuulovammaisuuteen liittyvät puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt 3 op LAT5 Puheen sujuvuuden häiriöt 3 op LAT6 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 3op LAT7 Vaihtuva-alaiset kurssit á 3 op LAT8 Logopedinen arviointi 4 op METODIOPINNOt (21 OP) LAM1 Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi 3 op LAM2 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT (5 OP) LAM 2.1 Keskustelunanalyysin peruskurssi 3 op LAM 2.2 Kirjatentti 2 op FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa (5 op) LKAN Kandidaatin tutkielma 8 op KLIINISET AINEOPINNOT (15 OP) LAK1 Kliininen johdanto I 3op LAK 2 Kliininen johdanto II 3 op LAK3 Lapsen kielen kehityksen häiriö (Kielen kehityksen erityisvaikeus (SLI), viivästymä tai poikkeama esimerkiksi KV, CP, Autismi) 3op LAK4 Aikuisen kielen/puheen/kommunikaation häiriö (afasia, dysartria, tai muistisairauteen liittyvä häiriö)3 op LAK5 Ammattiroolin jäsentäminen 3 op Lääketieteen opinnot LL1 NEUROLOGIAN PERUSTEET (5 op) LL1.1 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia 3 op LL1.2 Lastenneurologia 2 op LL2 PSYKIATRIAN PERUSTEET (3 OP) LL2.1 Lastenpsykiatria 1,5 op LL2.2 Aikuispsykiatria 1,5 op LL3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria 4 op LL4 Audiologian perusteet 3op Kielitieteen opinnot (18 op) Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op FoP6 Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka 6 op LKi1Viittomat kommunikoinnin tukena 3 op LKIV VALINNAISIA SUOMEN (RUOTSIN) OPINTOJA 6 OP (esim. LKi2 Suomen kielen lause- ja muoto-oppia 3 op) 15op 25op 75op 15 op 18 op 1

2 (esim. LKi3 Suomen kielen semantiikan perusteita perusteet 3 op) Psykologian perusopinnot Vapaavalintaiset opinnot Filosofian maisterin tutkinto 120op Logopedian syventävät opinnot LST1 Logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä 9-11 op LST4 Kirjallinen kuulustelu 6 op LSM1 Tutkielmaseminaari 11 op VALINNAISIA METODIOPINTOJA 5-7 OP LSK KLIINISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (30 OP) LSK1 Valinnainen syventävä harjoittelu 5 op LSK2 Pitkä harjoittelu 25 op Pro gradu tutkielma 40 op Vapaavalintaiset opinnot 25 op 7 op 103 op 17 op OGOPEDIAN TUTKINTOVAATIMUKSET , , HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180op YLEISOPINNOT 15 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (10 OP) Äidinkieli 4 op Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Puheviestintä 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieras kieli 3op TVT-OPINNOT (5 OP) TVT-ajokortti 3 op Ks. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet Puheentutkimuksen tvt-taidot 2 op sisältö: Harjoituskurssi, jossa opiskelija oppii äänentallennuksen ja videotallennuksen käytäntöä sekä tallenteiden jatkokäsittelyä äänen- ja videonkäsittelyohjelmilla ja oppii tuntemaan puhetieteiden tallennuslaitteet. arviointi: hyväksytty/hylätty; perustuu aktiiviseen osallistumiseen HOPS (sisältyy perus- ja aineopintoihin 2 op) LOGOPEDIAN PERUSOPINNOT (25 op) Perusopintojen vaiheessa opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka puhe, kieli ja viestintä kehittyvät ja kuinka puhe-elimistö normaalisti toimii. Opiskelija perehtyy myös puhetieteiden tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja saa perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Puheen, kielen ja kommunikaation kehitys, Development of speech, language and communication, Utveckling av tal, språk och kommunikation (8 op) LPT1 LAPSEN KIELELLINEN KEHITYS (7 op) LPT1. Lapsen äänteellinen kehitys, Phonological development, Fonologisk utveckling (2 op) LPT1.1 Fonologinen kehitys (3 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot lapsen äänteellisestä kehityksestä. 2

3 LOGOPEDIAN TUTKINTOVAATIMUKSET , , HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180op YLEISOPINNOT 15 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (10 OP) Äidinkieli 4 op Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Puheviestintä 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieras kieli 3op TVT-OPINNOT (5 OP) TVT-ajokortti 3 op Ks. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet Puheentutkimuksen tvt-taidot 2 op sisältö: Harjoituskurssi, jossa opiskelija oppii äänentallennuksen ja videotallennuksen käytäntöä sekä tallenteiden jatkokäsittelyä äänen- ja videonkäsittelyohjelmilla ja oppii tuntemaan puhetieteiden tallennuslaitteet. arviointi: hyväksytty/hylätty; perustuu aktiiviseen osallistumiseen HOPS (sisältyy perus- ja aineopintoihin 2 op) LOGOPEDIAN PERUSOPINNOT, GRUNDSTUDIER I LOGOPEDI, BASIC STUDIES IN LOGOPEDICS (25 OP) Perusopintojen vaiheessa opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka puhe, kieli ja viestintä kehittyvät ja kuinka puhe-elimistö normaalisti toimii. Opiskelija perehtyy myös puhetieteiden tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja saa perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. LPT1 LAPSEN KIELELLINEN KEHITYS (7 op) LPT1.1 Fonologinen kehitys/ Fonologisk utveckling/ Phonological development (3 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot lapsen äänteellisestä kehityksestä. Sisältö: Opiskelija perehtyy lapsen varhaisiin puheen ja sen havaitsemisen edellytyksiin sekä ensimmäisen vuoden äänelliseen ja äänteelliseen kehitykseen ja vähittäiseen, noin viiden ensimmäisen vuoden aikana tapahtuvaan kielen fonologiseen oppimiseen. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.) (2004). Mistä on pienten sanat tehty: lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY, soveltuvin osin. LPT 1.2 Käsitteistön kehitys/ Semantisk utveckling/ Semantic development (2 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy erityisesti suomenkielisten lasten sanaston omaksumisen teorioihin sekä suomenkielisen lapsen varhaisen ja myöhemmän käsitteistön omaksumiseen Stolt, S. (2010) Leksikaalinen kehitys. Teoksessa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.) Kieli ja aivot. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Plunkett, K. & Schafer, G. (1999). Early speech perception and word learning. Teoksessa M. Barrett (toim.), The development of language. UK: Psychology Press Dromi, E. (1999). Early lexical development. Teoksessa M. Barrett (toim.), The development of language. UK: Psychology Press Kuczaj, S. A. (1999). The world of words: Thoughts on the development of a lexicon. Teoksessa M. Barrett (toim.) The development of language. UK: Psychology Press

