ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10092 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi SEITTI 2010 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Korpelainen Sähköpostiosoite vesa.korpelainen@kansanterveys.info Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kari Hyvärinen Sähköpostiosoite kari.hyvarinen@kansanterveys.i nfo Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Väestön liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on Suomen perustuslain mukaisesti sivistyksellinen perusoikeus. Liikunta nähdään peruspalveluna, joka kuuluu kuntien tehtäviin. Kysymys ei ole subjektiivisestä perusoikeudesta, vaan julkisen vallan velvoitteesta luoda edellytyksiä kuntalaisten liikuntaan/fyysiseen aktiivisuuteen. Varsinainen liikuntalaki määrittää kuntien tehtävät, mutta määrittely on kuitenkin väljä eikä se säätele kuntalaisille tarjottavien liikuntapalvelujen tasoa, sisältöä tai toimintatapaa. Samaan aikaan kun valtiovallan taholta painotetaan terveyden edistämistä liikunnan avulla, monet kunnat Itä-Suomessa painiskelevat kiristyvän kuntatalouden parissa ja etsivät uusia ratkaisuja palveluidensa tehokkaampaan järjestämiseen. Väestörakenteen muutos ja väestön ikääntyminen yhdessä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kanssa on kuntataloutemme suurimpia tulevaisuuden haasteita. Monissa kunnissa pohditaankin kuinka kuntalaisten tulevaisuudessa yhä kasvava palvelutarve pystytään tyydyttämään EURA JÄRJESTELMÄ 1/12

2 tehokkaammin ja laadukkaammin yhä vähenevillä resursseilla? Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähdään kuntarajat ylittävä ja uusia kumppanuuden toimintamalleja hakeva yhteistyö ja verkostoituminen mahdollisimman monen eri alan toimijan kesken. Hankkeen lähtökohtana on ollut hakea uusia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja sekä toimintatapojen muutosta terveyttä edistävien liikuntapalvelujen kehittymiseksi kunta- ja seutukuntatasoisella. Asetettu tavoite SEITTI 2010 hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Hankkeen osatavoitteet: 1. Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien ja erityisryhmät huomioon ottavien liikuntapalveluiden kehittämiseksi hyödyntäen jo aiemmissa hankkeissa luotuja toimintamalleja. 2. Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömallia. 3. Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi. 4. Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi. Samalla tuetaan myös työikäisten työssä jaksamista sekä työmarkkinoilla pysymistä. 5. Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan huomioiden riskiryhmien ja erityisliikunnan tarpeet. Kohderyhmät: Kehittämishankkeen välittömänä kohderyhmä ovat olleet kuntien eri hallinnonalojen edustajat (sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alainen vapaa-aikatoimi sekä kansalaisopisto), terveysliikuntapalveluja tarjoavat yritykset sekä kolmannen sektorin järjestötoimijat (kansalaisjärjestöt/seurat). Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet terveysliikuntapalveluja käyttävät yhteistyökuntien asukkaat kohderyhmittäin. Hankkeessa oli mukana 11 kuntaorganisaatiota, jotka muodostivat kolme seudullista kokonaisuutta: Pielisen Karjala (Lieksa, Nurmes, Valtimo), Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä, Kesälahti) ja Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula). Vuonna 2010 Karttulan kunta liittyi Kuopion kaupunkiin. Lisäksi hankkeessa toimi 14 terveys- ja liikuntapalveluja tuottavaa kumppanuusyritystä. Seurantatietojen perusteella hankkeessa oli mukana 863 henkilöä (tilastollisesti hyväksyttyjä), joista suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt (469). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuoliset henkilöt (320) ja kolmannen ryhmän muodostivat työllistetyt ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/12

3 työttömät, joita rekisteröitiin 74 henkilöä. Luvut sisältävät sekä välittömien että välillisten kohderyhmien henkilöitä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ SEITTI kehittämishankkeen suunnittelu aloitettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toimesta syyskuussa Kaikille Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnille lähetettiin lyhyt saate mahdollisesta hankesuunnitelmasta. Samalla kyseisille kunnille lähetettiin kartoittava kysely kuntien terveyttä edistävien liikuntapalveluiden tilasta ja pyydettiin kuntien alustavaa suostumusta tulevaan hankkeeseen. Kuntakyselyn vastausten perusteella kuntien liikuntapalvelut on järjestetty kuntakohtaisten resurssien mukaisesti, jonka vuoksi palvelutaso vaihtelee kunnittain. Keskeisimpinä ongelmina vastaajat kokivat yleisen ohjaajapulan ja yhteistyön puutteellisuuden eri toimijoiden välillä. Kyselyn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaankin pitää, että liikuntapalvelujen toteutuksessa sekä kuntatasoisessa ja kuntien välisessä yhteistyössä, on vielä kehitettävää ja rajallisten resurssien vuoksi liikuntapalvelujen sisällön oikealle kohdentamiselle ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun sekä yhteistyön kehittämiselle on tarvetta. Hankkeen kuntakohtaiseen yhteistyöhön sitoutui lopuksi 11 kuntaa, jotka muodostavat kolme seudullista kokonaisuutta (Kuopion seutu, Keski-Karjala, Pielisen Karjala). Valikoituneiden 11 kunnan osalta yhteistyö rakennettiin kuntakohtaisten kehittämistiimien varaan. Rakenteen ideana oli saada eri toimijat yhteisen pöydän ääreen, jossa kehitettävistä asioista voidaan ideoida ja neuvotella moniammatillisesti eri toimijoiden näkökulmasta. Hanketyöntekijät toimivat tiimien sihteereinä ja valmistelivat esitettävät asiat yhteistyössä kuntien liikuntaviranhaltijoiden kanssa. Kehittämishankkeen ytimen muodistivat kuntien kehittämistiimien eri organisaatioiden jäsenet, joita oli hankekunnissa nimetty yhteensä lähes 60 henkilöä. Hankkeen aikana kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. Haasteena oli kuitenkin se, että aina kaikki nimetyt jäsenet eivät päässeet paikalle, jolloin asioiden esittelylle ei saada riittävää keskustelupohjaa. Suunnitelman mukaiset kehittämistoimet vaativat kuitenkin taustatyötä suoraan eri tahojen kanssa, joten asioiden eteneminen ei ollut pelkästään yhteisten kokousten varassa. Keski-Karjalan aikaisempien kokemusten mukaisesti hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli luoda myös seutukunnalliset yhteistyöryhmät. Toiminnan ideana oli kehittää myös seudullista yhteistyötä terveysliikuntapalveluiden toteutuksessa ja sisältöjen linjaamisessa. Seudulliset yhteistyöryhmät toimivat Keski-Karjalassa (Selo-työryhmä) sekä Kuopion seudulla (TeliRa-työryhmä). Pielisen Karjalassa seudullista ryhmää ei saatu perustettua. Terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö perustui erilaisiin kokeiluihin/projekteihin. Esimerkiksi Kuopion alueella toteutettu 55+ kokeilu toteutettiin kuuden liikuntapalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Yhteistyön myötä yritysedustusta on saatu paikallisiin EURA JÄRJESTELMÄ 3/12

4 kehittämistiimeihin. Pohjois-Karjalan alueella puolestaan toteutettiin kumppanuus kahden projektin välillä, jossa Seitti-hankkeen ja Lukki-hankkeen (P-K:n Liikunta ry) yhteistyössä toteutettiin sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman tiedustussuunnitelman mukaan kehittämishankkeessa haluttiin kehittää erityisesti sisäistä tiedottamista. Sisäisen tidottamisen tavoitteena oli kehittää intranet-tyyppinen tiedotuskanava (SEITTI-net). Tästä tavoitteesta kuitenkin luovuttiin, sillä myöhemmin tulleiden muiden kokemusten perusteella kyseisten palvelinten käytettävyys on osoittautunut vähäiseksi (esim. Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa Vanhuuteen extranet). Sisäinen tiedottaminen toteutettiin kuntakohtaisesti eri yhteistyötoimijoiden kesken perinteisesti puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse sekä lukuisten työkokousten avulla. Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti ulkoisella tiedottamisella on tavoitettu kuntien asukkaat kohderyhmittäin entistä kattavammin. Tästä näyttönä ovat kunta/seutukuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan kalenterit, joita julkaistiin kaikkien yhteistyökuntien alueella vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueelle kehitettiin yhteishankkeena sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri Kehittämishankkeelle on saatu myönteistä julkisuutta myös paikallisten tiedotusvälineiden avulla. Lehtikirjoituksia on julkaistu paikallis- ja maakuntalehdissä 22 kpl. Hanke on ollut esillä myös valtakunnallisessa Valtimoterveyttä kaikille -seminaarikiertueella Joensuussa vuonna 2010 sekä erilaisissa alueellisissa tapahtumissa/tilaisuuksissa (esim. Healthy Cities Turku-Kuopio -tapaaminen, Ely-keskuksen Viisarit kaakkoon -tilaisuudessa). Hankkeen eri kehittämistoimintoja on mainostettu maakunta- ja paikallislehdissä sekä Karjalaisen verkkolehdessä. Seurantatietojen mukaan hankkeen tiedotustilaisuuksiin on osallistunut lähes 1250 henkilöä eri yhteyksissä (yleisötapahtumat, toritapahtumat, paikalliset liikuntatapahtumat). Kokonaisuutena hankkeen yleinen tunnettavuus ja näkyvyys on kuitenkin jäänyt tekemisen varjoon. Paljon enemmänkin olisi ollut tiedotettavaa ja tulla julkisesti huomioiduksi. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella ei ole omia erillisiä kotisivuja. Hankkesta tiedotetaan -sivuilla 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Terveysliikuntapalvelujen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan laajaa sitoutumista eri tason toimijoilta. Kuntakohtaisten kehittämistiimien osalta terveysliikuntapalveluja on linjattu kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Kyseisiin malleihin on kirjattu toimijakohtaisesti (koti- ja laitoshoito, EURA JÄRJESTELMÄ 4/12

5 terveystoimi, vapaa-aikatoimi, kansalaisopisto, yritykset, seurat ja järjestöt) ne keskeisimmät terveyttä edistävän liikunnan painopisteet. Koti- ja laitoshoidossa keskeisenä toiminnallisena painopistetavoitteena on ollut Voimaa Vanhuuteen - ohjelman mukaiset Kunnon hoitaja -koulutukset. Suunnitellut Kunnon hoitaja -koulutukset on saatu päätökseen. Yhteensä Kunnon hoitajia on koulutettu lähes 300 henkilöä. Kuopion kaupungin osalta koulutuksia ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Keskeiseksi esteeksi muodostui kaupungin organisaatiouudistus ja talouden tasapainottamisohjelmat, jolloin henkilöstöresurssit ohjattiin vain perustyön suorittamiseen. Kuopion kaupungin kotihoidon esimiehet suhtautuvat kuitenkin koulutuskokonaisuuteen myönteisesti, joten koulutukset toteutunevat hankkeen jälkeen koulutettujen Voitaskouluttajien toteuttamana. Juurruttamisen edistämiseksi olemme luoneet Kunnon hoitaja -koulutuksiin liittyvän Hyvät käytännöt tiivistelmän, johon on valittu koulutuksen keskeiset toimintasisällöt esimiesten ja henkilöstön hyväksyminä. Pohjois-Karjalan alueella Kunnon hoitaja -sisältöjä on linkitetty myös Mediatri-potilastietojärjestelmään. Terveystoimen kehittämiskohteena ollut liikuntaneuvonnan (osaksi fysioterapian kuntoneuvola -palvelua) kehittämisessä ei onnistuttu hankkeen aikana. Ongelmia on ollut henkilöstön sitoutumisessa kokeilun toteutukseen, sillä perustyö vie kaiken ajan. Toimintatapojen ja uusien työmenetelmien kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Tämä vaatisi selkeämpää ohjeistusta johdolta. Vastaavia kehittämiskokeiluja on ollut yhteistyökunnissa myös painonhallinnan ryhmätoiminnoissa. Asiaa on mm. mallinnettu erillisellä KKIhankkeella Keski-Karjalan alueella. Päätökset toiminnan jatkosta ovat osittain