ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10092 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi SEITTI 2010 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Korpelainen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kari Hyvärinen Sähköpostiosoite nfo Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Väestön liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on Suomen perustuslain mukaisesti sivistyksellinen perusoikeus. Liikunta nähdään peruspalveluna, joka kuuluu kuntien tehtäviin. Kysymys ei ole subjektiivisestä perusoikeudesta, vaan julkisen vallan velvoitteesta luoda edellytyksiä kuntalaisten liikuntaan/fyysiseen aktiivisuuteen. Varsinainen liikuntalaki määrittää kuntien tehtävät, mutta määrittely on kuitenkin väljä eikä se säätele kuntalaisille tarjottavien liikuntapalvelujen tasoa, sisältöä tai toimintatapaa. Samaan aikaan kun valtiovallan taholta painotetaan terveyden edistämistä liikunnan avulla, monet kunnat Itä-Suomessa painiskelevat kiristyvän kuntatalouden parissa ja etsivät uusia ratkaisuja palveluidensa tehokkaampaan järjestämiseen. Väestörakenteen muutos ja väestön ikääntyminen yhdessä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kanssa on kuntataloutemme suurimpia tulevaisuuden haasteita. Monissa kunnissa pohditaankin kuinka kuntalaisten tulevaisuudessa yhä kasvava palvelutarve pystytään tyydyttämään EURA JÄRJESTELMÄ 1/12

2 tehokkaammin ja laadukkaammin yhä vähenevillä resursseilla? Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähdään kuntarajat ylittävä ja uusia kumppanuuden toimintamalleja hakeva yhteistyö ja verkostoituminen mahdollisimman monen eri alan toimijan kesken. Hankkeen lähtökohtana on ollut hakea uusia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja sekä toimintatapojen muutosta terveyttä edistävien liikuntapalvelujen kehittymiseksi kunta- ja seutukuntatasoisella. Asetettu tavoite SEITTI 2010 hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Hankkeen osatavoitteet: 1. Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien ja erityisryhmät huomioon ottavien liikuntapalveluiden kehittämiseksi hyödyntäen jo aiemmissa hankkeissa luotuja toimintamalleja. 2. Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömallia. 3. Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi. 4. Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi. Samalla tuetaan myös työikäisten työssä jaksamista sekä työmarkkinoilla pysymistä. 5. Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan huomioiden riskiryhmien ja erityisliikunnan tarpeet. Kohderyhmät: Kehittämishankkeen välittömänä kohderyhmä ovat olleet kuntien eri hallinnonalojen edustajat (sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alainen vapaa-aikatoimi sekä kansalaisopisto), terveysliikuntapalveluja tarjoavat yritykset sekä kolmannen sektorin järjestötoimijat (kansalaisjärjestöt/seurat). Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet terveysliikuntapalveluja käyttävät yhteistyökuntien asukkaat kohderyhmittäin. Hankkeessa oli mukana 11 kuntaorganisaatiota, jotka muodostivat kolme seudullista kokonaisuutta: Pielisen Karjala (Lieksa, Nurmes, Valtimo), Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä, Kesälahti) ja Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula). Vuonna 2010 Karttulan kunta liittyi Kuopion kaupunkiin. Lisäksi hankkeessa toimi 14 terveys- ja liikuntapalveluja tuottavaa kumppanuusyritystä. Seurantatietojen perusteella hankkeessa oli mukana 863 henkilöä (tilastollisesti hyväksyttyjä), joista suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt (469). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuoliset henkilöt (320) ja kolmannen ryhmän muodostivat työllistetyt ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/12

3 työttömät, joita rekisteröitiin 74 henkilöä. Luvut sisältävät sekä välittömien että välillisten kohderyhmien henkilöitä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ SEITTI kehittämishankkeen suunnittelu aloitettiin Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toimesta syyskuussa Kaikille Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnille lähetettiin lyhyt saate mahdollisesta hankesuunnitelmasta. Samalla kyseisille kunnille lähetettiin kartoittava kysely kuntien terveyttä edistävien liikuntapalveluiden tilasta ja pyydettiin kuntien alustavaa suostumusta tulevaan hankkeeseen. Kuntakyselyn vastausten perusteella kuntien liikuntapalvelut on järjestetty kuntakohtaisten resurssien mukaisesti, jonka vuoksi palvelutaso vaihtelee kunnittain. Keskeisimpinä ongelmina vastaajat kokivat yleisen ohjaajapulan ja yhteistyön puutteellisuuden eri toimijoiden välillä. Kyselyn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaankin pitää, että liikuntapalvelujen toteutuksessa sekä kuntatasoisessa ja kuntien välisessä yhteistyössä, on vielä kehitettävää ja rajallisten resurssien vuoksi liikuntapalvelujen sisällön oikealle kohdentamiselle ja eri toimijoiden välisen vuoropuhelun sekä yhteistyön kehittämiselle on tarvetta. Hankkeen kuntakohtaiseen yhteistyöhön sitoutui lopuksi 11 kuntaa, jotka muodostavat kolme seudullista kokonaisuutta (Kuopion seutu, Keski-Karjala, Pielisen Karjala). Valikoituneiden 11 kunnan osalta yhteistyö rakennettiin kuntakohtaisten kehittämistiimien varaan. Rakenteen ideana oli saada eri toimijat yhteisen pöydän ääreen, jossa kehitettävistä asioista voidaan ideoida ja neuvotella moniammatillisesti eri toimijoiden näkökulmasta. Hanketyöntekijät toimivat tiimien sihteereinä ja valmistelivat esitettävät asiat yhteistyössä kuntien liikuntaviranhaltijoiden kanssa. Kehittämishankkeen ytimen muodistivat kuntien kehittämistiimien eri organisaatioiden jäsenet, joita oli hankekunnissa nimetty yhteensä lähes 60 henkilöä. Hankkeen aikana kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta. Haasteena oli kuitenkin se, että aina kaikki nimetyt jäsenet eivät päässeet paikalle, jolloin asioiden esittelylle ei saada riittävää keskustelupohjaa. Suunnitelman mukaiset kehittämistoimet vaativat kuitenkin taustatyötä suoraan eri tahojen kanssa, joten asioiden eteneminen ei ollut pelkästään yhteisten kokousten varassa. Keski-Karjalan aikaisempien kokemusten mukaisesti hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli luoda myös seutukunnalliset yhteistyöryhmät. Toiminnan ideana oli kehittää myös seudullista yhteistyötä terveysliikuntapalveluiden toteutuksessa ja sisältöjen linjaamisessa. Seudulliset yhteistyöryhmät toimivat Keski-Karjalassa (Selo-työryhmä) sekä Kuopion seudulla (TeliRa-työryhmä). Pielisen Karjalassa seudullista ryhmää ei saatu perustettua. Terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö perustui erilaisiin kokeiluihin/projekteihin. Esimerkiksi Kuopion alueella toteutettu 55+ kokeilu toteutettiin kuuden liikuntapalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Yhteistyön myötä yritysedustusta on saatu paikallisiin EURA JÄRJESTELMÄ 3/12

4 kehittämistiimeihin. Pohjois-Karjalan alueella puolestaan toteutettiin kumppanuus kahden projektin välillä, jossa Seitti-hankkeen ja Lukki-hankkeen (P-K:n Liikunta ry) yhteistyössä toteutettiin sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman tiedustussuunnitelman mukaan kehittämishankkeessa haluttiin kehittää erityisesti sisäistä tiedottamista. Sisäisen tidottamisen tavoitteena oli kehittää intranet-tyyppinen tiedotuskanava (SEITTI-net). Tästä tavoitteesta kuitenkin luovuttiin, sillä myöhemmin tulleiden muiden kokemusten perusteella kyseisten palvelinten käytettävyys on osoittautunut vähäiseksi (esim. Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa Vanhuuteen extranet). Sisäinen tiedottaminen toteutettiin kuntakohtaisesti eri yhteistyötoimijoiden kesken perinteisesti puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse sekä lukuisten työkokousten avulla. Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti ulkoisella tiedottamisella on tavoitettu kuntien asukkaat kohderyhmittäin entistä kattavammin. Tästä näyttönä ovat kunta/seutukuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan kalenterit, joita julkaistiin kaikkien yhteistyökuntien alueella vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueelle kehitettiin yhteishankkeena sähköinen Pohjois-Karjalan liikunta- ja harrastekalenteri Kehittämishankkeelle on saatu myönteistä julkisuutta myös paikallisten tiedotusvälineiden avulla. Lehtikirjoituksia on julkaistu paikallis- ja maakuntalehdissä 22 kpl. Hanke on ollut esillä myös valtakunnallisessa Valtimoterveyttä kaikille -seminaarikiertueella Joensuussa vuonna 2010 sekä erilaisissa alueellisissa tapahtumissa/tilaisuuksissa (esim. Healthy Cities Turku-Kuopio -tapaaminen, Ely-keskuksen Viisarit kaakkoon -tilaisuudessa). Hankkeen eri kehittämistoimintoja on mainostettu maakunta- ja paikallislehdissä sekä Karjalaisen verkkolehdessä. Seurantatietojen mukaan hankkeen tiedotustilaisuuksiin on osallistunut lähes 1250 henkilöä eri yhteyksissä (yleisötapahtumat, toritapahtumat, paikalliset liikuntatapahtumat). Kokonaisuutena hankkeen yleinen tunnettavuus ja näkyvyys on kuitenkin jäänyt tekemisen varjoon. Paljon enemmänkin olisi ollut tiedotettavaa ja tulla julkisesti huomioiduksi. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeella ei ole omia erillisiä kotisivuja. Hankkesta tiedotetaan -sivuilla 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Terveysliikuntapalvelujen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan laajaa sitoutumista eri tason toimijoilta. Kuntakohtaisten kehittämistiimien osalta terveysliikuntapalveluja on linjattu kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Kyseisiin malleihin on kirjattu toimijakohtaisesti (koti- ja laitoshoito, EURA JÄRJESTELMÄ 4/12

5 terveystoimi, vapaa-aikatoimi, kansalaisopisto, yritykset, seurat ja järjestöt) ne keskeisimmät terveyttä edistävän liikunnan painopisteet. Koti- ja laitoshoidossa keskeisenä toiminnallisena painopistetavoitteena on ollut Voimaa Vanhuuteen - ohjelman mukaiset Kunnon hoitaja -koulutukset. Suunnitellut Kunnon hoitaja -koulutukset on saatu päätökseen. Yhteensä Kunnon hoitajia on koulutettu lähes 300 henkilöä. Kuopion kaupungin osalta koulutuksia ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Keskeiseksi esteeksi muodostui kaupungin organisaatiouudistus ja talouden tasapainottamisohjelmat, jolloin henkilöstöresurssit ohjattiin vain perustyön suorittamiseen. Kuopion kaupungin kotihoidon esimiehet suhtautuvat kuitenkin koulutuskokonaisuuteen myönteisesti, joten koulutukset toteutunevat hankkeen jälkeen koulutettujen Voitaskouluttajien toteuttamana. Juurruttamisen edistämiseksi olemme luoneet Kunnon hoitaja -koulutuksiin liittyvän Hyvät käytännöt tiivistelmän, johon on valittu koulutuksen keskeiset toimintasisällöt esimiesten ja henkilöstön hyväksyminä. Pohjois-Karjalan alueella Kunnon hoitaja -sisältöjä on linkitetty myös Mediatri-potilastietojärjestelmään. Terveystoimen kehittämiskohteena ollut liikuntaneuvonnan (osaksi fysioterapian kuntoneuvola -palvelua) kehittämisessä ei onnistuttu hankkeen aikana. Ongelmia on ollut henkilöstön sitoutumisessa kokeilun toteutukseen, sillä perustyö vie kaiken ajan. Toimintatapojen ja uusien työmenetelmien kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Tämä vaatisi selkeämpää ohjeistusta johdolta. Vastaavia kehittämiskokeiluja on ollut yhteistyökunnissa myös painonhallinnan ryhmätoiminnoissa. Asiaa on mm. mallinnettu erillisellä KKIhankkeella Keski-Karjalan alueella. Päätökset toiminnan jatkosta ovat osittain avoimet. Todennäköisesti syyskaudelle 2011 Keski-Karjalan kuntien terveystoimet eivät saa toteutettua pilottikokeilujen mukaista painonhallinnan ryhmätoimintaa. Vapaa-aikasektorin terveysliikuntapalvelujen kohdentamisesta on paljon esimerkkejä. Hyvänä valtakunnallisena mallina ovat mm. Turun kaupungin tekemät terveysliikuntapalveluiden linjaukset, joissa voimavarat on keskitetty haasteellisempien asiakasryhmien tavoittamiseen. Yhteistyökunnissa on hyviä perustoimintoja, mutta terveysliikuntapalveluiden paremman kohdentamisen osalta ei ole tehty suurempia linjavetoja vaan on edetty pienimuotoisilla kokeiluilla. Tulevaisuudessa myös vapaa-aikatoimen/ kansalaisopiston ryhmätarjontaa tulisi kohdistaa enemmän liikkumattomiin/terveysriskissä oleviin henkilöihin. Esimerkiksi yhtenä kohderyhmänä voisi olla työikäiset elintapasairastajat / suuren riskin henkilöiden erilaiset elintapaohjausinterventiot yhteistyössä terveystoimen kanssa (liikunta ja ravitsemushoito). Yritysten ja seurojen liikuntatarjonta eri kunnissa on varsin kirjavaa. Lähes kaikissa kunnissa on edetty vertaisohjaajatoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi Lieksan kaupungissa toimii 25 aktiivista vertaisohjaajaa, jotka toteuttavat 22 ryhmäohjausta viikossa. Toiminnan onnistumisen kriteerinä on soveltuvien liikuntapaikkojen osoittaminen sekä toiminnan tukeminen eri keinoin (esim. vertaisohjaajatutor). Yritysten osalta tarjonta on pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuopion seudulla useampi yritys on EURA JÄRJESTELMÄ 5/12

6 kuitenkin kiinnostunut markkinoimaan päivä-aikaista palvelutarjontaa alueen senioreille. Paikalliset yrityksetkin tulisi huomioida lisämahdollisuutena, kun kuntakohtaisia terveysliikuntapalveluja suunnitellaan. Kaiken kaikkiaan tähänastiset ongelmat projektin toteutuksessa ovat osa kehitystyötä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kuntakohtaiset kehittämistiimit yhteistyössä jatkavat terveysliikuntapalveluiden paikallista kehittämistä. Sen lisäksi tarvitaan seudullista terveysliikuntapalveluiden sisältöjen linjaamista toimialajohtajien, päälliköiden toimesta. Turun kaupungin esimerkin mukaisesti terveysliikuntapalveluita on saatu kehitettyä pitkäjänteisesti vasta, kun asia viedään päättäjätasolle (lautakunnat, valtuustot). Kuntien liikuntapalvelujen ohjeistukseksi on julkaistu useamman ministeriön yhteistyöntuloksena: Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, STM Esitteitä 2010:3. Materiaali on hyvä työväline kuntien liikuntapalveluiden sektorikohtaiseen kehittämiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yksi tärkeimmistä toimintamallien ja kehittämishankkeiden onnistumista kuvaavista asioista on niiden tuottamat tulokset ja vaikutukset. Toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus korostuvat, mikäli sitä voidaan levittää myös muiden toimijoiden käyttöön. Olennaista hankkeen hyödyn kannalta on myös sillä, että toimintamalli saataisiin juurrutettua käytännön toimintaan niin, että se jää osaksi arkikäytäntöjä. SEITTI kehittämishankkeen tuloksena on kartoitettu kuntakohtaisesti terveyttä edistävien liikuntapalvelujen määrää ja kohdentumista. Yhteistyöryhmissä on luotu kuntakohtaiset terveyttä edistävän liikunnan organisaatiomallit ja keskusteltu terveysliikuntapalvelujen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Hankkeen aikana on edistetty eri yhteistyöfoorumeiden välistä suunnitelmallista yhteistyötä ja luotu tätä kautta uusia kumppanuuden malleja sekä toimivia toimintatapoja palveluiden kehittämiseksi ja turvaamiseksi. SEITTI hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää kunnassa toimivien eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston ja palveluketjujen luomiseksi. Kokonaistavoite oli jaettu viiteen osatavoitteeseen, joissa painotetaan paikallista ja seudullista verkostoitumista yhteistyöfoorumeiden kautta. Monipuolisella yhteistyöllä tavoitellaan myös terveysliikuntapalvelujen parempaa kohdentumista väestötasolla sekä toimivien palveluketjujen kehittämistä moniammatillisesti, jotta liikuntapalvelut tavoittaisivat paremmin liikkumattomia asiakasryhmiä. Hankkeen ohjausryhmän kokouspäätöksen perusteella ohjausryhmä on todennut, että hankkeen kokonaistoteutus on ollut tavoitteiden mukainen. Ohessa ovat ohjausryhmän yhteisesti hyväksytyt kommentit päätöspöytäkirjasta. Tavoite 1 Luoda yhtenevä seutukunnallinen verkostomalli terveyttä edistävien liikuntapalveluiden kehittämiseksi/linjaamiseksi, jossa huomioidaan aikaisemmat/uudet hyvät käytänteet. >> tavoite toteutunut osittain; kaikissa seutukunnissa ko. linjauksia ei ole saatu toteutettua EURA JÄRJESTELMÄ 6/12

7 Tavoite 2 Kehittää seutukunnallisten ja paikallisten yhteistyöfoorumeiden muodostumista osana suunnitelmallista työskentely- ja yhteistyömalleja >> tavoite on toteutunut Tavoite 3 Kehittää laajassa yhteistyössä terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan toimintamalleja sekä luoda palveluketjuja väestön terveysliikuntapalveluiden kehittämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 4 Edistää välillisiä työllisyysvaikutuksia henkilöstön osaamistason kohottamiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi >> tavoite on toteutunut Tavoite 5 Aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia säännölliseen terveyttä edistävään liikuntaan, jossa huomioidaan riskiryhmät ja erityisliikunnan tarpeet >> tavoitteen kuvaus on haasteellista, mutta niissä yhteistyökunnissa missä alku- ja loppukyselyn tulokset kuntakohtaisista terveysliikuntapalveluista on raportoitu, vaikuttavuutta on osoitettavissa. Vaikutukset eri kohderyhmiin Hankkeeseen on osallistunut lähes 900 yksilöitävissä olevaa henkilöä, joista naisia oli noin 700 henkilöä. Suurimman ryhmän muodostivat avoimilla työmarkkinoilla olevat henkilöt, jotka suurimmalta osaltaan olivat kuntaorganisaatioiden työntekijöitä. Esimerkiksi Kunnon hoitaja -koulutuksiin ja kehittämisprosesseihin osallistui noin 300 sosiaali/terveystoimen työntekijää. Kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joita on rekisteröity 320 henkilöä. Suurin osa ko. henkilöistä olivat eläkeiän saavuttaneita. Tässä kohderyhmässä vaikutukset kohdistuivat vertaisohjaajataitojen kehittymisenä vapaaehtoisten toteuttamissa liikuntaryhmissä. Lisäksi kyseisellä kohderyhmällä vaikutukset kohdistuivat myös liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat työttömät ja työmarkkinatuella työskentelevät henkilöt (74). Kyseisen kohderyhmän osalta vaikutukset kohdistuivat terveyden edistämiseen ja liikuntamahdollisuuksien parempaan tarjontaan paikallistasolla. Kehittämishankkeen yhtenä kärkenä ovat olleet eri kohderyhmille kohdennetut koulutukset. Hakkeessa on raportoitu lähes 1500 koulutus- ja henkilöstötyöpäivää, jotka ovat kohdistuneet välittömiin kohderyhmiin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/12

8 Välillisten kohderyhmien osalta vaikutusten arviointi on vaikeaa. Välillisenä kohderyhmä ovat olleet terveysliikuntapalveluita käyttävät asukkaat. Mikäli tätä varovaisesti arvioi, niin hankkeen kuntakyselyjen mukaan ohjattuihin aikuisväestön terveysliikuntapalveluihin osallistuu 10-15% väestöstä. Yhteistyökuntien väestöpohjan osalta tämä tarkoittaisi henkilölle kohdistuvaa vaikutusta parempana terveysliikuntapalveluiden tiedotuksena sekä kattavampana ja laadukkaampana palvelutarjontana. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Kehittämishankkeen innovatiivisuutena voidaan pitää poikkihallinnollista työtapaa, jossa keskeiset toimijat työskentelevät samassa kehittämistiimissä. Käytännössä kyse on yhteisestä toimintojen linjaamisesta, jota on pyritty hahmottamaan kuntakohtaisilla terveysliikunnan organisaatiomalleilla. Sen lisäksi on korostettu seudullisten yhteistyöryhmien koordinointia, jossa terveysliikuntapalveluja voitaisiin linjata johdon ja esimiesten taholta suhteessa kuntastrategioihin. Seudullista (Keski-Karjala) terveysliikunnanohjaajan toimenkuvaa ja käytännön toteutusta voitaneen pitää myös innovatiivisena tapana hakea ratkaisuja seudullisesti toteutetusta toimenkuvasta. Malli jäi kuitenkin vain kokeiluasteelle, sillä kaikki alueen kunnat eivät olleet valmiita sitoutumaan kyseisen toimen perustamiseksi. Innovatiivisena kehittämiskohteena voidaan pitää myös hankkeessa kehitettyä koti- ja palveluasumiseen Hyvät käytännöt -asiakirjaa, jonka sisältöjä linkitettiin sähköiseen potilastietojärjestelmään (Mediatri). Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnan yhteiseksi liikunta- ja harrastekalenteriksi luotiin sähköinen johon eri toimijat voivat maksutta ilmoittaa säännölliset liikunta- ja harrastepalvelutarjontansa. Palvelimen jatkokäytöstä vastaavat pääkäyttäjät: Pohjois-Karjalan Liikunta ry ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Osa hankkeen innovatiivisista tuotteista/toimintatavoista/palveluista on kuvattu hyvät käytännöt osiossa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kehittämishankkeen yhtenä ohjaavana periaatteena oli tasa-arvon periaate. Hankkeen avulla pyritiin tasaamaan kuntien eriarvoisuutta terveyttä edistävien ja soveltavan liikunnan liikuntapalveluiden tarjoamisessa sekä samalla myös edistämään yksittäisten kuntalaisten tasa-arvoisuutta palveluiden saatavuudessa. Samalla tuetiin välillisesti työttömien, syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien hyvinvointia sekä edistetiin väestön terveyserojen kaventumista. Tasa-arvo näkökulmasta voidaan miettiä, kenelle terveysliikuntapalveluja olisi mielekästä suunnata, jotta siitä saavutettavat terveyshyödyt kohdentuisivat oikeaan kohderyhmään. Yksi keskeinen kohderyhmä terveysliikuntapalvelujen suuntaamiselle on ikääntyneet vanhukset, jotka toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat EURA JÄRJESTELMÄ 8/12

9 liian passiivisia. Tai ne keski-ikäiset henkilöt joilla on useita terveysriskejä. Seitti-hankkeessa pyrittiin erityisesti kehittämään vastaavien kohderyhmien terveysliikuntapalvelujen sisältöä ja määrää. Seudullisen (Keski-Karjala) terveysliikunnan ohjaajan toiminnoissa oli erityisesti huomioitu kyseisten kohderyhmien palvelut (mm. seniorikuntosaliryhmät yhteistyössä kotihoidon kanssa, vanhusten ulkoiluryhmät, työttömien kuntokoulustartit jne). 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Seitti-hankkeen aikana kuvattiin viisi hyvää käytäntöä. Kuvaukset on tehty EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyvän hanketoiminnan esittelylomakkeelle, jotka on toimitettu rahoittajaviranomaiselle eteenpäin tiedotettavaksi. - Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt koti- ja palveluasumisessa Pielisen Karjalan alueella - Painonhallintastartin ostopalvelumalli - Seurojen liikkari-toiminta - Seudullinen terveysliikunnanohjaaja - Vertaisohjatun kuntosalitoiminnan tutorointi 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi ovat jo osassa kunnista muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankkeessa toimintoja ohjataan hankelähtöisesti, mutta nyt vastuu on siirretty vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja millä sisällöillä. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi on myös perustettu seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden toiminta jatkuu käytänteen mukaisesti. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Hankkeen järjestämät koulutuspalvelut oli jo suunnitteluvaiheessa haluttu kohdentaa tietyille sektoreille. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta hankkeessa kehitettyjen keinojen avulla. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. EURA JÄRJESTELMÄ 9/12

10 - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita, jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. - Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. Kehitettyjen tulosten hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä tulee jatkaa hankekunnissa. Lisäksi seudullisten terveysliikuntapalvelujen kehittämiseen ja yhteistyöhön tulee jatkossa kiinnittää lisää huomiota. Nyt kehitetyt keinot ovat hyödynnettävissä myös vastaavissa kuntaorganisaatioissa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus % ,30 88 % Kuntien rahoitus % ,87 12 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA SEITTI hanke oli Savo-Karjalan alueella kolmessa seutukunnassa toteutettava terveyttä edistävän ja soveltavan liikunnan verkostohanke, joka toteutettiin ajalla Kehittämishankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää eri organisaatioiden erityis- ja terveysliikunnan palvelurakennetta yhtenevän verkoston luomiseksi. Kokonaistavoite muodostui viidestä osatavoitteesta, joissa painotettiin verkostoitumista ja yhteisten foorumeiden (kunta- ja seutukuntatasolla) muodostumista sekä terveysliikuntapalveluiden parempaa kohdentumista terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin/erityisryhmiin. Lisäksi tavoitteena oli ammattihenkilöstön työssä oppimisen kehittyminen Hanke toteutettiin seuraavissa yhteistyökunnissa: Kuopion seutu: Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi Pielisen Karjala: Lieksa, Nurmes, Valtimo Keski-Karjala: Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Rääkkylä Kehittämishanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä yhteistyökunnat, rahoitus oli Hankkeen keskeisimmät kehittämistoimet/toteutus: - Kuntakohtaisten kehittämistiimien toiminta EURA JÄRJESTELMÄ 10/12

11 - Terveysliikuntapalvelujen sisällön kehittäminen eri sektoreiden kanssa kuntakohtaisten organisaatiomallien mukaisesti - Paikallisten terveysliikuntapalveluja tuottavien yritysten kumppanuus - Seudulliset yhteistyöryhmät (Keski-Karjala Selo-ryhmä, Kuopion seutu TeliRa-ryhmä) - Terveyttä edistävän liikuntapalvelujen seudullinen linjaaminen - VoiTas Kunnon hoitaja -koulutukset (lähes 300 koulutettu) ja hyvien käytäntöjen luominen kotihoidon henkilöstölle - Painonhallintaryhmätoiminnan kehittäminen terveystoimeen - Kohdennettujen terveysliikuntapalvelujen kehittäminen toimialakohtaisesti (mm. liikkuvat leidit, seuralähtöinen liikkari-toiminta (yhteistyössä Pokali), painonhallintastartit, vertaistutor-toiminta jne. - Vertaisohjaajien koulutustoiminta (Liikuttaja-koulutus, vertaisohjaajien treffipäivät ym.) - Kunta- ja seutukuntakohtaisten terveyttä edistävän liikunnan kalentereiden julkaisu vuosina (Keski-Karjala, Nurmes-Valtimo, Lieksa, Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi) - Pohjois-Karjalan sähköisen liikunta- ja harrastekalenterin -palvelimen kehittäminen (yhteistyössä Pohjois-Karjalan Liikunta ry) Hankkeen aikana kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin on sitoutunut yli 50 kunta-alueen toimijaa eri sektoreilta. Vuosien aikana hanketoiminnat kohdistuivat 863 eri henkilöön. Koulutus- ja konsultointipäiviin on käytetty 1500 henkilöstötyöpäivää. Paikallisiin ja alueellisiin lyhytkestoisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui 1242 henkilöä. Projektin aikana on oltu vaikuttamassa yhden uuden yrityksen ja työpaikan luomiseen. Lisäksi hankkeessa luotiin kumppanuuksia 14 yrityksen kanssa. Tuloksia Kehittämistoimien osalta pysyväksi ratkaisuksi kunnissa ovat muodostuneet kuntakohtaiset kehittämistiimit. Hankevaiheessa toimintoja koordinoitiin hankelähtöisesti, mutta vastuuta siirrettiin vaiheittain kuntatoimijoille. Kuntakohtaisissa kehittämistiimeissä työ perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön ja näkemykseen siitä, mitä terveysliikuntapalveluja tuotetaan ja miten. Kuntakohtaisten kehittämistiimien lisäksi perustettiin seudullisia yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena olivat esimiestasoiset terveysliikuntapalvelujen linjaukset. Hankkeen tavoitteiden mukainen terveysliikuntapalvelujen sisältöjen kehittäminen toteutettiin yhteistyönä kuntatoimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti kunnat ja kuntien kehittämistiimien jäsenet vastaavat kehittämistoiminnoista tulevaisuudessa. Mallien ja työssä oppimisen kokemukset ja taidot siirrettiin eri toimijoiden arkityöhön. Esimerkkejä tuloksista. - Kunnon hoitaja -koulutuksen suositukset ja mallit siirrettiin koko organisaatioon osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. - Terveystoimen terveysliikuntatarjontaa kohdennettiin entistä määrätietoisemmin mm. painonhallintaryhmästartit kohdennetusti suuremmassa sairastumisriskissä oleville tai kohdennettua liikuntaneuvontaa moniammatillisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 11/12

12 - Vapaa-aikasektori koordinoi alueellista yhteistyötä kehittämistiimin kautta sekä vastaa paikallisesta terveysliikuntapalveluiden tiedottamisesta eri keinoin. Lisäksi vapaa-aikasektori tuottaa laadukkaita ja kohdennettuja terveysliikuntapalveluja kuntalaisilleen. - Kansalaisopiston kattava liikuntatarjonta mahdollistaa hyvän tarjonnan eri kohderyhmille sekä hajaasutusalueelle. - Yksityiset palvelun tuottajat täydentävät paikallisia palveluja sekä tekevät yhteistyötä mahdollisilla ostopalvelusopimuksilla. - Järjestöt ja seurat ovat aktiivisia vertaistoimijoita jotka vapaaehtoisvoimin tai avustusrahalla/ohjaajapalkkiolla tuottavat matalan kynnyksen ryhmäliikuntapalveluja. Terveysliikunnan palvelujen tiedottamisen kehittämiseksi on luotu käytänteet kunta/seutukuntakohtaisten liikuntakalentereiden julkaisuun. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella on kehitetty sähköinen liikunta- ja harrastekalenteri eri toimijoiden maksuttomaan ilmoitteluun. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiasiakirjat säilytetään arkistoituna seuraavassa paikassa: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Siltakatu 10 A Joensuu Yhteyshenkilö: talousihteeri Raija Myller puh Päiväys ja allekirjoitus Kari Hyvärinen liikuntakoordinaattori EURA JÄRJESTELMÄ 12/12

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen, liikuntapalvelujen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot