LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hanke oli soveltavan liikunnan kehittämis- ja konsultointihanke. Projektin lähtökohta oli viedä käytäntöön Erityisliikuntaa kuntiin projektin luoma toimintatapamalli erityisryhmien liikunnanjärjestämisessä. Kehittämistyö aloitettiin Erika-hankkeessa Keski-Karjalassa. Hankkeeseen osallistui Pohjois-Karjalasta 12 kuntaa: Valtimo, Juuka, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Eno, Kontiolahti, Pyhäselkä, Kitee, Tohmajärvi, Kesälahti ja Rääkkylä. Hanke aloitettiin kuntakohtaisella peruskartoituksella soveltavan liikunnan nykytilanteesta. Peruskartoituksen pohjalta kunnat määrittivät itse kehitystarpeensa, minkä pohjalta luotiin jokaiseen hankekuntaan soveltavan liikunnan kuntakohtainen organisaatiomalli. Näiden toimenpiteiden ja kehittämistarpeiden eteenpäin viemiseksi perustettiin hankekuntiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (SOLO). Kehittämistyöryhmiin valittiin kuntien keskeisten toimialojen edustajat, kansalaisopistot ja järjestöjen edustajat. Nämä työryhmät jatkavat kehittämistyötään myös hankkeen päätyttyä. Seutukunnallinen kehittämistyöryhmä oli perustettu Keski-Karjalaan jo ERIKA-hankkeen aikana. Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hankkeen aikana yhteistyö Keski-Karjalassa tiivistyi ja SELO-työryhmä kokeili myös uusia toimintamuotoja. Keski-Karjalassa SELO-työryhmä jatkaa aktiivista yhteistyötä hankkeen päätyttyä. Muissa hankekunnissa ei nähty tarpeelliseksi vielä tässä vaiheessa perustaa seutukunnallista kehittämistyöryhmää. Soveltavan liikunnan tiedonvälitystä tuettiin ja lisättiin hankekunnissa. Yhtä hankekunnista lukuun ottamatta ilmestyi hankkeen aikana soveltavan liikunnan kalenteri. Keski-Karjalan alueella se toteutettiin seutukunnallisesti yhteisenä ja muissa kunnissa kuntakohtaisena. Hanke järjesti myös kolme vertaisohjaajakoulutusta: 1) vertaisohjaajien starttikoulutus 2) vertaisohjaajien vesiliikunta ja sovelletut pelit ja leikit -koulutus ja 3) ikääntyneiden tasapaino- ja kuntosalikoulutus. Koulutuksiin osallistui keskimäärin 65 henkilöä/koulutus. Osa osallistujista oli hoitohenkilökuntaa mm. vuodeosastoilta ja palvelukodeista. Lisäksi hanke koulutti Kontiolahden koti- ja palveluasumisen hoitajia kotivoimisteluohjelman ohjaamisen lisäämiseksi kotikäyntien yhteyteen. Koulutukseen osallistui 50 kodinhoitajaa. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtökohta: Liikunnalla on suoria yhteyksiä eräiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Säännöllinen liikunta liittyy kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden pienenemiseen. Liikunta ehkäisee myös aikuistyypin diabetestä ja auttaa painonhallinnassa. Liikunnan on havaittu liittyvän myös paksusuolen syövän ja osteoporoosin vähenemiseen. Liikunnalla on keskeinen vaikutus tärkeisiin vaaratekijöihin kuten verenpaineen alenemiseen, veren lipidiprofiilin paranemiseen sekä edullisia vaikutuksia veren hermostaattisiin tapahtumiin. Lisähyötyä liikunnasta saadaan myös ikääntyneiden toimintakyvyn kohenemiseen sekä lievissä depressiivisissä sairauksissa. Liikunnan yksilöllisten hyötyjen lisäksi saavutetaan yhteiskunnallisia

