LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hanke oli soveltavan liikunnan kehittämis- ja konsultointihanke. Projektin lähtökohta oli viedä käytäntöön Erityisliikuntaa kuntiin projektin luoma toimintatapamalli erityisryhmien liikunnanjärjestämisessä. Kehittämistyö aloitettiin Erika-hankkeessa Keski-Karjalassa. Hankkeeseen osallistui Pohjois-Karjalasta 12 kuntaa: Valtimo, Juuka, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Eno, Kontiolahti, Pyhäselkä, Kitee, Tohmajärvi, Kesälahti ja Rääkkylä. Hanke aloitettiin kuntakohtaisella peruskartoituksella soveltavan liikunnan nykytilanteesta. Peruskartoituksen pohjalta kunnat määrittivät itse kehitystarpeensa, minkä pohjalta luotiin jokaiseen hankekuntaan soveltavan liikunnan kuntakohtainen organisaatiomalli. Näiden toimenpiteiden ja kehittämistarpeiden eteenpäin viemiseksi perustettiin hankekuntiin kuntakohtaiset kehittämistyöryhmät (SOLO). Kehittämistyöryhmiin valittiin kuntien keskeisten toimialojen edustajat, kansalaisopistot ja järjestöjen edustajat. Nämä työryhmät jatkavat kehittämistyötään myös hankkeen päätyttyä. Seutukunnallinen kehittämistyöryhmä oli perustettu Keski-Karjalaan jo ERIKA-hankkeen aikana. Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan 2007 hankkeen aikana yhteistyö Keski-Karjalassa tiivistyi ja SELO-työryhmä kokeili myös uusia toimintamuotoja. Keski-Karjalassa SELO-työryhmä jatkaa aktiivista yhteistyötä hankkeen päätyttyä. Muissa hankekunnissa ei nähty tarpeelliseksi vielä tässä vaiheessa perustaa seutukunnallista kehittämistyöryhmää. Soveltavan liikunnan tiedonvälitystä tuettiin ja lisättiin hankekunnissa. Yhtä hankekunnista lukuun ottamatta ilmestyi hankkeen aikana soveltavan liikunnan kalenteri. Keski-Karjalan alueella se toteutettiin seutukunnallisesti yhteisenä ja muissa kunnissa kuntakohtaisena. Hanke järjesti myös kolme vertaisohjaajakoulutusta: 1) vertaisohjaajien starttikoulutus 2) vertaisohjaajien vesiliikunta ja sovelletut pelit ja leikit -koulutus ja 3) ikääntyneiden tasapaino- ja kuntosalikoulutus. Koulutuksiin osallistui keskimäärin 65 henkilöä/koulutus. Osa osallistujista oli hoitohenkilökuntaa mm. vuodeosastoilta ja palvelukodeista. Lisäksi hanke koulutti Kontiolahden koti- ja palveluasumisen hoitajia kotivoimisteluohjelman ohjaamisen lisäämiseksi kotikäyntien yhteyteen. Koulutukseen osallistui 50 kodinhoitajaa. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtökohta: Liikunnalla on suoria yhteyksiä eräiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Säännöllinen liikunta liittyy kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden pienenemiseen. Liikunta ehkäisee myös aikuistyypin diabetestä ja auttaa painonhallinnassa. Liikunnan on havaittu liittyvän myös paksusuolen syövän ja osteoporoosin vähenemiseen. Liikunnalla on keskeinen vaikutus tärkeisiin vaaratekijöihin kuten verenpaineen alenemiseen, veren lipidiprofiilin paranemiseen sekä edullisia vaikutuksia veren hermostaattisiin tapahtumiin. Lisähyötyä liikunnasta saadaan myös ikääntyneiden toimintakyvyn kohenemiseen sekä lievissä depressiivisissä sairauksissa. Liikunnan yksilöllisten hyötyjen lisäksi saavutetaan yhteiskunnallisia

2 ja kansantaloudellisia säästöjä. Lisäksi valtionhallinnon erityisliikunnan arviointiraportin mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Itä-Suomen kuntien erityisliikunnanresursseihin, erityisliikunnan kunnallisiin järjestötukiin lähes kaikissa kunnissa sekä yhteistyön kehittämiseen eri hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Projektin tavoitteet: Projektin tavoitteena oli kehittää Pohjois-Karjalan kuntien mahdollisuuksia tarjota soveltavan liikunnan palveluja kuntalaisilleen huomioiden kuntien omat tavoitteet, tarpeet ja resurssit sekä kehittää seutukunnallista ja kuntien sisäistä yhteistyötä konsultoinnin, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Erityisesti hankkeessa korostettiin kunnan eri toimialojen, kansalaisopistojen, yritysten ja järjestöjen, välistä yhteistyötä yhtenäisen erityisliikunnan palveluketjun luomiseksi. Kohderyhmä: Projektin varsinaisina kohderyhminä olisivat tahot, jotka ovat toteuttamassa ja vaikuttamassa soveltavan liikunnan palveluihin eli kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, soveltavan liikunnan osalta koulutoimi sekä liikuntatoimen henkilöstö. Sen lisäksi keskeisinä kohderyhminä ovat kansalaisopistot, yritykset, vammais- ja erityisliikuntajärjestöjen paikallisyhdistykset ja urheiluseurat. Välillisenä kohderyhmänä olivat soveltavan liikunnan määritelmän mukaan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät henkilöt sekä kaikki sellaiset henkilöt, joilla eroavaisuudet ilmenevät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina ilmiöinä. Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, jonka toteuttamisen edellytyksiä (suoritus, välineet, ympäristö) on muunnettu ja kehitetty siten, että liikuntaa voivat toteuttaa myös henkilöt, joilla sairauksien vammojen tai vajavuuksien takia on rajoituksia tai esteitä toteuttaa tavanomaista liikuntaa tavanomaisessa ympäristössä Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeeseen osallistuivat kuntien sosiaali- terveystoimen organisaatiot, erityisopetuksen ja liikuntatoimen henkilöstö sekä kansalaisjärjestöjen edustajat ja lisäksi joko välillisesti tai välittömästi vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin tai iäkkäisiin kuuluvat henkilöt. Valtimolla, jossa kunta ostaa liikuntatoimen palvelut urheiluseura Valtimon Vasamalta, hankkeen toiminta kohdentui kyseisessä kunnassa pitkälti Valtimon Vasaman toimintaan. Hankkeella ei ollut yksilöitävissä muita erillisiä yrityksiä, joihin hankkeen toiminta olisi kohdentunut. Projektin toteutus ja eri tahojen välinen yhteistyö Hankkeen toteutus: Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, jonka toiminnanjohtajana toimii Vesa Korpelainen. Hanke palkkasi projektikoordinaattori Arja Pirhosen kokoaikaiseksi ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärisen osa-aikaiseksi (33%) toteuttamaan hankkeen käytännön toimenpiteitä. Hanke kesti kokonaisuudessaan vuoden Toiminta eteni etukäteen laaditun aikataulun mukaisesti seuraavasti: Kuntakohtaiset peruskartoitukset soveltavan liikunnan nykytilasta, tammi-helmikuu

3 Kuntakohtaisten työryhmien perustaminen (SOLO), maaliskuu Kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat, maaliskuu Kuntakohtaiset organisaatiomallit, huhtikuu Yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, toukokuu Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen 3 kpl, elo-syyskuu Soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen samanaikaisesti hankekunnissa, elokuu Soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille, -nuorille ja ikääntyneille seutukunnallisesti Kiteellä ja kuntatasoisesti Kontiolahdessa, syyskuu Kuntien sitoutuminen hankkeella luotujen toimintamallien toteuttamiseen kunnissa ja seutukunnissa, lokakuu Palautekysely hankkeen toteutumisesta ja soveltavan liikunnan nykytilasta, marraskuu Kotivoimisteluohjelman opetus ja ohjaus Kontiolahden koti- ja laitoshoitajille, marraskuu Toinen yhteistyöseminaari hankekuntien kehittämistyöryhmien jäsenille, joulukuu Hanke päättyi Hankkeen päättymisen jälkeen: SOLO-työryhmän jäsenet on nimetty ja työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa. liikunta/vapaa-aikasihteeri toimii koollekutsujana. SOLO-työryhmät keräävät keväisin materiaalin kuntatasoista liikuntakalenteria varten. Keski-Karjalassa SELO-työryhmälle on valittu uusi puheenjohtaja ja toiminta jatkuu säännöllisillä kokoontumisilla. SELO-työryhmä huolehtii seutukunnallisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaisusta syksyisin. Eri tahojen välinen yhteistyö: Huolimatta hankkeen lyhytaikaisuudesta hankkeen aikana saatiin luotua toimiva ja tiivis yhteistyö eri toimialojen välillä. Myös yhteistyö toimialojen ja kolmannen sektorin välillä on osoittautunut hyödylliseksi. Soveltavan liikunnan organisaatiomallin toteuttaminen sitouttaa kunnat toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjois-Karjalan kansanterveys ry vastasi Soveltavaa liikuntaa Pohjois-Karjalaan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen palkkaamat projektikoordinaattori Arja Pirhonen ja liikuntasuunnittelija Kari Hyvärinen vastasivat käytännön toimista. Kahdeksan kuntaa muodosti kaksi yhtenäistä seutukuntaa: Keski-Karjala ja Pielisen Karjala ja loput neljä kuntaa olivat Joensuun seudun seutukunnasta. Ohjausryhmään kuului: Toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen (puh.joht) ja projektikoordinaattori Arja Pirhonen (siht), Itä- Suomen lääninhallituksen edustaja Pirjo Rimpiläinen, Kuopion yliopiston edustaja Heikki Pekkarinen, Itä-Suomen liikuntaopiston edustaja Miia Eronen, hankekunnista seutukuntien edustajat Keski-Karjalasta Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen, Pielisen Karjalasta Lieksan liikuntasihteeri Jarmo Honkanen ja Joensuun seudusta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen. Hankkeen valvojana toimii Itä-Suomen lääninhallituksesta Raimo Kalevi. Ohjausryhmä ohjasi ja valvoi hankkeen etenemistä ja toteutumista. SOLO-työryhmien puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori ja sihteerinä liikuntasuunnittelija. SOLO-työryhmä koostui kunnan eri toimialojen edustajista (terveys-, sosiaali-, sivistys-, ja liikuntatoimi), kansalaisopiston edustajasta, kuntoutuslaitosten edustajista, yksityisen sektorin edustajista sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajista.

4 Hanketyöntekijät laativat kokouksista muistiot, jotka kunnan liikunta/vapaa-aikasihteerit tarkistivat, ennen kuin ne laitettiin kokousedustajille jakoon. Lisäksi muistiot lähetettiin Itä-Suomen lääninhallituksen Pirjo Rimpiläiselle. Kunnan liikunta/vapaa-aikasihteeri huolehti hankkeen tiedottamisesta, kokouskutsuista, ym. informaatiosta kunnassa. Hankkeen päätyttyä kuntien liikunta/vapaa-aikasihteerit toimivat työryhmien koollekutsujina ja puheenjohtajina. SELO-työryhmän puheenjohtajana toimi Kiteen liikuntasihteeri Maija Holopainen. Marraskuussa - 07 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Rääkkylän vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen. Kokouksissa toimi sihteerinä projektikoordinaattori. SELO-työryhmä koostui Keski-Karjalan kuntien liikunta/vapaa-aikasihteereistä, ja suurimmasta erityisliikunnan järjestäjistä kunnissa. Kuntien edustajat toimivat yhteistyölinkkinä kuntien SOLO-työryhmien ja SELO-työryhmän välillä. Kokouksista projektikoordinaattori laati muistiot. Muistiot lähetettiin SELO-työryhmän jäsenille ja Itä-Suomen lääninhallitukseen Pirjo Rimpiläiselle. Ohjausryhmässä seutukuntien edustajat informoivat toimintaansa ohjausryhmälle, missä toiminta kirjattiin pöytäkirjaan. Pöytäkirja lähetettiin ohjausryhmän lisäksi hankkeen valvojalle. Yhteistyö eri toimijatahojen, toimijoiden ja työryhmien kesken on ollut rakentavaa ja monipuolista. Kansainvälinen yhteistyö Hanketta on esitelty Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen kansainvälisille vierailijoille ja virolaiselle vierailijaryhmälle. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta tehtiin erillinen esite, jota jaettiin laajasti Pohjois-Karjalaan. Projektikoordinaattori laati useita lehdistötiedotteita sekä informoi lehdistöä hankkeen järjestämistä tapahtumista. Projektikoordinaattori on osallistunut eri yhdistysten vuosi- ym. kokouksiin ja kertonut soveltavan liikunnan tarjonnasta ja liikunnan tärkeydestä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi projektikoordinaattori ja liikuntasuunnittelija ovat informoineet hankkeesta ja siihen liittyvistä asioista useissa maakunnallisissa koulutustilaisuuksissa. Hanke on ollut esillä myös Pohjois- Karjalan kansanterveys ry:n sivuilla Lisäksi hankkeella oli oma osasto kansanterveyden keskuksen järjestämille Terveysmessuilla Joensuussa syyskuussa Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Projektisuunnitelman kokonaistavoitteen mukaan projektin tehtävänä oli kehittää seutukunnallista ja kuntien välistä yhteistyötä eri keinoin. Tämän asetetun kokonaistavoitteen mukaisesti hanke onnistui kuntakohtaisessa kehittämistyössä, mutta seutukunnallisen yhteistyön kehittämisessä tavoitetta ei täysin saavutettu. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena oli, että kuntien välinen seudullinen vuoropuhelu ja toimintojen suunnitelmallisuus lisääntyisi (SELO-työryhmätoiminta). Ainoastaan Keski-Karjalan kunnissa seutukunnallinen yhteistyö on ollut toimivaa aikaisemman kehitystyön tuloksena. Asetettu kokonaistavoite seutukunnallisen yhteistyön lisääntymisestä oli haasteellinen sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvittelytyö oli vasta käynnistymässä useimmissa kunnissa. Lisäksi kehittämishankkeen prosessin vieminen yhden vuoden toteutuksena oli käytännössä haasteellinen. Jo pelkästään kuntien sisäisen yhteistyön ja toimivien palveluketjujen luominen vie oman aikansa. Useimmissa kunnissa toiminta rakentuu hallintokunnittain sektorimaisesti, jolloin eri toimijoiden yhteistyö jää vähäiseksi. Useissa kunnissa mielipide seutukunnalliselle yhteistyölle oli tarpeeton tai kielteinen. Perusteluna olivat mm. pitkät välimatkat, henkilöstöresurssien rajallisuus ja toimintakulttuurin erot.

5 Hankkeeseen osallistui 12 kuntaa, täten kuntakohtainen konsultointi jää rajalliseksi. Tämä asia oli tiedostettu jo alkuvaiheessa, joten prosessi suunniteltiin kausikohtaisiin kuntakäynteihin (4 x vuodessa) sekä kuntatoimijoiden keskinäiseen vuoropuheluun. Käytännössä tämä toimijoiden välinen vuoropuhelu jäi kuitenkin useimmissa kunnissa vähäiseksi. Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Kokonaisuutena kehittämishankkeen toteuttaminen yhden vuoden mittaisena prosessina on ongelmallinen. Toimijoiden välisen yhteistyön ja palveluketjujen kehittäminen vaatii pidemmän ajan, joten vastaavien kehittämishankkeiden toteutus tulee olla pitempiaikainen (vähintään 2-3 vuotta). Seutukunnallisen yhteistyön luomisessa ei onnistuttu Pielisen Karjalassa eikä Joensuun seudulla. Keski-Karjalan osalta kehitystyö on tiivistynyt edelleen aikaisempien kehittämistoimien myötä. Seutukunnallisen yhteistyön kehittymisen osalta keskeistä on se, että kaikki seudun kunnat ovat osallisena prosessissa. Esim. Joensuun seudun osalta yhteistyön muodostumista vaikeutti se, että kaikki kunnat eivät olleet sitoutuneet hankkeeseen. Vastaavasti Pielisen Karjalan osalta kuntien väliset välimatkat muodostavat erään haasteen yhteistyölle. Seudullinen yhteistyö pitää nähdä enemmän voimavaraksi, jota voidaan hyödyntää mm. alueellisesti järjestettävinä koulutuksina, jolloin kustannuksia voidaan jakaa eri kuntien kesken. Lisäksi hyvien käytänteiden levittäminen ja ideointi olisi tärkeää toimintojen sisällön kehittämisessä. Seutukunnallinen yhteistyöryhmän toiminta olisikin eri mahdollisuuksien ideoimista ja hyödyntämistä seudullisesta näkökulmasta. Hankkeen tavoitteen mukaisesti nyt on kuitenkin luotu 12 kuntaan kuntakohtaiset työryhmät, jossa toiminoja kehitetään edelleen hankkeen aikana luotujen käytäntöjen pohjalta (SOLO työryhmätoiminta, kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosittaiset päivitykset, kuntakohtaiset liikuntakalenterit). Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus konkreettisista tuloksista 1) Kuntakohtaisten soveltavan liikunnan peruskartoitusten tekeminen lähtötilanteen kartoittamiseksi. Hankkeen alussa tehtiin alkukartoitus kyselyn muodossa. Vastaukset saatiin kaikista hankekunnista, mutta vastaukset oli laadittu pääsääntöisesti toimialoittain eli vastauksissa nousi esiin tietämättömyys toisen toimialan järjestämästä toiminnasta, joten vastaukset olivat puutteellisia. Hankkeen lopussa tehtiin loppupalaute, pääosin samalla kyselyllä kuin alussa. Nyt vastaukset laadittiin kunnissa yhteistyöryhmissä. Nyt saadut vastaukset kuvasivat paremmin kuntien soveltavan liikunnan tilannetta. 2) Kuntakohtaiset kehittämistyöryhmien (SOLO) perustaminen ja toiminta Jokaiseen hankekuntaan perustettiin kuntakohtainen soveltavan liikunnan kehittämistyöryhmä. Ryhmä koostui liikuntatoimen, sosiaali-, terveys- ja koulutoimen edustajista sekä yhdistyksistä ja järjestöistä sekä yksityissektorin edustajista, joiden toimintaan kuuluu soveltavan liikunnan järjestäminen. Ryhmä kokoontui keskimäärin 4 kertaa vuodessa. Sen tehtäviin kuului soveltavan liikunnan kehittäminen kuntatasolla, yhteistyön luominen eri toimialojen välille, informaation jakaminen soveltavasta liikunnasta kuntalaisille ja sidosryhmille, mahdollisten soveltavan liikunnan tapahtumien järjestäminen.

6 SOLO työryhmän keskeinen toiminta jatkossa on kuntakohtaisten soveltavanliikunnan kalenterin julkaiseminen syksyisin. 3) Kuntakohtaiset organisaatiomallit Jokaisessa hankekunnassa laadittiin soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomalli, joka selkiytti kunnan soveltavan liikunnan toteuttamista. Kuntien kehittämistyöryhmät päivittävät vuosittain organisaatiomallin, jos he kokevat sen toimintaansa selkeyttäväksi työvälineeksi. Mallin myötä kunnissa on keskusteltu soveltavan liikunnan tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena olisi, että soveltavan liikunnan toteutus jakautuisi jatkossa mahdollisimman monelle eri sektorille. 4) Seutukunnallisen työryhmän (SELO) perustaminen ja toiminta Aikaisemman hankkeen (ERIKA) aikana on Keski-Karjalan seutukuntaan perustettu seutukunnallinen yhteistyöryhmä (SELO). Sen tarkoituksena on kehittää soveltavaa liikuntaa seutukunnallisesti. Työryhmä on toiminut aktiivisesti nyt 3 vuotta ja se jatkaa edelleen toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Ryhmä koostuu liikuntatoimen edustajista ja kuntakohtaisesti aktiivisista soveltavan liikunnan järjestäjistä. Keski-Karjalan SELOtyöryhmän toimintamuotoja ovat mm. seutukunnallisesti yhteisen soveltavan liikunnan kalenterin julkaiseminen vuosittain, Seutukunnallisen soveltavan liikunnan järjestämisen organisaatiomallin päivittäminen vuosittain, soveltavan liikunnan tapahtuman järjestäminen erityislapsille ja nuorille. Keski-Karjalan SELO-työryhmä on toiminut tavoitteellisesti ja sen toimintakykyisyys ja vaikuttamismahdollisuudet on huomattu. Muissa seutukunnissa (Joensuun seutu ja Pielisen Karjala) on keskusteltu seutukunnallisesta yhteistyöstä, mutta sen toimintamuoto olisi jatkossa yhteisen koulutuksen järjestämisen muodossa. Muulle yhteistyölle ei tässä vaiheessa vielä ole tarvetta. Konkreettiset tulokset: Soveltavan liikunnan tilanteen kartoittaminen kunnissa alku- ja loppukartoituksen avulla SOLO-työryhmien perustaminen SELO-työryhmän toiminnan jatkuminen Keski-Karjalassa Kuntakohtaisten soveltavanliikunnan organisaatiomallien laadinta kunnissa Kuntakohtaiset ja seutukunnallinen soveltavanliikunnan kalenteri Eri toimialojen välinen yhteistyö Vertaisohjaajakoulutuksen järjestäminen (3 kpl) Vertaisohjaajatoiminnan käynnistyminen Kodinhoitajien aktiivinen mukaantulo kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen Mielenkiinnon herääminen soveltavaa liikuntaa kohtaan kuntalaisten keskuudessa. Työllisyyteen liittyvät välittömät vaikutukset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Toiminimellä toimiville liikunnanohjaajille (2 kpl) on saatu lisää ohjaustunteja, kun kunnat ovat huomanneet soveltavan liikunnan lisäämisen tarpeen. Työpaikat ja uudet yritykset Ei vaikutusta

7 Välilliset työllisyysvaikutukset Välillisesti hanke on vaikuttanut esim. edistämällä soveltavan liikunnan ryhmiin osallistuneiden työkuntoa mm. mielenterveyskuntoutujat ja TULE-ongelmaiset. Lisäksi hankkeella on tuettu kuntahenkilöstön ammatillista osaamista. Konsultoinnin ja yhteistyön kautta on myös tuettu työssä jaksamista. Projektin innovatiivisuus Hankkeella kehitettiin uudet työskentelymallit kuntien eri toimialojen ja järjestöjen välille ja näin on saatu kehitettyä yhtenäinen soveltavan liikunnan palveluketju. Soveltavan liikunnan kalenterien avulla (kuntakohtaiset ja seutukunnallinen) on saatu kerättyä yhtenevät ja tarkennetut tiedot:- yhteinen ryhmäilmoittautumiskaavake, jokaisesta kunnasta löytyy vesiliikunta, kuntosali ja muut liikuntaryhmät joko päiväkohtaisesti tai aihekohtaisesti, yhtenevät tiedot: aika, paikka, tavoitteet ja kohderyhmä, yhteinen kalenterien ilmestymisajankohta ja jakelupaikat kirjastot, apteekit, terveyskeskus/ajanvaraus, liikunta/vapaa-aikatoimistot Hankkeella on luotu pohjaa vertaisohjaajatoiminnalle. Vertaisohjaajatoiminnalla pystytään helpottamaan soveltavan liikunnan ohjaajapulaa. Moni ammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on saanut jalansijan kuntien soveltavan liikunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kunnat ovat sitoutuneet jatkamaan poikkihallinollista yhteistyötä hankkeen päätyttyäkin. Myös kolmas sektori on vahvasti toiminnassa mukana. Keski-Karjalassa monimuotoinen liikunnanohjaus ja -neuvonta on juurtunut osaksi yhteistä toimintaa. Hankkeen aikana on perustettu 97 uutta soveltavan liikunnan ryhmää. Ryhmät on perustettu tarvelähtöisesti tai ryhmä on jo aikaisemmin toiminut mutta tarkentamalla kohderyhmää ja ryhmän tavoitteita on saatu se soveltavan liikuntatoimintaan sopivaksi. Kaikille hankkeen aikana perustetuille ryhmille on myös jatkotoiminta taattu joko vertaisohjattuina ryhminä, kansalaisopistojen ryhminä tai muun tahon järjestämänä. Diagnoosipohjaisista ryhmistä on siirrytty pääsääntöisesti toimintatason mukaan jaettuihin ryhmiin. Uusia sidosryhmiä on saatu mukaan toimintaan mm. Kaprakan kuntoutuslaitos Liperissä, Pääskynpesän kuntoutuslaitos Ilomantsissa, Sotkan kylpylä Nurmeksessa, Pohjois-Karjalan Liikunta Uusia liikuntamuotoja on saatu mukaan: esim. Rääkkylässä XL-jumppa huomattavasti ylipainoisille, seniorikuntosalitoimintaa on lähes kaikissa kunnissa, pelikerhoja nuorille vähän liikuntaa harrastaville ja vähän liikkuville miehille omat liikuntakerhot ainakin Tohmajärvellä, Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi kodinhoitajille järjestettiin koulutustilaisuuksia Kontiolahdessa ja Nurmeksessa. tavoitteena kouluttaa ja aktivoida kodinhoitajia kuntouttavaan hoitotyöhön sekä kotivoimisteluohjelmien ohjaukseen asiakkaille. Molemmissa kunnissa kokeilu on vielä kesken. Toiminnan jatkuvuus Kehittämishankkeen välittöminä tuloksina on toteutettu: alku- ja loppukartoitus arvioinnin ja kokonaistilanteen selvittämiseksi kuntakohtaisten kehittämistiimien (SOLO) perustaminen 12 kuntaan kuntakohtaiset soveltavan liikunnan organisaatiomallit kuntakohtaiset liikuntakalenterit + seudullinen liikuntakalenteri Keski-Karjalassa

8 Pysyvät vaikutukset: Näillä välittömillä tuloksilla on tuettu kuntakohtaisen työskentelymallin (SOLO) syntymistä. Keskeistä siinä on, että työryhmät ja puheenjohtaja on nimetty jatkotyöskentelyn turvaamiseksi. Kuntakohtaisten työryhmien puheenjohtajuutta on hyvä kierrättää vuosittain, jotta kehittämistyölle saadaan eri toimijoiden näkemystä. Lisäksi vuosittain kannattaa valita erillisteema, jonka eteen tehdään yhteistä kehittämistyötä. Keski-Karjalan osalta myös seudullisen yhteistyön tiivistymiselle on selkeät tavoitteet ja toimintamallit. Muiden kuntien osalta seudullisen yhteistyön kehittyminen liittyy ainakin osittain kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä on mm: Soveltavan liikunnan kuntakohtainen koordinointi ja toteutus eri toimijoiden yhteistyössä Soveltavan liikunnan organisaatiomallien vuosikohtainen päivitys Kausi/vuosikohtaisen liikuntakalenterin toteutus Vertaisohjaajatoiminnan edelleen kehittäminen Soveltavan liikunnan palvelujen sisältökehitys ja palveluketjujen luominen Seudullisen työryhmän tehtävänä on mm: Koordinoida alueellisesti soveltavan liikunnan toteutusta (ideointi, koulutus, tiedotus). Tulosten jatkohyödyntäminen: Mahdollisen Savo-Karjalan alueelle laajenevassa jatkohankkeessa (SEITTI 2010 Terveyttä edistävää ja soveltavaa liikuntaa Savo-Karjalaan -seutukunnallinen verkostohanke) hyödynnetään niitä kokemuksia ja tuloksia, joita Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttamissa kehittämishankkeissa on kehitetty.