4 LPT1.3 Morfologian ja syntaksin kehitys/ Morfo-syntaktisk utveckling/ Morphosyntactical development, (2 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot lapsen kieliopillisesta kehityksestä. Sisältö: Opiskelija perehtyy suomenkielisten lasten kieliopilliseen kehitykseen eli morfologian (taivutuksen) ja syntaksin (lauseiden muodostamisen) omaksumiseen. Laalo, K. (2011). Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat. Helsinki: SKS. Lisäksi LPT1.1 LPT1.3 kurssien suositeltava kirjallisuus: Clark, E. (2003) First language acquisition. Cambridge: Cambrige University Press. LPT2 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen/ Social anpassning till det språkliga samfundet/ Socialization into the language community (3 op) Kohderyhmä: Pää- ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius ymmärtää tämän peruskurssin teoriatietoa aineopintojen häiriönäkökulmista ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään tai muussa työssä, jossa lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielenkäytön kehityksen ymmärtäminen on tärkeää. Sisältö: Opiskelija luo itselleen käsityksen siitä, miten lapsi kehittyy sosiaaliseksi, kielen avulla viestiväksi yksilöksi aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hän ymmärtää myös, kuinka puheen ja kielen kehitystä tarkastelevat keskeiset teoriat selittävät tätä kehitystä. Launonen, K.: Kieliyhteisöön sosiaalistuminen. Luentomoniste. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin (6-48). Helsinki: Kehitysvammaliitto. Loukusa, S. ja Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (1-125). Jyväskylä: PS-kustannus. Haynes, W.O. ja Shulman, B.B. (Eds.) (1998, 2. painos). Communication development. Foundations, processes, and clinical applications. (51-58, , ) Baltimore: Williams & Wilkins. Vygotski, L.S. (1982). Ajattelu ja kieli (23-69) Espoo: Weilin+Göös PUHETIETEIDEN PERUSTEET (9 op) (LPT3, FoP1 ja PP1) LPT3 Logopedian perusteet/ Introduktion till logopedi/ Introduction to logopedics, (3 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen perusteita ja kommunikoinnin häiriöiden monimuotoisuutta oppimiensa peruskäsitteiden avulla. Kurssi antaa opiskelijalle valmiudet logopedisen tiedon omaksumiseen ja jäsentämiseen opintojen eri vaiheissa. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen perusteita logopedian näkökulmasta, logopedian luonnetta ja sijoittumista tieteiden kenttään ja logopedian keskeisiä toiminta- ja tutkimusalueita. Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (2009) (toim.) Puhuva ihminen - Puhetieteiden perusteet, s , , , (40 s.). Crystal, D. & Varley, R. (1998) Introduction to language pathology. London:WHURR, s (43 s.) Korpilahti, P. Aaltonen, O. & Laine, M. (2010) Kieli ja aivot, s (82 s.) Klippi, A. (1996). Puheterapiatutkimus logopedian ydin.teoksessa Puheterapian uudet suunnat, logopedinen tutkimus ja kuntoutus tänään. Suomen puheterapeuttiliiton 30-vuotisjuhlajulkaisu Helsinki: Suomen Puheterapeuttiliitto. Muu opettajan valitsema kirjallisuus. Fop1 Fonetiikan perusteet (3 op) 4

5 ks. fonetiikan tutkintovaatimukset PP1 Puheviestinnän perusteet (3 op) ks. puheviestinnän tutkintovaatimukset LPT4 Ääni ja äänenlaatu/ Röst och röstkvalitet/ Voice and voice quality (2 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään puheen äänilähteen ja äänenlaadun fysikaaliset, fysiologiset ja perkeptuaaliset osatekijät sekä näiden eri tason ilmiöiden yhteydet. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään puheäänen osatekijöitä, äänenlaadun analysointia sekä äänen merkitystä viestinnässä. Laukkanen, A.-M. & Leino, T. (1999 tai uudempi). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus, sekä muu opettajan valitsema kirjallisuus Edeltävät opinnot: Fonetiikan perusteet ja Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka. Perustiedot puheentuottoelimistöstä (hengitys-elimistön, kurkunpään ja ääntöväylän rakenne ja toiminta). LPM1 Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin/ Introduktion till talvetenskaplig forskning/ Introduction to research questions in speech sciences (4 op) ja sivuaineopiskelijat Tavoite: Opiskelija oppii lukemaan kriittisesti tutkimuskirjallisuutta ja saa harjoitusta tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Sisältö: Opiskelija perehtyy puhetieteiden tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkimusmalleihin. Kurssi aloittaa logopedian metodiopintojen jatkumon (sis. 0,5 op HOPS) Schiavetti, N. & Metz, DE. (2002). (4. painos). Evaluating Research in Communicative Disorders. Edeltävät opinnot: Puhetieteiden perusteet 9 op Arviointi: hyväksytty/hylätty LOGOPEDIAN AINEOPINNOT/ ÄMNESTUDIER I LOGOPEDI/ INTERMEDIATE STUDIES IN LOGOPEDICS (75 OP) Aineopinnoissa opiskelija oppii logopedisen diagnostiikan ja kuntoutuksen perusteet. Hän harjaantuu teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseen sekä saa tieteellisen työskentelyn perusvalmiudet. LAT1 Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt/ Störningar i tal, språk och kommunikation hos barn/ Developmental and acquired speech, language and communication disorders in children (10 op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa kommunikoinnin häiriöiden tavallisimpia muotoja ja erottaa ne lapsen tyypillisesti kehittyvän kielen ilmiöistä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti Sisältö: Opintojaksossa käsitellään lasten kielihäiriöiden ja niiden kuntoutuksen teoreettista perustaa. Opiskelija perehtyy lastenneurologisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden tavallisimpiin ilmiöihin (viivästynyt, poikkeava ja kielellinen erityisvaikeus (SLI) sekä lasten hankittuihin puheen ja kielen häiriöihin. Lisäksi opiskelija tutustuu lasten vaikeimpien neurologisperäisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden tavallisimpiin ilmenemismuotoihin. Opiskelija omaksuu luentosarjalla myös kyseisten ilmiöiden tutkimisen ja kuntoutuksen perusperiaatteet. Bishop, D. & Leonard, L. (toim). (2000). Speech and language impairments in children: causes, characteristics, intervention and outcome. Hakala, L., Hyrkkö, P., Manninen, P., Oesch, H., Salo, M. & Siikanen, M. (2001). Jaettu ilo: autistisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kehittäminen. Helsinki: Puheterapeuttien kustannus, soveltuvin osin 5

6 Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen,T. (2009). Autismin kirjo ja kuntoutus. Helsinki: PS-kustannus. Soveltuvin osin. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin (s ). Helsinki: Kehitysvammaliitto Workinger, M. (2004). Cerebral palsy resource guide for speech-language pathologists. Edeltävät opinnot: Lääketieteen opinnoista Lastenneurologia, perusopinnoista Lapsen kielellinen kehitys, Kieliyhteisöön sosiaalistuminen, Puhetieteiden perusteet. LAT2 Äänihäiriöt/ Röstrubbningar/ Voice disorders (3 op) Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius syventää teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti. Sisältö: Opiskelija perehtyy opintojakson aikana äänihäiriöiden syihin, diagnosointiin, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn. Luentoihin sisältyvien demonstraatioiden avulla opiskelija tutustuu ääniterapian toteutukseen. Stemple, J. C., Glaze, L. E. & Gerdeman, B. K. (1995). Clinical voice pathology: theory and management. San Diego: Singular. Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003.) Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos. Työturvallisuuskeskus. Helsinki. Edeltävät opinnot: Fonetiikan peruskurssi, Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka, Ääni ja äänenlaatu LAT AIKUISTEN PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖT/ STÖRNINGAR I TAL, SPRÅK OCH KOMMUNIKATION HOS VUXNA, SPEECH, LANGUAGE AND COMMUNICATION DISORDERS IN ADULTS (10 op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa aikuisten neurologisperäisten kommunikoinnin ja nielemisen häiriöiden tavallisimpia muotoja ja erottaa ne normaaleista iän mukanaan tuomista muutoksista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius syventää teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti. Sisältö: Opiskelija perehtyy kolmen kurssikokonaisuuden avulla normaaliin ikääntymiseen liittyviin kielen ja kommunikoinnin muutoksiin, aikuisten tavallisimpiin neurologisperäisiin kommunikoinnin ja nielemisen häiriöihin ja niiden kuntoutukseen. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt, Neurologian perusteet Kurssikohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus seuraavasti: LAT3.1 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet (gerologopedia) ( 3 op) Worrall, L. E., & Hickson L. M. (2003). Communication disability in aging: From prevention to intervention. Delmar Learning: Clifton Park. Bayles, K., & Tomoeda, C. (2007). Cognitive-communication disorders of dementia. San Diego: Plural Publishing alkaen: Bayles, K. A. & Tomoeda, C. K. (2014). Cognitive-communication disorders of dementia. Definition, Diagnosis, and treatment. Second edition. San Diego: Plural Publishing. ; opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään aktiivista osallistumista kurssien kaikille opetuskerroille. LAT3.2 Motoriset puhehäiriöt ja dysfagia (3 op) Duffy, J. R. (2005). Motor speech disorders: Substrates, differential diagnosis, and management. St. Louis: Mosby. Logemann, J. A. (1997). Evaluation and Treatment of Swallowing Disorders. Austin: Pro-Ed; Muu opettajien ilmoittama kirjallisuus. 6

7 ; opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään aktiivista osallistumista kurssien kaikille opetuskerroille. LAT3.3 Afasia/ Afasi/ Aphasia (4 op) Davis, G. A. (2007). Aphasiology: Disorders and clinical practice. Boston (MA): Pearson; opettajan kanssa sovittavin osin. Korpilahti, P., Aaltonen, O, & Laine, M. (toim). (2010). Kieli ja aivot. Turku: Turun yliopisto, kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus; opettajan kanssa sovittavin osin. Luria, A. R. (1973). The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology. Harmondsworth: Penguin Books; opettajan kanssa sovittavin osin. Muu opettajan kanssa sovittava kirjallisuus. Arviointi 0-5; Opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään aktiivista osallistumista kurssien kaikille opetuskerroille. LAT3.1.-LAT3.3. Suoritustavat: Luentokurssi, oppimispäiväkirja, essee, kirjallinen tentti, harjoitustyö, ryhmätyö. Arviointi: Kukin kurssikokonaisuus arvioidaan erikseen arvosteluasteikolla 0 5. Kokonaisarviointi 0-5. LAT4 Kuulovammaisuuteen liittyvät puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt/ Störningar i tal, språk och kommunikation relaterade till hörselskador/ Speech, language and communication disorders related to hearing impairments, (3 op) Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään kuulemisen merkityksen puheen/kielen kehitykselle ja tuntemaan vaikea-asteisesti kuulovikaisten kuntoutusmenetelmät sekä kuntoutuksen perhekeskeisen lähestymistavan. Sisältö: Opiskelija oppii tuntemaan muiden eriasteisesti kuulovikaisten lasten ja aikuisten kommunikaation ongelmakentän sekä yhdistämään audiologian ja fonetiikan tietopohjaa ja soveltamaan sitä kliiniseen puheterapiatyöskentelyyn. Oppimateeriaali ja kirjallisuus: Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus - vuorovaikutuksesta kommunikointiin Helsinki: Palmenia. Walzman, S.B. & Roland J.T (2006) Cochlear implants. New York: Thieme Edeltävät opinnot: Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka, Puhetieteiden perusteet, Audiologian kurssi. LAT5 Puheen sujuvuuden häiriöt/ Stamning/ Fluency disorders (3 op) Tavoite: Opiskelija ymmärtää puheen sujuvuuden taustateoriat sekä änkytyksen puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen perusteet ja saa valmiudet soveltaa niitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja sitten itsenäisesti. Sisältö: Opiskelija perehtyy luennoilla ja demonstraatioiden avulla puheen sujuvuuden häiriöiden taustateorioihin sekä änkytyksen puheterapeuttisen arviointiin, hoidon menetelmiin ja niiden soveltamiseen eri-ikäisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Guitar, B. (2006). Stuttering: An Integrated Approach to Its Nature and Treatment. New York: Lippincott Williams & Wilkins. Heimo, H. (2004). Änkytys: kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.) Mistä on pienten sanat tehty: lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen kielen ja kommunikoinnin häiriöt. Lääketieteen opinnoista Neurologian perusteet. LAT6 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi / Kompletterande och alternativ kommunikation/ Augmentative and alternative communication, (3op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijat vain erillisen hakemuksen perusteella. 7