avoimet. Todennäköisesti syyskaudelle 2011 Keski-Karjalan kuntien terveystoimet eivät saa toteutettua pilottikokeilujen mukaista painonhallinnan ryhmätoimintaa. Vapaa-aikasektorin terveysliikuntapalvelujen kohdentamisesta on paljon esimerkkejä. Hyvänä valtakunnallisena mallina ovat mm. Turun kaupungin tekemät terveysliikuntapalveluiden linjaukset, joissa voimavarat on keskitetty haasteellisempien asiakasryhmien tavoittamiseen. Yhteistyökunnissa on hyviä perustoimintoja, mutta terveysliikuntapalveluiden paremman kohdentamisen osalta ei ole tehty suurempia linjavetoja vaan on edetty pienimuotoisilla kokeiluilla. Tulevaisuudessa myös vapaa-aikatoimen/ kansalaisopiston ryhmätarjontaa tulisi kohdistaa enemmän liikkumattomiin/terveysriskissä oleviin henkilöihin. Esimerkiksi yhtenä kohderyhmänä voisi olla työikäiset elintapasairastajat / suuren riskin henkilöiden erilaiset elintapaohjausinterventiot yhteistyössä terveystoimen kanssa (liikunta ja ravitsemushoito). Yritysten ja seurojen liikuntatarjonta eri kunnissa on varsin kirjavaa. Lähes kaikissa kunnissa on edetty vertaisohjaajatoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi Lieksan kaupungissa toimii 25 aktiivista vertaisohjaajaa, jotka toteuttavat 22 ryhmäohjausta viikossa. Toiminnan onnistumisen kriteerinä on soveltuvien liikuntapaikkojen osoittaminen sekä toiminnan tukeminen eri keinoin (esim. vertaisohjaajatutor). Yritysten osalta tarjonta on pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuopion seudulla useampi yritys on EURA JÄRJESTELMÄ 5/12

6 kuitenkin kiinnostunut markkinoimaan päivä-aikaista palvelutarjontaa alueen senioreille. Paikalliset yrityksetkin tulisi huomioida lisämahdollisuutena, kun kuntakohtaisia terveysliikuntapalveluja suunnitellaan. Kaiken kaikkiaan tähänastiset ongelmat projektin toteutuksessa ovat osa kehitystyötä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kuntakohtaiset kehittämistiimit yhteistyössä jatkavat terveysliikuntapalveluiden paikallista kehittämistä. Sen lisäksi tarvitaan seudullista terveysliikuntapalveluiden sisältöjen linjaamista toimialajohtajien, päälliköiden toimesta. Turun kaupungin esimerkin mukaisesti terveysliikuntapalveluita on saatu kehitettyä pitkäjänteisesti vasta, kun asia viedään päättäjätasolle (lautakunnat, valtuustot). Kuntien liikuntapalvelujen ohjeistukseksi on julkaistu useamman ministeriön yhteistyöntuloksena: Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, STM Esitteitä 2010:3. Materiaali on hyvä työväline kuntien liikuntapalveluiden sektorikohtaiseen kehittämiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yksi tärkeimmistä toimintamallien ja kehittämishankkeiden onnistumista kuvaavista asioista on niiden tuottamat tulokset ja vaikutukset. Toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus korostuvat, mikäli sitä voidaan levittää myös muiden toimijoiden käyttöön. Olennaista hankkeen hyödyn kannalta on myös sillä, että toimintamalli saataisiin juurrutettua käytännön toimintaan niin, että se jää osaksi arkikäytäntöjä. SEITTI kehittämishankkeen tuloksena on kartoitettu kuntakohtaisesti terveyttä edistävien liikuntapalvelujen määrää ja kohdentumista. Yhteistyöryhmissä on luotu kuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan organisaatiomallit ja keskusteltu terveysliikuntapalvelujen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Hankkeen aikana on edistetty eri yhteistyöfoorumeiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja luotu tätä kautta uusia kumppanuuden malleja sekä toimivia toimintatapoja palveluiden kehittämiseksi ja turvaamiseksi. SEITTI hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Kokonaistavoite oli jaettu viiteen osatavoitteeseen, joissa painotetaan paikallista ja seudullista verkostoitumista yhteistyöfoorumeiden kautta. Monipuolisella yhteistyöllä tavoitellaan myös terveysliikuntapalvelujen parempaa kohdentumista väestötasolla sekä toimivien palveluketjujen kehittämistä moniammatillisesti, jotta liikuntapalvelut tavoittaisivat paremmin liikkumattomia asiakasryhmiä. Hankkeen ohjausryhmän kokouspäätöksen perusteella ohjausryhmä on todennut, että hankkeen kokonaistoteutus on ollut tavoitteiden mukainen. Ohessa ovat ohjausryhmän yhteisesti hyväksytyt kommentit päätöspöytäkirjasta. Tavoite 1 Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien liikuntapalveluiden kehittämiseksi/linjaamiseksi, jossa huomioidaan aikaisemmat/uudet hyvät käytänteet. >> tavoite toteutunut osittain; kaikissa seutukunnissa ko. linjauksia ei ole saatu toteutettua EURA JÄRJESTELMÄ 6/12

7 Tavoite 2 Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömalleja >> tavoite on toteutunut Tavoite 3 Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 4 Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 5 Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan, jossa huomioidaan riskiryhmät ja erityisliikunnan tarpeet >> tavoitteen kuvaus on haasteellista, mutta niissä yhteistyökunnissa missä alku- ja loppukyselyn tulokset kuntakohtaisista terveysliikuntapalveluista on raportoitu, vaikuttavuutta on osoitettavissa. Vaikutukset eri kohderyhmiin Hankkeeseen on osallistunut lähes 900 yksilöitävissä olevaa henkilöä, joista naisia oli noin 700 henkilöä. Suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt, jotka suurimmalta osaltaan olivat kuntaorganisaatioiden työntekijöitä. Esimerkiksi Kunnon hoitaja -koulutuksiin ja kehittämisprosesseihin osallistui noin 300 sosiaali/terveystoimen työntekijää. Kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joita on rekisteröity 320 henkilöä. Suurin osa ko. henkilöistä olivat eläkeiän saavuttaneita. Tässä kohderyhmässä vaikutukset kohdistuivat vertaisohjaajataitojen kehittymisenä vapaaehtoisten toteuttamissa liikuntaryhmissä. Lisäksi kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuivat myös liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat työttömät ja työmarkkinatuella työskentelevät henkilöt (74). Kyseisen kohderyhmän osalta vaikutukset kohdistuivat terveyden edistämiseen ja liikuntamahdollisuuksien parempaan tarjontaan paikallistasolla. Kehittämishankkeen yhtenä kärkenä ovat olleet eri kohderyhmille kohdennetut koulutukset. Hakkeessa on raportoitu lähes 1500 koulutus- ja henkilöstötyöpäivää, jotka ovat kohdistuneet välittömiin kohderyhmiin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/12

8 Välillisten kohderyhmien osalta vaikutusten arviointi on vaikeaa. Välillisenä kohderyhmä ovat olleet terveysliikuntapalveluita käyttävät asukkaat. Mikäli tätä varovaisesti arvioi, niin hankkeen kuntakyselyjen mukaan ohjattuihin aikuisväestön terveysliikuntapalveluihin osallistuu 10-15% väestöstä. Yhteistyökuntien väestöpohjan osalta tämä tarkoittaisi henkilölle kohdistuvaa vaikutusta parempana terveysliikuntapalveluiden tiedotuksena sekä kattavampana ja laadukkaampana palvelutarjontana. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Kehittämishankkeen innovatiivisuutena voidaan pitää poikkihallinnollista työtapaa, jossa keskeiset toimijat työskentelevät samassa kehittämistiimissä. Käytännössä kyse on yhteisestä toimintojen linjaamisesta, jota on pyritty hahmottamaan kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Sen lisäksi on korostettu seudullisten yhteistyöryhmien koordinointia, jossa terveysliikuntapalveluja voitaisiin linjata johdon ja esimiesten taholta suhteessa kuntastrategioihin. Seudullista (Keski-Karjala) terveysliikunnanohjaajan toimenkuvaa ja käytännön toteutusta voitaneen pitää myös innovatiivisena tapana hakea ratkaisuja seudullisesti toteutetusta toimenkuvasta. Malli jäi kuitenkin vain kokeiluasteelle, sillä kaikki alueen kunnat eivät olleet valmiita sitoutumaan kyseisen toimen perustamiseksi. Innovatiivisena kehittämiskohteena voidaan pitää myös hankkeessa kehitettyä koti- ja palveluasumiseen Hyvät käytännöt -asiakirjaa, jonka sisältöjä linkitettiin sähköiseen potilastietojärjestelmään (Mediatri). Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnan yhteiseksi liikunta- ja harrastekalenteriksi luotiin sähköinen johon eri toimijat voivat maksutta ilmoittaa säännölliset liikunta- ja harrastepalvelutarjontansa. Palvelimen jatkokäytöstä vastaavat pääkäyttäjät: Pohjois-Karjalan Liikunta ry ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Osa hankkeen innovatiivisista tuotteista/toimintatavoista/palveluista on kuvattu hyvät käytännöt osiossa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kehittämishankkeen yhtenä ohjaavana periaatteena oli tasa-arvon periaate. Hankkeen avulla pyritiin tasaamaan kuntien eriarvoisuutta terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan liikuntapalveluiden tarjoamisessa sekä samalla myös edistämään yksittäisten kuntalaisten tasa-arvoisuutta palveluiden saatavuudessa. Samalla tuetiin välillisesti työttömien, syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien hyvinvointia sekä edistetiin väestön terveyserojen kaventumista. Tasa-arvo näkökulmasta voidaan miettiä, kenelle terveysliikuntapalveluja olisi mielekästä suunnata, jotta siitä saavutettavat terveyshyödyt kohdentuisivat oikeaan kohderyhmään. Yksi keskeinen kohderyhmä terveysliikuntapalvelujen suuntaamiselle on ikääntyneet vanhukset, jotka toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat EURA JÄRJESTELMÄ 8/12

9 liian passiivisia. Tai ne keski-ikäiset henkilöt joilla on useita terveysriskejä. Seitti-hankkeessa pyrittiin erityisesti kehittämään vastaavien kohderyhmien terveysliikuntapalvelujen sisältöä ja määrää. Seudullisen (Keski-Karjala) terveysliikunnan ohjaajan toiminnoissa oli erityisesti huomioitu kyseisten kohderyhmien palvelut (mm. seniorikuntosaliryhmät yhteistyössä kotihoidon kanssa, vanhusten ulkoiluryhmät, työttömien kuntokoulustartit jne). 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Seitti-hankkeen aikana kuvattiin viisi hyvää käytäntöä. Kuvaukset on tehty EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyvän hanketoiminnan esittelylomakkeelle, jotka on toimitettu rahoittajaviranomaiselle eteenpäin tiedotettavaksi. - Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt koti- ja palveluasumisessa Pielisen Karjalan alueella - Painonhallintastartin ostopalvelumalli - Seurojen liikkari-toiminta - Seudullinen terveysliikunnanohjaaja - Vertaisohjatun kuntosalitoiminnan tutorointi 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi ovat jo osassa kunnista muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankkeessa toimintoja ohjataan hankelähtöisesti, mutta nyt vastuu on siirretty vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja millä sisällöillä. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi on myös perustettu seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden toiminta jatkuu käytänteen mukaisesti. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Hankkeen järjestämät koulutuspalvelut oli jo suunnitteluvaiheessa haluttu kohdentaa tietyille sektoreille. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta hankkeessa kehitettyjen keinojen avulla. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. EURA JÄRJESTELMÄ 9/12

10 - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita, jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. - Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. Kehitettyjen tulosten hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä tulee jatkaa hankekunnissa. Lisäksi seudullisten terveysliikuntapalvelujen kehittämiseen ja yhteistyöhön tulee jatkossa kiinnittää lisää huomiota. Nyt kehitetyt keinot ovat hyödynnettävissä myös vastaavissa kuntaorganisaatioissa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,30 88 % Kuntien rahoitus % ,87 12 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA SEITTI hanke oli Savo-Karjalan alueella kolmessa seutukunnassa toteutettava terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan verkostohanke, joka toteutettiin ajalla Kehittämishankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston luomiseksi. Kokonaistavoite muodostui viidestä osatavoitteesta, joissa painotettiin verkostoitumista ja yhteisten foorumeiden (kunta- ja seutukuntatasolla) muodostumista sekä terveysliikuntapalveluiden parempaa kohdentumista terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin/erityisryhmiin. Lisäksi tavoitteena oli ammattihenkilöstön työssä oppimisen kehittyminen Hanke toteutettiin seuraavissa yhteistyökunnissa: Kuopion seutu: Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi Pielisen Karjala: Lieksa, Nurmes, Valtimo Keski-Karjala: Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä Kehittämishanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä yhteistyökunnat, rahoitus oli Hankkeen keskeisimmät kehittämistoimet/toteutus: - Kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta EURA JÄRJESTELMÄ 10/12

11 - Terveysliikuntapalvelujen sisällön kehittäminen eri sektoreiden kanssa kuntakohtaisten organisaatiomallien mukaisesti - Paikallisten terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kumppanuus - Seudulliset yhteistyöryhmät (Keski-Karjala Selo-ryhmä, Kuopion seutu TeliRa-ryhmä) - Terveyttä edistävän liikuntapalvelujen seudullinen linjaaminen - VoiTas Kunnon hoitaja -koulutukset (lähes 300 koulutettu) ja hyvien käytäntöjen luominen kotihoidon henkilöstölle - Painonhallintaryhmätoiminnan kehittäminen terveystoimeen - Kohdennettujen terveysliikuntapalvelujen kehittäminen toimialakohtaisesti (mm. liikkuvat leidit, seuralähtöinen liikkari-toiminta (yhteistyössä Pokali), painonhallintastartit, vertaistutor-toiminta jne. - Vertaisohjaajien koulutustoiminta (Liikuttaja-koulutus, vertaisohjaajien treffipäivät ym.) - Kunta- ja seutukuntakohtaisten terveyttä edistävän liikunnan kalentereiden julkaisu vuosina (Keski-Karjala, Nurmes-Valtimo, Lieksa, Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi) - Pohjois-Karjalan sähköisen liikunta- ja harrastekalenterin -palvelimen kehittäminen (yhteistyössä Pohjois-Karjalan Liikunta ry) Hankkeen aikana kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin on sitoutunut yli 50 kunta-alueen toimijaa eri sektoreilta. Vuosien aikana hanketoiminnat kohdistuivat 863 eri henkilöön. Koulutus- ja konsultointipäiviin on käytetty 1500 henkilöstötyöpäivää. Paikallisiin ja alueellisiin lyhytkestoisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui 1242 henkilöä. Projektin aikana on oltu vaikuttamassa yhden uuden yrityksen ja työpaikan luomiseen. Lisäksi hankkeessa luotiin kumppanuuksia 14 yrityksen kanssa. Tuloksia Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi kunnissa ovat muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankevaiheessa toimintoja koordinoitiin hankelähtöisesti, mutta vastuuta siirrettiin vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja miten. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi perustettiin seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena olivat esimiestasoiset terveysliikuntapalvelujen linjaukset. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä tuloksista. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 11/12

12 - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta eri keinoin. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiasiakirjat säilytetään arkistoituna seuraavassa paikassa: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Siltakatu 10 A Joensuu Yhteyshenkilö: talousihteeri Raija Myller puh Päiväys ja allekirjoitus Kari Hyvärinen liikuntakoordinaattori EURA JÄRJESTELMÄ 12/12