LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hanke oli soveltavan liikunnan kehittämis- ja konsultointihanke. Projektin lähtökohta oli viedä käytäntöön Erityisliikuntaa kuntiin projektin luoma toimintatapamalli erityisryhmien liikunnanjärjestämisessä. Kehittämistyö aloitettiin Erika-hankkeessa Keski-Karjalassa. Hankkeeseen osallistui Pohjois-Karjalasta 12 kuntaa: Valtimo, Juuka, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Eno, Kontiolahti, Pyhäselkä, Kitee, Tohmajärvi, Kesälahti ja Rääkkylä. Hanke aloitettiin kuntakohtaisella peruskartoituksella soveltavan liikunnan nykytilanteesta. Peruskartoituksen pohjalta kunnat määrittivät itse kehitystarpeensa, minkä pohjalta luotiin jokaiseen hankekuntaan soveltavan liikunnan kuntakohtainen organisaatiomalli. Näiden toimenpiteiden ja kehittämistarpeiden eteenpäin viemiseksi perustettiin hankekuntiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (SOLO). Kehittämistyöryhmiin valittiin kuntien keskeisten toimialojen edustajat, kansalaisopistot ja järjestöjen edustajat. Nämä työryhmät jatkavat kehittämistyötään myös hankkeen päätyttyä. Seutukunnallinen kehittämistyöryhmä oli perustettu Keski-Karjalaan jo ERIKA-hankkeen aikana. Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hankkeen aikana yhteistyö Keski-Karjalassa tiivistyi ja SELO-työryhmä kokeili myös uusia toimintamuotoja. Keski-Karjalassa SELO-työryhmä jatkaa aktiivista yhteistyötä hankkeen päätyttyä. Muissa hankekunnissa ei nähty tarpeelliseksi vielä tässä vaiheessa perustaa seutukunnallista kehittämistyöryhmää. Soveltavan liikunnan tiedonvälitystä tuettiin ja lisättiin hankekunnissa. Yhtä hankekunnista lukuun ottamatta ilmestyi hankkeen aikana soveltavan liikunnan kalenteri. Keski-Karjalan alueella se toteutettiin seutukunnallisesti yhteisenä ja muissa kunnissa kuntakohtaisena. Hanke järjesti myös kolme vertaisohjaajakoulutusta: 1) vertaisohjaajien starttikoulutus 2) vertaisohjaajien vesiliikunta ja sovelletut pelit ja leikit -koulutus ja 3) ikääntyneiden tasapaino- ja kuntosalikoulutus. Koulutuksiin osallistui keskimäärin 65 henkilöä/koulutus. Osa osallistujista oli hoitohenkilökuntaa mm. vuodeosastoilta ja palvelukodeista. Lisäksi hanke koulutti Kontiolahden koti- ja palveluasumisen hoitajia kotivoimisteluohjelman ohjaamisen lisäämiseksi kotikäyntien yhteyteen. Koulutukseen osallistui 50 kodinhoitajaa. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtökohta: Liikunnalla on suoria yhteyksiä eräiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Säännöllinen liikunta liittyy kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden pienenemiseen. Liikunta ehkäisee myös aikuistyypin diabetestä ja auttaa painonhallinnassa. Liikunnan on havaittu liittyvän myös paksusuolen syövän ja osteoporoosin vähenemiseen. Liikunnalla on keskeinen vaikutus tärkeisiin vaaratekijöihin kuten verenpaineen alenemiseen, veren lipidiprofiilin paranemiseen sekä edullisia vaikutuksia veren hermostaattisiin tapahtumiin. Lisähyötyä liikunnasta saadaan myös ikääntyneiden toimintakyvyn kohenemiseen sekä lievissä depressiivisissä sairauksissa. Liikunnan yksilöllisten hyötyjen lisäksi saavutetaan yhteiskunnallisia

2 ja kansantaloudellisia säästöjä. Lisäksi valtionhallinnon erityisliikunnan arviointiraportin mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Itä-Suomen kuntien erityisliikunnanresursseihin, erityisliikunnan kunnallisiin järjestötukiin lähes kaikissa kunnissa sekä yhteistyön kehittämiseen eri hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Projektin tavoitteet: Projektin tavoitteena oli kehittää Pohjois-Karjalan kuntien mahdollisuuksia tarjota soveltavan liikunnan palveluja kuntalaisilleen huomioiden kuntien omat tavoitteet, tarpeet ja resurssit sekä kehittää seutukunnallista ja kuntien sisäistä yhteistyötä konsultoinnin, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Erityisesti hankkeessa korostettiin kunnan eri toimialojen, kansalaisopistojen, yritysten ja järjestöjen, välistä yhteistyötä yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. Kohderyhmä: Projektin varsinaisina kohderyhminä olisivat tahot, jotka ovat toteuttamassa ja vaikuttamassa soveltavan liikunnan palveluihin eli kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, soveltavan liikunnan osalta koulutoimi sekä liikuntatoimen henkilöstö. Sen lisäksi keskeisinä kohderyhminä ovat kansalaisopistot, yritykset, vammais- ja erityisliikuntajärjestöjen paikallisyhdistykset ja urheiluseurat. Välillisenä kohderyhmänä olivat soveltavan liikunnan määritelmän mukaan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät henkilöt sekä kaikki sellaiset henkilöt, joilla eroavaisuudet ilmenevät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina ilmiöinä. Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, jonka toteuttamisen edellytyksiä (suoritus, välineet, ympäristö) on muunnettu ja kehitetty siten, että liikuntaa voivat toteuttaa myös henkilöt, joilla sairauksien vammojen tai vajavuuksien takia on rajoituksia tai esteitä toteuttaa tavanomaista liikuntaa tavanomaisessa ympäristössä Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeeseen osallistuivat kuntien sosiaali- terveystoimen organisaatiot, erityisopetuksen ja liikuntatoimen henkilöstö sekä kansalaisjärjestöjen edustajat ja lisäksi joko välillisesti tai välittömästi vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin tai iäkkäisiin kuuluvat henkilöt. Valtimolla, jossa kunta ostaa liikuntatoimen palvelut urheiluseura Valtimon Vasamalta, hankkeen toiminta kohdentui kyseisessä kunnassa pitkälti Valtimon Vasaman toimintaan. Hankkeella ei ollut yksilöitävissä muita erillisiä yrityksiä, joihin hankkeen toiminta olisi kohdentunut. Projektin toteutus ja eri tahojen välinen yhteistyö Hankkeen toteutus: Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, jonka toiminnanjohtajana toimii Vesa Korpelainen. Hanke palkkasi projektikoordinaattori Arja Pirhosen kokoaikaiseksi ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärisen osa-aikaiseksi (33%) toteuttamaan hankkeen käytännön toimenpiteitä. Hanke kesti kokonaisuudessaan vuoden Toiminta eteni etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti seuraavasti: Kuntakohtaiset peruskartoitukset soveltavan liikunnan nykytilasta, tammi-helmikuu

3 Kuntakohtaisten työryhmien perustaminen (SOLO), maaliskuu Kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat, maaliskuu Kuntakohtaiset organisaatiomallit, huhtikuu Yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, toukokuu Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen 3 kpl, elo-syyskuu Soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen samanaikaisesti hankekunnissa, elokuu Soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille, -nuorille ja ikääntyneille seutukunnallisesti Kiteellä ja kuntatasoisesti Kontiolahdessa, syyskuu Kuntien sitoutuminen hankkeella luotujen toimintamallien toteuttamiseen kunnissa ja seutukunnissa, lokakuu Palautekysely hankkeen toteutumisesta ja soveltavan liikunnan nykytilasta, marraskuu Kotivoimisteluohjelman opetus ja ohjaus Kontiolahden koti- ja laitoshoitajille, marraskuu Toinen yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, joulukuu Hanke päättyi Hankkeen päättymisen jälkeen: SOLO-työryhmän jäsenet on nimetty ja työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa. liikunta/vapaa-aikasihteeri toimii koollekutsujana. SOLO-työryhmät keräävät keväisin materiaalin kuntatasoista liikuntakalenteria varten. Keski-Karjalassa SELO-työryhmälle on valittu uusi puheenjohtaja ja toiminta jatkuu säännöllisillä kokoontumisilla. SELO-työryhmä huolehtii seutukunnallisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaisusta syksyisin. Eri tahojen välinen yhteistyö: Huolimatta hankkeen lyhytaikaisuudesta hankkeen aikana saatiin luotua toimiva ja tiivis yhteistyö eri toimialojen välillä. Myös yhteistyö toimialojen ja kolmannen sektorin välillä on osoittautunut hyödylliseksi. Soveltavan liikunnan organisaatiomallin toteuttaminen sitouttaa kunnat toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Karjalan kansanterveys ry vastasi Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen palkkaamat projektikoordinaattori Arja Pirhonen ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärinen vastasivat käytännön toimista. Kahdeksan kuntaa muodosti kaksi yhtenäistä seutukuntaa: Keski-Karjala ja Pielisen Karjala ja loput neljä kuntaa olivat Joensuun seudun seutukunnasta. Ohjausryhmään kuului: Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen (puh.joht) ja projektikoordinaattori Arja Pirhonen (siht), Itä- Suomen lääninhallituksen edustaja Pirjo Rimpiläinen, Kuopion yliopiston edustaja Heikki Pekkarinen, Itä-Suomen liikuntaopiston edustaja Miia Eronen, hankekunnista seutukuntien edustajat Keski-Karjalasta Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen, Pielisen Karjalasta Lieksan liikuntasihteeri Jarmo Honkanen ja Joensuun seudusta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen. Hankkeen valvojana toimii Itä-Suomen lääninhallituksesta Raimo Kalevi. Ohjausryhmä ohjasi ja valvoi hankkeen etenemistä ja toteutumista. SOLO-työryhmien puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori ja sihteerinä liikuntasuunnittelija. SOLO-työryhmä koostui kunnan eri toimialojen edustajista (terveys-, sosiaali-, sivistys-, ja liikuntatoimi), kansalaisopiston edustajasta, kuntoutuslaitosten edustajista, yksityisen sektorin edustajista sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajista.

4 Hanketyöntekijät laativat kokouksista muistiot, jotka kunnan liikunta/vapaa-aikasihteerit tarkistivat, ennen kuin ne laitettiin kokousedustajille jakoon. Lisäksi muistiot lähetettiin Itä-Suomen lääninhallituksen Pirjo Rimpiläiselle. Kunnan liikunta/vapaa-aikasihteeri huolehti hankkeen tiedottamisesta, kokouskutsuista, ym. informaatiosta kunnassa. Hankkeen päätyttyä kuntien liikunta/vapaa-aikasihteerit toimivat työryhmien koollekutsujina ja puheenjohtajina. SELO-työryhmän puheenjohtajana toimi Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen. Marraskuussa - 07 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Rääkkylän vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen. Kokouksissa toimi sihteerinä projektikoordinaattori. SELO-työryhmä koostui Keski-Karjalan kuntien liikunta/vapaa-aikasihteereistä, ja suurimmasta erityisliikunnan järjestäjistä kunnissa. Kuntien edustajat toimivat yhteistyölinkkinä kuntien SOLO-työryhmien ja SELO-työryhmän välillä. Kokouksista projektikoordinaattori laati muistiot. Muistiot lähetettiin SELO-työryhmän jäsenille ja Itä-Suomen lääninhallitukseen Pirjo Rimpiläiselle. Ohjausryhmässä seutukuntien edustajat informoivat toimintaansa ohjausryhmälle, missä toiminta kirjattiin pöytäkirjaan. Pöytäkirja lähetettiin ohjausryhmän lisäksi hankkeen valvojalle. Yhteistyö eri toimijatahojen, toimijoiden ja työryhmien kesken on ollut rakentavaa ja monipuolista. Kansainvälinen yhteistyö Hanketta on esitelty Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen kansainvälisille vierailijoille ja virolaiselle vierailijaryhmälle. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta tehtiin erillinen esite, jota jaettiin laajasti Pohjois-Karjalaan. Projektikoordinaattori laati useita lehdistötiedotteita sekä informoi lehdistöä hankkeen järjestämistä tapahtumista. Projektikoordinaattori on osallistunut eri yhdistysten vuosi- ym. kokouksiin ja kertonut soveltavan liikunnan tarjonnasta ja liikunnan tärkeydestä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi projektikoordinaattori ja liikuntasuunnittelija ovat informoineet hankkeesta ja siihen liittyvistä asioista useissa maakunnallisissa koulutustilaisuuksissa. Hanke on ollut esillä myös Pohjois- Karjalan kansanterveys ry:n sivuilla Lisäksi hankkeella oli oma osasto kansanterveyden keskuksen järjestämille Terveysmessuilla Joensuussa syyskuussa Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Projektisuunnitelman kokonaistavoitteen mukaan projektin tehtävänä oli kehittää seutukunnallista ja kuntien välistä yhteistyötä eri keinoin. Tämän asetetun kokonaistavoitteen mukaisesti hanke onnistui kuntakohtaisessa kehittämistyössä, mutta seutukunnallisen yhteistyön kehittämisessä tavoitetta ei täysin saavutettu. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena oli, että kuntien välinen seudullinen vuoropuhelu ja toimintojen suunnitelmallisuus lisääntyisi (SELO-työryhmätoiminta). Ainoastaan Keski-Karjalan kunnissa seutukunnallinen yhteistyö on ollut toimivaa aikaisemman kehitystyön tuloksena. Asetettu kokonaistavoite seutukunnallisen yhteistyön lisääntymisestä oli haasteellinen sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvittelytyö oli vasta käynnistymässä useimmissa kunnissa. Lisäksi kehittämishankkeen prosessin vieminen yhden vuoden toteutuksena oli käytännössä haasteellinen. Jo pelkästään kuntien sisäisen yhteistyön ja toimivien palveluketjujen luominen vie oman aikansa. Useimmissa kunnissa toiminta rakentuu hallintokunnittain sektorimaisesti, jolloin eri toimijoiden yhteistyö jää vähäiseksi. Useissa kunnissa mielipide seutukunnalliselle yhteistyölle oli tarpeeton tai kielteinen. Perusteluna olivat mm. pitkät välimatkat, henkilöstöresurssien rajallisuus ja toimintakulttuurin erot.

5 Hankkeeseen osallistui 12 kuntaa, täten kuntakohtainen konsultointi jää rajalliseksi. Tämä asia oli tiedostettu jo alkuvaiheessa, joten prosessi suunniteltiin kausikohtaisiin kuntakäynteihin (4 x vuodessa) sekä kuntatoimijoiden keskinäiseen vuoropuheluun. Käytännössä tämä toimijoiden välinen vuoropuhelu jäi kuitenkin useimmissa kunnissa vähäiseksi. Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Kokonaisuutena kehittämishankkeen toteuttaminen yhden vuoden mittaisena prosessina on ongelmallinen. Toimijoiden välisen yhteistyön ja palveluketjujen kehittäminen vaatii pidemmän ajan, joten vastaavien kehittämishankkeiden toteutus tulee olla pitempiaikainen (vähintään 2-3 vuotta). Seutukunnallisen yhteistyön luomisessa ei onnistuttu Pielisen Karjalassa eikä Joensuun seudulla. Keski-Karjalan osalta kehitystyö on tiivistynyt edelleen aikaisempien kehittämistoimien myötä. Seutukunnallisen yhteistyön kehittymisen osalta keskeistä on se, että kaikki seudun kunnat ovat osallisena prosessissa. Esim. Joensuun seudun osalta yhteistyön muodostumista vaikeutti se, että kaikki kunnat eivät olleet sitoutuneet hankkeeseen. Vastaavasti Pielisen Karjalan osalta kuntien väliset välimatkat muodostavat erään haasteen yhteistyölle. Seudullinen yhteistyö pitää nähdä enemmän voimavaraksi, jota voidaan hyödyntää mm. alueellisesti järjestettävinä koulutuksina, jolloin kustannuksia voidaan jakaa eri kuntien kesken. Lisäksi hyvien käytänteiden levittäminen ja ideointi olisi tärkeää toimintojen sisällön kehittämisessä. Seutukunnallinen yhteistyöryhmän toiminta olisikin eri mahdollisuuksien ideoimista ja hyödyntämistä seudullisesta näkökulmasta. Hankkeen tavoitteen mukaisesti nyt on kuitenkin luotu 12 kuntaan kuntakohtaiset työryhmät, jossa toiminoja kehitetään edelleen hankkeen aikana luotujen käytäntöjen pohjalta (SOLO työryhmätoiminta, kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosittaiset päivitykset, kuntakohtaiset liikuntakalenterit). Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus konkreettisista tuloksista 1) Kuntakohtaisten soveltavan liikunnan peruskartoitusten tekeminen lähtötilanteen kartoittamiseksi. Hankkeen alussa tehtiin alkukartoitus kyselyn muodossa. Vastaukset saatiin kaikista hankekunnista, mutta vastaukset oli laadittu pääsääntöisesti toimialoittain eli vastauksissa nousi esiin tietämättömyys toisen toimialan järjestämästä toiminnasta, joten vastaukset olivat puutteellisia. Hankkeen lopussa tehtiin loppupalaute, pääosin samalla kyselyllä kuin alussa. Nyt vastaukset laadittiin kunnissa yhteistyöryhmissä. Nyt saadut vastaukset kuvasivat paremmin kuntien soveltavan liikunnan tilannetta. 2) Kuntakohtaiset kehittämistyöryhmien (SOLO) perustaminen ja toiminta Jokaiseen hankekuntaan perustettiin kuntakohtainen soveltavan liikunnan kehittämistyöryhmä. Ryhmä koostui liikuntatoimen, sosiaali-, terveys- ja koulutoimen edustajista sekä yhdistyksistä ja järjestöistä sekä yksityissektorin edustajista, joiden toimintaan kuuluu soveltavan liikunnan järjestäminen. Ryhmä kokoontui keskimäärin 4 kertaa vuodessa. Sen tehtäviin kuului soveltavan liikunnan kehittäminen kuntatasolla, yhteistyön luominen eri toimialojen välille, informaation jakaminen soveltavasta liikunnasta kuntalaisille ja sidosryhmille, mahdollisten soveltavan liikunnan tapahtumien järjestäminen.

6 SOLO työryhmän keskeinen toiminta jatkossa on kuntakohtaisten soveltavanliikunnan kalenterin julkaiseminen syksyisin. 3) Kuntakohtaiset organisaatiomallit Jokaisessa hankekunnassa laadittiin soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomalli, joka selkiytti kunnan soveltavan liikunnan toteuttamista. Kuntien kehittämistyöryhmät päivittävät vuosittain organisaatiomallin, jos he kokevat sen toimintaansa selkeyttäväksi työvälineeksi. Mallin myötä kunnissa on keskusteltu soveltavan liikunnan tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena olisi, että soveltavan liikunnan toteutus jakautuisi jatkossa mahdollisimman monelle eri sektorille. 4) Seutukunnallisen työryhmän (SELO) perustaminen ja toiminta Aikaisemman hankkeen (ERIKA) aikana on Keski-Karjalan seutukuntaan perustettu seutukunnallinen yhteistyöryhmä (SELO). Sen tarkoituksena on kehittää soveltavaa liikuntaa seutukunnallisesti. Työryhmä on toiminut aktiivisesti nyt 3 vuotta ja se jatkaa edelleen toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Ryhmä koostuu liikuntatoimen edustajista ja kuntakohtaisesti aktiivisista soveltavan liikunnan järjestäjistä. Keski-Karjalan SELOtyöryhmän toimintamuotoja ovat mm. seutukunnallisesti yhteisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen vuosittain, Seutukunnallisen soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomallin päivittäminen vuosittain, soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille ja nuorille. Keski-Karjalan SELO-työryhmä on toiminut tavoitteellisesti ja sen toimintakykyisyys ja vaikuttamismahdollisuudet on huomattu. Muissa seutukunnissa (Joensuun seutu ja Pielisen Karjala) on keskusteltu seutukunnallisesta yhteistyöstä, mutta sen toimintamuoto olisi jatkossa yhteisen koulutuksen järjestämisen muodossa. Muulle yhteistyölle ei tässä vaiheessa vielä ole tarvetta. Konkreettiset tulokset: Soveltavan liikunnan tilanteen kartoittaminen kunnissa alku- ja loppukartoituksen avulla SOLO-työryhmien perustaminen SELO-työryhmän toiminnan jatkuminen Keski-Karjalassa Kuntakohtaisten soveltavanliikunnan organisaatiomallien laadinta kunnissa Kuntakohtaiset ja seutukunnallinen soveltavanliikunnan kalenteri Eri toimialojen välinen yhteistyö Vertaisohjaajakoulutuksen järjestäminen (3 kpl) Vertaisohjaajatoiminnan käynnistyminen Kodinhoitajien aktiivinen mukaantulo kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen Mielenkiinnon herääminen soveltavaa liikuntaa kohtaan kuntalaisten keskuudessa. Työllisyyteen liittyvät välittömät vaikutukset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Toiminimellä toimiville liikunnanohjaajille (2 kpl) on saatu lisää ohjaustunteja, kun kunnat ovat huomanneet soveltavan liikunnan lisäämisen tarpeen. Työpaikat ja uudet yritykset Ei vaikutusta

