Kieliparlamentti , Tieteiden talo. Aiheena Vähemmistöjen kielikoulutus. Ylijohtaja Anita Lehikoinen. Parlamentin alustuspuheenvuoro
|
|
- Lauri Heikkilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kieliparlamentti , Tieteiden talo Aiheena Vähemmistöjen kielikoulutus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Parlamentin alustuspuheenvuoro Hyvät kieliparlamentin osallistujat, arvoisat kielikoulutuksen kehittäjät! 1. Aluksi Alustuspuheenvuorossani otan esille joitakin vähemmistöjen kielikoulutuksen ajankohtaiskysymyksiä. Vähemmistöjen kielikoulutuksen koko kenttää en esityksessäni pyri enkä pysty kattamaan. Uskon, että parlamentin puheenvuorojen ja iltapäivän työpajatyöskentelyn avulla tämä laaja kenttä tulee monipuolisesti käsitellyksi. Kieliparlamentin aiheen valinta on perin ajankohtainen, siitä kiitos järjestäjille! Ovathan kielikysymykset viime aikoina olleet monin tavoin esillä niin kansalliskielten osalta kuin muutenkin. Hallitusohjelmassa mainittu Kansalliskielistrategia on laadittu. Valtioneuvoston periaatepäätös Kansalliskielistrategiasta valmistui joulun alla. Sen toimeenpano on juuri käynnistynyt, joten en käsittele sitä tässä yhteydessä. Vähemmistöjen kielikoulutuksen kysymykset on kirjattu sekä nykyisen hallituksen ohjelmaan että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi kansallisen kielistrategian laadinnan, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen ja viittomakielen asemaan. Kehittämissuunnitelmassa kansallisen kielivarannon monipuolistamisen tavoite on mukana. Siihen on sisällytetty myös kulttuurien tuntemuksen monipuolistaminen. 2. Kansalliset vähemmistökielet Hyvät kieliparlamenttilaiset! Tarkastelen ensin kansallisten vähemmistökielten kysymyksiä ja pohdin sen jälkeen oman äidinkielen koulutusta. Saamen kielet Aloitan saamenkielistä. Saamen kielien elvyttämisohjelman laatiminen ja toimeenpano sisältyy hallituksen ohjelmaan. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli kielien elvyttämiseksi. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia. Näistä koltansaame ja inarinsaame ovat vakavasti uhanalaisia. Saamen kielilain tarkoituksena on toteuttaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Kielilain toimivuudesta tehtyjen selvitysten mukaan viranomaisissa on kuitenkin edelleen vähän saamen taitajia ja kielen käyttö on vähäistä.
2 Myönteistä on, että saamen opetusta on tarjolla kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja sitä on annettu kaikilla kolmella saamen kielellä. Saamenkielistä opetusta on saatavilla myös perusopetuksen eri oppiaineissa. Oulun yliopiston selvityksen mukaan saamenkielinen opetus toteutuu perusopetuksen alaluokkien osalta kohtuullisesti saamelaisalueen kunnissa. Koltan- ja inarinsaamenkielisen opetuksen järjestämisessä on eniten ongelmia. Pulaa on sekä opettajista että oppimateriaaleista. Saamen kieliä lukiossa opiskelevien määrät ovat pieniä. Saamen kielten ja kulttuurin kehittymisen ja säilyttämisen kannalta on tärkeätä, että niitä opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa. Otan esimerkin siitä, miten tämän tehtävän perusedellytyksiä on vahvistettu viime aikoina. Kotimaisten kielten keskuksen tehtäviä yleisenä kielenhuollon asiantuntijana täsmennettiin vuonna 2012 voimaan tulleella uudella lainsäädännöllä. Tässä yhteydessä Kotuksesta siirrettiin yliopistoihin ne tutkimustehtävät, jotka olivat eniten perustutkimuksen luonteisia. Saamen kielten tutkimus keskitettiin Oulun yliopistoon. Pienten tutkimusresurssien kokoaminen yhteen antaa lisää voimia saamen kielten tutkimukselle. Oulun yliopiston mahdollisuuksia hoitaa kansallista erityistehtävää saamen kielten ja kulttuurien opetuksessa ja tutkimuksessa tuetaan ja tullaan myös lähivuosina tukemaan erityisrahoituksella. Myönteisestä kehityksestä huolimatta saamen kielten opetuksessa ja tutkimuksessa on edelleen paljon tehtävää. Erityisesti elinkeinorakenteen muuttumisella ja saamelaisten poismuutolla saamelaisten kotiseutualueelta on vaikutuksia saamen kielten säilymiselle ja opetuksen järjestämiselle. Arviolta jo 70 % saamelaisista lapsista ja nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Tulevaisuudessa keskeinen kysymys on, miten saamen kielten opetusta voidaan kehittää koko maassa. Kiireisimpiä haasteita on eri alojen pätevien ja saamen kieliä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyys. Saamenkielinen väestö on kooltaan niin pieni, että yksistään sen piiristä ei voida kouluttaa tarvittavaa määrää eri alojen osaajia. Sen tähden on tarpeen, että saamen kielten opiskeluun on mahdollisuuksia myös suomenkielisellä väestöllä. Pätevän opetushenkilöstön saatavuudella on merkitystä saamen kielten ja kulttuurin säilymiselle elinvoimaisena. Yhdeksi saamen opetuksen esteeksi on jo pitkään tunnistettu lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien puute. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan opettajankoulutuksen lisäyksillä. Ongelma ei kuitenkaan ratkea yksistään lisäämällä opettajankoulutuksen määriä. Nykyisetkään saamen kielien taitoisille varatut opiskelupaikat eivät ole täyttyneet. Rekrytointia opettajankoulutukseen tulee toki tehostaa ja koulutusta kehittää, mutta tarvitaan myös muita toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotus saamen kielien elvyttämisohjelmasta ja siitä toteutettu lausuntokierros valmistuivat viime vuonna. Tänä vuonna on tarkoitus viedä elvyttämisohjelma valtioneuvoston päätettäväksi. Elvytysohjelmaan tulee sisältymään konkreettisia toimenpiteitä, joista yksi keskeisimpiä on etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittäminen. Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voidaan käyttää lähiopetuksen saatavuuden parantamisen lisäksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettavan saamen kielien opetuksen lisäämiseksi. Sitä voidaan myös hyödyntää opettajankoulutuksen kehittämisessä. Toivon, että tänään työpajatyöskentelyssä voidaan pohtia kolmea asiaa: monipuolisia ratkaisuja saamen kielien etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen ja saamen kielien asemaa varhaiskasvatuksessa. Tärkeätä olisi myös miettiä, miten opettajankoulutuksen rekrytointia parannetaan.
3 Romanikieli Romanikielen osalta voi tyydytyksellä todeta sen, että viimeinkin romanikielen ja kulttuurin opetukseen ja tutkimukseen on löydetty ratkaisu, kun Helsingin yliopistossa on käynnistynyt romanikielen ja kulttuurin opiskelun mahdollisuus. Tarjolla on nyt perus- ja aineopinnot käsittävä 60 opintopisteen opintokokonaisuus. Korostan tämän ratkaisun tärkeyttä siksi, että yliopistotasoinen opetus ja tutkimus on oppimateriaalin tuottamisen, opettajien kouluttamisen ja kielenhuollon kehittymisen ja jatkuvuuden ehto. Nyt voidaan kouluttaa romanikielen ja kulttuurin osaajia opetuksen, oppimateriaalin tuotannon, viestinnän ja kulttuurin asiantuntijatehtäviin. Valmistelutie on ollut pitkä, mutta tuottanut hyvän tuloksen. Uskon, että yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen avulla voidaan vahvistaa koulujen romanikielen opetusta, kielipesätoimintaa, romanikielen opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja luoda aiempaa parempia edellytyksiä oppimateriaalin tuottamiselle. Tästä on hyvä työpajatyöskentelyssä keskustella tarkemmin. Toivottavasti myös romanikielen aseman vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa löydetään uusia mahdollisuuksia. Viittomakieli Viittomakielen asemasta tulee Markku Jokinen kohta käyttämään oman puheenvuoronsa, joten käsittelen viittomakielen tilannetta vain lyhyesti. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kehitetään viittomakielisten oikeuksien toteutumista ja selvitetään mahdollisuus säätää viittomakielilaki. Tätä asiaa koskeva oikeusministeriön muistio on juuri kommentointikierroksella. Verrattuna äsken käsittelemääni romanikieleen, viittomakielellä voi todeta olevan selvästi pidemmät akateemiset perinteet. Sen asema Jyväskylän yliopistossa on vakiintunut ja jatkuu sellaisena opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman kansallisen tehtävän taloudellisen tuen turvin. Vuonna 2010 perustetun Viittomakielen keskuksen taustalla on Jyväskylässä 90-luvulla käynnistynyt viittomakielen opetus ja tutkimus, vuonna 1998 alkanut viittomakielinen luokanopettajakoulutus ja vuonna 2004 perustettu professuuri viittomakielen oppiaineessa. Jyväskylään on muodostunut akateeminen yhteisö, jossa viittomakieliset voivat opiskella äidinkielellään. Sille on ollut tunnusomaista aktiivinen kansainvälinen yhteistyö, joka on näyttäytynyt monina kansainvälisinä projekteina ja tapahtumina. Keskuksessa tehtävä työ on monin tavoin merkityksellistä, mutta erityisesti haluan korostaa tutkimustyön tärkeyttä luomassa perustaa opetuksen ja oppimateriaalin kehittämiselle. Viittomakielinen yhteisö on monesti tuonut esille sen, että viittomakielten opetuksen tilanne on Suomessa huono, koska oppimateriaalia on niukasti saatavilla. Tähän kehitystyöhön tarvitaan tutkimuksen tukea. Toinen viittomakielisen yhteisön esille tuoma keskeinen ongelma on tulkkikoulutuksen puute. Erityisen ongelmallinen on suomenruotsalaisen viittomakielen tilanne, sillä sen opetusta on tarjolla vain satunnaisesti ja tulkkikoulutusta ei lainkaan. Millaista elvyttämisohjelmaa tässä tarvitaan? Tämä on aiheellinen kysymys työpajatyöskentelyssä pohdittavaksi. Tässäkin haluan nostaa varhaiskasvatuksen merkityksen keskeiseksi ja toivon, että viittomakielen asemaa varhaiskasvatuksessa voidaan työpajatyöskentelyssä käsitellä. Karjalan kieli Karjalan kieltä on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin, mutta tietyssä mielessä sitä voidaan pitää uutena tulokkaana vähemmistökielten joukossa. Itä-Suomen yliopistossa aloitti vuoden 2009 alusta
4 karjalan kielen professori tehtävässään. Samana vuonna karjala tunnustettiin vähemmistökieleksi, kun se otettiin tasavallan presidentin päätöksellä mukaan Euroopan neuvoston alueellisten ja vähemmistökielten raportointiin. Vuodesta 2011 lähtien karjalan on voinut merkitä äidinkielekseen Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Itä-Suomen koulu on alkanut opettaa karjalaa valinnaisena vieraana kielenä ja kielipesätoimintaa on käynnissä. Karjalankielistä kirjallisuutta julkaisevat aktiivisesti useat karjalaisjärjestöt ja seurat. Tämän vuoden alusta lähtien karjalankieliset lehdet ovat voineet hakea vähemmistökielten lehtitukea. Kielen elvytysohjelma on siis käynnissä. Nyt on syytä keskustella siitä, millaisia jatkotoimia tarvitaan. Hyvät kieliparlamentin osanottajat! 3. Oma äidinkieli Alustuspuheenvuoroni lopuksi käsittelen maahanmuuttajia koskevista kielikoulutuksen kysymyksistä yhtä, joka mielestäni on saanut vähän huomiota osakseen. Kyse on oppilaan oman äidinkielen opetuksesta. Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tärkeys tiedostetaan yleisesti, mutta maahanmuuttajan oman äidinkielen asema ei olekaan itsestään selvä. En tarkoita, että S2- ja R2 opetuksessa olisi kaikki kunnossa. Siinä on paljon kehitettävää, mutta tilanne on kuitenkin selvästi oman äidinkielen opetusta parempi. Tutkimukset osoittavat, että äidinkielen oppiminen edistää toisen kielen oppimista ja koulumenestystä. Äidinkielen säilyttämisellä ja kehittämisellä on myös itsetuntoa ja identiteettiä voimistava vaikutus. Äidinkielen rooli on tullut esille myös meille niin kiinnostavissa PISA-tuloksissa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat olleet parempia maissa, joissa pelkän kohdekielen opetuksen sijaan tuetaan myös äidinkielen opetusta ja toiminnallista kaksikielisyyttä. Tässäkin nousee varhaiskasvatuksen merkitys esille. Varhaiset vuodet ovat kielenoppimisessa tärkeintä aikaa ja kaksikielisyyden kehittymistä pitäisi tukea sekä varhaiskasvatuksessa että lapsen kotona. Vanhemmat eivät välttämättä tiedosta niitä haasteita, joita lapsen kielenkehitykseen liittyy. Siksi vanhempia ei tule jättää yksin näissä kysymyksissä, vaan varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän tulee tukea äidinkielen oppimista. Perusopetuksessa ja toisella asteella oppilaiden halukkuus osallistua oman äidinkielen opetukseen vaihtelee, mikä johtuu osaltaan rakenteellisista tekijöistä. Selvitysten mukaan oman äidinkielen tunneilla käydään mieluiten, jos opetus on samassa rakennuksessa koulupäivän aikana. Opetusta saatetaan kuitenkin keskittää johonkin alueen oppilaitoksista tai järjestää koulupäivän ulkopuolella. Ammatillisessa koulutuksessa oman äidinkielen opetusta on vain joillakin paikkakunnilla. Oman äidinkielen opetus edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua niin kunnissa kuin valtionhallinnon tasollakin. Kuntien tulisi laatia oman äidinkielen opetukseen kattava suunnitelma, jossa ennakoidaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä ja sen mahdolliset muutokset ja määritellään oman äidinkielen opetuksen tarve, opetuksen pedagogiset ja hallinnolliset suuntaviivat ja oman äidinkielen opettajien asiantuntijuuden kehittäminen. Oman äidinkielen opettajan roolia ja toimenkuvaa on syytä pohtia tässä yhteydessä. Tiedämme, että oman äidinkielen opettajan rooli koetaan merkittäväksi koko kouluyhteisössä etenkin silloin, jos opettaja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä ja avustaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Erityisen huolestuttavaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kannalta on se, että oman äidinkielen opettajia on vaikeata rekrytoida. Jos heitä onnistutaankin rekrytoimaan, niin suurella osalla näistä opettajista ei ole opettajakoulutusta tai opintoja opetettavassa kielessä. Opettajakelpoisuuden ongelma
5 koskee myös valmistavan opetuksen opettajia ja eri uskontojen opettajia. Tässä en kuitenkaan puutu näihin muihin opettajaryhmiin. Totean, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opettajien osalta tarvitaan pikaisesti aktivoitumista kolmessa asiassa. Ensimmäinen niistä on se, että oman äidinkielen opettajan kelpoisuusehdot tulee määritellä. Ne ovat opettajankoulutuksen kehittämiseen tarvittava perusta. Toinen on se, että kun kelpoisuusehdot tiedetään, tarvitaan oman äidinkielen opettajan peruskoulutus yliopistoihin. Se koostuisi ainakin oman äidinkielen ja sen didaktiikan opinnoista ja opettajakelpoisuuden antavista opettajan pedagogisista opinnoista eli kaikille opettajille yhteisistä sisällöistä, kuten opetuksen ja oppimisen perusasioista, opetussuunnitelmista, arvioinnista, koulutusjärjestelmään perehtymisestä ja koulunpidon arkeen liittyvistä asioista. Oman äidinkielen opettajankoulutuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Siihen liittyy ratkaisujen tekeminen siitä, missä kielissä oman äidinkielen opettajankoulutuksen opinnot voidaan suorittaa. Tämä puolestaan liittyy siihen, millaiset kielten koulutusvastuut kielitarjonnasta yliopistoissamme on tulevaisuudessa. On selvää, että kaikissa oppilaan omana äidinkielenä opetettavissa kielissä - opetusta on nyt noin 50 eri kielessä - tuskin opettajankoulutusta voidaan järjestää. On kyettävä päättämään, mitkä ovat ne kielet, joista aloitetaan ja mikä on se kielten minimitarjonta, joka voidaan varmistaa. Tiedän, että oppilaan oman äidinkielen opettajan koulutuksen valmisteluja on yliopistoissa tehty. Se on tärkeätä pohjatyötä, jota toivottavasti tehdään edelleen aktiivisesti. Kolmas läheisesti tähän liittyvä asia on oppilaan oman äidinkielen opettajien täydennyskoulutuksen lisääminen ja koulutuksen suunnitelmallisuus. Arvoisat kieliparlamentaarikot! Olen korostanut oman äidinkielen ja sen opettajien merkitystä. Tämä ei sulje pois kieleen ja kulttuuriin liittyvän osaamisen merkitystä jokaisen opettajan työssä. Tavoitteena on kieli- ja kulttuuritietoinen koulu, jossa eettisesti ja laadukkaasti toimiva opettaja tietää olevansa kielen ja kulttuurin opettaja oppiaineesta riippumatta. Toivotan teille antoisaa ja tehokasta työpäivää!
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma
Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
Sinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
liikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen
Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia
Kotimaisten kielten keskus Institutet för de inhemska språken www.kotus.fi Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia Pirkko Nuolijärvi Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen
Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus 9.11.2011 Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen
Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019
HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten
Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.
Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi Asia: 27/010/2018 Kielikoulutuspolitiikan verkoston lausunto luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /
Opetus- ja kulttuuriministeriö SUK L 0 7. 02. 2014 no. / / SUOMEN KIELTENOPETTAJIEN LIITTO SUKOL RY:N LAUSUNTO LUKIO KOULUTUKSEN YLEISIÄ VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010
ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen
Emmi Ristolainen Emmi Ristolainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 20.9.2017 4 Kokousaika Tiistai 26.9.2017 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
kouluyhteisössä: avaus
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä: avaus Vuoranta 28.8.2007 Leena Nissilä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen asialla www.oph.fi www.edu.fi TAUSTAA: Kouluhyvinvointistrategian
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 2 3.7.2014 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 2 3.7.2014 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI Valtioneuvosto on tänään kolmantena päivänä heinäkuuta 2014, opetus- ja
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
Eija Ruohomäki. Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä. Oulun Opetustoimi OPPIS
Eija Ruohomäki Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä Oulun Opetustoimi OPPIS Kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu oppimista ja opetusta kehittävä palvelukeskus Tavoitteena tukea opetuksen
Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta
ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä 15.1.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle viittomakielilaiksi (HE 294/2014) Taustaa Totean Opetushallituksen puolesta lausuntona
Kielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä
AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011
AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin
Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen
Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Sari Hyytiäinen puheenjohtaja Äidinkielen opettajain liitto ry Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 13.10.2017 Luku- ja kirjoitustaitojen nykytilanne ja merkitys