8 Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius ymmärtää tämän peruskurssin teoriatietoa aineopintojen häiriönäkökulmista ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjauksessa, myöhemmin itsenäisesti. Sisältö: Opiskelija tutustuu puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin kehitykseen ja käyttöön liittyviin erityispiirteisiin ja oppii yhdistämään tämän tiedon siihen, mitä hänellä on tyypillisesti kehittyvästä kielestä ja viestinnästä. Hän ymmärtää, mitkä ihmisryhmät ja yhteisöt tarvitsevat puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointia, tuntee tavallisimmat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ja apuvälineet sekä kuntoutuksen perusperiaatteet näitä keinoja käytettäessä. von Tetzchner, S. ja Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Edeltävät opinnot: Kieliyhteisöön sosiaalistuminen, Logopedian perusteet, myös Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt aloitettuna. Suoritustavat: alkukuulustelu; osallistuminen opetukseen ja ryhmätyöt. LAT7 Vaihtuva-alaiset kurssit / Valbara kurser/ Optional courses (á 3 op) Tavoite ja sisältö: Vuorovuosin järjestetään 3 op: n laajuisia luentokursseja kommunikoinnin eri häiriöalueilta. Opiskelija tutustuu häiriöalueiden erityispiirteisiin ja kuntoutuksen perusperiaatteisiin. Luennoitsijoiden kanssa kurssikohtaisesti sovittava kirjallisuus Suoritustavat: Vaihtelevat kursseittain (esim. luentokurssi, kirjallinen tentti, essee, oppimispäiväkirja, harjoitustyö) Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot ja kurssikohtaisesti erikseen määriteltävät tavoitteet ja vaatimukset. LAT8 Logopedinen arviointi (4op) Tavoite: Suoritettuaan opintojakson opiskelija ymmärtää arvioinnin taustateorioiden perusteet ja logopedisen arvioinnin lähtökohdat. Opiskelijalla on perusvalmiudet arvioinnin tekemiseen ohjattuna kliinisissä harjoitteluissa. Sisältö: Opiskelija perehtyy arvioinnin teorioihin sekä logopedisen arvioinnin perusteisiin. Opiskelija tutustuu arviointivälineisiin ja testeihin sekä arvioinnin tulosten raportointiin ja soveltamiseen. Hegde, M. N., & Freed, D. (2011). Assessment of communication disorders in adults. San Diego: Plural Publishing; soveltuvin osin. McCauley, R. (2001). Assessment of language disorders in children; soveltuvin osin. Shipley, K.G,. & McAfee, J.G. (2008; 4. painos). Assessment in speech-language pathology: A resource manual. New York: Delmar; opettajan kanssa sovittavin osin Suoritustapa: luentokurssi, kirjallinen tentti, ryhmätyöt, harjoitustyöt. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt aloitettuna. Äänihäiriöt, Aikuisten puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt. METODIOPINNOT (21 OP) LAM1 Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi/ Notation av audio- och videomaterial/ Notation of audio and video materials, (3 op) Tavoite: Opiskelija harjaantuu ääni- ja videotallenteisiin perustuvien litteraattien lukemiseen ja tekemiseen. Sisältö: Litteraatit tehdään keskustelunanalyysin käytänteiden mukaisesti. Muita litterointimenetelmiä esitellään kurssilla lyhyesti. Tainio, L. (1997). Keskustelunanalyysin perusteet (2. painos). Tampere: Vastapaino; opettajan kanssa sovittavin osin. ten Have, P. (1999). Doing conversation analysis. A practical guide. London: Sage; opettajan kanssa sovittavin osin. 8

9 Hutchby, I. & Wooffit, R. (1998). Conversation analysis. Principles, practices and applications. Cambridge: Polity Press; opettajan kanssa sovittavin osin. Edeltävät opinnot: Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 5 op. Suoritustavat: Osallistuminen harjoituskurssiin. Harjoitukset tehdään ryhmä- ja yksilötöinä. Ryhmätyöt valmistuvat kurssin kuluessa. Yksilötehtävät toimivat kurssin lopputyönä. LAM2 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT (5 op) Tavoite: Opiskelija tuntee oman tieteenalansa laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä ja menetelmiä. Opiskelija harjaantuu lukemaan oman tieteenalansa laadullisia tutkimusraportteja ja ymmärtää laadullisen tutkimuksen perusperiaatteet ja tavoitteet. Sisältö: Empiirinen tutkimus laadullisin menetelmin. Laadullisen tutkimuksen arviointi, raportointi ja eettiset kysymykset. Opintokokonaisuuteen kuuluu laadullisen tutkimuksen menetelmäkurssi (Keskustelunanalyysin peruskurssi 3 op) ja kirjatentti (2 op). Edeltävät opinnot: Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin, Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi. LAM 2.1 Keskustelunanalyysin peruskurssi (3 op) Tavoite ja sisältö: Kurssilla perehdytään keskustelunanalyysin menetelmään ja keskeisiin tutkimustuloksiin sekä harjoitellaan erilaisten keskusteluaineistojen analysointia (mm. puhelin- ja kasvokkaiskeskusteluja sekä logopedisia aineistoja). Luennoilla käsiteltäviä asioita ovat mm. keskustelun vuorottelujäsennys, korjausilmiöt sekä erilaisten puhe- ja keskustelutoimintojen muodostamien jaksojen rakentuminen. Aineistosessioissa harjoitellaan analyyttisten havaintojen tekemistä ja itsenäisesti tehtävät harjoitustehtävät harjoittavat analyysien kirjoittamiseen. Tainio, L. (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino. Haakana, M., Laakso, M. & Lindström, J. (toim.) Talk in interaction: Comparative perspectives. Helsinki: SKS. Keskustelunanalyysin peruskurssin sijasta opiskelija voi myös valita muiden oppiaineiden/laitosten opetustarjonnasta hänelle sopivan laadullisen tutkimuksen harjoituskurssin. LAM 2.2 Kirjatentti/ Litteraturtentamen/ Written examination (2 op) Opiskelija tenttii seuraavan kirjallisuuden: Eskola J. & Suoranta J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. (Luettavissa e- kirjana, Helka) sekä artikkelit: Mäkelä K Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. Kirjassa Klaus Mäkelä (toim.), Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, s Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi S. & Hurme H Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. (Luku 2.4 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä, s ) Rolin K Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perinteet. Kirjassa Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen & Irma Sorvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille (s ). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Clarkeburn H. & Mustajoki A Tutkijan arkipäivän etiikka. Tampere: Vastapaino. (Luku 3 Tutkimuksen tekemisen eettiset kysymykset, s ) FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa (5 op) ks. fonetiikan tutkintovaatimukset. LKAN Kandidaatin tutkielma/ Kandidatsavhandling/ Bachelor s thesis (8 op)

10 Tavoite: Opiskelija oppii kirjoittamaan tieteellistä tekstiä, käymään kriittistä tieteellistä keskustelua sekä argumentoimaan omia valintojaan. Sisältö: Opiskelija laatii aiheestaan kandidaatin tutkielman. Kandidaatin tutkielma toimitetaan äidinkielen tarkastajalle kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteeksi tiedekunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Kandidaatintutkielman menetelmäosa voi olla yhtä harjoitteluasiakasta koskeva tapaustutkimus tai muu kirjallisuuteen tai suppeaan aineistoon perustuva tutkimus. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, soveltuvin osin Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. (1996). Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Suoritustapa: seminaarityöskentely ja kandidaatin tutkielma. Edeltävät opinnot: Vähintään kaksi ohjattua harjoittelujaksoa suoritettuna (ks. kliiniset aineopinnot) ja TVTopinnot (5 op) sekä tieteellinen kirjoittaminen. KLIINISET AINEOPINNOT (15 OP) Aineopintojen kliininen opintokokonaisuus koostuu perehtymis- ja harjoittelujaksoista, joiden aikana opiskelija tutustuu kuntoutustoimintaympäristöihin ja tutkii ja/tai kuntouttaa ohjattuna kolme eri tavoin kommunikaatiohäiriöistä asiakasta. Lisäksi opiskelija osallistuu Kliininen johdanto I, Kliininen johdanto II ja Ammattiroolin jäsentäminen -opintojaksoille, joiden tavoitteena on hahmottaa vuorovaikutustilanteita puheterapiaprosessin eri vaiheissa, jäsentää puheterapeutin työn erilaisia rooleja ja omaksua ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen perustiedot. Kohderyhmä: logopedian pääaineopiskelijat LAK1 Kliininen johdanto I (3op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä, ammattieettisistä periaatteista sekä ohjaajana ja ohjattavana toimimisen perusteista. Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimipisteissä työskentelevien puheterapeuttien työhön sekä suomalaiseen kuntoutusjärjestelmään ja sitä sääntelevään lainsäädäntöön sekä ammattieettisiin periaatteisiin (sis. HOPS 0,5 op). Oppimateriaali- ja kirjallisuus: Rissanen, P., Kallanranta, T. & Suikkanen, A. (toim.) (2008). Kuntoutus. McAllister, L. & Lincoln, M. (2004) Clinical education in speech-language pathology. London: WHURR. Kliinisen logopedian verkkomateriaali. Arviointi: hyväksytty/hylätty LAK 2 Kliininen johdanto II (3 op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ryhmätoiminnasta ja asiakastyöskentelystä. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään ryhmätoiminnan perusteita ja harjoitellaan asiakastyöskentelyn perusteita (sis. HOPS 0,5 op). Edeltävät opinnot: Kliininen johdanto 1 Arviointi: hyväksytty/hylätty LAK3 Lapsen kielen kehityksen häiriö (Kielen kehityksen erityisvaikeus (SLI), viivästymä tai poikkeama esimerkiksi KV, CP, Autismi) (3op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on peruskokemusta tyypillisimpien lasten kielihäiriöiden kliinisestä arvioinnista ja kuntoutuksesta, puheterapiaprosessista ja puheterapeutin ammattiroolissa toimimisesta. Sisältö: Opintojaksossa opiskelija arvioi ja kuntouttaa ohjattuna lapsiasiakasta, jolla on kielen kehityksen häiriö. Edeltävät opinnot: Kliininen johdanto I, Kliininen johdanto II, Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt, Logopedinen arviointi. LAK4 Aikuisen kielen/puheen/kommunikaation häiriö (afasia, dysartria, tai muistisairauteen liittyvä häiriö) (3 op)

11 Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on peruskokemusta tyypillisimpien aikuisten kielihäiriöiden kliinisestä arvioinnista ja kuntoutuksesta, puheterapiaprosessista ja puheterapeutin ammattiroolissa toimimisesta. Sisältö: Opintojaksossa opiskelija soveltaa arvioi ja kuntouttaa ohjattuna aikuisasiakasta, jolla on kielen/puheen/kommiunikoinnin häiriö. Edeltävät opinnot: Kliininen johdanto I, Kliininen johdanto II, Aikuisten puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt, Logopedinen arviointi. LAK5 Ammattiroolin jäsentäminen (3 op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet arvioida ja muuttaa toimintatapoja erilaisissa työn tilanteissa. Sisältö: Opintojaksolla opiskelijat perehtyvät ryhmäprosessin keskusteluissa puheterapeutin työhön ja itseensä sen tekijänä. Opiskelijat tutustuvat myös tyypillisiin vuorovaikutustilanteisiin puherapiaprosessin eri vaiheissa, ammatillisen viestinnän perusteisin sekä työnohjaukseen työn tukena (sis. HOPS 0,5 op). Edeltävät opinnot: Kliininen johdanto I, Kliininen johdanto II, sekä Lapsen kielen kehityksen häiriö tai Aikuisen kielen/puheen/kommunikaation häiriö aloitettuna Arviointi: hyväksytty/hylätty LÄÄKETIETEEN OPINNOT/ STUDIER I MEDICIN/ STUDIES IN MEDICINE (15 op) LL1 NEUROLOGIAN PERUSTEET / GRUNDKURS I NEUROLOGI/ BASICS IN NEUROLOGY (5 op) Tavoite: Kurssi antaa yleiskuvan keskeisimmistä lasten- ja aikuisneurologisista sairauksista, niiden diagnostiikasta ja hoidosta. Sisältö: Opintojaksoissa käsitellään hermoston anatomiaa ja fysiologiaa, lapsen normaalia neurologista kehitystä, yleisimpiä neurologisia kehityksellisiä ja hankittuja häiriöitä ja sairauksia sekä neurologista diagnostiikkaa ja kuntoutuksen perusteita. Sillanpää, M., Herrgård, E., Iivanainen, M., Koivikko, M. & Rantala, H. (toim.). (2004, 2. uudistettu painos). Lastenneurologia. Helsinki: Duodecim; opettajan kanssa sovittavin osin. Soinila, S., Kaste, M., Launes, J. & Somer, H. (toim.). (2000 tai uusin painos). Neurologia. Duodecim; opettajan kanssa sovittavin osin. Neurologian perusteet suoritetaan seuraavilla kursseilla: LL1.1 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia/ Grundkurs i neurologi och vuxenneurologi/ Basics in neurology and adult neurology (3 op) Suoritustapa: luentokurssi ja kirjallinen tentti LL1.2 Lastenneurologia/ Barnneurologi/ Pediatric neurology (2 op) Suoritustapa: luentokurssi ja kirjallinen tentti LL2 PSYKIATRIAN PERUSTEET/ GRUNDKURS I PSYKIATRI/ BASICS IN PSYCHIATRY (3 OP) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat Tavoite: Antaa yleiskuva lasten ja aikuisten tavallisimmista mielenterveyshäiriöistä, niiden hoitomahdollisuuksista ja psykiatrisen hoidon järjestelystä Suomessa. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään lapsen psyykkistä kehitystä, psyykkisiä häiriötiloja läpi elämänkaaren sekä kuntoutuksen perusteita. Opetuksessa painotetaan puheterapeutin työn kannalta tärkeimpiä tiloja ja häiriöitä ja keskitytään vuorovaikutuksen arviointiin ja hoitoon myös moniammatillisena yhteistyönä. Kirjallisuus: 11

12 Tamminen, T., Almqvist, F., Kumpulainen, K. & Piha, J. (toim.) (2004, 3. tai uudempi painos). Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim; opettajan kanssa sovittavin osin. Lepola, U., Koponen, H., Leinonen, E., Joukamaa, M., Isohanni, M., & Hakola, P. (2008). Helsinki: WSOY. Psykiatria; opettajan kanssa sovittavin osin. Psykiatrian perusteet suoritetaan seuraavilla kursseilla: LL2.1 Lastenpsykiatria/ Barnpsykiatri/ Child psychiatry (1,5 op) Tunniste: Suoritustapa: luentokurssi ja kirjallinen tentti Edeltävät opinnot: Neurologian perusteet LL2.2 Aikuispsykiatria/ Vuxenpsykiatri/ Adult psychiatry (1,5 op) Suoritustapa: luentokurssi ja kirjallinen tentti Edeltävät opinnot: Neurologian perusteet LL3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria/ Oto-rhino-laryngologi, foniatri/ Oto-rhino-laryngology, phoniatrics (4 op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat Tavoite: Opiskelija saa perustiedot korva-, nenä- ja kurkkutaudeista ja näiden lääketieteellisestä tutkimisesta. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään puhe-elimistön anatomiaa ja fysiologiaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien diagnosointia ja hoitolinjoja, puhe- ja äänihäiriöiden lääketieteellistä diagnosointia sekä foniatrisen hoidon perusteita. Kirjallisuus: Karma, P., Nuutinen, J., Puhakka, H., Vilkman, E., Virolainen, E., Ylikoski, J. & Ramsay, H. (toim.). (1999). Korva-, nenä ja kurkkutaudit sekä foniatrian perusteet. Helsinki: Yliopistopaino; opettajan kanssa sovittavin osin. Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H. & Lätti, S. (2008). Anatomia ja fysiologia - Rakenteesta toimintaan. Helsinki: WSOY; opettajan kanssa sovittavin osin. Seikel, A.J., King, D.W. & Drumright, D.G. (2005 tai uudempi painos). Anatomy and physiology for speech, language, and hearing. New York: Delmar; opettajan kanssa sovittavin osin. Edeltävät opinnot: Neurologian perusteet LL4 Audiologian perusteet/ Audiologi/ Audiology (3op) Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään audiologisia arviointimenetelmiä, kuulon kuntoutuksen teknisiä ratkaisuja ja kuulokeskustyöskentelyä kuulovikaisen henkilön kuntoutuksessa. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään korvan ja kuuloradan anatomiaa ja fysiologiaa, audiologisia tutkimusmenetelmiä, kuulovammojen diagnostiikkaa, kuntoutuksen perusteita ja kuulon apuvälineitä. Kirjallisuus: Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.). (uusin painos). Kuulon ja kielen kuntoutus - vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia; opettajan kanssa sovittavin osin. Jauhiainen, T. (toim.) Audiologia. Duodecim; opettajan kanssa sovittavin osin. Edeltävät opinnot: Neurologian perusteet, Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka. KIELITIETEEN OPINNOT, STUDIER I LINGVISTIK, STUDIES IN LINGUISTICS(18 op) Kielitieteen opinnot koostuvat pakollisista opinnoista Kielitieteen peruskurssi, Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka, Viittomat kommunikoinnin tukena ja valinnaisista opinnoista. Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) ks. yleinen kielitiede 12

13 FoP6 Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka/ Talproduktion, perception och akustik/ Speech production, perception and acoustics 8 op (6 op) Edeltävät opinnot: Fonetiikan perusteet Sisältö: Luentokurssilla ja harjoitustöiden avulla opiskelija oppii hahmottamaan puheen tuottamisen perustapahtumien vaikutukset puheen akustiseen olomuotoon ja näiden molempien vaikutukset puheen havaitsemisen perusprosesseihin. (Fonetiikan opiskelijoille kurssin laajuus on 8op, logopedian opiskelijoille 6op; akustiikan osuus on 6op:n suorituksessa vähäisempi.) Kirjallisuus: Oheiskirjallisuutena esim. Aaltonen, O. ym. (toim.), Puhuva ihminen Suomi, K., Johdatusta puheen akustiikkaan Borden, G., Harris, K. & Raphael, L., Speech Science Primer Kent, R., The Speech Sciences Kent, R.D. & Read, C., The Acoustic Analysis of Speech Ladefoged, P., Elements of Acoustic Phonetics. ; perustuu sekä lopputenttiin että tehtäviin LKi1 Viittomat kommunikoinnin tukena (3 op) Tavoite: Opiskelija perehtyy suomalaisen viittomakielen perusrakenteeseen ja kehitykseen sekä viittomien käyttöön puhetta tukevana ja korvaavana menetelmänä. Kurssiin liittyy viittomien käytön harjoittelua pienryhmissä. Edeltävät opinnot: Kielitieteen peruskurssi Suoritustavat: Harjoituskurssille osallistuminen. Teoriakurssin ryhmätyöt tai tentti. Takkinen, R. (2002). Käsimuotojen salat: viittomakielisten lasten käsimuotojen omaksuminen 2-7 vuoden iässä. LKIV VALINNAISIA SUOMEN, RUOTSIN, FONETIIKAN TAI KIELITIETEEN OPINTOJA/ valbara studier i finska, svenska, fonetik ells språkvetenskap språket / optional studies in finnish, swedish, phonetics or linguistics (6 OP) Suositellaan LkiV2 Suomen kielen lause- ja muoto-oppi tai LkiV3 Suomen kielen semantiikan perusteet. Muut valinnaiset kielitieteen opinnot hyväksytetään vastuuopettajalla. LKi2 Suomen kielen lause- ja muoto-oppia/ Finska syntax och morphologi/ Finnish syntax and morphology (3 op) Tavoite: Kurssi tarjoaa perustiedot suomen kielen morfosyntaktisesta järjestelmästä. Opiskelija oppii, ettei ole olemassa vain yhtä suomen kielioppia, vaan erilaisia kielioppimalleja, joiden avulla kielen rakenteita voidaan kuvata. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy analysoimaan suomen kielen muoto- ja lauserakennetta aidoista aineistoista sekä hallitsee morfosyntaktiset peruskäsitteet. Kurssi on luento- ja harjoituskurssi, jossa opiskelijoilta odotetaan aktiivista osallistumista. Edeltävät opinnot: Kielitieteen peruskurssi, Lapsen kielellinen kehitys Hakulinen, A., Vilkuna, M. Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen, T.-R. & Alho, I. Iso suomen kielioppi: jaksot Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit (s ) sekä Nominaaliset lauseenjäsenet (s ). Vilkuna, M. (2000, 2., korjattu painos). Suomen lauseopin perusteet: luku Lausekkeiden sisäisestä rakenteesta (s ). Laaksonen, K. & Lieko, A. (2003, 4., uudistettu painos) Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi: luvut Morfologian peruskäsitteitä (s ) sekä Sanaluokat, Paradigma, Taivutustyypit ja Taivutus (s ). LKi3 Suomen kielen semantiikan perusteita perusteet / Grundstudier i Finska semantik/ Basics in Finnish semantics (3 op)

14 Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään, miten merkitykset syntyvät kielessä. Lisäksi hän oppii analysoimaan ja kuvaamaan kielen merkityksiä. Kurssilla pohditaan merkityksen käsitettä, merkityksen eri lajeja, merkityksen tulkintaa kielenkäytön eri muodoissa ja keinoja analysoida ja kuvata merkityksiä. Edeltävät opinnot: Kielitieteen peruskurssi, Lapsen kielellinen kehitys Kirjallisuus: Kuiri, K. (2004). Semantiikan peruskurssi: luennot ja harjoitukset. Tampere: Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos. PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT/ GRUNDSTUDIER I PSYKOLOGI/ BASIC STUDIES IN PSYCHOLOGY (25 OP) Psykologian opinnot auttavat opiskelijaa ymmärtämään, kuinka ihmisen psyykkinen kehitys ja toiminta ovat yhteydessä logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Ks. psykologian koulutus. VAPAAVALINTAISET OPINNOT (7 OP) Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan pääaineen opintoja ja lisäävät hänen ymmärrystään eri alojen ja logopedian kytköksistä. Logopedian opiskelijalle suositellaan fonetiikan ja puheviestinnän opintojen lisäksi muita kieli- ja käyttäytymistieteiden opintoja. Huom. Logopedian opiskelijoilla on oikeus suorittaa 15 op psykologian aineopintoja. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 op) LOGOPEDIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT/ FÖRDJUPANDE STUDIER I LOGOPEDI/ ADVANCED STUDIES IN LOGOPEDICS, (103 op) Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kriittisesti tarkastelemaan alan tutkimusta, suunnittelemaan ja toteuttamaan kuntoutusta sekä tuottamaan itse tietoa erilaisten teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. LST1Logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä/ Speciella frågor inom logopedisk forskning/ Research questions in logopedics (yht op) Tavoite: Vaihtuva-alaisia luentokursseja (kolme kurssia à 3-4 op) puheen, kielen ja kommunikoinnin tutkimuksen eri alueilta. Kursseista ja niiden oppimistavoitteista ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla, wwwsivuilla ja/tai sähköpostilistoilla. Kurssit on mahdollista korvata esseetyöskentelynä tai kirjatenteillä sopimuksen mukaan. Sisältö: Syventävää tietoa logopedisen tutkimuksen eri osa-alueista ja tämän tiedon integrointi kliiniseen työhön. ilmoitetaan kunkin kurssin yhteydessä. Edeltävät opinnot: Logopedian diagnostiikkaan ja kuntoutukseen liittyvät teoriakurssit (aineopinnot). Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja ryhmätehtäviin sekä kirjallinen työ tai kuulustelu. LST4 Kirjallinen kuulustelu/ Litteraturtentamen/ Written examination (6 op) Opiskelija valitsee annetusta luettelosta kolme teosta, yhden kustakin osasta I-III. Kirjoista on EHDOTTOMASTI sovittava kuulustelijan kanssa etukäteen. Tavoite ja sisältö: Opiskelija syventää logopedian alan tuntemustaan perehtymällä tieteelliseen kirjallisuuteen. Suoritustavat: Kirjatentti tiedekuntatentissä. Kirjallisuus: I osa: lasten kielen kehitys ja häiriöt (valitaan yksi näistä) 14

15 Nelson, K. (1996/1998). Language in cognitive development. Cambridge: Cambridge University Press. Norbury, C.F., Tomblin, J. B. & Bishop, D. V.M. (toim.) Understanding Developmental Language Disorders. New York: Psychology Press. Perkins, M. (2007). Pragmatic impairment. Cambridge: Cambridge University Press. II osa Aikuisten puheen ja kielen häiriöt (valitaan yksi näistä) Bourgeois, M. S. & Hickey, E. M. (2009). Dementia. From diagnosis to management A functional approach. New York: Psychology Press. Chapey, R. (2008, 5. painos tai uudempi). Language intervention strategies in aphasia and related neurogenic communication disorders. Baltimore: Lippincot, Wiliams & Wilkins. Luvut 4, 6, 8, 9, 11, 12, 14, 18, 19, 24, 26, ja 31. Gazzaniga, M. S., Ivry, R. B. & Mangun, G. R. (2009). Cognitive neuroscience: the biology of the mind. New York: Norton. Kielen prosessointia ja muistia käsittelevät luvut III osa Näyttöön perustuva puheterapia (valitaan yksi näistä) Mäkelä, M., Kaila,M., Lampe, K. & Teikari, M. (toim.) (2007). Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Helsinki: Duodecim. Roddam H. & Skeat, J. (2010). Embedding evidence based practice in speech and language therapy. West Sussex: John Wiley. LSM1 Tutkielmaseminaari/ Pro gradu seminarium/ Seminar (11 op) Tavoite: Tieteellisen tekstin kirjoittamisen ja kriittisen tieteellisen keskustelun ja argumentaatiotaidon syventäminen siten, että se tukee pro gradu tutkielman tekemistä. Sisältö: Seminaarissa opiskelija esittelee tutkimussuunnitelmansa, opponoi toisen opiskelijan suunnitelmaa ja osallistuu aktiivisesti tutkimussuunnitelmista käytävään keskusteluun. Pienryhmissä opiskelija rakentaa tutkielmaansa sisällöllisesti prosessikirjoittamisen keinoin. Ryhmissä tarkastellaan ohjatusti kunkin opiskelijan työn erityiskysymyksiä sekä vahvistetaan opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin taitoja. (sis. 1 op HOPS). Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Karisto, A. & Seppälä, U. (2004). Maukas gradu: valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Tampere: Vastapaino. Edeltävät opinnot: Logopedian perus- ja aineopinnot Suoritustavat: seminaariin osallistuminen ja siihen liittyvät kirjalliset ja suulliset työt Arviointi: hyväksytty/hylätty VALINNAISIA METODIOPINTOJA (5-7 OP) Valinnaiset metodiopinnot tukevat tutkielmatyötä. Opiskelija voi tarpeen mukaan sisällyttää tähän opintojaksoon esimerkiksi tilastotieteen tai kokeellisen fonetiikan opintoja, tai ylimääräisiä logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä käsitteleviä kursseja. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinno, kandidaatin tutkielma Arviointi: Kurssikohtainen arviointi. Kurssikohtainen kirjallisuus. LSK KLIINISET SYVENTÄVÄT OPINNOT/ FÖRDJUPANDE KLINISKA STUDIER/ ADVANCED CLINICAL STUDIES (30 OP) LSK1 Valinnainen syventävä harjoittelu/ Valfri klinisk praktik/ Optional clinical practice, (5 op) Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on taitoa syventää teoreettista tietämystään näyttöön perustuvasta kuntoutuskäytännöstä ja kykyään soveltaa tätä tietoa kliiniseen työskentelyyn. Sisältö: opintojaksossa opiskelija toteuttaa ohjattuna kliinisen harjoittelun, jonka aihealueena ovat: esimerkiksi vaikeat kielelliset erityisvaikeudet, afasiat, äänihäiriöt, nielemisvaikeudet, vaikeat kuulovammat, tai vaikeimmat neurologisperäiset kehitykselliset kommunikoinnin häiriöt Kallanranta, T., Rissanen, P. & Vilkkumaa, I. (toim.). (2001). Kuntoutus. Helsinki: Duodecim Esitiedot ja edeltävät opinnot: Kandidaatin tutkinto. 15

16 LSK2 Pitkä harjoittelu/ 4 månaders handledd praktik/ 4-month supervised practice, (25 op) Tavoite: Opitonjakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet työskennellä itsenäisesti kliinisessä työssä. Sisältö: Opintojaksossa opiskelija hankkii ohjattuna kokemusta itsenäisestä puheterapia-asiakkaiden tutkimisesta, terapian suunnittelusta ja toteuttamisesta, asiakkaan lähi-ihmisten ohjauksesta sekä toimimisesta työyhteisön ja työryhmän jäsenenä. Neljän kuukauden harjoittelu toteutuu jossakin sosiaali- tai terveydenhuollon puheterapiapalveluja tarjoavassa yksikössä, jossa opiskelija osallistuu säännölliseen harjoittelun ohjaukseen ja tekee jaksosta harjoittelukertomuksen. Edeltävät opinnot: Valinnainen syventävä harjoittelu. Suoritustavat: 4 kuukauden harjoittelujakso ja harjoittelukertomus Lisätietoja: ks. Kliinisen logopedian verkkomateriaali. Pro gradu tutkielma/ Magistersavhandling / Master s thesis, (40 op) Tavoite: Pro gradu tutkielma on opiskelijan itsenäisesti, vaikkakin ohjattuna tekemä tieteellinen tutkielma, jossa hän osoittaa jonkin logopedian alueen syvällistä tuntemusta sekä tutkimusmenetelmien hallintaa. Sisältö: opiskelija syventyy johonkin logopediseen tutkimuskysymykseen empiirisen tai teoreettisen aineiston pohjalta ja soveltaa tutkimuskysymykseensä sopivaa tieteellistä analyysimenetelmää. Ks. myös käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet ja arviointiperusteet. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT/ VALBARA STUDIER/ OPTIONAL STUDIES/17 OP Valinnaiset opinnot syventävät opiskelijan ymmärrystä eri alojen ja logopedian kytköksistä ja tukevat hänen tutkielmatyöskentelyään. Logopedian opiskelijalle suositellaan fonetiikan opintoja sekä muita kielitieteellisiä ja käyttäytymistieteiden opintoja, erityisesti eri alojen tarjoamia metodiopintoja. 16