7 Välilliset työllisyysvaikutukset Välillisesti hanke on vaikuttanut esim. edistämällä soveltavan liikunnan ryhmiin osallistuneiden työkuntoa mm. mielenterveyskuntoutujat ja TULE-ongelmaiset. Lisäksi hankkeella on tuettu kuntahenkilöstön ammatillista osaamista. Konsultoinnin ja yhteistyön kautta on myös tuettu työssä jaksamista. Projektin innovatiivisuus Hankkeella kehitettiin uudet työskentelymallit kuntien eri toimialojen ja järjestöjen välille ja näin on saatu kehitettyä yhtenäinen soveltavan liikunnan palveluketju. Soveltavan liikunnan kalenterien avulla (kuntakohtaiset ja seutukunnallinen) on saatu kerättyä yhtenevät ja tarkennetut tiedot:- yhteinen ryhmäilmoittautumiskaavake, jokaisesta kunnasta löytyy vesiliikunta, kuntosali ja muut liikuntaryhmät joko päiväkohtaisesti tai aihekohtaisesti, yhtenevät tiedot: aika, paikka, tavoitteet ja kohderyhmä, yhteinen kalenterien ilmestymisajankohta ja jakelupaikat kirjastot, apteekit, terveyskeskus/ajanvaraus, liikunta/vapaa-aikatoimistot Hankkeella on luotu pohjaa vertaisohjaajatoiminnalle. Vertaisohjaajatoiminnalla pystytään helpottamaan soveltavan liikunnan ohjaajapulaa. Moni ammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on saanut jalansijan kuntien soveltavan liikunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kunnat ovat sitoutuneet jatkamaan poikkihallinollista yhteistyötä hankkeen päätyttyäkin. Myös kolmas sektori on vahvasti toiminnassa mukana. Keski-Karjalassa monimuotoinen liikunnanohjaus ja -neuvonta on juurtunut osaksi yhteistä toimintaa. Hankkeen aikana on perustettu 97 uutta soveltavan liikunnan ryhmää. Ryhmät on perustettu tarvelähtöisesti tai ryhmä on jo aikaisemmin toiminut mutta tarkentamalla kohderyhmää ja ryhmän tavoitteita on saatu se soveltavan liikuntatoimintaan sopivaksi. Kaikille hankkeen aikana perustetuille ryhmille on myös jatkotoiminta taattu joko vertaisohjattuina ryhminä, kansalaisopistojen ryhminä tai muun tahon järjestämänä. Diagnoosipohjaisista ryhmistä on siirrytty pääsääntöisesti toimintatason mukaan jaettuihin ryhmiin. Uusia sidosryhmiä on saatu mukaan toimintaan mm. Kaprakan kuntoutuslaitos Liperissä, Pääskynpesän kuntoutuslaitos Ilomantsissa, Sotkan kylpylä Nurmeksessa, Pohjois-Karjalan Liikunta Uusia liikuntamuotoja on saatu mukaan: esim. Rääkkylässä XL-jumppa huomattavasti ylipainoisille, seniorikuntosalitoimintaa on lähes kaikissa kunnissa, pelikerhoja nuorille vähän liikuntaa harrastaville ja vähän liikkuville miehille omat liikuntakerhot ainakin Tohmajärvellä, Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi kodinhoitajille järjestettiin koulutustilaisuuksia Kontiolahdessa ja Nurmeksessa. tavoitteena kouluttaa ja aktivoida kodinhoitajia kuntouttavaan hoitotyöhön sekä kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen asiakkaille. Molemmissa kunnissa kokeilu on vielä kesken. Toiminnan jatkuvuus Kehittämishankkeen välittöminä tuloksina on toteutettu: alku- ja loppukartoitus arvioinnin ja kokonaistilanteen selvittämiseksi kuntakohtaisten kehittämistiimien (SOLO) perustaminen 12 kuntaan kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallit kuntakohtaiset liikuntakalenterit + seudullinen liikuntakalenteri Keski-Karjalassa

8 Pysyvät vaikutukset: Näillä välittömillä tuloksilla on tuettu kuntakohtaisen työskentelymallin (SOLO) syntymistä. Keskeistä siinä on, että työryhmät ja puheenjohtaja on nimetty jatkotyöskentelyn turvaamiseksi. Kuntakohtaisten työryhmien puheenjohtajuutta on hyvä kierrättää vuosittain, jotta kehittämistyölle saadaan eri toimijoiden näkemystä. Lisäksi vuosittain kannattaa valita erillisteema, jonka eteen tehdään yhteistä kehittämistyötä. Keski-Karjalan osalta myös seudullisen yhteistyön tiivistymiselle on selkeät tavoitteet ja toimintamallit. Muiden kuntien osalta seudullisen yhteistyön kehittyminen liittyy ainakin osittain kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä on mm: Soveltavan liikunnan kuntakohtainen koordinointi ja toteutus eri toimijoiden yhteistyössä Soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosikohtainen päivitys Kausi/vuosikohtaisen liikuntakalenterin toteutus Vertaisohjaajatoiminnan edelleen kehittäminen Soveltavan liikunnan palvelujen sisältökehitys ja palveluketjujen luominen Seudullisen työryhmän tehtävänä on mm: Koordinoida alueellisesti soveltavan liikunnan toteutusta (ideointi, koulutus, tiedotus). Tulosten jatkohyödyntäminen: Mahdollisen Savo-Karjalan alueelle laajenevassa jatkohankkeessa (SEITTI 2010 Terveyttä edistävää ja soveltavaa liikuntaa Savo-Karjalaan -seutukunnallinen verkostohanke) hyödynnetään niitä kokemuksia ja tuloksia, joita Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttamissa kehittämishankkeissa on kehitetty.

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi hieman Pohjois-Karjalassa oli marraskuun

Lisätiedot

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Siun sote palvelupaketeissa 2014 palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vuoden lopussa lähes 13.000 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN I LIEKSA NURMES VALTIMO JUUAN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA LIPERIN KUNTA OUTOKUMMUN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN Tehty 10.03.2014 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN 2 (5) LÄHTÖKOHDAT Tämän osallistumis-

Lisätiedot

JELPPIVERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN

JELPPIVERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN VERKKO MAHDOLLISUUS YLIKUNNALLISEEN NUORISOTYÖHÖN H E L I S O M E R O, K O O R D I N A A T T O R I J E L P P I V E R K K O - N U O R T E N A K T I V O I N T I P A L V E L U VERKKO NUORTEN AKTIVOITIPALVELU

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu Pohjois-Karjalassa valtakunnan keskitasoa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 26.6.2012 klo 9.00 Työttömänä 9.800 pohjoiskarjalaista Työttömien määrä väheni Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 11.679 Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois-Karjalassa vuosina

Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois-Karjalassa vuosina POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN TIEDOTE 21.2.2012 julkaisuvapaa klo 9.00 POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSTILANNE 31.1.2012 Työttömiä työnhakijoita 11.247 Pohjois-Karjalassa oli tammikuun lopussa työttömänä työnhakijana

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä Pohjois-Karjalassa yli 12.500 Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä

Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä Carelicum 9.5.2014 Virpi Ansio, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön jatkuvuus Joensuussa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot