TUTKINTOVAATIMUKSET Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 Tavoite. Kooste sisällöstä YLEISOPINNOT 15 OP

Transkriptio

1 Helsingin ylipisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Logopedian koulutus TUTKINTOVAATIMUKSET Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 Tavoite Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot logopedian eri osa-alueista ja tutkimusmenetelmistä. Hän osaa hankkia tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja viestiä sitä äidinkielellään, toisella kotimaisella kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä. Hänellä on opiskeluun ja työelämään tarvittavat tietotekniikan taidot. Hän osaa lukea ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä, ja hän on aloittanut perehtymisen puheterapeutin kliinisiin taitoihin. Lisäksi hän on tutustunut myös muiden tieteenalojen perusteisiin. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisterin tutkinnon suorittamiseksi. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ei anna pätevyyttä puheterapeutin ammatissa toimimiseen. Kooste sisällöstä YLEISOPINNOT 15 OP Äidinkielen opinnot (4 op) -Tieteellinen kirjoittaminen 2 op -Puheviestintä 2 op PY1 2 op Logopedian LKAN- kandidaatin seminaariin integroitu puheviestinnän opintojakso: Vuorovaikutus seminaareissa ja tieteellinen esiintyminen Toisen kotimaisen kielen opinnot (3 op) - Toisen kotimaisen kielen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito Vieraiden kielten opinnot (3 op) - Yhden vieraan kielen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito) Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (5 op) - Tvt-ajokortti (3 op - Puheentutkimuksen tvt-taidot 2 op HOPS (sisältyy logopedian aineopintoihin) LOGOPEDIAN PERUSOPINNOT 25 OP LPT1 lapsen kielen kehitys 10 op LPT1.1 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen 3 op LPT1.2 Puheen ja kielen kehitys 7 op Puhetieteiden perusteet 10 op LPT2 Logopedian perusteet, ääni ja äänenlaatu 5 op LPT3 Fonetiikan perusteet logopedian opiskelijoille 5 op LPM1 Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin 5 op LOGOPEDIAN AINEOPINNOT 87 OP 1

2 LAT1 Kuntoutuksen perusteet 5 op LAT2 Puheen, äänen, syömisen ja nielemisen häiriöt 15 op LAT2.1 Motoriset puhehäiriöt ja sujuvuus 5 op AT2.2 Syömis- ja nielemistoimintojen häiriöt 5 op LAT2.3 Äänentuoton häiriöt 5 op LAT3 Kielelliset häiriöt 19 op LAT3.1. Lasten ja nuorten kehitykselliset ja hankitut kielelliset häiriöt 7 op LAT3.2 Kirjoitetun kielen häiriöt 3 op LAT3.3 Synnynnäiset ja hankitut kuulovammat 3 op LAT3.4 Gerontologinen logopedia 3op LAT3.5. Afasia 3 op LAT4 Logopedinen arviointi 5 op LAT5 Monikielisyys ja -kulttuurisuus 8 op LAT5.1 Monikielisyys ja kulttuurisuus 4 op LAT5.2 Puhetta tukeva ja korvaava viestintä 4 op Metodiopinnot 20 op LAM1 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op LAM2 Laadullisten menetelmien perusteet 7 op LAM2.1 Laadullisen analyysin perusteet 4 op LAM2.2 Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi 3 op LKAN Kandidaatintutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 8 op Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto) 0 op Kliiniset taidot 15 op LAK1 Kliiniset taidot I 5 op LAK2 Kliiniset taidot II 5 op LAK3 Kliiniset taidot III 5 op LÄÄKETIETEEN OPINNOT 20 OP LL1 Neurologia LL1.1 Neuroanatomian ja -fysiologian perusteet 3 op LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia 3 op LL1.3 Lastenneurologia 3 op LL2 Psykiatria LL2.1 Lastenpsykiatria 3 op LL2.2 Aikuispsykiatria 3 op LL3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria ja audiologia 5 op KIELITIETEEN OPINNOT 8 OP Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op (Kuvaus yleisen kielitieteen tutkintovaatimuksissa) Valinnaisia suomen, ruotsin, fonetiikan, kielitieteen tai viittomakielen teorian opintoja 5 op Pakollinen sivuaine PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT 25 OP (Kuvaus psykologian tutkintovaatimuksissa) 2

3 Filosofian maisterin tutkinto 120 op Tavoite Filosofian maisterin tutkinnon logopediassa suorittaneella on hyvä logopedian alan tuntemus ja valmiudet tiedon soveltamiseen työelämässä, tieteellisen tutkimuksen perustaidot ja valmiudet logopedian alan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä sekä muissa logopedistä asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Filosofian maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista (sisältää pro gradu -tutkielman), vapaavalintaisista opinnoista ja pakollisista harjoitteluista. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kriittisesti tarkastelemaan alan tutkimusta, suunnittelemaan ja toteuttamaan kuntoutusta sekä tuottamaan itse tietoa erilaisten teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kooste sisällöstä LOGOPEDIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT LST1 Logopedisten interventioiden vaikuttavuus 5 op LST2 Logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä 10 op LST3 Kirjallinen kuulustelu 5 op Valinnaisia metodiopintoja 5 op LSK Syventävät kliiniset taidot 30 p LSK1 Syventävät kliiniset taidot I 5 op LSK2 Syventävät kliiniset taidot 25 op Pro gradu tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 40 op Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto) 0 op HOPS 1 op (Sisältyy opintojaksoon LST2 Logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä) Vapaavalintaiset opinnot 25 op HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 Kandidat i de humanistiska vetenskaperna Bachelor of Arts Yleisopinnot 15 op PY1 2 op Logopedian LKAN- kandidaatin seminaariin integroitu puheviestinnän opintojakso: Vuorovaikutus seminaareissa ja tieteellinen esiintyminen Tyyppi: Yleisopinnot Kohderyhmä: Opintojakso kuuluu pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Ajoitus: Opintojakso suoritetaan kolmantena opintovuotena LKAN -kandidaatin seminaarin yhteydessä. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 3

4 harjaantuu ja saa varmuutta kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin ja esiintymiseen oppii toimimaan seminaarikeskustelussa esitelmöitsijänä ja opponenttina kehittyy rakentavan palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa perehtyy aktiiviseen ja vastuulliseen tieteellisen tiedon rakentamiseen seminaarityöskentelyryhmässä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen tieteellisestä työstä. Ryhmätyöskentely kandidaatin seminaarissa. Tieteellinen opponointi. Tieteellinen argumentointi ja esiintyminen. Kielijelpin Puheviestintä-osio osoitteessa Gerlander, M., Levander, L.M. & Repo-Kaarento, S Säpinää seminaareihin. Opas seminaarityöskentelyn kehittämiseen sekä kurssin yhteydessä jaettava materiaali. Suoritustavat ja arviointi: Luennot, harjoitukset, oppimistehtävät ja itsenäinen työskentely. Opintojakso arvioidaan arvosanoilla hyväksytty-hylätty. Opintojakson hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen sekä annettujen tehtävien tekemistä määräaikaan mennessä Puheentutkimuksen tvt-taidot 2 op Tyyppi: Yleisopinnot Kohderyhmä: Pää- ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: Jakso suoritetaan ensimmäisen vuoden I periodilla. ymmärtää ääni- ja videotallennuksen pääperiaatteet ja tuntee puhetieteiden tallennuslaitteet. Opiskelija perehtyy äänentallennukseen ja videotallennuksen käytäntöön sekä tallenteiden jatkokäsittelyyn äänen- ja videonkäsittelyohjelmilla ja oppii tuntemaan puhetieteiden tallennuslaitteet. Suoritustavat: Harjoituskurssi. Aktiivinen osallistuminen. Arviointi: hyväksytty/hylätty HOPS 1 op (sisältyy aineopintoihin) Muut yleisopinnot: Katso tiedekunnan yhteisten yleisopintojen tutkintovaatimukset Logopedian perusopinnot 25 op Grundstudier i logopedi, Basic studies in logopedics Perusopintojen vaiheessa opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka puhe, kieli ja viestintä kehittyvät ja kuinka puhe-elimistö normaalisti toimii. Opiskelija perehtyy myös puhetieteiden tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja saa perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. LPT1 Lapsen kielen kehitys 10op Utvecklingen av språk hos barn Child language development LPT1.1 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen 3 op

5 Social anpassning till det språkliga samfundet Socialization into the language community Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk hallitsee perustiedot siitä, kuinka lapsi kehittyy sosiaaliseksi, kielen avulla viestiväksi yksilöksi aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja kuinka puheen ja kielen kehitystä tarkastelevat keskeiset teoriat selittävät tätä kehitystä tunnistaa varhaisen vuorovaikutuksen keskeiset elementit ymmärtää niiden merkityksen kielen käytön kehityksessä osaa syventää tätä teoriatietoa aineopintojen häiriönäkökulmiin ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään tai muussa työssä, jossa lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielenkäytön kehityksen ymmärtäminen on tärkeää. vuorovaikutuksen ja viestinnän kehityksen keskeiset teoriat ja niiden selitysvoima varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta kehityskontekstin vaikutus kielen kehitykseen varhaisen vuorovaikutuksen keinot kielen käytön kehittyminen huomion suuntaamisen ja jaetun tarkkaavuuden kautta monipuolisten kielenkäyttötehtävien hallintaan. Launonen, K.: Kieliyhteisöön sosiaalistuminen. Luentomoniste Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin (6-48). Helsinki: Kehitysvammaliitto. Loukusa, S. ja Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys a sen häiriöt (1-125). Jyväskylä: PS-kustannus. Shulman, B.B. ja Capone, N.C. (2010). Language development. Foundations, processes, and clinical applications. Luvut 3, 5, 6 ja 13. Suoritustavat: Luentokurssi, johon sisältyy videohavainnointiharjoituksia, yksi ryhmätyö ja loppuessee tai tentti. Suositellaan, että opintojakso suoritetaan esseenä. Arviointi: 0 5 LPT1.2 Puheen ja kielen kehitys 7 op Utvecklingen av tal och språk Speech and language development Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk hallitsee perustiedot siitä, miten keskeiset teoriat selittävät lapsen puheen ja kielen kehittymistä sekä siitä, kuinka kielen eri osa-alueet kehittyvät lapsuusvuosien aikana 5

6 osaa soveltaa kurssilla opittua teoriatietoa aineopintojen kielen kehittymisen häiriöitä tarkastelevissa kursseissa ja myöhemmin puheterapiatyössä. kokonaiskuva lapsen kielen kehittymisestä: kielen kehitystä kuvaavat teoriat ja kielen eri osa-alueiden kehitys varhaisen ääntelyn, sanaston, äännejärjestelmän, taivutusmuotojärjestelmän sekä lauserakenteiden kehittyminen Behrens, H. (2009). Grammatical categories. Kirjassa E. Bavin (toim.), The Cambridge handbook of child language. (s ). Cambridge: Cambridge University press. Goldin-Meadow, S. (2009). From gesture to words. Kirjassa E. Bavin (toim.), The Cambridge handbook of child language. (s ). Cambridge: Cambridge University press. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.) (2012). Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Laalo, K. (2010). Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat. (s ). Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.). (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Stolt, S. (2010). Leksikaalinen kehitys. Kirjassa P. Korpilahti, O. Aaltonen & M. Laine (toim.), Kieli ja aivot. (s ). Turun yliopisto: Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus. Stolt, Varhaisten kieliopillisten rakenteiden kehitys - näkökulmia syntaksin ja morfologian kehitykseen. Puhe ja kieli, 33(2): Tomasello, M. (2009). The usage-based theory of language acquisition. Kirjassa E. Bavin (toim.) The Cambridge Handbook of Child Language (s ). Cambridge: Cambridge University Press. Törölä, H. (2009). Ääntelyn kehitys ensimmäisen ikävuoden aikana. Kirjassa O. Aaltonen, R. Aulanko, A. Iivonen, A. Klippi & M. Vainio (toim.), Puhuva ihminen. Puhetieteiden perusteet ( ). Helsinki: Otava. Valian, V. (2009). Innateness and learnability. Kirjassa E. Bavin (toim.) The Cambridge handbook of child language. (s ). Cambridge: Cambridge University press. Suoritustavat: Luentokurssi, johon sisältyy videohavainnointiharjoituksia. Essee tai oppimispäiväkirja, jossa viitataan opintojakson kirjallisuuteen, tai tentti tai kaksi pientä tenttiä. Arviointi: 0 5. LPT2 Logopedian perusteet, ääni ja äänenlaatu (5 op) Introduktion till logopedi, röst och röstkvalitet Introduction to logopedics, voice and voice quality LPT2.1. Logopedian perusteet 3 op Introduktion till logopedi Introduction to logopedics Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk. hallitsee logopedian teoreettiset peruskäsitteet ymmärtää inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen perusteita ymmärtää kommunikoinnin häiriöiden monimuotoisuutta oppimiensa peruskäsitteiden avulla. Kurssi antaa opiskelijalle valmiudet logopedisen tiedon omaksumiseen ja jäsentämiseen opintojen eri vaiheissa. Opintojaksossa käsitellään 6

7 inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen perusteita logopedian näkökulmasta logopedian luonnetta ja sijoittumista tieteiden kenttään logopedian keskeisiä toiminta- ja tutkimusalueita. Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (2009) (toim.) Puhuva ihminen Puhetieteiden perusteet, s , , , (40 s.). Crystal, D. & Varley, R. (1998 tai uudempi). Introduction to language pathology. s (43 s.). Korpilahti, P. Aaltonen, O. & Laine, M. (2010) Kieli ja aivot, s (82 s.). Klippi, A. (1996). Puheterapiatutkimus logopedian ydin. Teoksessa Puheterapian uudet suunnat, logopedinen tutkimus ja kuntoutus tänään. Suomen puheterapeuttiliiton 30-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Suomen Puheterapeuttiliitto. S (10 s.). Muu opettajan valitsema kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi, jonka suorituksena on tentti ja/tai essee, jossa viitataan opintojakson kirjallisuuteen. Arviointi: 0 5. Vastuuhenkilö: logopedian professori LPT2.2 Ääni ja äänenlaatu 2 op Röst och röstkvalitet Voice and voice quality Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk. Edeltävät opinnot: Fonetiikan perusteet. Perustiedot puheentuottoelimistöstä (hengitys-elimistön, kurkunpään ja ääntöväylän rakenne ja toiminta). ymmärtää puheen äänilähteen äänenlaadun fysikaaliset, fysiologiset ja havaitsemiseen liittyvät osatekijät osatekijöiden väliset yhteydet. puheäänen osatekijöitä äänenlaadun analysointia äänen merkitystä viestinnässä. Laukkanen, A.-M. & Leino, T. (1999 tai uudempi). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus, sekä muu opettajan valitsema kirjallisuus Suoritustavat: Kirjatentti tai luentokurssi, jonka suorituksena on tentti tai essee. Arviointi: 0-5. LPT3 Fonetiikan perusteet logopedian opiskelijoille 5 op Introduktion till fonetik för logopeder Introduction to phonetics for students in logopedics Tyyppi: Perusopinnot 7

8 Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk., hallitsee fonetiikan peruskäsitteet ymmärtää ihmisen kykyä tuottaa ja vastaanottaa puhetta ymmärtää foneettisen tutkimustiedon hankintaa ja soveltamista. Kurssi antaa opiskelijalle valmiudet foneettisen tiedon omaksumiseen ja jäsentämiseen opintojen eri vaiheissa. Opintojaksossa käsitellään puhetta kommunikaatiomuotona ja tutkimuskohteena sekä puheen hermostollista perustaa puheen tuottamista ja havaitsemista ja niiden välistä suhdetta sekä puheen akustiikkaa deskriptiivisen fonetiikan peruskäsitteistöä ja foneettisen notaation perusteita fonetiikan keskeisiä tutkimus- ja sovellusalueita. Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (2009) (toim.) Puhuva ihminen Puhetieteiden perusteet. Ashby, M. & Maidment, J. (2005). Introducing Phonetic Science. Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Muu opettajan valitsema kirjallisuus. Suoritustavat: Luentokurssi, jonka suorituksena on tentti ja/tai essee, jossa viitataan opintojakson kirjallisuuteen. Arviointi: 0 5. Vastuuhenkilö: fonetiikan professori LPM1 Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin 5 op Introduktion till talvetenskaplig forskning Introduction to research questions in speech sciences Tyyppi: Perusopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat Ajoitus: 1. vsk. Tavoite: lla on perustiedot puhetieteiden tutkimustyypeistä ja asetelmista opiskelija oppii ymmärtämään tieteellisen tutkimuksen perusteita oppii lukemaan kriittisesti tutkimuskirjallisuutta. Opiskelija perehtyy puhetieteiden tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkimusmalleihin harjoittelee tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista. Orlikoff, R., Schiavetti, N. & Metz, DE. (2014). (7. painos). Evaluating Research in Communicative Disorders. Suoritustapa: Lentokurssi. Oppimispäiväkirja tai tentti Edeltävät opinnot: Puhetieteiden perusteet 10 op Arviointi: 0-5 Lisätiedot: Kurssi aloittaa logopedian metodiopintojen jatkumon. Vastuuhenkilö: logopedian professori tai yliopistonlehtori 8

9 Logopedian aineopinnot 87 op Ämnestudier i logopedi Intermediate studies in logopedics Aineopinnoissa opiskelija oppii logopedisen diagnostiikan ja kuntoutuksen perusteet. Hän harjaantuu teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseen sekä saa tieteellisen työskentelyn perusvalmiudet. LAT1 kuntoutuksen perusteet 5op Grunder av rehabilitering Basics of rehabilitation Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 2. vsk. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot. hallitseee perustiedot kuntoutusta sääntelevästä lainsäädännöstä hahmottaa, miten puheterapia sijoittuu suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään tunnistaa puheterapiaprosessin vaiheet ymmärtää, miten ammattikunnan arvot, tieto-, sairaus- ja ihmiskäsitys, ammattieettiset periaatteet ja erilaiset kuntoutuksen viitekehykset ohjaavat käytännön työtä tyypillisimmät kuntoutuksen viitekehykset ja kuntoutuskäsitykset, mm. toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen viitekehys, ICF tavoitteellisen puheterapiaprosessin vaiheet ja toteutuminen videohavainnointia puheterapeutin työstä ja asiakkaista eri terveydenhuollon yksiköissä ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (2004). Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004: 4. Jyväskylä: Gummerus. Järvikoski, A. & Härkäpää, K. (2011). Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOYpro Oy. Rissanen, P. Kallanranta, T. & Suikkanen A. (toim.). (2008). Kuntoutus. Helsinki: Duodecim Suoritustavat: Luentokurssi, johon sisältyy videohavainnointia, kirjallinen tentti. Arviointi: Arvosteluasteikko on 0-5. Lisätiedot: Sisältää HOPS 1 op. LAT2 Puheen, äänen, syömisen ja nielemisen häiriöt 15 op Motoriska talrubbningar, röstrubbningar och dysfagi Motor speech disorders, voice disorders and dysfagi Kurssikokonaisuus sisältää kolme osaa: LAT2.1 Motoriset puhehäiriöt ja sujuvuus, LAT2.2 Syömis- ja nielemishäiriöiden perusteet 9

10 ja LAT2.3 Äänentuoton häiriöt. LAT2.1 Motoriset puhehäiriöt ja sujuvuus 5op Motoriska talstörningar och störningar i talets flyt Motor speech disorders and fluency disorders Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2 vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, Neuroanatomian ja fysiologian perusteet, Neurologian perusteet ja aikuisneurologia, Lastenneurologia hallitsee perustiedot lasten ja aikuisten puheen motorisen tuoton ja sujuvuuden häiriöistä tunnistaa lasten ja aikuisten tavallisimmat puheen motorisen tuoton ja sujuvuuden häiriöt osaa syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön ohjattuna lasten ja aikuisten normaalin puheen tuoton ja sujuvuuden teoreettiset mallit poikkeavat puheen motorisen tuoton ja sujuvuuden tyypillisimmät ilmenemismuodot, mm. dysartria, dyspraksia, änkytys ja sokellus Duffy, J. R. (2012). Motor speech disorders: Substrates, differential diagnosis, and management. St. Louis: Mosby. Guitar, B. (2014). Stuttering. An integrated approach to its nature and treatment. Neljäs painos. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins Manning, W.(2010) Clinical Decision Making in Fluency Disorders. Jansson-Verkasalo, E. & Eggers, K. (2010). Änkytys. Teoksessa Korpilahti, P., Aaltonen, O. & Laine M. Kieli ja aivot, (s ). Helsinki: Turun yliopisto. Heimo, H. (2004). Änkytys: kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty: lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY Suoritustavat: Luentokurssi, kirjallinen tentti, essee, oppimispäiväkirja, ryhmätyö, videohavainnointi Arviointi: 0-5 LAT2.2 Syömis- ja nielemistoimintojen häiriöt 5 op Ätproblem och dysfagi Eating and swallowing disorders Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2. vsk. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.1 Neuroanatomian ja fysiologian perusteet, LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia,ll1.3 Lastenneurologia. 10

11 hallitsee perustiedot syömisen ja nielemisen kehittymisestä tunnistaa lasten ja aikuisten syömis- ja nielemishäiriöiden tavallisimmista muodot erottaa syömis- ja nielemishäiriöt tyypillisen syömisen ja nielemisen ilmiöistä hallitsee syömis- ja nielemistoimintojen arvioinnin ja kuntoutuksen perusteet osaa syventää saamaansa teoriatietoa osaa soveltaa teoriatietoa käytännön puheterapiatyöhön ja tutkimukseen ohjattuna nielemisen eri vaiheet sekä syömiseen ja nielemiseen osallistuvien lihasten ja lihasryhmien motorisen ja sensorisen hermotuksen tyypillisimmät eri neurologisiin sairauksiin liittyviin nielemisvaikeudet, mm. aivoverenkiertohäiriöihin ja CP-vammaan liittyvät vaikeudet nielemisen tutkimisen kuvantamismenetelmät nielemishäiriöiden tyypilliset kuntoutusmenetelmät Groger, M., E. & Crary, M., A. (2015). Dysphagia Clinical Management in Adults and Children. Elsevier. Morris, S., E. & Klein, M., D. (2000) Pre-Feeding Skills.A comprehensive resource for Mealtime Development. Therapy Builders. 2nd edition. Hall, K., D. (2001) Pediatric Dysphagia. Resource Guide. Singural Thomas Learning Miller, R. M., & Britton, D. (2011). Dysphagia in Neuromuscular Diseases. San Diego: Plural Publishing. Joan C. Arvedson (2008) Evaluation of Pediatric Feeding and Swallowing. ASHA, Professional Development Joan C. Arvedson (2014) Management of Pediatric Feeding and Swallowing. ASHA, Professional Development Suoritustavat: luennot, ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, videohavainnointi, kirjallinen tentti. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilö: logopedian yliopistonlehtori LAT2.3 Äänentuoton häiriöt 5 op Röstrubbningar Voice disorders Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 2. vsk. Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.1 Neuroanatomian ja fysiologian perusteet, LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia, LL1.3 Lastenneurologia, LL3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria ja audiologia Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tavallisimmat äänihäiriöt hänellä on valmius syventää äänen- ja puheentuottoon liittyvää teoriatietoa soveltaa tietoaan käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti. Opintojakson aikana opiskelija perehtyy eri-ikäisten asiakkaiden äänen ongelmien erilaisiin ilmenemismuotoihin, etiologiaan, arviointiin, kuntoutukseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn demonstraatioiden avulla opiskelija tutustuu kuntoutuksen toteutukseen. 11

12 Andrews, M. L. (2006). Manual of Voice Treatment: Pediatrics Through Geriatrics (3rd ed) Delmar Thomson Learning. Stemple, J. C., Glaze, L. E. & Klaben, B. ( n 4. painos) Clinical voice pathology: theory and management. San Diego, CA: Singular. Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2011) Ääniergonomia Toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos. 2. painos. Helsinki. Suoritustavat: Luentokurssi, videohavainnointi, oppimispäiväkirja tai essee, kirjallinen tentti, harjoitustyö tai ryhmätyö. Arviointi: 0-5. LAT3 Kielelliset häiriöt (19 op) Störningar i tal, språk och kommunikation hos barn och vuxna Speech, language and communication disorders in children and in adults Kurssikokonaisuudessa on viisi osaa: LAT3.1 Lasten kehitykselliset ja hankitut kielelliset häiriöt, LAT3.2 Kirjoitetun kielen häiriöt 3 op, LAT3.3 Synnynnäiset ja hankitut kuulovammat 3 op, LAT3.4 Gerontologinen logopedia 3 op ja LAT3.5 Afasia 3 op. LAT3.1 Lasten kehitykselliset ja hankitut kielelliset häiriöt 7 op Störningar i språk hos barn Developmental and acquired language disorders in children Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2.vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.3 Lastenneurologia hallitsee perustiedot lasten ja nuorten kielihäiriöiden tavallisimmista muodoista erottaa ne lapsen ja nuoren tyypillisesti kehittyvän kielen ilmiöistä. tunnistaa lasten ja nuorten tavallisimmat puheen ja kielen kehityksen häiriöt osaa syventää saamaansa teoriatietoa osaa soveltaa teoriatietoa käytännön puheterapiatyöhön ja tutkimukseen ohjattuna lasten ja nuorten kielihäiriöiden määrittelyn teoreettinen perusta keskeiset puheen, kielen ja kommunikoinnin piirteet tavallisimmissa kehityksellisissä lastenneurologisissa kommunikoinnin häiriöissä, mm. viivästynyt puheen ja kielen kehitys ja kielellinen erityisvaikeus (SLI) keskeiset puheen, kielen piirteet ja kommunikoinnin piirteet lasten hankituissa puheen ja kielen häiriöissä vaikeimpien neurologisperäisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden, mm autismi, CP-vamma ja kehitysvamma, keskeiset puheen, kielen ja kommunikoinnin piirteet keskeiset kyseisten ilmiöiden tutkimisen ja kuntoutuksen perusperiaatteet Bishop, D. & Leonard, L. (toim). (2004). Speech and language impairments in children: causes, characteristics, intervention and outcome. New York: Psychology Press. Dodd, B. (2005). Differential diagnosis & treatment of children with speech disorders. West Sussex: Whurr Publishers. 12

13 Boucher, J. (2009). The Autism Spectrum. Characteristics, Causes and Practical Issues. London: SAGE Publications. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen,T. (2009). Autismin kirjo ja kuntoutus. Helsinki: PS-kustannus. Soveltuvin osin. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin (s ). Helsinki: Kehitysvammaliitto Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Lasten pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Jyväskylä: PS-kustannus. Workinger, M. (2004). Cerebral palsy resource guide for speech-language pathologists. Michigan: Thomson Delmar Learning Suoritustavat: luennot, videohavainnointi, ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat tai kirjallinen tentti. Arviointi: 0-5 LAT3.2. Kirjoitetun kielen häiriöt 3op Dyslexi Litteracy Disorders Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2.vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.3 Lastenneurologia hallitsee perustiedot lasten ja nuorten lukemis- ja kirjoitushäiriöistä hallitsee kielellisten tekijöiden vaikutuksen lukemis- ja kirjoitustaitojen omaksumiseen. tunnistaa lasten ja nuorten tavallisimmat lukemis- ja kirjoitushäiriöt osaa syventää saamaansa teoriatietoa osaa soveltaa teoriatietoa käytännön puheterapiatyöhön ja tutkimukseen ohjattuna lukemis- ja kirjoitushäiriöiden määrittelyn teoreettinen perusta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen edellytykset lukemis- ja kirjoitushäiriöiden etiologia ja erotusdiagnostiikka keskeiset lukemis- ja kirjoittamishäiriöiden tyypit lukemis- ja kirjoittamishäiriöiden kuntoutuksen teoreettinen perusta keskeiset kyseisten ilmiöiden tutkimisen ja kuntoutuksen perusperiaatteet Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) (2004). Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Siiskonen, T. Kielellinen erityisvaikeus ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä: University of Jyväskylä Takala, M. & Kontu, E. (2006). Lukivaikeudesta lukitaitoon. Helsinki: Yliopistopaino. Suoritustavat: luennot, videohavainnointi, ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat tai kirjallinen tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja LAT3.3 Synnynnäiset ja hankitut kuulovammat 3 op Menfödda och förärvade hörselskador Develpmental and acquired hearing impairments Tyyppi: Aineopinnot 13

14 Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 3. vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria ja audiologia. hallitsee perustiedot kuulemisen merkityksestä puheen ymmärtämiselle ja puheen/kielen kehitykselle ihmisen eri ikävaiheissa osaa soveltaa fonetiikan ja audiologian tietojaan tulkitessaan mm. asiakkaiden kuulontutkimustuloksia osaa syventää tietoaan kuulokojeen käyttäjien ja sisäkorvaistutetta käyttävien lasten/aikuisten arvioinnista ja kuntoutusmenetelmistä osaa soveltaa teoriatietoa käytännön puheterapiatyöhön ja tutkimukseen ohjattuna kuulokojetta ja/tai sisäkorvaistutetta käyttävien henkilöiden (lapset ja aikuiset) kuntoutusta ja arviointia, kommunikaation ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja kuulovammaisten apuvälineitä ja niiden valintaperusteita videodemonstraatioiden avulla syvennetään opittua tietoa Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) (2005). Kuulon ja kielen kuntoutus vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia. Hull, R. (ed.) (IIp. 2013) Introduction to aural rehabilitation. UK: Plural. Muu opettajan ilmoittama kirjallisuus Suoritustavat: Luentokurssi, kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja tai ryhmätyö Arviointi: 0-5 LAT3.4 Gerontologinen logopedia 3 op Gerontologisk logopedi Gerontological logopedics Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 2. vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.1. Neuroanatomian ja fysiologian perusteet, LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia. hallitsee perustiedot siitä, mitkä ovat normaaliin ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät kielen ja viestinnän muutokset sekä niiden syyt tunnistaa muistisairauksiin liittyvät tavallisimmat kielen ja viestinnän muutokset ja erottaa ne normaaleista iän mukanaan tuomista muutoksista osaa syventää tätä teoriatietoa aineopintojen häiriönäkökulmiin ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään tai muussa työssä, jossa aikuisten kielellisten ja vuorovaikutustaitojen ymmärtäminen on tärkeää. normaaliin ikääntymiseen liittyvät kielen ja viestinnän muutoksia käsittelevät keskeiset teoriat 14

15 tavallisimpiin muistisairauksiin liittyvät kielen ja viestinnän muutoksia käsittelevät keskeiset teoriat normaaliin ikääntymiseen ja tavallisimpiin muistisairauksiin liittyvien kielen ja viestinnän muutosten arvioinnin ja kuntoutuksen perusteet Bayles, K. A., & Tomoeda, C. K. (2014). Cognitive-communication Disorders of Dementia. Dementia, Diagnosis, and Treatment. Toinen painos. San Diego: Plural Publishing. Carozza, L. S. (2015). Communication and Aging: Creative Approaches to Improving the Quality of Life. San Diego: Plural Publishing. Loehr, J. L., & Malone, M. L. (2014). Here s How to Treat Dementia. San Diego: Plural Publishing. Muu opettajan kanssa sovittava kirjallisuus. Suoritustavat: Läsnäolo luentokurssilla ja videohavainnointi, kirjallinen tentti, oppimispäiväkirja, harjoitustyö tai ryhmätyö. Arviointi: Arviointi koostuu suoritustehtävien keskiarvosta. Arviointiasteikko on 0-5. LAT3.5 Afasia (3 op) Afasi Aphasia Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 2. vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LL1.1 Neuroanatomia ja fysiologia, LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia hallitsee perustiedot afasiasta ja sen ilmenemismuodoista tunnistaa tavallisimmat afasiat hallitsee perustiedot afasian diagnosoinnista ja kuntoutuksesta osaa syventää tätä teoriatietoa ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään tai muussa työssä, jossa aikuisen kielellisten ja vuorovaikutustaitojen ymmärtäminen on tärkeää. aikuisten hankittuja puheen tuoton, kielen ja kommunikaation häiriöitä koskevat keskeiset teoriat Korpilahti, P., Aaltonen, O, & Laine, M. (toim). (2010). Kieli ja aivot. Turku: Turun yliopisto, kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus; opettajan kanssa sovittavin osin. Chapey, R. (2008). Language Intervention Strategies in Aphasia and Related Neurogenic Communication Disorders. Viides painos. Baltimore: Lippincott, Williams & Wilkins, opettajan kanssa sovittavin osin. Luria, A. R. (1973). The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology. Harmondsworth: Penguin Books; opettajan kanssa sovittavin osin. Whitworth, A. B., Webster, J. M., & Howard, D. (2013). A Cognitive Neuropsychological Approach to Assessment and Intervention in Aphasia: A Clinician's Guide. Toinen uudistettu painos. Hove: Psychology Press. Suoritustavat: Luentokurssi ja videohavainnointi, kirjallinen tentti, essee tai oppimispäiväkirja, harjoitustyö tai ryhmätyö. Arviointi: Arviointi koostuu suoritustehtävien keskiarvosta. Arviointiasteikko on

16 LAT4 Logopedinen arviointi 5 op Logopedisk bedömning Assessment in logopedics Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2. vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, LAT2.1 Motoriset puhehäiriöt ja sujuvuus aloitettuna, LAT3 Kielelliset häiriöt aloitettuina hallitsee perustiedot lasten ja aikuisten puheen, kielen, äänen ja vuorovaikutuksen logopedisesta arvioinnista osaa valita ja käyttää tavallisimpia lasten ja aikuisten puheen, kielen, äänen, ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmiä osaa syventää saamaansa teoriatietoa ja sitä puheterapiatyöhön ja tutkimukseen ohjattuna. arvioinnin teoriat logopedisen arvioinnin perusteet tutustuminen puheen, kielen, äänen ja vuorovaikutuksen arviointivälineisiin ja testeihin arvioinnin tulosten raportoinnin perusteet arvioinnin tulosten soveltaminen kuntoutussuunnitelman laadinnassa ja kuntoutuksen edistymisen seurannassa Hegde, M. N., & Freed, D. (2011). Assessment of communication disorders in adults. San Diego: Plural Publishing; soveltuvin osin. McCauley, R. (2001). Assessment of language disorders in children; soveltuvin osin. Shipley, K.G,. & McAfee, J.G. (2008; 4. painos). Assessment in speech-language pathology: A resource manual. New York: Delmar; opettajan kanssa sovittavin osin Suoritustapa: luentokurssi, oppimispäiväkirja, ryhmätyöt, harjoitustyöt, videohavainnointi. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: logopedian yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja LAT5 Monikielinen ja kulttuurinen toimintakyky 8 op Kurssikokonaisuudessa on kaksi osaa: LAT5.1 Monikielisyys ja kulttuurisuus ja LAT5.2 Puhetta tukeva ja korvaava viestintä. LAT5.1 Monikielisyys ja -kulttuurisuus 4 op Flerspråkighet och multikulturalism Multilingualism and multiculturalism Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 3. vsk Edeltävät opinnot: LAT1 Kuntoutuksen perusteet, LAT3 Kielelliset häiriöt, LAT4 Logopedinen arviointi hallitsee perustiedot monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta sekä monikielisten ja kulttuuristen lasten ja aikuisten logopedisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta. tunnistaa monikielisyyden ja kulttuurisuuden vaikutukset kielen kehitykseen ja kielellisten häiriöiden ilmenemiseen 16

17 osaa syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön ohjattuna. monikielisten ja kulttuuristen lasten puheen, kielen ja kommunikaation kehitys aikuisten maahanmuuttajien kielen oppimisen perusteet monikielisten ja kulttuuristen ihmisten logopedinen arviointi ja kuntoutus Kohnert, K. (2013). Language Disorders in Bilingual Children and Adults. Toinen painos. San Diego: Plural Publishing. Paradis, J., Genesee, F., & Cargo M. B. (2011). Dual Language Development & Disorders A Handbook on Bilingualism & Second Language Learning, toinen painos. Baltimore: Paul H. Brooks Publishing. Suoritustavat: Luentokurssi ja videohavainnointi, kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, ryhmätyö. Arviointi: 0-5 LAT5.2 Puhetta tukeva ja korvaava viestintä, 4 op Kompletterande och alternativ kommunikation, Augmentative and alternative communication Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2 3 vsk. Edeltävät opinnot: LAT1 Kuntoutuksen perusteet, LAT3.1. Lasten kehitykselliset ja hankitut kielelliset häiriöt (vähintään aloitettuna) hallitsee perustiedot puhetta tukevia ja korvaavia keinoja tarvitsevista ihmisryhmistä, heidän käytettävissään olevista vuorovaikutuksen ja kielenkäytön keinoista sekä näiden keinojen yksilöllisestä soveltamisesta erilaisissa ympäristöissä tunnistaa, ketkä tarvitsevat puhetta tukevia tai korvaavia keinoja ja mitä keinoja näiden ihmisten ja heidän vuorovaikutuskumppaniensa käytettävissä on tunnistaa puhumattomuuden vaikutukset kielen kehitykseen ja kielellisten häiriöiden ilmenemiseen tunnistaa puhetta korvaavien keinojen käytön vaikutukset ihmisten sosiaaliseen elämään, oppimiseen ja elämänlaatuun osaa syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön ohjattuna. tavallisimmat puhetta tukevaa tai korvaavaa viestintää tarvitsevat ihmisryhmät ei-avusteisen ja avusteisen viestinnän keinot avusteisessa viestinnässä käytettävät apuvälineet puhetta tukevan ja korvaavan vuorovaikutuksen strategiat yhteisöön ja ympäristöön vaikuttaminen kuntoutuksen keinoin viittomien käytännön harjoittelu puhetta tukevien ja korvaavien toimintatapojen tarkastelu soveltavan ryhmätyön avulla. Huuhtanen, K. (toim.) (2011). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Cheslock, M.A., Barton-Hulsey, A., Sevcik, R.A. ja Romski, M.A. (2010). Communication development in children with multiple disabilities: the role of augmentative and alternative communication. Teoksessa B.B. Shulman ja N.C. Capone (2010). Language development. Foundations, processes, and clinical applications (s ). Boston: Jones and Bartlett. 17

18 Suoritustavat: Alkutentti, jossa tentitään edellä mainittu kirjallisuus, luentokurssi, videohavainnointia, viittomien käytännön harjoittelua ja ryhmätyö. Arviointi: Arviointi muodostuu alkutentin ja ryhmätyön kokonaisuudesta, siten että alkutenttiä painotetaan suhteessa ryhmätyöhön 2:1. Arvosteluasteikko 0-5 Metodiopinnot (20 op) Metodiopintoja suorittaessaan opiskelija oppii ymmärtämään logopedisessa tutkimuksessa sovellettavia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Opiskelija oppii soveltamaan tätä tietoa lukiessaan tieteellistä kirjallisuutta ja omissa tutkielmissaan tunnistaa käytetyimmät tutkimus-/analyysimenetelmät. Lisäksi opiskelija oppii syventämään saamaansa teoriatietoja ja soveltamaan sitä tutkimuksen tekemiseen sekä käytännön puheterapiatyöhön ohjattuna. LAM1 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op Kvantitaviva forskningsmetoder Quantitative research methods Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2.vsk 3.vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot osaa lukea oman tieteenalansa kvantitatiivisia tutkimusraportteja ja ymmärtää kvantitatiivisen tutkimuksen perusperiaatteet ja tavoitteet. Tilastollisen analyysin perusteet Nummenmaa, L. (2009 tai uudempi). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Muu opettajan ilmoittama kirjallisuus Suoritustavat: Luentokurssi Arviointi: 0-5 Lisätietoja: Kvantitatiiviset opinnot voivat vastata fonetiikan tutkintovaatimuksista kurssia "Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa" tai sitten vaihtoehtoinen vastaava kurssi jostain muualta. LAM2 Laadullisten menetelmien perusteet 7 op Kurssikokonaisuudessa on kaksi osaa: LAM 2.1. Laadullisen analyysin perusteet sekä LAM 2.2. Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi LAM 2.1. Laadullisen analyysin perusteet 4op

19 Grunderna i kvalitativ analys Basics of qualitative analysis Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2.vsk. 3. vsk. Edeltävät opinnot: LPM1 Johdatus puhetieteiden tutkimusmenetelmiin, LAM2.2 Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi sekä TVT-taidot opiskelija tuntee oman tieteenalansa laadullisen tutkimuksen peruskäsitteet ja menetelmät (alkutentti) opiskelija osaa käyttää keskustelunanalyysia (tai jotakin muuta laadullista analyysimenetelmää) opiskelija tuntee keskustelunanalyysin (tai jonkin muun laadullisen analyysimenetelmän) keskeisiä tutkimustuloksia alkutentti keskustelunanalyysin mukainen keskustelun vuorottelujäsennys, korjausilmiöt erilaisten puhe- ja keskustelutoimintojen muodostamien jaksojen rakentuminen. Suoritustapa: Alkutentti. Tentitään teos Eskola J. & Suoranta J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. (ekirjana) Kurssilla harjoitellaan analyyttisten havaintojen tekemistä o mm. tekemällä itsenäisesti harjoitustehtäviä (esim. puhe- ja videoaineistojen notaatioiden harjoitukset) o ja kirjoittamalla analyyseja Tainio, L. (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino. Haakana, M., Laakso, M. & Lindström, J. (toim.) Talk in interaction: Comparative perspectives. Helsinki: SKS. Arviointi: 0-5 Lisätietoja: Harjoituskurssi tarjotaan keskustelunanalyysin alueelta. Opiskelija voi korvata sen osuuden sopimuksen mukaan myös muulla laadullisen analyysin kurssilla, mistä sovitaan etukäteen kurssin vastuuopettajan kanssa. Alkutentti kuuluu kaikkiin suorituksiin. LAM2.2. Puhe- ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi 3op Notation av audio- och videomaterial Notation of audio and video materials Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 2.vsk 3.vsk Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot Osaamistavoite: 19

20 hallitsee ääni- ja videotallenteisiin perustuvien litteraattien lukemisen ja tekemisen sekä hallitsee foneettisen annotoinnin Opiskelija tutustuu litteraattien tekemiseen keskustelunanalyysin käytänteiden mukaisesti opiskelija tutustuu muihin litterointimenetelmiin kurssilla lyhyesti. Tainio, L. (1997). Keskustelunanalyysin perusteet (2. painos). Tampere: Vastapaino; opettajan kanssa sovittavin osin. ten Have, P. (1999). Doing conversation analysis. A practical guide. London: Sage Hutchby, I. & Wooffit, R. (1998). Conversation analysis. Principles, practices and applications. Cambridge: Polity Press Suoritustavat: Osallistuminen harjoituskurssiin. Harjoitukset tehdään ryhmä- ja yksilötöinä, jotka valmistuvat kurssin kuluessa. Yksilötehtävät toimivat kurssin lopputyönä. Arviointi: 0-5 LKAN Kandidaatintutkielma ja sitä tukeva seminaari 8 op Kandidatsavhandling Bachelor s Thesis Tyyppi: Aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on suunnattu logopedian pääaineopiskelijoille. Ajoitus: Opintojakso on suoritettava kolmantena lukuvuonna. Opintojaksosta tarjotaan vuosittain johdanto-osa II periodilla. Pienryhmätyöskentely ajoittuu III ja IV periodille, Edeltävät opinnot: Logopedian perusopinnot, TVT-opinnot, tieteellinen kirjoittaminen ja kirjaston tarjoama tiedonhankintakoulutus hallitsee perustiedot tieteellisestä ajattelusta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä osaa argumentoida oman tieteellisen työn valintojaan sekä käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua osaa antaa ja vastaanottaa palautetta kandidaatintutkielmastaan opetus toteutetaan logopedian (LKAN 8, op) ja puheviestinnän (PY1, 2 op) integroituna opetuksena. opiskelija laatii johdantokurssin aikana aiheestaan tutkimussuunnitelman, tekee tiedonhaun kirjallisuuskatsausta varten ja työstää kirjallisuuskatsauksen johdanto-osiota (teoriaosiota). Varsinainen kandidaatintutkielma työstetään kevätlukukaudella pienryhmissä. harjoitellaan tieteellistä puheviestintää: seminaarikeskustelussa ja -ryhmissä toimimista, palautteen antamista ja vastaanottamista sekä tieteellistä esiintymistä. Gerlander, M., Levander, L. M., & Repo-Kaarento, S. (2006). Säpinää seminaareihin. Opas seminaarityöskentelyn kehittämiseen. Helsingin yliopisto: Viikin opetuksen kehittämispalvelut julkaisuja - 4/2006. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. soveltuvin osin. Kielijelppi. Lonka, I., Lonka, K., & Karvonen, P. (2006). Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsinki: Palmenia. Muu opettajan ilmoittama kirjallisuus. Suoritustapa: seminaarityöskentely, pienryhmätyöskentely, harjoitukset ja kandidaatintutkielma. 20

21 Arviointi: LKAN: Arviointi 0-5, PY1: hyväksytty/hylätty. Lisätiedot: Ennen lopullista arviointia kandidaatintutkielma toimitetaan äidinkielen tarkastajalle kandidaatintutkinnon kypsyysnäytteeksi tiedekunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto) 0 op Puheterapeutin kliiniset taidot (15 op) Puheterapeutin kliinisten taitojen jatkumo koostuu aine- ja syventävien opintojen opintojaksoista. Aineopintojen opintojaksot koostuvat perehtymis- ja harjoittelujaksoista, jotka linkittyvät sekä teoria- että metodiopintoihin. Opintojaksoilla opiskelija tutustuu kuntoutustoimintaympäristöihin, joissa puheterapeutit työskentelevät ja tutkii ja/tai kuntouttaa ohjattuna kolme eri tavoin kommunikaatiohäiriöistä asiakasta. Kliiniset taidot II- ja III -opintojaksoihin sisältyy myös työnohjausta, jonka avulla opiskelija omaksuu perusvalmiudet hahmottaa vuorovaikutustilanteita puheterapiaprosessin eri vaiheissa, jäsentää puheterapeutin työn erilaisia rooleja ja omaksua ryhmädynamiikan ja ryhmänohjauksen perustiedot. LAK1 Kliiniset taidot I (5 op) Kliniska studier I Clinical studies I Tyyppi: Aineopinnot, harjoittelu Kohderyhmä: Opintojakso on suunnattu logopedian pääaineopiskelijoille Ajoitus: 2. vsk Edeltävät opinnot: LAT1 Kuntoutuksen perusteet hallitsee perustiedot ohjattavana olemisesta ja ohjaamisesta puheterapiatilanteessa. ohjaamisen perusteet ohjattu ensikontaktiharjoittelu puheterapian asiakastyöskentelyn perusteista Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Helsinki: Gaudeamus Oy. Suoritustavat: Videohavainnointi, pienryhmätyöskentely, ohjattu harjoittelu, harjoittelukertomus, portfolio. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: logopedian yliopisto-opettaja tai yliopistonlehtori LAK2 Kliiniset taidot II (5op) Kliniska studier II Clinical studies II Tyyppi: Aineopinnot, harjoittelu Kohderyhmä: Opintojakso on suunnattu logopedian pääaineopiskelijoille Edeltävät opinnot: LAT1 Kuntoutuksen perusteet, LAK1 Kliiniset taidot 1, LAT2.1 Motoriset puhehäiriöt ja sujuvuus aloitettuna, LAT3.1 Lasten ja nuorten kehitykselliset ja hankitut kielelliset häiriöt, LAT4 Logopedinen arviointi. Ajoitus: 3.vsk 21

22 hallitsee tyypillisimpien lasten kielihäiriöiden kliinisen arvioinnin ja kuntoutuksen perusteet, mm. viivästynyt puheen ja kielen kehitys, kielellinen erityisvaikeus tai kehitysvammaan ja CP-vammaan liittyvä puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriö hallitsee puheterapiaprosessin ja puheterapeutin ammattiroolissa toimimisen perusteet hallitsee perusvalmiudet arvioida ja muuttaa omia toimintatapojaan erilaisissa työn tilanteissa harjoittelu, jossa opiskelija arvioi ja kuntouttaa ohjattuna lapsiasiakasta, jolla on kielen kehityksen häiriö työnohjaus, jonka ryhmäprosessin keskusteluissa opiskelija perehtyy puheterapeutin työhön ja itseensä sen tekijänä, tyypillisiin vuorovaikutustilanteisiin puherapiaprosessin eri vaiheissa sekä ammatillisen viestinnän perusteisiin McAllister, L. & Lincoln, M. (2004) Clinical education in speech-language pathology. London: WHURR. Suoritustavat: ohjattu harjoittelu, harjoittelukertomus, portfolio Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: logopedian yliopisto-opettaja tai yliopistonlehtori LAK3 Kliiniset taidot III (5 op) Kliniska studier III Clinical studies III Tyyppi: Harjoittelu Kohderyhmä: Opintojakso on suunnattu logopedian 2. vsk:n pääaineopiskelijoille Edeltävät opinnot: LAT1 Kuntoutuksen perusteet, LAK1 Kliiniset taidot I, LAT3 Kielelliset häiriöt, LAT4 Logopedinen arviointi. Ajoitus: 3. vsk hallitsee tyypillisimpien aikuisten kielihäiriöiden kliinisen arvioinnin ja kuntoutuksen perusteet, mm. muistisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin tai traumaattisiin aivovammoihin liittyvät puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöt hallitsee puheterapiaprosessin ja puheterapeutin ammattiroolissa toimimisen perusteet hallitsee perusvalmiudet arvioida ja muuttaa omia toimintatapojaan erilaisissa työn tilanteissa harjoittelu, jossa opiskelija arvioi ja kuntouttaa ohjattuna aikuisasiakasta, jolla on hankittu puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriö häiriö työnohjaus, jonka ryhmäprosessin keskusteluissa opiskelija perehtyy puheterapeutin työhön ja itseensä sen tekijänä, tyypillisiin vuorovaikutustilanteisiin puherapiaprosessin eri vaiheissa sekä ammatillisen viestinnän perusteisiin McAllister, L. & Lincoln, M. (2004) Clinical education in speech-language pathology. London: WHURR. Suoritustavat: ohjattu harjoittelu, harjoittelukertomus, portfolio Arviointi:

23 Lääketieteen opinnot (20 op) Studier i medicin Studies in medicine Lääketieteen opintoja suorittaessaan opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka puheeseen, kieleen ja viestintään liittyvät logopediset ilmiöt linkittyvät lääketieteeseen, erityisesti neurologiaan, psykiatriaan ja korva-, nenä- ja kurkkutauteihin sekä audiologiaan. LL1.1 Neuroanatomian ja fysiologian perusteet (3 op) Grundkurs in neuroanatomi och fysiologi Basics in neuroanatomy and physiology Tyyppi: Lääketieteen opinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat. Ajoitus: 1.vsk Opintojakso tarjotaan vuosittain I periodilla. hallitsee perustiedot kuulemisen, viestinnän ja nielemisen kannalta oleellisista neuroanatomisista rakenteista ja neurofysiologisista toiminnoista osaa syventää tätä teoriatietoa logopedisiin häiriönäkökulmiin ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään kuulon, viestinnän ja nielemisen kannalta tärkeimmät neuroanatomiset rakenteet ja neurofysiologiset toiminnot Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., & Lätti, S. (2015). Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan. (3.-4. painos). Helsinki: Sanoma Pro. Seikel, A. J., King, D. W., & Drumright, D. G tai uudempi. Anatomy and physiology for speech, language, and hearing, 1-29; Clifton Park, NY: Thomson/Delmar Learning. Muu opettajan ilmoittama kirjallisuus Suoritustavat: Luentokurssi ja videohavainnointi, kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, ryhmätyö. Arviointi: 0-5. LL1.2 Neurologian perusteet ja aikuisneurologia (3 op) Grundkurs i neurologi och vuxenneurologi Basics in neurology and adult neurology Tyyppi: Lääketieteen opinnot Kohderyhmä: Logopedian pääaineopiskelijat Ajoitus: 1 vsk.. Opintojakso tarjotaan vuosittain I periodilla. Edeltävät opinnot: Neuroanatomian ja fysiologian perusteet. hallitsee perustiedot neurologiasta 23