Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Neuvosto käy periaatekeskustelun monivuotisesta rahoituskehyksestä Valtioneuvoston kannat on tuotu esille E 29/2018 -kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Valtioneuvosto pitää komission esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on myös selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Rahoituskehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisemman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-tasoa. On tärkeää löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa merkittävimpiä saantojamme. Maatalouden osalta komission esittämä leikkaus kohdentuisi suhteessa enemmän maaseudun kehittämisrahastoon kuin maatalouden suoriin tukiin, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Komission ehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Neuvosto ottaa tiedoksi joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistan, jonka aiheita ovat monivuotinen rahoituskehys, sisämarkkinat, muuttoliike ja ulkosuhteet. Komissio esittelee vuoden 2019 työohjelmansa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevan tiedonantonsa. Näistä aiheista toimitetaan eduskunnalle neuvostopaketin muistioiden kanssa saman sisältöiset E-kirjeet. Suomi pitää tärkeänä keskittymistä jo annettujen ehdotusten tehokkaaseen käsittelyyn ja hyväksytyn lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Lisäksi komission tulee vastata Eurooppa-neuvoston toimeksiantoihin, ml. sisämarkkinoiden mahdollisuuksia koskeva analyysi, jota tarvitaan pohjaksi uuden komission työlle sisämarkkinoiden syventämiseksi. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskeva tiedonanto tukee paremman sääntelyn agendan toteuttamista ja kehittämistä. Tiedonannossa tuodaan esiin useita tärkeitä paremman sääntelyn välineitä, kuten vaikutusarviointien kehittäminen, joita myös Suomi on johdonmukaisesti korostanut. On tärkeää, että komissio perustelee lainsäädäntöehdotuksensa nykyistä paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Neuvosto käy vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun, jonka aiheena on tällä kertaa luottamus julkisiin instituutioihin ja oikeusvaltioperiaate. Lisäksi neuvosto saa tilannekatsaukset Puolan oikeusvaltiotilanteesta sekä Unkaria ja unionin yhteisiä arvoja koskevasta ehdotuksesta. Neuvosto (art. 50) saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Tavoitteena on edelleen saada aikaan toimiva erosopimus, joka varmistaa UK:n hallitun eron. Neuvotteluja on jatkettava rakentavasti Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen puitteissa.

2 Asialista: 2(49) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Monivuotinen rahoituskehys SIVU 4 Periaatekeskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppa-neuvoston 13. ja 14. joulukuuta 2018 pidettävän kokouksen valmistelu: selityksin varustettu esityslistaehdotus SIVU 8 Keskustelu Eurooppalainen ohjausjakso 2019 etenemissuunnitelma SIVU 10 Puheenjohtajavaltio ja seuraava puheenjohtajavaltio esittelevät Lainsäädäntötyön suunnittelu komission vuoden 2019 työohjelma SIVU 13 Komissio esittelee Toissijaisuusperiaatetta käsittelevä paketti SIVU 20 Komissio esittelee Vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu SIVU 30 Keskustelu Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus SIVU 35 Tilannekatsaus Unionin arvot Unkari / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus SIVU 40 Tilannekatsaus Muut asiat *** Yleisten asioiden neuvosto (artikla 50) SIVU 45 Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat

3 3(49) Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus (mahd.) (13. tai 14. joulukuuta 2018 kokoontuvan) Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu: Selityksin varustettu esityslistaehdotus Keskustelu Muut asiat

4 4(49) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaunisvaara Johanna(VNK), Tikkanen Joanna(VNK) Asia YAN-neuvosto ; Monivuotinen rahoituskehys ; Periaatekeskustelu Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston puheenjohtaja antaa yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen tähänastisesta käsittelytilanteesta. Neuvostossa käydään keskustelua jäsenmaiden keskeisinä pitämistä asioista monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Kyseinen asialistakohta käsitellään neuvoston julkisessa käsittelyssä. Neuvostossa käytävää periaatekeskustelua ohjaa puheenjohtajan laatima muistio (13473/18), jossa esitetään yhteenveto puheenjohtajan identifioimista keskeisimmistä jatkokeskustelua vaativista elementeistä, jotka ovat nousseet esiin valmisteltaessa tulevan neuvottelulaatikkoasiakirjan mahdollisia elementtejä. Puheenjohtaja korostaa, että kyseinen listaus ei ole tyhjentävä. Periaatekeskustelun jälkeen puheenjohtaja jatkaa nk. neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdollisten elementtien määrittelyä. Käytännössä neuvottelulaatikko-asiakirja on luonnos rahoituskehyssopimukseksi, jossa on jätetty hakasulkeisiin kaikki tasoa ja mitoituksia koskevat kohdat. Tämän pohjalta käydään myöhemmin varsinaiset rahoituskehysneuvottelut. Monivuotinen rahoituskehys on käsittelyssä joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Neuvottelulaatikko-asiakirjan mahdolliset elementit (13471/18) ja puheenjohtajan listaus jatkokäsittelyä vaativista kysymyksistä (13473/18) ovat esillä Coreper-kokouksessa osana yleisten asioiden neuvoston valmistelua. Itse neuvottelulaatikkoasiakirjaluonnosta ei kuitenkaan käsitellä yleisten asioiden neuvostossa. Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/ kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Valtioneuvosto pitää komission rahoituskehysehdotuksessa esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on myös selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

5 Komission eri politiikka-aloille ehdottaman allokaation osalta valtioneuvosto tarkastelee edelleen komission ehdotuksen yksityiskohtia ja tarkentaa syksyllä kantaansa neuvottelujen edetessä. Rahoituskehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisemman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-tasoa. On tärkeää löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa merkittävimpiä saantojamme. Maatalouden osalta komission esittämä leikkaus kohdentuisi suhteessa enemmän maaseudun kehittämisrahastoon kuin maatalouden suoriin tukiin, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Suomi kannattaa komission esitystä lisätä EU:n rahoitusta muuttoliikkeen hallintaan. Suomen tavoitteiden mukaisesti komission ehdotuksessa muuttoliikkeen lisärahoitusta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti käyttäen budjetin eri otsakkeita. Suomi kannattaa EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksenmäärän kasvattamista. Euroopan kilpailukykyä tulee vahvistaa ja siinä tärkeää on EU-tason panostus innovaatioihin, tutkimukseen, osaamiseen ja investointeihin. Suomen tavoitteena on lisätä tämän politiikkasektorin suhteellista rahoitusosuutta ja komission ehdotus on tämän mukainen. Tarkasteltaessa eri vaihtoehtoja kokonaistason alentamiseksi leikkausten lähtökohdaksi voitaisiin ottaa esimerkiksi sektoreita, joihin komissio esittää huomattavimpia määrärahalisäyksiä. Komission ehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Pääasiallinen sisältö 5(49) Puheenjohtajan muistio (13473/18) on jaettu horisontaalisten kysymysten ja otsakkeiden 1 7 mukaisiin osioihin, kuvaten keskeisiä kysymyksiä, jotka puheenjohtajan näkemyksen mukaan edellyttävät jatkokeskustelua. Listaus ei ole tyhjentävä. Horisontaalisiin kysymyksiin liittyen puheenjohtaja toteaa, että tulevan rahoituskehyksen rakenteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta otsakkeen 2 rakenteeseen liittyen tarvitaan poliittinen päätös. Lisäksi mm. tulevan kehyksen koko ja joustoelementit vaativat lisäkeskusteluja. Otsakkeeseen 1 liittyen poliittista ohjausta tarvitaan liittyen mm. excellenceperiaatteeseen Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Otsakkeessa 2 poliittista ohjausta tarvitaan puheenjohtajan mukaan mm. koheesiopolitiikan allokaatiokriteereihin, EMU:un, Euroopan sosiaalirahasto +:n rahoitukseen ja Erasmus+:n kokoon liittyen. Otsakkeessa 3 lisäkeskusteluja tarvitaan mm. suorien tukien konvergenssiin, määrärahaleikkureihin ja CAP:n pilareiden väliseen joustoon liittyen. Otsakkeen 4 osalta poliittista ohjausta tarvitaan mm. turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston kokoon ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon liittyen. Otsakkeessa 5 ohjausta tarvitaan mm. sisäisen turvallisuuden rahaston kokoon ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusosuuteen liittyen. Otsakkeen 6 kohdalla poliittista ohjausta tarvitaan mm. Euroopan kehitysrahaston integroimiseen ja yhdistetyn NDICI-instrumentin rakenteeseen liittyen. Otsakkeen 7 osalta

6 6(49) poliittista ohjausta tarvitaan liittyen mahdollisten uudistusten tarpeeseen koskien kyseistä otsaketta ja hallintokulujen sisällyttämiseen otsakkeeseen 7. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:n yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). EP:n on määrä hyväksyä monivuotisen rahoituskehysehdotuksen osalta mietinnön (Interim Report) marraskuussa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kuvataan tarkemmin valtioneuvoston U 45/2018 -kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Periaatekeskustelu, (13473/18); Multiannual Financial Framework ( ): Policy debate. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, , joanna.tikkanen@vnk.fi

7 7(49) Johanna Kaunisvaara, EU-avustaja, valtioneuvoston kanslia, , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(49) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Koskinen Anniina(VNK) Asia YAN; Joulukuun Eurooppa-neuvoston ( ) asialista Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvosto ottaa joulukuun Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi. Suomi ottaa asialistan tiedoksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee seuraavia aiheita: 1. Monivuotinen rahoituskehys Eurooppa-neuvosto käy ensimmäisen näkemystenvaihdon rahoituskehyksestä puheenjohtajan edistymisraportin pohjalta. 2. Sisämarkkinat Eurooppa-neuvosto tarkastelee sisämarkkinoiden toimeenpanoa maaliskuun 2018 päätelmien ja sisämarkkinoiden tilannetta koskevan komission analyysin pohjalta. 3. Muuttoliike Kesäkuun 2018 päätelmien mukaisesti Eurooppa-neuvosto palaa muuttoliikkeen kokonaisvaltaisen lähestymistavan toimeenpanoon. 4. Ulkosuhteet Eurooppa-neuvosto keskustelee tulevan EU:n ja Arabiliiton huippukokouksen valmisteluista. Lisäksi Eurooppa-neuvosto palaa käsittelemään disinformaatiota korkean edustajan ja komission toimintasuunnitelman pohjalta. Eurooppa-neuvosto voi käsitellä myös muita ajankohtaisia ulkosuhdekysymyksiä.

9 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 9(49) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13430/18 CO EUR-PREP 49 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Koskinen EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (49) KO Kostiainen Juho(VM), Vartia Laura(VM) Asia Eurooppalainen ohjausjakso 2019 etenemissuunnitelma Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvostossa kuullaan puheenjohtajan esitys talouspolitiikan EUohjausjakson 2019 keskeisimmistä vaiheista. Komissio julkaisee marraskuussa vuoden 2019 kasvuselvityksen (AGS) sekä tiekartan vuoden 2019 ohjausjakson toteuttamiseen. Kasvuselvityksen julkaiseminen käynnistää vuoden 2019 eurooppalaisen ohjausjakson. Kasvuselvityksen yhteydessä julkaistaan varoitusmekanismista laadittu kertomus koskien makrotalouden epätasapainojen menettelyjä (AMR), yhteinen työllisyysraportti sekä komission ehdotukset euroaluetta koskevat suosituksiksi. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan esityksen talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2019 keskeisimmistä vaiheista. EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaat pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja ovat sitoutuneet ottamaan niille annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä ennen keskeisten päätösten tekemistä seuraavien vuosien kansallisista talousarvioistaan. Ecofin-neuvosto on keskustellut lokakuun kokouksessa edellisen ohjausjakson kokemuksista ja lokakuun puolivälissä jäsenmaat toimittivat alustavat v.2019 budjettisuunnitelmat komissiolle tutkittavaksi. Komissio julkaisee marraskuussa (tämänhetkisen tiedon mukaan ) vuotuisen kasvuselvityksen, joka virallisesti käynnistää uuden ohjausjakson. Vuotuisen

11 11(49) kasvuselvityksen tarkoituksena on ohjata keskustelua EU:n tasolla sovittavista yleisistä ensisijaisista tavoitteista ja toimia pohjana myös kansallisille talous- ja budjettipoliittisille päätöksille. Samaan aikaan marraskuussa julkaistaan myös yhteinen työllisyysraportti sekä komission näkemykset jäsenmaiden alustavista budjettisuunnitelmista vuodelle Raporteista ja euroaleen suosituksista keskustellaan joulukuun Ecofin- ja TSTKneuvostoissa. Joulukuussa käydään ensimmäinen kierros kahdenvälisiä keskusteluita jäsenvaltioiden kanssa. Tähän vuoropuheluun oman panoksensa antavat painopisteet, jotka esitetään vuoden 2019 vuotuisessa kasvuselvityksessä ja euroaluetta koskevissa suosituksissa. Komissio ja jäsenmaat ovat lisänneet yhteistyötään viime vuosina. Komissio on ilmoittanut jatkavansa tiivistä vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa koko vuoden 2019 EU-ohjausjakson ajan. Helmikuun lopussa komissio julkaisee jäsenvaltioista maaraportit, jonka jälkeen komissio jatkaa keskustelua jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa palautetta komission analyysistä kahdenvälisten keskustelujen toisella kierroksella. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ja neuvostolle huhtikuussa kansalliset uudistusohjelmat (Eurooppa 2020-ohjelma) ja vakaus- tai lähentymisohjelmat. Kaikki maat antavat kansallisen uudistusohjelman, joissa raportoidaan etenemisestä Eurooppa strategian perusteella asetettujen kansallisten tavoitteiden ja maalle v annettujen maakohtaisten suositusten saavuttamisesta. Näissä ohjelmissa tulisi vastata komission maaraporteissa esitettyihin havaintoihin ja esittää tulevaisuuteen suuntautuvia toimintapoliittisia aloitteita. Euromaat kuvaavat julkisen talouden kehityksen vakausohjelmissa ja muut EU-maat lähentymisohjelmissa. Komissio arvioi ohjelmien perusteella jäsenmaiden julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Komissio ehdottaa toukokuun puolivälissä maakohtaisia suosituksia, jotka pitävät sisällään prioriteetit seuraaville 18 kuukaudelle. Näitä käsitellään talous- ja rahoituskomiteassa, talouspoliittisessa komiteassa ja työllisyyskomiteassa ottaen huomioon sosiaalisen suojelun komitean esittämät kannanotot. TSTK-neuvosto käsittelee työllisyyssuosituksia ja Ecofin-neuvosto muita suosituksia, minkä jälkeen Eurooppa-neuvosto keskustelee niistä. Maakohtaiset suositukset hyväksytään heinäkuun Ecofin-neuvostossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

12 12(49) - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - European Semester 2019 Roadmap by the Presidency and the incoming Presidency Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Juho Kostiainen, Valtiovarainministeriö, juho.kostiainen@vm.fi, Laura Vartia, Valtiovarainministeriö, laura.vartia@vm.fi, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

13 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) (49) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; lainsäädäntötyön suunnittelu; komission vuoden 2019 työohjelma Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Yleisten asioiden neuvosto keskustelee komission vuoden 2019 työohjelmasta parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Komission työohjelma liitteineen julkaistiin Se perustuu komission aiekirjeeseen, joka toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille puheenjohtaja Junckerin unionin tila -puheen yhteydessä. Komissio on periaatteessa lopettanut uusien lainsäädäntöehdotusten antamisen toukokuussa Päähuomio on annetuista ehdotuksista sopimisessa ennen Euroopan parlamentin vaaleja eli kymmenen painopistealueen tuloksissa. Joitakin aiemmin ilmoitettuja pidemmän tähtäimen (2025) tiedonantoja tulee vielä osana komission pyrkimystä vaikuttaa Sibiun epävirallisessa päämieskokouksessa toukokuussa 2019 käytävään keskusteluun EU:n tulevasta toiminnasta. Lisäksi komissio on vastaamassa Eurooppa-neuvoston toimeksiantoihin ja esille nousseisiin tarpeisiin, esimerkiksi muuttoliikkeeseen, talous- ja rahaliittoon, oikeusvaltiokehitykseen ja brexitiin liittyen. Uutta toimielinten välistä julistusta tulevan vuoden prioriteeteista ei tänä vuonna laadita, sillä joulukuussa 2017 allekirjoitettu julistus kattaa vuodet Julistuksessa määritellään ne lainsäädäntöaloitteet, jotka toimielimet sitoutuvat asettamaan lainsäädäntömenettelyssä etusijalle merkittävän edistyksen tai mahdollisen sovun saavuttamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Suomi pitää hyvänä, että nykyinen komissio on työssään keskittynyt isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen sekä parempaan sääntelyyn. Suomen näkemyksen mukaan loppuvuodesta 2018 ja alkuvuodesta 2019 on tärkeää keskittyä jo annettujen ehdotusten tehokkaaseen käsittelyyn ja hyväksytyn lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Muun muassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen tulee saattaa päätökseen ja toimeenpanna tehokkaasti. Suomi pitää neuvotteluja tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tärkeinä ja valmistautuu tulevana puheenjohtajamaana edistämään tarvittaessa tähän liittyvää kokonaisuutta.

14 14(49) Suomi pitää myös tärkeänä, että komissio vastaa Eurooppa-neuvoston toimeksiantoihin. Erityisen keskeistä on, että komissio valmistelee sisämarkkinoiden mahdollisuuksia koskevan analyysin vielä tänä vuonna. Sitä tarvitaan pohjaksi uuden komission työlle sisämarkkinoiden syventämiseksi. Sisämarkkinoiden kannalta on yhtä lailla tärkeää, että sisämarkkinastrategiaan ja digitaalisia sisämarkkinoita (DSM) koskevaan strategiaan sisältyvien lainsäädäntöhankkeiden käsittely pyritään saamaan valmiiksi viimeistään keväällä Kauppapolitiikassa on tärkeää, että komissio jatkaa työtä avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän vahvistamiseksi, protektionismin vastustamiseksi ja WTO:n toimintakyvyn (ml. riitojenratkaisu) turvaamiseksi. Tiivistä dialogia keskeisten kauppakumppaneiden kanssa on jatkettava näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi katsoo, että komission tulee jatkaa EU:n kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten laajentamista ja varmistaa, että EU:lla on mahdollisimman ajan tasalla olevat ja kattavat järjestelyt kaikkien keskeisten maiden kanssa. Huomiota tarvitaan myös kauppasopimusten toimeenpanoon. Puolustuksen alalla Suomi pitää tärkeänä työtä saavutetun edistyksen vakiinnuttamiseksi ja puolustusyhteistyön syventämiseksi. Komission panos on keskeistä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden edistämisessä, hybridiuhkiin vastaamisessa ja EU:n avaruuspolitiikassa. Komission aktiivinen osallistuminen EU:n ja Naton yhteisjulistuksen toimeenpanoon ja olemassa olevien yhteistyöalojen syventäminen on jatkossakin tärkeää. Suomi kannattaa eurooppalaista koordinoitua ratkaisua ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan. Muuttoliikkeen hallinnan painopistettä tulisi pyrkiä siirtämään kolmansissa maissa toteutettaviin toimiin (perimmäisiin syihin vastaaminen, uudelleensijoittaminen suoraan pakolaisleireiltä). Kun tässä onnistutaan, paine ulkorajavalvonnassa ja EU:n sisäisissä toimissa (solidaarisuus poikkeustilanteessa, palauttaminen) vähenee. Suomen näkemyksen mukaan on tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa. Suomi katsoo, että EU tarvitsee ilmastopolitiikassa kunnianhimoisen pitkän aikavälin strategian, joka määrittelee unionille päästövähennyspolun vuoteen 2050 ja joka on linjassa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Pariisin sopimuksen globaalin toimeenpanon edistäminen tasoittaa kilpailutilannetta, vähentää hiilivuodon riskiä, lähentää energiavaltaisen teollisuuden kustannuksia muun maailman kanssa ja luo maailmanlaajuisia markkinoita vähähiiliteknologioille. Suomi korostaa kestävän kehityksen Agenda 2030:n tehokasta toimeenpanoa sekä kattavan täytäntöönpanostrategian laatimista myös EU-tasolla. Unionin toiminnan tehokkuuden takaamiseksi tulee hyödyntää mahdollisuudet päätösten tekemiseen määräenemmistöllä. Mahdolliset ehdotukset määräenemmistöpäätösten käytön laajentamisesta uusille aloille arvioidaan erikseen. Komission työohjelmassa mainittuihin yksittäisiin uusiin aloitteisiin valtioneuvosto ottaa kantaa niistä laadittavissa U-kirjelmissä tai E-kirjeissä.

15 Pääasiallinen sisältö 15(49) Työohjelman kuuluu kaikkiaan viisi liitettä: ensimmäisessä listataan uudet aloitteet, toisessa REFIT-aloitteet, kolmannessa prioriteeteiksi katsotut ehdotukset, joista komissio toivoo saavutettavan sovun ennen Euroopan parlamentin vaaleja, neljännessä poisvedettävät ehdotukset ja viidennessä ehdotukset kumottaviksi säädöksiksi. Työohjelman nimi Deliviring what we promised and preparing for the future viittaa yhtäältä työn saamiseen valmiiksi puheenjohtaja Junckerin kymmenellä painopistealueella ja toisaalta 2025-perspektiivin tiedonantoihin, joilla nykykomissio pyrkii vaikuttamaan unionin kehitykseen pidemmällä tähtäimellä. 1. Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin Komissio pitää ensisijaisina loppuun saatettavina kokonaisuuksina ennen Euroopan parlamentin vaaleja erityisesti tulevaa monivuotista rahoituskehystä sektorilainsäädäntöehdotuksineen, kiertotalouspakettia ja brexitiin varautumisena parin asetuksen (Verkkojen Eurooppa -rahoitusväline ja alusten katsastamislaitoksia koskevat yhteiset säännöt ja standardit) muutosta. Loppuvuodesta on luvassa kaksi uutta aloitetta työllisyyden, kasvun ja investointien alalta: tiedonanto Euroopan investointisuunnitelman saavutuksista ja jatkosta sekä pohdinta-asiakirja, jolla on tarkoitus valmistella kestävän kehityksen Agenda 2030:n kattavaa toteuttamisstrategiaa vuonna Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat Toistaiseksi 18 komission 30 lainsäädäntöaloitteesta digitaalisten sisämarkkinoiden toimeenpanemiseksi on saatu hyväksyttyä. Loput ovat komission mielestä prioriteettihankkeita, jotka tulee saada päätökseen viimeistään ensi keväänä. Komissio painottaa myös kyberturvallisuusosaamiskeskuksen ja -verkoston nopeaa perustamista. Komissiolta tulee kuluvan vuoden lopussa vielä koordinoitu suunnitelma tekoälyn kehittämisestä Euroopassa ja yhdessä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa toimintasuunnitelma demokraattisia prosesseja ja itsenäistä mediaa uhkaavaan disinformaatioon puuttumiseksi. Lisäksi ensi vuoden alussa luvassa on komission suositus eurooppalaiseen sähköiseen terveysrekisteriin liittyen. 3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastopolitiikka Energia- ja ilmastopolitiikan alalla komissio pitää ensisijaisena erityisesti puhtaan energian sekä liikkuvuus- ja ilmastonmuutospakettien loppuun saattamista, samoin kuin sopimista vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta. Tiedossa on vielä useita uusia aloitteita: Pariisin sopimuksen mukainen pitkän tähtäimen päästövähennysstrategia loppuvuodesta, raportit energiaunionista ja akkuihin liittyvästä strategisesta toimintasuunnitelmasta ensi vuoden alussa sekä brexitiin liittyvänä varautumisena energiatehokkuustavoitteiden mukauttaminen. Lisäksi 2025-perspektiivin aloitteena tiedossa on vuonna 2019 komission pyrkimys vahvistaa määräenemmistöpäätöksentekoa energia- ja ilmastokysymyksissä sekä mahdollisesti uudistaa Euratom-sopimusta. 4. Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollinen perusta

16 Sisämarkkinoihin ja teolliseen perustaan liittyen komissio listaa työohjelmassaan kaikkiaan 24 prioriteettikokonaisuutta, jotka koskettavat muun muassa sosiaalista ulottuvuutta (ml. uuden työviranomaisen perustaminen), verotusta (digitaalisen talouden verotus, arvonlisäverotus ja yhteinen yritysveropohja) ja palvelu- ja tavarapaketteja sekä yhtiöoikeutta. Uutena aloitteena komissio antaa vielä kuluvana vuonna Eurooppa-neuvoston pyytämän tiedonannon sisämarkkinoiden jäljellä olevista esteistä ja uusista mahdollisuuksista. Lisäksi loppuvuodesta luvassa on tiedonanto EU-puitteista koskien hormonitoimintaa koskevia kemikaaleja. Lisäksi pidemmän tähtäimen tavoitteena komissio ajaa tehokkaampaa päätöksentekoa verotuksen ja sosiaalisektorin alalla. Ensi vuoden alussa odotetaan tiedonantoja määräenemmistöpäätöksenteon mahdollisuuksista näissä kysymyksissä. 5. Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU) Talous- ja rahaliiton syventämiseksi komissio painottaa muun muassa pankkiunionin loppuunsaattamista mukaan lukien pysyvä varautumisjärjestely yhteiselle kriisinratkaisurahastolle ja edistys kohti yhteistä talletussuojaa. Lisäksi se korostaa tarvetta sopia investointien vakautusjärjestelystä ja rakenneuudistusten tukiohjelmasta ja edetä rahanpesun estämisessä. Loppuvuodesta komissio julkaisee tiedonannon euron kansainvälisen aseman edistämisestä. 6. Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla Komissio pitää prioriteettina sovun saavuttamista ulkomaisiin suoriin investointeihin liittyvästä seurantamekanismista ja muutetusta asetusehdotuksesta kolmansien maiden tavaroiden ja palveluiden pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä. Brexitiin varautumisena keskeiseksi listataan myös asetusehdotus unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta. Kauppapolitiikan alalla ei ole odotettavissa uusia aloitteita nykyisen komission kaudella. 7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue Työohjelmassaan 2019 komissio listaa ensisijaiseksi sovun saavuttamisen muun muassa seuraavissa ehdotuksissa: lainvalvontaviranomaisen rajat ylittävä pääsy sähköiseen todistusaineistoon, terrorismisisältöjen kitkeminen verkkoalustoilta, Euroopan syyttäjävirasto EPPO:n mandaatin laajennus, tietojärjestelmien yhteentoimivuus, ilmiantajien suojelu, kuluttajansuoja sekä pelastuspalvelumekanismi. Komissio antaa vielä ennen Euroopan parlamentin vaaleja tiedonannon oikeusvaltiokehyksen (2014) vahvistamisesta. 8. Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa 16(49)

17 17(49) Ensisijaisena prioriteettina komissio pitää sopuun pääsemistä yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä, toisin sanoen vielä kahdesta auki olevasta ehdotuksesta eli Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja turvapaikkamenettelyasetuksesta. Myös uskottavaa palautuspolitiikkaa ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston vahvistamista peräänkuulutetaan työohjelmassa. Laillisen maahanmuuton osalta keskeisenä pidetään sopua uudistetusta sinisestä kortista, jonka tarkoituksena on tehdä osaavien kolmansien maiden kansalaisten töihin tulo EU-maihin houkuttelevammaksi. Komissio ilmoittaa julkaisevansa ennen joulukuuta 2018 tiedonannon viisumivastavuoroisuudesta. Lisäksi varautumisena brexitiin se antaa säädösehdotuksen UK:n sijoittamiseksi joko viisumilistalle tai viisumivapauden piiriin. 9. Vahvempi maailmanlaajuinen toimija Ulkosuhteissa prioriteettihankkeita ovat tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät kuusi ehdotusta, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline sekä Euroopan rauhanrahasto. Pidemmän tähtäimen perspektiivillä komissio antoi jo puheenjohtaja Junckerin unionin tila -puheen yhteydessä syyskuussa tiedonannon päätöksenteon tehostamisesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Samoin komissio ehdotti silloin Afrikan ja EU:n allianssia kestävien investointien ja työpaikkojen luomiseksi. 10. Demokraattisen muutoksen unioni Työohjelmassa ilmoitetaan komission prioriteeteiksi saavuttaa sopu ns. PRACmukautuspaketeista, komitologia-asetuksen muutoksesta, eurooppalaisen kansalaisaloitteen uudistamisesta sekä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvästä tarkastusmenettelystä Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä. Komissio ilmoittaa antavansa vielä vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä tiedonannon siitä, miten EU:n yhtenäisyyttä ja demokraattisuutta voidaan vahvistaa viestinnällisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen. Vuoropuhelu kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet. Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa.

18 18(49) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans esitteli komission työohjelman Euroopan parlamentille Ministeriöt toimittivat kesäkuussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavia näkemyksiä komission vuoden 2019 työohjelmaan ja loppukauteen liittyen. Komission aiekirje yleisten asioiden neuvoston yhteydessä EUministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä E-kirje komission työohjelmasta 2019 EU-ministerivaliokunnassa Komission aiekirje yleisten asioiden neuvoston yhteydessä suuressa valiokunnassa E-kirje komission työohjelmasta 2019 suureen valiokuntaan Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan kirje komissiolle neuvoston näkemyksistä ennen aiekirjettä (WK 9320/2018 INIT) Komission aiekirje (12075/2018) Komission työohjelma 2019 liitteineen COM(2018) 800 final (13590/ ADD 1) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jaana Jokelainen, VNEUS, etunimi.sukunimi@vnk.fi, Veera Kojo, VNEUS, etunimi.sukunimi@vnk.fi VNEUSin sektorideskit etunimi.sukunimi@vnk.fi EUTORI-tunnus

19 19(49) Liitteet Viite

20 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kojo Veera(VNK) (49) Asia Euroopan komission tiedonanto toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen aseman vahvistamisesta EU:n päätöksenteossa; sääntelyn toimivuus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio antoi tiedonannon toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen aseman vahvistamisesta EU:n päätöksenteossa (COM(2018) 703 final). Tiedonanto julkaistiin samaan aikaan komission vuoden 2019 työohjelman kanssa (COM(2018) 800 final). Tiedonanto on osa sääntelyn parantamista ja unionin demokraattisen legitimiteetin vahvistamista koskevia komission toimia. Se tukee myös osaltaan EU:n tulevaisuudesta käytävää keskustelua (komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, COM(2017) 2025 final). Tiedonannossa esitetyt toimenpiteet perustuvat suurelta osin komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin perustaman toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelleen työryhmän suosituksiin. Toimenpiteitä on tarkoitus tarkentaa alkuvuodesta 2019, kun komissio julkaisee paremman sääntelyn toimia koskevan tilannekatsauksensa. Tiedonannosta käydään keskustelu yleisten asioiden neuvostossa Aihe on esillä myös neuvoston puheenjohtajavaltion Itävallan järjestämässä toissijaisuusperiaatetta koskevassa konferenssissa Bregenzissä, Itävallassa Komissio toivoo tiedonannon ja sitä koskevien keskustelujen tarjoavan aineksia Sibiussa, Romaniassa järjestettävään epäviralliseen päämieskokoukseen, jossa on tarkoitus valmistella Eurooppa-neuvoston vuosien strategista ohjelmaa. Suomen kanta Yleistä Suomi pitää erittäin hyvänä, että sääntelyn parantaminen on ollut komission keskeinen painopiste ja että komissio on vuodesta 2015 alkaen toteuttanut useita konkreettisia toimia lainvalmisteluprosessin ja lainsäädännön laadun kehittämiseksi. EU:ssa on edelleen jatkettava työtä sääntelyn parantamiseksi. Komission tiedonanto toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen aseman vahvistamisesta EU:n päätöksenteossa tukee tulevista paremman sääntelyn toimista

21 21(49) käytävää keskustelua ja on siten hyödyllinen jatkotyötä ajatellen. Tiedonannossa tuodaan esiin useita tärkeitä paremman sääntelyn välineitä, kuten vaikutusarviointien kehittäminen, joita myös Suomi on johdonmukaisesti korostanut. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen on olennaista EU:n toiminnassa, ja periaatteet on tärkeää nähdä osana laajempaa paremman sääntelyn viitekehystä. Suomen näkemyksen mukaan periaatteiden kunnioittamisessa keskeinen rooli on avoimella tiedottamisella ja hyvin toteutetuilla kuulemisilla aloitteiden valmisteluvaiheessa, kattavilla, myös eri säädösten yhteisvaikutukset ja kansallisen täytäntöönpanon huomioivilla vaikutusarvioinneilla, eri vaihtoehtojen huolellisella punninnalla sekä laadukkaalla säädösvalmistelulla ja täytäntöönpanolla. EU:n avoimuusmyönteisen kehityksen turvaaminen on tärkeää unionin hyväksyttävyyden lisäämiseksi ja läpinäkyvyyden vahvistamiseksi. Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen avoimuutta koskevien kohtien täytäntöönpano, mukaan lukien toimielinten yhteisen lainsäädäntötietokannan perustaminen mahdollisimman pian, tukee tätä tavoitetta ja paremman sääntelyn agendaa. Suomi pitää tärkeänä myös neuvoston omia toimia lainsäädäntömenettelyn avoimuuden lisäämiseksi. Vaikutusarvioinnit ja kuulemiset Suomen näkemyksen mukaan on tärkeää, että komissio perustelee lainsäädäntöehdotuksensa nykyistä paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Komission aikomus hyödyntää periaatteiden arviointia tukevaa mallitaulukkoa on kannatettava. Suomi pitää tärkeänä, että komissio on tietoinen jäsenvaltioiden kansallisista erityisolosuhteista ja erilaisista lähtötilanteista. On hyvä, että komissio arvioi jatkossa paremmin ehdotustensa alueelliset vaikutukset. Suomi pitää hyvänä, että neuvostossa on toteutettu toimia, joilla parannetaan neuvoston valmiuksia tehdä omia vaikutusarviointeja. Työtä tulee jatkaa näiden valmiuksien hyödyntämiseksi käytännössä. Suomi pitää kannatettavana, että komissio kuulee tehokkaasti paikallis- ja alueviranomaisia ja tuo näiltä saamansa palautteen aiempaa selkeämmin Euroopan parlamentin ja neuvoston tietoon. On hyvä, että alueiden komitea kehittää neuvoaantavassa roolissaan tapoja välittää paikallis- ja alueviranomaisilta saatuja tietoja ja kokemuksia EU:n päätöksentekoprosessiin. Suomen näkemyksen mukaan paikallis- ja alueviranomaisten osallistaminen unionin toimien valmisteluun, päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon on kansallisten hallitusten vastuulla. Suomessa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista EU-asioiden valmisteluun turvataan kattavalla EUasioiden yhteensovittamisjärjestelmällä. Kansallisten parlamenttien toissijaisuusvalvonta Suomen näkemyksen mukaan kansallisten parlamenttien näkemykset voidaan parhaiten huomioida kansallisella tasolla parlamentin ja hallituksen yhteistyötä kehittämällä. Suomessa hallituksen ja eduskunnan yhteistyölle Suomen kantojen valmistelussa on olemassa vakiintuneet menetellyt, ja yhteistyö toimii hyvin. Kansallisten parlamenttien tehokkaamman toissijaisuusvalvonnan mahdollistamisessa komission kattavilla ja selkeillä vaikutusarvioinneilla on keskeinen rooli, ja Suomi pitää

22 Pääasiallinen sisältö 22(49) hyvänä, että komissio sitoutuu tarkastelemaan myös toissijaisuusnäkökohtia aiempaa systemaattisemmin. Suomi tukee komission esitystä, että se jättäisi jatkossa elokuun lisäksi myös joulun ja uuden vuoden ajan huomioimatta laskiessaan kansallisten parlamenttien toissijaisuushuomautuksille varattua kahdeksan viikon määräaikaa. Suomi suhtautuu myönteisesti myös siihen, että komissio valmistelisi jatkossa kootun vastauksen kansallisten parlamenttien toissijaisuusperiaatteeseen liittyviin huoliin mahdollisimman pian jo lainsäädäntömenettelyn aikana. REFIT-ohjelman ja REFIT-foorumin kehittäminen Suomi pitää kannatettavana, että komissio huomioisi voimassaolevan lainsäädännön ns. REFIT-tarkasteluissa asianmukaisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen, lainsäädännön määrään ja paikallis- ja alueviranomaisten rooliin liittyviä kysymyksiä. Suomi katsoo, että EU-lainsäädännön yksinkertaistamisehdotuksia käsittelevän REFITfoorumin työtä tulee jatkaa ja tehdä siitä entistä näkyvämpi osa EU:n parempaa sääntelyä ja REFIT-ohjelmaa. REFIT-foorumi on ollut tärkeä väylä EU-lainsäädännön keventämisja yksinkertaistamisaloitteiden eteenpäin viemiseen. Suomen näkemyksen mukaan REFIT-foorumin tuloksia, toimintaa ja kehittämistarpeita on ensivaiheessa tarpeen arvioida kokonaisuutena muun muassa REFIT-foorumin jäseniltä ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta. Suomi suhtautuu kriittisesti ehdotukseen jäsenvaltioiden asiantuntijoiden korvaamisesta REFIT-foorumissa paikallis- ja aluetason edustajilla. REFIT-foorumissa jokaisella jäsenmaalla on ollut yksi edustaja hallituksen edustajien kokoonpanossa, ja Suomi pitää tätä tarkoituksenmaisena ratkaisuna. Yleistä Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti unionin tilaa koskevassa puheessaan , että unionin tulisi keskittyä entistä vahvemmin isoihin, aitoa lisäarvoa tuoviin asioihin ja jättää puuttumatta vähäisiin asioihin. Tämän tavoitteen tukemiseksi Juncker perusti työryhmän tarkastelemaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista (Subsidiarity and Proportionality Task Force). Työryhmän tehtävänä oli tarkastella kriittisesti unionin eri politiikka-alueita sen varmistamiseksi, että unioni toimii vain silloin, kun se tuo lisäarvoa, ja että unioni pyrkii tavoitteisiinsa mahdollisimman tehokkaasti. Työryhmän puheenjohtajana toimi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Muut kuusi jäsentä olivat toimineet urallaan muun muassa alueiden komiteassa ja eri maiden kansallisissa ja alueellisissa luottamustoimissa, mutta heidät nimitettiin tehtävään henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Euroopan parlamentti kutsuttiin mukaan työryhmän työhön, mutta se ei kuitenkaan nimennyt edustajia. Työryhmä julkaisi raporttinsa heinäkuussa Raportissaan työryhmä esitti yhdeksän suositusta ja niiden toteuttamista tukevia toimenpiteitä kattaen komission valmisteluprosessin, kansallisten parlamenttien roolin komission ehdotusten toissijaisuusvalvonnassa sekä lainsäädäntömenettelyn.

23 23(49) Nojautuen suurelta osin työryhmän esittämiin suosituksiin komissio antoi tiedonannon toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen aseman vahvistamisesta EU:n päätöksenteossa (COM(2018) 703 final). Tiedonannon mukaan komission toukokuussa 2015 aloittamat toimet sääntelyn parantamiseksi ja unionin toiminnan tehostamiseksi ovat jo tuottaneet tulosta. Komission mukaan näitä toimia voidaan kuitenkin edelleen kehittää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Tiedonannossa esitetyt toimenpiteet Komission tiedonannon mukaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ovat keskeisiä elementtejä komission parempaa sääntelyä koskevassa lähestymistavassa, joka perustuu arviointiin, vaikutusten selvittämiseen ja sidosryhmien kuulemiseen. Näissä kolmessa prosessissa vuodesta 2015 alkaen toteutetut muutokset, kuten julkiset kuulemiset, komission sisäiset parempaa sääntelyä koskevat ohjeet sekä riippumattoman sääntelyntarkastelulautakunnan perustaminen, ovat myös parantaneet edellytyksiä varmistaa, että lainsäädäntöehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Muutokset edistävät myös EU-lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa. Perustuen suurelta osin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelleen työryhmän suosituksiin komission ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 1. Yhteisen käsityksen edistäminen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen sisällöstä Toisin kuin Amsterdamin sopimuksen pöytäkirja, Lissabonin sopimukseen liitetty toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskeva pöytäkirja n:o 2 ei enää sisällä periaatteiden soveltamista havainnollistavia kriteerejä. Nykyisin ne sisältyvät kyllä komission omaan parempaa sääntelyä koskevaan ohjeistukseen, mutta toimielinten yhteistä määritelmää ei ole. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastellut työryhmä kehitti periaatteiden arviointia tukevan mallitaulukon, jonka komissio aikoo liittää osaksi omaa paremman sääntelyn ohjeistustaan. Jatkossa mallitaulukko on mukana komission vaikutusarvioinneissa ja lainsäädäntöehdotusten perusteluasiakirjoissa. Komissio tukeutuu siihen myös ollessaan yhteydessä kansallisiin parlamentteihin. Komissio kannustaa myös Euroopan parlamenttia ja neuvostoa harkitsemaan, pitäisikö niiden parantaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen arviointia lainsäädäntömenettelyn aikana erityisesti silloin, kun ne esittävät olennaisia muutoksia komission ehdotukseen. Tähän liittyen komissio myös kannustaa parlamenttia ja neuvostoa täyttämään tehokkaammin parempaa lainsäädäntöä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen perustuvan sitoumuksensa tehdä vaikutusarviointeja olennaisista muutoksista komission ehdotukseen. Komissio suosittelee mallitaulukon käyttöä soveltuvin osin myös kansallisille parlamenteille. Komission mukaan jäsenvaltiot voisivat ottaa paremmin huomioon kansallisten ja alueellisten parlamenttien näkemykset lainsäädäntömenettelyn aikana. Komissio itse sitoutuu esittämään paikallis- ja alueviranomaisilta saamansa palautteen nykyistä selkeämmin parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen käsittelyn aikana. Kansallisen tason toimijoiden osallistumista tukee myös lainsäädäntömenettelyn avoimuuden lisääminen, jonka eteen komissio on valmis työskentelemään yhdessä muiden toimielinten kanssa parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti ja huomioiden EU:n tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön ja Euroopan oikeusasiamiehen kannanotot.

24 24(49) 2. Kansallisten parlamenttien tehokkaamman toissijaisuusvalvonnan mahdollistaminen Kansallisilla parlamenteilla on Lissabonin sopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan n:o 2 mukaisesti mahdollisuus esittää perusteltu lausunto, jos ne katsovat, että komission lainsäädäntöehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Perusteltu lausunto on esitettävä kahdeksan viikon kuluessa ehdotuksen tiedoksisaannista. Komissio jättää jo nyt elokuun huomiomatta laskiessaan tätä kahdeksan viikon määräaikaa ja aikoo tehdä niin myös jatkossa. Lisäksi komissio ehdottaa, että toimielimet selvittäisivät mahdollisuutta jättää myös joulun ja uuden vuoden aika huomioimatta kansallisilta parlamenteilta saadun palautteen mukaisesti. Komissio tunnustaa myös tarpeen tarjota enemmän näkyvyyttä kansallisten parlamenttien toissijaisuusperiaatteeseen liittyville huolille, vaikka perustellut lausunnot eivät riittäisikään pöytäkirjan mukaisten menettelyjen käynnistämiseen. Tähän liittyen komissio aikoo jatkossa valmistella kootun vastauksen näihin huoliin mahdollisimman pian jo lainsäädäntömenettelyn aikana ja toimittaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3. Paikallis- ja alueviranomaisten aktiivisempi osallistaminen Komissio on pyrkinyt parantamaan lainvalmistelutyönsä avoimuutta. Se julkaisee tiekarttoja valmisteilla olevista asioista, järjestää pääsääntöisesti kaikille EU:n virallisille kielille käännettyjä julkisia kuulemisia merkittävistä aloitteistaan ja tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle saamastaan palautteesta lainsäädäntömenettelyn alkuvaiheessa. Komissio julkaisee myös luonnokset delegoiduiksi säädöksiksi ja täytäntöönpanosäädöksiksi neljä viikkoa ennen viimeistelyä. Parannuksista huolimatta komissio katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten näkemykset eivät tule riittävällä tavalla huomioiduiksi valmistelun alkuvaiheessa. Näiden viranomaisten palaute olisi tärkeää, koska ne ovat monissa tapauksissa vastuussa EUlainsäädännön täytäntöönpanosta. Tilanteen korjaamiseksi komissio aikoo päivittää parempaa sääntelyä koskevaa sisäistä ohjeistustaan ja julkisten kuulemisten lomakkeitaan niin, että paikallis- ja alueviranomaisten näkemykset ja kokemukset tulevat paremmin huomioiduiksi. Komissio pitää hyvänä alueiden komitean aikomusta perustaa alueellisten yhteyspisteiden verkosto, jonka tarkoituksena olisi välittää paikallis- ja alueviranomaisilta saatua tietoa EU:n päätöksentekoprosessiin. 4. Merkityksellisten vaikutusten parempi arviointi ja esittäminen Komissio aikoo edelleen kehittää alueellisten vaikutusten arviointia päivittämällä tältä osin parempaa sääntelyä koskevaa sisäistä ohjeistustaan. Tässä paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen ehdotuksia koskeviin kuulemisiin on keskeistä. Lisäksi komissio aikoo parantaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumisen ja vaikutusten arvioinnin esitystapaa perusteluasiakirjoissaan. 5. Voimassaolevan lainsäädännön arviointi toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta

25 Komissio aikoo EU:n sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFITohjelmansa puitteissa arvioida voimassaolevaa lainsäädäntöä jatkossa entistä tarkemmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen, lainsäädännön kattavuuden ja paikallis- ja alueviranomaisten roolin näkökulmasta. Tämä arviointi kattaa myös delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset. Tässä työssä komissiota tukee kansalaisjärjestöjen, eturyhmien ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajista koostuva REFIT-foorumi. Komissio esittää, että foorumia voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelleen työryhmän suosituksiin esimerkiksi laajentamalla foorumin työtä kattamaan myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen ja lainsäädännön kattavuuden arvioinnin sekä paikallis- ja alueviranomaisten roolin EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Komission mukaan foorumin kokoonpanossa tulisi olla myös enemmän paikallis- ja alueviranomaisten edustajia ja vastaavasti esimerkiksi jäsenvaltioiden edustajia voitaisiin vähentää. Foorumin ja alueiden komitean välisiä yhteyksiä voitaisiin myös vahvistaa. Osana laajaa paremman sääntelyn välitarkastelua (stocktaking of better regulation) komissio teki alkusyksystä 2018 kyselyn REFIT-foorumin jäsenille kerätäkseen kokemuksia REFIT-foorumin toiminnasta ja mahdollisista kehittämisehdotuksista. Vastausten analysointi REFIT-foorumissa on kesken. REFIT-foorumin mandaatti rajoittuu nykyisen komission toimikauteen, ja seuraavan komission arvioitavaksi jää uuden foorumin nimittäminen ja mahdollisten uudistusten toteuttaminen. Oikeudellinen kehys Unionin toimintaa ohjaavat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate, ja toimielimillä on erityinen velvollisuus varmistaa näiden kahden periaatteen noudattaminen. Toissijaisuusja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen vahvistaa EU:n toiminnan hyväksyttävyyttä niin jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien kuin kansalaisten ja yritystenkin näkökulmasta. 1. Toissijaisuusperiaate 25(49) Toissijaisuusperiaatteesta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdassa ja tarkemmat määräykset sen soveltamisesta sisältyvät Lissabonin sopimukseen liitettyyn pöytäkirjaan (N:o 2). Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan jaetun toimivallan aloilla. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU:n toimenpiteet ovat mahdollisia vain, jos ehdotetulla toimenpiteellä kaavailtu tulos on paremmin saavutettavissa EU:n tasolla kuin jäsenvaltioiden toimin (toissijaisuusedellytys). Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että tarvittavat toimet pyritään toteuttamaan unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alalla mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tätä voidaan perustella myös tehokkuuden näkökulmasta eli unionin tulee keskittyä niihin asioihin, joissa sen toiminta on todella tarpeen. Toissijaisuusperiaate ei ole tarkkarajainen. Olennaista on arvioida, voidaanko tietty toiminta sen laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin EU:n tasolla. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen osalta myös muodollisten vaatimusten tulee täyttyä. Komission tulee perustella ehdotuksensa ja tuoda esiin riittävästi seikkoja, joista ilmenevät selkeästi ja yksiselitteisesti ne edut, jotka liittyvät EU:n tasolla toteutettuun