2 ja kansantaloudellisia säästöjä. Lisäksi valtionhallinnon erityisliikunnan arviointiraportin mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Itä-Suomen kuntien erityisliikunnanresursseihin, erityisliikunnan kunnallisiin järjestötukiin lähes kaikissa kunnissa sekä yhteistyön kehittämiseen eri hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Projektin tavoitteet: Projektin tavoitteena oli kehittää Pohjois-Karjalan kuntien mahdollisuuksia tarjota soveltavan liikunnan palveluja kuntalaisilleen huomioiden kuntien omat tavoitteet, tarpeet ja resurssit sekä kehittää seutukunnallista ja kuntien sisäistä yhteistyötä konsultoinnin, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Erityisesti hankkeessa korostettiin kunnan eri toimialojen, kansalaisopistojen, yritysten ja järjestöjen, välistä yhteistyötä yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. Kohderyhmä: Projektin varsinaisina kohderyhminä olisivat tahot, jotka ovat toteuttamassa ja vaikuttamassa soveltavan liikunnan palveluihin eli kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, soveltavan liikunnan osalta koulutoimi sekä liikuntatoimen henkilöstö. Sen lisäksi keskeisinä kohderyhminä ovat kansalaisopistot, yritykset, vammais- ja erityisliikuntajärjestöjen paikallisyhdistykset ja urheiluseurat. Välillisenä kohderyhmänä olivat soveltavan liikunnan määritelmän mukaan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät henkilöt sekä kaikki sellaiset henkilöt, joilla eroavaisuudet ilmenevät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina ilmiöinä. Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, jonka toteuttamisen edellytyksiä (suoritus, välineet, ympäristö) on muunnettu ja kehitetty siten, että liikuntaa voivat toteuttaa myös henkilöt, joilla sairauksien vammojen tai vajavuuksien takia on rajoituksia tai esteitä toteuttaa tavanomaista liikuntaa tavanomaisessa ympäristössä Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeeseen osallistuivat kuntien sosiaali- terveystoimen organisaatiot, erityisopetuksen ja liikuntatoimen henkilöstö sekä kansalaisjärjestöjen edustajat ja lisäksi joko välillisesti tai välittömästi vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin tai iäkkäisiin kuuluvat henkilöt. Valtimolla, jossa kunta ostaa liikuntatoimen palvelut urheiluseura Valtimon Vasamalta, hankkeen toiminta kohdentui kyseisessä kunnassa pitkälti Valtimon Vasaman toimintaan. Hankkeella ei ollut yksilöitävissä muita erillisiä yrityksiä, joihin hankkeen toiminta olisi kohdentunut. Projektin toteutus ja eri tahojen välinen yhteistyö Hankkeen toteutus: Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, jonka toiminnanjohtajana toimii Vesa Korpelainen. Hanke palkkasi projektikoordinaattori Arja Pirhosen kokoaikaiseksi ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärisen osa-aikaiseksi (33%) toteuttamaan hankkeen käytännön toimenpiteitä. Hanke kesti kokonaisuudessaan vuoden Toiminta eteni etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti seuraavasti: Kuntakohtaiset peruskartoitukset soveltavan liikunnan nykytilasta, tammi-helmikuu

3 Kuntakohtaisten työryhmien perustaminen (SOLO), maaliskuu Kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat, maaliskuu Kuntakohtaiset organisaatiomallit, huhtikuu Yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, toukokuu Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen 3 kpl, elo-syyskuu Soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen samanaikaisesti hankekunnissa, elokuu Soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille, -nuorille ja ikääntyneille seutukunnallisesti Kiteellä ja kuntatasoisesti Kontiolahdessa, syyskuu Kuntien sitoutuminen hankkeella luotujen toimintamallien toteuttamiseen kunnissa ja seutukunnissa, lokakuu Palautekysely hankkeen toteutumisesta ja soveltavan liikunnan nykytilasta, marraskuu Kotivoimisteluohjelman opetus ja ohjaus Kontiolahden koti- ja laitoshoitajille, marraskuu Toinen yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, joulukuu Hanke päättyi Hankkeen päättymisen jälkeen: SOLO-työryhmän jäsenet on nimetty ja työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa. liikunta/vapaa-aikasihteeri toimii koollekutsujana. SOLO-työryhmät keräävät keväisin materiaalin kuntatasoista liikuntakalenteria varten. Keski-Karjalassa SELO-työryhmälle on valittu uusi puheenjohtaja ja toiminta jatkuu säännöllisillä kokoontumisilla. SELO-työryhmä huolehtii seutukunnallisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaisusta syksyisin. Eri tahojen välinen yhteistyö: Huolimatta hankkeen lyhytaikaisuudesta hankkeen aikana saatiin luotua toimiva ja tiivis yhteistyö eri toimialojen välillä. Myös yhteistyö toimialojen ja kolmannen sektorin välillä on osoittautunut hyödylliseksi. Soveltavan liikunnan organisaatiomallin toteuttaminen sitouttaa kunnat toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Karjalan kansanterveys ry vastasi Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen palkkaamat projektikoordinaattori Arja Pirhonen ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärinen vastasivat käytännön toimista. Kahdeksan kuntaa muodosti kaksi yhtenäistä seutukuntaa: Keski-Karjala ja Pielisen Karjala ja loput neljä kuntaa olivat Joensuun seudun seutukunnasta. Ohjausryhmään kuului: Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen (puh.joht) ja projektikoordinaattori Arja Pirhonen (siht), Itä- Suomen lääninhallituksen edustaja Pirjo Rimpiläinen, Kuopion yliopiston edustaja Heikki Pekkarinen, Itä-Suomen liikuntaopiston edustaja Miia Eronen, hankekunnista seutukuntien edustajat Keski-Karjalasta Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen, Pielisen Karjalasta Lieksan liikuntasihteeri Jarmo Honkanen ja Joensuun seudusta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen. Hankkeen valvojana toimii Itä-Suomen lääninhallituksesta Raimo Kalevi. Ohjausryhmä ohjasi ja valvoi hankkeen etenemistä ja toteutumista. SOLO-työryhmien puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori ja sihteerinä liikuntasuunnittelija. SOLO-työryhmä koostui kunnan eri toimialojen edustajista (terveys-, sosiaali-, sivistys-, ja liikuntatoimi), kansalaisopiston edustajasta, kuntoutuslaitosten edustajista, yksityisen sektorin edustajista sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajista.

4 Hanketyöntekijät laativat kokouksista muistiot, jotka kunnan liikunta/vapaa-aikasihteerit tarkistivat, ennen kuin ne laitettiin kokousedustajille jakoon. Lisäksi muistiot lähetettiin Itä-Suomen lääninhallituksen Pirjo Rimpiläiselle. Kunnan liikunta/vapaa-aikasihteeri huolehti hankkeen tiedottamisesta, kokouskutsuista, ym. informaatiosta kunnassa. Hankkeen päätyttyä kuntien liikunta/vapaa-aikasihteerit toimivat työryhmien koollekutsujina ja puheenjohtajina. SELO-työryhmän puheenjohtajana toimi Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen. Marraskuussa - 07 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Rääkkylän vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen. Kokouksissa toimi sihteerinä projektikoordinaattori. SELO-työryhmä koostui Keski-Karjalan kuntien liikunta/vapaa-aikasihteereistä, ja suurimmasta erityisliikunnan järjestäjistä kunnissa. Kuntien edustajat toimivat yhteistyölinkkinä kuntien SOLO-työryhmien ja SELO-työryhmän välillä. Kokouksista projektikoordinaattori laati muistiot. Muistiot lähetettiin SELO-työryhmän jäsenille ja Itä-Suomen lääninhallitukseen Pirjo Rimpiläiselle. Ohjausryhmässä seutukuntien edustajat informoivat toimintaansa ohjausryhmälle, missä toiminta kirjattiin pöytäkirjaan. Pöytäkirja lähetettiin ohjausryhmän lisäksi hankkeen valvojalle. Yhteistyö eri toimijatahojen, toimijoiden ja työryhmien kesken on ollut rakentavaa ja monipuolista. Kansainvälinen yhteistyö Hanketta on esitelty Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen kansainvälisille vierailijoille ja virolaiselle vierailijaryhmälle. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta tehtiin erillinen esite, jota jaettiin laajasti Pohjois-Karjalaan. Projektikoordinaattori laati useita lehdistötiedotteita sekä informoi lehdistöä hankkeen järjestämistä tapahtumista. Projektikoordinaattori on osallistunut eri yhdistysten vuosi- ym. kokouksiin ja kertonut soveltavan liikunnan tarjonnasta ja liikunnan tärkeydestä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi projektikoordinaattori ja liikuntasuunnittelija ovat informoineet hankkeesta ja siihen liittyvistä asioista useissa maakunnallisissa koulutustilaisuuksissa. Hanke on ollut esillä myös Pohjois- Karjalan kansanterveys ry:n sivuilla Lisäksi hankkeella oli oma osasto kansanterveyden keskuksen järjestämille Terveysmessuilla Joensuussa syyskuussa Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Projektisuunnitelman kokonaistavoitteen mukaan projektin tehtävänä oli kehittää seutukunnallista ja kuntien välistä yhteistyötä eri keinoin. Tämän asetetun kokonaistavoitteen mukaisesti hanke onnistui kuntakohtaisessa kehittämistyössä, mutta seutukunnallisen yhteistyön kehittämisessä tavoitetta ei täysin saavutettu. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena oli, että kuntien välinen seudullinen vuoropuhelu ja toimintojen suunnitelmallisuus lisääntyisi (SELO-työryhmätoiminta). Ainoastaan Keski-Karjalan kunnissa seutukunnallinen yhteistyö on ollut toimivaa aikaisemman kehitystyön tuloksena. Asetettu kokonaistavoite seutukunnallisen yhteistyön lisääntymisestä oli haasteellinen sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvittelytyö oli vasta käynnistymässä useimmissa kunnissa. Lisäksi kehittämishankkeen prosessin vieminen yhden vuoden toteutuksena oli käytännössä haasteellinen. Jo pelkästään kuntien sisäisen yhteistyön ja toimivien palveluketjujen luominen vie oman aikansa. Useimmissa kunnissa toiminta rakentuu hallintokunnittain sektorimaisesti, jolloin eri toimijoiden yhteistyö jää vähäiseksi. Useissa kunnissa mielipide seutukunnalliselle yhteistyölle oli tarpeeton tai kielteinen. Perusteluna olivat mm. pitkät välimatkat, henkilöstöresurssien rajallisuus ja toimintakulttuurin erot.

5 Hankkeeseen osallistui 12 kuntaa, täten kuntakohtainen konsultointi jää rajalliseksi. Tämä asia oli tiedostettu jo alkuvaiheessa, joten prosessi suunniteltiin kausikohtaisiin kuntakäynteihin (4 x vuodessa) sekä kuntatoimijoiden keskinäiseen vuoropuheluun. Käytännössä tämä toimijoiden välinen vuoropuhelu jäi kuitenkin useimmissa kunnissa vähäiseksi. Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Kokonaisuutena kehittämishankkeen toteuttaminen yhden vuoden mittaisena prosessina on ongelmallinen. Toimijoiden välisen yhteistyön ja palveluketjujen kehittäminen vaatii pidemmän ajan, joten vastaavien kehittämishankkeiden toteutus tulee olla pitempiaikainen (vähintään 2-3 vuotta). Seutukunnallisen yhteistyön luomisessa ei onnistuttu Pielisen Karjalassa eikä Joensuun seudulla. Keski-Karjalan osalta kehitystyö on tiivistynyt edelleen aikaisempien kehittämistoimien myötä. Seutukunnallisen yhteistyön kehittymisen osalta keskeistä on se, että kaikki seudun kunnat ovat osallisena prosessissa. Esim. Joensuun seudun osalta yhteistyön muodostumista vaikeutti se, että kaikki kunnat eivät olleet sitoutuneet hankkeeseen. Vastaavasti Pielisen Karjalan osalta kuntien väliset välimatkat muodostavat erään haasteen yhteistyölle. Seudullinen yhteistyö pitää nähdä enemmän voimavaraksi, jota voidaan hyödyntää mm. alueellisesti järjestettävinä koulutuksina, jolloin kustannuksia voidaan jakaa eri kuntien kesken. Lisäksi hyvien käytänteiden levittäminen ja ideointi olisi tärkeää toimintojen sisällön kehittämisessä. Seutukunnallinen yhteistyöryhmän toiminta olisikin eri mahdollisuuksien ideoimista ja hyödyntämistä seudullisesta näkökulmasta. Hankkeen tavoitteen mukaisesti nyt on kuitenkin luotu 12 kuntaan kuntakohtaiset työryhmät, jossa toiminoja kehitetään edelleen hankkeen aikana luotujen käytäntöjen pohjalta (SOLO työryhmätoiminta, kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosittaiset päivitykset, kuntakohtaiset liikuntakalenterit). Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus konkreettisista tuloksista 1) Kuntakohtaisten soveltavan liikunnan peruskartoitusten tekeminen lähtötilanteen kartoittamiseksi. Hankkeen alussa tehtiin alkukartoitus kyselyn muodossa. Vastaukset saatiin kaikista hankekunnista, mutta vastaukset oli laadittu pääsääntöisesti toimialoittain eli vastauksissa nousi esiin tietämättömyys toisen toimialan järjestämästä toiminnasta, joten vastaukset olivat puutteellisia. Hankkeen lopussa tehtiin loppupalaute, pääosin samalla kyselyllä kuin alussa. Nyt vastaukset laadittiin kunnissa yhteistyöryhmissä. Nyt saadut vastaukset kuvasivat paremmin kuntien soveltavan liikunnan tilannetta. 2) Kuntakohtaiset kehittämistyöryhmien (SOLO) perustaminen ja toiminta Jokaiseen hankekuntaan perustettiin kuntakohtainen soveltavan liikunnan kehittämistyöryhmä. Ryhmä koostui liikuntatoimen, sosiaali-, terveys- ja koulutoimen edustajista sekä yhdistyksistä ja järjestöistä sekä yksityissektorin edustajista, joiden toimintaan kuuluu soveltavan liikunnan järjestäminen. Ryhmä kokoontui keskimäärin 4 kertaa vuodessa. Sen tehtäviin kuului soveltavan liikunnan kehittäminen kuntatasolla, yhteistyön luominen eri toimialojen välille, informaation jakaminen soveltavasta liikunnasta kuntalaisille ja sidosryhmille, mahdollisten soveltavan liikunnan tapahtumien järjestäminen.

6 SOLO työryhmän keskeinen toiminta jatkossa on kuntakohtaisten soveltavanliikunnan kalenterin julkaiseminen syksyisin. 3) Kuntakohtaiset organisaatiomallit Jokaisessa hankekunnassa laadittiin soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomalli, joka selkiytti kunnan soveltavan liikunnan toteuttamista. Kuntien kehittämistyöryhmät päivittävät vuosittain organisaatiomallin, jos he kokevat sen toimintaansa selkeyttäväksi työvälineeksi. Mallin myötä kunnissa on keskusteltu soveltavan liikunnan tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena olisi, että soveltavan liikunnan toteutus jakautuisi jatkossa mahdollisimman monelle eri sektorille. 4) Seutukunnallisen työryhmän (SELO) perustaminen ja toiminta Aikaisemman hankkeen (ERIKA) aikana on Keski-Karjalan seutukuntaan perustettu seutukunnallinen yhteistyöryhmä (SELO). Sen tarkoituksena on kehittää soveltavaa liikuntaa seutukunnallisesti. Työryhmä on toiminut aktiivisesti nyt 3 vuotta ja se jatkaa edelleen toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Ryhmä koostuu liikuntatoimen edustajista ja kuntakohtaisesti aktiivisista soveltavan liikunnan järjestäjistä. Keski-Karjalan SELOtyöryhmän toimintamuotoja ovat mm. seutukunnallisesti yhteisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen vuosittain, Seutukunnallisen soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomallin päivittäminen vuosittain, soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille ja nuorille. Keski-Karjalan SELO-työryhmä on toiminut tavoitteellisesti ja sen toimintakykyisyys ja vaikuttamismahdollisuudet on huomattu. Muissa seutukunnissa (Joensuun seutu ja Pielisen Karjala) on keskusteltu seutukunnallisesta yhteistyöstä, mutta sen toimintamuoto olisi jatkossa yhteisen koulutuksen järjestämisen muodossa. Muulle yhteistyölle ei tässä vaiheessa vielä ole tarvetta. Konkreettiset tulokset: Soveltavan liikunnan tilanteen kartoittaminen kunnissa alku- ja loppukartoituksen avulla SOLO-työryhmien perustaminen SELO-työryhmän toiminnan jatkuminen Keski-Karjalassa Kuntakohtaisten soveltavanliikunnan organisaatiomallien laadinta kunnissa Kuntakohtaiset ja seutukunnallinen soveltavanliikunnan kalenteri Eri toimialojen välinen yhteistyö Vertaisohjaajakoulutuksen järjestäminen (3 kpl) Vertaisohjaajatoiminnan käynnistyminen Kodinhoitajien aktiivinen mukaantulo kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen Mielenkiinnon herääminen soveltavaa liikuntaa kohtaan kuntalaisten keskuudessa. Työllisyyteen liittyvät välittömät vaikutukset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Toiminimellä toimiville liikunnanohjaajille (2 kpl) on saatu lisää ohjaustunteja, kun kunnat ovat huomanneet soveltavan liikunnan lisäämisen tarpeen. Työpaikat ja uudet yritykset Ei vaikutusta

7 Välilliset työllisyysvaikutukset Välillisesti hanke on vaikuttanut esim. edistämällä soveltavan liikunnan ryhmiin osallistuneiden työkuntoa mm. mielenterveyskuntoutujat ja TULE-ongelmaiset. Lisäksi hankkeella on tuettu kuntahenkilöstön ammatillista osaamista. Konsultoinnin ja yhteistyön kautta on myös tuettu työssä jaksamista. Projektin innovatiivisuus Hankkeella kehitettiin uudet työskentelymallit kuntien eri toimialojen ja järjestöjen välille ja näin on saatu kehitettyä yhtenäinen soveltavan liikunnan palveluketju. Soveltavan liikunnan kalenterien avulla (kuntakohtaiset ja seutukunnallinen) on saatu kerättyä yhtenevät ja tarkennetut tiedot:- yhteinen ryhmäilmoittautumiskaavake, jokaisesta kunnasta löytyy vesiliikunta, kuntosali ja muut liikuntaryhmät joko päiväkohtaisesti tai aihekohtaisesti, yhtenevät tiedot: aika, paikka, tavoitteet ja kohderyhmä, yhteinen kalenterien ilmestymisajankohta ja jakelupaikat kirjastot, apteekit, terveyskeskus/ajanvaraus, liikunta/vapaa-aikatoimistot Hankkeella on luotu pohjaa vertaisohjaajatoiminnalle. Vertaisohjaajatoiminnalla pystytään helpottamaan soveltavan liikunnan ohjaajapulaa. Moni ammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on saanut jalansijan kuntien soveltavan liikunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kunnat ovat sitoutuneet jatkamaan poikkihallinollista yhteistyötä hankkeen päätyttyäkin. Myös kolmas sektori on vahvasti toiminnassa mukana. Keski-Karjalassa monimuotoinen liikunnanohjaus ja -neuvonta on juurtunut osaksi yhteistä toimintaa. Hankkeen aikana on perustettu 97 uutta soveltavan liikunnan ryhmää. Ryhmät on perustettu tarvelähtöisesti tai ryhmä on jo aikaisemmin toiminut mutta tarkentamalla kohderyhmää ja ryhmän tavoitteita on saatu se soveltavan liikuntatoimintaan sopivaksi. Kaikille hankkeen aikana perustetuille ryhmille on myös jatkotoiminta taattu joko vertaisohjattuina ryhminä, kansalaisopistojen ryhminä tai muun tahon järjestämänä. Diagnoosipohjaisista ryhmistä on siirrytty pääsääntöisesti toimintatason mukaan jaettuihin ryhmiin. Uusia sidosryhmiä on saatu mukaan toimintaan mm. Kaprakan kuntoutuslaitos Liperissä, Pääskynpesän kuntoutuslaitos Ilomantsissa, Sotkan kylpylä Nurmeksessa, Pohjois-Karjalan Liikunta Uusia liikuntamuotoja on saatu mukaan: esim. Rääkkylässä XL-jumppa huomattavasti ylipainoisille, seniorikuntosalitoimintaa on lähes kaikissa kunnissa, pelikerhoja nuorille vähän liikuntaa harrastaville ja vähän liikkuville miehille omat liikuntakerhot ainakin Tohmajärvellä, Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi kodinhoitajille järjestettiin koulutustilaisuuksia Kontiolahdessa ja Nurmeksessa. tavoitteena kouluttaa ja aktivoida kodinhoitajia kuntouttavaan hoitotyöhön sekä kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen asiakkaille. Molemmissa kunnissa kokeilu on vielä kesken. Toiminnan jatkuvuus Kehittämishankkeen välittöminä tuloksina on toteutettu: alku- ja loppukartoitus arvioinnin ja kokonaistilanteen selvittämiseksi kuntakohtaisten kehittämistiimien (SOLO) perustaminen 12 kuntaan kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallit kuntakohtaiset liikuntakalenterit + seudullinen liikuntakalenteri Keski-Karjalassa

8 Pysyvät vaikutukset: Näillä välittömillä tuloksilla on tuettu kuntakohtaisen työskentelymallin (SOLO) syntymistä. Keskeistä siinä on, että työryhmät ja puheenjohtaja on nimetty jatkotyöskentelyn turvaamiseksi. Kuntakohtaisten työryhmien puheenjohtajuutta on hyvä kierrättää vuosittain, jotta kehittämistyölle saadaan eri toimijoiden näkemystä. Lisäksi vuosittain kannattaa valita erillisteema, jonka eteen tehdään yhteistä kehittämistyötä. Keski-Karjalan osalta myös seudullisen yhteistyön tiivistymiselle on selkeät tavoitteet ja toimintamallit. Muiden kuntien osalta seudullisen yhteistyön kehittyminen liittyy ainakin osittain kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä on mm: Soveltavan liikunnan kuntakohtainen koordinointi ja toteutus eri toimijoiden yhteistyössä Soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosikohtainen päivitys Kausi/vuosikohtaisen liikuntakalenterin toteutus Vertaisohjaajatoiminnan edelleen kehittäminen Soveltavan liikunnan palvelujen sisältökehitys ja palveluketjujen luominen Seudullisen työryhmän tehtävänä on mm: Koordinoida alueellisesti soveltavan liikunnan toteutusta (ideointi, koulutus, tiedotus). Tulosten jatkohyödyntäminen: Mahdollisen Savo-Karjalan alueelle laajenevassa jatkohankkeessa (SEITTI 2010 Terveyttä edistävää ja soveltavaa liikuntaa Savo-Karjalaan -seutukunnallinen verkostohanke) hyödynnetään niitä kokemuksia ja tuloksia, joita Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttamissa kehittämishankkeissa on kehitetty.

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4.

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4. Loppuraportti Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 5. TOTEUTUS... 5 5.1 Kohderyhmä...

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA 1.10.2003 31.1.2007 Versio 6 PJ 10.10.2000 1.Taustatiedot Projektin nimi PUHTIA päiviin 2003-2006 Ikääntyvien terveysliikunnan ja toimintakyvyn kokeilu-

Lisätiedot

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto 21.11.2013 Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 21.11.2013 1 23.9.2013

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10092 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 26.08.2011 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009. LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201

POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009. LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201 POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009 LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201 SISÄLTÖ Sivu 1 HANKKEEN TIEDOT 3 1.1 Vastuutaho ja yhteyshenkilö 3 1.2 Hankkeen toteutusaika

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013 Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Erityisliikunnan arviointi Nelivuosittain vuodesta 1986 Vertailukelpoisia aikasarjoja vuodesta 2000 2000

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN I LIEKSA NURMES VALTIMO JUUAN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA LIPERIN KUNTA OUTOKUMMUN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN Tehty 10.03.2014 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN UUDISTAMINEN 2 (5) LÄHTÖKOHDAT Tämän osallistumis-

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä

Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä Joensuun neljä pyöräilyvuodenaikaa - jatkuvaa ja aktiivista pyöräilyn edistämistä Carelicum 9.5.2014 Virpi Ansio, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön jatkuvuus Joensuussa

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot