Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0
|
|
- Kristiina Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0 FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance (FiRe),
2 Kirjoittaja Markku Koskela kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, dosentti Oulun yliopistollinen sairaala Toimituskunta Pirkko Koukila-Kähkölä mykologi, FK HUSLAB, Mykologian yksikkö Tarja Ojanen sairaalamikrobiologi, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2
3 Sisällys 1. Johdanto Hiivojen herkkyysmääritys Milloin ja millä edellytyksillä Herkkyysmääritys E-testillä Suoritus Tulokset ja niiden tulkinta Laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus Ulkoinen laadunarviointi...6 3
4 1. Johdanto Sienille voidaan periaatteessa tehdä lääkeherkkyysmäärityksiä samoilla menetelmillä kuin bakteereillekin. Edellytyksenä on, että sieni kasvaa herkkyysmäärityksen kannalta sopivassa nestemäisessä elatusaineessa tai sopivalla herkkyysmaljalla nopeasti (1-2 vrk:ssa) ja selvänä kasvustona, jonka estyminen lääkeaineen vaikutuksesta voidaan riittävän tarkasti havaita ja mitata. Käytännössä on havaittu, että sienten lääkeherkkyysmäärityksiä on vastaavia bakteerien lääkeherkkyysmäärityksiä vaikeampi vakioida, mistä johtuen niiden käyttö on ollut vähäistä. Ongelmana on erityisesti sienen kasvun estymisen MIC-arvon tulkinta. Kliinisesti sienilääkeherkkyystuloksia tarvitaan silloin, kun aiheuttajana on sieni, jonka herkkyys voi olla alentunut empiirisessä hoidossa käytettävälle lääkkeelle ja halutaan tietää sienen herkkyys toissijaisille sienilääkkeille. Tällaisten sienten esiintyvyys kliinisissä näytteissä lisääntyy mm. laajakirjoisen mikrobilääkityksen seurauksena. Sienilääkeherkkyysmäärityksiä tehdään ensisijaisesti Candida-suvun hiivasienille. Niitä on tehty myös Aspergillus-suvun ja Zygomycetes-sukujen rihmasienille, kun kyseessä on ollut epäily syvästä nopeasti etenevästä homesieni-infektiosta. Sienilääkeherkkyysmääritysten referenssimenetelmänä pidetään CLSI:n (entinen NCCLS) laimennossarjaan perustuvaa MIC-menetelmää, josta on oma standardi hiivoille (M27-A3) ja rihmasienille (M38-A2). Eurooppalaisen kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen (ESCMID) mikrobilääkeherkkyyskomitea (EUCAST) on tehnyt CLSI:n menetelmästä version, jossa määritys tehdään mikrotiterlevyllä ja mittaus tapahtuu spektrofotometrisesti. Myös vastaavia kaupallisia herkkyysmääritysmenetelmiä on saatavissa (esim. ATB Fungus 2, VITEK 2, FUNGIFAST ja FUNGITEST). Näissä kaupallisissa herkkyyspaneeleissa on sienilääkkeitä, joita ei Suomessa käytetä sieni-infektioiden hoidossa ja vastaavasti niistä puuttuu hoidossa käytettyjä lääkkeitä. Myös eri menetelmillä saadut herkkyystulokset vaihtelevat eri Candida-lajien kohdalla. Varsinkin Pohjoismaissa rutiinimäärityksiä tehdään E-testillä. Kiekkodiffuusiomenetelmällä saadaan vain suuntaa antavia tuloksia. 1
5 2. Hiivojen herkkyysmääritys 2.1. Milloin ja millä edellytyksillä Ensisijaisesti on tehtävä luotettava hiivasienen lajimääritys, koska kokemusperäisesti tiedetään, mitkä lajit ovat yleensä herkkiä tai resistenttejä tietylle sienilääkkeelle (taulukko 1). EUCAST valmistelee suositusta, jossa olisi lajikohtaisesti MIC-arvojen herkkyystulkintarajat eri Candida-hiivoille, mikä myös edellyttää oikeaa lajitunnistusta. Taulukko 1. Hiivojen luonnollinen herkkyys sienilääkkeille Hiivalaji Amfoterisiini B Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini C.albicans S S S S C.glabrata S (S)/I/R S/(I /R ) S C.tropicalis S S S S C.parapsilosis S S S S C.krusei S(R) R S S C.norvegensis S R?? C.dubliniensis S S S S C.lusitaniae S S S S Suluissa oleva tulkinta tarkoittaa, että osa kannoista edustaa kyseistä herkkyyttä. Lajimäärityksen ohessa tehdään sienilääkeherkkyysmääritys näytteen laadusta, lähetetiedoista ja alustavasta lajitunnistuksesta (Candida albicans vai ei C.albicans) riippuen seuraavasti (taulukko 2). Veri- ja likvoriviljelyistä kasvaneille hiivoille tehdään aina herkkyysmääritys. Syvistä kudosja märkänäytteistä eristetyille hiivoille tehdään herkkyysmääritys potilaskohtaiseen kliiniseen konsultaatioon tai sairaalakohtaiseen kliinikoiden kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Pinnallisista näytteistä eristetyille hiivoille ei tehdä herkkyysmäärityksiä, ellei niitä erikseen perustellusta syystä tapauskohtaisesti pyydetä. Tällaisia tapauksia voivat olla mm. palovamma- ym. traumapotilaiden, leukemia ym. immuunipuutteisten potilaiden ja tehohoitoa vaatineiden potilaiden iho- ja limakalvonäytteistä tai pinnallisista haavanäytteistä eristetyt hiivat. 2
6 Taulukko 2. Herkkyysmäärityksen minimitarve sienilajin mukaan C.albicans Candida, ei C. albicans Ei herkkyysmääritystä tai perustellusta syystä flukonatsolille. Jos flukonatsoli on R, herkkyysmääritys myös muille sienilääkkeille. Herkkyysmääritys sekä flukonatsolille että kaspofungiinille; tarvittaessa myös vorikonatsolille ja amfoterisiini B:lle. Kun lajitunnistus on tehty tai lajista on saatu esim. kromogeenimaljalla alustava arvio, herkkyysmääritysten laajuutta voi tarkentaa ja tulkinnassa huomioida: C. tropicalis ja C. parapsilosis Yleensä herkkiä kaikille sienilääkkeille. Jos flukonatsoli on I tai R, herkkyysmääritys tehdään myös muille sienilääkkeille. C. glabrata Flukonatsoli on yleensä I tai R, joten herkkyysmääritys on syytä tehdä heti myös muille sienilääkkeille. C. krusei Flukonatsoli aina R. Herkkyysmääritys kaspofungiinille ja tarvittaessa myös vorikonatsolille ja amfoterisiini B:lle. Muut Candida-lajit Herkkyysmääritys flukonatsolille ja tarvittaessa muille sienilääkkeille Herkkyysmääritys E-testillä Määritykset tehdään RPMI 1640 maljalla (katso koostumus ja valmistusohje: ETEST APPLICATION SHEET, Yeast, EAS 006, Ab Biodisk, Ruotsi, E-testimanuaalissa (katso E-test technical guide 4: Antifungal susceptibility testing of yeasts, Ab Biodisk, Ruotsi) kuvatulla tavalla: Suoritus Tee hiivasta puhdasviljelmä ei selektiiviselle maljalle (Sabouraud-malja, joka ei sisällä sykloheksimidiä) ja inkuboi sitä yön yli 35 C:ssa. Tee hiivakasvustosta keittosuolaan McFarland 0.5 -vahvuinen suspensio. (Cryptococcus neoformansista McFarland 1 -vahvuinen suspensio). 3
7 Siirrosta suspensio vanutikulla ja dreijaamalla herkkyysmaljalle niin, että koko maljan alueelle tulee tasainen kasvusto. Anna maljan pinnan kuivahtaa. Siirrä E-testiliuska aseptisesti maljalle. Laita maljat muovipussiin (esim. Minigrip-pussiin) niin, että pussiin jää ilmaa mutta maljat eivät kuivu. Aseta maljapussi kannella varustettuun laatikkoon, joka ei sisältä helposti jäähdy kun inkubaattoria avataan. Inkuboi maljoja pusseissaan laatikoissa 35 C:ssa, tuntia. Lue E-testitulokset alustavasti, kirjaa ne ylös ja vastaa tarvittaessa alustavana tuloksena liittämällä herkkyysvastaukseen kommentti: Alustava sienilääkeherkkyystulos. Jatka inkubaatiota ad. 48 tuntia. Lue E-testitulokset. Vastaa lopulliset tulokset. (Huom. C. neoformansin herkkyys luetaan alustavasti 48 tunnin ja lopullisesti 72 tunnin inkubaation jälkeen j E-testitulosten lukeminen (vrt. E-testien kuvaliitteet, Biodisk) o Atsoliryhmän sienilääkkeiden (flukonatsoli, vorikonatsoli) ja kaspofungiinin herkkyys luetaan valmistajan ohjeen mukaisesti 80 % estovyöhykkeen mukaan tunnin inkubaation jälkeen. Tulos tarkistetaan 48 tunnin inkubaation jälkeen, jolloin huomioidaan estovyöhykkeen alueelle mahdollisesti muodostuneet selvät makropesäkkeet. Huom! Tasaista, pienipesäkkeistä estovyöhykkeen vähitellen hävittävää ylikasvua eli huntuilua ei huomioida. o Amfoterisiini B-herkkyystulos luetaan 100 % estovyöhykkeen mukaan, joten määrityksessä huomioidaan myös estovyöhykkeen sisälle mahdollisesti muodostuneet mikropesäkkeet, jotka usein ovat nähtävissä vasta 48 tunnin inkubaation jälkeen. 4
8 Tulokset ja niiden tulkinta Taulukko 3. Sienilääkkeiden SIR-tulkintarajat hiivoille MIC (µg/ml) Sienilääke S S-DD # R Amfoterisiini B $ 1 - Flukonatsoli $ C.albicans, C.parapsilosis ja C.tropicalis 2 4 Itrakonatsoli $ Vorikonatsoli $ Kaspofungiini * 2* # Lääkeannosriippuvainen (Dose Dependent) herkkyysalue. $ CLSI M27-A3, Ab Biodisk EAS 006 EUCAST Technical Note on fluconazole, Clin Microbiol Infect, 14/2: ,2008. EUCAST n lajikohtainen suositus flukonatsolin herkkyystulkintarajoiksi, jonka mukaisesti Candida albicans -, C. parapsilosis- ja C. tropicalis kantojen MIC-arvot 2 tulkitaan S ja MIC-arvot 4 tulkitaan R. Koska flukonatsoli tehoaa heikosti C.glabrata-kantoihin ja C.krusei on sille resistentti, flukonatsoliherkkyyttä ei tule raportoida näille Candida-lajeille. Jos flukonatsoliherkkyystulos on vastattu hiiva, ei C.albicans-lajille, joka jatkotutkimuksissa osoittautuu C.glabrataksi tai C. kruseiksi, vastaukseen tulee liittää kommentti, että flukonatsolia ei suositella tämän hiivalajin aiheuttaman infektion hoitoon. Muiden hiivojen flukonatsoliherkkyystulos tulkitaan: MIC <8 on S, on lääkeannoksesta riippuva herkkyys eli I alue ja >64 on R. * Kaspofungiinille sekä anidulafungiinille on annettu herkkyystulkinnan raja-arvoksi S on 2. Jos kaspofungiinin tai anidulafungiinin MIC-arvo on >2, kannan herkkyys saattaa olla alentunut ja herkkyysvastaukseen liitetään kommentti, että MIC-arvo viittaa siihen, että kannan herkkyys on mahdollisesti alentunut in vitro Laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus Jokaisen sienilääkeherkkyysmaljaerän toimivuus varmistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti ATCC -referenssikannoilla (taulukko 4). Määritysten toimivuus päivittäisessä rutiinissa varmistetaan riittävän usein kerran viikossa tehtävillä ATCC-referenssikantojen herkkyysmäärityksillä. Jos laboratorio ei tee päivittäin sienilääkeherkkyysmäärityksiä, sisäinen laadunvarmistus tehdään jokaisen potilasnäytteestä eristetyn hiivakannan herkkyysmäärityksen yhteydessä ainakin sitä vastaavalla ATCCkannalla (esim. C. albicans ja C.albicansin ATCC kannalla) 5
9 Taulukko 4. Referenssikantojen viitevälit RPMI-agarilla 48 t inkubaation jälkeen (Biodisk EAS 006) Kanta Amfoterisiini B Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini C.albicans ATCC90028 C.parapsilosis ATCC22019 C.krusei > ATCC Ulkoinen laadunarviointi Labquality Oy:n ja UKNEQAS n järjestämät sienten laaduntarkkailukierrokset. 3. Viitteet CLSI M27-A3. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Yeasts; Approved Standard Third Edition, CLSI M27-S3. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Yeasts; Third Informational Supplement, CLSI M38-A2. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Filamentous Fungi; Approved Standard Second Edition, EUCAST Technical Note on Fluconaxole; Clin Microbiol Infect 2008;14: EUCAST EDef 7.1; Clin Microbiol Infect 2008; 14: AB BIODISK ETEST APPLICATION SHEET, EAS 006; Yeast ( ) 6
Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö
Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö HUSLAB:n Candida -lajit / 2004 ja 2005 Candida albicans 5497 / (2156 mykologia) Candida glabrata
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011
1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotKliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä
Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) Perusvalmiudet Bakteerilaboratorio, jossa toimivat tilat: Näytteiden
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI Document M31-A3, Vol. 28, No 8. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKoagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotLiite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotSienet syvien infektioiden aiheuttajina. Juha Salonen, LT Päijät-Hämeen keskussairaala
Sienet syvien infektioiden aiheuttajina Juha Salonen, LT Päijät-Hämeen keskussairaala Sienet infektioiden aiheuttajina Aitotumallisia (eukaryootteja) vaikea löytää tehokkaita ja hyvin siedettyjä sienilääkkeitä
LisätiedotPALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
LisätiedotPhoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB
Phoenix Automated Microbiology System Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB 03.11.2009 Phoenix AP Phoenix automaatti BDXpert system Kuva: BD Phoenix AP Phoenix AP laimentaa näytteen (0,5 tai 0,25 McF) Valmistaa
LisätiedotBakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja, Sivu/sivut 1 / 8 Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Performance Standards for Antimicrobial Disk and
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja Sivu/sivut 1 / 5 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk and Dilution Susceptibility Tests for Bacteria Isolated from Animals;
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotKierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala
Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala Lääkeherkkyysmäärityksen tavoite on löytää hankittu resistenssi 2 Finres 2012 3 Finres 2012 4 Finres 2012 5 Suomessa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
LisätiedotMikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä.
Vastuuhenkilöt Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 5 Mikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 4833-1:2013 (PCA 30 C/72 h; vesinäytteet
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Antti Hakanen Janne Aittoniemi Jaana Kauppila Kaisu Rantakokko-Jalava Anne-Mari Rissanen Kerttu Saha Martti Vaara Risto Vuento Pentti Huovinen Antti Nissinen Mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Lisätiedotraportti RM2016-996 Jenni Ylikotila FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Microkatu 1 70210 Kuopio TULOSRAPORTTI KOHDE: P31707 Tikkala NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Heikki Saastamoinen, FCG
LisätiedotValidointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa
Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille 2.11.2007 Eveliina Tarkka VALIDOINTI käsitteitä Varmistetaan, että menetelmä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotTuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
Lisätiedotraportti RM2017-027 Jenni Ylikotila FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Microkatu 1 70210 Kuopio TULOSRAPORTTI KOHDE: Värtsilän koulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Heikki Saastamoinen, FCG
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotBakteerin lääkeherkkyyden määrittäminen kiekkomenetelmällä Versio 6
FiRe STANDARDI v. 6 7.03.2009 Bakteerin lääkeherkkyyden määrittäminen kiekkomenetelmällä Versio 6 FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla
Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 1 / 6 MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Euroopan yhteisön referenssilaboratorion
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotSILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET
./ 7.0.05 /7 Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja Versio/pvm./ 7.0.05 Laatijat M Koskela, P Nauha, R Kursula Vastuuhenkilö M Koskela (7.0.05) Hyväksyjä J Kauppila (7.0.05) Jakelu Näyte Bakteeri- ja sieninäyte*
LisätiedotAntibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)
Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Johdanto Cubicin (daptomysiini) on syklinen lipopeptidiantibiootti, joka tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, ja se on tarkoitettu seuraavien infektioiden
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotHyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia
Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia Hyvän laadun ja osaamisen edellytykset Onko laboratoriolla perusasiat
LisätiedotAntibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)
Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Johdanto Cubicin (daptomysiini) on syklinen lipopeptidiantibiootti, joka tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, ja se on tarkoitettu seuraavien infektioiden
LisätiedotLuennon tavoitteet SIENET. Sienten tutkiminen-1. Sienten tutkiminen-3. Sienten tutkiminen-2. Sieniviljely
SIENET Luennon tavoitteet tarjota hammaslääketieteen opiskelijalle tiivistettynä yleisen mykologian perusteita Pentti Kuusela dosentti, vt ylilääkäri HUSLAB/kliininen mikrobiologia Bakteriologia & Immunologia,
LisätiedotGrampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus
Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotTESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, lajistopainotettu suoraviljely
materiaalinäyte, lajistopainotettu suoraviljely 1 / 6 Biodiversiteettiyksikkö Aerobiologian yksikkö pc-seloste, pessi, 17.7.2017 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: Tiedoksi: Loviisan kaupunki / Tilapalvelu
LisätiedotMenestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
LisätiedotSPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLaboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus
Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin
LisätiedotSuositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta
Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta Suositustyöryhmä: Jari Jalava (pj.), THL Anne-Mari Rissanen, ISLAB Martti Vaara, HUSLAB Juha Kirveskari,
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri NordLab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 f. 09-3948 5721 Raportti Vantaan kaupunki, tilakeskus Hankepalvelut/Hankevalmistelu Ulla Lignell Sisäympäristöasiantuntija Kielotie 13, 01300 VANTAA e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi
LisätiedotBakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä
Vastuuhenkilö Suvi Nykäsenoja, Sivu/sivut 1 / 9 Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat CLSI. Performance Standards for Antimicrobial Disk
LisätiedotMikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus
J6/2006 Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus Metrologian neuvottelukunta Kemian ja mikrobiologian jaosto Mikrobiologian työryhmä Mittatekniikan keskus Espoo 2006 Julkaisu
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotNOPEAT KASETTI-PCR TESTIT
NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotSisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen
Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Fluconazol Orion on tarkoitettu käytettäväksi alla mainituissa sieni-infektioissa (ks. kohta 5.1).
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fluconazol Orion 50 mg kapseli, kova Fluconazol Orion 100 mg kapseli, kova Fluconazol Orion 150 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli
LisätiedotSuositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista
Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista Suositustyöryhmä: Suositustyöryhmän puheenjohtaja: Martti Vaara HUSLAB Vastaava
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
Lisätiedot