ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10092 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi SEITTI 2010 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Korpelainen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kari Hyvärinen Sähköpostiosoite nfo Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Väestön liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on Suomen perustuslain mukaisesti sivistyksellinen perusoikeus. Liikunta nähdään peruspalveluna, joka kuuluu kuntien tehtäviin. Kysymys ei ole subjektiivisestä perusoikeudesta, vaan julkisen vallan velvoitteesta luoda edellytyksiä kuntalaisten liikuntaan/fyysiseen aktiivisuuteen. Varsinainen liikuntalaki määrittää kuntien tehtävät, mutta määrittely on kuitenkin väljä eikä se säätele kuntalaisille tarjottavien liikuntapalvelujen tasoa, sisältöä tai toimintatapaa. Samaan aikaan kun valtiovallan taholta painotetaan terveyden edistämistä liikunnan avulla, monet kunnat Itä-Suomessa painiskelevat kiristyvän kuntatalouden parissa ja etsivät uusia ratkaisuja palveluidensa tehokkaampaan järjestämiseen. Väestörakenteen muutos ja väestön ikääntyminen yhdessä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kanssa on kuntataloutemme suurimpia tulevaisuuden haasteita. Monissa kunnissa pohditaankin kuinka kuntalaisten tulevaisuudessa yhä kasvava palvelutarve pystytään tyydyttämään EURA JÄRJESTELMÄ 1/12

2 tehokkaammin ja laadukkaammin yhä vähenevillä resursseilla? Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähdään kuntarajat ylittävä ja uusia kumppanuuden toimintamalleja hakeva yhteistyö ja verkostoituminen mahdollisimman monen eri alan toimijan kesken. Hankkeen lähtökohtana on ollut hakea uusia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja sekä toimintatapojen muutosta terveyttä edistävien liikuntapalvelujen kehittymiseksi kunta- ja seutukuntatasoisella. Asetettu tavoite SEITTI 2010 hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Hankkeen osatavoitteet: 1. Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien ja erityisryhmät huomioon ottavien liikuntapalveluiden kehittämiseksi hyödyntäen jo aiemmissa hankkeissa luotuja toimintamalleja. 2. Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömallia. 3. Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi. 4. Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi. Samalla tuetaan myös työikäisten työssä jaksamista sekä työmarkkinoilla pysymistä. 5. Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan huomioiden riskiryhmien ja erityisliikunnan tarpeet. Kohderyhmät: Kehittämishankkeen välittömänä kohderyhmä ovat olleet kuntien eri hallinnonalojen edustajat (sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alainen vapaa-aikatoimi sekä kansalaisopisto), terveysliikuntapalveluja tarjoavat yritykset sekä kolmannen sektorin järjestötoimijat (kansalaisjärjestöt/seurat). Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet terveysliikuntapalveluja käyttävät yhteistyökuntien asukkaat kohderyhmittäin. Hankkeessa oli mukana 11 kuntaorganisaatiota, jotka muodostivat kolme seudullista kokonaisuutta: Pielisen Karjala (Lieksa, Nurmes, Valtimo), Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä, Kesälahti) ja Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula). Vuonna 2010 Karttulan kunta liittyi Kuopion kaupunkiin. Lisäksi hankkeessa toimi 14 terveys- ja liikuntapalveluja tuottavaa kumppanuusyritystä. Seurantatietojen perusteella hankkeessa oli mukana 863 henkilöä (tilastollisesti hyväksyttyjä), joista suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt (469). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuoliset henkilöt (320) ja kolmannen ryhmän muodostivat työllistetyt ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/12

3 työttömät, joita rekisteröitiin 74 henkilöä. Luvut sisältävät sekä välittömien että välillisten kohderyhmien henkilöitä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ SEITTI kehittämishankkeen suunnittelu aloitettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toimesta syyskuussa Kaikille Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnille lähetettiin lyhyt saate mahdollisesta hankesuunnitelmasta. Samalla kyseisille kunnille lähetettiin kartoittava kysely kuntien terveyttä edistävien liikuntapalveluiden tilasta ja pyydettiin kuntien alustavaa suostumusta tulevaan hankkeeseen. Kuntakyselyn vastausten perusteella kuntien liikuntapalvelut on järjestetty kuntakohtaisten resurssien mukaisesti, jonka vuoksi palvelutaso vaihtelee kunnittain. Keskeisimpinä ongelmina vastaajat kokivat yleisen ohjaajapulan ja yhteistyön puutteellisuuden eri toimijoiden välillä. Kyselyn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaankin pitää, että liikuntapalvelujen toteutuksessa sekä kuntatasoisessa ja kuntien välisessä yhteistyössä, on vielä kehitettävää ja rajallisten resurssien vuoksi liikuntapalvelujen sisällön oikealle kohdentamiselle ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun sekä yhteistyön kehittämiselle on tarvetta. Hankkeen kuntakohtaiseen yhteistyöhön sitoutui lopuksi 11 kuntaa, jotka muodostavat kolme seudullista kokonaisuutta (Kuopion seutu, Keski-Karjala, Pielisen Karjala). Valikoituneiden 11 kunnan osalta yhteistyö rakennettiin kuntakohtaisten kehittämistiimien varaan. Rakenteen ideana oli saada eri toimijat yhteisen pöydän ääreen, jossa kehitettävistä asioista voidaan ideoida ja neuvotella moniammatillisesti eri toimijoiden näkökulmasta. Hanketyöntekijät toimivat tiimien sihteereinä ja valmistelivat esitettävät asiat yhteistyössä kuntien liikuntaviranhaltijoiden kanssa. Kehittämishankkeen ytimen muodistivat kuntien kehittämistiimien eri organisaatioiden jäsenet, joita oli hankekunnissa nimetty yhteensä lähes 60 henkilöä. Hankkeen aikana kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. Haasteena oli kuitenkin se, että aina kaikki nimetyt jäsenet eivät päässeet paikalle, jolloin asioiden esittelylle ei saada riittävää keskustelupohjaa. Suunnitelman mukaiset kehittämistoimet vaativat kuitenkin taustatyötä suoraan eri tahojen kanssa, joten asioiden eteneminen ei ollut pelkästään yhteisten kokousten varassa. Keski-Karjalan aikaisempien kokemusten mukaisesti hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli luoda myös seutukunnalliset yhteistyöryhmät. Toiminnan ideana oli kehittää myös seudullista yhteistyötä terveysliikuntapalveluiden toteutuksessa ja sisältöjen linjaamisessa. Seudulliset yhteistyöryhmät toimivat Keski-Karjalassa (Selo-työryhmä) sekä Kuopion seudulla (TeliRa-työryhmä). Pielisen Karjalassa seudullista ryhmää ei saatu perustettua. Terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö perustui erilaisiin kokeiluihin/projekteihin. Esimerkiksi Kuopion alueella toteutettu 55+ kokeilu toteutettiin kuuden liikuntapalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Yhteistyön myötä yritysedustusta on saatu paikallisiin EURA JÄRJESTELMÄ 3/12

4 kehittämistiimeihin. Pohjois-Karjalan alueella puolestaan toteutettiin kumppanuus kahden projektin välillä, jossa Seitti-hankkeen ja Lukki-hankkeen (P-K:n Liikunta ry) yhteistyössä toteutettiin sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman tiedustussuunnitelman mukaan kehittämishankkeessa haluttiin kehittää erityisesti sisäistä tiedottamista. Sisäisen tidottamisen tavoitteena oli kehittää intranet-tyyppinen tiedotuskanava (SEITTI-net). Tästä tavoitteesta kuitenkin luovuttiin, sillä myöhemmin tulleiden muiden kokemusten perusteella kyseisten palvelinten käytettävyys on osoittautunut vähäiseksi (esim. Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa Vanhuuteen extranet). Sisäinen tiedottaminen toteutettiin kuntakohtaisesti eri yhteistyötoimijoiden kesken perinteisesti puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse sekä lukuisten työkokousten avulla. Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti ulkoisella tiedottamisella on tavoitettu kuntien asukkaat kohderyhmittäin entistä kattavammin. Tästä näyttönä ovat kunta/seutukuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan kalenterit, joita julkaistiin kaikkien yhteistyökuntien alueella vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueelle kehitettiin yhteishankkeena sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri Kehittämishankkeelle on saatu myönteistä julkisuutta myös paikallisten tiedotusvälineiden avulla. Lehtikirjoituksia on julkaistu paikallis- ja maakuntalehdissä 22 kpl. Hanke on ollut esillä myös valtakunnallisessa Valtimoterveyttä kaikille -seminaarikiertueella Joensuussa vuonna 2010 sekä erilaisissa alueellisissa tapahtumissa/tilaisuuksissa (esim. Healthy Cities Turku-Kuopio -tapaaminen, Ely-keskuksen Viisarit kaakkoon -tilaisuudessa). Hankkeen eri kehittämistoimintoja on mainostettu maakunta- ja paikallislehdissä sekä Karjalaisen verkkolehdessä. Seurantatietojen mukaan hankkeen tiedotustilaisuuksiin on osallistunut lähes 1250 henkilöä eri yhteyksissä (yleisötapahtumat, toritapahtumat, paikalliset liikuntatapahtumat). Kokonaisuutena hankkeen yleinen tunnettavuus ja näkyvyys on kuitenkin jäänyt tekemisen varjoon. Paljon enemmänkin olisi ollut tiedotettavaa ja tulla julkisesti huomioiduksi. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella ei ole omia erillisiä kotisivuja. Hankkesta tiedotetaan -sivuilla 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Terveysliikuntapalvelujen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan laajaa sitoutumista eri tason toimijoilta. Kuntakohtaisten kehittämistiimien osalta terveysliikuntapalveluja on linjattu kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Kyseisiin malleihin on kirjattu toimijakohtaisesti (koti- ja laitoshoito, EURA JÄRJESTELMÄ 4/12

5 terveystoimi, vapaa-aikatoimi, kansalaisopisto, yritykset, seurat ja järjestöt) ne keskeisimmät terveyttä edistävän liikunnan painopisteet. Koti- ja laitoshoidossa keskeisenä toiminnallisena painopistetavoitteena on ollut Voimaa Vanhuuteen - ohjelman mukaiset Kunnon hoitaja -koulutukset. Suunnitellut Kunnon hoitaja -koulutukset on saatu päätökseen. Yhteensä Kunnon hoitajia on koulutettu lähes 300 henkilöä. Kuopion kaupungin osalta koulutuksia ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Keskeiseksi esteeksi muodostui kaupungin organisaatiouudistus ja talouden tasapainottamisohjelmat, jolloin henkilöstöresurssit ohjattiin vain perustyön suorittamiseen. Kuopion kaupungin kotihoidon esimiehet suhtautuvat kuitenkin koulutuskokonaisuuteen myönteisesti, joten koulutukset toteutunevat hankkeen jälkeen koulutettujen Voitaskouluttajien toteuttamana. Juurruttamisen edistämiseksi olemme luoneet Kunnon hoitaja -koulutuksiin liittyvän Hyvät käytännöt tiivistelmän, johon on valittu koulutuksen keskeiset toimintasisällöt esimiesten ja henkilöstön hyväksyminä. Pohjois-Karjalan alueella Kunnon hoitaja -sisältöjä on linkitetty myös Mediatri-potilastietojärjestelmään. Terveystoimen kehittämiskohteena ollut liikuntaneuvonnan (osaksi fysioterapian kuntoneuvola -palvelua) kehittämisessä ei onnistuttu hankkeen aikana. Ongelmia on ollut henkilöstön sitoutumisessa kokeilun toteutukseen, sillä perustyö vie kaiken ajan. Toimintatapojen ja uusien työmenetelmien kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Tämä vaatisi selkeämpää ohjeistusta johdolta. Vastaavia kehittämiskokeiluja on ollut yhteistyökunnissa myös painonhallinnan ryhmätoiminnoissa. Asiaa on mm. mallinnettu erillisellä KKIhankkeella Keski-Karjalan alueella. Päätökset toiminnan jatkosta ovat osittain avoimet. Todennäköisesti syyskaudelle 2011 Keski-Karjalan kuntien terveystoimet eivät saa toteutettua pilottikokeilujen mukaista painonhallinnan ryhmätoimintaa. Vapaa-aikasektorin terveysliikuntapalvelujen kohdentamisesta on paljon esimerkkejä. Hyvänä valtakunnallisena mallina ovat mm. Turun kaupungin tekemät terveysliikuntapalveluiden linjaukset, joissa voimavarat on keskitetty haasteellisempien asiakasryhmien tavoittamiseen. Yhteistyökunnissa on hyviä perustoimintoja, mutta terveysliikuntapalveluiden paremman kohdentamisen osalta ei ole tehty suurempia linjavetoja vaan on edetty pienimuotoisilla kokeiluilla. Tulevaisuudessa myös vapaa-aikatoimen/ kansalaisopiston ryhmätarjontaa tulisi kohdistaa enemmän liikkumattomiin/terveysriskissä oleviin henkilöihin. Esimerkiksi yhtenä kohderyhmänä voisi olla työikäiset elintapasairastajat / suuren riskin henkilöiden erilaiset elintapaohjausinterventiot yhteistyössä terveystoimen kanssa (liikunta ja ravitsemushoito). Yritysten ja seurojen liikuntatarjonta eri kunnissa on varsin kirjavaa. Lähes kaikissa kunnissa on edetty vertaisohjaajatoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi Lieksan kaupungissa toimii 25 aktiivista vertaisohjaajaa, jotka toteuttavat 22 ryhmäohjausta viikossa. Toiminnan onnistumisen kriteerinä on soveltuvien liikuntapaikkojen osoittaminen sekä toiminnan tukeminen eri keinoin (esim. vertaisohjaajatutor). Yritysten osalta tarjonta on pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuopion seudulla useampi yritys on EURA JÄRJESTELMÄ 5/12

6 kuitenkin kiinnostunut markkinoimaan päivä-aikaista palvelutarjontaa alueen senioreille. Paikalliset yrityksetkin tulisi huomioida lisämahdollisuutena, kun kuntakohtaisia terveysliikuntapalveluja suunnitellaan. Kaiken kaikkiaan tähänastiset ongelmat projektin toteutuksessa ovat osa kehitystyötä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kuntakohtaiset kehittämistiimit yhteistyössä jatkavat terveysliikuntapalveluiden paikallista kehittämistä. Sen lisäksi tarvitaan seudullista terveysliikuntapalveluiden sisältöjen linjaamista toimialajohtajien, päälliköiden toimesta. Turun kaupungin esimerkin mukaisesti terveysliikuntapalveluita on saatu kehitettyä pitkäjänteisesti vasta, kun asia viedään päättäjätasolle (lautakunnat, valtuustot). Kuntien liikuntapalvelujen ohjeistukseksi on julkaistu useamman ministeriön yhteistyöntuloksena: Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, STM Esitteitä 2010:3. Materiaali on hyvä työväline kuntien liikuntapalveluiden sektorikohtaiseen kehittämiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yksi tärkeimmistä toimintamallien ja kehittämishankkeiden onnistumista kuvaavista asioista on niiden tuottamat tulokset ja vaikutukset. Toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus korostuvat, mikäli sitä voidaan levittää myös muiden toimijoiden käyttöön. Olennaista hankkeen hyödyn kannalta on myös sillä, että toimintamalli saataisiin juurrutettua käytännön toimintaan niin, että se jää osaksi arkikäytäntöjä. SEITTI kehittämishankkeen tuloksena on kartoitettu kuntakohtaisesti terveyttä edistävien liikuntapalvelujen määrää ja kohdentumista. Yhteistyöryhmissä on luotu kuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan organisaatiomallit ja keskusteltu terveysliikuntapalvelujen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Hankkeen aikana on edistetty eri yhteistyöfoorumeiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja luotu tätä kautta uusia kumppanuuden malleja sekä toimivia toimintatapoja palveluiden kehittämiseksi ja turvaamiseksi. SEITTI hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Kokonaistavoite oli jaettu viiteen osatavoitteeseen, joissa painotetaan paikallista ja seudullista verkostoitumista yhteistyöfoorumeiden kautta. Monipuolisella yhteistyöllä tavoitellaan myös terveysliikuntapalvelujen parempaa kohdentumista väestötasolla sekä toimivien palveluketjujen kehittämistä moniammatillisesti, jotta liikuntapalvelut tavoittaisivat paremmin liikkumattomia asiakasryhmiä. Hankkeen ohjausryhmän kokouspäätöksen perusteella ohjausryhmä on todennut, että hankkeen kokonaistoteutus on ollut tavoitteiden mukainen. Ohessa ovat ohjausryhmän yhteisesti hyväksytyt kommentit päätöspöytäkirjasta. Tavoite 1 Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien liikuntapalveluiden kehittämiseksi/linjaamiseksi, jossa huomioidaan aikaisemmat/uudet hyvät käytänteet. >> tavoite toteutunut osittain; kaikissa seutukunnissa ko. linjauksia ei ole saatu toteutettua EURA JÄRJESTELMÄ 6/12

7 Tavoite 2 Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömalleja >> tavoite on toteutunut Tavoite 3 Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 4 Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 5 Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan, jossa huomioidaan riskiryhmät ja erityisliikunnan tarpeet >> tavoitteen kuvaus on haasteellista, mutta niissä yhteistyökunnissa missä alku- ja loppukyselyn tulokset kuntakohtaisista terveysliikuntapalveluista on raportoitu, vaikuttavuutta on osoitettavissa. Vaikutukset eri kohderyhmiin Hankkeeseen on osallistunut lähes 900 yksilöitävissä olevaa henkilöä, joista naisia oli noin 700 henkilöä. Suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt, jotka suurimmalta osaltaan olivat kuntaorganisaatioiden työntekijöitä. Esimerkiksi Kunnon hoitaja -koulutuksiin ja kehittämisprosesseihin osallistui noin 300 sosiaali/terveystoimen työntekijää. Kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joita on rekisteröity 320 henkilöä. Suurin osa ko. henkilöistä olivat eläkeiän saavuttaneita. Tässä kohderyhmässä vaikutukset kohdistuivat vertaisohjaajataitojen kehittymisenä vapaaehtoisten toteuttamissa liikuntaryhmissä. Lisäksi kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuivat myös liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat työttömät ja työmarkkinatuella työskentelevät henkilöt (74). Kyseisen kohderyhmän osalta vaikutukset kohdistuivat terveyden edistämiseen ja liikuntamahdollisuuksien parempaan tarjontaan paikallistasolla. Kehittämishankkeen yhtenä kärkenä ovat olleet eri kohderyhmille kohdennetut koulutukset. Hakkeessa on raportoitu lähes 1500 koulutus- ja henkilöstötyöpäivää, jotka ovat kohdistuneet välittömiin kohderyhmiin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/12

8 Välillisten kohderyhmien osalta vaikutusten arviointi on vaikeaa. Välillisenä kohderyhmä ovat olleet terveysliikuntapalveluita käyttävät asukkaat. Mikäli tätä varovaisesti arvioi, niin hankkeen kuntakyselyjen mukaan ohjattuihin aikuisväestön terveysliikuntapalveluihin osallistuu 10-15% väestöstä. Yhteistyökuntien väestöpohjan osalta tämä tarkoittaisi henkilölle kohdistuvaa vaikutusta parempana terveysliikuntapalveluiden tiedotuksena sekä kattavampana ja laadukkaampana palvelutarjontana. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Kehittämishankkeen innovatiivisuutena voidaan pitää poikkihallinnollista työtapaa, jossa keskeiset toimijat työskentelevät samassa kehittämistiimissä. Käytännössä kyse on yhteisestä toimintojen linjaamisesta, jota on pyritty hahmottamaan kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Sen lisäksi on korostettu seudullisten yhteistyöryhmien koordinointia, jossa terveysliikuntapalveluja voitaisiin linjata johdon ja esimiesten taholta suhteessa kuntastrategioihin. Seudullista (Keski-Karjala) terveysliikunnanohjaajan toimenkuvaa ja käytännön toteutusta voitaneen pitää myös innovatiivisena tapana hakea ratkaisuja seudullisesti toteutetusta toimenkuvasta. Malli jäi kuitenkin vain kokeiluasteelle, sillä kaikki alueen kunnat eivät olleet valmiita sitoutumaan kyseisen toimen perustamiseksi. Innovatiivisena kehittämiskohteena voidaan pitää myös hankkeessa kehitettyä koti- ja palveluasumiseen Hyvät käytännöt -asiakirjaa, jonka sisältöjä linkitettiin sähköiseen potilastietojärjestelmään (Mediatri). Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnan yhteiseksi liikunta- ja harrastekalenteriksi luotiin sähköinen johon eri toimijat voivat maksutta ilmoittaa säännölliset liikunta- ja harrastepalvelutarjontansa. Palvelimen jatkokäytöstä vastaavat pääkäyttäjät: Pohjois-Karjalan Liikunta ry ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Osa hankkeen innovatiivisista tuotteista/toimintatavoista/palveluista on kuvattu hyvät käytännöt osiossa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kehittämishankkeen yhtenä ohjaavana periaatteena oli tasa-arvon periaate. Hankkeen avulla pyritiin tasaamaan kuntien eriarvoisuutta terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan liikuntapalveluiden tarjoamisessa sekä samalla myös edistämään yksittäisten kuntalaisten tasa-arvoisuutta palveluiden saatavuudessa. Samalla tuetiin välillisesti työttömien, syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien hyvinvointia sekä edistetiin väestön terveyserojen kaventumista. Tasa-arvo näkökulmasta voidaan miettiä, kenelle terveysliikuntapalveluja olisi mielekästä suunnata, jotta siitä saavutettavat terveyshyödyt kohdentuisivat oikeaan kohderyhmään. Yksi keskeinen kohderyhmä terveysliikuntapalvelujen suuntaamiselle on ikääntyneet vanhukset, jotka toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat EURA JÄRJESTELMÄ 8/12

9 liian passiivisia. Tai ne keski-ikäiset henkilöt joilla on useita terveysriskejä. Seitti-hankkeessa pyrittiin erityisesti kehittämään vastaavien kohderyhmien terveysliikuntapalvelujen sisältöä ja määrää. Seudullisen (Keski-Karjala) terveysliikunnan ohjaajan toiminnoissa oli erityisesti huomioitu kyseisten kohderyhmien palvelut (mm. seniorikuntosaliryhmät yhteistyössä kotihoidon kanssa, vanhusten ulkoiluryhmät, työttömien kuntokoulustartit jne). 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Seitti-hankkeen aikana kuvattiin viisi hyvää käytäntöä. Kuvaukset on tehty EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyvän hanketoiminnan esittelylomakkeelle, jotka on toimitettu rahoittajaviranomaiselle eteenpäin tiedotettavaksi. - Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt koti- ja palveluasumisessa Pielisen Karjalan alueella - Painonhallintastartin ostopalvelumalli - Seurojen liikkari-toiminta - Seudullinen terveysliikunnanohjaaja - Vertaisohjatun kuntosalitoiminnan tutorointi 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi ovat jo osassa kunnista muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankkeessa toimintoja ohjataan hankelähtöisesti, mutta nyt vastuu on siirretty vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja millä sisällöillä. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi on myös perustettu seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden toiminta jatkuu käytänteen mukaisesti. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Hankkeen järjestämät koulutuspalvelut oli jo suunnitteluvaiheessa haluttu kohdentaa tietyille sektoreille. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta hankkeessa kehitettyjen keinojen avulla. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. EURA JÄRJESTELMÄ 9/12

10 - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita, jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. - Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. Kehitettyjen tulosten hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä tulee jatkaa hankekunnissa. Lisäksi seudullisten terveysliikuntapalvelujen kehittämiseen ja yhteistyöhön tulee jatkossa kiinnittää lisää huomiota. Nyt kehitetyt keinot ovat hyödynnettävissä myös vastaavissa kuntaorganisaatioissa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,30 88 % Kuntien rahoitus % ,87 12 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA SEITTI hanke oli Savo-Karjalan alueella kolmessa seutukunnassa toteutettava terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan verkostohanke, joka toteutettiin ajalla Kehittämishankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston luomiseksi. Kokonaistavoite muodostui viidestä osatavoitteesta, joissa painotettiin verkostoitumista ja yhteisten foorumeiden (kunta- ja seutukuntatasolla) muodostumista sekä terveysliikuntapalveluiden parempaa kohdentumista terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin/erityisryhmiin. Lisäksi tavoitteena oli ammattihenkilöstön työssä oppimisen kehittyminen Hanke toteutettiin seuraavissa yhteistyökunnissa: Kuopion seutu: Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi Pielisen Karjala: Lieksa, Nurmes, Valtimo Keski-Karjala: Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä Kehittämishanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä yhteistyökunnat, rahoitus oli Hankkeen keskeisimmät kehittämistoimet/toteutus: - Kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta EURA JÄRJESTELMÄ 10/12

11 - Terveysliikuntapalvelujen sisällön kehittäminen eri sektoreiden kanssa kuntakohtaisten organisaatiomallien mukaisesti - Paikallisten terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kumppanuus - Seudulliset yhteistyöryhmät (Keski-Karjala Selo-ryhmä, Kuopion seutu TeliRa-ryhmä) - Terveyttä edistävän liikuntapalvelujen seudullinen linjaaminen - VoiTas Kunnon hoitaja -koulutukset (lähes 300 koulutettu) ja hyvien käytäntöjen luominen kotihoidon henkilöstölle - Painonhallintaryhmätoiminnan kehittäminen terveystoimeen - Kohdennettujen terveysliikuntapalvelujen kehittäminen toimialakohtaisesti (mm. liikkuvat leidit, seuralähtöinen liikkari-toiminta (yhteistyössä Pokali), painonhallintastartit, vertaistutor-toiminta jne. - Vertaisohjaajien koulutustoiminta (Liikuttaja-koulutus, vertaisohjaajien treffipäivät ym.) - Kunta- ja seutukuntakohtaisten terveyttä edistävän liikunnan kalentereiden julkaisu vuosina (Keski-Karjala, Nurmes-Valtimo, Lieksa, Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi) - Pohjois-Karjalan sähköisen liikunta- ja harrastekalenterin -palvelimen kehittäminen (yhteistyössä Pohjois-Karjalan Liikunta ry) Hankkeen aikana kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin on sitoutunut yli 50 kunta-alueen toimijaa eri sektoreilta. Vuosien aikana hanketoiminnat kohdistuivat 863 eri henkilöön. Koulutus- ja konsultointipäiviin on käytetty 1500 henkilöstötyöpäivää. Paikallisiin ja alueellisiin lyhytkestoisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui 1242 henkilöä. Projektin aikana on oltu vaikuttamassa yhden uuden yrityksen ja työpaikan luomiseen. Lisäksi hankkeessa luotiin kumppanuuksia 14 yrityksen kanssa. Tuloksia Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi kunnissa ovat muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankevaiheessa toimintoja koordinoitiin hankelähtöisesti, mutta vastuuta siirrettiin vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja miten. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi perustettiin seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena olivat esimiestasoiset terveysliikuntapalvelujen linjaukset. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä tuloksista. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 11/12

12 - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta eri keinoin. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiasiakirjat säilytetään arkistoituna seuraavassa paikassa: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Siltakatu 10 A Joensuu Yhteyshenkilö: talousihteeri Raija Myller puh Päiväys ja allekirjoitus Kari Hyvärinen liikuntakoordinaattori EURA JÄRJESTELMÄ 12/12

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007 Versio 6 PJ 10.10.2000 1.Taustatiedot Projektin nimi PUHTIA päiviin 2003-2006 Ikääntyvien terveysliikunnan ja toimintakyvyn kokeilu-

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007

LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hanke oli soveltavan liikunnan kehittämis- ja konsultointihanke.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot