Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Transkriptio

1 Työ ra po rtti Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör, Aulis Kärki, Olli Taikina-aho Kivitieto Oy Marraskuu 997 POSI.VA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ ra p o rtti Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör, Aulis Kärki, Olli Taikina-aho Kivitieto Oy Marraskuu 997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Kivitieto Oy Teknologiantie ULU TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 5 A 0000 Helsinki TILAUSNUMERO: TILAAJAN YHDYSHENKILÖT: 9543/97/MVS l<~..j-~-- FK Margit Snellman Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FT Aulis Kärki Kivitieto Oy TYÖRAPORTTI LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRAUS NÄYTTEIDEN PETROLOGIA JA MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT VASTUULLISET TEKIJÄT: "'/.../~ Seppo Gehör FT, geologi ~-c--=: Aulis Kärki FT, geologi /L,.-- p:;h_- /~- L Olli Taikina-aho FM, geologi

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 ABSTRACT- Loviisa, Hästolmen: Petrology and low temperature fracture minerals in drill core samples The results of petrological studies and low temperature fracture mineral mappings of drill cores from the Hästholmen area are presented in this report. The cores are metres long at most. The rock denomination and classification is based on the earlier mappings performed with the naked eye. In this work the textures and modal mineral compositions of the samples were determined by polarization microscopy. The chemical compositions of the plagioclase, biotite and amphiboles existing as major components, were determined by JEOL-733 superprobe at theinstitute of Eleetron Optics, University of Oulu. Whole rock analyses were carried out at the RAL laboratory (Canada) using an -ray spectrometer, neutron activation analyzer, LECO sulphur analyzer and ion selective electrodes (ISE). The fracture minerals were mapped and identified with the naked eye and by stereo microscopy and -ray diffractometry. The four main rock types of the study area are according to earlier studies: l)viborgites and pyterlites, 2) porphyritic rapakivis and granites 3) even grained rapakivis and granites 4) applites. Viborgites and pyterlites are rapakivi granites porphyritic in texture. The phenocrysts are roundish K-feldspar grains or ovoids surrounded by medium grained ground mass. The ovoids in the viborgites are mantled by plagioklase whereas the ovoids in the pyterlites typically have no plagioklase ovoids. Even and medium grained rapakivis and granites are typical granites in their modal composition. Porphyritic varieties include phenocrysts - 2 cm in diameter. Applites are reddish, medium and even grained granites including less than 5% mafic minerals. Calcite, dolomite, Fe hydroxides and clay minerals (illite, montmorillonite and kaolinite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill cores. Carbonate crystallizations consist of calcite andlor dolomite which have been found frequently in every core. Carbonate fillings are typically less than mm thick and 3 mm at most. The crystallization of calcite took place in at least two phases the products of which can be identified also by macroscopic methods. Fe hydroxides may exist serially in every drilling depths and no depth control is established. Fe hydroxides form typically thin filmy covers, mm in thickness at most. Fluorite and Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) have been found less frequently. The zones of high metasomatic alteration in which the feldspars are replaced by kaolinite, illite and sometimes also by hematite affect directly to fracture mineral phases. Fracture minerals in these zones consist of kaolinite, illite and hematite controlled by the character of alteration zone and intensity of alteration process. Chlorite coated fractures and chloritic slickensides occur in every bedrock environments and in every depths. Keywords: Palaeoproterozoic, anorogenic, rapakivi, granite, petrology, whole rock chemistry, mineral chemistry, low temperature, fracture mineral.

6 SISÄLLYSLUETTELO: LYHENNELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Tutkimusalue Tutkimuksen tavoite Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät PETROLOGIA Viborgiitit Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Mineraalikemia Kokokivikemia Pyterlutlt Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Mineraalikemia Kokokivikemia Muut rapakivet, graniitit ja apliitit Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Mineraalikemia Kokokivikemia RAKOMINERAALIT Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-YS Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Yll Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä

7 3.2 Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-Y Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-YT Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-YT Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-YT Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä KairausnäyteHH-LPVA Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-LPV A Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-LPVA Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-LPVA Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Kairausnäyte HH-LPVA Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä YHTEENVETO KIRJALLISUUS 30 LIITTEET

8 7 JOHDANTO Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n voimalaitosten ydinjätehuollossa varaudutaan käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Suomessa. Posiva Oy huolehtii tähän liittyvistä tutkimuksista. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset on aloitettu 993, ja niitä tehdään Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Remuvaaran ja Äänekosken Kivetyn alueilla vuoteen 2000 saakka. Vuoden 997 alussa aloitettiin vastaavanlaiset tutkimukset Loviisan Hästholmenin alueella. Tässä raportissa esitetään Hästholmenin tutkimusalueelta Imatran Voima Oy:n vuosina kairauttamien näytteiden petrologisten tutkimusten tulokset sekä rakomineraalitutkimusten tulokset.. Tutkimusalue Hästholmenin saari sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoispuolella, noin 5 kilometrin päässä kaupungista. Tutkimusalue on noin puolitoista kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä (kuva -) rajoittuen joka puolelta Suomenlahteen (Posiva 996)..2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut määrittää Hästholmenin alueen kairausnäytteiden petrologisetja mineralogiset ominaispiirteet, analysoida kivilajien kemialliset koostumukset sekä määrittää valittujen näytteiden päämineraalien kemialliset koostumukset. Lisäksi tavoitteena on ollut kartoittaa matalan lämpötilan rakomineraalien esiintymisalueet keskittyen vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin. Tutkimus kohdistuu Imatran Voima Oy:n tutkimusalueelle vuonna 980 kairauttamien reikien HH-Y, HH-Y2, HH-Y4, HH Y5, HH-Y7, HH-Y8, vuonna 982 kairauttaman reiän HH-Y, vuonna 984 kairauttaman reiän HH-Y2, vuonna 987 kairauttamien reikien HH-Y9, HH-Y20, HH-Y2, IIH Y22, HH-Y23, vuonna 988 kairauttaman reiän HH-Y24, vuonna 993 kairauttaman reiän HH-YT sekä vuosina kairauttamien reikien HH-YT3, HH-YT7, HH LPVA, HH-LPVA2, HH-LPVA3, HH-LPVA4 ja HH-LPVA5 kairausnäytteisiin. Kairanreikien sijaintipaikat on esitetty kuvassa -..3 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit Hästholmen SIJOittuu Suomen laajimman rapakivimassiivin, ns. Viipurin massiivin länsiosaan (Simonen 980a). Rapakivien iät ovat Ma (Vaasjoki 977, Vaas-

9 8 ~ Smedsholmarna Hästholmsfjärden [), ~0~ Stora K~olmen Hudöfjärden MERKINTÖJEN SELITYKSET /:(' Kairanreikä (KR) ~ Eritasopietsometri (EP) Kuva.. Kairanreikien sijaintipisteet Hästholmenilla.

10 9 joki & Huhma 992), ja kemiallisesti ne ovat tyypillisiä alkalisluonteisia, kalium- ja rautarikkaita rapakiviä (Vorma 976, Nurmi & Haapala 986). Tekstuurin perusteella Viipurin massiivin rapakivet on luokiteltu viborgiiteiksi, pyterliiteiksi sekä tasarakeisiksi ja porfyyrisiksi rapakiviksi (Simonen 980b). Näistä samoista rapakivityypeistä eri muodoissaan koostuu myös Hästholmenin alueen kallioperä (Posiva 996). Kallioperän yleispiirteet on esitetty kuvassa -..4 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto Kairausnäytteiden kivilajikartoitus ja nimitys on esitetty raporteissa Suominen (98a, 98b, 982), Lindberg et al. (982, 985), Lindberg (994, 996), Anttila (988) ja Anttila & Viljanen (993, 995, 996). Kivilajimääritykset ja käytetty nimitys perustuvat suoraan mainittuihin raportteihin. Tutkimuksessa käytetty vedenjohtavuutta koskeva aineisto ja kairausnäytteiden rakoluvut perustuvat raportteihin Anttila (98, 983, 985, 988), Anttila & Viljanen (993, 994, 995, 996). Vertailuaineistoina käytetyt maankuoren eri osien ja yleisten kivilajityyppien koostumukset ovat peräisin teoksesta Taylor & McLennan ( 985) ellei toisin ole mainittu. Käytetyt petrologiset ja petrageneettiset luokitusmenetelmät ja esitetyt diagrammit perustuvat artikkeleihin Cox et al. (979), Irvine & Baraggar (97), LeMaitre et al., 987, Maniar & Piccoli (989), Mullen (983), Peacock (93), Pearce & Cann (973), Pearce et al. (984), Streckeisen (976) ja Winchester & Floyd (977)..5 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät Rakomineraalikartoitus ja näytteenotto petrologisia ja mineralogisia tutkimuksia varten on tehty ja Geologian tutkimuskeskuksen Lopen kairasydänarkistossa. Kartoitusavustajina ovat toimineet ja kartoitusaineiston puhtaaksikirjoituksen ovat suorittaneet LuK S. Kallio, LuK H. Pirinen, LuK S. Riikonen jaa. Taikina-aho. Kairausnäytteistä on otettu edustavat näytteet pääkivilajien modaalisen mineraalikoostumuksen, tekstuurin ja kokokiven kemiallisen koostumuksen määrittämistä varten. Näytteiden valinnan on suorittanut Ff A. Kärki. Kairausnäytteiden kivilajit ovat pääosin erityyppisiä rapakiviä. Muutamia tasarakeisia graniitteja ja vaaleampia graniittisia juonikivilajeja on myös tavattu. Yksityiskohtaisiin jatkotutkimuksiin on pyritty valitsemaan näytteitä samassa suhteessa, jossa ne esiintyvät kairausnäytteissä.

11 0 Pääkivilajeja edustavista näytteistä on valmistettu kiillotetut ohuthieet valomikroskooppitutkimusta ja mikroanalyysejä varten. Ohuthieiden kokonaismäärä on 50 kpl ja ne on valmistanut Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen hielaboratorio. Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri on määritetty polarisaatiomikroskoopilla ja pistelaskurilla laskemalla viisisataa pistettä kustakin ohuthieestä. Pistelaskut on suorittanut FM S. Suoperä. Petrografinen kuvaus perustuu valomikroskooppitutkimukseen, ja se on A. Kärjen ja S. Suoperän laatima. Kokokivianalyysit on teetetty kanadalaisessa RAL-laboratoriossa röntgenfluoresenssianalysaattorilla (RF), neutroniaktivaatioanalysaattorilla (INAA), rikkianalysaattorilla (LECO) sekä käyttäen ioniselektiivisiä elektrodeja (ISE). Kokokiven kemiallisen aineiston käsittelyn on tehnyt A. Kärki. Määritetyt alkuaineet, analyysimenetelmät ja määritysrajat on esitetty taulukossa -. Taulukko -. Kokokivianalyyseissä määritetyt elementit, menetelmät ja määritysrajat. Elementti Menetelmä Määrit~sraja Si02 RF-F 0,0% Ti02 RF-F 0,00% Al20 3 RF-F 0,0% Fe20 2 RF-F 0,0% MnO RF-F 0,0% MgO RF-F 0,0% CaO RF-F 0,0% N~O RF-F 0,0% K20 RF-F 0,0% P20s RF-F 0,0% Th NA 0,5 ppm Rb RF-F 0ppm y RF-F 0ppm Ba RF-F 50ppm Zr RF-F 0ppm Nb RF-F 0ppm Sr RF-F 0ppm Cs NA 0,5 ppm Mn ICP 2ppm u NA 0,5 ppm F ISE 20ppm Cl ISE 50ppm s LECO 0,0% Br NA 0,5 ppm Cr20 3 RF-F 0,0% LOI RF-F 0,0%

12 Kivilajien päämineraaleina esiintyvien biotiitin, amfibolien sekä plagioklaasin kemiallinen koostumus on analysoitu mikroanalysaattorilla yhteensä 60 edustavasta mineraalirakeesta. Mineraalien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksen JEOL-733 mikroanalysaattorilla FM 0. Taikina-ahon valvonnassa. Mineraalianalyysiaineiston käsittelyn on suorittanut FT S. Gehör. Rakomineraalikartoituksen sekä näytteenoton ovat tehneet S. Gehör, A. Kärki, S. Suoperä ja 0. Taikina-aho. Aineiston käsittelyn on suorittanut ja yhteenvedon laatinut S. Gehör. Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla ja röntgendiffraktometrilla (RD). RD määritykset on tehty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksella Siemens-röntgendiffraktioanalysaattorilla 0. Taikina-ahon toimesta. Rakomineraalitutkimuksissa esille tulleet tyypillisimmät rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat ovat: Kaisiitti Dolomiitti Fluoriitti Hematiitti Rautakiisut: CaC0 3 (Ca,Mg)C0 3 CaF 2 Fe magneettikiisu Fe _xs rikkikiisu FeS 2 Rautahydroksidit: götiitti FeO(OH) Iimaniitti FeO(OH)*nH20 Savimineraalit illiitti (K,Ca,Mg)AliSi 3 Al0 0 )0H 2 kaoliniitti Al 2 Si (0H) 4 montmorilloniitti Na(Al, Mg) 8 (Si )ioh) 8 *nh 2 0 smektiitti (ryhmä savimineraaleja) Valokuvia tyypillisistä rakomineraaleista ja yleisimmistä rakomineraaliseurueista on esitetty kuvassa -2. Alueen kairausnäytteet on jaettu syvyysvyöhykkeisiin niiden sisältämien rakomineraaliseurueiden perusteella. Luokittelu on tehty tavallisimpien ja runsaimpina esiintyvien mineraalispesiesten mukaan. Rakomineraaliseurue on keinotekoisesti määrätty nimike mineraaliryhmälle, joka esiintyy kairausnäytteen tietyllä rakopinnalla tai koostuu vierekkäisten rakopintojen sisältämistä rakomineraaleista. Rakomineraaliseurueeseen kuuluvat mineraalit eivät välttämättä ole fyysisesti kontaktissa tai kemiallisesti tasapainossa keskenään. Niiden synnyn ei tarvitse olla samanaikainen. Identifioidut rakomineraaliseurueet ovat:

13 2 Karbonaattiseurue Karbonaatti -savimineraaliseurue Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Karbonaatti-fl uorii ttiseurue Karbonaatti-fluorii tti-rautakiisuseurue Karbonaatti-rautakiisuseurue Karbonaatti-rautakiisu -savimineraaliseurue Rautahydroksidiseurue Rautahydroksidi-rautakiisuseurue Rautah ydroksidi -savimineraaliseurue Rautahydroksidi-savimineraali-karbonaattiseurue Rautahydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue Rautahydroksidi-karbonaattiseurue Rautahydroksidi-karbonaatti-rautakiisu-savimineraaliseurue Savimineraaliseurue S avimineraali-fl uorii ttiseurue Kuva -2. (Seuraavilla sivuilla). A. HH-Y-0,40 m: Dolomiittia (kelt.), kalsiittia (valk.) ja kaoliniittia (vih.-valk.) sisältävä rako B. HH-Y-2,34 m: Kaoliniittia sisältävä rako C. HH-Y2-24,94 m: Kloriitti-hematiittipohjainen rako, jonka täytteenä illiittiä, kaoliniittia ja dolomiittia D. HH-Y 4-49,00 m: Fluoriittireunainen rako, jossa dolomiitti-kalsiittisydän E. HH-Y4-7,95 m: Punarapaumarako, jossa vihreää illiittiä F. HH-Y 4-50,00 m: Dolomiitti (kelt.)-kaoliniitti (vihreä) täytteinen rako, Fe-hydroksidipesäkkeitä G. HH-Y 4-57,65 m: Kloriittireunainen rako, jossa kaoliniittia, kalsiittia ja dolomiittia H. HH-Y4-64,75 m: Dolomiittia (kelt.), kalsiittia (valk.) ja kaoliniittia (vih.) sisältävä rako. HH-Y 4-7,00 m: Syöpymiä graniittinäytteen kairauspinnalla J. HH-Y 4-82,45 m: Syöpymiä graniittinäytteen kairauspinnalla. Syöpymiin on kiteytynyt fluoriittia. K. HH-Y5-76,37 m: Dolomiitin syöpymäonkaloissa rikkikiisurakeita

14 --' w

15 ... ~

16 5

17 6 2 PETROLOGIA Hästholmenin kairausnäytteet koostuvat pääasiallisesti viborgiiteista ja pyterliiteistä sekä vähäisemmässä määrin tasarakeisista rapakivistä sekä muista graniiteista (Suominen 98 a 98 b, 982; Lindberg et al. 982, 985; Lindberg 994, 996; Anttila 988; Anttila & Viljanen 993, 995, 996). Kivilajimääritykset ja -nimitys perustuvat em. raportteihin. Yksityiskohtaisiin jatkotutkimuksiin on valittu kahdeksan viborgiittinäytettä, 25 pyterliittinäytettä, yhdeksän tasarakeista rapakivinäytettä, viisi tasarakeista tai porfyyristä graniittinäytettä ja kolme apliitiksi määritettyä näytettä. Tutkitut näytteet, niiden ottopaikat ja kivilajit on esitetty taulukossa 2-. Taulukko 2-. Tutkitut näytteet ja niiden ottopaikat Näyte Reikä Syv. (m) Kivilaji HH. HH-Y 2,92 Pyterliitti HH.2 HH-Y 77,25 Tasarakeinen rapakivi HH.3 HH-Y 87,95 Pyterliitti HH.4 HH-Y ~00,03 Tas?-rakeinen rapakivi HH.5 HH-Y2 2,20 Viborgiitti HH.6 HH-Y2 32,25 Pyterliitti HH.7 HH-Y2 40,40 Apliitti HH.8 HH-Y2 9,45 Tumma, tasarakeinen rapakivi HH.9 HH-Y4 56,20 Pyterliitti HH.0 HH-Y4 23,54 Pyterliitti HH. HH-Y4 80,24 Apliitti HH.2 HH-Y5 2,60 Tasarakeinen rapakivi HH.3 HH-Y5 79,60 Pyterliitti HH.4 HH-Y5 23,25 Apliitti HH.5 HH-Y5 67,25 Pyterliitti HH.6 HH-Y7 26,5 Pyterliitti HH.7 HH-Y7 65,40 Hienorakeinen rapakivi HH.8 HH-Y7 96,00 Pyterliitti HH.9 HH-Y8 33,09 Pyterliitti HH.20 HH-Y8 53,05 Tasarakeinen rapakivi HH.2 HH-Y8 8,90 Tasarakeinen rapakivi HH.22 HH-Y8 82,22 Pyterliitti HH.23 HH-Y 63,45 Pyterliitti HH.24 HH-Y 05,00 Pyterliitti HH.25 HH-Y 53,40 Hienorakeinen rapakivi HH.26 HH-Y 206,70 Hienorakeinen rapakivi HH.27 HH-Y2 89,90 Pyterliitti HH.28 HH-Y2 48,80 Viborgiitti HH.29 HH-Y9 4,25 Tasarakeinen graniitti HH.30 HH-Y9,80 Tumma pyterliitti HH.3 HH-Y20 27,00 Tasarakeinen graniitti

18 7 Taulukko 2-. Tutkitut näytteet ja niiden ottopaikat, jatko. Näyte Reikä syv. (m) Kivilaji HH.32 HH-Y20 2,0 Tumma pyterliitti HH.33 HH-Y2 43,95 Karkea, porfyyrinen graniitti HH.35 HH-Y22 46,80 Viborgiitti HH.36 HH-Y22 02,70 Pyterliitti HH.37 HH-Y23 26,20 Viborgiitti HH.38 HH-Y23 77,65 Viborgiitti HH.39 HH-Y24 68,80 Porfyyrinen graniitti HH.40 HH-Y24 03,05 Pyterliitti HH.4 HH-Y24 70,85 Viborgiitti HH.42 HH-YT 27,50 Pyterliitti HH.43 HH-YT 80,00 Pyterliitti HH.44 HH-YT3 28,40 Pyterliitti HH.45 HH-YT3 7,65 Viborgiitti HH.46 HH-YT3 02,35 Pyterliitti HH.47 HH-YT3 24,25 Pyterliitti HH.48 HH-YT7 4,40 Pyterliitti HH.49 HH-YT7 97,70 Tasarakeinen graniitti HH.50 HH-LPVA2 3,35 Vi borgii tti-pyterlii tti HH.5 HH-LPVA4 28,90 Pyterliitti

19 8 2. Viborgiitit Hästholmenin alueen viborgiitit ovat porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joissa hajarakeet ovat pyöreäpiirteisiä keskirakeisen perusmassan ympäröimiä kalimaasälpärakeita tai raekasaumia eli ovoideja (Posiva 996). Ovoidien läpimitat vaihtelevat noin senttimetristä yli 0 senttimetriin saakka. Viborgiiteille tunnusomaisena tekstuuripiirteenä pidetään sitä, että valtaosaan, yli 50 %:iin ovoideista liittyy plagioklaasikehä. Myös vaipattornia ovoideja esiintyy, ja niiden läpimitat ovat tyypillisesti suurempia kuin vaipallisten. 2.. Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Tutkitut viborgiittinäytteet ovat joko plagioklaasikehällisiä tai -kehättömiä ovoideja sisältäviä rapakivigraniitteja. Hienäytteistä eri avoidityyppien todellisia määräsuhteita ei voi käytännössä arvioida, ja tekstuuriin perustuva kivilajinimitys pohjautuu suoraan aiempiin tutkimuksiin (kts. kappale.4). Näytteiden modaaliset mineraalikoostumukset on esitetty taulukossa 2-2 ja modaaliseen mineraalikoostumukseen perustuva luokitusdiagrammi kuvassa 2-. Kvartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella kaikki näytteet ovat tyypillisiä graniitteja. Kivien porfyyrisen tekstuurin ja suuren raekoon takia yksittäisen analyysin antama tulos voi poiketa merkittävästikin kiventodellisesta mineraalikoostumuksesta. Kehällisiä ovoideja sisältävissä näytetyypeissä (näytteet HH.28, HH.38, HH.4, HH.45 ja HH.50) kalimaasälpäovoidien läpimitat vaihtelevat 0-50 mm, ja ne ovat muodoltaan pääasiassa pyöreähköjä. Mahdollisesti suurempiakin, käsinäytteissä näkymättömiä ovoideja saattaa esiintyä, sillä 52 mm:n kairausnäytteestä suurimpia ovoideja ei pysty näkemään. Ovoidit koostuvat pääosin suurista kalimaasälpärakeista, jotka sulkevat poikiliittisesti sisäänsä pääasiassakivenmuita vaaleita mineraaleja, mutta joskus myös sarvivälkettä ja biotiittia. Itsenäisten plagioklaasisulkeumien lisäksi kalimaasälvässä on myös runsaasti pertiittisuotaumia. Ovoidien reunoilla maasälvän raekoko on usein pienempi kuin keskiosissa, ja tummat mineraalisulkeumat sijoittuvat usein ovoidien reunoille, kuitenkin varsinaisen plagioklaasikehän sisäpuolelle. Plagioklaasikehän paksuus vaihtelee - 5 mm, ja se koostuu satunnaisen muotoisista, - 3 mm pitkistä plagioklaasiliistakkeista tai - rakeista. Mikroskooppisesti kehän ja ovoidin sisäosan välillä ei voi aina havaita selvää rajaa, mutta joskus plagioklaasikehä erottuu hyvin selväpiirteisenä. Ovoidien väleissä oleva perusmassa on keskirakeista yksittäisten rakeiden läpimittojen vaihdellessa - 6 mm:iin. Kvartsin, plagioklaasin ja kalimaasälvän lisäksi kiven sarvivälke ja biotiitti sisältyvät pääosin siihen, eli välimassa on ainakin paikoin selvästi tummempaa kuin ovoidien materiaali. Tummat mineraalit, etenkin sarvivälke, ovat hyvin repaleisia ja niissä on runsaasti sulkeumia. Ne ovat selvästi maasälpärakeita pienempiä keskimääräi

20 9 Q sen raekoon ollessa alle 2 mm. Kivessä aksessorisina esiintyvät mineraalit, fluoriitti, epidootti, kloriitti, titaniitti, apatiitti, opaakit ja zirkoni sijoittuvat myös pääosin välimassaan. A Kuva 2-. Viborgiittien QAP-suhteet ja -nimitys. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näytenumeroon. Kalimaasälvässä sulkeumina olevat plagioklaasirakeet ovat usein lähes muuttumattomia. Niiden pinta-alasta tyypillisesti vain noin 0 % on hienon saussuriittipigmentin peittämää. Ovoidien kehiin P ja perusmassaan sijoittuvista plagioklaasirakeita noin 0 % on täysin saussuriittisia. Muut rakeet ovat 0-60 % osalta pinta-alastaan hienorakeisen saussuriittipigmentin peittämiä. Sarvivälkerakeet ovat muuttuneet reunoiltaan pieneltä osin biotiitiksi, mutta biotiitin kloriittiutumista on havaittavissa vain näytteessä HH.45. Tässä näytteessä myös plagioklaasi on voimakkaimmin muuttunutta. Viborgiittinäytteet HH.5, HH.35 ja HH.4 sisältävät hienäytteessä vain kehättömiä ovoideja, jotka muodostuvat pyöreäpiirteisiä kalimaasälpähajarakeista tai -raekasaumista. Ovoidien läpimitat ovat 0-60 mm. Kalimaasälpärakeissa on poikiliittisia kvartsi-, plagioklaasi-, sarvivälke- ja biotiittisulkeumia, sekä lisäksi runsaasti pertiittisuotamia. Paikoin myös plagioklaasi esiintyy suurina, jopa lähes 0 mm:n läpimittaisina hajarakeina. Keski - karkearakeinen perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista, sarvivälkkeestä ja biotiitista, jotka esiintyvät 0,5-6,0 mm mittaisina rakeina. Tummat mineraalit ovat hyvin repaleisia ja runsaasti erilaisia sulkeumia sisältäviä. Perusmassaan, usein tummiin mineraaleihin sulkeumina sisältyy myös valtaosa kiven aksessorisista mineraaleista, jotka ovat fluoriitti, epidootti, serisiitti, karbonaatti, kloriitti, titaniitti, opaakit, apatiitti ja zirkoni. Näytteessä HH.35 fluoriitti esiintyy poikkeuksellisen suurina, noin puolen mm:n mittaisina rakeina, kun se esiintyy tavallisesti pieninä, alle 0, mm:n mittaisina rakeina muiden aksessoristen mineraalien tapaan. Näytteiden plagioklaasirakeet ovat lähes kauttaaltaan pienirakeisen saussuriittimassan pigmentoimia. Rakeiden pinta-aloista kuitenkin korkeintaan 0 % on saussuriittista tai selvästi tunnistettavaksi serisiittimassaksi muuttunutta. Kalimaasälpä on myös pieneltä osin serisiittiytynyttä. Sarvivälkerakeet ovat muuttuneet vaihtelevassa määrin biotiitiksi, mutta biotiitin kloriittiutuminen on vähäistä.

21 20 Taulukko 2-2. Viborgiittien modaaliset mineraalikoostumukset. x = aksessorinen mineraali, jonka pitoisuus on alle 0, %. Näyte HH.5 HH.28 HH.35 HH.37 HH.38 HH.4 HH.45 HH.50 Reikä Y2 Y2 Y22 Y23 Y23 Y24 YT3 LPVA2 Syv. (m) 2,20 48,80 46,80 26,20 77,65 70,85 7,65 3,35 Kvartsi 34,4 32,0 29,4 26,4 25,6 22,7 29,0 4,0 Plagioklaasi 8,0 25,2 2,8 20,8 26,6 38,2 29,3 25,3 Kalimaasälpä 40,9 34,0 50,5 48,6 38,4 28,0 29,9 28,3 Biotiitti 3,4 3, 2,9,8 4,7 5,0 8,9 3, Sarvivälke 2,4 2,7 3,0,4 3,4 5,0,8,5 Saussuriitti 0,0 0, 0,5 0,0 0,2 0,4 0,0 0,0 Karbonaatti 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0, Fluoriitti 0,2,8 0,3 0,0 0,3 0,0 0,4 0,3 Muut yht, 0, 0,4 0,3 0,2 0,6 0, 0,3 0, Opaakit 0,6 0,6 0,5 0,9 0,2 0, 0,3 0, Rikkikiisu Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkki välke Magnetiitti Ilmeniitti Hematiitti Götiitti 2..2 Mineraalikemia Viborgiiteista on tehty yhteensä viisi plagioklaasianalyysiä, neljä amfibolianalyysiä ja neljä biotiittianalyysiä. Analyysitulokset on esitetty taulukossa 2-3 ja mineraaliluokitusdiagrammit kuvassa 2-2. Viborgiiteista analysoidut plagioklaasit sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-2) verrattain pienelle koostumusalueelle; pääosa Ab-An-Or-kolmion oligoklaasikenttään ja yksi andesiinikenttään. An-pitoisuudet vaihtelevat 23,7-3,0 %:iin. Näytteestä HH.50 analysoidussa vyöhykkeellisessä plagioklaasihajarakeessa vallitsee normaali vyöhykkeellisyys; hajarakeessa An-pitoisuus aleni sydänosan 3 %:sta (taulukko 2-3; HH.50-KE/Ks) reunaosan 26,3 %:iin (HH.50-KE/Re). Ortoklaasikomponentin osuus puolestaan alentui sydänosan 2,3 %:sta reunaosan,8 %:iin.

22 2 Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,F)z(Al,Fe)Si0 0 Viborgiittien biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan rautarikkaita; FeO pitoisuus vaihtelee 33,5-34, %. Kaavaan laskettu kalium puolestaan vaihtelee välillä,77 (HH.50) -,94 (HH.38). Biotiitin stokiometrinen kalium-kationien lukumäärä tulisi olla kaksi, johon arvoon analysoidut biotiitit eivät täysin yllä. Tämä lienee seurausta sekundaarisista metasomaattisista kationivaihtoreaktioista ja viittaa biotiitin muuttuneen jossain määrin kloriittiseksi. Analysoitujen biotiittien luokittelu päätejäsenten; eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-2. Raudan mooliosuuden vaihtelu on varsin vähäistä. Analysoidut biotiitit ovat erittäin anniittisia; niiden Fe/(Fe+Mg)-suhde on huomattavan korkea vaihdellen välillä 0,89-0,92. Viborgiiteista analysoidut sarvivälkkeet sisältävät kohtalaisesti natriumia ja kaliumia (taulukko 2-3). Ne asettuvat amfiboliluokittelussa varsin pienelle koostumusalueelle hastingsiittisen sarvivälkkeen sekä Fe-pargasiittisen sarvivälkkeen kenttiin (kuva 2-2).

23 Taulukko 2-3. Viborgiittien mineraalien kemialliset koostumukset. Näyte Mineraali Paikka Si0 2 Al FeO CaO Na 2 0 K 2 0 Total Si Al Fe2 Ca Na K Cations Ab An Or Näyte HH.5 HH.38 HH.4 HH.50 Mineraali Si0 2 Ti0 2 Al Cr FeO MnO MgO CaO Na 2 0 K 2 0 Total CTotal Si AliV AlVI Ti Fe2 Cr BIO 34,3 2,99 2,7 0,04 33,8 0,22 2,37 0,00 0,09 8,49 95,0 95,0 5,93 2,07 0,52 0,39 4,88 0,0 BIO 34,2 4,0 2,4 0,03 34,3 0,29,57 0,00 0,04 8,83 95,7 95,7 5,9 2,0 0,4 0,52 4,95 0,00 BIO 34,0 3,85 2,5 0,00 33,5 0,42 2,22 0,04 0,06 8,68 95,2 95,2 5,87 2,3 0,4 0,50 4,84 0,00 BIO 32,3 2,87 2,8 0,00 34, 0,5 2,07 0,00 0,07 7,75 92,4 92,4 5,77 2,23 0,48 0,39 5,0 0,00 Mn 0,03 0,04 0,06 0,08 Mg 0,6 0,40 0,57 0,55 Ca 0,00 0,00 0,0 0,00 Na 0,03 0,0 0,02 0,02 K,87,94,9,77 Cations 6,3 6,3 6,3 6,4 Fe/Fe+Mg 0,89 0,92 0,89 0,90 Mg/Fe+Mg 0, 0,08 0, 0,0 22 HH.5 HH.38 HH.4 HH.50 HH.50 Näyte PLG PLG PLG PLG PLG Mineraali PM PM KE KE/Ks KE/Re Si0 2 62,0 62,5 6,8 58,6 60,3 Ti0 2 23,8 23,2 23,5 24,4 23,8 Al ,8 0,8 0, 0,7 0,09 FeO 5,04 4,77 5,05 6,5 5,52 Cr ,74 8,7 8,52 7 '73 8,36 MnO 0,34 0,46 0,4 0,4 0,3 MgO 00,,0 4,98 99,7, 4,85 99,4,0 4,95 97,8 0,7 5,26 98,4 0,9 5,08 CaO Na 2 0 K 2 0 0,03 0,96 3,0 0,08 0,03 0,02 0,03 0,9 0,97,27 3,0 2,95 2,74 0,0 0,09 0,09 20,0 20,0 20,0 20, 74,4 74,8 73,6 66,7 23,7 22,6 24, 3,0,9 2,6 2,3 2,3 0,0 Total,07 O_F _Cl 2,93 TSi 0,07 TAI 20, TFe3 72,0 Tii 26,3 Sum_T,8 CAl CCr CFe3 CTi CMg CFe2 CMn CCa Sum_C BMg BFe2 BMn BCa BNa Sum_B ACa ANa AK Sum_A Sum_cat Sum_oxy HH.5 HH.38 HH.4 HH.50 AMP 39,7,75 9, 30,2 0,00 AMP 38,6,47 9,50 30,8 0,00 AMP 38,6,58 9,44 28,9 0,00 AMP 37,7,36 9,5 3,0 0,00 0,39,96 0,0,83,6 96,4 0,00 6,49,5 0,00 0,00 8,00 0,24 0,00 0,30 0,22 0,48 3,74 0,03 0,00 5,00 0,00 0,09 0,03,75 0,3 2,00 0,00 0,44,74 0,5,70,72 96,5 0,00 6,34,66 0,00 0,00 8,00 0,8 0,00 0,39 0,8 0,43 3,80 0,03 0,00 5,00 0,00 0,04 0,03,84 0,09 2,00 0,00 0,64 0,54,59,4 0,8 0,,69,65,69,70 94,9 94,6 0,00 0,00 6,45 6,33,55,67 0,00 0,00 0,00 0,00 8,00 8,00 0,3 0,2 0,00 0,00 0,05 0,43 0,20 0,7 0,40 0,29 3,98 3,87 0,06 0,04 0,00 0,00 5,00 5,00 0,00 0,00 0,00 0,05 0,03 0,04,94,8 0,03 0,0 2,00 2,00 0,00 0,00 0,45 0,46 0,52 0,44 0,34 0,36 0,36 0,36 0,78 0,82 0,88 0,80 5,8 5,8 5,9 5,8 23, 23,0 23,0 23,0 PLG = plagioklaasi, AMP = sarvivälke BIO = biotiitti KE = ovoidin kehä Ks = rakeen keskiosa Re = rakeen reuna PM = perusmassa

24 23 Or Eastonite B. Slderopbyllile An Phlogoplle Fe/(Fe+Mg) Annlie N' ~ ~ + ~ ~ ~ c. Mg Par D. Magneslo- Pargasite Has Silicic Ed Hbl Silicic Ed Hastingslie Edenile Edenlle Hbl Edenlle Hbl Edenlle Hbl,-.. Fea M ~ Mga Par Ferroan ~ Magnesian + ~ Has Pargasite 6 Hastingslie Hbl ~ Hbl Fe ~ Fe Silicic Ferro Silicic Ferro- Ed Fe Ed Ferro-Edenite Edenlle Ferro- Ferro-Edenite Edenite Has Hastingslie Pargasite Hbl Par Hbl 4 ~bl ~ ,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 TSi TSi Kuva 2-2. Viborgiittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti ja C. ja D. amfiboli.

25 Kokokivikemia Viborgiiteista on tehty kahdeksan kokokivianalyysiä, joiden tulokset on esitetty taulukossa 2-4. Näytteiden koostumukset vaihtelevat varsin vähän. Tyypillinen viborgiitti sisältää noin 70 % Si0 2 :ta, 5,5-6 % K 2 0:ta, 2,5-3 % N~O:ta ja alle 2 % CaO (kuva 2-3). Rautapitoisuus on verrattain korkea, noin 4% Fe :na, mutta MgO-pitoisuudet ovat alle 0,2 %:n tasolla. Poikkeamat keskimääräisistä koostumuksista aiheutuvat lähinnä hajarakeiden määrän ja koostumuksen vaihtelusta. Kuitenkin viborgiiteista voidaan erottaa myös jossain määrin eri koostumuksisia magmaattisia differentiaatteja. Emäksisintä muunnosta edustaa näyte HH.38, jonka Si0 2 -pitoisuus on 68 %ja happamimpia differentiaatteja näytteet HH.5 ja HH.50, joiden Si0 2 -pitoisuus on yli 73 %. Kuvan 2-3 mukaisesti K 2 0-pitoisuutta lukuun ottamatta kaikki muut pääalkuainepitoisuudet pienentyvät Si0 2 -pitoisuuden kasvun myötä. Näytteen HH.35 poikkeuksellisen korkea K 2 0-pitoisuus aiheutuu suurista ja runsaina esiintyvistä kalimaasälpärakeista. Näyte on modaalisen koostumuksensakin perusteella alkalisin graniitti viborgiittien joukossa (kuva 2- ). Näytteessä HH.50 esiintyy myös runsaasti suuria, paksun plagioklaasikehän omaavia ovoideja, mikä näkyy näytteen korkeana N~O-pitoisuutena. Pieni rautapitoisuus ja suhteellisen suuri magnesiumpitoisuus näkyvät näytteen mineraalikoostumuksessa suurehkona biotiittipitoisuutena ja pienenä amfibolipitoisuutena. Hivenalkuainepitoisuudet vaihtelevat vielä pääalkuainepitoisuuksiakin vähemmän (taulukko 2-4). Maankuoren yläosan keskikoostumukseen verrattuna viborgiittien Th-, Y-, Zr-, U-, Rb-, Ba- ja Cs-pitoisuudet ovat 2-3 kertaluokkaa suurempia ja Mn-, Nb-, P-, Tija Sr-pitoisuudet vastaavasti pienempiä (kuva 2-4). Merkittävimmät poikkeamat keskimääräisistä pitoisuuksista ovat näytteen HH.45 korkea Cs-pitoisuus, näytteen HH.37 pienehkö Ba-pitoisuus ja näytteet HH.50 pienet Zr-, Mn- ja P-pitoisuudet. Näyte HH.50 on pääalkuainepitoisuuksiensakin osalta muista näytteistä poikkeava, suuria ovoideja ja runsaasti kalimaasälpää sisältävä karkearakeinen viborgiittityyppi. Näyte HH.45 sisältää poikkeuksellisen vähän sarvivälkettä ja runsaasti biotiittia. Näyte HH.37 sisältää näytteen HH.50 tavoin keskimääräistä runsaammin kalimaasälpää ja suuria plagioklaasihajarakeita. Si0 2 -totaalialkalisuhteen perusteella kaikki viborgiittinäytteet vastaavat tyypillisiä ryoliitteja ja Ti0 2 -Zr-suhteen perusteella graniitteja (kuva 2-4.A ja B).

26 25 ~ ('<) 0 N - < , '2( 4+ N ~ :f o - 4 0, ,4-35+fsh 5 4 -f-)7 s '2( 0 ~ - 3,-- - 5öf- 6,5 3s+- '2( 3s+ - s ~ ~ ~8 2 3s+ 2s+= =fl ,5 3s '2( ~ ;- u -f , N 3-4f ~ 5+ z 3s s s 4s+- 5, f 3;+- s+- 5ö+- 3s rt ,25 3v.o 5 - '2( ('<) 0 N ~ ~ 4 r- 45* 4 -f '2( 2~ - 0 0,2-3s ) ~ 3,+- 2st- 3 r- 5+ 0,5 40- s+- 3s+- 4s+- 5öf- -.~.o Si02% Si02% 80 Kuva 2-3. Viborgiittien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näytenumeroon.

27 26 Taulukko 2-4. Viborgiittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) HH.5 Y2 2,20 HH.28 Y2 48,80 HH.35 Y22 46,80 HH.37 Y23 26,20 HH.38 Y23 77,65 HH.4 Y24 70,85 HH.45 HH.50 YT3 LPVA2 7,65 3,35 Si0 2 % Ti0 2 % Al % Fe % MnO % MgO % CaO % Na 2 0 % K 2 0 % PzOs % Th ppm Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs U Mn F ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Cl ppm s % Br ppm Cr % LOI % SUM % 73, 0,272 2, 3,5 0,03 0,4,7 2,49 5,7 0, ,02-0,5 0 0,75 98,2 K/Na 2,6 Fe/Mg 26 Ca0/(K 2 0+Na 2 0) 0,4 Rb/Sr 2,3 Th/U 5, 69,9 69,3 72,8 0,4 0,403 0,4 73 3,9 4,5,4 4, 3,84 4,2 0,05 0,04 0,03 0,7 0,2 0,8,87,75,22 3,06 2,93 2,37 5,73 6,49 5,47 0,09 0,09 0, ,6 5,7 9, ,0 0,02 0,03 0,7 0,5-0,5-0,0-0,0-0,0 0,45 0,35 0, ,2 99 2, 28 0,2,6 2,6 2,5 22 0,9,4 3,2 2,6 27 0,6 3, 4,6 68,3 0,522 4,3 5,3 0,05 0,28 2,42 3,28 5,07 0, , ,02-0,5-0,0 0,55 00,3,7 2 0,29,2 3,5 70,4 0,449 3, 4,43 0,05 0,5,67 2,8 5,95 0, , ,02 0,7-0,0 0,6 99,9 2,4 34 0,9,9 3,4 70,3 0,44 3,3 4,54 0,04 0,27,67 2,86 5,6 0, , ,04 0,7-0,0 0,8 00, 2,2 9 0,20 2,4 4,6 73,5 0,236 3, 2,07 0,0 0,2,22 2,76 5,89 0, , ,0 0,7-0,0 0,75 99,9 2,4 0,4 2,0 4,2

28 27 A. 5,0 2,0 't?. 0 ~ + ~ ro z 9,0 6,0 3,0 45 Si02% 8. c. 0,2 0,4 0,6 0,8,0,2,4,6,8 2,0 Ti02% Kuva 2-4. Aja B. Viborgiittien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.

29 Pyterliitit Pyterliitit ovat Hästholmenin kairausnäytteissä yleisin rapakivimuunnos. Ne ovat porfyyrisiä graniitteja, joille tunnusomaisena piirteenä pidetään sitä, että plagioklaasivaipattomia kalimaasälpähajarakeita on enemmän kuin vaipallisia (Posiva 996). Pyterliittien koostumukset vaihtelevat silmämääräisen tarkastelun perusteella enemmän kuin viborgiittien koostumukset (Posiva 996), mutta kemiallinen koostumusvaihtelu ei ole nyt tehtyjen määritysten perusteella kuitenkaan kovinkaan suurta Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Tutkitut pyterliitit ovat viborgiittien tapaan joko plagioklaasikehällisiä tai kehättömiä ovoideja sisältäviä rapakivigraniitteja. Kiven tekstuuriin perustuva nimitys pohjautuu tässäkin aiempiin tutkimuksiin (kts. kappale.4), ja hienäytteen mittakaavassa luokituksen tekeminen olisikin mahdotonta. Näytteiden modaaliset mineraalikoostumukset on esitetty taulukoissa ja modaaliseen mineraalikoostumukseen perustuva luokitusdiagrammi kuvassa 2-5. Kvartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella valtaosa näytteistä luokittuu graniiteiksi. Pyterliittien porfyyrisen tekstuurin ja joskus hyvin suuren raekoon takia yksittäisen analyysin antama tulos voi poiketa paljonkiventodellisesta mineraalikoostumuksesta. Tällaisesta vääristymästä on kysymys näytteissä HH.3, HH.6 ja HH.32, joissa suuret kalimaasälpähajarakeet kattavat noin puolet hieiden pinta-aloista. Hieessä nähtävät ovoidit ovat joko kehällisiä (näytteet HH.3, HH.9, HH.0, HH.8, HH.24, HH.32, HH.40, HH.43, HH.44 ja HH.46) tai kehättömiä (näytteet HH., HH.6, HH.3, HH.6, HH.9, HH.22, HH.23, HH.27, HH.30, HH.42 ja HH.48). Pelkästään porfyyrispiirteistä välimassaa edustavat hienäytteet HH.l5, HH.36, HH.47 ja HH.5. Pyterliittien ovoidit ovat pyöreäpiirteisiä, ja kalimaasälpähajarakeiden lisäksi muutamissa näytteissä esiintyy myös pienempiä, 2-5 mm:n läpimittaisia kvartsihajarakeita sekä plagioklaasihajarakeita. Plagioklaasikehällisten ovoidien läpimitat ovat pienimmillään 0 mm ja suurimmista ovoideista näytteessä on nähtävissä vain osa. Ovoidien kalimaasälpähajarakeissa esiintyy sulkeumina paikoin vyöhykkeellistä plagioklaasia, kvartsiluiroja, sarvi välkettä ja joskus myös biotiittia. Sulkeumien määrä vaihtelee eri näytteissä alle 0 %:sta jopa 30 %:iin. Ovoidien plagioklaasikehien leveydet vaihtelevat - 5 mm. Tavallisimmin ne ovat noin 2 mm:n levyisiä, ja koostuvat - 2 mm:n mittaisista, satunnaisesti suuntautuneista plagioklaasiliistakkeista. Perusmassa on keskirakeista yksittäisten rakeiden läpimittojen ollessa 0,5-3 mm. Maasälpien ja kvartsin lisäksi valtaosa kiven sarvivälkkeestä ja biotiitistasijoittuu välimassaan.

30 A Q 29 Kuva 2-5. Pyterliittien QAP-suhteet ja nimitys. Numero projektiopisteen vieressä viittaa näytenumeroon. Plagioklaasirakeet ovat tavallisesti vierasmuotoisia, mutta myös lähes omamuotoisia, vyöhykkeellisiä hajarakeita esiintyy. Rakeiden läpimitat vaihtelevat - 5 mm:iin. K vartsirakeet ovat pääasiassa pyöreäpiirteisiä, ja keskimääräiseltä läpimitaltaan - 3 mm:n mittaisia. Sarvivälkerakeet ovat repaleisia, ja niihin sisältyy sulkeumina runsaasti kaikkiakivenmuita mineraaleja. Biotiittirakeet ovat ainakin osaksi sarvivälkkeen muuttumistuloksia, p ja niiden esiintymisasu on samankaltainen kuin sarvivälkkeellä. Suomukasat ovat repaleisia ja runsaasti sulkeumia sisältäviä. Mafiset mineraalit esiintyvät usein lähes 5 mm:n läpimittaisina raekasaumina. Aksessoriset mineraalit, opaakit, kloriitti, epidootti, apatiitti, kabonaatti, fluoriitti, serisiitti, titaniitti ja apatiitti sijoittuvat myös valtaosin perusmassaan. Plagioklaasin ympäröimien ovoidien kalimaasälpä ja niissä olevat sulkeumat ovat tavallisesti vain vähän serisiittityneitä tai saussuriittiutuneita. Plagioklaasikehältä voidaan erottaa muutamissa näytteissä kaksi eri tavoin muuttunutta osaa. Kalimaasälpähajarakeiden puolelta plagioklaasirakeet ovat lähes muuttumattomia tai ne ovat vain niukan saussuriittipigmentin peittämiä, mutta plagioklaasikehän ulkoreunalla, välimassan kontaktissa rakeet ovat usein ainakin % osalta hienon saussuriittipigmentin samentamia. Välimassan plagiokaasirakeista on usein % saussuriitin pigmentoimaa. Sarvivälkerakeet ovat muuttuneet vaihtelevassa määrin lohkoraoista ja reunoilta alkaen biotiitiksi ja paikoin edelleen kloriitiksi. Kloriittiutumisen määrä on kuitenkin kaikissa näytteissä pieni. Pyterliittien kehättömien kalimaasälpäovoidien läpimitat vaihtelevat runsaasti. Pienimmät ovat alle 25 mm:n läpimittaisia, mutta suurimpien läpimittaa ei voi määrittää kairausnäytteestä. K vartsia ja plagioklaasia esiintyy myös hajarakeina, joiden läpimitat vaihtelevat 5-5 mm:iin. Kalimaasälpähajarakeissa sulkeumina on plagioklaasia, sarvivälkettä, biotiittia ja kvartsia luiroina sekä pyöreäpiirteisinä rakeina. Kvartsihajarakeiden läpimitat vaihtelevat 3-8 mm ja ne ovat pääasiassa piirteiltään pyöreähköjä. Plagioklaasihajarakeet ovat pitkänomaisia liistakkeita. Niiden läpimitta vaihtelee 4-2 mm eikä niissä useinkaan ole

31 30 Taulukko 2-5. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset. Näyte HH. Reikä Y Syvyys (m) 29,20 Kvartsi 4,3 Plagioklaasi 6,3 Kalimaasälpä 3,8 Biotiitti 6,9 Sarvivälke 3,5 Saussuriitti 0,0 Karbonaatti 0,0 Fluoriitti 0,2 Muut yht. 0, Opaakit 0,0 Rikkikiisu x Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkkivälke Magnetiitti Ilmeniitti x HH.3 Y 87,95 29,4 22, 34,5 2,0 0,7 0,0 0,0 0,0 0,,2 HH.6 Y2 32,25 36,6 20,0 33,7 5,0 4,5 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 HH.9 Y4 56,20 44,6 9,3 27,6 6,5,2 0,0 0,0 0,3 0,2 0,3 HH.0 Y4 23,54 26,9 27,2 37,6 3,8 4,4 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 HH.3 Y5 79,60 9,0 27,5 5,0,7 0,8 0,0 0,0 0,0 0, 0,0 HH.5 Y5 67,25 4, 7,5 8,0 3,9 3,3 0,0 0,0 2,0 0,5 3,6 HH.6 Y7 26,5 6,3 28,0 47,9,6 5,4 0,0 0,0 0,5 0,2 0,0 Taulukko 2-6. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset. Näyte Reikä Syvyys (m) HH.8 Y7 96,00 HH.9 Y8 33,09 HH.22 Y8 82,22 HH.23 Y 63,45 HH.24 Y 05,00 HH.27 Y2 89,90 HH.30 HH.32 Y9 Y20,80 2,0 Kvartsi Plagioklaasi Kalimaasälpä Biotiitti Sarvivälke Saussuriitti Karbonaatti Fluoriitti Muut yht, Opaakit Rikkikiisu Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkki välke Magnetiitti Ilmeniitti Hematiitti Götiitti 23,6 28,8 30,4 5,0 9,7 0,3 0,0 0,9 0,5 0,7 2,4 7, 57,6 2,2 0,9 0,0 0,0 0,2 0,6 0,2 x = aksessorinen mineraali 35,8 20,5 24,9 9, 8, 0,3 0,0 0,3 0,3 0,7 22,8 2,9 56,4 4,0 3,6 0,0 0,0 0,0 0, 0, 24,7 34,0 38,3 0,8,9 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 2, 24,4 49,5 3,7, 0,0 0,0 0,0 0, 0,2 40, 0,0 8,7 29,7 36,8 56,0 7,6,8 3,9 0,0 0,0 0,2 0,0 0,5 0,6 0,0 0,8 0,8,4,

32 Taulukko 2-7. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset. 3 Näyte HH.36 HH.40 HH.42 HH.43 HH.44 HH.46 HH.47 HH.48 HH.5 Reikä Y22 Y24 YT YT YT3 YT3 YT3 YT7 LPVA4 Syvyys (m) 02,70 03,05 27,50 80,00 28,40 02,35 24,25 4,40 28,90 Kvartsi 43,3 28, 20,6 26,6 28,9 33,7 34,9 30,4 38,9 Plagioklaasi 2,7 22,6 26,8 5,3 2,8 3,9 7,3,6 22, Kalimaasälpä 33,5 4,9 44,7 47,9 42,3 23,9 43,9 48,4 32,9 Biotiitti 5,2 4,3,8 3, 3,7 6,0 2,4 4,6 2,0 Sarvivälke 4, 2,4 5,3 5,5,9 2,8 0,4 4,7 2,9 Saussuriitti 0,0 0, 0,0 0, 0, 0,3 0,3 0,0 0,2 Karbonaatti 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 Fluoriitti 0,0 0,3 0,2 0,9 0,4 0,8 0,4 0,0 0,5 Muut yht, 0,2 0, 0,2 0, 0, 0,6 0, 0,3 0,2 Opaakit 0,9 0, 0,6 0,6 0,0 0,0 0, 0,0 0,5 Rikkikiisu Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkkivälke Magnetiitti Ilmeniitti Hematiitti Götiitti x = aksessorinen mineraali mitään sulkeumia. Plagioklaasihajarakeet ovat vaihtelevassa määrin muuttuneita, ja niiden pinta-alasta on usein 5-30% hienon saussuriittipigmentin peitossa. Ovoidien kalimaasälpäkin on joskus pieneltä osin serisiittiytynyttä. Kehättömiä ovoideja sisältävien pyterliittien perusmassa on tavallisimmin keskirakeista, yksittäisten rakeiden mittojen vaihdellessa - 4 mm. Perusmassan plagioklaasirakeet ovat tavallisesti vierasmuotoisia ja ne ovat muuttuneet kohtalaisen voimakkaasti saussuriitiksi (pinta-alasta %). K vartsirakeet esiintyvät pääasiassa vierasmuotoisina, pyöreinä rakeina. Kalimaasälpärakeet ovat myös vierasmuotoisia ja pyöreäpiirteisiä. Sarvivälkerakeet ovat repaleisia, vierasmuotoisia ja ne ovat muuttuneet lähes poikkeuksetta vaihtelevassa määrin biotiitiksi ja joskus edelleen kloriitiksi. Mafiset mineraalit ovat keskittyneet 2-6 mm:n läpimittaisiin raekasaumiin. Muut perusmassassa aksessorisina esiintyvät mineraalit ovat fluoriitti, epidootti, serisiitti, opaakit, titaniitti, kloriitti, karbonaatti, apatiitti ja zirkoni.

33 Mineraalikemia Pyterliiteistä on tehty 2 plagioklaasianalyysiä, 0 amfibolianalyysiäja 0 biotiittianalyysiä. Plagioklaasianalyysit on esitetty taulukossa 2-8, biotiittianalyysit taulukossa 2-9 ja amfibolianalyysit taulukossa 2-0. Pyterliiteistä analysoidut plagioklaasit sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-6) kohtalaisen laajalle koostumusalueelle; pääosa Ab-An-Or-kolmion oligoklaasikentään, yksi andesiinikenttään ja kolme albiittikenttään. Albiittiset plagioklaasit (HH.30, HH.32, HH.47) ovat saussuriittiutuneitaja niiden nykyinen Ca/Na-suhde on mitä todennäköisimmin tulosta sekundaarisista muutosprosesseista. An-pitoisuudet vaihtelevat 0,4-4,6 o/o:iin. Normaalien terveiden plagioklaasien An-pitoisuudet vaihtelevat %:iin. Näytteen HH.3 kookkaasta plagioklaasihajarakeesta analysoitiin erikseen sydän- ja reunaosan koostumukset. Sydänosan An-pitoisuus alentui kivilajityypille luonteenomaisesti, sydänosan 4,6 %:sta reunaosan 20,6 %:iin (taulukko 2-8). Ortoklaasikomponentin osuus kohosi puolestaan sydänosan,6 %:sta reunaosan 2,4 %:iin. Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,F)iAl,Fe)Si0 0 Pyterliittien biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan jokseenkin samanlaisia viborgiittien sisältämän biotiitin kanssa. Ne ovat rautarikkaita; FeO vaihtelee 30,4-35% (taulukko 2-9). Kaavaan laskettu kalium vaihtelee välillä,78 -,97. Alemmat kaliumpitoisuudet viitannevat lievään kloriittiutumiseen. Analysoitujen biotiittien luokittelu päätejäsenten; eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-6.B. Viborgiittien sisältämän biotiitin kaltaisesti raudan mooliosuuden vaihtelu on varsin vähäistä myös näissäkin biotiiteissa. Analysoidut biotiitit ovat anniittisia; niiden Fe/(Fe+Mg)-suhde on korkea vaihdellen välillä 0,87-0,96. Korkean rautapitoisuuden taustalla saattaa olla mineraalin korkea Fe 3 +/Fe 2 + suhde. Sen määrittämiseen tai arviointiin ylipäätänsä eivät käytetyt tutkimusmenetelmät sovellu.

34 33 Or Eastonlte B. Slderophyllite Phlogoplte Fe/(Fe+Mg) ~0 Annlte c. Par Pargasile Silicic Ed Hbl Edenile Edenlle Hbl D. Silicic Edenlle Edenlte Ed Hbl Mg Has Hbl Magneslo- Hastingslie 0 8,0 TSi 0 8,0 Sillcic Ferro-Edenile 7,5 Fea Ferroan Par Pargaslle Hbl Fe Silicic Ferro- Ed Fe Ferro-Edenlle Edenlle Ferro- ~ 0 Par Pargaslle Hbl J. 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 Ferro- Edenlle 7,0 TSi Fe Ed Hbl Mga Has Hbl ~ ~ Magneslan Hastingslie Hastingslie 6,5 6,0 5,5 Kuva 2-6. Pyterliittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti ja C. ja D. amfiboli.

35 Taulukko 2-8. Pyterliittien plagioklaasien kemialliset koostumukset. HR = hajarae, KE = kehä, PM = perusmassa, Ks = rakeen keskus, Re = rakeen reuna. 34 Näyte HH. HH.9 HH.IO HH.l3 HH.l3 HH.l5 HH.9 HH.30 Paikka PM PM PM HR/Ks HR!Re PM PM KE Si0 2 62,4 62,3 62,2 57,5 62,5 6,6 62,8 64,5 Al ,0 23, 23, 26,8 23,0 23,2 23,2 2,0 FeO 0,4 0,7 0,7 0,3 0,5 0,07 0,7 0,08 CaO 4,33 4,74 4,76 8,83 4,48 4,72 5,29,82 Na 2 0 8,96 8,89 8,64 6,66 9,26 8,84 8,47 0,85 K 2 0 0,43 0,53 0,48 0,29 0,44 0,35 0,4 0,2 Total 99,3 99,7 99,4 00,2 99,9 98,8 00,4 98,4 Si, ', 0,3, ',,6 Al 4,84 4,84 4,86 5,66 4,82 4,90 4,84 4,42 Fe2 0,02 0,03 0,03 0,02 0,02 0,0 0,03 0,0 Ca 0,83 0,9 0,9,70 0,85 0,9,00 0,35 Na 3,0 3,07 2,99 2,32 3,9 3,08 2,90 3,77 K 0,0 0,2 0, 0,07 0,0 0,08 0,09 0,03 Cations 20,0 20, 20,0 20, 20, 20, 20,0 20, Ab 77,0 75,0 74,6 56,8 77,0 75,7 72,7 90,9 An 20,6 22, 22,7 4,6 20,6 22,3 25, 8,4 Or 2,4 3,0 2,7,6 2,4 2,0 2,3 0,7 Näyte HH.32 HH.36 HH.46 HH.47 Paikka KE PM PM PM Si0 2 67,8 63,3 6,2 67,0 Al ,6 22,3 23,5 9,7 FeO 0,07 0,05 0,07 0,04 CaO 0,08 3,38 4,87 0,6 Na 2 0,82 9,5 8,49 2,09 K 2 0 0,4 0,64 0,53 0,06 Total 99,4 99, 98,6 99,0 Si,9,3,0,9 Al 4,06 4,68 4,97 4, Fe2 0,0 0,0 0,0 0,0 Ca 0,02 0,65 0,94 0,03 Na 4,03 3,29 2,97 4,5 K 0,03 0,5 0,2 0,0 Cations 20, 20, 20,0 20,2 Ab 98,9 80,6 73,6 99,0 An 0,4 5,9 23,3 0,7 Or 0,8 3,6 3,0 0,3

36 Taulukko 2-9. Pyterliittien biotiittien kemialliset koostumukset. 35 Näyte HH9 HH0 HH3 HH5 HH9 HH30 HH36 HH46 HH47 HH Si0 2 34,0 33,8 33,9 34,0 34, 33,3 34,8 33,4 33,8 34,0 Ti0 2 3,47 2,2 4,04 3,75 3,69 3, 3,40 2,99 2,93 3,85 Al ,2 2,6 2,4 2,3 2,6 3,0 2,4 2,9 4,,9 Cr ,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,02 0,00 0,02 FeO 33,6 34,2 32,4 34,7 3,4 33,2 30,4 35,0 32,3 30,4 MnO 0,40 0,43 0,32 0,28 0,6 0,2 0,26 0,23 0,26 0,20 MgO,90,88,83 2,20,80,63 2,64 2,00 0,77,99 CaO 0,00 0,5 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00 Na 2 0 0,03 0,05 0,5 0,00 0,05 0,00 0,04 0,00 0,02 0,09 K 2 0 8,82 8,26 8,70 8,42 8,52 8,35 8,60 8,0 8,62 8,42 Total 94,4 93,5 93,6 95,7 92,3 92,8 92,6 94,6 92,8 90,8 CTotal 94,4 93,5 93,6 95,7 92,3 92,8 92,6 94,6 92,8 90,8 Si 5,93 5,96 5,93 5,87 6,0 5,90 6,07 5,84 5,94 6,07 AIIV 2,07 2,04 2,07 2,3,99 2,0,93 2,7 2,06,93 AIVI 0,45 0,58 0,47 0,37 0,62 0,60 0,63 0,49 0,86 0,57 Ti 0,46 0,29 0,53 0,49 0,49 0,4 0,45 0,39 0,39 0,52 Fe2 4,90 5,04 4,74 5,0 4,63 4,92 4,44 5, 4,75 4,53 Cr 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Mn 0,06 0,06 0,05 0,04 0,02 0,03 0,04 0,03 0,04 0,03 Mg 0,50 0,49 0,48 0,57 0,47 0,43 0,69 0,52 0,20 0,53 Ca 0,00 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 Na 0,0 0,02 0,05 0,00 0,02 0,00 0,0 0,00 0,0 0,03 K,97,86,94,85,9,89,9,78,93,92 Cations 6,3 6,4 6,3 6,3 6,2 6,3 6,2 6,3 6,2 6, Fe/FeMg 0,9 0,9 0,9 0,90 0,9 0,92 0,87 0,9 0,96 0,90 Mg/FeMg 0,09 0,09 0,09 0,0 0,09 0,08 0,3 0,09 0,04 0,0 Pyterliiteistä analysoidut sarvivälkkeet ovat koostumukseltaan lähes identtisiä viborgiittien sarvivälkkeen kanssa. Ne sisältävät kohtalaisesti natriumia ja kaliumia (taulukko 2-0) ja asettuvat amfiboliluokittelussa varsin pienelle koostumusalueelle Fe-edeniittisen sarvivälkkeen sekä Fe-pargasiittisen sarvivälkkeen ja hastingsiittisen sarvivälkkeen kenttiin (kuva 2-6).

37 Taulukko 2-0. Pyterliittien amfibolien kemialliset koostumukset. 36 Näyte HH. HH.9 HH.0 HH.3 HH.5 HH.9 HH.30 HH.32 HH.36 HH.46 Si0 2 Ti0 2 Al FeO Cr MnO MgO CaO Na 2 0 K 2 0 Total O_F_Cl TSi TAI TFe3 TTi Sum_T CAI CCr CFe3 CTi CMg CFe2 CMn CCa Sum_C BMg BFe2 BMn BCa BNa Sum_B ACa ANa AK Sum_A Sum_cat 38,,58 9,39 29,2 0,00 0,50,57 0,,75,60 93,8 0,00 6,43,57 0,00 0,00 8,00 0,30 0,00 0,2 0,20 0,40 3,86 0,04 0,00 5,00 0,00 0,04 0,04,83 0,09 2,00 0,00 0,48 0,34 0,83 5,8 39,5 38,6,38 0,8 9,08 9,67 30,9 3,6 0,00 0,02 0,65 0,5,60,20 0,0 0,7,62,70,4,60 96,2 96,3 0,00 0,00 6,47 6,36,53,64 0,00 0,00 0,00 0,00 8,00 8,00 0,22 0,24 0,00 0,00 0,42 0,44 0,7 0,0 0,39 0,30 3,76 3,89 0,05 0,04 0,00 0,00 5,00 5,00 0,00 0,00 0,07 0,02 0,05 0,04,76,88 0,3 0,06 2,00 2,00 0,00 0,00 0,39 0,48 0,30 0,34 0,68 0,82 5,7 5,8 39,3 38,7,35,28 8,73 9,33 28,7 3,2 0,00 0,02 0,53 0,5,47,66 0,0 0,4,70,58,30,47 93, 96,2 0,00 0,00 6,65 6,36,35,64 0,00 0,00 0,00 0,00 8,00 8,00 0,40 0,6 0,00 0,00 0,3 0,52 0,7 0,6 0,37 0,4 3,90 3,7 0,04 0,04 0,00 0,00 5,00 5,00 0,00 0,00 0,05 0,04 0,04 0,04,82,84 0,09 0,09 2,00 2,00 0,00 0,00 0,46 0,42 0,28 0,3 0,75 0,72 5,7 5,7 39,5 39,2 39,5 38,9 39,9,67,55 0,25,64,82 8,72 8,87 9,99 9,07 9,03 29,5 29,3 28,0 28,3 30,9 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,29 0,49 0,90 0,46 0,55,36,36 3,79,99,70 9,3 0,2 0,5 0, 0,0,63,7 2,24,78,83,52,60,68,45,55 93,4 94,3 96,8 93,7 97,3 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,66 6,59 6,37 6,54 6,48,34,4,64,46,52 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00 0,39 0,35 0,26 0,33 0,2 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,27 0,09 0,48 0,5 0,33 0,2 0,20 0,03 0,2 0,22 0,34 0,34 0,9 0,50 0,4 3,77 3,99 3,26 3,78 3,80 0,02 0,04 0,06 0,03 0,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,3 0,04 0,03 0,05 0,08 0,02 0,04 0,06 0,03 0,04,68,85,8,82,75 0,7 0,08 0,0 0,0 0,3 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,36 0,48 0,60 0,49 0,44 0,33 0,34 0,35 0,3 0,32 0,69 0,82 0,94 0,80 0,76 5,7 5,8 5,9 5,8 5,8

38 Kokokivikemia Pyterliiteistä on tehty 25 kokokivianalyysiä, joiden tulokset on esitetty taulukoissa Viborgiittien tapaan pyterliitit ovat melko lailla vakiokoostumuksiaja myös samankaltaisia kuin viborgiitit. Si0 2 -pitoisuudet vaihtelevat %:iin, mutta suurin osa näytteistä sisältää % Si0 2 :ta. Tummaksi pyterliitiksi kartoitettu näyte HH.32 on myös selvästi emäksisin differentiaatti, mutta ohuthieen kohdalta näyte on varsin vaalea ja suuria kalimaasälpäovoideja sisältävä. Toinen tummaa pyterliittiä edustava näyte on HH.30, jossa tummia mineraaleja on lähes 2 %. Sen Si0 2 -pitoisuus on noin 69 %, mikä vastannee emäksisimpien pyterliittien ja esimerkiksi näytteen HH.3 todellista Si0 2 -pitoisuustasoa. Happamimmissa differentiaateissa Si0 2 -pitoisuus on 73 %tasolla. Yksi tyypillisimmistä happamista pyterliittidifferentiaateista on näyte HH.3. Kuvan 2-7 mukaisesti edellä mainittujen äärikoostumusten väliltä löytyy sarja erilaisia differentiaatteja. Pääalkuainepitoisuudet vaihtelevat porfyyrisille kiville luonteenomaiseen tapaan verrattain runsaasti. Merkittävimmät poikkeamat, esimerkiksi näytteiden HH.9, HH.l8, HH.43 ja HH.46 poikkeuksellisen korkeat K 2 0-pitoisuudet aiheutuvat kalimaasälpähajarakeiden tai biotiitin sekä kalimaasälpähajarakeiden suuresta määrästä. Näytteiden HH.46 ja HH.47 pienet Ti-, Fe- ja Mg-pitoisuudet aiheutuvat analyysikappaleiden pienistä mafisten mineraalien määristä, vaikka hienäyte HH.46 sisältää varsin normaalin määrän tummia mineraaleja. Si0 2 -totaalialkalisuhteen perusteella kaikki pyterliitit vastaavat tyypillisiä ryoliitteja, ja Ti0 2 -Zr-suhteen perusteella ne ovat tavallisia graniitteja (kuva 2-8). Th- ja V-pitoisuuksia lukuun ottamatta pyterliittinäytteiden hivenalkuainepitoisuudet ovat melkein vakioita (kuva 2-8). Maankuoren yläosan keskikoostumukseen verrattuna näytteiden Y-, Zr-, Rb-, Ba- ja Cs-pitoisuudet ovat 2-3 kertaluokkaa suurempiaja Mn-, Nb-, P-, Ti- ja Sr-pitoisuudet pienempiä. Tältäkin osin näytteet ovat viborgiittien kaltaisia. Pyterliittinäytteiden joukossa merkittävimmät poikkeamat keskimääräisistä hivenalkuainepitoisuuksista ovat näytteen HH.32 pieni Cs-pitoisuus, näytteen HH.47 pienet Ba- ja Srpitoisuudet sekä näytteen HH.46 pienet Nb- ja P-pitoisuudet. Näytteet HH.32 ja HH.47 ovat vähän tummia mineraaleja ja runsaasti kalimaasälpää sisältäviä. Näyte HH.46 on mineraalikoostumukseltaan hyvin tyypillinen rapakivi, mutta sen Ti-, Mn- ja Mg-pitoisuudet ovat mainittujen hivenalkuainepitoisuuspoikkeamien lisäksi tavallisista näytteistä poikkeavia.

39 f- 7 f ,5 f- ~ N 0 0,4 r- ~ 0,3 f- lsl- 40 #6 0 rl ;ft.+ *22 + ' _U.:n 42+«T 27 f >+-~ lt 3 7 f- - 6 f r- 2- llf- 5-4 f ~ z ,30,4~sf 36 -r.~jf.i;"23 9 2trhs ~2-fsl-f 8,40,43 ~t=~ lt -+.t7 9 o 2 't't4'6 j f f f f- 300 f b-7-0,4 f- 6 ~3 4o+- 0,3 r- 4-0,2 r- - 0, f Si02% Si02% Kuva 2-7. Pyterliittien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näytenumeroon

40 39 A. 5,0 2,0 ~ 0 ~ 9,0 + 0 (;j z 6,0 3,0 Si02% B. 600,0 8 4oo,o N 200,0 c. 0 0, Th U Y Zr Rb Ba Cs Mn Nb P Ti Sr Kuva 2-8. Aja B. Hästholmenin pyterliittien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.

41 ~ Taulukko 2-. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa penempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) HH.l Y 2,92 HH.3 Y 87,95 HH.6 Y2 32,25 HH.9 HH.lO Y4 Y4 56,20 23,54 HH.3 Y5 79,60 HH.5 Y5 67,25 HH.6 Y7 26,5 Si0 2 % Ti0 2 % Al % Fe % MnO % MgO % CaO % Na 2 0 % K 2 0 % P20s % Th Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs U Mn F ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Cl ppm s % Br ppm Cr % LOI % SUM % K/Na Fe/Mg Ca0/(K2 0+N~O) Rb/Sr Th/U 74,0 68,8 0,438 0,47,5 3,7 4,5 4,7 0,04 0,04 0,28 0,33,24 2, 2,4 3,07 5,6 5,2 0,09 0, ,5 6, ,0 0,0-0,5-0,5-0,0-0,0 0,7 0,5 99,3 98,5 2,4 7 0,6 3,0 5,,9 7 0,25,6 3,0 7,9 69,7 70,6 0,387 0,374 0,474 2,8 3,9 3,4 3,62 3,47 4,52 0,03 0,03 0,05 0,3 0,2 0,26,48,3,62 2,62 2,59 2,6 5,78 7,38 6,34 0,07 0,07 0, ,9 5,7 7, ,03 0,02 0,02-0,5-0,0-0,0-0,0 0,75 0,45 0, ,5 00,6 2,5 4 0,8 2,7 3,5 3,2 9 0, 2,6 3,3 2,7 20 0,8 2, 3,3 73,4 0,38 2,4 3,58 0,03 0,8,37 2,7 5,66 0, , ,0-0,5-0,0 0,35 00,3 2,3 23 0,6 2,8 4,4 70,3 69,3 0,569 0,52 3,2 3,8 5,3 4,56 0,05 0,04 0,36 0,46 2,33 2,2 3,07 3, 4,3 4,93 0,4 0, , ,03 0,02 0,6-0,5-0,0-0,0 0,35 0,7 00,2 99,9,6 7 0,32,4 3,8,8 0,27,3 3,8

42 4 Taulukko 2-2. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) HH.8 HH.9 Y7 Y8 96,00 33,09 HH.22 HH.23 Y8 Y 82,22 63,45 HH.24 HH.27 HH.30 HH.32 Y Y2 Y9 Y20 05,00 89,90,80 2,0 Si0 2 % Ti0 2 % Al % Fe % MnO % MgO % CaO % Na 2 0 % K 2 0 % P20s % Th Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs U Mn F ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Cl ppm s % Br ppm Cr % LOI % SUM % K/Na Fe/Mg Ca0/(K 2 0+Na 2 0) Rb/Sr Th/U 69, 0,428 4,2 4,3 0,04 0,22,6 2,7 6,72 0, , ,04, -0,0 0,35 00, 2,8 23 0,7,9 4, 72,9 0,365 2,8 3,6 0,04 0,2,48 2,85 5,34 0, , ,0 0,6-0,0 0,4 00,2 2, 2 0,8 2,7 3,8 7,2 0, ,33 0,04 0,29,48 2,55 6,6 0, , ,02-0,5-0,0 0,55 00,4 2,7 7 0,7 2,2 6,5 7,3 0,377 3,4 3,79 0,03 0,3,5 2,86 5,7 0, , ,0-0,5-0,0 0, ,2 5 0,8 2,0,5 69,4 0,444 3,6 4,4 0,05 0,6,76 2,9 5,87 0, , ,02 0,7-0,0 0,35 99,3 2,3 32 0,20,9 3,0 70,3 0,404 3,9 3,98 0,04 0,8,95 3,2 5,35 0, , ,02 0,6-0,0 0,5 00,,9 26 0,23,6 2,6 69, 0,442 3,6 4,24 0,04 0,27,8 3, 5,52 0, , ,03 0,7-0,0 0, ,0 8 0,2,8 3,0 65,5 0,526 4,2 5,84 0, 0,24 2,43 5,9 3,46 0, , ,04-0,5-0,0,7 00,2 0,7 28 0,26,0 3,9

43 42 Taulukko 2-3. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) Si0 2 Ti0 2 Al Fe MnO MgO CaO Na 2 0 K 2 0 P20s Th Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs u Mn F Cl s % % % % % % % % % % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm % Br ppm Cr % LOI % SUM % K/Na Fe/Mg Ca0/(K 2 0+Na 2 0) Rb/Sr Th/U HH.36 HH.40 HH.42 HH.43 HH.44 HH.46 HH.47 HH.48 HH.5 Y22 Y24 YT YT YT3 YT3 YT3 YT7 LPVA4 02,70 03,05 27,50 80,00 28,40 02,35 24,25 4,40 28,90 7, 69, 70,4 69,4 7,3 68,9 74,9 70, 7,7 0,432 0,499 0,398 0,438 0,43 0,255 0,259 0,454 0,409 3,3 3,4 3, ,2 2,2 3,7 2,8 4,8 4,95 3,45 4,03 4,6 2,9 2,86 4,4 4 0,03 0,05 0,03 0,04 0,04 0,03 0,02 0,05 0,04 0,35 0,42 0,25 0,45 0,3 0,09 0,06 0,24 0,26,76,92,69,54,46,38 0,83,74,46 3,07 2,76 3 2,7 2,64 3,2 2,66 2,98 2,69 4,9 5,69 5,57 6,52 5,79 7,0 6,03 5,55 5,94 0, 0,3 0,08 0, 0, 0,05 0,02 0, 0, ,5 6,7 7,3 4,9 2,3 7, 7,8 7 4, ,0 0,05 0,02 0,02 0,03 0,02 0,02 0,0 0,02-0,5 0,5-0,5-0,5 0,8, 0,5-0,5 0,8-0,0-0,0-0,0-0,0-0,0-0,0-0,0-0,0-0,0 0,65 0,65 0,55 0,8 0,55 0,65 0,5 0,45 0,35 00, 99,8 99, 00, ,9 00, 00 00,8 2,3 2, 2,7 2,5 2,5 2,5 2, 2, ,22 0,23 0,20 0,7 0,7 0,4 0,0 0,20 0,7 2,,6,6,6 2,2,8 8,2,8 2,4 2,5 2,8 4, 3, 3,3 3,4 4,3 4,6 2,6

44 2.3 Muut rapakivet, graniitit ja apliitit 43 Kairausnäytteissä tavatut muut kivilajit on aiemmissa tutkimuksissa (kappale.4) kartoitettu tasarakeisiksi ja hienorakeisiksi rapakiviksi, tasarakeisiksi ja porfyyrisiksi graniiteiksi sekä apliitteiksi. Kaikki tasarakeiset muunnokset ovat ulkonäöltään keskenään lähes samanlaisia punaisia graniitteja. Porfyyrisissä kivilajeissa nähdään suurehkoja, lähes omamuotoisia plagioklaasihajarakeita. Apliiteissa tummia mineraaleja esiintyy vain vähän Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri Tasarakeisia rapakivigraniitteja edustavat näytteet HH.2. HH.4, HH.2, HH.20 ja HH.2. Tummaksi tasarakeiseksi rapakiveksi on kartoitettu näyte HH.8. Näytteet HH7, HH25 ja HH26 on kartoitettu hienorakeisiksi rapakiviksi. Näytteet HH.29, HH.3ja HH.49 ovat tasarakeisia graniitteja, näytteet HH.33 ja HH.39 porfyyrisiä graniitteja sekä näytteet HH.7, HH. ja HH.4 apliitteja. Näytteiden QAP-suhteisiin perustuva luokitusdiagrammi on esitetty kuvassa 2-9 ja modaaliset mineraalikoostumukset taulukossa 2-4. Tasarakeiset rapakivet ovat makroskooppisesti tarkasteltuna punertavia, keski- ja tasarakeisia sekä homogeenisia kivilajeja. Modaalisen mineraalikoostumuksensa perusteella ne luokittuvat tyypillisiksi graniiteiksi (kuva 2-9). Tekstuuriltaan ne ovat keskirakeisia, tasarakeisia ja pyöreäpiirteisistä, verasmuotoisista rakeista koostuvia eli allotriomorfisgranulaarisia. Hienorakeiset rapakivet ovat mikroskooppisesti aivan samankaltaisia kuin tasarakeiset rapakivetkin. Joskus ne ovat jopa karkearakeisempia kuin tasarakeisiksi rapakiviksi kartoitetut muunnokset. Näyte HH.8 edustaa tummaa tasarakeista rapakivityyppiä, jossa tummia mineraaleja, etenkin sarvivälkettä on huomattavasti enemmän kuin ryhmän muissa näytteissä. Muuten se ei poikkea merkittävästi muista tasarakeisista rapaki vistä. Tasarakeisten rapakivien kalimaasälpärakeet ovat vierasmuotoisia ja raekooltaan 0,4-2,0 mm:n kokoisia. Muutamia suurempia, 5-0 mm:n läpimittaisia rakeita esiintyy satunnaisesti. Kalimaasälpärakeet ovat muuttuneet noin 5 % osalta serisiitiksi ja karbonaatiksi tai joskus hienorakeiseksi saussuriitiksi. Sulkeumina kalimaasälpärakeissa esiintyy pieniä, noin 0,2 mm:n läpimittaisia, pyöreitä kvartsirakeita ja paikoin myös pertiittisuotaumia. Muualla kvartsirakeet ovat 0,2-2,0 mm kokoisia ja pyöreämuotoisia. Plagioklaasirakeet esiintyvät osittain omamuotoisina, 0,4 -,5 mm pitkinä liistakkeina tai kulmikkaina rakeina, mutta myös pyöreähköinä rakeina niitä tavataan. Plagioklaasi on koostumukseltaan yleensä oligoklaasia, mutta joskus se on selvästi vyöhykkeellistä, jolloin rakeiden keskiosat ovat selvästi reunoja anortiittisempia. Plagioklaasirakeet ovat muuttuneet

45 A Q Tasarakeinen rapakivi.å. Tasarakeinen tai porfyyrinen graniitti + Apliitti 44 serisiitiksi ja karbonaatiksi tai hie norakeiseksi saussuriitiksi tavallisimmin 0-25 % osalta rakeiden pinta-aloista. Biotiittisuomut ovat 0,2-2,0 mm:n mittaisia, osittain omamuotoisia. Tyypillisesti ne ovat repaleisia ja runsaasti sulkeumia sisältäviä suomukasoja, jotka ovat muuttuneet vaihtelevassa määrin reunailta ja/tai lohkoraoista alkaen kloriitiksi ja opaakeiksi. Sarvivälkerakeet ovat biotiitin tavoin hyvin repaleisia, ja voimakkaasti biotiit- P tiutuneita. Tyypillisimmät aksessoriset mineraalit tasarakeisissa rapakivissä ovat fluoriitti, opaakit, titaniitti, apatiitti ja zirkoni. Kuva 2-9. Tasarakeisten rapakivien, tasarakeisten ja porfyyristen graniittien sekä apliittien QAP-suhteet Tasarakeiset graniitit ovat silmäja nimitys. Numero projektiapisteen vieressä viittaa määräisesti tarkastellen punertavia, näytenumeroon. keski- ja tasarakeisia sekä homogeenisia. Tekstuuriltaan ne ovat keskirakeisia, lähes ja lähinnä allotriomorfisgranulaarisia. Modaalisen mineraalikoostumuksensa perusteella ne ovat tyypillisiä graniitteja (kuva 2-9). Näytteiden kalimaasälpärakeet ovat vierasmuotoisia ja läpimitaltaan keskimäärin 0,5-2,5 mm:n kokoisia, mutta myös suurempia, suurimmillaan 5 mm:n mittaisia rakeita esiintyy. Kalimaasälvän sulkeumina esiintyy vaihtelevassa määrin pyöreitä kvartsirakeita sekä paikoin pertiittisuotaumia. Kalimaasälpärakeiden pinta-alasta on tavallisesti % hienorakeisen saussuriittin pigmentoimaa. K vartsi esiintyy myös itsenäisinä, pyöreinä rakeina, joiden läpimitat vaihtelevat 0,2-2,2 mm. Osittain omamuotoiset tai pyöreäpiirteiset plagioklaasirakeet ovat tavallisesti läpimitaltaan 0,5-2,0 mm ja suurimmillaan 3,5 mm:n kokoisia. Jotkut plagioklaasirakeet ovat selvästi vyöhykkeellisiä, mutta tavallisimmin plagioklaasi on lähes homogeenista oligoklaasia. Plagioklaasirakeiden pinta-alasta on % hienorakeisen saussuriittimassan pigmentoimaa. Biotiittisuomut ovat 0,2-2,0 mm pitkiä ja ne esiintyvät hyvin repaleisina ja runsaasti sulkeumia sisältävinä suomukasoina. Suomut ovat muuttuneet vaihtelevassa määrin kloriitiksi ja opaakiksi. Graniitti en tyypilliset aksessoriset mineraalit ovat rapakivien tavoin opaakit, fluoriitti, sarvivälke, titaniitti, apatiitti ja zirkoni. Porfyyrinen graniittinäyte HH.33 sisältää punertavia, läpimitaltaan 5-20 mm:n kokoisia kalimaasälpähajarakeita tummanharmaassa, keskirakeisessa perusmassassa. Näyte HH.39

46 45 on perusmassaltaan punertava, ja siinä esiintyy kulmikkaita läpimitaltaan 0-20 mm:n kokoisia kalimaasälpä- ja plagioklaasihajarakeita, mutta kvartsia vain vähän. HH.33 luokittuu modaalisen koostumuksensa perusteella alkalimaasälpägraniitiksi ja HH.39 syeniitiksi. Nämä poikkeukselliset koostumukset ovat suurten hajarakeiden aiheuttamia, eikä ole mitään syytä olettaa, että porfyyristen graniittien koostumus poikkeaisi kokonaisuudessaan merkittävästi muiden graniittien koostumuksesta. Mikroskooppisesti näyte HH.39 on paljon alueen pyterliittien kaltainen, ja yksi sen kalimaasälpähajarakeista on plagioklaasikehän ympäröimä kuten rapakivien ovoideille on tyypillistä. Näytteen HH.33 hajarakeet ovat kalimaasälpääja kvartsia, mutta plagioklaasihajarakeita näytteessä ei ole. Valtaosaltaan kalimaasälpärakeet ovat alle 20 mm:n läpimittaisia, mutta myös suurempia, jopa yli 0 mm:n kokoisia rakeita esiintyy. Rakeet ovat satunnaisen muotoisia, ja ne ovat lähes kauttaaltaan hienon saussuriitin pigmentoimia. Sulkeumina niissä on kvartsia, paikoin vyöhykkeellistä plagioklaasia ja biotiittia sekä runsaasti pertiittisuotaumia. K vartsihajarakeet ovat alle 0 mm:n läpimittaisia ja tyypillisesti pyöreäpiirteisiä. Suurempien hajarakeiden lomaan sijoittuvat maasälvät ja kvartsi ovat vierasmuotoisia, ja nekin verrattain suurirakeisia keskimääräisen raekoon vaihdellessa - 4 mm:iin. Biotiittisuomut ovat 0,5-3,5 mm pitkiä, ja muiden rapakivien tavoin hyvin repaleisia ja runsaasti sulkeumia sisältäviä. Suomut ovat kasautuneet useiden millimetrien mittaisiksi, pitkänomaisiksi kasaumiksi. Biotiitti on muuttunut muutamien rakeiden osalta kloriitiksi. Apliittinäytteet HH.7, HH. ja HH.4 ovat makroskooppisesti tarkasteltuna punertavia, keski- ja tasarakeisia. Ne sisältävät tummia mineraaleja alle 5 %. Tekstuuriltaan näytteet ovat keski- ja tasarakeisia sekä allotriomorfisgranulaarisia. Kvartsirakeet ovat 0,2-3,0 mm kokoisia ja esiintyvät pääasiassa vierasmuotoisina rakeina. Plagioklaasirakeet ovat koostumukseltaan oligoklaasia (An 25 ) ja esiintyvät 0,4-4,0 mm mittaisina, osittain omamuotoisina rakeina. Jotkut niistä ovat vyöhykkeellisiä. Kalimaasälpärakeet ovat vierasmuotoisia ja 0,4-4,5 mm läpimitaltaan. Niissä esiintyy usein pieniä, pyöreitä kvartsisulkeumia sekä omamuotoisempia plagioklaasisulkeumia. Plagioklaasirakeet ovat muuttuneet kauttaaltaan vähän saussuriitiksi ja kalimaasälpärakeet serisiitiksi. Biotiittisuomut ovat tavallisesti vähän kloriittiutuneita ja opaakeiksi muuttuneita, mutta näytteen HH.7 biotiitti on lähes läpinäkymätöntä ja sen muuttumistuloksena on runsaasti opaakkeja. Apliittigraniittien aksessorisina mineraaleina tavataan muiden graniittien tavoin fluoriittia, opaakkeja, titaniittia, apatiittia ja zirkonia.

47 46 Taulukko 2-4. Tasa- ja hienorakeisten graniittien modaaliset mineraalikoostumukset. TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrinen graniitti, APL = apliitti, x = aksessorinen mineraali. Näyte Reikä Syvyys (m) Kivilaji HH.2 HH.4 HH.8 HH.2 HH.7 HH.20 HH.2 HH.25 HH.26 Y Y Y2 Y5 Y7 Y8 Y8 Y Y 77,25 200,03 9,45 2,60 65,40 53,05 8,90 53,40 206,70 TRRK TRRK TRRK TRRK HRRK TRRK TRRK HRRK HRRK Kvartsi Plagioklaasi 35,2 29,9 23,7 4,0 34,6 20,8 30,9 3,3 3,8 8,9 27,8,4 36,6 29,7 2,5 2,3 32, 27,7 Kalimaasälpä Biotiitti Sarvivälke Karbonaatti Fluoriitti Muut yht. Opaakit Rikkikiisu 40,9 29,6 44,0 7,6 4,4 2,2,4 0,5 7,9 0,0 0,0 0,0 0,6 0,8 0,0 0, 0,2 0, 0,2 0,2,2 46,4 42,7 6,5 4,3 0,2, 0,0 0,0,2,6 0,3 0,2 0,8 0,0 56,4 2,9 0,9 0,0 0,2 0, 0,3 37,4 43,4 2,5 2,0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8 0,2 0, 0,6 2,8 34,5,9,6 0,0 0,7,3 0,0 Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkki välke Magnetiitti Ilmeniitti Hematiitti Götiitti Näyte Reikä Syvyys (m) Kivilaji HH.29 Y9 4,25 TRGR HH.3 Y20 27,00 TRGR HH.33 Y2 43,95 POGR HH.39 Y24 68,80 POGR HH.49 YT7 97,70 TRGR HH.7 Y2 40,40 APL HH. Y4 80,24 APL HH.4 Y5 23,25 APL Kvartsi 34, 29,6 44,6 4,9 36,6 33,6 39,4 35,5 Plagioklaasi Kalimaasälpä Biotiitti Sarvivälke Fluoriitti Muut yht. Opaakit 3,8 4, 7,4 0, 0,3,0 2, 5,8 48,5 3,8 0,2 0,8 0,3,2 4,8 47, 2,5 0, 0,0 0, 0,7 30,0 58,8 2,5,2 0,3 0,9,3 7,4 39,6 5,9 0,0 0,0 0,5 0,0 22,4 36,9,4 0,0 2,0 0, 3,6 32,9 23,3 2,0 0,3 0,0 0,,2 44,4 8,0, 0,8 0,0 0, 0,2 Rikkikiisu Magneettikiisu Kuparikiisu Sinkkivälke Magnetiitti Ilmeniitti Hematiitti Götiitti

48 Mineraalikemia Tasarakeisista rapakivistä on analysoitu kolme plagioklaasiraetta, tasarakeisesta ja porfyyrisestä graniitista yksi plagioklaasirae kummastakin ja apliitista yksi plagioklaasirae. Amfibolianalyysit on tehty kahdesta tasarakeisesta rapakivinäytteestä ja yhdestä porfyyrisestä graniitista. Biotiittianalyysit on tehty kolmesta tasarakeisesta rapakivinäytteestä, yhdestä porfyyrisestä ja yhdestä tasarakeisesta graniitista sekä yhdestä apliittinäytteestä. Plagioklaasi- ja amfibolianalyysitulokset on esitetty taulukossa 2-5 ja biotiittianalyysitulokset taulukossa 2-6. Mineraalien luokitteludiagrammit on esitetty kuvassa 2-0. Tasarakeisista rapakivistä, tasarakeisista graniiteista ja apliiteista analysoidut plagioklaasit sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-0) albiitti- ja oligoklaasikenttiin. An-pitoisuudet vaihtelevat 0,2 (apliitti) - 28,5 (tasarakeinen rapakivi) %:iin (taulukko 2-5). Alemmat An-pitoisuudet johtunevat muuttumisesta. Näytteestä HH.20 analysoidussa vyöhykkeellisessä plagioklaasihajarakeessa vallitsee käänteinen vyöhykkeellisyys; hajarakeessa An-pitoisuus kohosi sydänosan 23,9 %:sta reunaosan 28,5 %:iin. Ortoklaasikomponentin osuus puolestaan alentui sydänosan,7 %:sta reunaosan %:iin. Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,Fh(Al,Fe)Si0 0 Analysoidut biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan samalaisia kuin aiemmin kuvatuissa kivilaeissa. Niiden FeO-pitoisuus vaihtelee 3,4-33,8 %:in. Kaavaan laskettu kalium puolestaan vaihtelee,45 (HH.20) -,97 (HH.8), osoittaen, että biotiitti on lähes poikkeuksetta kohtalaisesti kloriittiutunutta. Näytteiden HH.4, HH.39 ja HH.39 biotiitit ovat voimakkaasti kloriittiutuneita, ja analysoidut rakeet luokittuvat kloriiteiksi. Analysoitujen kolmen biotiitin luokittelu päätejäsenten; eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-0. Raudan mooliosuuden vaihtelu on vähäistä. Analysoidut biotiitit ovat erittäin anniittisia; niiden Fe/(Fe+Mg)-suhde vaihtelee välillä 0,92-0,96 ja on mahdollista, että myös niiden Fe 3 +/Fe 2 + suhde on korkea. Tasarakeisista rapakivistä ja porfyyrisestä graniitista analysoidut sarvivälkkeet sisältävät verrattain paljon natriumia ja kaliumia (taulukko 2-5) ja asettuvat amfiboliluokittelussa varsin pienelle koostumusalueelle Fe-edeniittisen sarvivälkkeen kenttään (kuva 2-0).

49 48 Or Easlonite Siderophyllile 8. A 2 0 Phlogopile Fe/(Fe+Mg) Annite -M cu ~ + b.() ~ ~ 0 c. Mg Par D. Magnesio- Pargasile Has Silicic Ed Hbl Silicic Ed Hastingslie Edenite Edenile Hbl Edenile Hbl Edenile Hbl -M Fea cu Mga ~ Fcrroan + Magneslan b.() Par Has Pargasile 6 Hastingslie Hbl OiJ Hbl.. Fe ~ Fe Silicic Ferro- Silicic Ferro- Ed Fe Ed Ferro-Edenile Edenile Ferro- Ferro-Edenile Edenile Has Par Hb'J Hastingslie Pargasile.Hbl Hbl 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 TSi TSi + Apliitti Tasarakeinen rapakivi.å. Tasarakeinenja porfyyrinen graniitti Kuva 2-0. Tasarakeisten rapakivien, graniittienja apliittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti, C. ja D. amfiboli.

50 49 Taulukko 2-5. Tasarakeisten rapakivien, graniittien ja apliittien mineraalien kemialliset koostumukset. FEL = plagioklaasi, AMP = amfiboli, APL = apliitti, HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, TRRK = tasarakeinen rapakivi, POGR = porfyyrigraniitti; Ks = rakeen keskusta, Re = rakeen reuna. Näyte HH.20 HH.20 HH.26 HH.3 HH.39 HH.4 Näyte HH.8 HH.20 HH.39 Kivi TRRK TRRK HRRK TRGR POGR APL Kivi TRRK TRRK POGR Mineraali FEL FEL FEL FEL FEL FEL Mineraali AMP AMP AMP Paikka Ks Re Si0 2 40,2 39,8 39,7 Si0 2 60,4 59,4 64,2 68,6 66,8 66,8 Ti0 2,6,39,62 Al ,8 24,2 20,2 9,5 9,6 9,5 Al ,57 8,86 8,60 FeO 0,08 0,07 0,05 0 0,05 0,0 FeO 29,0 30,3 30,0 CaO 5,2 6,25,2 0,3 0,4 0,05 Cr ,00 0,05 0,08 Na 2 0 8,94 8,54,59,57,89 2,3 MnO 0,29 0,26 0,42 K 2 0 0,3 0,8 0,9 0 0,2 0,08 MgO 2,52 2,25 2,5 Total 98,7 98,7 97,3 99,7 98,6 98,6 CaO 0,2 0, 0,0 Si 0,9 0,8,6 2,0,9,9 Na 2 0,79,84,75 Al 5,05 5,6 4,30 4,0 4,0 4,09 K 2 0,33,49,54 Fe2 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 0,00 Total 95,5 96,3 95,8 Ca,0,2 0,22 0,02 0,03 0,0 O_F_Cl 0,00 0,00 0,00 Na 3,3 3,00 4,07 3,93 4,0 4,8 TSi 6,60 6,50 6,53 K 0,07 0,04 0,04 0,00 0,03 0,02 TAI,40,50,47 Cations 20,2 20,2 20,3 20,0 20, 20,2 TFe3 0,00 0,00 0,00 Ab 74,4 70,5 94,0 99,4 98,7 99,3 TTi 0,00 0,00 0,00 An 23,9 28,5 5,0 0,6 0,7 0,2 Sum_T 8,00 8,00 8,00 Or,7,0,0 0,0 0,7 0,4 CAI 0,26 0,2 0,9 CCr 0,00 0,0 0,0 CFe3 0,22 0,34 0,32 CTi 0,20 0,7 0,20 CMg 0,62 0,55 0,53 CFe2 3,68 3,7 3,72 CMn 0,02 0,02 0,03 CCa 0,00 0,00 0,00 Sum_C 5,00 5,00 5,00 BMg 0,00 0,00 0,00 BFe2 0,08 0,09 0,08 BMn 0,02 0,02 0,03 BCa,79,77,76 BNa 0, 0,2 0,3 Sum_B 2,00 2,00 2,00 ACa 0,00 0,00 0,00 ANa 0,46 0,46 0,43 AK 0,28 0,3 0,32 Sum_A 0,74 0,77 0,75 Sum_cat 5,7 5,8 5,8 Sum_oxy 23, 23,0 23,0

51 50 Taulukko 2-6. Tasarakeisten rapakivien, graniittien ja apliittien biotiittien ja kloriittien kemialliset koostumukset. TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrigraniitti, APL = apliitti, BIOT = biotiitti, KLOR = kloriitti. Näyte HH.8 HH.20 HH.26 HH.3 HH.39 HH.4 Kivi TRRK TRRK HRRK TRGR POGR APL Mineraali BIOT BIOT BIOT KLOR KLOR KLOR Si0 2 33,9 33,8 34,7 23,7 45,7 2,4 Ti0 2 3,89 4,0 3,2 0,38 0,00 0,04 Al ,4 2,8 5,6 6,5 4,9 20,6 Cr ,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,00 FeO 33,2 33,8 3,4 4,4 6,5 39,6 MnO 0,5 0,29 0,2 0,29 2,94 0,57 MgO,67,70 0,75,80 5,72 0,04 CaO 0,00 0,00 0,00 0,00 0,3 0,00 N~O 0,03 0,00 0,00 0,02 0,09 0,05 K 2 0 8,8 6,50 8,92 0,6 0,69 0,00 Total 93,9 92,9 94,6 84,8 86,7 82,2 CTotal 93,9 92,9 94,6 Si 5,92 5,9 5,9 AIIV 2,08 2,09 2,09 AIVI 0,48 0,55,05 Ti 0,5 0,53 0,40 Fe2 4,85 4,95 4,48 Mn 0,02 0,04 0,02 Mg 0,44 0,44 0,9 Ca 0,00 0,00 0,00 Na 0,0 0,00 0,00 K,97,45,94 Cations 6,3 6,0 6, Fe/Fe+Mg 0,92 0,92 0,96 Mg/Fe+Mg 0,08 0,08 0,04

52 Kokokivikemia Tasarakeisista rapakivistä on tehty 6 kokokivianalyysiä, hienorakeisista rapakivistä 3, tasarakeisista graniiteista 3, porfyyrisistä graniiteista 2 ja apliiteista 3 analyysiä. Tulokset on esitetty taulukoissa 2-7 ja 2-8. Kahta apliittinäytettä, yhtä graniittinäytettä ja yhtä rapakivinäytettä lukuun ottamatta näytteet ovat keskenään lähes samankoostumuksisia (kuva 2-). Si0 2 -pitoisuudet vaihtelevat tyypillisesti välillä %, eli näytteet ovat pyterliittisiä ja viborgiittisia rapakiviä happamampia. Näytteiden Al pitoisuudet vaihtelevat tavallisimmin välillä - 3 %, K % ja NazO 2-4 %. CaO-pitoisuus on yleensä alle %, Fe pitoisuus alle 3 %. MgO- ja Mn-pitoisuudet ovat yleensä myös hyvin pieniä (kuva 2-). Apliitiksi kartoitetustajaksosta otettu tasarakeinen graniittinäyte HH.7 vastaa niin modaalisen kuin kemiallisen koostumuksensa osalta muita tasarakeisia graniitteja. Muut apliittinäytteet eivät sisällä juuri lainkaan tummia mineraaleja ja myös kemiallisesti ne voidaan tunnistaa apliittigraniiteiksi (kuva 2- ). Porfyyrinen graniittinäyte HH.39 koostuu pääosin kalimaasälvästä ja plagioklaasista, mutta sisältää vain vähän kvartsia ja tummia mineraaleja. Tämä tekee näytteestä näennäisesti selvästi muita emäksisemmän. Tasarakeinen rapakivi HH.8 on todella muita näytteitä emäksisempi ja myös mafisempi sisältäen yli 0 % tummia mineraaleja. Koostumukseltaan se vastaa lähinnä muita Si0 2 :ta vähiten sisältäviä rapakiviä. Si0 2 -totaalialkalisuhteittensa perusteella lähes kaikki näiden ryhmien näytteet vastaavat runsaasti Si0 2 :ta sisältäviä ryoliitteja (kuva 2-2.A). Koostumuspisteet projisoituvat hyvin pienelle alueelle tai lähes päällekkäin lukuun ottamatta näytteitä HH.8 ja HH.39. HH.8 luokittuu muita näytteitä vähemmän Si0 2 :ta sisältäväksi ryoliitiksi ja HH.39 trakyytiksi. Ainakinjälkimmäisen näytteen osalta kysymys on yksittäisestä, suurten kalimaasälpähajarakeiden aiheuttamasta koostumuspoikkeamasta. Ti0 2 -Zr-suhteen perusteella kaikki näytteet luokittuvat graniiteiksi, mutta HH.8 ja HH.39 selvästi eri kohtiin kuin muut tasarakeiset graniitit. Tällä diagrammilla todelliset apliitit erottuvat muista rapakivigraniiteista havaittavasti. Tasarakeisten näytteiden ja apliittien hivenalkuainepitoisuudet poikkeavat maankuoren yläosan keskikoostumuksesta muutamien komponenttien osalta selvästi enemmän kuin viborgiitit ja pyterliitit. Selvimmin tämä näkyy pienissä Zr-, Ba-, Mn-, P-, Ti-, ja Srpitoisuuksissa (kuva 2-2). Kokonaisuudessaan hivenainepitoisuudet ovat kuitenkin varsin lähellä maankuoren yläosan keskikoostumusta, eivätkä pitoisuudet useimmissa tapauksissa poikkea merkittävästi viborgiittien ja pyterliittien pitoisuuksista.

53 52 9 0,6 7 ~ N 0,4 ~ A... N 39 ~ 8 0,2 - ~ 20 ~ II 2 2,26 A ~ A A hl 33 ~ A N C\S ~ z 4A-ftl 7 25 ~ 0 A 3 2, 2, A A ,5 Å 39 8 ~ A 0 ~! A 2000 C\S 2, 20 4 $::: ~ u \ Å 000 0, Å 39 II,5 Å 39 ltl- ~ ~ 0 N 0) ~ ~ 0,0 0) ~ 0,5 II 4, 7, 7, 20, 2, 25, 26, 29, 3, Si02% Si02% Tasarakeinen rapakivi Tasarakeinen graniitti + Apliitti Kuva 2-. Hästholmenin alueen kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja. 80

54 53 A. 5,00 ~ 0 ~ 9, &! z 3,00 Si02% B. 600, ,00 N Ti02% c fl.l ),. = u ),. QJ ~ ~... ~ QJ e -~ = Th u y Zr Rb Ba Cs Mn Nb p Ti Sr Tasarakeinen rapakivi + Apliitti Tasarakeinen/porfyyrinen graniitti Kuva 2-2. Aja B. Kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.

55 54 Taulukko 2-7. Tasarakeisten ja hienorakeisten rapakivien kemialliset koostumukset TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) Kivilaji HH.2 Y 77,25 TRRK HH.4 Y 200,03 TRRK HH.8 Y2 9,45 TRRK HH.2 Y5 2,60 TRRK HH.20 Y8 53,05 TRRK HH.2 Y8 8,90 TRRK HH.7 Y7 65,40 HRRK HH.25 Y 53,40 HRRK Si0 2 % Ti0 2 % Al % Fe % MnO % MgO % CaO % NazO % K 2 0 % PzOs % Th Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs U Mn F ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Cl ppm s % Br ppm Cr % LOI % SUM % K/Na Fe/Mg Ca0/(K 2 0+Naz0) Rb/Sr Th/U 74,5 0,232 2, 2,65 0,02 0,06 0,98 2,67 5,83 0, ,0-0,5-0,0 0,75 99, 2,4 5 0,2 7,8 3,8 75, 67,9 74,7 0, 0,695 0,2 2,5 3,2 2,,78 6,38 2,63-0,0 0,06 0,0-0,0 0,4 0,02 0,98 2 0,82 3,9 2,6 2,7 5,53 6,04 5,87-0,0 0,4-0, ,8 5,3 2, ,0 0,02-0,0-0,5-0,5-0,5-0,0-0,0-0,0 0,8 0,3 0,75 99, ,9 2,6 2,4 0, 7,9 2,7 8 0,23 2,0 4,2 52 0,0 9,4 6,4 74, 0,274 2,4 3,02 0,03 0, 0,98 2,58 5,95 0, , ,0 0,5-0,0 0,7 00,4 2,6 32 0, 3,5 4,4 75,6 0,25,8 2,5 0,0 0,05 0,59 2,59 6,09 0, , ,0 0,8-0,0 0,45 00, 2,6 58 0,07 9,5 4,3 74,4 0,9 2,2 2,44-0,0-0,0 0,98 2,76 5,76-0, , ,0-0,5-0,0 0,95 99,8 2,3 0,2 2,5 3,8 74 0,205 2,3 2,55-0,0 0,06,09 2,84 6,0-0, , ,0 0,5-0,0 0, ,4 49 0,2 6,5 3,4

56 55 Taulukko 2-8. Hienorakeisten rapakivien sekä tasarakeisten, porfyyristen ja apliittisten graniittien kemialliset koostumukset HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrinen graniitti, APL = apliitti. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta. Näyte Reikä Syvyys (m) Kivilaji HH.26 HH.29 HH.3 HH.49 HH.33 HH.39 Y Y9 Y20 YT7 Y2 Y24 206,70 4,25 27,00 97,70 43,95 68,80 HRRK TRGR TRGR TRGR POGR POGR HH.7 HH.ll HH.4 Y2 Y4 Y5 40,40 80,24 23,25 APL APL APL Si0 2 Ti0 2 Al Fe MnO MgO CaO Na 2 0 K 2 0 P20s Th Rb y Ba Zr Ti Nb Sr Cs u Mn F % % % % % % % % % % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Cl ppm s % Br ppm Cr % LOI % SUM % K/Na Fe/Mg Ca0/(K 2 0+Na 2 0) Rb/Sr Th/U 74,6 0,206 2,3 2,59 0,0-0,0,0 2,87 5,63 0, , ,0-0,5-0,0 0, ,2 0,2 2,3 3,6 74,8 0,282,9 3,2 0,02 0,9 0,7 2,55 5,49 0, , ,0 0,6-0,0 0,8 00, 2,4 20 0,09 5,7 3, 74,2 0,76 2,3 2,58 0,02 0,04 0,9 2,76 6,09-0, ,0-0,5-0,0 0, ,5 75 0,0 3,7 6,8 75,4 0,292,8 2,72 0,02 0,07 0,64 2,3 6 0, , ,02-0,5-0,0 0,6 00 2,9 45 0,08 5,9 4,4 76,7 0,82,2 2,2 0,0 0,03 0,54 2,34 5,84 0, ,05-0,5-0,0 0,4 99,6 2,8 85 0,07 6,7 3,2 63,9 0,445 4,9 5,66 0,57,52,65 4,4 5,95 0, , ,03-0,5-0,0-0,2 99,2,5 4 0,6,5 3,3 74, 0,94 2,3 2,8 0,02 0,03 0,9 2,8 5,99-0, , ,0-0,5 75,9 0,02 2,5 2,3-0,0 0,04 0,9 3,8 5,32-0, , ,0 0,6 79,4 0,023,2-0,0-0,0 0,5 3,83 3,8-0, , ,0 0,5-0,0-0,0-0,0 0,75 0,55 0, ,2 00,2 2,4,9, ,0 0,02 0,07 2,7 8,5 26,8 6,4 2,4,2

57 56 3 RAKOMINERAALIT 3. Kairausnäyte HH-Y Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 64 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 0 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, fluoriittia ja Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3- sekä liitteestä. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatkuvuutta. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan yhdestä raosta koko kairausnäytteessä. 3.. Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 4,3-23,37 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattia; kalsiittia ja dolomiittia on tavattu lähes jokaisesta syvyysvälin raosta. Täytepaksuus on alle mm. Kaoliniittia ja illiittiä esiintyy useassa raossa alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Edellisten ohella parista kairauksen alkuosan raosta on tavattu Fe-hydroksidia. Syvyysväli 23,37-35,54 m: Karbonaattiseurue Lähes kaikissa syvyysvälin raoissa esiintyy karbonaatteja yksinomaisena raontäytteenä (paksuus alle 2 mm). Syvyysväli 35,54-5,50 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Vyöhyke sisältää neljä Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle mm) rakoa. Parista raosta on tavattu savimineraaleja. Syvyysväli 5,50-78,0 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Raontäytteet koostuvat pääosin karbonaateista. Parissa raossa on täytteenä kaoliniittinen savi ja yhdessä lisäksi Fe-hydroksidi.

58 57 RKO VJK Rakomineraalit 0 t-t---t---t-t--r---t-t' u MP SV CA SK FE FL _ : ---- t-t---t---t----t------t--t _C_- - _;-- ~---i t-t--t-t-+---t-t-. ) - r+~-r~l~-----~-~ ~: ~-----j---~------~ ~~~~~---t====3~~~ ,.r--- ~ ;. : t t--, r ---t--t-t-t-+--+"" ~...-:+::+:---':~...-;:"~ ~ cc ~ ! ~{ i------~ ;---- t-'-r'-r'--i--';---'r-'-~s==! ~rr~-r~-----~ ~ ~ t--t-i---t--t-''.. 00~~~++----~ ~ t-t-t-t r-~ w ~~-----~~------~--! i rr++~~ t--t t-l!!!i-l e : r+,_rr~ ~ j : ~++++; ----c---~~---:--~--i------= ~~rT~~--~ _ ----~ ~~ r+~-r~: ~ =. : - i -~------~~ i i : -~ ~------~---~------:---- ~ ---t--t-if ~ - - -! ---t--t-if-+-+--~--u----~~~~~~~~~-~----~~----~-~~~ f;' =-!!! ~~~C====C====~================~ rn Pyterliitti R8l L.d Tasarakeinen rapakivi [ill]] Ap liitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-. Kairausnäytteen HH-Yl rakomineraalit

59 58 Syvyysväli 78,0-93,5 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Vyöhyke sisältää kuusi Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle 0,5 mm) rakoa. Useimmissa raoissa on täytteenä myös savimineraaleja alle (paksuus alle lmm). Syvyysväli 93,5-6,00 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Raontäytteet koostuvat pääosin karbonaateistaja savimineraaleista. Syvyydellä2m on tavattu 4 mm syvyyteen ulottuvia syöpymiä. Syvyysväli 6,00-34,50 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Vyöhyke sisältää raontäytteinä pääasiassa Fe-hydroksidia (paksuus alle 0, mm) sekä savimineraaleja. Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja vihreää illiittiä (paksuus alle 2 mm). Lisäksi parista raosta on tavattu vähäisissä määrin karbonaatteja. Syvyysväli 34,50-46,85 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Vyöhyke sisältää raontäytteinä pääasiassa karbonaatteja (paksuus alle 0,5 mm) sekä savimineraaleja. Savimineraalit ovat vaihtelevasti kaoliniittia ja vihreää illiittiä (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksideja esiintyy muutamissa raoissa, parhaimmillaan näillä katteilla on vahvuutta 2 mm. Syvyysväli 46,85-9,79 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Vyöhyke sisältää raontäytteinä karbonaatteja (paksuus alle mm) sekä Fe-hydroksideja (paksuus alle 0,0mm). Syvyydellä 74-84m on rikkanainen vyöhyke, josta on tavattu syöpymiä. Syvyysväli 9,79-92,42 m: Savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa ainoana täytteenä on tavattu savimineraaleja, paksuus alle 0,5 mm. Syvyysväli 92,42-200,66 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Syvyysvälin alkuosassa raot sisältävät yksinomaan savimineraaleja. Loppuosassa tämän lisäksi esiintyy Fe-hydroksidia sekä vähäisesti fluoriittia.

60 Kairausnäyte HH-V2 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 63 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, fluoriittia ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-2 sekä liitteestä 2. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleista edustettuina ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatkuvuutta. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan yhdestä raosta koko kairausnäytteessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia parilta eri syvyysvyöhykkeeltä Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 3,30-3,25 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa on täytteenä useinmiten dolomiitti. Paikoin se muodostaa 2 mm vahvuisia katteita. Muutamassa raossa on täytteenä kaoliniittinen savi ja parissa Fe-hydroksidi. Yhdestä raosta on havaittu syöpymiä. Syvyysväli 3,25-27,50 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Fe-hydroksidia esiintyy lähes jokaisessa syvyysvälin raossa, paksuimmillaan kate on 2 mm. Useimmissa tapauksissa kysymyksessä ovat hematiittia sisältävät raot, joista osa on hematiittisia juonia ja toisinaan haamiskapintaisia rakoja. Karbonaatti on joko kalsiittia tai dolomiittia. Parista raosta on tavattu illiittiä ja kaoliniittia. Syvyysväli 27,50-52,53 m: Karbonaatti-savimineraali±fluoriittiseurue Syvyysvälin raoissa on kohtalaisen paksuja karbonaattitäytteitä (paksuus alle 2 mm). Kaikkiaan kolmesta raosta on tavattu fluoriittia alle 0,5 mm paksuina katteina sekä kolmesta ei fluoriittia sisältävästä raosta kaoliniittisavea. Syvyysväli 52,53-6,27 m: Karbonaattiseurue Kloriittipohjaisia rakoja, jotka ovat joko täytteettömiä tai sisältävät alle mm:n vahvuisina täytteinä karbonaatteja. Syvyysväli 6,27-7,70 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattitäytteiden vahvuus on alle 2 mm. Savimineraalitäytteet ovat valtaosaltaan kaoliniittia, vahvuus alle 0,5 mm.

61 60 RKO VJK Rakomineraalit ~~.. ~~ ~ :. ~ ~ :..,_ ~ :. ~~... ~.~ ~~~hf---f-- t-t--+-+-l f--f--f MP SV CA SK FE FL, l-lii... F.=l:;::::l;=::!;;;l "... -f---r- i f---f-- -f---f-- -f---f ! ~ ~~~~ f---f-- - ~----- ~ ::::::r~c- 50 ~f--tf--~f---r._----~~ ~~--~;~~.r---:~----~:~------~ -----F--- f--f--f--f-- '-f--f--f-- ~~~~ f--f--f--f u _ ~----l_... ~ ~ l f--f--f-- :::: R f---f ~~l== B Pyterliitti [ii~fi r7l ~ Viborgiitti Tasarakeinen rapakivi ITiill] Ap liitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit

62 6 Syvyysväli 7,70-90,4 m: Fe-hydroksidiseurue Raot enimmäkseen kloriittipohjaisia ja sisältävät useinmiten ohuen hematiittisen Fe-hydroksidikatteen. Toisinaan hematiittia 2 cm:n vahvuudelta. Eräin paikoin karbonaatteja ( dolomiittia) sekä savimineraaleja; kaoliniittia ja illiittiä alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Syvyysväli 90,4-4,22 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Rakojen määrä tällä syvyysvälillä on alhainen. Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia, täytepaksuus parhaimmillaan 3 mm. Syvyysväli 4,22-32,66 m: Ehjä kivi Syvyysväli 32,66-77,3 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin alkuosassa on rikkonaisuusvyöhyke (32-50m), jonka yhteydessä esiintyy syöpymiä. Fe-hydroksidikatteet ovat paikoin,5 mm ja karbonaattikatteet 4 mm:n vahvuisia. Savimineraaleista on tavattu sekä illiittiä että kaoliniittia, (paksuus alle,5 mm). Yhdestä raosta on edellisten rakomineraalien lisäksi tavattu Fe-kiisua sekä fluoriittia. Syvyysväli 77,3-99,94 m: Karbonaattiseurue Raot ovat enimmäkseen kloriittireunaisia ja sisältävät alle 2 mm paksuja kalsiittisilauksia.

63 Kairausnäyte HH-V 4 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 235 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 6 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-3 sekä liitteestä 3. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa kairauspituudelta 58 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatkuvuutta etenkin kairauksen alkuosassa. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia parilta eri syvyysvyöhykkeeltä. Kairauksen loppuosaa kairauspituudelta 50 m alkaen luonnehtii syöpymien esiintyminen Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 3,85-50,7 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa on täytteenä useinmiten alle 0, mm:n vahvuinen karbonaattikate. Muutamassa raossa on täytteenä kaoliniittinen, toisinaan illiittinen savi ja parissa kalvomainen Fe-hydroksidi sekä parissa fluoriitti. Syvyysväli 50,7-58,0 m: Täytteettömät raot Syvyysvälillä ainoastaan parista raosta on tavattu karbonaattia ja savea. Syvyysväli 58,0-63,65 m: Fe-hydroksidiseurue Rakopinnoilla punarapautuma. Syvyysväli 63,65-88,95 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja illiittiä. Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti ohuita, paksuimmat mm. Loppuosassa on havaittu syöpymiä. Neljästä syvyysvälin raosta on tavattu vähäisesti Fe-kiisua, joka esiintyy omamuotoisina rakeina. Syvyysväli 88,95-98,80 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea sisältäviä.

64 63 RKO VJK Rakomineraalit SV CA SK FE FL r ,_---- ~ ~ lllliiil ~~ ~ f-'--',.:...,.:...; l---li~lr r-'-r lr : ii!----- i- r: i" ~ lrl "' il =- i'.. - u o ~--~ _._ _ L J J J 0-- [ t c j---~--~ :! ' ! i i ;--j l m Pyterliitti r:::l L2d Tasarakeinen rapakivi []ill] Apliitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-3. Kairausnäytteen HH-Y4 rakomineraalit

65 64 Syvyysväli 98,80-6,90 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaatti on jälleen enimmäkseen dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm). Punarapaumat ovat kalvomaisen ohuita (paksuus 0,0 mm). Savitäytteiden esiintymisessä on tämän syvyysvälin kohdalla aukko, joskin loppupäässä on savitäytteisiä rakoja jo syvyydeltä,70 m alkaen. Syvyysväli 6,90-47,80 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin raot ovat useinmiten kloriittipohjaisia. Karbonaatti-savimineraaliseurue on tyypillisimmin 0, mm:n vahvuinen. Savitäyte on joko kaoliniittinen tai illiittinen, paksuutta enimmillään mm. Syvyysväli 47,80-50,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useimmiten kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja illiittiä. Fe-hydroksidikatteet tyypillisesti ohuita, paksuimmat mm. Syvyysväli 50,70-64,75 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin raot ovat yleensä kloriittipohjaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Savimineraaleista kaoliniitti on illiittiä yleisempi. Syvyysvälin loppuosassa havaittu syöpymiä. Syvyysväli 64,75-8,46 m: Savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa useinmiten ainoana täytteenä ovat savimineraalit illiitti ja kaoliniitti (paksuus alle 0,5 mm). Parissa raossa on Fe-hydroksidia ja parissa kalsiittia. Syöpymiä esiintyy syvyydellä 7 m, 73 m sekä 75 m. Syöpymillä on syvyyttä jopa 4 mm. Syvyysväli 8,46-200,89 m: Fe-hydroksidi-savimineraali±fluoriittiseurue Yleisimpänä täytteenä on kaoliniittinen savi, paksuutta paikoin 5 mm. Fe-hydroksidin esiintyminen yhtenäisempää syvyysvälin alkuosassa 86 m saakka sekä välillä 9-92 m. Fluoriittia on tavattu muutamasta raosta alle 0,5 mm:n vahvuisina täytteinä. Syöpymiä on kohtalaisen runsaasti koko syvyysvälillä.

66 Kairausnäyte HH-YS Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 39 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 6 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja ja fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-4 sekä liitteestä 4. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, joita esiintyy koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa kairauspituudelta 09 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleista ovat edustettuina illiitti ja kaoliniitti. Savimineraalien esiintymisessä on epäjatkuvuutta ja etenkin kairauksen loppuosassa(> 60 m) ne ovat harvinaisempia. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia. Syvyysvälilllä m on ehjän kiven vyöhyke, josta avorakoja ei ole tavattu Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 6,20-38 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin raot ovat tyypillisesti kloriittipohjaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleista kaoliniitti on yleisin, illiitti ja montmorilloniitti muodostavat yhdessä vähäisiä raontäytteitä. Syvyydellä 27 m on havaittu syöpymiä sekä samasta yhteydestä fluoriittia omamuotoisina, alle mm:n kokoisina kiteinä. Syvyysväli 38-97,60 m: Ehjä kivi Syvyysväli 97,60-99 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Tältä kapealta syvyysväliltä on tavattu useita kloriittipohjaisia rakoja, joille on tunnusomaista syöpymien esiintyminen. Syvyysväli 99-6m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea, toisinaan illiittiä ja montmorilloniittia sisältäviä. Syvyysväli 6-22m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia. Fe-hydroksidikatteet tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia.

67 66 RKO VJK Rakomineraalit f f---f MP SV CA SK FE FL ~-~~! ~ TTI ITIT f ~ ::::::::.. L_ ~:~:~:~: ~.... >> :--- -~ :-- ~---: ~~~ f {jjjj----==~--t ~ u '~~ ~ p p--- - t--f-----jh------u----- =:J ~~~ ~~--+~~~~ ~ t _j s-- ~~~~+_-:_:='!!!!II!!!!--- _-_-_-_-_-----l ---! _._ f---f-f---' ~~~+_ -----~~-- ~~~* L t b,_.!!!!!' ~ = ~ 50~~~=----t====r-lr-~:r----.,.---~:~----~ 200 ~~ t_ ---r\ ---~--~--l ! I-I!!!J" l l f----- j..... II 0 ~ i" ~---- II' w ---, r m Viborgiitti ~ L2J Tasarakeinen rapakivi [iliill Apliitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit

68 67 Syvyysväli 22-27m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea sisältäviä. Syvyysväli m: Täytteettömät raot Syvyysvälillä esiintyy kloriittipintaisia rakoja, joissa ei yleensä ole muita rakomineraaleja. Kuitenkin syvyydellä 29m on rako, josta on tavattu dolomiittia, kaoliniittia ja fluoriittia. Syvyysväli 35-6 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaatti on dolomiittia (paksuus alle 0, mm). Punarapaumat ovat kalvomaisen ohuita, niiden vahvuus on tyyppillisesti 0,0 mm. Savitäytteiden esiintymisessä on tämän syvyysvälin kohdalla aukko, joskin syvyydellä 53-57m on vyöhyke, jossa useassa peräitäisessä raossa on illiittiä tai kaoliniittia. Syvyysväli 6-75m: Täytteettömät raot Syvyysvälin raot ovat kloriittipintaisia. Rakotäytteet puuttuvat lukuun ottamatta vajaan puolen metrin vyöhykettä syvyydellä 68 m, jolta on tavattu Fe-hydroksidia ja yhdestä raosta dolomiittia. Syvyysväli ,6 m: Karbonaattiseurue Syvyysvälin yleisin raontäyte on dolomiitti, joka kloriittipohjaisissa raoissa saattaa muodostaa paikoin jopa 4 mm:n vahvuisen katteen. Edellisen lisäksi on satunnaisesti tavattu Fe-hydroksidia ja kaoliniittia (paksuus alle 3 mm).

69 Kairausnäyte HH-Y7 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 37 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-5 sekä liitteestä 5. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa kairauspituudelta 0 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatkuvuutta. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia syvyydeltä 63 m ja 09 m. Syvyysvälilllä m on muutamasta raosta tavattu syöpymäpesäkkeitä Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 2-8 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu ainoastaan kaoliniittia (paksuus alle,5 mm). Syvyysväli 8-22 m: Savimineraaliseurue Syvyysvälin raot ovat enimmäkseen täytteettömiä, mutta muutamissa on täytteenä kaoliniitti, paksuus alle 0,3 mm. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Raot ovat enimmäkseen kloriittipintaisia tai pinnaltaan tummuneita. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm). Syvyysväli m: karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja vähemmissä määrin dolomiitista (paksuus alle,5 mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,5 mm). Jakson loppupäässä on kolme perättäistä fluoriittia sisältävää rakoa sekä yksi Fe-hydroksidia sisältävä rako.

70 69 RKO VJK Rakomineraalit 0 t-t- il J--f lr" C MP SV CA SK FE FL ~ u ---~ r , ----t--t- ~ ----t-t- f-----t-- t=j ~ =r cc \ - :::::::: ~~~~~~~~ L ~ ~ , t t-t- --t-t-.. f-----t-t-..!!-!!! _!- iii II !II ----l--t- ----l--t _ t-il -----t- r- ----f-t- tj ~ f-t- ~ l--lljiiiiiiii --il---l--l----ll!i': ~r- ----f-t- ----l--t t- ----~- u f----j~ ---- ~ f-f-t- ----f-t- --t-t l-t i - - -~ - - J ; t --i- - -t t t ~-----~ : ~-- _._ , ~-- ~ r ~ Pyterliitti P7l ~ Tasarakeinen rapakivi RKO = rakoluku (kpvm) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit

71 70 Syvyysväli m: Savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa täytteenä illiitti, paksuus alle 0,3 mm. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiitti. Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (paksuus alle 0,0 mm). Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle mm). Syvyysväli 92-04m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (alle 0,0 mm). Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Syvyysvyöhykkeen loppupäässä on todettu useista raoista syöpymiä. Syvyysväli 04 - m: Savimineraaliseurue Syvyysvälin raoissa on täytteenä kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Osaksi raot ovat täytteettömiä. Parista raosta on tavattu karbonaatteja sekä fluoriittia ja Fe-kiisua. Jakson alkupään raossa on vähäisesti syöpymiä. Syvyysväli - 34m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia. Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Yhdestä syvyysvälin raosta (9 m) on tavattu halkaisijaltaan - 3 mm olevia syöpymiä. Syvyysväli 34-49m: Karbonaattiseurue Kloriittipintaisia rakoja, joissa esiintyy alle 0,5 mm:n vahvuisia kalsiittitäytteitä. Syvyysväli 49-55m: Fe-kiisuseurue Kloriittipintiaisia rakoja, joissa niukasti omamuotoista tai silauksina esiintyvää Fe-kiisua. Syvyysväli 55-93m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Kahdesta syvyysvälin raosta (59 mja 7 m) on tavattu halkaisijaltaan - 3 mm olevia syöpymiä. Syvyysväli 93-20,8 m: Täytteettömät raot

72 7 3.6 Kairausnäyte HH-YB Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 325 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 5 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on toisinaan kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-6 sekä liitteestä 6. Fe-hydroksidi on yleisin raontäyte, joskin sen muodostamat katteet ovat yleensä ohuita. Savimineraaleista on tavattu kaoliniittia ja illittiä. Kaaliniitti on yleistä kairausnäytteen alkupäässä, ja loppupäässä savimineraalina on tavattu yksinomaan illiittiä. Karbonaatit, kaisiitti ja dolomiitti, esiintyvät kohtalaisen yleisinä raontäytemineraaleina, joskin niiden esiintymisessä on useita katkoksia. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Syöpymiä on tavattu syvyydellä 3 mja erityisesti syvyydellä 9 m, jossa niitä on useassa perättäisessä raossa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,70-0m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle 2 mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidikatteet puuttuvat syvyysvälin alkupään raoista. Katteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita, poikkeuksellisesti vahvuutta on mm. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia. Syvyysväli 0-75 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle,5 mm). Edellisten lisäksi syvyysvälillä esiintyy satunnaisesti Fe-hydroksidia (6 havaintoa) kalvomaisina, alle 0,5 mm:n vahvuisina silauksina sekä niukasti fluoriittia (3 havaintoa) ja Fe-kiisua ( havainto). Syvyysväli m: Täytteettömät raot Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0, mm). Savimineraalina esiintyy yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat kalvomaisen ohuita.

73 0 72 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL ~~-----~-- t '".. '----~ :------,. --t --i --J -----;_ -: ~--~------' '-----~ ~------if H u ~~~----~~----~--~ ~ ~------~~ ---~--~--~ =±:-:=:... ::::::::!' t:=j-: ::::±-: : : ::: : : ~ t ~.:._ ~~=~ L l u 50 ~-rr.r---~ ~-~ ~-~~ ~ ~~~~~~---- ~ !--~-----! m Pyterliitti Tasarakeinen rapakivi [j _ liiiil~ ~~~~---IL- ---~-r-r----r ~~------~ li ~. H-+-+-J!IIr---- -tr :--'--' ~ =~ ---J =J;p : -._ p RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit

74 73 Syvyysväli 04-3m: Täytteettömät raot Syvyysväli 3-9m: Fe-hydroksidiseurue Syvyysvälin lähes yksinomaisena raontäytteenä on Fe-hydroksidi, joka esiintyy lähes kaikissa raoissa hyvin ohuina punarapaumasilauksina. Syvyysvälin alkupäässä ( 3-4 m) useasta raosta on tavattu edellisen lisäksi illiittiäja kaoliniittia. Satunnaisesti syvyysvälillä esiintyy myös Fe-kiisua (3 havaintoa) sekä fluoriittia ( havainto). Syvyydellä3 m esiintyy yhdessä raossa syöpymiä. Syvyysväli 9-35m: Fe-hydroksidi±karbonaatti-savimineraaliseurue Fe-hydroksidikatteita esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa. Merkittävin katkos on välillä m. Katteet ovat punarapaumasilauksia, joilla kaikilla on vahvuutta ainoastaan 0,0 mm. Savimineraalina esiintyy lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0.0 mm), satunnaisesti kaoliniittia. Syvyysvälillä esiintyy karbonaattitäytteitä noin /3 tutkituista raoista. Ne koostuvat lähes yksinomaan dolomiitista (paksuus alle 2 mm). Syvyysväliltä 9-20 m on useasta raosta tavattu syöpymiä. Syvyysväli m: Täytteettömät raot Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Karbonaatti puuttuu syvyysväleiltä m sekä 6-64m. Itse asiassa kaikki viimeksi mainitun syvyysvälin raot ovat täytteettömiä. Savimineraaleina esiintyy lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,0 mm), poikkeuksellisesti vahvuutta on mm. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia. Syvyysväli m: Täytteettömät raot Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat lähes yksinomaan dolomiitista (paksuus alle 0,2 mm). Savimineraaleina esiintyy lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,0 mm), poikkeuksellisesti vahvuutta on mm. Syvyysväli m: Täytteettömät raot

75 74 Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat lähes yksinomaan kalsiitista (paksuus alle 0,2 mm). Savimineraaleina esiintyy yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,0 mm). Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Fe-hydroksidikatteita esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa. Katteet ovat punarapaumasilauksia, joilla kaikilla on vahvuutta ainoastaan 0,0 mm. Savimineraalina esiintyy yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Edellisten lisäksi on parista syvyysvälin raosta tavattu vähäisesti Fe-kiisua sekä fluoriittia. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0, mm). Savimineraaleina esiintyy vahamaista illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita punarapaumasilauksia (vahvuus 0,0 mm). Syvyysväli , 85 m: Fe-hydroksidiseurue Syvyysvälin lähes yksinomaisena raontäytteenä on Fe-hydroksidi, joka esiintyy melkein kaikissa raoissa muodostaen 0,0 mm:n vahvuisia punarapaumasilauksia. Syvyysvälin alkupäässä (229,67-230,22 m) on useasta raosta tavattu edellisen lisäksi dolomiittia. Satunnaisesti syvyysvälin loppupäässä esiintyy myös illiittiäja kaoliniittia (4 havaintoa).

76 Kairausnäyte HH-V Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 7 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 5 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-7 sekä liitteestä 7. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät syvyydelle 45 m saakka tärkeimpinä raontäytemineraaleina. Fe-hydroksidin esiintyminen on yleistä syvyydelle 97 m saakka, jonka jälkeen se tulee välillä 48-88m uudelleen rakomineraaliseurueeseen. Savimineraaleista on tavattu kaoliniittia ja illittiä. Kaoliniitin esiintyminen on runsaampaa kairauksen loppupuolella. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia syvyydeltä 48 m lähtien Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 7-20 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Syvyysväli m: Savimineraaliseurue Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 2 mm). Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0,5 mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja/tai dolomiittia (paksuus alle 2 mm). Useat raot ovat kloriittipohjaisia. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus alle mm. Muutamassa syvyysvälin raossa on edellisten lisäksi karbonaattej a.

77 76 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL :- :- :-:- i ,_ t-t _ ~ : j !;;;._ ~-----~ so -,_~~~~ T----~~---Lrt----~;......,:r- ~ ~ t--t-+--t--... i ~ l---liiii~ c---r - --r- --- t ~ ~ ~ _.._ ~~~~~ ~-+---~------~ ~ ~ -..., t--t rir t-++-.' l--~ ~ ;---~ ~ -- _L- ---: ~----- ~ Pyterliitti [~~~-= Viborgiitti ~ Ld Tasarakeinen rapakivi 50- ~~ [ ~ :......, ~-- --~ : ~ ~ ; ~i : RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-7. Kairausnäytteen HH-Yll rakomineraalit

78 77 Syvyysväli m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm). Kaikista raoista on tavattu vähäisesti Fe-kiisua, joka esiintyy omamuotoisina rakeina. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraalina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0, mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,0 mm). Syvyysväli 97-49m: karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,2 mm). Parissa raossa esiintyy vähäisesti Fe-kiisua. Syöpymiä esiintyy syvyydellä m ja 7 m. Syvyysväli 49-58m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Muutamassa syvyysvälin raossa edellisten lisäksi karbonaattejaja Fe-kiisua. Syöpymiä on tavattu syvyydeltä 56m. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraalina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Fluoriittia esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa. Muutamassa raossa on edellisten lisäksi karbonaatteja sekä Fe-kiisua silauksina ja omamuotoisina rakeina. Syvyysväli ,9 m: Savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraalina esiintyy kaaliniittiaja illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fluoriittia esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa.

79 Kairausnäyte HH-V2 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 24 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 5 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-8 sekä liitteestä 8. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Karbonaatit ja Fe-hydroksidi ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta läsnä raontäytteinä koko kairausnäytteen pituudelta, ensin mainittu alle 4 mm:nja viimeksi mainittu alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit ovat vallitsevasti illiittiä ja harvemmin kaoliniittia. Ne esiintyvät alle 3 mm:n vahvuisina täytteinä eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairausnäytteen pituudelta. Fluoriitista ja Fe-kiisusta on ainoastaan pari havaintoa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Muutamista raoista Fe-hydroksidi puuttuu. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi esiintyy kuten edellä. Syvyydellä29m esiintyy syöpymiä. Useat raot ovat kloriittipohjaisia. Syvyysväli 33-39m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Syvyysväli 39-47: Karbonaattiseurue Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle mm). Raot ovat kloriittipohjaisia. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,5 mm. Syvyysjakson yhdessä raossa on tavattu syöpymiä.

80 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL ~... ~.... i I-I-I-I-,~--- ~ "''.,. J I-I- --. I-I- '---- f-+- r-- "'... I-I =~ ~~~~ ~~ ~~~~... ~ -- :.~... ~~ n, ~ L... + _j... il r;. ~~ r..a.... ;.. ~~ lrl :... -,_- I-I---- f i. r ;. ----!...!;;;:.-=k ~ t-t- -t-- t-t ~.....! --.-: ~-~ -.-: ~~... -~ lt ~.....,., l ~ Pyterliitti [iiifi Viborgiitti ~ L.SJ Tasarakeinen rapakivi RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-8. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit

81 80 Syvyysväli52-58 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti dolomiittia, satunnaisesti kalsiittia (paksuus alle 2 mm). Savimineraaeina esiintyy useimmiten illiittiä ja harvemmin kaoliniittia (paksuus alle,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, tyypillinen täytepaksuus 0,0 mm, satunnaisesti 2 mm. Syvyydellä 57 m yhdessä raossa esiintyy syöpymiä. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti doomiittia, harvoin kaisiitti (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa ja tyypillinen täytepaksuus 0,0 mm. Parissa raossa esiintyy Fe-kiisuja sekä savimineraaleja. Syvyysjakson loppupään raoissa (63 m alkaen) on usein kloriittipinta. Syvyysväli 74-0m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti dolomiittia ja kalsiittia (paksuus alle 2 mm). Savimineraaleina esiintyy useimmiten illiittiä, ainoastaan yhdessä raossa on tavattu kaoliniittia (paksuus alle 4 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, tyypillinen täytepaksuus 0,0 mm, satunnaisesti 2 mm. Syvyydellä 79 m, 78 m ja 02 m esiintyy syöpymiä. Syvyysväli 0-5,20 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti kalsiittia harvemmin dolomiittia (paksuus alle 4 mm). Fe-hydroksidi esiintyy alle 0,5 mm paksuna punarapaumana. Parissa raossa esiintyy Fe-kiisuja sekä savimineraaleja. Syvyydellä 20m esiintyy syöpymiä.

82 8 3.9 Kairausnäyte HH-Y9 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 82 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittineo haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-9 sekä liitteestä 9. Fe-hydroksidi, karbonaatit, kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Karbonaatit ja Fe-hydroksidi ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta läsnä koko kairausnäytteen pituudelta. Ensin mainittu on alle 5 mm:n ja jälkimmäinen alle mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit koostuvat kaoliniittista ja illiitistä ja niitä tavataan lähes kaikista raoista alle 4 mm:n vahvuisina täytteinä. Fluoriittia ja Fe-kiisua esiintyy kairauksen alkupäässä kohtalaisesti. Parilla eri syvyysvyöhykkeellä ( m ja m) raoissa on kloriitti pinta Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 3,3-20m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm). Ne puuttuvat väliltä 9-2 m. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,0 mm. Syvyysvälillä 6,5-2 m. Fe-hydroksidia ei esiinny. Syvyydeltä 6,50 m on tavattu syöpymiä. Syvyysväli 20-4 m: Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa 0,5 mm. Fluoriittia esiintyy useimmissa syvyysvälin raoissa paikoin jopa mm:n vahvuisina kiteytyminä raon seinämillä. Edellisten lisäksi useassa raossa esiintyy Fe-kiisua. Syvyysväli 4-54 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm). Ne puuttuvat väliltä m. Savimineraaleina esiintyy muutamassa raossa illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,0 mm). Lähes jokaisesta syvyysvälin raosta on tavattu Fe-kiisua, joka esiintyy joko niukkoina silauksina tai omamuotoisina rakeina. Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta. Raot ovat kloriittipohjaisia. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Syvyysvälin raot ovat kloriittipohjaisia. Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle 0, mm).

83 RKO VJK Rakomineraalit MP sv CA SK FE FL ~ Pyterliitti t:-:-:ci Viborgiitti ~ Graniitti Myloniittil kataklastiitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu 20 FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti 50 Kuva 3-9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit

84 83 Syvyysväli 62-7 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,4 mm). Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,7 mm). Suurin osa raoista on kloriittipohjaisia. Syvyysväli 7-79 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0,0 mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 4 mm). Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Karbonaattiraot koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,2 mm). Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0, mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa mm. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Useasta raosta on tavattu fluoriittia sekä syöpymiä. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraali on illiittiä (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa 0, mm. Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista (paksuus alle 0, mm). Syvyysväli 97-0m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, jonka paksuus on alle 0, mm.

85 84 Syvyysväli 0-04 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus alle mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm). Syvyysväli 04-29m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm). Useat raot ovat kloriittipohjaisia. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,0 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus alle 0,5 mm. Syvyydellä m esiintyy useassa raossa karbonaatteja.

86 Kairausnäyte HH-V20 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 03 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-0 sekä liitteestä 0. Karbonaatit, kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Karbonaatit ovat läsnä lähes kaikissa raoissa alle,5 mm:n vahvuisina katteina. Fe-hydroksidin esiintyminen yleistyy syvyydeltä 60 m alaspäin. Savimineraalit koostuvat kaoliniittista ja illiitistä ja niitä tavataan 0,5-2 mm:n vahvuisina täytteinä koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0-9 m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia (paksuus alle mm). Tämän ohella on yhdessä raossa punarapaumaa. Syvyysväli 9-22 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja harvemmin illiittiä (paksuus alle,5 mm). Syvyysväli 22-25m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta, joissa se on alle 0,0 mm:n kalvomaisina rapaumina. Syvyysväli 25-36m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,5 mm). Syvyydellä 32,70 m on tavattu syöpymiä. Yhdessä raossa on fluoriittia mm:n vahvuisena kiteytymänä. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta alle 0,3 mm:n vahvuisina punarapaumina. Edellisten lisäksi raoissa esiintyy satunnaisesti illiittisavea ja Fe-kiisua omamuotoisina rakeina.

87 f--,------,-- f--f l RKO VJK Rakomineraalit MP sv CA SK FE FL f-- --f-- ~ ---- ~ ~ '-f--f-- ' u 'r-'.:_,_ -f f--f--f-- f--f--f-- -f--f-- f--f--f-- f--f--f-- ~ I--e-... ~ f--- r ---- i f-+-- f----- f--f--f- --'---- f--f--f-- h. ~ f--_f--- f--f--f t-- f--f--f-- f f--f--f-- ~ f---f f--f--f f--- f--f--f t:j...!! L- = II ~:"""'- - ~ - : - 90!! ~ Pyterliitti f--f--f-,. f--f--f- w t.. rt Tasarakeinen f--f--f-- rapakivi! i J Myloniitti/ --f f kataklastiitti f--c-f- f---f f--f-fn f--f-f- RKO = rakoluku (kpl/m) 20 VJK = vedenjohtavuus (m/s) f--f-f- ~ ~ f--f-f- MP = kloriitti/musta f-f-- pigmentti --- SV = savimineraali f-f-- f---f--- f CA = karbonaatti ~ [? SK = kiisu r--f-f- FE = rautahydroksidi f--f-f FL = fluoriitti --l f--t-+- f--t Kuva Kairausnäytteen f---f-- r HH-Y f--f--f-- rakomineraali t. ~ u ---f---f , l

88 Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle,5 mm). 87 Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Savimineraaleina esiintyy kaolinittia (paksuus alle mm). Syvyysväli 63-22m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 2 mm. Parissa raossa esiintyy vähäisesti omamuotoista rikkikiisua. Syvyysväli 22-30m: Karbonaatti-Fe-kiisuseurue Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle,5 mm). Fe-kiisua on tavattu useasta raosta omamuotoisina kiteinä. Sen osuus on enimmillään 5 % raontäytteestä. Syvyysväli 30-50m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta alle 0,5 mm:n vahvuisina punarapaumina. Lisäksi parissa raossa esiintyy illiittistä savea, yhdessä raossa savea on 2 mm:n vahvuisena täytteenä. Syvyysväli m: karbonaattiseurue Osa raoista on täytteettömiä, osassa on täytteenä kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm). Syvyysväli 56-60m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus alle mm.

89 88 3. Kairausnäyte HH-Y2 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 62 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 2 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3- sekä liitteestä. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät syvyydeltä20m alkaen. Fe-hydroksidia ei esiinny lainkaan. Savimineraaleista on illiitti yleisempi. Kaoliniitin esiintyminen on runsaampaa kairauksen loppupuolella. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia syvyydeltä 30 m lähtien. 3.. Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0-6m: Täytteettömät raot Syvyysväli 6-3 m: Karbonaattiseurue Raot ovat valtaosaltaan kloriittipintaisia. Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia, joka muodostaa 0,0 mm:n vahvuisia katteita. Toisinaan raoissa on kalsiitin ohella vähäisissä määrin illiittistä savea (paksuus alle 0,0 mm). Syvyysväli 3-36 m: Karbonaatti-fluoriittiseurue Kaisiitti esiintyy paikoin omamuotoisina, halkaisijaltaan alle 5 mm:n suuruisina kiteinä. Yhdestä raosta syvyydeltä 29 m on tavattu syöpymiä. Fluoriitti esiintyy omamuotoisina rakeina, täytepaksuus on enimmillään mm. Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia. Suurin kaisiitti täytepaksuus on 3 mm. Paikoin kiteet ovat omamuotoisia. Savitäytteet koostuvat illiitistä ja/tai kaoliniitista (paksuus alle 0,0 mm). Syvyydeltä 50 m on todettu raon pohjan koostuvan illiitistä, sydänosan dolomiitista. Muutamiin syvyysvälin rakoihin liittyy heikko Fe-kiisupirote. Syvyysväli 55-60,75 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia. Suurin kalsiittitäytepaksuus on 3 mm. Savitäytteet koostuvat illiitistä ja/tai kaoliniitista (paksuus alle 0,0 mm). Syvyydeltä 50 m on todettu raon pohjan koostuvan illiitistä, sydänosan dolomiitista. Fluoriitti muodostaa 0, mm:n vahvuisia katteita, joissa se esiintyy tyypillisesti omamuotoisina rakeina.

90 89 RKO 0 20 VJK MP Rakomineraalit SV CA SK FE FL r--r-r-t- "'... 0 r--r-t-t- t-t-t-t r-t- --t-t- [ ~.. -t-r-t- ~ liilii ~... ~ :: ~ gm Pyterliitti,. ~... WIJ Tasarakeinen. rapakivi 40 r-.;;;... Porfyyrinen. D. rapakivi ~ p..,..-:.... ' r,. -.~. :... '... ' ~ - f-t-f-!... "".. - -t-t-t-,._ lli ~.. L:...;;.. r-.. r-=-. t-- t--.. r RK.O = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti... Kuva 3-. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraali t _...

91 Kairausnäyte HH-V22 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 4 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 5 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-2 sekä liitteestä 2. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät yhtenäisemmin syvyydelltä 40 m alkaen. Fe-hydroksidia on tavattu syvyydeltä38m alaspäin. Savimineraaleista on illiitti huomattavasti kaoliniittia yleisempi. Fe-kiisuja esiintyy ainoastaan parissa raossa. Edellisten lisäksi fluoriittia on tavattu kaikkiaan viidestä raosta Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 7-25 m: Täytteettömät raot Raot ovat pääosin täytteettömiä, kuitenkin yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia (paksuus = 2 mm) ja syöpymäonkaloita. Syvyysväli m: Savimineraaliseurue Kaikki syvyysvälin raot sisältävät ohuen (0,0 mm) illiittitäytteen. Tämän ohella on tehty satunnaisia havaintoja Fe-kiisusta, karbonaatista ja fluoriitista. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Savimineraaleina esiintyy pelkästään illiitti (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Fluoriitin esiintymisestä on tehty havaintoja parista raosta. Syvyysväli m: Täytteettömät raot Syvyysväli m: Fe-hydroksidiseurue Fe-hydroksidikatteilla on vahvuutta alle 0,5 mm. Syvyysväli m: Savimineraaliseurue Syvyysväliltä on ainoastaan kolme rakohavaintoa. Täytteenä on yksinomaan illiitti (paksuus alle 0, mm).

92 RKO VJK 9 Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL ~ Pyterliitti [-:-:-:, Viborgiitti 60 EI] Tasarakeinen. rapakivi ~ Graniitti D. Porfyyrinen rapakivi RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigrnentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3.2. Kairausnäytteen HH-Y22 rakomineraalit

93 92 Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaatti on dolomiittia. Savitäytteet koostuvat illiitistä (paksuus alle 0, mm). Syvyysväli 97-09,30 m: Fe-hydroksidiseurue Fe-hydroksidikatteilla on vahvuutta 0,0 mm. Syvyysväliltä on edellisen lisäksi pari karbonaatti- ja savimineraalihavaintoa. 3.3 Kairausnäyte HH-V23 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 28 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on paikoin kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-3 sekä liitteestä 3. Kivi on ehjää syvyysväleillä m sekä m. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti ovat tyypillisin raon täyte. Fe-hydroksidia ja savimineraaleja esiintyy ainoastaan kahdessa kapeassa vyöhykkeessä. Savimineraalit koostuvat kaoliniittista ja illiitistä. Fe-kiisuja esiintyy muutamassa raossa, määrä on vähäinen Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli - 30 m: Karbonaattiseurue Raoissa on kalsiitista koostuva alle mm:n vahvuinen kate. Parissa raossa on vähäisesti kaoliniittia ja illiittiä ja yhdessä Fe-kiisua. Syvyysväli m: Ehjä kivi Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat yksinomaan kalsiitista (paksuus alle mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidin ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan yhteen rakoon. Syvyysväli m: Ehjä kivi

94 93 Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle,5 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidin (paksuus alle 0,0) ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan pariin rakoon. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Raoissa on kalsiitista koostuva alle mm:n vahvuinen kate. Syvyysväli 94-02,05 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle,5 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidin (paksuus alle 0,0) ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan pariin rakoon.

95 RKO VJK 94 Rakomineraalit MP SV CA SK FE 60 [ii-:, Viborgiitti CIIIJ Tasarakeinen. rapakivi 80 l RK.O = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi Kuva 3-3. Kairausnäytteen HH-Y23 rakomineraalit

96 Kairausnäyte HH-V24 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 49 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-4 sekä liitteestä 4. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit ovat tyypillisin raon täyte. Savimineraalit koostuvat montmorilloniitista, kaoliniitista ja illiitistä. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0-4m: Karbonaattiseurue Raoissa on kalsiitista, paikoin dolomiitista koostuva alle mm:n vahvuinen kate. Syvyysväli 4-34m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle,0 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidia esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa syvyysvälin raossa. Fe-kiisua ja fluoriittia on tavattu parista raosta. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle 2,0 mm). Karbonaatit puuttuvat syvyysväleiltä m sekä 4-43 m. Fe-hydroksidia esiintyy kalvomaisina punarapaumina jokaisessa raossa. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (paksuus alle 2,5 mm). Karbonaatit puuttuvat syvyysväliltä 55-6 m. Fe-hydroksidia (paksuus alle 0,3 mm) esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa raossa. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja montmorilloniittia ohuina täytteinä. Syvyysvälillä m savimineraaleja ei ole tavattu lainkaan. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Raoissa on kalsiitista, paikoin dolomiitista koostuva alle mm:n vahvuinen kate.

97 ~ Syvyysväli 75-00m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista (paksuus alle mm). Fe-hydroksidia (paksuus alle 0,3 mm) esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa raossa. Paikoin katteella on vahvuutta 3 mm. Savimineraalina esiintyy illiittiä (paksuus alle mm). Syvyysvälillä m savimineraaleja ei ole tavattu lainkaan. Syöpymiä esiintyy syvyydellä 72 m ja 84 m. Syvyysväli 00-30m: Täytteettömät raot Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Syvyysvälillä suurin osa raoista kloriittipintaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista (paksuus alle 0, mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä 0, mm:n paksuisina täytteinä. Fluoriittia esiintyy syvyysjakson alkupäässä alle 0, mm:n vahvuisina kiteytyminä. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,0 mm). Savimineraalina esiintyy illiittiä 0,0 mm:n vahvuisina täytteinä. Fe-hydroksidi on punarapaumaa, paksuus alle 0,0 mm. Syvyysväli 55-68m: Savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä kaoliniittia ja montmorilloniittia. Suurin täytepaksuus on 0,0 mm. Syvyysväli 68-77m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia 0,0 mm:n vahvuisina täytteinä. Fe-hydroksidi on punarapaumaa, jonka paksuus on alle 0, mm. Syvyysväli m: Täytteettömät raot

98 97 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL ~-- ---~--: JL ~- _l - ~- i u ~ '... ~-! , :. _ _j ; ', ' ::::-~ ~_:.~~i , -L... :.. ~~~~ p _ c J ~ : ~-----~ _ -~r~~~4~~~~~--~ ~.-~-~-----~ ~ r-c ~':-; _:._:,_,:...:_ ~ ---f '"---l--+--~r ---- r---c f-f-l--l--- -;--,.,;-;-~ t-t ~ _c-c ~----~ ~.---.~~.~ ~ = ~~ !.. r-_ liil f ~ Pyterliitti [~~~, Viborgiitti [I] Tasarakeinen graniitti D. Porfyyrinen graniitti Myloniitti/ t---l---- Kuva 3-4. f-l l----- f f f kataklastiitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraali t.

99 Kairausnäyte HH-YT Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 84 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 4 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja sekä fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-5 sekä liitteestä 5. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Karbonaatit ovat läsnä lähes kaikissa raoissa alle 5 mm:n vahvuisina katteina. Fe-hydroksidin esiintyminen yleistyy syvyydeltä 50 m alaspäin. Savimineraalit koostuvat kaoliniitista ja illiitistä ja niitä tavataan 0,0-2 mm:n vahvuisina täytteinä koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli -34m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2,5 mm). Savimineraaleina esiintyy kaolinittia ja illiittiä (paksuus alle mm). Edellisten lisäksi parista raosta on tavattu Fe-hydroksidia ja yhdestä fluoriittia. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Useat raoista ovat kloriittipintaisia. Karbonaatti on vaihtelevasti dolomiittia ja kalsiittia (paksuus alle mm). Edellisen lisäksi parista raosta on tavattu Fe-hydroksidia. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kasiitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus on jopa,5 mm. Syvyysväli m: Fe-hydroksidiseurue Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa mm. Kalsiittia, Fe-kiisua sekä kaoliniitia on tavattu muutamasta raosta. Syvyysväli 96-05m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle mm). Useasta raosta ne puuttuvat. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0, mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus on jopa mm.

100 99 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL l. ffih Pyterliitti t~~~, Viborgiitti......~ [] Tasarakeinen. graniitti D Porfyyrinen. graniitti.. RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti... Kuva 3-5. Kairausnäytteen HH-YTl rakomineraalit

101 00 Syvyysväli 05-4,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidia on tavattu kolmesta raosta alle 0,0 mm:n vahvuisina punarapaumina. Edellisten lisäksi yhdessä raossa esiintyy vähäisesti kaoliniittia. 3.6 Kairausnäyte HH-VT3 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 20 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 3 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-6 sekä liitteestä 6. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa syvyydelle 30 m saakka, jonka jälkeen sen esiintyminen on satunnaista. Karbonaatit ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta läsnä koko kairausnäytteen pituudelta raoissa alle 4 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit koostuvat kaoliniitista sekä illiitistä ja niitä tavataan alle 0,7 mm:n vahvuisina täytteinä koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa. Fluoriittia on runsaammin kairauksen loppuosassa syvyysvälillä m Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0-22m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle mm). Useasta raosta ne puuttuvat. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,7 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa 2,5 mm. Syvyysväli m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle,5 mm). Fe-hydroksidi esiintyy alle 0,0 mm:n vahvuisina punarapaumina. Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on vaihtelevasti dolomiittia ja kalsiittia (paksuus alle,5 mm). Edellisen lisäksi parista raosta on tavattu Fe-kiisua, illiittiä sekä fluoriittia.

102 0 RKO VJK Rakomineraalit MP SV CA SK FE FL! c-rtt:tt=:l: ;;..;.;;;..;.;~ t : ~ li. : ~~~ ~ ~ ~~~, ~-_ _-----tr--_-~ -:!...--_-!... -_--~~_--..!...~... ~af [i'i'e -_--_-_---~ -_-_ ---~ ~ ~rr~ ~ ~ L ~ ~~~ ~~~= r ~ t---+~t---a ~++~ r---~r = ~ ~ ~~~ t , ~ rr~------~-----l~ ~~;~ ~.. ~. ; ~ ~ ~...,_.,_...;..I...;...:JL.~ f a : m Pyterliitti [~~ifi Viborgiitti r:::7:l Ld Tasarakeinen graniitti RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit

103 02 Syvyysväli 47-7m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 4 mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle mm). Edellisten lisäksi syvyysvälillä esiintyy Fe-kiisua (erityisesti m) sekä fluoriittia useassa raossa välillä m. Syvyysväli 7-32 m: Savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle 0,02 mm). Syvyysväli 32-67m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus 0,0-0,2 mm). Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle mm). Useasta raosta karbonaatit puuttuvat. Edellisten lisäksi syvyysvälillä esiintyy satunnaisesti Fe-kiisua ja vähäisesti fluoriittia. Syvyysväli 67-84m: Savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle 0,0 mm). Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä 0,0 mm:n vahvuisina täytteinä. Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista (paksuus alle mm). Useat syvyysvälin raot ovat täytteettömiä. Syvyysväli m: Savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle 0,0 mm). Parista raosta syvyydeltä206m on tavattu fluoriittia. Syvyysväli ,20 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniitia (paksuus 0,0 mm). Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0, mm). Kaikki syvyysvälin raot sisältävät fluoriittia alle 0, mm:n vahvuisina täytteinä.

104 ~ Kairausnäyte HH-YT7 03 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittineo haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-7 sekä liitteestä 7. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raontäytteet. Karbonaatit ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta läsnä koko kairausnäytteen pituudelta raoissa alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit koostuvat sekä kaoliniitista että illiitistä ja niitä tavataan alle mm:n vahvuisina täytteinä eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairausnäytteen pituudelta. Fluoriittia esiintyy lähes kaikissa raoissa syvyydeltä 76 m alkaen. Fe-hydroksidista ja Fe-kiisusta on ainoastaan pari havaintoa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli -40m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Lähes kaikissa syvyysvälin raoissa on kloriittipinta. Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 2 mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja harvemmin kaoliniittia 0,5 mm:n vahvuisina täytteinä. Viimeksi mainittu puuttuu useasta syvyysvälin raosta. Edellisten lisäksi parissa raossa on tavattu ohut punarapauma. Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle mm). Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Syvyysväli m: Karbonaattiseurue Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm). Yhdestä raosta on tavattu edellisen lisäksi fluoriittia. Syvyysväli m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0, mm). Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,2 mm). Useasta raosta karbonaatit kuitenkin puuttuvat. Fluoriittia liittyy lähes kaikkiin rakoihin ja se muodostaa 0, mm:n vahvuisia täytteitä.

105 RKO VJK 04 Rakomineraalit MP sv CA SK FE FL ~~F----r----~~ ~ ~ Pyterliitti D Tasarakeinen rapakivi RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti Kuva 3-7. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit

106 05 Syvyysväli 92-0m: Savimineraali-fluoriittiseurue Savimineraaleina esiintyy useinmiten kaoliniittia ja satunnaisesti illiittiä (paksuus alle 0, mm). Fluoriittia liittyy lähes kaikkiin rakoihin ja se muodostaa 0, mm:n vahvuisen täytteen rakojen pohjalle. Karbonaatteja on tavattu ainoastaan kolmesta syvyysvälin raosta. Syvyysväli 0-0m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue Kalsiittia (paksuus alle 2 mm) on tavattu kaikista syvyysvälin raoista. Savimineraaleina esiintyy useimmiten illiittiä ja satunnaisesti kaoliniittia (paksuus alle 0, mm). Eräissä raoissa illiitti on kalsiitin päällä. Fluoriittia liittyy satunnaisesti muutamiin rakoihin ja se muodostaa 0, mm:n vahvuisen täytteen rakojen pohjalle. Edellisten lisäksi yhdestä raosta on tavattu Fe-kiisua ja yhdestä Fe-hydroksidia. 3.8 Kairausnäyte HH-LPVA Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 30 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä 3 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, Fe-sulfidimineraaleja ja kaoliniittia. A voraoissa on toisinaan kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-8 sekä liiteestä 8. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, kaoliniittia sekä Fe-kiisua. Lisäksi muutamiin rakoihin liittyy rautahydroksidia. Rakomineraaleista karbonaatit esiintyvät yhtenäisimmin kairausnäytteen alusta loppuun saakka. Muiden rakomineraalien esiintyminen on satunnaisempaa, joskin keskittymistä omiin syvyysvyöhykkeisiin on nähtävissä Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,67-9,27 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Karbonaatteja on tavattu lähes jokaisesta raosta. Paksuimmillaan ne muodostavat mm:n vahvuisen raontäytteen. Rautahydroksidia (limoniitti-götiitti) on tavattu osittaisina, 0,0 mm:n vahvuisina katteina ainoastaan parista syvyysvälin raosta. Fe-kiisua ja kaoliniittia esiintyy harvakseltaan.

107 RKO 0 20 MP 06 Rakomineraalit sv CA SK FE 5... ~. 0 5 ~ Pyterliitti RKO = rakoluku (kpl/m) MP = kloriitti/musta.. pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi 20 Kuva 3-8. Kairausnäytteen HH-LPVAl rakomineraalit

108 07 Syvyysväli 9,27-4,53 m: Karbonaattiseurue Syvyysvälin raoista on tavattu yksinomaan kalsiittia, jonka ohella yhdessä raossa esiintyy vähäisesti rautahydroksidia. Täytteet ovat niukkoja, paksuimmillaan mm. Syvyydellä 3,06 m on kalsiitin havaittu esiintyvän kahdessa generaatiossa; kirkkaana ja vihreänä variaationa. Syvyysväli 4,53-5,92 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Raontäytteenä ovat karbonaatit, Fe-kiisu ja kaoliniitti, joiden muodostamat täytepaksuudet ovat 0, -,5 mm. Karbonaateista esiintyy sekä kalsiittia että dolomiittia. Syvyysväli 5,92-8,20 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumasilausten esiintyminen. Karbonaatteja esiintyy kaikissa raoissa alle mm:n katteina. Fe-kiisua ja kaoliniittia on tavattu ainoastaan yhdestä syvyysvälin rikkonaisuusvyöhykkeestä. Syvyysväli 8,20-9,60 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Kaisiitti yhdessä dolomiitin kanssa muodostaa parhaimmillaan,5 mm:n vahvuisia raontäytteitä. Kaoliniittia esiintyy varsin niukasti.

109 Kairausnäyte HH-LPV A2 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 29 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä yksi RD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-9 sekä liitteestä 9. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Nämä esiintyvät kohtalaisen jatkuvina 7 m:n syvyyteen, jonka jälkeen esiintymistiheys harvenee. Savimineraaleista on tavattu kaoliniittia ja illiittiä. Niiden esiintyminen on jonkin verran yleisempää syvyydeltä 7 m alaspäin. Fe-kiisua on tavattu S:stä ja rautahydroksidia 7:stä kairausnäytteen raosta Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,05 -,85 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Raontäytteenä ovat karbonaatit, joita on lähes kaikissa raoissa, Fe-kiisu ja kaoliniitti. Täytepaksuudet vaihtelevat 0,5-4 mm:iin. Karbonaateista on tavattu sekä kalsiittia että dolomiittia. Syvyysväli,85-7,00 m: Karbonaatti-Fe-hydroksidiseurue Karbonaatteja on tavattu edelleen jokaisesta raosta. Paksuimmillaan ne muodostavat 5 mm:n vahvuisen raontäytteen. Rautahydroksidia (limoniitti-götiitti) on tavattu osittaisina, 0,0 mm:n vahvuisina katteina ainoastaan kolmesta syvyysvälin raosta. Edellisten lisäksi yhdessä syvyysvälin raossa on ohut savimineraalikate. Syvyysväli 7,00-8,92 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Raontäytteenä ovat karbonaatit, Fe-kiisu ja kaoliniitti, joiden muodostamat täytepaksuudet ovat 0, - 2,0 mm. Karbonaateista esiintyy sekä kalsiittia että dolomiittia. Fe-kiisu on joko omamuotoisina rakeina tai laikkuina. Syvyysväli 8,92-5,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumisten rakosilausten esiintyminen. Karbonaatteja esiintyy muutamissa raoissa, paksuus alle 2 mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista raosta. Savimineraalikatteet ovat paksuimmillaan 4 mm.

110 RKO 0 20 MP sv 09 Rakomineraalit CA SK FE [~~~; Viborgiitti RKO = rakoluku (kpvm) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi 20 Kuva 3-9. Kairausnäytteen HH-LPVA2 rakomineraalit

111 Kairausnäyte HH-LPVA3 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 46 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä yksi RD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. A voraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-20 sekä liitteestä 20. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Nämä esiintyvät kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta. Savimineraaleista edustettuna on illiitti, joka myös esiintyy kohtalaisen yleisenä koko kairausnäytteessä. Rautahydroksidia on tavattu eräitä katkoksia lukuun ottamatta lähes kaikista raoista. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan kolmesta raosta koko kairausnäytteessä. Useasta kairausnäytteen loppupään raosta on havaittu järjestys, jossa raon pohjimmaisena on punarapauma, tämän päällä on kalsiittia ja sydänosassa illiitti Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,00-0,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumasilausten esiintyminen raoissa. Punarapauman paksuus vaihtelee 0,0- mm:iin. Karbonaatteja, kaisiittiaja dolomiittia esiintyy lähes kaikissa raoissa, täytepaksuus on alle 2 mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista raosta, joissa se esiintyy omamuotoisina rakeina. llliittikatteet ovat yleisiä, ja niiden paksuudet ovat alle mm. Syvyysväli 0,55-3,00 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Syvyysväliltä puuttuvat punarapautuneet raot täysin. Karbonaatti on makroskooppisesti tunnistettu kalsiitiksi. Se muodostaa parhaimmillaan 0,5 mm:n vahvuisia raontäytteitä. llliittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle 0,5 mm. Syvyysväli 3,00-20,50 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Lähes kaikista syvyysvälin raoista on tavattu punarapaumasilauksia. Punarapauman paksuus vaihtelee 0,0-0,5 mm:iin. Karbonaatteja, kalsiittia ja dolomiittia esiintyy lähes kaikissa raoissa, lukuun ottamatta syvyysväliä 7,99-9,29 m, josta ne puuttuvat täysin. Karbonaattirakojen täytepaksuus on alle 2 mm. llliittikatteet ovat yleisiä, paksuus alle 2 mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista raosta, joissa se esiintyy omamuotoisina rakeina. Usein rakomineraalit ovat järjestyneet siten, että raon pohjimmaisena on punarapauma, tämän päällä on kalsiittia ja sydänosassa illiitti.

112 RKO 0 20 MP Rakomineraalit sv CA SK FE f---- f--f--- f--' f---f f---f ~ --f f--f--- f--f--- f--f--- f-f-- f--f f----f-.. f----f- "' --- ' r-f--- f--- '--- --f f I-I-- --f---f--- f f-f--... '----' '---- c i m Pyterliitti RKO = rakoluku (kpl/m) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi Kuva Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit

113 2 3.2 Kairausnäyte HH-LPVA4 Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 6 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä yksi RD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, Fe-sulfidimineraaleja, savimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyyyydet ilmenevät kuvasta 3-2 sekä liitteestä 2. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Paria katkos ta lukuun ottamatta nämä esiintyvät kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta. Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti, joista jälkimmäinen esiintyy kohtalaisen yleisenä syvyyden,55 m alapuolella. Fe-hydroksidia ja Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä. Fluoriittia esiintyy kapealla syvyysvyöhykkeellä kairauksen loppuosassa Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,72-9,54 m: Karbonaattiseurue Karbonaattia on tavattu jokaisesta syvyysvälin raosta. Täytepaksuus on alle 3 mm. Karbonaatti on kalsiittia, joka esiintyy tyypillisimmin rakojuonina. Kalsiitin ohella yhdestä raosta kairauksen alkupäässä on tavattu punarapaumaa ja yhdestä illiittiä. Viimeksi mainitussa raossa illiitti on raon pohjalla ja kaisiitti tämän päällä. Syvyysväli 9,54 -,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Tämä kapea vyöhyke sisältää kaksi Fe-hydroksidikatteista, 0,0 mm:n vahvuista rakoa. Vyöhyke erottuu myös siten, että kalsiitin (paksuus alle 0,5 mm) esiintymiseen perättäisissä raoissa tulee tällä kohdalla ensimmäistä kertaa katkoksia. Lisäksi syvyydellä,55 m illiitti tulee rakomineraaliseurueeseen ja esiintyy yleisenä tätä syvempänä. Syvyysväli,55-5,25 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaatti on makroskooppisesti tunnistettu dolomiitiksi. Se muodostaa jopa 2 mm:n vahvuisia raontäytteitä. llliittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle 0,5 mm. Syvyydellä 5,22 m on tavattu 3 mm halkaisijaltaan olevia syöpymäonkaloita. Syvyysväli 5,25-5,82 m: Savimineraaliseurue Savimineraali on kaoliniittia, joka muodostaa useissa raoissa 3 mm:n vahvuisia pesäkemäisiä katteita. Yhdestä raosta on tavattu illiittiä ja kaoliniittia.

114 3 RKO Rakomineraalit 0 20 MP sv CA SK FE FL.. -r---r--- t t----r---- -r---r--- t----r r--- ~~-- -- t l --r t r ~~- t---- -c-r ,.. "" -- i r- --- t-r-r t-t-t- f--t-t- ~ f-o-...:r-: r--r- 20 r- t---- r--rr--rr--rt-r-r-... m --r--- t-r-r- --f---f--- t-r-r- -t--t--.. t-r-r- t-r-r- t l t-r-r- Pyterliitti ~ w Tasarakeinen graniitti t---- t RKO = rakoluku (kpl/m) _r MP = kloriitti/musta 40 --r- pigmentti t r f-- SV = savimineraali --- CA = karbonaatti SK= kiisu.... FE = rautahydroksidi FL = fluotiitti -r---t--,. -r-- Kuva r-- -r--... Kairausnäytteen -t-t-- ---t- -r-- -r+- --t- -r-t-- HH-LPVA4 rakomineraalit

115 4 Syvyysväli 5,82-27,3 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaateista on tavattu sekä kalsiittia että dolomiittia. Nämä muodostavat parhaimmillaan 3 mm:n vahvuisen raontäytteen. Joistakin syvyysvälin raoista karbonaatti puutuu. Kaoliniittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle,5 mm. Tyypillisesti kaoliniitti esiintyy ovoidien reunoilla maasälvän muuttumistuloksena. Syvyysväli 27,3-29,20 m: Karbonaatti-fluoriitti-Fe-kiisuseurue Tällä syvyysvälillä lähes kaikissa raoissa esiintyy fluoriittia ohuena, omamuotoisista rakeista koostuvana katteena. Karbonaattien esiintyminen on yleistä, joskaan ne eivät kaikissa raoissa ole läsnä. Kairausnäytteen ainoat kaksi kiisuhavaintoa on tehty tältä syvyys väliltä. Syvyysväli 29,20-36,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Punarapautuneista raoista on tehty kaksi havaintoa väliltä 30,9-33,08 m. Molemmissa raoissa täytepaksuus on 0,0 mm. Karbonaatteja esiintyy koko syvyys välillä. Savimineraalit, kaoliniitti ja illiitti, tulevat seurueeseen vasta syvyydeltä 33,08 m alkaen. Syvyydeltä 34,06 m on tavattu kalsiitissa syöpymäonkaloita Kairausnäyte HH-LPVAS Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 24 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä yksi RD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia, Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-22 sekä liitteestä 22. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta. Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Fe-hydroksidia ja Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä Syvyysväli 0,00-7,6 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattia, kalsiittia ja dolomiittia, on tavattu lähes jokaisesta syvyysvälin raosta. Täytepaksuus on alle 2 mm. Kaoliniittia esiintyy useassa raossa alle mm:n vahvuisina katteina. Edellisten lisäksi yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu vähäisesti Fe-kiisua omamuotoisina rakeina.

116 5 RKO Rakomineraalit 0 20 MP sv CA SK FE 0 20 ~ RKO = rakoluku (kpllm) MP = kloriitti/musta pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi gm Pyterliitti Kuva Kairausnäytteen HH-LPVA5 rakomineraalit

117 6 Syvyysväli 7,6-8,85 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue Tämä kapea vyöhyke sisältää kolme Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle 0,3 mm) rakoa. Karbonaatteja esiintyy osassa syvyysvälin raoista alle 0,8 mm:n vahvuisina katteina. Fe-kiisua ja illiittiä on myös tavattu. Syvyydellä 8,85 m esiintyy syöpymiä. Syvyysväli 8,85-28,90 m: Karbonaattiseurue Karbonaatteja on tavattu kaikista syvyysvälin raoista alle mm:n vahvuisina raontäytteinä. Näiden lisäksi on yhdessä raossa Fe-hydroksidia ja yhdessä vähäisesti rikkikiisua omamuotoisina rakeina.

118 7 4 YHTEENVETO Hästholmenin alueen kallioperä koostuu pääosin viborgiiteiksi, pyterliiteiksi tai tasarakeisiksi rapakiviksi luokittuvista rapakivistä. Viborgiitit ja pyterliitit ovat tekstuuriltaan porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joiden hajarakeet ovat pääosin pyöreäpiirteisiä keskirakeisen perusmassan ympäröimiä kalimaasälpärakeita tai raekasaumia- ovoideja. Ovoidien läpimitat vaihtelevat noin senttimetristä yli 0 senttimetriin. Viborgiittien ovoideista yli 50 %:ssa on plagioklaasikehä, kun pyterliiteissä kehällisiä ovoideja on alle 50 %. Plagioklaasikehän leveys vaihtelee parista mm:stä yli 5 mm:iin. Plagioklaasi voi esiintyä myös pienehköinä hajarakeina, mutta tavallisimmin se sijoittuu plagioklaasikehän lisäksi keskirakeiseen perusmassaan. Kokonaisuudessaan viborgiittien ja pyterliittien erottaminen pohjautuu tekstuurin silmämääräiseen arviointiin, eikä arvio ole siksi aina, etenkään pelkistä kairausnäytteistä tehtynä, täysin yksiselitteinen. Modaalisen koostumuksensa osalta niin viborgiitit kuin pyterliititkin luokittuvat keskimäärin ta vallisiksi graniiteiksi (kuva 4- ). Yksittäisten näytteiden merkittävät poikkeamat keskimääräisestä graniittisesta koostumuksesta aiheutuvat suurista hajarakeista, eivätkä ne siten kuvasta välttämättä kivilajin todellista, laaja-alaisempaa koostumusta. Viborgiittien keskimääräinen kvartsipitoisuus on 30 %, ja muina mineraaleina niihin sisältyy keskiarvopitoisuuksina 25 % plagioklaasia, 37 % kalimaasälpää, 4 % biotiittia ja 3 % sarvivälkettä. Pyterliittien vastaavat keskiarvopitoisuudet ovat: kvartsi 30 %, plagioklaasi 2 %, kalimaasälpä 40 %, biotiitti 4 %ja sarvivälke 4 %. Yksittäisten näytteiden poikkeamat näistä keskiarvopitoisuuksista ovat vaaleiden mineraalien osalta 0-5 o/o ja tummien mineraalien osalta 2-3 % (kuva 4- ). Pyterliitit sisältävät keskimäärin vähän enemmän kalimaasälpää ja vähän vähemmän plagioklaasia kuin viborgiitit. Kvartsia ja biotiittia niissä on jokseenkin saman verran, mutta sarvivälkettä on vähän viborgiitteja enemmän. Tasarakeiset rapakivet ja tasarakeiset graniitit ovat myös modaalisen koostumuksensa perusteella tavallisia graniitteja (kuva 4-). Porfyyristen graniittien koostumukset voivat sitä vastoin vaihdella laajemmin. Kaikkiin tasarakeisiin graniitteihin sisältyy keskimäärin 30 % kvartsia, 9 % plagioklaasia, 44 % kalimaasälpää, 4 % biotiittia ja vain vähän sarvivälkettä. Porfyyristen muunnosten takia graniiteiksi luokiteltujen näytteiden pitoisuudet vaihtelevat laajemmin, mutta pelkästään tasarakeisista näytteistä koostuvien rapakivien koostumukset poikkeavat korkeintaan 5 % keskiarvokoostumuksesta (kuva 4- ). Tekstuurin ja mineraalikoostumuksen perusteella keski- ja tasarakeisia graniitteja sekä tasarakeisia rapakiviä voidaan pitää keskenään täysin samantyyppisinä.

119 8 Apliitit ovat punertavia, keski- ja tasarakeisia graniitteja, jossa tummia mineraaleja on alle 5 %. Keskiarvopitoisuuksina apliitteihin sisältyy 36 % kvartsia, 33 % plagioklaasia, 26 % kalimaasälpää ja,5 % biotiittia. Vaaleiden mineraalien määrät vaihtelevat jotakuinkin yhtä laajasti kuin muissakin graniittityypeissä, mutta tummia mineraaleja on kaikissa apliittinäytteissä vähän (kuva 4- ). K vartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella näytteet ovat joko runsaasti plagioklaasia sisältäviä graniitteja tai granodioriitteja (kuva 4- ). Mineraalien kemiallisten koostumusmääritysten perusteella kaikkien graniittityyppien plagioklaasit ovat koostumukseltaan ainakin viimeisimpien kiteytymien osalta oligoklaasia. Anortiittipitoisuus on tavallisimmin noin 25 %(kuva 4-2). Jotkut rakeet ovat selvästi vyöhykkeellisiä, jolloin rakeen keskiosa on koostumukseltaan tyypillisesti andesiinista (An 30 - An 40 ). Yksi analysoiduista rakeista on käänteisesti vyöhykkeellinen, eli sen sisäosa on albiittisempi kuin ulkokehä. Voimakkaasti saussuriittiutuneissa plagioklaaseissa jäljelle jäänyt maasälpä on koostumukseltaan albiittista, joko puhdasta albiittia tai 5-0 % anortiittikomponenttia sisältävää albiittia. Kaikki tasarakeisiksi graniiteiksi kartoitettujen näytteiden plagioklaasit ovat olleet voimakkaasti muuttuneita ja albiittiutuneita, mutta myös pyterliiteistä ja tasarakeisista rapakivistä on analysoitu albiittisia koostumuksia (kuva 4-2). Biotiitti on kaikissa näytetyypeissä hyvin samankoostumuksista eli anniittista (kuva 4-2). Myös amfibolien koostumukset ovat lähes vakioita ja kaikkien kivilajityyppien amfibolit ovat keskenään samantyyppisiä ferroedeniittisiä sarvivälkkeitä, ferropargasiittisia sarvivälkkeitä tai hastingsiittisia sarvivälkkeitä. Kemiallisen koostumuksensa osalta kaikki analysoidut graniittinäytteet voidaan tulkita varsin suppean magmaattisen differentiaatiosarjan jäseniksi. Analysoitujen alkuaineiden perusteella niitä voidaan pitää petrogeneettisesti myös saman tai samojen magmaattisten tapahtumien tuotteina. Tyypilliset emäksisimmät differentiaatit ovat viborgiitteja ja pyterliittejä, joiden Si0 2 -pitoisuus on 68 % luokkaa, ja happamimmat differentiaatit tasarakeisia rapakivigraniitteja ja apliittisia graniitteja, joiden Si0 2 -pitoisuudet ovat 76 % tasolla (kuva 4-3). Emäksisimpien differentiaattien Al pitoisuudet ovat lähes 5 %, ja happamimmissa differentiaateissa %. Ti0 2 -pitoisuudet pienentyvät vastaavasti noin 0,5 %:sta 0, %:iin, Mn-pitoisuudet 500 ppm:sta 200 ppm:aan, CaO-pitoisuudet 2 %:sta 0,5 %:iin, Fe pitoisuudet 5 %:sta 2 %:iin ja MgO-pitoisuudet 0,5 %:sta 0, %:iin. K 2 0-pitoisuudet vaihtelevat eri näytteissä laajimmin, mutta keskimäärin K 2 0-pitoisuudet kasvavat emäksisimpien differentiaattien 5 %:sta happamimpien differentiaattien 6 %:iin. NazO-pitoisuudet ovat kaikissa näytteissä likimain samansuuruisia, emäksisimmissä näytteissä noin 3 % ja happamimmissa näytteissä vähän pienempiä. Merkittävimmät poikeamat kunkin differentiaatin ideaalisesta koostumuksesta aiheutuvat näytteiden suurista hajarakeista. K 2 0-pitoisuudet vaihtelevat tästä syystä laajimmin.

120 9 Q + Apliitti Tasarakeinen/porfyyrinen graniitti Tasarakeinen rapakivi 0 Pyterliitti e Viborgiitti A p B. 29,97 30,9 29,62 30,08 36,20 Apliitti Graniitti Tasarakeinen rapakivi Pyterliitti Viborgiitti Plagioklaasi 9,40 8,68 2,44 33, Apliitti Graniitti 24,53 Tasarakeinen rapakivi Pyterliitti Viborgiitti Kalimaasälpä 26, Apllitti Graniitti Tasarakeinen rapakivi Pyterliitti Viborgiitti 37,33 39,67 44,2 43,26 4,42 3,95 4, Apliitti Graniitti Tasarakeinen rapakivi Pyterliitti Viborgiitti Biotiitti 4,2 Apliitti Graniitti Tasarakeinen rapakivi Pyterliitti Viborgiitti Sarvivälke Kuva 4-l.A. Hästholmenin kivilajien QAP-suhteetja nimitys. B. Päämineraalipitoisuuksien vaihteluvälit ja keskiarvopitoisuudet eri kivilajityypeissä.

121 20 Or > = < 2 0 i'llloidpite Fet(Fe+Mg) Slldc.!dalile T Edaaite Par Ed ParpaJie Slldc J:dallte T M Hu Ed Edaaite Mapea. Jlulållite Sillcic J'~Edaaite 7,5 F~ Fe Fea Par Jl'errou PU'plite Ed Jl'e l:datile c% F~ Parpalte ~ 7 0 TSi 6,5 6,0 5,5 Sillcic J'err&-Edaaite 7,5 F~ J:dallte Fe Ed Mp Hu Q BIIA 7,0 TSi 6,5 ~ M.-allulållite Jlulålllitc 6,0 5,5 e Viborgiitti Tasarakeinen rapakivi + Apliitti 0 Pyterliitti Å Tasarakeinen graniitti Kuva 4-2. Hästholmenin kivilajien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti, C. ja D. amfiboli.

122 2 Analysoidut hivenalkuainepitoisuudet ovat viborgiiteissa ja pyterliiteissä muutamia porfyyrisimpiä näytteitä lukuun ottamatta keskenään lähes samoilla tasoilla (kuva 4-4 ). Muutamissa tasarakeisissa graniittinäytteissä Sr- ja Ba-pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin porfyyrisissä graniittityypeissä, mutta muissa hivenalkuainepitoisuuksissa ei ole kovinkaan suuria eroja. Apliittinäytteissä Sr-, Ti-, P-, Mn-, Ba- ja Zr-pitoisuudet ovat pienempiä kuin muissa rapakivityypeissä, mutta muut hivenalkuainepitoisuudet ovat jokseenkin yhtä suuria kuin tummemmissakin rapakivissä. Si0 2 -totaalialkalisuhteen perusteella lähes kaikki analysoidut graniittimuunnokset vastaavat tavallisia ryoliitteja (kuva 4-5.A), ja TiO/Zr-suhteen perusteella graniitteja (kuva 4-5.B). Nb-, Y-, Zr-, ja Ti-pitoisuuksiin perustuvalla luokitusmentelmällä näytteet luokittuvat myös ryoliiteiksi tai ryodasiiteiksi (kuva 4-5.e). Alumiinisuutensa osalta kaikki graniittityypit ovat samanluonteisia meta-alumiinisia tai heikosti peralumiinisia graniitteja (kuva 4-5.D), jotka muodostavat kokonaisuudessaan alkalisluonteisen magmakivisarjan (kuva 4-5.E). Sarjan emäksisimpiä näytteitä ei kuitenkaan ole analysoitu, joten koko magmakivisarjan luonnetta ei voida arvioida. Aikalinen trendi on kuitenkin aivan selvästi nähtävissä jo nyt analysoiduissa näytteissä. Petrageneettisten erotteludiagrammien perusteella kaikki graniitit ovat keskenään samanluonteisia mantereen sisäisiä graniitteja (WPG, kuvat ja H), jotka Si0 2 -Al suhteensa perusteella luokittuvat useimmissa tapauksissa tyypillisiksi postorogeenisiksi graniiteiksi (POG, kuva 4-5.F). Kaikki Hästholmenin kivilajimuunnokset vaikuttavat siten varsin tyypillisiltä rapakivikoostumuksisilta graniiteilta, joille edellä kuvattujen piirteiden lisäksi ovat tyypillisiä korkeat Fe/Mg- ja K/Na-suhteet sekä korkeat Rb-, F- ja Zr-pitoisuudet (Nurmi & Haapala 996). Analysoitujen näytteiden Br-pitoisuudet ovat systemaattisesti hyvin pieniä, alle ppm. Useimmissa näytteissä pitoisuus on alle määritysrajan. Kuvan 4-6.A mukaisesti vähiten Si0 2 :ta sisältävien pyterliittien ja viborgiittien Br-pitoisuudet ovat kuitenkin vähän suurempia kuin happamimpien muunnosten. ei-pitoisuuksissa tämä korrelaatio on aivan selvä, ja emäksisimmissä tyypeissä ei-pitoisuudet ovat noin 000 ppm:n tasolla, kun happamimmissa muunnoksissa ei-pitoisuus on alle 500 ppm (kuva 4-6.B). Suuria hajarakeita ja vastaavasti vähän tummia mineraaleja sisältävissä rapakivissä ei-pitoisuudet voivat olla selvästi pienempiä kuin tavallisimmissa tyypeissä. F-pitoisuudet näyttävät puolestaan kasvavan Si0 2 -pitoisuuden kasvun myötä, mutta pitoisuuden nousu on varsin pieni (kuva 4-6.e). Vähiten fluoria on suuria hajarakeita sisältävissä muunnoksissa. Runsaimmin sitä on tasarakeisissa rapakivissä ja muutamissa tasarakeisiksi graniiteiksi kartoitetuissa näytteissä. Rikkipitoisuudet ovat kaikissa näytetyypeissä pieniä, 0,05 % tai alle (kuva 4-6.e), eikä rikkipitoisuuksissa eri näytetyyppien välillä voi nähdä mitään systemaattista eroa.

123 22 Rakomineraaliselvitys pohjautuu makroskooppiseen ja stereomikroskooppiseen kartoitukseen. Tavoitteena on ollut määrittää eri rakomineraalifaasien esiintymisvyöhykkeet keskittyen parhaiten vettä johtaviin vyöhykkeisiin. Rakomineraalien keskinäisten ikäsuhteiden arvioiminen edellyttää mikroskooppista ja elektronimikroskooppista tutkimusta, jota tähän toimeksiantoon ei ole sisällytetty. Rakomineraalifaasien keskinäisiä ikäsuhteita on voitu tarkastella vain poikkeustapauksissa silloin, kun päällekkäin kiteytyneet mineraalifaasit ovat dimensioiltaan sellaisia, että ne on voitu identifioida käytetyillä menetelmillä. Tutkittujen kairausnäytteiden tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiitti, dolomiitti, rautahydroksidi, savimineraalit (illiitti, kaoliniitti, montmorilloniitti). Edellä mainittuja faaseja esiintyy karkeasti arvioiden kaikissa kairausnäytteissä ja kaikilla kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi harvinaisempia ovat fluoriitti sekä rautakiisut (magneettikiisu ja rikkikiisu). Merkille pantavia ovat voimakkaaseen metasomaattiseen muuttumiseen aliistuneet kivilajivyöhykkeet, joissa isäntäkiven maasälpien kaolinisoituminen, illiittiytyminen ja hematiittiutuminen (ennen muuta viborgiittien ovoidien plagioklaasireunoilla), heijastuu suoranaisesti rakomineraaliseurueisiin. Rakomineraalit koostuvat näissä vyöhykkeissä vastaavasti kaoliniitista, illiitistä ja hematiitista/punarapaumasta, riippuen kulloisenkin muutosvyöhykkeen luonteesta ja muutosprosessin intensiivisyydestä. Kloriittipintaisia rako ja ja kloriittihiertovyöhykkeitä esiintyy yleisesti. Rautahydroksideja on tavattu kaikista kairausnäytteistä. Niiden esiintyminen on niukempaa kairausnäytteissä HH-Y23, HH-YT7, HH-LPV A, HH-LPV A2 sekä HH-LPV A4. Muissa kuin edellä mainituissa kairausnäytteissä rautahydroksidit ovat yleisimpiä raontäytteitä. Niiden esiintyminen on jaksottaista. Mitään syvyysriippuvuutta ei ole todettu, vaan rautahydroksidit saattavat esiintyä millä tahansa kairauspituudella. Useimmiten rautahydroksidit muodostavat kalvomaisen ohuita, enimmillään millimetrien vahvuisia katteita. Eräin paikoin nämä katteet ovat kiteytyneet sinertävän mustaksi hematiitiksi. Punertavan sävyisestä massasta on käytetty yleisnimitystä rautahydroksidi, sillä useimmissa tapauksissa mineraalispesieksien nimeäminen ei ole ollut makroskooppisesti mahdollista eikä lajikkeiden amorfisuuden vuoksi edes röntgendiffraktion avulla. Karbonaattikiteytymät ovat joko kalsiittia ja/tai dolomiittia. Karbonaattitäytteisiä rakoja on tavattu kaikista kairausnäytteistä kohtalaisen runsaasti. Vahvuudeltaan karbonaattikiteytymät ovat tyypillisesti huomattavasti alle mm, paksuimmillaan 3 mm:n luokkaa. Makroskooppisesti on eräistä raoista voitu todeta rakokalsiittien kiteytyneen ainakin kahdessa vaiheessa. Tyypillisesti tällaisen kiteytymishistorialtaan monivaiheisen raontäytemassan vanhimpana mineraalifaasina on vihreäsävyinen kalsiitti, jota peittää vaalea, usein vahamainen kaisiittimassa tai pohjaansa heikosti kiinnittynyt harsomainen- hilsemäinen kaisiitti ( esim HH-Y; 8 m). Viimeksi mainittu tyyppi saattaisi edustaa viimeisintä karbonaattigeneraatiota.

124 23 "$. -~ 0 (" < Å 0 0 ~ Å 0,6 ~ 6,4 N 0-0,2 Å f ~:0.Å A+ ~ 0 ~ ~ ~ ~ J~ eo ~ 0 ~ -z 5 3 A+ 0 E -Q.. (:l.. - ~ 3000 looo 0 0 ~ ~ 0 0 ijj) cd u 0 tooo 6 '5 '#. M 0 -N ~ J~ ~ 0 Å 0.,.o CO Cb 0.Å + 0~ + Si02% e V~borgiitti Tasarakeinen r~pakivi + Apliitti o J>y~erliitti.A Tasm-akeinen_graniitti Kuva 4-3. Hästholmenin kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia -diagrammeja

125 24 Sr Ti p Nb Mn Cs Ba Rb Zr y u Th Sr Ti p Nb Mn Cs Ba Rb Zr y u Th Sr Ti p Nb Mn Cs Ba Rb Zr y u Th Sr Ti p Nb Mn Cs Ba Rb Zr y u Th 0, 0 0, 0 Sample/Upper Crust Sample/Upper Crust e Viborgiitti Tasarakeinen rapakivi + Apliitti 0 Pyterliitti Å Tasarakeinen graniitti Kuva 4.4. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastwniskertoimet suhteessa maankuoren yläosan keskikoostimukseen. A. viborgiitti, B. pyterliitti, C. tasarakeinen rapakivi ja graniitti, D. apliitti.

126 25 B. 3P 2.6 l,l ~,8,4 P OJi Nb/Y ACNK E. A-C C-A c.ldc 6 :. 4 d ~ 2 u.l c 0 40 so 60 Si0 2% VAG ORG Y+Nb y e Viborgiitti Tasarakeinen rapakivi + Apliitti o Pyterliitti Tasarakeinen graniitti Kuva 4.5. Hästholmenin kivilajien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja.

127 26 e Viborgiitti Tasarakeinen rapakivi + Apliitti o Pyterliitti _. Tasarakeinen graniitti Kuva 4-6. Hästholmenin kivilajien Br-, Cl-, F- ja S-pitoisuuksia kuvaavia diagrammeja.

128 27 Savimineraaleja ja/tai rautahydroksidia sisältävissä raoissa on toisinaan karbonaatista koostuva sydänosa, jolloin karbonaatin kiteytyminen on selvästi em. faasien muodostumista myöhäisempi tapahtuma. Toisaalta on useita havaintoja, joissa punarapaumaraon päällä on karbonaatti, joka on puolestaan illiitin kattama. Karbonaattia sisältävät rakopinnat ovat toisinaan ohuen rikkikiisukalvon tai hienorakeisen rikkikiisupirotteen kattamia. Kairausnäytteessä HH-Y9 on punarapauman ja dolomiitin päällä poikkeuksellisesti fluoriittia. Tyypillisempää on, että fluoriitti on dolomiitinlkalsiitin kattamaa. Savimineraaleista muodostuvat rakotäytteet ovat tyypillisesti alle mm, enimmillään 3-5 mm paksuja. Poikkeuksellisesti täytepaksuus on tätäkin suurempi. Kaoliniittia tavataan joko löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. llliitti esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä multamaisena muunnoksena. Rautakiisuja esiintyy vähäisissä määrin. Niitä on tavattu kaikista kairausnäytteistä, tyypillisesti ainoastaan muutamasta kairausnäytteen raosta. Useasti ne esiintyvät fluoriitin seurassa. Hieman muita runsaammin rautakiisuja esiintyy kairausnäytteissä HH-Y9 ja HH-Y. Tyypillisesti rautakiisu on rikkikiisua, joka esiintyy joko omamuotoisina pieninä rakeina tai kalvomaisina silauksina. Kiisulaikkujen halkaisijat ovat millimetrien luokkaa ja niiden vahvuudet voivat vaihdella juuri havaittavasta aina mm:iin saakka. Joskus rikkikiisu esiintyy muita rakomineraaleja peittävänä katteina ja joskus omamuotoisina kiteinä muussa raontäytemassassa karbonaatin tai harvemmin savimineraalien ympäröimänä. Syöpyneitä rakopintoja on tavattu satunnaisesti lähes kaikista kairausnäytteistä. Syöpymiä esiintyy useasti karbonaattisilla rakopinnoilla, mutta useasti itse graniittiseen kiveenkin on syntynyt millimetrien läpimittaisia onkaloita. Toisinaan näissä onkaloissa on punarapaumaa, Fe-kiisuja tai fluoriittia. Vedenjohtavuudella ei tämän selvityksen perusteella näytä olevan suoraa korrelaatiota rakomineraaliseurueisiin, vaan vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin ja niiden välittömään läheisyyteen sisältyy tyypillisesti samoja rakomineraaleja kuin vettä huonommin johtaviin vyöhykkeisiinkin. Tavatut 6 mineraaliseuruetta, niiden esiintymiskertojen lukumäärät sekä suhteelliset osuudet kartoitetuista kairausnäytteistä on esitetty taulukossa 3-.

129 28 Taulukko 4-. Hästholmenin kairausnäytteistä tavatut rakomineraaliseurueet. Kunkin seurueen nimen jälkeen on ilmoitettu suluissa ao. seurueen esiintymiskertojen lukumäärä ja seurueen osuus prosentteina kaikkien seurueiden yhteenlasketusta esiintymistaajuudesta. Rakomineraaliseurue Esiint. lukum. Suht. osuus Fe-h ydroksidi-karbonaatti -sa vimineraaliseurue Karbonaatti-savimineraaliseurue Karbonaattiseurue Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue Savimineraaliseurue Fe-hydroksidiseurue Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue Karbonaatti -sa vimineraali-fl uorii ttiseurue Karbonaatti-Fe-kiisu -savimineraaliseurue Savimineraali-fluoriittiseurue Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue Karbonaatti-fluoriittiseurue Karbonaatti-Fe-kiisuseurue Karbonaatti-fluoriitti-Fe-kiisuseurue Fe-hydroksidi-Fe-kiisuseurue (4) (34) (23) (5) (4) ( ) (6) (6) (5) (5) (2) (2) () () () () 24,40% 20,24% 3,69% 8,93% 8,33% 6,55% 3,57% 3,57% 2,98% 2,98%,9%,9% 0,60% 0,60% 0,60% 0,60% Rakomineraalien esiintymispaikat ja muodot on esitetty liitteissä Liitteissä käytetyt lyhenteet on esitetty taulukossa 4-2.

130 29 Taulukko 4-2. Rakomineraalikuvaustaulukoissa käytettyjä lyhenteitä. Rakopinnan paikkaa, suuntaa ja tyyppiä kuvaavat lyhenteet: Syv = havaintopisteen kairaussyvyys metreinä Lo_s =vyöhykkeen loppusyvyys Su = rakopinnan leikkauskulma asteina kairaussuuntaan nähden Ty = raon tyyppi a = avorako c = kaareva rakopinta h = haamiskapinta m = murrospinta rv = rako- tai ruhjevyöhyke t = tasainen rakopinta s =syöpynyt Mineraalin nimilyhenteet ALB = albiitti BIOT = biotiitti C = kaisiitti CD = kaisiitti + dolomiitti D = dolomiitti DC = dolomiitti + kaisiitti FEH = rautahydroksidit FLUOR = fluoriitti I = illiitti IK = illiitti + kaoliniitti K = kaoliniitti KI = kaoliniitti + illiitti KE = keltarapauma KLO= kloriitti KV AR = kvartsi KP = kelta- ja punarapauma KM = kaoliniitti + montmorill. LAUM = laumontiitti M = montmorilloniitti Ml = Montmorilloniitti + illiitti MK = magneettikiisu MUSK = muskoviitti P = punarapauma PK =puna- ja keltarapauma Savi = savimineraalit SERI = serisiitti SM = smektiitti S = rikkikiisu Rakomineraalin esiintymistyyliä kuvaavat lyhenteet: Hi =hilse Ja= jauhe Lk = laikku Or = omamuotoinen rae Pe = pesäke Pi =piste Si = silaus Sp = saippuamainen Tk = tasainen kate Va = vahamainen Vr = vierasmuotoinen rae = röntgendiffraktiomääritys N =näyte Mineraalikuvaukseen liittyvistä numeroista ensimmäisenä oleva kokonaisluku tarkoittaa raon reunalla olevan mineraalikatteen pinta-alaosuutta prosentteina ja toinen numero katteen paksuutta millimetreinä. Paksuusluku 0,0 tarkoittaa alle 0, mm vahvaa katetta

131 30 KIRJALLISUUS Anttila, P., 98. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y, Y2, Y4, Y5, Y7, Y ja Y8. Loviisan voimalaitosjätteen loppusijoitus (VU-2.9), tutkimusselostus RM Imatran Voima Oy, Helsinki. Anttila, P., 983. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y0 ja Y. Tutkimusselostus RM-YJT.40-Gl. Imatran Voima Oy, Helsinki. Anttila, P., 985. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y4, Y, Y2 ja Y2A. Tutkimusselostus RM-YJT.40-G. Imatran Voima Oy, Helsinki. Anttila, P., 988. Loppusijoitustilan kalliotutkimukset, kairaukset ja vesimenekkitutkimukset pisteissä Y9 - Y24. Tutkimusselostus LOI-K Imatran Voima Oy, Helsinki. Anttila, P. & Viljanen, E., 993. Kallionäytekairaukset YT ja Y25 Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti IVO Intemational Oy, Helsinki. Anttila, P. & Viljanen, E., 994. Kallionäytekairaukset YT2, YT3, YT4, LPVA, LPVA2, LPVA3, LE ja LE2 Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti IVO Intemational Oy, Helsinki. Anttila, P. & Viljanen, E., 995. Kallionäytekairaukset YT5, YT6, YT7, LPVA4, LE3, LE4 ja LES Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti IVO Intemational Oy, Helsinki. Anttila, P. & Viljanen, E., 996. Pohjavesiaseman LPVA5 rakentaminen Loviisan VLJ Loppusijoitustilaan. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti IVO Intemational Oy, Helsinki. Cox, K., Bel!, J. & Pankhurst, R., 979. The interpretation of igneous rocks. George Allen & Unwin, London. Irwine, T. & Baragar, W., 97. A quide to the chemical classification of common volcanic rocks. Can. J. Earth Sci. 8:

132 ~~ -- 3 LeMaitre, R. (ed.), Bateman, P., Dudeck, A., Keller, J., Lameyre, J., LeBas, M., Sabine, P., Schmid, R., Sorensen, H., Streckeisen, A., Woodley, A. & Zanettin, B., 987. A Classification of Igneus Rocks and Glossary of Terms. Blackwell Sci. Publications, London. Lindberg, A., 994. VLJ-ajotunnelin kairausnäytteiden petrografinen kivilaji- ja rakotäytetutkimus Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lindberg, A., 996. Loviisan VU-loppusijoitustilan kairausnäytteiden kivilaji- ja rakokuvaus. IVONLJ-loppusijoitus, työraportti Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lindberg, A., Lindqvist, K. & Nurmi, P., 985. Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäytekairaus Y2 ja Y2A, kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy, osatehtävä II. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lindberg, A., Lindqvist, K., Lehtiö, M. ja Vuorela, P., 982. Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäytekairaus Yli. Kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy (VLJ - 2.9), Osatehtävä II/2. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. Maniar, P. & Piccolli, P., 989. Tectonic discrimination of granotoids. Geol. Soc. Am. Bull. 0: Mullen, E., 983. Mn0ffi0/P : a minor element discriminant for basaltic rocks of oceanic environments and its implications for petrogenesis. E. P. S. L. 62: Nurmi, P. & Haapala, /., 986. The proterozoic granitoid of Finland: Granite types, metallogeny and relation to crustal evolution. Bull. Geol. Soc. Finland 58: Peacock, M., 93. Classification of Igneus Rock Series. J. Geol. 39: Pearce, J. & Cann, J., 973. Tectonic setting of basic volcanic rocks determinated using trace element analyses. E. P. S. L. 9: Pearce, J., Harris, N. & Tindle, A., 984. Trace element discrimination diagrams for the tectonic interpretation of granitic rocks. J. Petrol. 25: Posiva Oy 996. Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Raportti POSIV A Posiva Oy, Helsinki.

133 32 Simonen, A., 980a. Pre-Quatemary Rocks offinland :000000, Geol. Surv. Finland. Simonen, A., 980b. The Precambrian in Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 304, 58 p. Streckeisen, A., 976. To each plutonic rock its proper name. Earth Sci. Rev. 2:-33. Suominen, V., 98a. Loviisan Hästholmenin rapakiven petrografiaja raontäytemineraalit kallionäytekairauksien Y ja Y2 perusteella. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. Suominen, V., 98 b. Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäytekairaukset Y 4 ja Y5 kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy (VLJ-2.9) osatyö I. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. Suominen, V., 982, Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäytekairaukset Y7 ja Y8, Kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy (VLJ-2.9) osatyö I (lisäys). Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. Taylor, S. & McLennan, S., 985. The Continental Crust, its Composition and Evolution. Blackwell Sci. Publications, London. Vaasjoki, M., 977. Rapakivi granites and other post-orogenic rocks in Finland: their age and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations. Geol. Surv. Finl. Bull Vaasjoki, M. & Huhma, H., 992. Radiometric ages of Finnish rocks. The Geochemical Atlas of Finland, Part 2: Tili, Varma, A., 976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestero Finland. Bull. Geol. Surv. Finl Winchester, J. & Floyd, P., 977. Geochemical discrimination of different magma series and their differentiation products using immobile elements. Chem. Geol. 20:

134 Liite. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 4,3 20 m 40 0,0 p 00,00 Tk CD KELLERTÄVÄ KARBONAATTI, REUNOILLA OHUT MUSTA PIGMENTTI 4,3 5 m 50,00 Ja K mm PAKSU KAOLINIITTI-KALIMAASÄLP Ä-KV ARTSIT Ä YTE 4,37 20 m 00,00 Tk D DOLOMIITTI,60 25 m 5 0,0 Ja K OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO, JOSSA KAOLINIITTIA,76 20 m 2 mm KLORIITTI, OMAMUOTOISTA KALIMAASÄLPÄÄ, LÄPIMITTA -2 mm 8,45 20 m 00,00 Tk CD HARMAATÄYTE 20,85 25 m 00,00 Tk CD 5 2,00 Pe K MUSTAN PIGMENTIN REUNUSTAMA 22,00 45 m 90,00 Ja K 22,5 30 m 80,00 Tk CD 5,00 Pe K HARMAATÄYTE 23,27 40 m 30 0,50 Pe D 5 0,0 Pe I VIHERTÄVÄ, ILLIITTI T ÄPLINÄ 23,27 5 m 30 0,50 Pe D TUMMA PIGMENTTI REUNASSA 23,55 60 m MAASÄLP Ä VÄHÄN KV ARTSIUTUNUT, VÄHÄN RAPAUTUNUT 29,80 60 m 0,50 Pe D TUMMA PIGMENTTIPOHJA 29,85 45 m 0,50 Pe D 29,87 45 m MUSTA, mm PAKSU KLORIITTITÄYTE 32,85 20 m 00,00 Tk D mm PAKSUVALKOINEN DOLOMIITTIT Ä YTE 34,20 20 m 00,00 Tk D TUMMAN PIGMENTTIREUNA, VALKOISTA DOLOMIITTIA -(j.) (j.) 35,00 45 m 50,00 Tk CD 35,03 25 m 50 2,00 Tk CD KELLERTÄVÄ, TUMMA PIGMENTTI REUNUSTAA 35,54 20 h mm PAKSU KLORIITTIHAARNISKA 40,00 45 m 70,00 p 5,00 55 m 0,0 p 5,2 90 m 40 0,0 PK 20 0,0 Pe K 5,3 45 m 60 0,0 p 5,50 5,85 rv 20 0,0 Pe K RAOTPÄÄOSIN KIINNNI OLEVIA, VÄHÄN SYÖPYNEITÄ 5,98 90 m 30,00 Pe D 54,75 20 m 00,00 Tk D DOLOMIITTI-KV ARTSIT Ä YTE 54,80 25 m 5,00 Pe D 57,55 80 m 20 0,50 Pe D HIEMAN RAP AUTUNUT 63,60 25 m KLO RIITTI, KV ARTSI, VIHERTÄVÄ 40% RAONPINNASTA 63,70 0 m 00,00 Tk c HARMAATÄYTE 63,90 45 m 80 0,50 Ja K VALKOINEN KAOLINIITTI 64,37 5 m 25,00 Pe c 70 0,50 Pe K 66,00 0 m 60 0,0 KE 67,65 0 m 60 0,50 Pe c - --

135 Liite. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 70,23 45 m 50 0,50 Ja K KAOLINIITTI, KV ARTSI JA KALIMAASÄLPÄ 72,67 80 t mm PAKSU KLORIITTITÄYTE 75,00 5 t 5 0,0 Or 78,0 25 m 90,00 Lk c 82,22 80 m 00 0,0 p s 80 0,30 50,00 Ja K FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA PUNAPIGMENTTIREUNAT 82,30 84,74 rv 00 0,0 p 0 0,0 Ja K RIKKONAINEN KIVI, RAKOPINNOILLA HEMATIITTI, SYÖPYNYT 86,05 70 m 00 0,0 p 50 0,50 Pe KI HEMA TIITTIPIGMENTTI REUNUSTAA RAKOA 86,06 70 m 00 0,0 p 50 0,50 Pe KI HEMA TIITTIPIGMENTTI REUNUSTAA RAKOA 86,60 65 t 80,00 Ja KI 89,56 90,00 rv 80 0,0 p KIVESSÄ SYÖPYMIÄ, OSIN RIKKI, VÄLISSÄ HEMA TIITTIPIGMENTTIÄ 9,80 93,5 rv 80 0,50 p 95,80 20 m 00,00 Tk c 03,00 45 m 80 0,0 Tk CD 30 0,50 Pe K 20 0,0 Ja K KIVI RIKKI, HEMATIITTIT Ä YTTEISIÄ, PAKSUIN 3 cm 03,70 45 m 03,75 03,90 rv 50 0,0 Tk c 20 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K NÄYTE KAPPALEINA 03,95 45 m 08,26 90 m 08,45 08,55 rv 00 0,0 Tk c 08,65 5 m 00 0,0 Tk c 09,90 5 m 30 0,0 Tk CO 50 0,0 Ja K 50 0,0 Lk K 00 0,0 Ja K 00 0,0 Ja K 00 0,0 Ja K NÄYTE KAPPALEINA SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI JA KALSIITTI... w -+::- 0,40 0,70 0 rv 30 0,0 Tk CO 00 0,0 Ja K SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI, KALSIITTI, KAOLINIITTI 2,5 45 m 20,00 Tk CD 5 0,0 Ja K SYÖPYMIÄ 4 mm SYVYYTEEN 2,32 60 m 0 0, ,0 Ja K 2,34 60 m 40 0,0 Ja K SINERT Ä V Ä KAOLINIITTI 2,90 80 m 20 0,0 p 80 2,00 Va I VIHREÄ ILLIITTI 2,95 80 m 20 0,0 p 80 2,00 Va I VIHREÄ ILLIITTI 22,47 80 m 20 0,0 Tk D 80 2,00 Va IK VIHREÄ ILLIITTI, KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI 22,55 80 m 0,0 p 99 2,00 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI 23,20 80 a KLORIITTIREUNUS 23,55 80 m 0,0 p 20 0,0 Va I 23,60 80 m 0,0 p 20 0,0 Va I 23,64 45 m 0,0 p 50 0,0 Va IK KAOLINIITTIA, 30/0,/Ja 23,80 80 m 0,0 p 0 0,0 Va I 23,82 80 m 0,0 p 0 0,0 Va I 23,9 80 m 50 0,0 Va VIHREÄ ILLIITTI

136 Liite. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 23,93 80 m 50 0,0 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI, 2/0,0/Ja 24,00 80 m 24,24 80 m 0,0 p 3 0,0 Lk c 24,33 70 m 0,0 p 3 0,0 Lk c 24,66 90 t 0,0 p 50 0,0 Va KI 50 0,0 Va I VIHREÄÄ ILLIITTIÄ JA KAOLINIITTIA YHTEENSÄ 50% VIHREÄ ILLIITTI 26,7 80 m 0,0 p 40 0,0 Va I VIHREÄ ILLIITTI 26,28 80 m 0,0 p 40 0,0 Va I VIHREÄ ILLIITTI 26,35 5 m 0,0 p 40 0,0 Va I VIHREÄ ILLIITTI 26,37 5 m 0,0 p 40 0,0 Va VIHREÄ ILLIITTI 34,50 70 m 0 0,0 Pe D KLORIITTIREUNUS, DOLOMIITIN LÄPIMITTA 2 cm 35,85 36,35 rv NÄYTE PUUTTUU 36,72 37,5 rv 37,5 45 m 2 0,0 Pe c NÄYTE PUUTTUU KLORIITTIREUNUS 37,70 40 m 0,0 p 0,0 Pe D 20 0,0 Va IK 37,90 40 m 0,0 p 0,0 Pe D 20 0,0 Va IK 37,90 38,65 rv 39,93 45 m 0 0,0 Hi c 40,03 45 m 3 0,0 Pe CD 40 0,0 Ja K NÄYTE PUUTTUU SINERTÄVÄ KAOLINIITTI... (j.) Ul 40,8 45 m 2,00 p 3 0,0 Pe CD 40 0,0 Ja K KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI, DOLOMIITTI, KAOLINIITTI 40,26 50 m 2,00 p 3 0,0 Pe CD 40,40 80 m 2 0,0 Hi c 40,60 60 m 2 0,0 Hi c 40,70 70 m 0,0 p 40 0,0 Ja K 40 0,0 Ja K KLORIITTIREUNUS SINERT Ä V Ä KAOLINIITTI KLORIITTIREUNUS, PUNARAPAUMA KLORIITTITÄYTTEEN ALLA 40,72 70 t 30,00 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 40,84 70 m 0,0 p 5 0,50 Pe CD 40 0,0 Va I KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI 40,95 70 m 5 0,50 Pe CD 30,00 Va I KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI 4,20 4,40 rv 4,66 60 m 2 0,0 Hi c 40,00 Va I NÄYTE KAPPALEINA, VIHREÄ ILLIITTI 42,73 70 m 70 0,0 Tk D 46,85 5 m 2 0,0 Hi c 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 49,27 80 t 5 0,50 Lk D 49,4 75 m 50 0,0 p 30 0,50 Lk D 49,5 80 m 25 0,0 p 35 0,50 Lk D 49,55 85 m 40 0,0 p 30 0,50 Lk D 50,2 85 m 5 0,50 Lk D

137 Liite. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 50,3 85 m 0 0,50 Lk D 50,48 70 m 5 0,0 p 60 0,50 Tk D 50,67 80 m 30 0,0 p 50,85 75 m 40 0,0 p 50,9 70 m 40 0,0 p 30 0,50 Lk D 5,09 75 m 5 0,0 p 80 0,50 Tk D 5,58 75 m 5 0,0 p 80 0,50 Tk D 54,05 75 t 30 0,0 p 35,00 Tk D 56,42 80 m 30 0,50 Lk D 57,03 80 m 40 0,0 p 20 0,50 Lk D 57, 80 m 40 0,0 p 20 0,50 Lk D 57,90 80 t 25 0,50 Lk D 62,5 70 t 5 0,0 p 25,00 Tk D 64,22 75 m 0 0,0 p 25 0,50 Lk D 65,48 85 t 70 0,0 p 25,00 Tk D 65,88 85 t 70 0,0 p 20 0,50 Lk D 66,0 85 t 70 0,0 p 20 0,50 Lk D 66, 66,32 85 rv 70 0,0 p 20 0,50 Lk D KIVI RIKKI, SYÖPYMÄONKALOITA... UJ 0\ 66,49 80 m 25 0,50 Lk D 66,78 75 m 60 0,0 p 20 0,50 Lk D 68,09 80 m 20 0,0 p 20 0,50 Lk D 68,77 69,32 rv 5 0,0 p 5 0,0 Ja K KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA, KAOLINIITTI, NÄYTE 69,20 m 69,32 80 t 00 4,00 p 69,43 75 h 80 0,50 p 0 0,50 Lk D 69,54 80 h 00 0,0 p 74,38 85 t 60 0,0 p 0 0,50 Lk D 74,49 74,70 rv 60 0,0 p KIVI MURUINA 74,70 84,00 rv 50,00 p 20,00 Lk D 5,00 Ja KI KIVI RIKKI, 5 cm P Ä TKINÄ, SYÖPYMIÄ 89,49 70 m 80,00 p 35,00 Va IK 9,79 75 m 20 0,50 Lk D 40,00 Ja K 92,5 5 m 5 0,50 Va I 92,27 75 m 50,00 Ja K 92,40 80 t 40 0,50 Ja K 92,42 80 h 80 0,0 p 92,53 70 h 00 0,0 p

138 Liite. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 93,00 70 m 90 0,0 p Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 93,06 80 t 93,06 95,5 rv 0 0,0 p 96,55 200,52 rv 0 0,0 p 200, ,50 Ja K 0 0,50 Ja K 5 0,50 Ja K 5 0,50 USEITA RAKOJA 2 0,0 KIVI PÄTKINÄ REIÄNLOPPU..,_.. (j.) -...]

139 ~- Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 3,30 40 m 00,00 PK KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT 5,55 30 m NIUKKA MUSTA KLORIITTI 6,25 30 m 30 0,50 Pe D 5 0,0 Pe K 6,55 0 m 5 0,50 Pe D 50 0,50 Pe K 6,75 70 m 3 mm PAKSU NIUKKA MUSTA KLORIITTI 6,84 60 m 00,00 p 7,35 60 m 40,00 Tk D HIEMAN SYÖPYNYT 7,43 65 m 20 0,50 Pe K 2,90 20 m 90 2,00 Tk D 20 0,50 Pe K DOLOMIITTI, KAOLINIITTI, KVARTSI, KIILLE, KALIMAASÄLPÄ 3,25 30 m 30,00 Pe D KLORIITTIPOHJA 3,55 40 m 5 2,00 p 80 2,00 Pe D OHUT KLORIITTIPOHJA 23,40 45 m 5,00 p KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT 23,50 55 m 5 0,0 p VÄHÄN RAPAUTUNUT 23,63 60 m 00 0,0 p 40 2,00 Tk D HAARNISKAPIGMENTTIPOHJA 24,05 60 m 20 0,50 Lk D 24,33 30 m 80 0,0 p 40,00 Tk D 24,45 30 m 80 0,0 p 40,00 Tk D 24,55 60 m 90 0,50 p 24,77 70 t 80 0,0 p 20 0,50 Lk c 24,80 85 m 80 0,0 p 30 0,50 Lk c 24,86 70 h 90 0,50 p 5 0,50 Lk c 24,90 70 h 90 0,0 p 5 0,50 Pe c HAARNISKAPOHJA HAARNISKAPOHJA KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA... w 00 24,94 50 h 30 0,0 p 5 0,30 Pe D 60,00 Va IK KLORIITTIPOHJA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, ILLIITTI 24,96 45 h 80 0,0 p KAKSI KLORIITTIPIGMENTIN PEITTÄMÄÄ HAARNISKAPINTAA 25,00 65 t 00,00 p 5 0,50 Pe D 25,0 25 m 20 0,50 Pe IK KLORIITTIPOHJA, KAOLINIITTI JA VIHREÄ ILLIITTI 25,30 55 t 00,00 p KLORIITTIPIGMENTTI 25,47 65 m KLORIITTIA 25,48 65 m 00,00 p KLORIITTIA 25,95 45 m 00 0,50 p KLORIITTIPIGMENTTI 26,80 25 m 5 0,50 Pe D 27,0 40 m 90 0,50 Tk c 27,25 55 m 80 0,0 p 27,50 27,85 60 rv 80 0,50 p 3,85 5 m 95,00 Tk c 5 KPL < mm PAKSUJA HEMATIITTIRAKOJA, PÄÄOSIN KIINNIOLEVIA KLORIITTIPOHJA - --

140 Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 42,00 25 m 5,00 Or c 43,88 25 m 60,00 Or c 45,68 20 m 5,00 Pe c Savimineraalit 50,00 Pe K FLUOR 80 0, ,50 KUVAUS FLUORISÄLP Ä OMAMUOTOISINA RAKEINA JA KELLERTÄVÄ KALSIITTI FLUORISÄLP Ä OMAMUOTOISINA RAKEINA JA KELLERTÄVÄ KALSIITTI N 46,20 20 m 46,20 20 m 40,00 Lk c 50,00 5 m 50 2,00 Pe c 50,00 5 m 50 2,00 Pe c 52,00 5 m 60 2,00 Pe CD 52,53 40 m 50 0,50 Tk DC 80 0,50 Ja K 30 0,50 Ja K 5 0,50 DOLOMIITTI, 5/,0/PE JA FLUORISÄLPÄ OMAMUOTOISINA RAKEINA 52,80 40 m 52,85 40 m 30 0,50 Pe c 52,86 40 m 30 0,50 Pe c 56,65 40 m 90,00 Tk DC 57,90 5 m 0,50 Pe c KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA 58,33 45 m KLORIITTIA 58,46 50 m 58,50 5 m 60,90 6,27 rv 70 0,0 p 64,00 20 m 00,00 Tk DC 65,50 0 m 50,00 Tk DC 5 0,0 Pe K 50 0,50 Pe K VÄHÄN RAPAUTUNUT, KLORIITTIA ALLE mm PAKSUKIINNIOLEVA RAKO, JOKAVÄHÄN SYÖPYNYT KIVI RIKKI, RAKOPINNOILLA KLORIITTIAJA PUNARAPAUMAA RUSKEHTA V A DOLOMIITTI JA KALSIITTI,... UJ \0 65,60 30 m 66,60 5 m 70 2,00 Tk c 66,70 25 m 60 0,50 Tk c 67,55 5 m 50 0,20 Pe c 20 0,20 Pe K 0 0,50 Pe K 5 0,50 Pe K KAOLINIITTIA SISÄLTÄVÄ RAKO LEIKKAA KARBONAATTIRAKOA 68,95 30 m 5 0,50 Pe K 69,00 5 m 7,70 30 m 50,00 Tk c 0,50 Pe K 0,0 Pe K HEIKOSTI RAPAUTUNUT KLORIITTIPOHJA 73,56 60 m KLORIITTIPOHJA 73,60 55 m 40 0,0 p KLORIITTIPOHJA 73,85 40 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 74,02 45 a KLORIITTIPOHJA 74,04 45 a KLORIITTIPOHJA 74,48 55 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 74,50 45 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA ~9 20 m 00 2,00 Tk K HARMAASAVI

141 Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 75,29 45 m 0,50 Pe K KLORIITTIPOHJA 75,42 45 m 00,00 p 2 0,50 Pe IK KLORIITTIPOHJA 75,50 45 m 00,00 p 20 0,50 Pe I KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI 75,55 50 m 00 2,00 p KLORIITTIPOHJA 75,63 45 m 00,00 p KLORIITTIPOHJA 78,05 79,82 rv 00,00 p 0 0,50 Lk D 0 0,50 Ja K RIKKI, HEMATIITTIRAOT < 3 cm PAKSUJA, RAPAUTUNUT 80,52 55 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 80,85 45 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 8,90 50 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 82,0 50 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 82,03 50 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 82,30 50 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 84,82 45 m 2 mm PAKSU KLORIITTITÄYTE 86,22 50 m 00 0,50 p KLORIITTIA 86,24 50 m 00 0,50 p KLORIITTIA 87,20 87,50 rv 00 0,50 p 5 0,0 Lk D 87,50 87,70 rv 00 0,50 p 87,75 45 m 00 20,00 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Lk K 5 0,0 Ja K KIVI KAPPALEINA KAPEITA TOISIAAN LEIKKAA VIA KIINNIOLEVIA RAKOJA HEMATIITTIA (2 cm PAKSU), DOLOMIITTIA, KAOLINIITTIA, RAPAUTUNUT.....j::: ,73 87,94 rv 00 0,0 p KIVI RIKKI, HEMATIITTIKAPPALEITA, RAKOPINNALLA HEMATIITTIA 88,40 40 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 88,60 50 m 00 0,50 p KLORIITTIPOHJA 88,6 70 m 00,00 p KLORIITTIPOHJA 88,6 50 m 00,00 p KLORIITTIPOHJA 88,6 88,76 rv 00,00 p USEITA KIINNIOLEVIA HEMATIITTIRAKOJA (< mm) 89,35 50 m 00 0,00 p KLORIITTIREUNA 89,50 80 m 00,00 p 60 0,50 Pe IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI 89,75 70 m 00,00 p KLORIITTIPOHJA 90,30 45 m 00 0,50 p 90,4 60 m 00 0,50 p 20 0,50 Pe c 90,45 60 m 00 0,50 p 00,00 Tk c 90,50 60 m 00 0,50 p 00,00 Tk c KLORIITTIREUNA VÄHÄN VIHERT Ä V ÄÄ KALSIITTIA VÄHÄN VIHERT Ä V ÄÄ KALSIITTIA 90,65 50 m 00,00 p 5 0,50 Pe K KLORIITTIPOHJA 90,70 60 m 00,00 p 93,40 5 m 80,00 Tk c 97,93 35 m 30,00 Or c 5 0,50 Pe K 65 0,50 Va I KLORIITTIPOHJA KLORIITTIREUNA

142 Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 0,93 50 t 80 0,0 p 20 0,50 Lk c 5 0,30 Va 02,06 50 m 60 0,0 p 45 0,50 Tk c 02,08 03,05 rv 60 0,0 p 5 0,50 Va KIVI RIKKI, USEITA SAMANTYYPPISIÄ RAKO JA 03,30 25 m 70,00 Tk c 04,55 25 m 50 2,00 Va DC KALSIITTI JA DOLOMIITTI 05,82 60 t 60 0,0 p 06,03 65 m 40 0,0 p 20 0,50 Lk c 09,83 40 m 00 3,00 Tk c 4,22 50 m 65,00 Tk c 25 0,50 Ja K KLORIITTIREUNA 32,66 55 t 50 0,0 p 50 0,50 Tk c 32,73 55 m 00 0,0 p 32,83 55 t 50 0,0 p 35,00 Ja c 33,45 60 m 30 0,0 p 70,00 Va I SYÖPYMIÄ 33,52 60 m 00,00 Va 35,34 38,52 rv 30,50 p 0,50 Lk c 0,00 Ja K KIVI RIKKI, RUNSAASTI RAKOJA, PAIKOIN SYÖPYNYT 43,54 40 h 80 0,50 p,... 43,55 48,67 rv 30 2,00 p 20,00 Lk c 40,00 Ja KI KIVI RIKKI, PAIKOIN MURONA, SYÖPYMIÄ ~,... 49,24 60 m 40 0,0 p 50,23 55 m 40 0,0 p 5 0,50 Lk c KLORIITTIPOHJA 50,49 55 m 5 0,50 KE 25 0,50 Va c 5 0,50 Ja K 53,00 75 t 40 0,0 p KLORIITTIREUNA 53,04 50 h 80 0,0 p KLORIITTIPOHJA 54,42 50 m 45,00 Tk c 58,00 50 m 80,00 Tk c SYÖPYMIÄ 63,74 55 m 5 0,0 Ja K 64,46 40 m 40 0,0 p 20 0,50 Lk c 40 0,50 Ja K 65,30 40 m 5 0,0 p 80 0,50 Ja K 69,00 45 h 30,00 Tk CD 0,0 Vr s 70 0,50 Ja K 0 0,50 DOLOMIITTI, KALSIITTI JA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 73,37 75,84 70 rv 25,50 p 30,00 Lk c 20,50 Ja K KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA, PAIKOIN SYÖPYMIÄ 76,0 50 m 50 4,00 Or c 30,00 Ja K 76,45 45 m 80,00 Tk c OSITTAIN KLORIITTIPOHJA 76,96 65 m 80 0,0 p 0 0,50 Lk c 77,3 60 m 70 0,20 p 30 0,20 Ja K 77,48 70 m 0 0,50 Or c 83,69 45 m 80 0,50 Lk c

143 Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 88,62 50 m 89,53 50 m 5 0,0 p 80,00 Tk c 90,26 55 h 30 2,00 Lk c 92,8 50 m 70,00 Tk c 94,30 45 h 45 0,50 Lk c 98,82 40 m 5 0,0 Hi c 99,94 Savimineraalit FLUOR KUVAUS KLORIITTIREUNA KLORIITTIREUNA KLORIITTIREUNA KLORIITTIREUNA KLORIITTIREUNA KLORIITTIPOHJA, OSITTAIN KIINNIOLEVA REIÄNLOPPU N --' +::-. N

144 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 3,85 5 m 30 0,50 Hi CD 9,20 0 m 40 0,0 Hi c 60 0,0 Va K 30 0,0 Va K KAOLINIITTIPINT A, SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI JA KALSIITTI HARMAA KAOLINIITTI 3,72 80 m D 5,00 45 m 0 0,0 Hi D 7,20 70 m 0 0,0 p 7,22 70 m 0 0,0 p 0 0,0 Va K 7,38 80 m 5 0,0 Hi D 20 0,0 Va K 9,82 5 m 90 0,0 Hi D 2,60 5 m 50 0,0 Hi CD 23,34 90 m 5 0,0 Hi c 24,0 60 m 2 0,0 p 00 0,50 Va IK TUMMAN VIHREÄ ILLIITTI, KAOLINIITTI, 5/0,/Ja 26,05 26,5 rv NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNAT OSIN MURROKSIA 29,70 5 m 70 0,50 Hi DC 0,0 Vr s 20 0,50 Va K 0 0,0 DOLOMIITTIIKALSIITTI, SYDÄNOSASSA KAOLINIITTI JA FLUORIITTI 3,80 45 m KLORIITTIREUNUS 33,60 20 m 70 0,50 Hi D 37,0 80 m 2 0,0 Hi D 37,6 80 m 0,0 p 5 0,0 Hi D 4,50 70 m 0,0 Hi D 00 0,50 Va I 0,0 Va K VIHREÄ ILLIITTI.....j:::.. VJ 44,30 0 m 0 0,0 Hi D 0 0,0 Va K HARMAA KAOLINIITTI 44,95 45,44 0 rv 50 0,0 Hi D 50 0,0 Va K DOLOMIITTISYDÄN, MUUALLA KAOLINIITTI, YHTEENSÄ 00% 46,00 60 m KLORIITTIREUNUS 46,07 60 m KLORIITTIREUNUS 46,77 45 m 50 0,0 Hi CD 40 0,0 VÄRITÖN MIKROKITEINEN FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 48,43 0 m 40 0,0 Hi D 48,80 5 m 50 0,0 Hi D 50 0,0 Va I DOLOMIITTISYDÄN JA VIHERTÄVÄ ILLIITTI 49,00 0 m 50 0,0 Hi DC 0 0,00 VÄRITÖN-PUNERTAVA FLUORIITTI JA DOLOMIITTI-KALSIITTISYDÄN 55,25 90 m 50 0,0 Hi D 55,55 20 m 0 0,0 Hi D 00 0,0 Va K SINERTÄVÄ KAOLINIITTI 58,0 58,65 rv 00 0,0 p 20 0,0 Va I KIVI RIKKI, VIHREÄ ILLIITTISYDÄN, OSASSA SYÖPYMÄKOLOJA 59,00 60,00 rv NÄYTEPUUTTUU 60,28 80 m 00 0,0 p 60,56 80 m 00 0,0 p 60,60 80 m 00 0,0 p 63,65 30 h 40 0,50 Ja KI mm PAKSU KLORIITTIREUNUS SEKÄ KAOLINIITTIA JA ILLIITTIÄ 67,03 85 m 80 0,0 p KLORIITTIA

145 96,45 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 67,20 85 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 67,45 85 m 00 0,0 p 5 0,0 Va I 30 0,50 Va I HARMAAN-KELTAINEN DOLOMIITTI LAIKKUINA VIHERTÄVÄ ILLIITTI 67,55 45 m 00 0,0 p 30 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 67,58 70 m 00 0,0 p 30 0,0 Tk D 20 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ 67,80 90 m 00 0,0 p 30 0,0 Tk D 20 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ 69,5 90 m 00 0,0 p 35 0,0 Lk D 69,85 90 m 00 0,0 p 50 0,0 Tk D 69,86 90 m 30 0,0 Va I 7,54 90 m 00 0,0 p 20 0,0 Tk D 7,90 90 m 00 0,0 p 20 0,0 Tk D 7,95 90 m 00,00 p 72,55 70 m 00 0,0 p 20 0,0 Va I 40 0,0 Ja K KLORIITTIA ILLIITTI HARMAA KAOLINIITTI 72,77 80 m 0 0,0 Lk D 75,65 90 m 00 0,0 p 76,05 0 h 20,00 Or CD 0,0 Or 79,30 79,50 rv 50 0,0 p 5 0,0 Hi c 0,0 Or 79,65 30 m 00 0,0 p 80,50 80,60 rv 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 80,80 8,05 rv 00 0,0 p s s 00 0,0 Va I 0 0,0 Ja KI 50 0,0 Ja K 0 cm LEVEÄ, NÄYTE PIENINÄ KAPPALEINA MUSTA, KOVA PIGMENTTI (= KVARTSI + KLORIITTI), 30/0,0ffk KLORIITTIHAARNISKA, KALSIITTI, DOLOMIITTI, FLUORIITTI KIVI RIKKI, PUNARAPAUMAKSI SYÖPYNEITÄ PESÄKKEITÄ < 5 mm KLORIITTIREUNUS, KAOLINIITTI, ILLIITTI NÄYTE SILPPUNA, OSIN LÄPIKOTAISIN RAPAUTUNUT,.....j::::...j::::. 8,70 0 m 20 0,0 Lk D 0 0,0 Ja K HARMAA KAOLINIITTI 82,20 85 m 00 0,0 p 82,40 0 m 00 0,0 p 40,00 Tk D 84,50 40 m 0,00 85,40 40 m 80 0,50 Tk D 0,0 Or 87,0 40 m 00 0,0 p 20 0,50 Ja K s 5 0,0 Lk K 20 0,50 Lk K LOHJENNUT MAASÄLPÄJUONI, mm SYÖPYMÄONKALOITA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, HARMAA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI HARMAA KAOLINIITTI 88,95 5 m 00 0,0 p 30,00 Tk D 60 0,0 Ja K PUNARAPAUMA JA MUSTA PIGMENTTI, PUNERTAVA DOLOMIITTI 92,70 93,70 0 m 00 0,50 Ja K 94,50 20 m 50 0,0 p 40 0,50 Ja K 94,70 80 m 00 0,0 p PUNARAPAUMAA JA MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ 95,70 40 m 00 0,0 p 40 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 40 m 00 0,0 p 98,00 5 m 00 0,0 p 90 0,50 Ja K NÄYTEPALASINAN. m:nalueelta 98,40 40 h 00 0,0 p 40 0,50 Ja K 98,80 40 m 00 0,0 p 30 0,50 Tk D 30 0,50 Ja K 00,20 40 m 20 0,0 p 50 0,0 Tk D MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ ---,_

146 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 00,49 40 m 20 0,0 p 50 0,0 Tk D MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ 02,55 38 m 00 0,0 p 80 0,50 Tk D 07,00 85 m 00 0,0 p 07,80 30 m 00 0,0 p 09,5 80 t 00 0,0 p 40 0,0 Tk D MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ,70 30 m 00 0,0 p 30 0,50 Tk DC 00 0,0 Ja K DOLOMIITTI, KAOLINIITTI JA VÄHÄN KALSIITTIA 6,0 45 m 50,00 Ja K HARMAA KAOLINIITTI 6,90 30 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 80 0,0 Ja K MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ 8,50 20,50 0 rv 0,0 Or D 00 0,50 Ja K VAALEANHARMAA KAOLINIITTI 26,50 30 t 0 0,50 Lk DC 37,0 40 m 0 0,0 Lk c 25 5,00 Lk K MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, KALSIITTI MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ 40,60 45 m 80 0,0 Ja K VIHERTÄVÄN HARMAA KAOLINIITTI 42,20 30 m 5 0,0 Pe D 40 0,50 Tk MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI 43,50 30 m 46,0 80 m 50 0,0 Lk c 47,50 5 m 5 0,0 Lk CD 47,80 80 m 20 0,0 Lk D 47,85 80 m 0 0,0 p 48,2 70 m 0 0,0 p 5 0,0 Va c 48,82 70 m 0,00 p 5 0,0 Va c 49,4 70 m 0,00 p 40 0,0 Va c 49,23 70 m 0 0,0 p 40 0,0 Va c 49,56 80 m 0 0,0 p 20 0,0 Va c 50,00 70 m 0 0,0 p 20 0,0 Va D 20,00 Lk K 50 0,0 Va 60,00 Ja K 5 0,0 Ja K 5 0,0 Ja K 20 0,0 Va 0 0,0 Ja K MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI ILLIITTIÄ JA KALSIITTIA YHTEENSÄ 00% HARMAA KAOLINIITTI, KALSIITTIA JA DOLOMIITTIA 5 % SYDÄNOSASSA KALSIITTI SYDÄNOSASSA KALSIITTI SYDÄNOSASSA KALSIITTI SYDÄNOSASSA KALSIITTI, VIHREÄ ILLIITTI KELLERTÄVÄ DOLOMIITTI, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI, HEMATIITTIPESÄK... ~ Ul 50,20 80 m 0,00 p 2 0,0 Ja K 50,25 80 m 0,00 p 2 0,0 Ja K 50,28 80 m 0,00 p 5,00 Va D 2 0,0 Ja K SYDÄNOSASSA DOLOMIITTIA 50,32 90 m 0,00 p 50,60 80 m 20 0,0 p 50,70 70 m 20 0,0 p 0 0,0 Hi c 50,72 70 m 20 0,0 p 50,80 70 m 0 0,0 Hi c 50,82 70 m 0 0,0 Hi c 5,47 70 m 0 0,0 Hi CD KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI JA DOLOMIITTI 5,55 70 m 5 0,0 Hi CD 20 0,0 Va VIHREÄ TIIVIS ILLIITTI, SYDÄNOSASSA KALSIITTI JA DOLOMIITTI

147 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 57,44 80 m 5 0,0 Hi c 57,65 30 m 5 0,0 Hi CD 0,0 Or 6,58 80 m 5 0,0 Hi c Savimineraalit 0,0 Ja K s 5 0,0 Ja K 2 0,0 Va FLUOR KUVAUS SYDÄNOSASSA KALSIITTI KLORIITTIREUNUS, SYÖPYMIÄ, KALSIITTI, KAOLINIITTI, DOLOMIITTI VIHERTÄVÄ ILLIITTI N 64,20 80 m KLORIITTIREUNUS 64,70 5 m 20 0,0 Lk D 64,75 0 m 00 0,50 Tk CD 0,0 Or 64,75 90 m 20 0,0 Hi c 65,03 80 m 0 0,0 p 20 0,0 Ja K s 20 0,50 Ja K 20 0,0 Ja K SYDÄNOSASSA C JA D PÄÄLLÄ HARMAANVIHREÄ K 65,2 80 m 65,28 65,70 rv 0,00 p 5 0,0 Hi c 65,87 80 m 0 0,0 p 66,0 80 t 2 0,0 p 2 0,0 Hi c 66,22 80 m 0,0 Hi c 66,37 5 m 0,0 p 0,0 Hi c 66,50 70 m 2 0,0 Hi c 20 0,0 Ja K 0,00 Ja K 2 0,0 Ja K 2 0,0 Va KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA HARMAA KAOLINIITTI NÄYTTEET KAPPALEINA, KAIRAUSPINNALLA 3 mm SYVIÄ SYÖPYMIÄ TUMMANVIHREÄ ILLIITTI 67,5 67,70 rv 67,78 80 m 0 0,0 Hi c 68,0 68,30 rv 2 0,0 Va NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNAT MURROKSIA SYDÄNOSASSA KALSIITTIA KIVI RIKKI, RAKOVYÖHYKE, RAKOPINNAT MURROKSIA,....+::- 0\ 68,2 0 m 00 2,00 Tk D 68,74 80 m 0 0,0 Ja K 68,76 80 m 0 0,0 Ja K 68,87 80 m 5 0,0 Lk D 5 0,0 Ja K 68,87 72,22 rv 0 0,0 p 5,00 Ja KI KIVI RIKKI, KAOLINIITTI, VIHREÄ ILLIITTI, SYÖPYMIÄ, NÄYTE 7,00 m 72,22 73,0 rv NÄYTE PUUTTUU 73,0 80 m 50 0,50 Ja K TUMMAN VIHREÄ KAOLINIITTI 73,5 80 m 30 0,0 Ja K TUMMAN VIHREÄ KAOLINIITTI 73,33 80 m 0,0 p 73,40 70 m SYÖPYMIÄ SYVYYS 4 mm 73,80 70 m 40 0,0 Ja K 73,80 5 m 5 0,0 Ja K 74,05 70 m 20 0,0 p 74,40 75 m 0 0,50 Va c 74,86 70 m 0 0,50 Va c 2 0,0 Ja K 75,2 85 t cl_75,55 79,6 rv 30 5,00 p,00 Vr 0 0,0 Ja K s 0 3,00 Ja KI KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, ILLIITTI, 5/0,5Na

148 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y4 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 79,75 70 m 5 0,30 Ja K 79,85 85 t 60 0,0 p 79,97 80 m 20 0,30 Va IK KAOLINIITTI, 0/0,3/Ja 80,78 8,0 rv 20 0,50 p 20 0,50 Ja KI KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA, ILLIITTI, 0/0,5Na 8,38 80 t 90 0,50 p 8,46 80 t 90 0,50 p 8,72 80 m 0 0,50 Ja K 5 2,00 SYÖPYMIÄ, JOISSA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 8,75 70 m 00 0,0 p 8,88 82,90 rv 5 0,0 p 0,20 Or 50,00 Va IK s 5 0,50 Ja K 80 0,50 HEMATIITTI POHJA KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, NÄYTE 82,45 m 83,26 84,90 rv 5 0,50 p 5 0,50 Lk D 85,00 85 t 5 0,50 p 5 5,00 Ja K 85,00 Ja K 00 KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, 84,40 m ALKAEN FLUORIITTI, Or 85,5 86,60 rv 5 0,50 p 5 0,0 Lk D 5 0,50 Ja K KIVI RIKKI, KYMMENEN SAMANTYYPPISTÄ RAKOA 87,65 35 m 5 0,30 Lk K OSITTAIN KLORIITTIREUNUS 88,75 80 t 00,00 Tk K KLORIITTIREUNUS 89,93 85 t 80 0,50 Ja K YMPÄRILLÄ MUUTAMIA SAMANLAISIA RAKO JA, SYÖPYMIÄ 90,75 85 m 90,90 20 m 9,3 85 t 00 0,50 p 40 0,50 Ja K 20 0,50 Ja K KLORIITTIREUNUS,.....j::: l 9,24 92,00 85 rv 40,00 p 60,00 Ja K 0 0,0 USEITA SAMANLAISIA RAKOJA, PAIKOIN SYÖPYMIÄ 92,42 85 m 40 0,0 p 93,03 75 m 0 0,50 Lk K OSITTAIN KLORIITTIREUNUS 93,52 85 m 00 5,00 Ja K 93,82 80 t 00,00 Ja K 95,00 75 m 90 0,30 p 0 0,30 Ja K SYÖPYMIÄ 98,88 5 m 5 0,30 Lk K 99,8 70 m 25,00 Ja K 200,89 REIÄNLOPPU

149 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 6,20 30 m 5 0,50 Pe c 6,92 20 m 90,00 p 40 0,20 Tk c 7, 5 m 00 0,50 p 8,00 5 m 00 0,50 Tk c Savimineraalit FLUOR KUVAUS KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA, HIEMAN RAP AUTUNUT KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTIA N 4,20 5 m KLORIITTIPOHJA 9,40 30 m 0,50 KE 25,05 30 m 60 0,50 Tk K KLORIITTIPOHJA 26,60 0 m 30 0,20 Ja K VÄHÄN RAPAUTUNUT 27,30 30 m 5 0,50 Lk D 90,00 Tk K 5 KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT, SYÖPYNYT, FLUORIITTIRAK. < mm 27,80 5 m 30,50 30 m 80,00 Tk c 3,20 5 m 50 0,20 Tk D 70 0,0 RAPAUTUNUT, RAKOPINNALLA FLUORIITTIA Or RUSKEHTAVA KALSIITTI 32,0 25 m 33,5 5 m 80 0,50 Lk c 50 0,50 Ja K KLORIITTIPOHJA, VÄHÄN VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 34,35 35,20 0 m 80,00 Tk CD 38,00 30 m 40 0,50 Pe c 38,30 5 m 40 0,50 Pe c 53,35 5 m 0 0,50 Lk c KLORIITTIPOHJA KLORIITTIPOHJA.....j::: ,45 57,60 80 s OHUITA KIINNIOLEVIA RAKOJA, HIEMAN RAPAUTUNUT VYÖHYKE 58,05 95 s 97,60 97,90 5 m 40,00 Lk c HIEMAN RAP AUTUNUT, KAKSIKIINNIOLEVAA RAKOA KLORIITTIPOHJA, VIHERTÄVÄ KALSIITTI 98,0 99,0 5 m 70,00 Tk CD 5 0,50 Pe K KAKSI RAKOA, KLORIITTIPOHJA 09,00 09,50 90 m 5 0,0 p KLORIITTIRAKOJA HYVIN TIHEÄSSÄ, SYÖPYNEITÄ 09,50 0,00 90 m 20 0,0 p 20 0,0 Va Ml KIVI RIKKI, RAKOPINNOILLA MONTMORILLONIITTI JA ILLIITTI 0,00 0,70 85 s 00 0,0 p 20 0,0 Va Ml KIINTEITÄ, PÄÄOSIN KIINNIOLEVIA OSIN RAPAUTUNEITA RAKOJA 3,25 85 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 4,0 80 m 00 0,0 p 4,55 4,95 m 00 0,0 p 25 0,0 Ja K NÄYTE PIENINÄ P ALASINA 5,30 30 m 00 0,0 p 20 0,0 Ja K 6,45 5 m 00 0,0 p 00 0,50 Tk D 7,0 7,30 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 30 0,0 Ja K KIVI RIKKI, T Ä YTTEET PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ 8,0 8,50 m 00 0,0 p 5 0,0 Hi D 40 0,0 Ja K PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ VIHREÄ KAOLINIITTI 2,85 25 m 00 0,0 p 40 0,0 Tk D 22,90 80 t 00 0,0 p 20 0,0 Va K 5 0,0 FLUORIITTI, VIHREÄ KAOLINIITTI, DOLOMIITTI 24,80 90 m 00 0,0 p

150 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 26,30 90 m 40 0,0 p MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 60/0,0 26,85 26,95 m 00 0,0 p 33 0,0 Ja K VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 27,00 80 m 00 0,0 p 29,00 30 t 45 0,50 Or D 0,0 Or 30,55 90 t 00 0,0 p 40 0,0 Va K s 0 0,50 Lk K 30 0,20 VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI KVARTSI, 40/0,/0r, FLUORIITTI Or, DOLOMIITTI, KAOLINIITTI MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 34,00 85 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 35,20 85 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 35,45 36,0 rv 00 0,0 p 0 0,0 Ja K NÄYTE PALASINA, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 36,45 90 m 00 0,0 p 37,25 90 m 00 0,0 p 37,65 90 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 40 0,0 Va PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI 39,55 90 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 80/0,0 4,00 80 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk D TUMMA/MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 4,65 42,20 m 00 0,0 p 2 0,50 Lk D 20 0,0 Ja K HARMAA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI 42,70 80 m 00 0,50 p 43,40 80 t 00 0,0 p 00 0,50 Tk D 46,00 80 t 00 0,0 p 20 0,50 Tk D 48,40 90 m 00 0,0 p 30 0,0 Ja K VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI KVARTSI, 00/0,0/0r... -+::-. \0 49,5 85 m 00 0,0 p MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 0/0,0 50,93 75 t KLORIITTIREUNUS 5 ' 75 t 0,0 Lk D 5,5 80 t KLORIITTIREUNUS KLORIITTIREUNUS 5,50 80 t 5 0,0 p 2 0,0 Lk D SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI 5,57 80 t 5 0,0 p 0,0 Lk D 53,26 80 t 5 0,0 p 0,0 Lk D 53,35 70 t 5 0,0 p 0,0 Lk D 53,47 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D 53,53 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D 53,70 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D KLORIITTIREUNUS 53,78 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D KLORIITTIREUNUS 53,82 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D KLORIITTIREUNUS 30 % 53,96 70 m 5 0,0 p 20 0,0 Va KIRKKAAN VIHREÄ ILLIITTI 54,02 70 m 5 0,0 p 0,0 Lk D 20 0,0 Va KIRKKAAN VIHREÄ ILLIITTI 54,05 80 m 20 0,0 p 20 0,0 Lk D 54,2 80 m 5 0,0 p 40 0,0 Lk D

151 Liite 4. Kairausnäytteen HH-YS rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 54,25 80 m 5,00 p NÄYTE MURENTUNUT 55,05 70 m 20 0,0 p 2 0,0 Lk D KELLERTÄVÄ DOLOMIITTI 55,07 70 m 20 0,0 p 5 0,0 Ja K VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 55,08 70 m 20 0,0 p 55,0 70 m 20 0,0 p 55,70 5 m 40 0,0 Lk D 0,20 Or s 5 0,0 Ja K 5 0,0 Ja K VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 56,70 80 m 0 0,0 p 0 0,0 Lk D 57,38 80 m 0 0,0 p 57,39 80 m 0 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va 5 0,0 Va VIHREÄ ILLIITTI VIHREÄ ILLIITTI 57,43 57,48 NÄYTE KAPPALEINA 57,62 80 m 0 0,0 p 5 0,0 Lk D 58,25 80 m 00 0,0 p 2 0,0 Lk D 58,35 80 m 50 0,0 p 2 0,0 Lk D 58,38 80 m 50 0,0 p 2 0,0 Lk D 58,97 80 m 5 0,0 p 58,99 80 m 5 0,0 p 2 0,0 Lk D 60,26 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,28 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D... U'l 0 60,30 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,34 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,38 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,39 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,40 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,4 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 60,46 90 t 00 0,0 p 0,0 Lk D 6,07 80 m 00 0,0 p 0,0 Lk D 68,07 70 m 80 0,0 p 68,6 70 m 80 0,0 p 68,28 70 m 80 0,0 p 68,35 70 m 80 0,0 p 0 0,0 Lk D 75,0 90 m 0 0,0 Lk D 76,37 45 m 50,00 Tk D 0,0 Or s KLORIITTIREUNUS DOLOMIITIN SYÖPYMÄONKALOISSA RIKKIKIISURAKEITA 79,05 85 m 20 0,50 Lk D KLORIITTIREUNUS 79,0 85 m 30 0,0 p 20 0,50 Lk D 79,4 85 m 30 0,0 p

152 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 80,38 50 m 5 0,0 p 20 2,00 Tk D 40 3,00 Ja K KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 80,55 20 m 80,00 Tk D KLORIITTIREUNUS 8,32 30 m 80,00 Tk D 0 0,50 Lk K KLORIITTIREUNUS 90,5 25 h 30 3,00 Tk D KLORIITTIPOHJA 90,62 80 m 5,50 Lk D SYÖPYMIÄ 92,2 30 m 60 4,00 Or D KLORIITTIPOHJA 95,86 80 m 0 0,0 p 30 0,50 Lk D KLORIITTIPOHJA 203,34 45 h 50 0,30 Va K KLORIITTIPOHJA 204,23 35 m 50 0,30 Va K KLORIITTIPOHJA 206,6 REIÄNLOPPU... Ul....

153 Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 2,6 70 m 80 0,0 Ja K VIHREÄ KAOLINIITTI 4,66 65 m 6,30 70 m 40 0,0 Lk c 7,50 35 m 5 0,0 KE 30,00 Lk CD 55 0,0 Ja K 55 0,50 Ja K VIHREÄ KAOLINIITTI 7,52 35 m 5 0,0 KE 30,00 Lk CD 55 0,50 Ja K 7,64 30 m 5 0,0 KE 30,00 Lk CD 55 0,50 Ja K 9,45 30 m 80,00 Tk DC 60,50 Ja K 2,90 75 m 3,84 75 m 30 0,0 Lk c 4,54 75 m 40 0,0 Hi c 8,03 60 m 20 0,0 Hi c 30 0,0 Ja K 60 0,0 Ja K 5 0,0 Ja K 8,22 75 m 5 0,30 Ja K 20,33 55 m 22,5 55 m 0 0,0 p 0,0 Si s 5 0,0 Ja K 22,73 50 m 5 0,0 p 95 5,00 Tk DC KLORIITTIREUNAN PÄÄLLÄ OHUT KALSIITTI 26,32 35 m 80,00 Tk D 26,94 75 m 80 0,50 Tk c 34,50 45 m 34,64 45 m 00,50 Tk DC 0,0 Or s 80 0,50 Va IK KALSIITTI, 20/0, /Ja KALSIITTI OHUENA LASIMAISENA KA TTEENA,... U\ N 34,77 50 m 35,00 45 m 0 0,0 Lk c 42,07 50 m 80 0,50 Tk c 0,0 Or 59,20 30 m 80 0,50 Lk c 5 0,0 Pe 0 0,50 Ja K s s 0 0,50 Ja K 62,38 80 t 80 0,0 p 63,43 80 t 5 0,0 Pe 63,50 35 m 30 0,30 Lk c s 80 0,50 Va 5 0,0 FLUORIITTI Lk 30 0,30 FLUORIITTI Vr 64,38 50 m 30 0,0 Va 55 0,0 FLUORIITTI Or 66,3 80 m 5 0,0 Va 66,8 75 t 66,43 75 t 30 0,0 p 66,78 75 m 25 0,0 p 70 0,50 Tk c 80 0,0 Va 50 0,30 Va 67, 75 m 00 0,50 Va 67,8 75 m 5 0,0 p 0 0,50 Lk D 69,27 35 m 80 0,50 Lk c 95 0,50 Va DOLOMIITTI, ILLIITTI, KVARTSI 70,85 60 m 20 0,50 p 50 0,50 Va

154 Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 70,89 50 m 20 0,0 p 50 0,50 Va IK 7,86 40 m 0 0,0 p 20,50 Lk D 8,42 40 m 20 0,0 Lk c 82,94 85 m 35 0,50 Lk D 20,00 Va 83,00 80 m 0 0,50 Lk D 83,07 80 m 25 0,30 Lk c 88,28 30 m 00,00 Tk c 40 0,50 Pe K 40 0,50 Ja K 92,08 99,70 rv 50 0,0 p 40 0,50 Lk DC 40 0,50 Va KI KYMMENIÄ RAKOJA, KV ARTSI, KLORIITTI, ILLIITTI JA DOLOMIITTI 99,90 70 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 00,95 80 m 00 0,0 Tk c 0,05 75 m 50 0,0 p 60 0,0 Tk c 40 0,0 Va PUNARAPAUMAPOHJAN PÄÄLLÄ ILLIITTI 02,5 45 m 0 0,0 Lk D RUSKEITA DOLOMIITTISYÖPYMIÄ 02,55 45 m 20 0,0 Lk D 03,70 70 m 70 0,0 p 25 0,0 Tk c 04,00 80 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk c 0 0,0 Lk K RUSKEITA DOLOMIITTISYÖPYMIÄ 06,5 50 m 06,30 70 m 08,90 5 m 20,00 Lk c 09,50 5 m 30 0,50 Pe CD 0,0 Or,55 70 m,58 70 m 33 0,0 p 5 0,0 Lk c,80 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Lk c 0,0 Or 0 0,0 Lk K 40 0,50 Ja K 20 0,0 s 0 0,0 Ja K ,0 Pe K s SYÖPYMIÄ N. 0% HIEMAN SYÖPYMIÄ N. 2 % PUNA-RUSKEA PIGMENTTI, 00/0,0, LISÄKSI FLUORIITTIA, 20/0,/0r FLUORIITTI LAAJALLA ALUEELLA MATTAMAISENA PINTANA --' VI V.) 2,35 60 m 2,65 60 m 00 0,0 p 30 0,50 Lk c 2,80 2, ,0 p 0 0,0 Lk c 3,65 35 m 00 0,0 p 40 0,50 Tk c 4,50 70 m 00 0,0 p 0 0,0 Hi c 5,5 35 m 00 0,0 p 20 0,50 Lk c 6,5 60 m 70 0,0 p 5 0,0 Lk c 6,30 45 m 00 0,0 p 6,55 20 m 00 0,0 p 60 0,50 Tk c 7,5 70 m 00 0,0 p 35 0,50 Tk c 7,25 70 m 00 0,0 p 5 0,50 Tk c 7,35 40 m 00 0,0 p 7,60 45 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk c 50 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K 40 0,0 Ja K 20 0,0 Va IK 0 0,0 Lk K 20 0,0 Va I 20 0,0 Va IK 80 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ HARMAANVIHREÄ KAOLINIITTI NÄYTE USEINA PALASINA ALLA PUNARAPAUMA, SITTEN KAOLINIITTI JA PÄÄLLÄ KALSIITTI HILSEMÄINEN KALSIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ LISÄKSI KAOLINIITTI JA SYDÄNOSASSA KALSIITTI VIHREÄ ILLIITTI LISÄKSI KAOLINIITTI, NIUKKA RAPAUMA, JONKA PÄÄLLÄ KALSIITTI KALSIITTI SYDÄNOSASSA VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI VAALEANVIHREÄ KAOLINIITTI NIUKKA TUMMANVIHREÄ KAOLINIITTI --L

155 Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 9,20 70 m 00 0,0 p 5 0,0 Or c 9,75 70 m 00,00 p 30,00 Lk c 9,95 50 h 00 0,0 p 5 0,0 Lk c 20,25 40 m 60 0,0 p 45 0,0 Hi c 20,50 80 m 00 0,0 p 20,90 40 m 00 0,0 p 5 0,0 Lk c 2,0 45 m 00 0,0 p 30 0,50 Or c 0,0 Or 25,40 50 h 00 0,0 p 0 0,50 Pe c 25,60 70 h 00 0,0 p 50 0,0 Lk c 26,74 27,76 rv 00 0,0 p 20,00 Lk c 28,30 80 m 00 0,0 p 28,35 80 m 00 0,0 p 20 0,0 Pe c 28,70 75 m 00 0,0 p 5 0,0 Hi c 29,80 40 m 50 0,0 p 80 0,20 Tk c 30,30 45 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk c 30,50 30,60 rv 20 0,0 p 30 0,0 Lk c 3,40 40 m 80 0,0 p 25 0,0 Lk c 3,85 40 m 80 0,0 p 33,35 85 m 00 0,50 p 33,40 50 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk c 34,0 34,25 rv 00 0,0 p 40 0,50 Lk DC 37,70 30 m 40 0,50 Or c 40,50 70 m 20 0,0 Lk c 4,35 4,45 rv 00 0,0 p 4,90 80 m 00 0,0 p 0 0,0 Hi c 42,50 30 m ,50 Tk c 43,35 65 m 00 0,0 p 30 0,0 Hi c 49,5 75 m 00 0,0 p 2 0,0 Si 49,40 50 m 0,0 Or 55,50 50 m 3 0,0 Si 56,0 40 m 00 0,0 p 20 0,50 Or c 56,25 50 m 00 0,0 p 56,45 50 h 00 0,0 p 58,30 45 h 00 0,0 p 20 0,20 Lk c 59,00 L_45 h _0,0 p s s s s Savimineraalit 30 0,0 Ja K 0 0,0 Ja K 20 0,0 Va I 30 0,0 Va IK 30 0,0 Va I 60 0,0 Va I 20 0,0 Pe K 0 0,0 Lk K 5 0,0 Lk K 0 0,0 Lk KI 70 0,50 Va I 50 0,0 Va I FLUOR KUVAUS KALSIITTI PITKÄNOMAISINA RAKEINA MUUTAMIA -3 mm HALKAISUALTAAN OLEVIA SYÖPYMÄPESÄKKEITÄ HARMAA KAOLINIITTI JA KALSIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ KLORIITTILAIKKUJA, 30/0,5/Lk KLORIITTI JA ILLIITTI PEITTÄVÄT PUNARAPAUMAA, KALSIITTISYDÄN LISÄKSI KAOLINIITTIPESÄKKEITÄ VIHERTÄVÄ ILLIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ KLORIITTI, ILLIITTI JA KALSIITTI (YLIN) VIHERTÄVÄ KALSIITTI MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIIPUNARAPAUMA, 00/0,0 JOISSAKIN RAOISSA KALSIITTI RUSKEITA SYÖPYMÄPISTEITÄ FEH:N PÄÄLLÄ LISÄKSI ILLIITTI, SITTEN DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ KALS. MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ NIUKKA KALSIITTI, SYÖPYMIÄ SYÖPYMÄONKALOITA JA PAIKOIN KAOLINIITTITYYPPIST Ä RAP AUMAA KATTAVAMUSTAKLORIITTIPIGMENTTIIPUNARAPAUMA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ N... Vl. +:-.

156 Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 59,5 70 m 00 0,0 p 59,20 75 m 60,85 50 m 00 0,0 p 6,65 70 m 00 0,0 p 00 0,50 Tk DC 69,50 70,30 rv 00 0,0 p 25 0,50 Tk DC 7,85 72,00 rv 00 0,0 p 75,05 60 t 00 0,0 p 75,65 60 t 00 0,0 p 79,0 70 m 80,60 70 m 00 0,0 p 0,0 Or 80,85 70 m 00 0,0 p 0,0 Or 8,20 80 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk c 82,0 80 t 00 0,0 p 82,35 70 m 00 0,0 p 30,00 Lk c 82,90 45 m 00 0,50 p 84,5 80 m 40 0,50 Tk c 93,65 40 m 80 0,0 Tk c 2 0,0 Si 20,8 Savimineraalit 35 0,0 Va 0 0,0 Pe K 45 0,0 Va IK 0 0,0 Lk K 80 0,0 Va 0 0,0 Va s s 80 0,0 Va 80 0,0 Va 0 2,00 Va IK MK 20 0,0 Ja K FLUOR KUVAUS KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä JA SYÖPYMÄONKALOITA PUNARAP AUMA POHJALLA, PÄÄLLÄ D+C PAIKOIN KLORIITTIHAARNISKAPINTOJA, LAIKKUINA MYÖS KALSIITTIA, PIENIÄ SYÖPYMÄONKALOITA PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ HARMAA KAOLINIITTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ ILLIITTI ILLIITTI ON PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ ILLIITTI, KAOLINIITTI JA RAPAUTUNEITA MAASÄLPÄLAIKKUJA MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ HARMAA KALSIITTI MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ KALSIITTI JA KAOLINIITTI REIÄNLOPPU N... Ul Ul

157 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 0,70,90 KIVI RIKKOUTUNUT MEKAANISESTI,95 5 m 90,00 Tk D 0,0 Or 4,95 20 m 5 0,0 Hi CD 5,35 85 m 40 0,0 p 0 0,0 Tk D 5,40 5,85 m 30 0,0 p 30 0,50 Lk D 6,03 55 m 00,00 Tk D 7,68 40 m 80 2,00 Tk D 8,68 85 t 90 0,0 p 0 0,50 Lk D 8,72 85 t 00,00 p s 0 0,50 Ja K 25 0,50 Ja K 25 0,50 Ja K 40,50 Ja K 70 0,50 Ja K 0 HARMAAN VIHREÄ KAOLINIITTI, FLUORIITTI, KVARTSI, C JA D USEITA SAMANKALTAISIA RAKOJA, JOISSA K 40-80% KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI 8,74 85 t 90 0,50 p 8,84 85 m 40 0,0 p 30 0,50 Ja K 8,86 85 m 80 0,0 p 0,0 5 m 80 0,0 p 80,00 Tk D 0,55 0 m 80,00 Tk D,60 5 m 50 0,50 Tk D 20 0,50 Ja K 5 K 50 0,50 Va IK PUNARAPAUMA POHJA, OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN PUNARAPAUMA POHJA, OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN 20 0,50 LISÄKSI KAOLINIITTI, FLUORIITTI Or 3,57 85 m 3,59 85 m 3,60 85 m 40 0,50 Va I 40 0,50 Va I 40 0,50 Va I... U\ 0\ 3,68 90 m 3,90 90 m 30 0,30 Lk D 4,37 45 m 80 0,50 Tk D 8,36 5 m 65 0,50 Lk c 22,30 30 m 80,00 Tk DC 24,35 5 m 80 0,50 Tk DC 26,70 30 m 80,00 Tk DC 28,88 85 m 20 0,0 p 40 0,50 Ja c 29,09 29, ,50 p 20 0,50 Lk D 36,00 25 m 80,00 Tk DC 39,2 50 m 70 0,50 Tk DC 39,45 80 m 20 0,50 Lk c 43, ,50 Tk D 43,4 43, ,50 Lk D 50,64 80 m 80 0,50 Tk DC 50,75 80 m 5 0,0 p 70 0,50 Tk DC 50,96 80 m 0 0,0 p 60 0,50 Tk DC 80 0,50 Va IK 0 0,50 Va I 30 0,50 Va I 30 0,50 Va I 20,50 Va IK LISÄKSI KAOLINIITTI 3 0,0 DOLOMIITTI, ILLIITTTI JA YKSITTÄISIÄ FLUORIITTI Vr LISÄKSI KALSIITTI LISÄKSI KALSIITTI LISÄKSI KALSIITTI KIVI RIKKI, NEUÄ RAKOA, DOLOMIITTIA VAIN PAIKOIN OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNT AINEN, LISÄKSI KALSIITTIA LISÄKSI KALSIITTI KIVI RIKKI, RAKOTÄ YTTEENÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI (PAKSUUS -2 mm) LISÄKSI KALSIITTI LISÄKSI KALSIITTI LISÄKSI KALSIITTI -- -

158 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 52, 80 m 60,00 Tk D 52,69 90 m 0 0,50 Ja K 56,00 30 m 80 0,50 Tk D 56,43 75 m 20 0,50 Ja D 20 0,50 Ja K 58,00 30 m 80 0,0 p 58,78 0 m 00 0,50 Tk DC LISÄKSI KALSIITTI 64,46 75 m 80 0,50 Tk D 5 0,30 Ja K 66,64 40 m 40 0,50 Tk DC LISÄKSI KALSIITTI 66,50 20 m 75 0,0 Hi DC 67,5 80 m 5 0,0 Hi c 0,0 Pe s 0 0,0 Va DOLOMllTTIA 70 % JA KALSIITTI 5 % 0 0,0 VÄHÄN FLUORIITTIA Or 68,55 60 m 73,60 70 m 5 0,0 Hi c 0 0,0 Va 73,74 45 m 0,0 p 2 0,0 Lk K 74,20 80 m 97,35 20 m 00,00 Tk D 98,60 70 m 03,60 60 m 03,73 80 t 80 0,0 p 0 0,0 Lk D 0,0 Lk 2 0,0 Lk PINNALTAAN TUMMA --' Vl -.l 03,84 80 t 50 0,0 Tk D 04,00 80 t 80 0,0 p 0 0,0 Lk D 04,2 90 m 2 0,0 p 05,55 30 m 30 0,0 Lk c 06,95 80 m PINNALTAAN TUMMA 2,70 90 t 5 0,0 Va 3,30 80 t 0 0,0 p 3,60 80 t 0 0,0 p 3,70 30 t 00 0,0 p 5 0,0 Pe 3,82 4,29 m 80 0,0 p 5 0,0 Va s 5,00 Pe K 20 0,50 Pe KI SYÖPYMIÄ < % NÄYTE KAPPALEINA, JOIDEN PITUUS < 8 cm. 5,40 5,44 m 6,00 6,30 m 0,0 Vr s NÄYTEKAPPALEINA 00 0,0 NÄYTE KAPPALEINA, FLUORIITTI Or 6,40 90 m 0,0 p 7,04 70 m 20 0,0 Pe s RIKKIKIISULÄISKÄT HALKAISUALTAAN cm 8,07 70 m 0,0 p 8,25 80 m 2 0,0 p 8,63 80 m 2 0,0 p --

159 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 9,06 80 m 2 0,0 p 9,29 80 m 2 0,0 p 9,3 90 t 40 0,0 p 9,49 70 m 50 0,0 p 9,52 70 m 50 0,0 p 9,65 20 t 30 0,0 p 0 0,0 Vr 9,80 20 t 60 0,0 p 0 0,0 Lk D 0,0 Vr 20,06 0 m s 70 0,0 Ja K s 40 0,0 Va I SYÖPYMÄONTELOITA PITUUS -3 mm,< % SYÖPYMÄONTELOITA PITUUS -3 mm,< % SYÖPYMIÄ < % 20,7 80 t 50 0,0 p SYÖPYMIÄ < % 20,20 80 t 50 0,0 p SYÖPYMIÄ < % 20,30 90 t 20,36 0 m 0 0,0 p 0,0 Vr 0 0,0 Va I s 0 0,0 Va I SYÖPYMIÄ < % HEMA TIITTI, ILLIITTI 20,58 2,00 90 m 00 0,0 p 50 0,0 Ja K MURROSVYÖHYKE, NÄYTE -2 cm:n KAPPALEINA 2,02 5 m 5 0,0 Va I 2,20 2,24 90 m 20 0,0 p 5 0,0 Ja K NÄYTE -2 cm:n PITUISINA KAPPALEINA 2,52 2,59 90 h 20 0,0 p 2,66 80 t 00 0,0 p 00 0,0 Tk D 0,0 Vr 22,37 85 m 5 0,0 Va IK s 00 0,0 Va I NÄYTE < 5 cm:n PITUISINA KAPPALEINA, YKSI HAARNISKAPINTA PUNARAPAUMAPOHJA, VÄLISSÄ DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ ILLIITTI PINNALTAAN TUMMA... Ul ,58 80 m 2 0,0 p 22,9 23,85 60 m 00 0,0 p 20 2,00 Lk D 0 0,0 Va I NÄYTE -5 cm:n PITUISINA KAPPALEINA, PUNARAPAUMAPOHJA 23,85 0 m 00 0,0 Hi CD 24,58 80 m 20 0,0 Va I KLORIITTIPOHJA, SYDÄNOSASSA ILLIITTI 25,2 90 m 20 0,0 p 25,5 90 t 00 0,0 p 0 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,22 80 t 00 0,0 p 5 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,23 80 t 00 0,0 p 5 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,38 90 t 00 0,0 p 5 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,38 5 m 70 0,0 Tk D 25,63 80 m 50 0,0 p 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,69 80 m 50 0,0 p 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va I DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA 25,73 70 h 20 0,0 p 20 0,0 Va I 25,83 80 t 0 0,0 p 25,83 25,92 m NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEKOKO N. 2 cm. 27,06 27,26 t 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 40 0,0 Va I NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNOILLA P, SYDÄNOSASSA D JA I 27,48 90 '--m 0 0,0 p - L

160 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 28,07 50 t 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I 28,55 30 m 00 0,0 p 3,00 33,50 80 m 00 0,0 p 0,00 Lk D 0 0,0 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS -0 cm, PUNARAPAUMAPOHJA 33,73 90 m 5 0,0 p 5 0,0 Va I 33,86 90 m 5 0,0 p 33,87 90 m 5 0,0 p 34,0 34,40 80 m 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I MURROSVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5-7,0 cm, 34,60 80 m 5 0,0 p 50 0,0 Va I 34,85 35,00 90 m 30 0,0 p 0 0,0 Va RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPAKSUUS 0,5-0,0 cm 37,50 70 m TUMMAPINTA 37,66 80 m TUMMAPINTA 37,84 80 m TUMMAPINTA 38,0 90 m TUMMAPINTA 39,30 80 m 50,00 Va I 39,33 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 0,00 Va I DOLOMIITTI SYDÄNOSASSA 39,39 42,02 m 00 0,0 p 40,7 70 m 40,84 90 m 00,00 p 20 0,0 Lk D 5 3,00 Va IK 0 0,0 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS -5 cm, RAKOPINNOILLA DOLOMIITTI SYDÄOSASSA,. Ul. \0 40,86 90 m 00,00 p 20 0,0 Lk D 5 0,0 Va DOLOMIITTI SYDÄOSASSA 4,04 90 t 00 0,0 p 20 0,0 Va I 48,79 70 m 50,5 70 h 00 0,0 p 5 2,00 Lk c 50,78 80 h 00 0,0 p 5 2,00 Lk c 5,00 80 h 00 0,0 p 5 2,00 Lk c 5,42 80 h 00 0,0 p 5 2,00 Lk c 5,43 80 h 00 0,0 p 5 0,0 Pe c 0 0,0 Va I 0 0,0 Va I 0 0,0 Va I 0 0,0 Va I 20 0,0 Va I PINNALTAAN TUMMA KALSIITTiillONI KALSIITTiillONI KALSIITTiillONI KALSIITTimONI KALSIITTIPESÄKKEIT Ä 5,64 80 h 52,52 90 h 2 0,0 Lk c 70 0,0 Va I 0 0,0 Va I 53,25 90 t 50 0,0 p 53,37 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c 53,52 54,49 h 40 0,0 p 5 0,0 Lk D 50 0,0 Va I 0 0,0 Va I 20 0,0 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEET 0,5- cm, RAKOPINNOILLA PUNARAPAUMA 54,53 80 m 0 0,0 p 0 2,00 Lk D 30 0,0 Va I 54,68 80 m 0 0,0 p 54,98 70 m 20 0,0 p li~,2_0 30 m 5 0,0 p 0 0,0 Lk c 20 0,0 Va I 80 0,0 Va I --

161 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 55,37 80 m 0 0,0 p 55,82 70 t 5 0,0 Lk c 20 0,0 Va I 60 0,0 Va I 55,90 20 m 00 0,0 Va I 56,6 70 h 20 0,0 Va I 56,52 80 m 0 0,0 Va I 56,79 70 m 5 0,0 p 50 0,0 Va I 59,60 70 t 30 0,0 p 20 0,0 Va I 59,80 90 t 00 0,0 p 00 2,00 Tk D PUNARAPAUMAPOHJA 59,90 90 t 00 0,0 p 0 0,0 Va 60,29 85 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 60,49 70 t 00,00 p 50 0,0 Tk D 60,89 70 m 0 0,0 Va I 60,97 90 t 00 0,0 p 5 0,0 Lk D 0 0,0 Va I DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA 6,02 90 t 00 0,0 p 5 0,0 Lk D 0 0,0 Va I DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA 64,00 80 t 00 0,0 p 0 0,0 Va I 64,3 70 t 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 64,54 90 m 00 0,0 p 40 0,50 Tk D 65,37 90 t 00 0,0 p 5 0,0 Lk D DOLOMIITTISYDÄN DOLOMIITTISYDÄN ' 0 65,48 90 t 00 0,0 p 5 0,0 Lk D 66,07 90 m 00 0,0 p 30 0,0 Lk D 0 0,0 Va I KIVESSÄ KIINNIOLEVIA DOLOMIITTITÄYTTEISIÄ 66,3 90 m 00 0,0 p 50 0,20 Tk D 76,94 80 t 5 0,0 Hi c 5 0,0 Va I DOLOMIITTI SYDÄNOSISSA KIVESSÄ MYÖS KIINNIOLEVIA D-WONIA SYDÄNOSISSA KALSIITTI JA ILLIITTI 83,28 70 t 20 0,0 Va I 83,30 83,38 NÄYTE PUUTTUU 84,76 90 m 00 0,0 p 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSISSA 84,78 85 m 00 0,0 p 5 0,0 Va I 84,83 85 m 00 0,0 p 20 0,0 Va I 84,87 70 m 00 0,0 p 00,00 Ja K PUNARAPAUMAREUNA, YTIMESSÄ PUNARAPAUMA JA KAOLINIITTI 85,07 80 t 0 0,0 p 30 0,0 Va I 85,5 70 t 00 0,0 p 20 0,0 Lk DC 30 0,0 Va I ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA JA KV ARTSIA 85,29 70 t 00 0,0 p 20 0,20 Lk D 30 0,0 Pe I ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA 85,37 70 t 00 0,0 p 20 0,20 Lk D 30 0,0 Pe I ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA 90,38 70 m 80,00 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I 90,57 85 t 50 0,0 p 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I DOLOMIITTISYDÄN 90,78 70 t 50 0,0 p Q Ml_ Lk D 30 0,0 Va I. DOLOMI[ITI- JA ILLIITTISYDÄN

162 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 6. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 9,42 80 t 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 20 0,0 Va DOLOMIITTI- JA ILLIITTISYDÄN 9,52 9,85 70 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 00 2,00 Va RUHJEVYÖHYKE, KAPPALEIDEN PITUUS 0,5-2 cm 92,05 0 m 50 0,0 p 92,24 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Va 92,28 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Va 92,36 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va 92,40 70 t 00 0,0 p 0 0,0 Va 92,45 70 t 50 0,0 p 50 0,0 Va 92,56 70 t 50 0,0 p 50 0,0 Va 92,62 70 t 50 0,0 p 50 0,0 Va 93,63 70 t 50 0,0 p 50 0,0 Va 93,65 80 t 00 0,0 p 5 0,0 Lk D DOLOMIITTIYDIN 93,66 80 t 00 0,0 p 20 0,0 Lk D DOLOMIITTIYDIN 93,73 70 t 50 0,0 p 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va ILLIITTI- JA DOLOMIITTIYDIN 94,04 95,42 80 t 00 0,0 p 0 0,0 Va rv, KAPPALEPITUUS 0,5-7,0 cm, SUURI OSA TÄYTTEETTÖMIÄ 95,44 80 t 50 0,0 p 30 0,0 Va I... 95,75 80 t 70 0,0 Tk D KLORIITTIPOHJAINEN, DOLOMIITTI PÄÄLLÄ 0\... 95,90 98,45 80 h 00 0,0 p 20 0,0 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS -5 cm 98,53 70 t 50 0,0 p 5 0,0 Va I 99,67 99,75 70 t 20 0,0 p 20 0,0 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS MAKSIMISSAAN 2 cm 99,87 200,55 rv 5 0,0 p SYÖPYMÄONKALOITA (HALK<3 CM), VÄHÄN FEH JA KVAR-KITEITÄ 20,63 20,72 rv NÄYTE KAPPALEINA 28,08 70 t 00 0,0 p 28,9 70 t 00 0,0 p 40 0,0 Va I 28,22 70 t 00 0,0 p 40 0,0 Va I 28,26 70 t 0 0,0 p 0 0,0 Lk c 70 0,0 Va I 28,40 80 h 40 0,0 p 20 0,0 Lk c 40 0,0 Va I 28,4 80 h 40 0,0 p 20 0,0 Lk c 40 0,0 Va I 28,53 70 m 90 0,0 p 0 0,0 Va I 28,60 80 m 20 0,0 p 5 0,0 Lk c 75 0,0 Va I 29,00 70 m 50 0,0 p 50 0,0 Va 29,28 70 m 0 0,0 Lk c 40 0,0 Va I 29,52 70 m 50 0,0 p 5 0,0 Lk c 45 0,0 Va 29,55 70 m 50 0,0 p 5 0,0 Lk c 45 0,0 Va 29,96 70 m 50 0,0 p 5 0,0 Lk c 45 0,0 Va

163 Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 7. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 220,02 70 m 0 0,0 p 220,04 80 m 220,08 80 m 5 0,20 Lk c 220,22 80 m 22,8 80 m 5 0,0 Vr 22,95 75 m 5 0,0 Vr 222,92 75 m 0 0,0 p 223,85 80 t 50 0,0 p 223,86 80 t 50 0,0 p 224,35 80 t 40 0,0 p 224,75 60 t 50 0,0 p 225,08 60 t 50 0,0 p 226,09 70 t 0 0,0 p 226,0 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Lk 0 226,8 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Lk 0 226,35 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Lk 0 226,52 70 m 40 0,0 p 227,2 80 t 0 0,0 p 227,25 80 t 40 0,0 p 227,30 70 t 227,37 70 t 45 0,0 p 5 0,0 Pe c 227,47 60 t 227,48 60 t 227,49 60 t 227,75 0 m 20 0,0 Lk CO 227,76 80 m 50 0,0 p 5 0,0 Lk CO 227,98 60 m 5 0,0 p 5 0,0 Lk CO 228,05 60 m 5 0,0 p 5 0,0 Lk CO 228, 70 t 20 0,0 p 0 0,20 Lk CO 228,20 70 t 20 0,0 p 5 0,0 Lk CO 228,30 85 m 45 0,0 p 5 0,0 Lk CO 228,39 70 m 20 0,0 p 228,50 60 m 0 0,0 p 228,55 229,06 60 h 00 0,0 p 229,09 45 m s s Savimineraalit 90 0,0 Va I 95 0,0 Va I 0 0,0 Va I 5 0,0 Va I 20 0,0 Va I 50 0,0 Va I 50 0,0 Va I 30 0,0 Va I 40 0,0 Va I 40 0,0 Va I 40 0,0 Va I 20 0,0 Va I 30 0,0 Va I 50 0,0 Va I 50 0,0 Va I 60 0,0 Va I 60 0,0 Va I 60 0,0 Va I 70 0,0 Va I 50 0,0 Va I 70 0,0 Va I 70 0,0 Va I 40 0,0 Va I 50 0,0 Va I 45 0,0 Va I FLUOR KUVAUS 5 0,0 LASIMAINEN PINTA, FLUORIITTI 5 0,0 LASIMAINEN PINTA, FLUORIITTI YKSI HALKAISIJALTAAN 0,5 cm KALSIITTILAIKKU RAKOVYÖHYKE, NÄYTE MURENTUNUT N ~ 0\ N

164 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YB rakomineraalit Taulukkosivu 8. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 229,27 70 h 00 0,0 p Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 229,28 70 h 00 0,0 p 229,29 80 h 00 0,0 p 229,3 80 h 00 0,0 p 229,67 80 h 20 0,0 p 0 0,0 Lk D 229,94 70 h 40 0,0 p 5 0,0 Lk D 230,00 70 h 40 0,0 p 5 0,0 Lk D 230,9 80 h 40 0,0 p 5 0,0 Lk D 230,22 80 h 40 0,0 p 5 0,0 Lk D 236,0 90 m 40 0,0 p LASIMAINEN PINTA 236,27 90 t 40 0,0 p 236,70 236, ,0 p 236,94 70 t 00 0,0 p 20 0,0 Va I LASIMAINEN PINTA RIKKONAINEN NÄYTE, RAKOPINNOILLA ILLIITTI SYDÄNOSISSA 237,07 70 t 00 0,0 p 0,0 Va I 237,0 70 t 00 0,0 p 237,3 70 t 00 0,0 p 237,20 70 t 00 0,0 p 237,30 70 t 80 0,0 p 20 0,0 Va I... 0\ w 237,47 70 t 00 0,0 p 237,70 5 m 50 0,0 p 5 0,0 Ja K 237,85 REIÄNLOPPU

165 Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 7,35 0 m 00 0,50 Tk c Savimineraalit FLUOR KUVAUS MAHDOLLISESTI SOIJAA N 0,55 30 m 70 0,0 p PUNARAPAUMA PIILOSSA SOIJAN SEASSA 6,4 85 t 00 0,0 p 00 0,0 Ja K 6,40 45 m 00 0,0 p 25 0,0 Ja K KELTARAPAUMA, 30/0,0/K/Lk, PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ 6,75 6,95 0 rv 30 0,0 KE 00 0,0 Ja K KELTARAPAUMA PITKIN RUHJEVYÖHYKETT Ä 8,00 90 m 20 0,0 Ja K 8,25 90 m 70 0,0 p 20 0,0 Ja K 8,70 9,30 90 rv 0 0,0 p 50 0,0 Ja K RAPAKALLIOST A JÄUELLE JÄÄNEITÄ MURSKALEITA 9,65 90 m 00 0,0 p 0 0,0 Ja K 20,0 rv 80 0,50 Ja K KIVEN PLAGIOKLAASI KAOLINISOITUNUT 2,30 30 m 00 2,00 Ja K MYÖS RUSKEATA RUOSTEISTA KAOLINIITTIA 2,60 90 m 23,75 0 m 00,00 Tk c 00 0,0 Ja K 0 0,0 Ja K HARMAA JA RUSKEA KAOLINIITTI 25,80 70 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 40/0,0 26,90 20 m 20 0,0 Ja K 27,90 30 m 3,60 90 m 0 0,50 p 0 0,0 Lk CD 39,40 20 m 80 0,50 Tk c 70 0,0 Ja K KALSIITTI, DOLOMIITTI, KV ARTSI JA KLORIITTI... 0'\ ~ 40,35 80 m 00 0,0 p SYÖPYMIÄ 40,65 80 h 00 0,0 p 20 0,0 Va 40,90 70 m 00 0,0 p 33 0,0 Ja K 43,65 85 m 00 0,0 p 44,35 0 m 0 0,0 p 0 0,0 Lk c 00 0,30 Ja K MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 33/0,0 44,5 80 m 00 0,0 p 0 0,0 Si D 45,20 90 m 30 0,0 p 47,55 90 m 50 0,0 p 50 0,0 Lk D MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 50/0,0 48,94 90 m 30 0,0 p 60 0,0 Ja K ALLA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 70/0,0 49,05 90 h 30 0,0 p 5 0,50 Lk D MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 70/0,0 49,5 90 m 50 0,0 p 50,80 90 t 00 0,0 p 30 0,0 Lk c 40 0,0 Va 0 0,0 Va MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 30/0,0 5,0 85 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 25 0,0 Ja K 5,40 85 m 00 0,0 p 60 0,50 Lk D 5,80 53,00 rv 00 0,0 p 0 0,0 Lk CD 60 0,0 Va KI PUNARAPAUMAA KOKO RUHJEESSA. KAOLINIITTI, DOLOMIITTI 53,0 53,70 rv 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 30 0,0 Va KI LISÄKSI ILLIITTIÄ 54,0 40 m 00 0,0 p 50 0,0 Va

166 Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 54,95 45 m 30 0,0 p 40 0,50 Lk D 3 0,0 Va 55,00 75 m 00 0,0 p 20 0,50 Lk D 75 0,0 Va 55,5 85 m 0 0,0 p 00,00 Tk D 00 0,0 Va 55,80 90 h 0 0,0 p 20 0,50 Lk D 80 0,0 Va I 56,20 90 m 50 0,50 Tk D 0 0,0 Va I MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 0/0,0 57,50 90 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 33 0,0 Va IK LISÄKSI KAOLINIITTIA 57,70 58,80 rv 30 0,0 p 0 0,0 Lk D 00 0,0 Va KI KLORIITTIPIGMENTTI 20/0,7, LISÄKSI ILLIITTIÄ 59,25 85 m 50 0,0 p 59,70 80 h 00 0,0 p 60,05 85 h 0 0,0 p 80 0,0 Va KLORIITTIHAARNISKA 62,30 85 m 50 0,0 p 30 0,50 Lk D MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ, 33/0,0 62,80 90 m 0 0,0 Va KLORIITTIPOHJA, 80/0,0 63,3 90 m 5 0,0 p 63,46 70 m 5 0,0 p 00 2,00 Tk c KALSIITTIPOHJA, KLO RIITTI-KARBONAA TTIPIGMENTTI, 00/0,5/Tk 64,70 90 t MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 65,25 80 m 50,00 Or D 70,60 90 m 20,00 Or D 72,0 40 m 20 0,50 Lk D 0 0,0 Va MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 VIHERTÄVÄ ILLIITTI... 0\ Ul 72,20 85 m 00 0,0 p 20 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 73,5 90 t 00 0,0 p 30 0,0 Va I 73,90 90 m 00,00 p 74,30 90 m 00 0,0 p 75,55 90 m 50 0,0 p 20 0,0 Lk c 50 0,0 Va 76,30 80 h 00 0,50 p 76,35 90 m 50 0,0 p 30 0,20 Lk c 5 0,0 Lk K 5 0,0 Va I 76,50 90 h 00 0,0 p 76,90 90 m 00 0,0 p 40 0,50 Tk D 00 0,50 Va KI LISÄKSI ILLIITTIÄ 77,25 90 m 00 0,0 p 40,00 Tk D 77,60 80 m 00 0,0 p 5 0,0 Lk KI ILLIITTI, 20/0,0/Lk 78,0 80 m 30 0,0 Lk K REUNOILLA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 78,95 85 h 00 0,0 p 20 0,0 Va I 79,55 85 m MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 8,50 20 m 60 0,50 Lk D 82,45 0 m 00 0,50 Tk c 0,0 Or 84,75 0 m 00 0,30 Tk c 0,0 Or s 00 0,50 Tk K s 00 0,0 Tk K 2 0,0 RAKO NOIN 40 cm, K POHJALLA, C PÄÄLLÄ.... l

167 Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 89,60 40 m 0,0 Or 9,35 75 m 0,0 Or 92,85 0 m 80 0,0 Tk c 0,0 Or 94,40 94,80 rv 00 0,0 p Savimineraalit s 00 0,50 Tk K s s 00 0,0 Tk K 0 0,0 Va I FLUOR KUVAUS VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI, MINKÄ SEASSA MUUTAMA RIKKIKIISURAE N 96,92 70 t 20 0,0 Va I 97,00 97,0 m 20 0,0 p 3 0,0 Lk D 20 0,0 Va I NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEIDEN KOKO ALLE 3 cm 97,30 90 m 20 0,0 p 3 0,0 Lk D 0 0,0 Va I 0,45 30 m 45 0,0 Tk CD KLORIITTIPOHJA, SYDÄNOSASSA KALSIITTI (30 %) JA DOLOMIITTI (5 %) 0,83 60 m 0 0,20 Lk D 0 0,0 Va 0,92 60 m 2 0,0 Lk D 0 0,0 Va I 0,95 60 m 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I 0,97 60 m 5 0,0 Lk D 20 0,0 Va I 0,98 90 t 5 0,0 Lk D 08,33 80 t 20 0,20 Lk c,26 45 m 40 0,0 Or DC 0,0 Vr 40 0,0 Va I s 5,00 Ja K 0,0 SYÖPYMÄONKALOITA (2 cm) 3,4 60 m 50 0,20 Lk D 3,90 70 m 20 0,0 Lk D 4,22 90 m 20 0,20 Lk D 40 0,0 Va I DOLOMIITTI DOLOMIITTI SYDÄNOSISSA... 0\ 0\ 6,96 70 m 30 0,20 Ja K 7,00 70 m 8,20 70 m 20 0,0 Tk c 0,0 Or 30 0,20 Ja K s 40 0,0 Ja K SYÖPYMÄONKALOITA HALKAISIJA 3 mm, TÄ YTTEETTÖMIÄ KAKSI KALSIITTIGENERAATIOTA, VANHA ALLA ON VIHERTÄVÄ Ja 8,74 70 m 30 0,0 Tk CD 9,40 70 m 30 0,0 Tk c 20,54 70 m 50 0,0 Va c 20,66 50 m 50 0,20 Va c 25,5 70 m 50 0,20 Tk CD KALSIITTI, 20/0,0 JA DOLOMIITTI, 0/0,0 KALSIITTI, 20/0,0 JA DOLOMIITTI, 0/0,0 MUSTA KALSIITTI 27,65 70 m 2 0,0 Lk D 33,00 5 m 50 0,0 Va IK LISÄKSI HARMAA KAOLINIITTI 33,07 70 m 2 0,0 Lk D 33,20 0 m 50 0,0 Hi c 50 0,0 Va KI LISÄKSI ILLIITTIÄ, DOLOMIITTILAIKUN HALKAISIJA cm 33,35 50 m 39,30 60 m 5 0,0 Va c 42,49 65 m 30 0,0 Va c 45,47 70 m 52 0,0 Tk CD 80 0,0 Va KI 5 5,00 Pe K LISÄKSI ILLIITTIÄ KAOLINIITTIT Ä YTTEISIÄ SYÖPYMÄONKALOITA, HALKAISIJA cm KAKSI KARBONAA TTIGENERAATIOTA, KALSIITTI 50/0,0 Ja 48,00 80 m 30 0,0 Ja K

168 Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 4. Sy_v Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 48,20 48,0 Savimineraalit 2 0,0 Va Kl FLUOR 00 0,0 KUVAUS ILLIITTIÄ, 2/0,0/Ja N 48,80 5,8 85 t 00 0,0 p 5,25 60 m 50 0,0 Va Kl 40 0,0 Ja K 00 0,0 NÄYTE KAPPALEINA (PITUUS 0,5-7,0 cm), FLUORIITTI KAOLINIITIN ALLA 5,58 53,70 90 m 20 0,0 p 50 0,0 Va Kl NÄYTE KAPPALEINA (PITUUS 0,5-2,0 cm), LISÄKSI ILLIITTI 0/0,0/Ja 54,04 80 t 50 0,0 Ja K 54,07 80 t 50 0,0 Ja K 54,09 80 t 5 0,0 p 50 0,0 Ja K 50 0,0 LISÄKSI 0-SUUNTAINEN RAKO, KARHEA FLUORIITTI-KAOLINIITTISEOS 54,7 80 t 50 0,0 Ja K 54,50 45 t 5 0,0 p 20 0,0 Ja K 0 0,0 FLUORIITTI, 0/0,/0r 54,95 45 t 60 0,0 p 40 0,0 FLUORIITTI, 40/0, /0r 56,20 80 m 5 2,00 Ja K SYÖPYMÄONKALOITA (HALKAISIJA 2 cm), JOISSA KV ARTSIKITEITÄ/Or 56,90 70 m 20 0,0 Ja K 57,30 70 m 20 0,0 Ja K 57,3 70 m 20 0,0 Ja K 57,57 80 m 5 0,0 p 20 0,0 Ja K 57,80 80 t 0 0,0 p 57,82 80 t 58,25 45 h 0 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K 50 3,00 Ja K,... 0\ -...] 58,37 85 t 20 0,0 Ja K 58,44 80 t 0 0,0 p 20 0,0 Ja K 58,50 90 t 00 0,0 p 0,0 Ja K 58,56 80 t 20 0,0 p 30 0,0 Ja K 58,70 80 t 20 0,0 p 5 0,0 Ja K 58,70 60,80 h 00 0,0 p 60,80 65,55 rv 00 0,0 p 0,0 Si 65,55 7,32 t 50 0,0 Va Kl s 5 0,0 Ja K 20 0,0 Va Kl 0 5 0,0 2 0,0 RAKO VYÖHYKE, KAIKISSA FLUORIITTIA 0 %, MYLONIITTIVYÖHYKE RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5-20,0 cm NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 0,5-2,0 cm 7,32 73,00 h 00 0,0 p 73,00 80,47 h 00 0,0 p 0,0 Si 80,47 8,30 h 00 0,0 p 20 0,0 Lk D 2 0,0 Or 8,30 84,55 m 50 0,0 p 87,87 90 m 50 0,0 p 88,27 h 00 0,0 p 0 0,0 Ja K s 0 0,0 Ja K s 20 0,0 Ja K 50 0,0 Va Kl 5 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K 2 0,20 2 0, ,0 NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 2-3 cm KIVI RIKKI, KAPPALEPITUUS 2-30 cm, S-SILAUKSETT cm NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 3 cm, FLUORIITTI 2/0,2/0r ILLIITTI 0/0,0/Ja, YHDESSÄ RAOSSA cm PAKSU KAOL, SYÖPYMIÄ LISÄKSI 5-SUUNT AISIA TASAISIA RAKO JA, JOISSA PUNARAPAUMAA NÄYTE KAPPALEINA, PAKSUUS 5 cm 88,70 88,75 40 m NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS- 3 cm 89,30 80 t 20 0,0 Ja K 89,38 30 t - 20 O,Ol_l_~ --

169 Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 92,77 80 m Savimineraalit FLUOR 00 0,0 KUVAUS FLUORIITTI Or N 92,92 80 m 5 0,0 Ja K 93,00 90 m 0 0,0 Ja K 95,00 90 m 0 0,0 Ja K 95,02 90 m 0 0,0 Ja K 0 0,0 MYÖS 0-SUUNT AINEN MURROS 95,70 0 m 95,80 95,85 90 m 96,70 0 m 99,0 0 m 0 0,0 Va I 3 0,0 Va Kl 5 0,0 Va 20 0,0 5 0,0 0 0,0 0 0,0 FLUORIITTI, Or NÄYTE KAPPALEINA, FLUORIITTI Or LIITTYY 0-SUUNT. MURROKSIIN LISÄKSI ILLIITTI, 2/0,0/Ja JA FLUORIITTI Or FLUORIITTI Or 202,0 202,5 m NÄYTE 2 cm:n KAPPALEINA 205,70 5 m 206,00 5 m 0 0,0 Ja K 0 0,0 Ja K KAOLINIITTI PISTEINÄ FLUORIITIN JOUKOSSA KAOLINIITTI PISTEINÄ FLUORIITIN JOUKOSSA 209, REIÄNLOPPU... 0\ 00

170 Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 20, ,0 p 30,50 Ja K KIVI RIKKI, 0-20 RAKOA, T Ä YTTEEN PAKSUUS 0,5-3,0 mm. NÄYTE 22,2 22,03 50 m 80,00 Tk DC 22,93 70 m 0 0,0 p 20 0,50 Lk c 23,22 75 m 00 0,0 p 0 0,50 Va I 55 0,50 Va I 50 0,50 Va I 5 0,0 FLUORIITTI Vr 23,26 70 m 40 0,50 Lk D 30 0,0 Va I 23,65 30 m 80 0,50 Lk DC 24,32 70 m 20 0,0 p 0 0,30 Lk c 24,4 75 m 0 0,30 Or c 5 0,50 Ja K 40 0,50 Va 65,00 Va 24,43 75 m 30 0,50 Lk D 55 0,0 Va 24,95 75 t 70 0,0 p 30 0,30 Va 27,49 80 m 0 0,30 Lk D 27,80 85 m 40 0,0 p 30 0,0 Lk DC 27,83 90 m 60 0,0 p 25 0,0 Lk DC 28,00 85 m 80 0,0 p 0 0,30 Lk c 28, 70 m 0 0,50 Lk D 28,32 75 m 35 0,50 Lk D 28,54 70 m 30 0,50 Tk D 29,8 75 m 0 0,0 p 0 0,50 Lk c 33,05 60 m 80 0,0 Lk c 38,85 85 t 40 0,0 p 60,00 Tk c 39,2 85 m 0 0,0 p 60 0,50 Va IK 50 0,0 Va I 80 0,50 Va I SYÖPYMÄKOLOJA, KAOLINIITTI, 20/0,5/Ja, ILLIITTI, KALSIITTI KALSIITTI KESKELLÄ ~ 0\ \0 39,3 85 m 30 0,0 p 2 0,0 Lk D 39,27 85 m 5 0,0 p 5 0,30 Lk c 43,62 35 m 40 0,0 Lk c 43,93 30 m 80,00 Tk c 47,56 70 m 55 0,50 Tk c 47,6 70 m 5 0,0 p 20 0,50 Lk c 48,67 75 t 60 0,0 p 70 0,50 Va I 60 0,50 Va IK 80 0,30 Va I 70 0,50 Va I KALSIITTI REUNASSA, KAOLINIITTI, ILLIITTI, 20/0,5Na SYÖPYMIÄ 48,92 75 m 20 0,0 p 5,40 65 m 70 0,0 p 5,54 75 t 20 0,0 p 60 0,30 Va 5,80 75 t 50 0,50 p 50 0,50 Va 5,87 75 m 5 0,0 p 00 3,00 Va 5,89 80 m 0 0,0 p 80 0,50 Va 5,90 90 m 0 0,0 p 80 0,50 Va

171 Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 52,52 80 t 30 0,50 p 0 0,50 Lk D 70 0,50 Va 52,54 80 t 30,00 p 0 0,50 Lk D 70 0,50 Va 52,68 75 m 50 0,30 p 30 0,0 Va 52,86 80 t 70 0,50 p 30 0,0 Va 52,92 80 t 70 0,50 p 30 0,0 Va 53,06 35 m 60,50 Tk D 30,00 Ja K VAALEAN VIHREÄ KAOLINIITTI 56,36 80 t 60 0,0 p 80,00 Tk D 56,50 70 m 20 0,0 p 00 3,00 Va 56,57 80 t 30 0,0 p 70 0,50 Va 56,87 85 m 70 0,0 p 0 0,50 Lk D 20 0,30 Va 56,95 85 t 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 45 0,50 Va SYÖPYMIÄ 57,00 90 m 30 0,50 Lk D 57,48 85 m 00 0,0 p 90 2,00 Tk D 57,56 80 m 40 0,0 p 20,00 Lk D 40,00 Va 57,65 80 m 0 0,0 p 80,00 Tk D 30 0,0 Va I 57,87 6,67 rv 30 2,00 p 20 0,50 Lk CD 6,85 30 m 80 0,0 p 6,88 90 m 40 0,50 Lk D 30,50 Va IK KIVI RIKKI, RAKOTÄYTEPAKSUUDET; P/0,0-5,0 mm, /K/0,5-3,0 mm,... -.l 0 62,00 40 m 00 0,0 p 5 0,50 Lk D 62,2 62, ,0 p 90 2,00 Tk DC NEUÄ FEH-POHJAISTA RAKOA. D PAIKOIN 3 mm 62,53 75 m 70 0,0 p 70 0,50 Hi D DOLOMIITTI 62,68 75 m 70 0,0 p 70 0,50 Hi D 62,80 70 m 40 0,0 p 30 0,0 Hi D 63,25 25 m 70 0,0 p 60,00 Tk DC 63,55 45 m 60 0,0 p 60,00 Tk DC 0,0 Vr 64,05 45 m 30 0,0 p 20 0,50 Lk D s 0 0,50 Ja 20 0,0 Ja K K DOLOMIITTI PAIKOIN 3,0 mm PAKSU 64,40 85 t 30 0,0 p 5 0,50 Lk D 64,44 75 t 80 0,0 p 80 0,50 Tk D 64,57 70 m 00,00 p 64,62 75 m 80 0,0 p 60 0,50 Lk D 5 0,50 Ja K 64,64 70 m 70 0,0 p 40 0,50 Or DC 65,55 5 m 70,00 Tk D 67,90 60 m 30 0,30 Lk c 69,90 0 t 40 0,0 p 30 0,0 Si c 70,85 80 m 0,00 Or c 0,0 Vr s OSITTAINKIINNIOLEVA KAIRAUKSEN SUUNTAINEN RAKO

172 Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 72,87 45 m 5 0,0 p 80,00 Tk DC 73,98 25 m 20 0,0 p 90,50 Tk DC 77,25 90 t 80 0,0 p 20 0,0 Va I 77,30 77, ,50 p 30 0,50 Tk D 70,00 Va I MUUTAMIA SAMANLAISIA RAKOJA, PAIKOIN DOLOMIITTI 77,78 90 m 00 0,0 p 30 0,0 Lk c 20 0,30 Va I 78,4 90 t 00 0,0 p 30 0,30 Va I 78,24 70 m 80,50 Tk D 78,27 80 m 0 0,0 p 0 0,50 Vr D 00,50 Va I T Ä YTTEET OVAT SEKOITTUNEET KESKENÄÄN 78,70 80 m 00 0,0 p 70 0,50 Lk CD 5 0,0 Va I 78,97 85 m 80 0,0 p 30,00 Or c SYÖPYMIÄ 79,20 20 m 00 0,0 p 60,00 Lk DC 79,64 70 m 40 0,0 p 50,00 Va I 79,7 90 m 00 0,0 p 50 2,00 Or c 20 0,0 Va I SYÖPYMIÄ 79,90 90 t 85 0,0 p 50 0,50 Lk DC 79,98 85 t 00 0,0 p 50 0,50 Va I 80,37 82,0 rv 00 0,0 p 30 0,50 Lk DC 40 0,70 Va I 0-20RAKOA... 82,0 85 t 00 0,0 p 20 0,50 Lk DC 80,00 Va I -.)... 82,9 85 m 00 0,0 p 60,00 Tk DC 70,00 Va I DOLOMIITTI, ILLIITTI JA KALSIITTI 83,48 85 t 00 0,0 p 20 0,30 Va 83,67 80 m 80 0,0 p 5 0,30 Lk c 20 0,0 Va I 83,94 75 m 80 0,0 p 20 0,50 Lk D 20 0,0 Va I 84,9 75 m 80 0,0 p 40 0,50 Lk c 40 0,50 Va 84,24 75 m 00 0,0 p 55,00 Tk D 84,30 80 m 00 0,50 p 30 0,50 Va I 85,75 40 m 20 0,0 Hi c 86,60 86,77 rv 00,00 p 20,00 Or D 80,00 Va NEUÄ SAMANLAISTA RAKOA 00,32 85 t 00 0,0 p 50,50 Lk c 00,35 75 t 00 0,0 p 40,00 Lk c 00,42 85 t 70 0,0 p 30 0,50 Lk c 02,45 75 t 50 0,0 p 20 0,30 Lk c 30 0,0 Va I 02,62 80 m 40 0,0 p 50,50 Tk c 50 0,50 Va SYÖPYMIÄ 02,73 70 m 70 0,0 p 20 0,50 Lk c 70,00 Va I 04,03 80 m 00 0,0 p 40,00 Tk D 35 0,50 Va 04,20 60 m 00,50 p 5 0,50 Lk D 80,00 Va 04,23 04,75 rv 00 2,00 p 5 0,50 Tk D 30 0,50 Va I NOIN 0 FEH-POHJAISTA RAKOA (< 2,0 mm)

173 Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,37 70 m 0 0,0 p 25,00 Lk D 0,0 Or 3,5 40 m 80 0,0 p 00,00 Tk DC 7,3 60 m 00 0,50 p 40 0,50 Tk c 7,86 60 m 00,50 Tk c 9,62 65 m 00 0,50 p 50 2,00 Tk c 20,36 65 m 85 0,50 Lk c 20,77 70 m 70 0,0 p 20 0,50 Lk c 2,53 85 m 70 0,0 p 20 0,50 Lk c 0,0 Vr 2,56 85 t 80 0,0 p 29,07 85 m 80 4,00 Tk c 3,60 85 t 80 0,0 p 60 2,00 Tk D 37,09 75 m 40 0,0 p 30,00 Tk c 37,3 75 m 60 0,0 p 30 0,50 Lk c 38,98 70 m 30 0,0 p 40,00 Tk D 39,0 75 m 40,00 Tk D 39,96 75 m 20,00 Lk c 45,73 75 m 80 2,00 Tk c 50,44 55 m 5,20 -- Savimineraalit s 40 4,00 Ja K 60 0,50 Va s 80 2,00 Va FLUOR KUVAUS MAASÄLPÄ MUUTTUNUT KAOLIINIKSI, JOKA SYÖP. SYÖPYMISSÄ S SYÖPYMIÄ KV ARTSIKIDESYKERÖIT Ä TUMMUNUT RAKO REIÄNLOPPU N, ) N

174 Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 3,40 0 h 40 0,0 Va I 4,60 30 m 50 0,0 PK 5,60 0 h 0 0,0 p 0 0,0 Lk c 6,50 0 m 20 5,00 Lk c 8,5 40 m 80 0,50 Tk D 60 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K 00 0,50 Va I 20 0,50 Ja K HARMAA KAOLINIITTI 5 mm PAKSU KALSIITTIJUONI, SYÖPYMIÄ 9,60 40 h 50 0,0 Tk D 0,40 40 m 30 0,0 Ja K 2,30 90 m 30 0,0 Ja K 8,60 50 t 00 0,0 p 20 0,0 Hi D 8,85 40 t 00 0,0 p 30 0,0 Lk D 50 0,0 Va I PUNARAPAUMA ALLA, ILLIITTI KESKELLÄ JA PÄÄLLÄVIHERTÄVÄ D 9,65 30 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va I 22,5 50 m 25,80 0 m 5 0,0 Or 0 0,0 Va I s 00 0,0 Ja K 00 0,0 METRIN PITUINEN RAKO 27,30 45 h 00,00 27,80 40 m 00 0,50 p 0 0,0 Ja K 28,00 45 m 00 0,0 p 80 0,50 Tk D 28,85 45 m 00 0,0 p 29,60 45 m 00 0,0 p 0 0,0 Ja K 35 0, ,50 DOLOMIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 35/0,5/Lk PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 50/0,5/Tk... -.l VJ 30,60 40 m 00 0,0 p 25 0,0 Ja K 28 0,50 PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 28,5/0,5/Lk 3,50 40 m 40 0,0 p 60 0,50 Tk D 32,00 40 m 00 0,0 PK 0,0 Or 33,0 40 m 00 0,0 p 5 2,00 Ja K s 20 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K 00 0,0 PUNARAP AUMAN JA DOLOMIITIN PÄÄLLÄ FLUORIITTI Or HARMAA KAOLINIITTI 34,20 40 h 00 0,50 p 34,95 45 h 00 0,50 p 35,5 60 h 00 0,0 PK 40 2,00 Ja K NIUKASTI FLUORIITTIA 35,95 80 m 00 0,0 p 36,55 45 m 00 0,0 p 0,0 Or s 50 0,0 Ja K 20 0,0 PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄVAALEA KAOLINIITTI FLUORIITTI, 20/0, /0r (MIKROKITEINEN) 36,75 36,95 rv 60 0,0 p 37,35 35 m 0,0 Or 37,95 5 m 00 0,0 p 50 0,50 Ja K s 0,00 Pe K 20 0,0 Va 0 0,0 VAALEA KAOLINIITTI JA PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI RAON REUNUS RAPAUTUNUT RUSKEAKSI, FLUORIITTI Or 39,00 0 m 00 0,0 p 20 0,0 Va I 40,60 5 m 00 0,0 p 50 0,0 Va I 4,05 5 m 00 0,0 p 42,45 0 m 3 0,50 Pe c 5 0,0 Si 43,75 0 m 0 0,50 Pe c 0,0 Si s s MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI POHJALLA, 00/0,0

175 Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 44,25 0 m 0,0 Or s TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 46,40 90 m 60 0,0 p 40 0,0 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä 46,50 90 m 60 0,0 p 0,0 Or s 40 0,0 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä 47,30 40 m 40 0,0 Ja K 48,80 70 m 0 0,0 Lk c 2 0,0 Si s 50,02 90 m 5 0,0 Ja K 5,05 85 m 0 0,0 Lk c 2 0,0 Si s 52,00 45 m 20 0,0 Lk c 0,0 Or s MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 53,5 30 m 80 0,40 Tk c 0,0 Or s KALSIITTI SYDÄNOSASSA 54,40 55 m 5 0,0 Lk c 0,0 Si s TUMMA KLORIITTIREUNUS, 00/0,0 56,35 45 m 50 0,0 Tk c 59,30 45 m 50 0,0 Tk c 60,55 50 m 20 0,0 Lk c TUMMUNUT KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI PÄÄLLÄ 62,45 45 m 60 0,0 Lk c TUMMUNUT KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI PÄÄLLÄ 65,50 90 m 0 0,0 Lk D 60 0,0 Va I TUMMA KLORIITTIPIGMENTTIPOHJA, 80/0,0 65,53 85 m 0 0,0 Lk D 70 0,0 Va I TUMMA KLORIITTIPIGMENTTIPOHJA, 60/0,0 65,63 90 m 60 0,40 Ja KI HARMAA KAOLINIITTI JA ILLIITTI, 30/0,/Pe -...]..J:::.. 66,60 90 m 00 0,0 Tk D 5 0,0 Ja K 66,80 90 m 80 0,20 Tk D 0 0,0 Va TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 5/0,0 67,60 5 m 35 0,50 Tk D 30 0,0 Ja KI TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 0/0,0 50 cm PITKIN KAIRAOSTA 68,35 90 m 25 0,50 Lk CD 5 0,0 Ja K RUSKEA KAOLINIITTI, TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 00/0,0 70,00 90 m 20 0,0 Lk c 70,55 90 m 5 0,0 p 30 0,0 Lk D 5 0,0 Ja K KLORIITTI, 30/0,/Ja 7,35 35 m 00 0,70 Tk D 7,65 90 m 0 0,0 Va IK KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä 7,90 90 m 00 0,0 p 20 0,0 Va IK KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä 74,25 0 m 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va 74,70 0 t 75,47 80 t 20 0,0 Lk D 20 0,0 Va 75,48 80 t 40 0,0 p 0 0,0 Va 75,92 70 t 40 0,0 p 0 0,0 Va 75,96 70 t 20 0,0 Va 77, 90 t 50 0,0 Va 77,8 80 t 40 0,0 p 00 5,00 Tk D 0,0 Vr s 40 0,0 Va I REUNALLA PUNARAPAUMA, KV ARTSI, KLORIITTI, ILLIITTI JA D 77,88 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c 40 0,0 Va

176 Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 77,96 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c 78,00 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c 78,07 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c 78,0 80 t 40 0,0 p 5 0,0 Lk c Savimineraalit 40 0,0 Va I 40 0,0 Va I 40 0,0 Va I 40 0,0 Va FLUOR KUVAUS N 78,50 80 t 40 0,0 Lk D 20 0,0 Va 78,7 80 t 20 0,0 p 00 4,00 Ja KI RAON REUNALLA PUNARAPAUMA JA ILLIITTI 78,72 80 t 50 0,0 p 50,00 Va I 78,95 85 t 0 0,0 Lk D 70 0,0 Va I 78,96 85 t 0 0,0 Lk D 70 0,0 Va I 78,99 80 m 30 0,0 p 70 0,0 Va I 79,8 80 m 30 0,0 p 70 0,0 Va I 79,9 80 m 30 0,0 p 70 0,0 Va I 79,38 80 m 50 0,0 Va I 79,4 80 t 50 0,20 Tk D 50 0,0 Va I 80,4 80 m 0 0,20 Lk D 90 0,0 Va I 80,30 80 m 0 0,20 Lk D 80,38 60 m 0 0,20 Lk D 80,50 70 m 40 0,20 Lk D 90 0,0 Va I 90 0,0 Va I 60 0,0 Va I --' -..J Ul. 82,00 80 m 5 0,0 Lk D 95 0,0 Va I 82,0 80 m 50 0,0 p 30 0,0 Lk D 84,36 70 t 30 0,0 p 20 0,0 Lk c 84,38 70 t 30 0,0 p 20 0,0 Lk c 84,58 80 m 00 0,0 p 30 0,0 Lk D 20 0,0 Va I 20 0,0 Va I 20 0,0 Va I 00 5,00 Ja K DOLOMIITTISYDÄN 84,78 85,00 rv 25 0,0 Va IK NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS cm, KAOLINIITTI, 25/0,0/Ja 85,23 70 m 5 0,0 p 80,00 Va IK LISÄKSI KAOLINIITTI, 0/0,/Ja 85,33 70 m 30 0,0 Lk D 30 0,0 Va I 85,50 0 m 00,00 Tk DC KALSIITTI 0% JA DOLOMIITTI 90% 87,98 70 m 5 0,0 p 20 0,0 Va 88,00 70 m 5 0,0 p 20 0,0 Va I 88,0 70 m 5 0,0 p 20 0,0 Va IK KAOLINIITTI < % 89,72 80 t 00,00 p 90,33 90 t 30 0,0 Lk D 90,50 70 m 20 0,0 p 00,00 Tk c 90,60 80 m 2 0,0 p 90 2,00 Tk c 90,64 80 m 2 0,0 p 90 2,00 Tk c 5 0,0 Ja K KALSIITTIJUONI JA T Ä YTTEETTÖMIÄ SYÖPYMÄONKALOIT A, HALK. cm 0 KAIRATULLA PINNALLA SYÖPYMÄONKALOIT A, JOISSA FEH 0 KAIRATULLA PINNALLA SYÖPYMÄONKALOITA, JOISSA FEH

177 Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 90,70 80 m 95 0,0 Tk c 5 90,76 80 m 5 0,0 Ja K 90,77 80 m 90 0,20 Tk DC 5 90,87 80 m 20 0,0 Va 9,00 9,5 m 20 0,0 Va NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS -3 cm 9,30 80 m 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va I 9,42 80 m 20 0,0 p 9,43 80 m 40 0,0 Va 9,60 92,30 rv 00,00 p 70 0,0 Va IK KAPPALEPITUUS 0,5-8,0 cm, LISÄKSI KAOLINIITTI/Pe HALKAISIJA cm 92,75 90 t 50 0,0 p 0 0,0 Ja K 92,80 90 t 00 0,0 p 96,39 90 m 40 0,0 p 30 0,0 Lk c 0 0,0 Va 96,64 80 m 80 0,0 p 5 0,0 Lk c 0 0,0 Va I 96,67 80 m 80 0,0 p 5 0,0 Lk c 0 0,0 Va 96,69 80 m 80 0,0 p 5 0,0 Lk c 0 0,0 Va I 96,74 80 m 80 0,0 p 5 0,0 Lk c 0 0,0 Va I ~ 96,76 80 m 90 0,0 p 5 0,0 Lk c 0 0,0 Va I -...] 0\ 96,89 80 m 90 0,0 p 5 0,0 Lk c 96,97 80 m 90 0,0 p 0 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 2/0,0/Ja 97,05 90 t 5 0,0 p 0 0,0 Va 97,06 90 t 5 0,0 p 0 0,0 Va I 97,3 90 m 50 0,0 p 50 0,0 Ja K 97,4 90 m 0 0,0 p 90 0,0 Ja K 97,53 85 t 95 0,0 p 5 0,0 Lk D 97,87 70 m 0,0 Or s RIKKIKIISUKITEEN HALKAISIJA mm 0,45 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Va I 0,46 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Va I 0,53 80 t 50 0,0 p 50 0,50 Tk CD 0,68 80 t 30 0,0 p 40 0,0 Lk CD 30 0,0 Ja K 0,70 80 t 95 0,0 p 2 0,0 Lk c 0,77 80 t 00 0,0 p 02,30 80 m 50 0,0 p 20 0,0 Lk D 30 0,0 Va I 02,37 80 t 50 0,0 Tk c 0,0 Or s 50 0,0 Va I ILLIITTI, KV ARTSI JA KALIMAASÄLPÄ 02,4 70 m 0 0,0 Ja K 02,54 50 m 0 0,0 Lk D 0 0,0 Ja K

178 : Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 02,62 70 m 0 0,0 p 5 0,0 Ja Kl ILLIITTI, 5/0,0Na 02,75 80 m 0 0,0 Lk D 20 0,0 Ja Kl ILLIITTI, 20/0,0Na 02,77 80 m 50 0,50 Tk c 20 0,0 Va I 02,87 70 m 90 0,0 p 0 0,0 Lk c 02,90 85 m 90 0,0 p 0 0,0 Lk c 03,2 85 m 90 0,0 p 0 0,0 Lk c 04,07 80 m 90,00 p 04,8 80 m 90,00 p 04,30 04, ,0 p 5 0,0 Lk c 0,0 Or s 5 0,0 Ja Kl NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS,0-6,0 cm. NÄYTE 04,40 m 08,20 70 m 00 0,0 Tk c MUSTA KALSIITTI 09,00 30 m 00 0,0 Va c 3,53 90 m 0 0,0 p 0 0,0 Va 3,54 90 m 0 0,0 Lk D 3,55 90 m 00 0,0 Tk c 6,20 30 m 30 0,20 Or c KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTI 9,40 5 t 5 0,20 Or c KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTI, KITEIDEN HALKAISIJA 3 mm 9,75 5 t 50 0,0 Tk D 28,70 5 t 70 0,50 Tk c 00 0,0 Va I KALSIITTISYDÄN 29,20 0 m 00 0,0 Tk c 33,73 80 t 50 0,0 p 50 0,0 Va I 34,34 80 t 50 0,0 p 50 0,0 Va 34,40 80 t 50 0,0 p 0,0 Lk c 50 0,0 Va I 34,92 70 m 50 0,0 p 20 0,0 Lk D 35,8 70 m 80 0,0 p 5 0,0 Lk c KIVESSÄ KALSIITTIJUONIVERKOSTO, KOLME 2 mm PAKSUA JUONTA 35,37 40,45 rv 50 0,0 p 5,00 Lk c 50 0,0 Va I KAPPALEPITUUS -22 cm. P JA -POHJA, C-SYDÄN 42,7 70 m 5 0,0 p 95 0,0 Va 44,24 70 m 00 0,50 p 44,75 80 m 40 0,0 p 60 0,0 Va 45,24 80 m 90 0,0 p 45,75 80 m 90 0,0 p 5 0,0 Or c KALSIITTIKITEIDEN HALKAISIJA 5 mm 46,80 80 m 50 0,0 p 50 0,0 Va I 46,92 90 t 00 0,0 p 50 0,0 Va I 47,88 48,4 NÄYTE PUUTTUU 48,88 70 m 00 0,0 Va 49,0 70 m 0 0,0 p 60 0,0 Va I l -..l

179 Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y9 rakomineraalit Taulukkosivu 6. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 49,23 70 m 20 0,0 p Savimineraalit FLUOR KUVAUS 80 0,0 Va N 49,28 70 m 20 0,0 p 80 0,0 Va 50,65 -- REIÄNLOPPU --- -,... -.J 00

180 Liite 0. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N,00 2,08 3,63 80 m 20 0,30 Lk c 3,95 25 m 90,00 Tk c 5,35 45 m 20 0,50 Lk c 6,30 5 m 70 0,50 Lk c 0,0 Vr s KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKOJA 8,56 85 t 30 0,50 Ja D 9,0 50 m 5 0,0 p 30 0,30 Hi c 9,27 85 m 25 0,0 p 2,95 5 m 30 0,50 Lk c 35 0,50 Pe KI 70,00 Ja K DOLOMIITTI JA KV ARTSI ILLIITTI, 30/0,5N a 3,30 30 m 70,00 Tk D 7,78 30 m 40,00 Ja c 30,00 Ja K 00,50 Ja K KAOLINIITTI JA KALSIITTI SEKAISIN 9,42 9,85 KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, EI T Ä YTTEIT Ä 22,20 70 m 70 0,50 Tk DC 23,4 70 m 60 0,0 Va I 23,97 70 m 00 0,0 p 20 0,0 Pe I 24,25 70 t 00 0,0 p 24,57 75 m 24,62 75 m 20 0,0 Pe I 80 0,50 Ja KI 80 0,50 Ja KI ILLIITTI, 40/0,5N a ILLIITTI, 40/0,5N a... -.] \0 25,23 5 t 00 0,0 p 20 0,50 Va I 25,47 65 t 80 0,0 p 60 0,50 Tk D 80 0,50 Va IK KAOLINIITTI, 40/0,5/Ja 25,98 80 m 40 0,50 Ja K KALIMAASÄLP Ä RAP AUTUNUT KAOLIINIKSI 26,30 75 t 90 0,50 Tk D 60 0,50 Pe I 27,53 35 m 40,00 Tk D 50,00 FLUORIITTI Or 27,53 27,75 KIVIRIKKI 30,02 90 m 40 0,30 Tk D 32,45 85 m 5 0,0 Hi c 40 0,50 Ja K 32,70 30 m 60,00 Tk DC 36,22 50 m 5 0,30 Hi c FLUORIITTI Or, SYÖPYMIÄ 37,5 85 m 70 0,0 p 0 0,30 Lk D 37,25 50 m 70 0,0 p 20 0,0 Hi c 37,30 65 m 80 0,0 p 0 0,0 Hi c KLORIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ 37,64 70 m 37,84 20 m 80 0,30 Hi c 38,28 55 t 40 0,0 p 50,00 Tk c 0,0 Or s 0 0,30 Va I OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO 38,49 70 m 40 0,30 p 40 0,50 Tk D 40 0,50 Va I

181 Liite 0. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 43,25 70 t 40,00 Lk c 44,3 35 m 20 0,0 Lk c 44,4 75 m 80,50 Tk DC 47,60 00,00 Tk c 50,74 0 m 80 2,00 Tk D Savimineraalit 20,00 Ja K FLUOR KUVAUS KIVI RIKKIVÄLILLÄ 47,30-49,40 m N 52,0 80 m 59,5 35 m 50,50 Tk c 20 0,50 Ja K 40,00 Ja K HARMAANVIHREÄ KAOLINIITTI 59,33 60 m 59,85 40 m 00 0,50 Tk c 62,95 25 m 70 0,50 Lk c 66,6 67, ,0 p 0 0,50 Lk D 35 0,50 Ja K 50,00 Va KIVI RIKKI, NOIN 0 RAKOA 68,7 70 m 50 0,0 p 70 0,50 Lk DC 72,40 75 m 50 0,0 p 40 0,20 Va IK KAOLINIITTI, 0/0,2/Ja 77,50 78, ,50 p 20 0,50 Lk D 79,02 0h 0 0,0 p 20 0,50 Lk c 79,40 35 h 00 0,0 p 40 0,30 Lk c 80,30 20 m 00 0,0 p 80,90 70 h 00 2,00 p 20,00 Va IK 00 0,0 Ja K KIVI RIKKI, 0-20 RAKOA, TÄYTEPAKSUUDET; P/0,-,5 mm, HIEMAN RUSKEA, RUOSTEINEN SAVI ,40 75 m 00,00 p 0 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 5/0,/Ja 83,00 70 m 00 0,0 p 30 0,05 Tk D 83,30 83,40 rv 0 0,50 Lk c 84,0 84,50 rv 00 0,0 p 0 0,0 Lk c 85,0 30 m 00 0,0 p 40 0,50 Lk D 86,50 0 m 00,00 Tk c 2 0,0 Si 88,97 80 m 33 0,0 p 50 0,20 Tk c 89,90 80 m 00 3,00 p 90,05 80 m 5 0,0 Lk c 90,20 70 m 25 0,0 p 30 0,0 Hi c 9,00 80 m 60 0,0 Tk D s 80 0,0 Ja KI 00 0,0 Ja K 20 0,50 Ja K 20 0,0 Ja K 70 0,0 Ja KI ILLIITTI, 30/0, N a VALKOINEN JA VIHERTÄVÄKAOLINIITTI MOLYBDEENIHOHDERAKEITA DOLOMIITTI, KAOLINIITTI JA ILLIITTI, 20/0,/Ja 9,20 9,45 rv 00 0,0 Ja K 9,80 70 m 00 0,0 p 70 0,0 Tk D 99,70 70 m 00 0,0 p 0 0,20 Lk D 99,85 75 t 00 0,0 p 0,0 Or 00,20 60 m 00 0,0 p 30 0,0 Lk c 0,0 0,30 rv 00 0,0 p 5 0,0 Lk c 20 0,0 Va s 00 0,50 Va 40 0,0 Va 40 0,0 Ja KI ILLIITTI, 0/0,0Na

182 Liite 0. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 0,65 80 m 00 0,0 p 5 0,0 Lk D 0 0,0 Va 03,30 85 t 00 0,50 p 00 0,0 Ja K RUSKEA KAOLINIITTI 03,70 80 m 00 2,00 p 04,90 80 m 00 0,0 p 30 0,0 Lk D 09,80 80 m 00 0,0 p 50 0,0 Ja K 2,50 20 m 40 0,0 p 25 0,20 Lk c 23,20 30 m 2 0,20 Lk c 0,0 Or s KALSIITTIJUONI ON KULUNUT LÄHES POIS 23,55 30 m 20 0,50 Lk D 30 0,50 Ja K 24,25 0 m 70 0,0 Hi c 27,60 0 m 80,50 Tk c 5 0,30 Vr MK PAIKOIN MUUTAMA MOLYBDEENIHOHDELÄISKÄ, NÄYTE 27,52 m 29,70 5 m 80,50 Tk c 0,0 Vr s 32,52 75 t 65 0,30 p 20 0,50 Tk D 33,00 80 t 80 0,0 p 33,04 75 m 80 0,0 p 5 0,50 Lk c OSITTAIN TAIPUNUT RAKO 33,09 33,6 75 t 65 0,0 p 25 0,50 Lk c USEITA SAMANLAISIA RAKO JA 43,05 35 t 40 0,0 p 0 0,50 Tk c,... 45,82 70 t 00 0,0 p 30 0,0 Va 00,... 45,82 46,85 00,00 p 0 0,50 Lk c KIVI RIKKI, NOIN 0 SAMANLAISTA RAKOA 47,05 65 m 00 0,0 p 20 0,50 Lk c 20 0,50 Va 47,35 30 m 00 0,0 p 70,50 Tk c 47,60 49, ,50 p 20 2,00 Lk DC 20 2,00 Va IK KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA. NÄYTE 47,77 m; DOLOMIITTI, ILLIITTI 49,65 50,7 KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA, EI T Ä YTTEIT Ä 5,04 75 t 80 0,50 Tk c 55,60 70 m 40 0,50 Tk c 30 0,0 Va 55,68 75 t 40 0,0 p 30 0,0 Va 56,63 75 m 80,00 Tk c 57,89 65 m 40 0,0 p 40 0,50 Lk c 20 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 0/0,0/Ja 58,0 60,35 40,00 p 40,00 Lk c 0 0,50 Va KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA 60,35 REIÄNLOPPU

183 Liite. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut,20 45 m 6,25 0 t 20 0,0 Hi c 6,25 50 m 0 0,0 Hi c 6,40 50 t 0 0,0 Hi c 6,47 50 t 0 0,0 Hi c 9,35 50 m 9,50 50 m 0 0,0 Lk c 20,83 50 m 2,0 2,25 0 0,0 Lk c 2,90 40 m 50 0,0 Hi c 25,73 40 m 70 0,0 Hi c 26,00 40 m 00 0,0 Tk CD 26,03 40 m 00 0,0 Tk CD 28,08 50 m 80 0,0 Hi c 28,80 70 m 29,80 30 m 50 0,0 Tk c 30,50 30 m 0 0,0 Or c 3,0 20 m 0 0,0 Or c 35,37 20 m 0 0,0 Or c 36,20 60 m 0 0,0 Lk c,00 Or 37,80 45 m 50 0,0 Hi c 39,50 45 m 60 0,0 Hi c 42,95 40 m 0 0,0 Or c 0,0 Or 43,40 20 m 20 0,0 Hi c 0,0 Or 44,44 20 m 0 0,0 Hi c 44,80 20 m 50 0,0 Tk CD 45,70 20 m 50 0,0 Tk CD 45,85 60 m 20 0,50 Lk c 46,67 45 m 0,00 Pe c 0,0 Or 46,78 50 t 5 0,50 Lk c 47,0 50 m 48,42 70 m 50 2,00 Or c 48,58 70 m 30 0,0 Hi c 48,77 60 m 30,00 Or DC 48,87 48,95 m Savimineraalit 5 0,0 Ja K 20 0,0 Va 20 0,0 Va 20 0,0 Va 20 0,0 Va 30 0,0 Va 5 0,0 Va 00,00 Tk I MK 2 0,0 Ja K 0 0,0 Va I s MK 5 0,0 Va I 0 0,0 Va I 5 0,0 Ja K 5 0,0 Ja K s 0 0,0 Va IK 0,0 Ja K 00 0,0 Ja K 00 0,0 Va I 20 0,0 Ja K 0 0, ,0 Ja K FLUOR KUVAUS ILLIITTI, 5/0,0Na KLORIITTIPOHJA, KALSIITTI PÄÄLLÄ NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 0,5-2,0 cm SYÖPYMIÄ (T Ä YTTEETTÖMIÄ), JOIDEN HALKAISIJA 3 mm KLORIITTIPINTA ON KALSIITTIPINNAN PÄÄLLÄ 90,00 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm 40 0,0 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm 40 0,0 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm 20 0,0 FLUORIITTI Or, PARI <2 mm KOKOISTA MOLYBDEENIHOHDERAETTA 00 0,20 FLUORIITTI Or, KALSIITTIRAKEIDEN HALKAISIJA 4 mm MOLYBDEENIHOHDELÄISKÄT HALKAISIJALTAAN 2 mm KAOLINIITTI, 5/0,0/Ja 20 0,0 FLUORIITTI Or SYDÄNOSISSA C-LAIKKUJA. S:N YHT. MOLYB.HOHDETTA <0, mm ILLIITTI POHJALLA, KALSIITTI SYDÄNOSASSA 00 0,0 KLORIITTIPOHJA, KESKELLÄ FLUORIITTI, 00/0,/0r, PÄÄLLÄ D+C RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5-5,0 cm, RAOT YLEENSÄ TYHJIÄ N N

184 . Liite. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 49,85 30 m 40 0,0 Lk c 50,60 30 m 50 0,0 Tk D 5,03 70 m 70 0,0 Hi c 5,35 70 m 20 0,0 Va c 5,4 70 m 80 0,0 Va c 53,00 30 h 00 3,00 Tk DC 0,0 Vr 54,0 5 t 20 0,0 Lk c 54,30 60 t 20 0,0 Lk D 55,50 45 m 50 0,0 Tk DC 55,72 45 m 50 0,20 Tk DC 55,89 45 m 50 0,20 Tk DC 55,92 45 m 50 0,20 Tk DC 56,30 30 m 50 3,00 Tk DC 59,00 30 m 00 0,0 Tk D 60,05 40 m 50 0,0 Tk DC s Savimineraalit FLUOR 60 0,0 Va 00 0,0 Va 50 0,0 Va 50 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K 5 0,0 5 0,0 Ja K 5 0,0 0 0,0 Ja KI 5 0,0 Ja K 5 0,0 00 0,0 5 0,0 Ja K 00 0,0 KUVAUS ILLIITTI POHJALLA, DOLOMIITTI PÄÄLLÄ KLORIITTIHIERTO, KARBONAA TIT RAKOJUONlSSA FLUORIITTI Or FLUORIITTI Or ILLIITTI, 5/0,0Na FLUORIITTI Or POHJALLA FLUORIITTI Or, DOLOMIITTISYDÄN POHJALLA FLUORIITTI, 00/0,/0r N 60,75 45 _m REIÄNLOPPU --" 00 VJ

185 Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y22 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 6,80 20 t 00 2,00 SYÖPYMÄONKALOITA, HALKAISIJA 5 mm, FLUORIITTI Or 20,00 a SYVYYDELLE 20,00 m AVOIMET RAOT MUSTAN KLORIITIN V ÄRJÄÄMIÄ 25,20 30 m 50 3,00 Tk D 0,0 Or s 20 0,50 DOLOMIITTI, LISÄKSI FLUORIITTIA Or 26,90 90 m 00 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 29,55 90 m 00 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 3,00 80 m 00 0,0 Va I VIHERTÄVÄ ILLIITTI 3,00 37,00 a 37,00 80 m 40 0,0 Hi c 00 0,0 Va I 00 0,0 Va I 37,00 m ASTIAVOIMET RAOT ILLIITTIPIGMENTIN REUNUST AMIA 37,65 80 m 0 0,0 Ja K 37,80 80 m 0 0,0 p 4,30 0 t 00 0,0 p 40 0,0 Lk c 42,25 90 m 00 0,0 p 20 0,0 Lk c 43,60 30 m 20 0,0 p 50 0,0 Lk D 50 0,0 Va I 20 0,50 FLUORIITTI Or ILLIITTI-DOLOMIITTISEOS 44,00 30 m 00 0,0 p 50 0,50 Lk D 44,0 44,20 rv 0 0,0 Lk D 0 0,0 Va I 0 0,50 HIEMAN FLUORIITTIA Or 44,40 0 m 00 0,0 p 0 0,0 Lk D 47,60 90 m 55,25 90 m 40 0,0 Va I 70 0,0 Va I 00 0,0 Va I ILLIITTI-DOLOMIITTISEOS, ::>. 60,75 30 m 70 0,0 Hi CD 30 0,0 FLUORIITTI-DOLOMIITTISEOS, 00/0,5!Tk 77,20 0 m 30 0,50 Tk CD 2 0,0 Si 82,65 90 m 50 0,0 p s 5 0,30 Ja K KALSIITTI JA DOLOMIITTI 83,00 90 m 50 0,50 p 84,5 90 m 20 0,0 p VIHERTÄVÄ MUSKOVIITTI, 80/0,0, TYYPILLINEN KAIKILLE RAOILLE 85,0 90 m 00 0,0 p 86,80 90 m 00 0,0 Va I KIVI RAP AUTUNUT ILLIITIKSI SYVÄLTÄ 93,25 40 m 00 0,0 Va I ILLIITTI JA SOIJA 95,0 40 m 40 0,50 p 5 0,0 Va I VIHERTÄVÄ-HARMAA ILLIITTI 95,55 35 m 33 0,0 Lk D 97,05 80 m 20 0,0 Hi D 30 0,0 Va I 97,35 99,00 rv 00 0,0 p 0 0,0 Hi D 50 0,0 Va I 00,00 00,35 rv 00 0,0 p 02,20 90 m 00 0,0 p 03,60 80 m 00 0,0 p 5 0,50 Lk c 05,20 06,20 rv 00 0,0 p 4 0,0 Ja K 09,30 REIÄNLOPPU L -

186 Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y23 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N,70 3,0 a 3,89 35 m 60 0,50 Lk c KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, T Ä YTTEETTÖMIÄ 3,40 5 m 40,00 Tk c 0,0 Vr 8,59 80 m 30 0,30 Hi c s 90,00 Ja K RAKO OSIN KIINNI, VIHREÄ K, C JA MOL YBDEENIHOHDE 9,93 80 m 25,90 65 m 70,00 Tk c 27,50 90 m 20 0,80 Lk c 30,8 80 m 0 0,50 Lk c 50 0,30 Va IK KAOLINIITTI, 20/0,3/Ja 3,00 5 m OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO 32,37 85 a 63,43 45 m 35,00 Lk c 3 0,0 Or 63,92 64,84 rv 40 0,0 p 0 0,0 Lk c 86,52 80 m 40 0,30 Hi c s 60 0,0 Va IK TUMMUNUTAVORAKO KIVI RIKKI, RAOISSA PAIKOIN PUNARAPAUMA, KALSIITTI, ILLIITTI 86,85 88,84 rv KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, T Ä YTTEETTÖMIÄ 89,00 80 m 40 0,0 p 89,25 89,37 rv 40 0,0 p 40 0,50 Lk c 89,83 30 m 70,00 Tk D 3 0,20 Or 90,05 25 m 65,50 Tk D 90,3 90,37 rv 0 0,0 p 40,00 Lk D 0,0 Or 9,4 60 m 60 0,50 Lk c 92,20 75 m 40 0,50 Lk c 93,3 75 m 40 0,50 Lk c 93,95 70 m 35 0,30 Lk c 95,45 98,2 rv 40 0,0 p 80,00 Tk D 0,0 Or 0 0,30 Va s 20 0,0 Va s 30 0,80 Ja K s 25 0,0 Va IK USEITA RAKOMURROKSIA, JOISSA PUNARAPAUMAPOHJA DOLOMIITTI, ILLIITTI JA KAOLINIITTI, 0/0,/Ja KIVIRIKKI KIVI RIKKI, PAIKOIN ILLIITTI, SKII, KAOLINIITTI, 0/0,/Ja D!---" 00 Vl 98,2 99,3 rv 5 0,0 p 40,50 Lk DC 02,45 30 m 80,50 Tk c 0 0,0 Va KIVI RIKKI, RAOISSA PAIKOIN ILLIITTIÄ JA PUNARAPAUMAA 02,50 REIÄNLOPPU

187 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,00 4,40 rv 80,00 Tk c 5,00 m 80,00 Tk c 5,00 0,40 rv 80,00 Tk CD 3,57 40 m 55 0,50 Lk c 4,20 0 m 0 0,30 p 20 0,50 Lk D 5,24 40 m 30 0,50 p 20 0,50 Tk c 6,20 0 m 00 0,50 p 60 0,50 Tk c 8,63 40 t 25 0,30 Lk c 9,00 40 m 90,50 Tk DC 20,00 5 m 70,00 Tk c 22,60 5 m 40 2,00 Tk DC 24,0 5 t 00 0,0 p 24,26 5 m 0 0,0 p 40 0,50 Lk D 24,85 30 m 40,00 Lk D 25,30 25 m 40 0,0 p 20 0,50 Lk DC 25,64 40 m 30 0,30 Hi c 26,63 35 m 20 0,0 p 27,37 25 m 0 0,0 p 80 0,50 Lk c 0 0,0 Lk 27,43 60 t 80 0,50 Tk DC 27,87 40 m 0 0,0 p 40 0,50 Lk D 0,0 Or 28,57 60 h 60 0,50 Tk D 28,75 5 m 5 0,0 p 85,00 Tk c 29,27 34,20 rv 00 2,00 p 0,00 Lk c 34,45 35 m 20 0,0 p 80,00 Tk c 35,92 20 m 00 0,50 p s Savimineraalit 50 0,50 Va IK 20 0,0 Va 60 0,50 Va 20,00 Ja K 35 0,50 Va 40 0,50 Va I FLUOR 00 0, ,0 40 0,0 Va I 30 0,0 00,00 Va s 30 0,50 Va I 30 0,0 Va I 5 0,0 Va IK KUVAUS KIVI RIKKI, KYMMENIÄ RAKOJA KIVI RIKKI, T Ä YTTEENÄ KALSIITTIA JA PAIKOIN DOLOMIITTIA KAOLINIITTI, 0/0,5/Ja, DOLOMIITTI, ILLIITTI, KVARTSI MUUTAMIA SAMANTYYPPISIÄ RAKOJA YMPÄRILLÄ KIVIRIKKI VIHREÄ KAOLINIITTI FLUORIITTI Or POHJALLA OSITTAINKIINNIOLEVA RAKO FLUORIITTI Or, RAOSSA MYÖS HIEMAN SYÖPYMIÄ FLUORIITTI Or DOLOMIITTI POHJALLA RAOISSA PUNARAPAUMAA, JOSSA SYÖPYMIÄ JA PAIKOIN C PÄÄLLÄ N -" 00 0\ 37,00 38,00 m 00 0,0 p 37,88 39,35 m 80 0,0 p 60 0,50 Tk c 40,77 5 m 80 0,50 p 60 2,00 Tk DC USEITA OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKOJA KIVI RIKKI, RAOISSA PUNARAP AUMAA JA KALSIITTIA 4,70 65 m 40 0,0 p 4,8 65 m 40 0,0 p 42,60 80 m 40 0,0 p 42,74 80 m 40 0,0 p 42,80 5 m 00 0,50 p 20,00 Lk DC 43,5 35 m 45 0,50 Lk c 44,60 0 m 00 0,0 p 80,00 Tk c OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO YMPÄRILLÄ SAMANLAISIA OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKOJA

188 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 49,00 5,00 rv 80 0,0 p 50 2,50 Tk c Savimineraalit 20 0,50 Va FLUOR KUVAUS USEITA RAKOJA, JOISSA PUNARAPAUMA POHJALLA, PAIKOIN ILLIITTIÄ N 5,00 53,00 53,0 5 m 00 0,0 p 00,50 Tk c 50 0,50 Va M SUURIN OSA NÄYTTEESTÄ PUUTTUU YKSITTÄISIÄ MOLYBDEENIHOHDERAKEITA 53,30 55,0 0 54,60 5 m 0 0,30 Lk c 55,35 57, m 50 0,30 Lk c NÄYTETTÄ PUUTTUUPALJON RIKKONAINEN KIVI, OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKO JA 59,03 50 m 00 0,0 p OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO 59,7 65 m 40 0,0 p 6,05 35 m 80,00 Tk c 63,60 25 m 00 0,30 p 0 0,0 Hi c 67,20 5 h 80 0,0 p 35 0,50 Lk c 7,87 40 m 20 0,50 Lk D 30 0,30 Va 20 0,0 Va 70 0,50 Va M SYÖPYMIÄ, MONTMORILLONIITTI, DOLOMIITTI JA MUSKOVIITTI 72,93 30 m 73,93 40 m 00,00 Tk c 74,89 60 m 00 0,50 Tk c 75,70 5 m 00 0,0 p 20 0,0 Hi c 76,45 5 m 80 0,0 p 76,73 45 m 55 0,50 Tk c 76,93 80 m 60 0,0 p 30 0,50 Lk c 78,02 75 h 20 0,0 p 60,00 Tk c 80,70 5 m 60 0,50 Lk c 8,00 5 m 80,00 Tk c 82,35 5 m 00 0,30 p 25 0,50 Lk c 83,40 70 m 40 0,0 p 25 0,0 Lk c 83,50 86, ,0 p 30 0,50 Lk c 87,43 5 m 00 0,30 p 40,00 Lk c 88,0 50 m 00 0,0 p 25 0,0 Lk c 20 0,0 Va 0 0,0 Va 20 0,0 Va 30 0,0 Va 20 0,0 Va 50,00 Va SOIJAA OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO YMPÄRILLÄ MUUTAMA SAMANLAINEN RAKO RAOT OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAISIA RAOT OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAISIA KIVI RIKKI, KYMMENIÄ RAKOJA, NÄYTETTÄ PUUTTUU, PAIKOIN SYÖP } 88,65 55 t 89,75 20 m 00 0,0 p 40 0,0 Lk c 90,2 35 t 00 0,0 p 40 0,50 Lk c 90,83 20 m 00 0,0 p 20 0,50 Hi c 90,85 93, ,00 p 20 0,50 Hi c 97,84 80 t 00 0,0 p 00,00 Tk c 98,80 99, ,0 p 40 0,0 Lk c 80 0,30 Va 30 0,30 Va 25 0,0 Va 5 0,0 Va 0 0,0 Va KIVI RIKKI, USEITA P-RAKOJA. KALSIITTI JA ILLIITTI PÄÄLLÄ SEITSEMÄN SAMANLAISTA RAKOA 99,60 80 m 00 0,0 p

189 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 99,70 30 m 70 0,0 p Savimineraalit 30 0,0 Va I FLUOR KUVAUS N 99,75 30 m 70 0,0 p 30 0,0 Va I 99,80 80 m 95 0,0 p 5 0,0 Va I 99,85 80 t 5 0,0 p 50 0,0 Va I 00,00 80 t 5 0,0 p 00,55 30 t 5 0,0 Va c 0 0,0 Or 00,68 80 t 50 0,0 p s 50 0,0 Va I 00,78 80 t 20 0,0 p 00,92 80 t 5 0,0 Va 05,82 30 m 5 0,0 Lk DC 2,35 45 t 50 0,0 Va I 2,53 45 m 20 0,0 Va I ILLIITTI SYDÄNOSASSA 4,57 60 a 7,92 20,48 t 50 0,0 p 5 0,0 Ja K PINNALTAAN TUMMA AVORAKO NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS,0-5,0 cm 26,87 80 a 30,5 85 t 5 0,0 Lk c 30,6 85 t 5 0,0 Lk c 3,42 30 m 0 0,0 Hi c 0,0 Or 3,70 25 m 40 0,0 Hi c 0,0 Or s s 0 0,0 Va I 00 0,0 00 0,0 PINNALTAAN TUMMA AVORAKO POHJALLA FLUORIITTIA, 00/0,/0r POHJALLA FLUORIITTIA, 00/0,/0r KALSIITTI JA ILLIITTI PÄÄLLÄ ,70 80 m 32,85 45 m 20 0,0 Hi c 36,0 5 t 20 0,0 Hi c 0,00 Lk MK 40 0,0 Va I 20 0,0 20 0,0 FLUORIITTI Or FLUORIITTI Or POHJALLA MUUTAMA MOL YBDEENIHOHDELAIKKU, JOIDEN HALKAISIJA mm 37,05 37,45 NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS,0-0,0 cm 37,80 37,90 47,70 80 m 20 0,0 Va c 20 0,0 Va I NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS,0-0,0 cm ILLIITTI SYDÄNOSASSA 47,82 80 m 0 0,0 Va I 48,28 70 m 5,20 70 m 0 0,0 Va c 0 0,0 Va I 0 0,0 Va I 53,07 70 m 5 0,0 Va I 53,5 80 m 50 0,0 p 53,30 90 m 0 0,0 p 53,35 75 m 50 0,0 p 54,0 90 t 90 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I 54,8 90 t 90 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I 54,20 90 t 90 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I -----

190 Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 54,24 90 t 90 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I 54,42 90 t 90 0,0 p 5 0,0 Lk D 5 0,0 Va I 54,95 90 a PINNALT AAN TUMMUNUT 55,53 85 m 0 0,0 Va I 55,90 56,80 m 57,00 70 m 0,0 Va c 58,49 85 t 20 0,0 Va c 20 0,0 Va I RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS 0,5-9,0 cm 59,80 90 t 0 0,0 Va I 20 0,0 ALLA FLUORIITTIA Or 63,02 85 t 20 0,0 Ja K SINERTÄ V Ä RAPAUMA, KAOLINIITTIA 63,9 80 t 20 0,0 Va I 64,33 64,40 NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA 65,5 75 t 30 0,0 Ja KM SININEN RAPAUMA, K., MUSK. JA MONTMORILLONIITTI, 0/0,0/Sp 65,36 85 t 20 0,0 Ja KM SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 0/0,0/Sp 65,47 90 t 30 0,0 Ja KM SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 5/0,0/Sp 66,20 5 t 20 0,0 Ja KM SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 0/0,0/Sp 68,38 68,55 74,28 80 t 74,40 70 t 50 0,0 p 0 0,0 Ja K 50 0,0 Ja K RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA \0 74,45 80 t 74,63 80 t 0 0,0 p 0 0,0 Pe c 50 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K 77,20 85 t 50 0,0 p 0 0,0 Ja K 77,40 80 t 50 0,0 p 20 0,0 Ja K 99,50 200,00 0 m 50,00 Or CD NÄYTE KAPPALEINA, PINNOILLA D, 5/0,0/Lk, MOLYBDEENIHOHDE 200,00 REIÄNLOPPU

191 Liite 5. Kairausnäytteen HH-YT rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N,70 30 m 00 0,0 p 30 0,0 Va,65 80 m 80 2,00 Or D 3,80 40 m 50 0,0 Tk c 4,40 90 m 30 0,0 Tk c 20 2,00 Va 0 0,0 Va 50 0,50 POHJALLA FLUORIITTI Or, PÄÄLLÄ D JA 4,85 85 m 33 0,50 Tk D 6,70 90 m 00 0,0 p 2,40 5 m 20 0,0 Lk c 33,00 Ja K 25,73 50 m 80,00 Tk D 20,00 Va 26,00 90 m 50,00 Tk D 29,30 90 m 30,00 Lk c 33,0 40 m 0,00 Lk c 33,80 90 m 00,00 Tk c 34,05 85 m 20 2,50 Pe c 34,40 50 m 00,50 Tk c 36,72 65 m 60 0,0 Hi c 20 0,0 Va 30 0,0 Ja K 30 2,00 Pe K 50 0,0 Ja K HARMAA K PÄÄLLÄ, 70/0,0/Ja 36,78 45 m 00,00 Tk D 37,35 90 m 00 0,0 Hi c 37,40 40 m 00 0,0 p 50 0,0 Tk c 42,50 90 m 00,00 Tk c... \0 0 42,80 20 m 00 0,0 p 45,30 50 m 0 0,0 Lk D 46,70 50 m 00 0,50 Tk D 49,30 90 m 30 0,0 Lk c 5,75 80 m 30 0,50 p 30 0,0 Lk c 52,25 90 m 00 0,50 Tk c 52,55 90 m 30 0,50 Lk c 52,57 90 m 00 0,0 p 30 0,50 Lk c 70 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K 0 0,0 Ja K 0 0,0 Ja K 50 0,0 KAOLINIITTI, KALSIITTI, KV ARTSI, FLUORIITTI Or. VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 53,35 70 m 00 0,0 Ja K HARMAA KAOLINIITTI 54,05 20 h 00 0,50 p 0 0,0 Lk D 54,40 70 m 00 0,0 p 00 0,50 Tk c 55,4 45 m 33 0,0 Tk c 00 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K HARMAA KAOLINIITTI VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI 55,50 40 m 30 0,0 Ja K 55,60 55,63 rv 00 5,00 p 20 0,0 Lk D 20 0,0 Ja K HARMAA KAOLINIITTI 57,00 40 m 00 0,0 p 33 0,50 Lk D PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ DOLOMIITTI 59,00 60,45 rv 00 0,0 p 30 0,50 Lk DC 20 0,0 Ja KI ILLIITTI, 0/0,0Na

192 Liite 5. Kairausnäytteen HH-YT rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 6,0 62,00 rv 00 0,0 p 30 0,50 Lk DC 5 0,0 Va YKSITTÄISET RAOT MURROKSIA JA HIERTOPINTOJA 63,0 90 m 00 0,50 Tk c 63,45 40 m 0,0 Or s 00 0,0 Va 64,30 40 m 0 0,0 Lk c 64,70 0 h 00 0,50 p 65,50 65,60 rv 5 0,0 Va 66,5 5 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk D 67,95 85 m 60 0,0 p 68,25 85 m 30 0,0 p 68,65 73,50 rv 30 0,0 p 20 0,50 Lk D 20 0,0 Va HIERTOPINTAISIA RAKOJA, KV ARTSI, DOLOMIITTI JA ILLIITTI 75,30 90 m 20 0,0 p 20 0,0 Lk D 0 0,0 Va 77,60 90 m 00 0,0 Tk c 79,00 40 m 00 5,00 Tk c 0,0 Vr s 0,0 Va 00 0,0 FLUORIITTI Tk 79,20 40 m 30 0,0 p 00 0,0 Tk c 80,2 45 t 8,60 40 m 90 0,0 p 30 0,50 Lk c... 82,90 25 m 30 0,50 p 00 0,0 Va \ ,60 50 h 00 0,50 p 30 0,0 Lk c 0,0 Or s 50 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 25/0,/Ja 84,35 0 m 20 0,50 p 35 0,0 Lk c 50 0,0 Va 85,30 40 m 00 0,50 p 20 0,50 Lk D 40 0,50 Va DOLOMIITTI JA ILLIITTI 86,30 40 m 00,50 p 30 0,50 Ja KI ILLIITTI, 0/0,5N a 87,20 40 m 00,00 p 30 0,50 Lk DC 30 0,0 Va KV ARTSI, DOLOMIITTI, KALSIITTI JA ILLIITTI 88,75 89,0 rv 00 0,0 p 20 0,50 Lk D 30 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 0/0,/Ja 89,50 30 m 00 0,0 p 70 0,0 Va 89,60 40 m 00 0,0 p 60 0,0 Va 9,00 90 m 80 0,0 Hi c 9,65 60 m 00 0,50 p 92,00 25 m 00 0,50 p 30 0,50 Lk c 0,0 Or s 92,60 40 m 00 0,0 p 92,90 85 m 30 0,0 Ja K 93,65 35 m 50 0,0 p KLORIITTIHAARNISKAN REUNALLA 94,70 45 m 00 0,50 p 0 0,0 Lk c 95,65 30 t 00,00 p 96,40 40 m 00 0,50 p 40 0,0 Va 97,35 40 m 00 0,50 p 0 0,50 Lk c 40 0,0 Va L -

193 Liite 5. Kairausnäytteen HH-YT rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 97,85 30 m 00 0,50 p Savimineraalit 50 0,0 Va I FLUOR KUVAUS N 98,45 45 m 00 0,50 p 0 0,0 Va I 99,20 20 m 00 0,50 p 40 0,0 Va I 00,20 20 m 00 0,0 p 0 0,50 Lk CD 0,00 40 m 00 0,0 p 50 0,50 Lk c 02,25 25 m 00,00 p 50 0,0 Va IK 33 0,0 Va I KAOLINIITTI, 0/0,/Ja 03,70 0 m 00 0,30 p 20 0,0 Va I 04,70 0 m 20 0,0 p 5 0,0 Lk D 05,90 0 m 50 0,0 p 06,5 40 m 40 0,50 Lk c 07,50 0 h 5 0,0 Lk c 09,45 0 m 00 0,0 p 0 0,0 Ja KI 5 0,0 Ja K ILLIITTI, 5/0,Na 0,00 80 m 00 0,0 p 60 0,0 Tk D 2,85 40 m 0 0,0 Hi c MURROSPINNANPÄÄLLÄ KALSIITTIA 4,55 REIÄNLOPPU ~ \0 N

194 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,00,90 rv 00 0,0 p 20 0,0 Hi c 2,90 5 m 40 0,30 p 50,00 Tk DC Savimineraalit 20 0,50 Ja KI 40 0,70 Va I FLUOR KUVAUS KIVI RIKKI; SAVISEOKSESSA ILLIITTI, 0/0,5Na N 3,25 75 m 00,00 Tk D 3,45 20 m 00,50 p 3,97 65 m 80 0,0 p 40 0,50 Lk c 4,80 60 m 20 0,50 Lk D 20 0,50 Va I 40 0,50 Pe KI KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, ILLIITTI, 0/0,5N aja KV ARTSI 4,87 65 m 00,00 Tk DC 4,90 45 m 60 0,50 Ja KI ILLIITTI, 20/0,5N a 5,02 80 m 30,00 Lk DC 5,6 65 m 20 0,0 p 70 0,50 Tk D 5,45 20 m 00 2,50 p 6,47 50 m 60 0,0 p 5 0,50 Lk c 7,70 65 t 80 0,0 p 40 0,50 Tk D 7,85 70 m 70 0,50 Tk c 0 0,30 Va I 40 0,50 Va I 8,00 70 m 60 0,0 p 9,38 70 m 00 0,0 p 0,05 70 m 00 0,0 p 0,05,58 t 00 0,0 p 20 0,50 Lk D USEITA SAMANLAISIA RAKOJA, JOISSA PAIKOIN DOLOMIITTIA --" \0 w,87 70 t 00 0,30 p 3,25 0 h 00 0,30 p 20 0,30 Lk D 30 0,30 Va I OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN 4,06 60 m 35,00 Lk D 20 0,30 Va I 4,63 50 m 00 0,0 p 30 0,30 Va I 5,85 0 t 00 0,0 p 5 0,30 Lk D 20 0,0 Va I 6,45 7,20 rv 00 0,0 p 20 0,0 Lk DC KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA 7,38 35 h 5 0,0 Lk D 7,60 25 m 7,83 80 m 5 0,0 p 50 0,50 Tk c 8,68 55 m 20 0,0 Hi c 8,78 70 m 70 0,50 Tk c 9,00 70 m 35 0,30 Lk c 9,25 75 t 60 0,0 p 30 0,50 Tk D 3 0,0 Or 60,00 Ja K 35 0,30 Va I s 25 0,30 Ja K VIHREÄ JA VALKOINEN KALSIITTI PUNARAPAUMAPOHJA, DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI 9,37 22,48 rv 60 2,50 p 30 0,50 Tk D 25 0,30 Ja K KIVI RIKKI, RAOISSA PUNARAPAUMAPOHJA, PAIKOIN DOLOMIITTIA Kl 23,95 35 m 80 0,0 p 80,50 Or D 24,08 40 m 50 0,0 p 60 0,30 Lk c 26,89 70 t 20 0,0 p 70 0,50 Tk D OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO

195 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 27,85 70 m 80 0,70 Tk CD 28,54 50 t 5 0,0 p 80 0,50 Lk c 28,82 50 t 50 0,0 p 40 0,50 Lk D 29,07 55 m 00 0,0 p 80,00 Tk CD 30,60 50 t 80,00 Tk D 3,35 80 m 80,00 Tk D 36,46 25 m 00,50 Tk D 38,30 40 m 70,00 Or D 3 0,0 Or 45,20 5 m 45,46 40 m 20 0,0 Hi c 46,25 40 m 20 0,0 Hi c 46,60 40 t 50 0,0 Hi c 46,80 0 m 46,90 0 m 47,49 70 m 30 0,0 Lk c 47,60 80 m 20 0,0 Lk c 48,92 40 m 0 0,20 Lk c 49,00 40 m 0,0 Si 53,82 20 m 50 0,0 Va c 0,0 Vr 56,60 30 m 30 0,0 Lk c 0,0 Vr 58,73 70 t 20 0,0 Hi c 58,80 20 m 0 0,50 Lk c 62,83 70 m 62,85 70 t 20 0,20 Ja c 62,90 70 t 63,85 30 t 20,00 Lk c 0,0 Or 68,80 80 m 2,00 Or c 70,30 85 m 20,50 Or D 7,0 85 m 0,0 Or 73,27 80 t 00 2,00 Or c 73,95 45 m 76,40 80 m 40 0,0 p 80 0,50 Tk c 77,80 80 m 40,00 Tk c 84,35 85 m 00 4,00 Tk c 93,5 70 m 60 0,50 Tk c s Savimineraalit 20 0,0 Va 20 0,0 Va 5 0,0 Va 5 0,0 Va 30 0,0 Ja IK 70 0,0 Va s s s 50 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K s 30 0,0 Ja K 00 0,0 Ja KI 80 0,50 Ja K 20 0,0 Ja K s 30 0,0 Va 30 0,0 Va 40 0,0 Va 20 0,0 Ja K FLUOR KUVAUS 25 0,30 FLUORIITTI, 25/0,3/Lk KAOLINIITTI, 0/0,0/Ja KALSIITTI SYDÄNOSISSA RIKKIKIISUSILAUKSEN HALKAISIJA mm KALSIITIN PÄÄLLÄ YKSI HALKAISIJALTAAN 0, mm RIKKIKIISURAE ILLIITTI, 50/0,0Na KALSIITTI JA KAOLINIITTI YHDESSÄ MOL YBDEENIHOHDERAE HALKAISIJALTAAN mm 00 0,0 FLUORIITTI, 00/0, /0r 00 0,0 FLUORIITTI, 00/0, /0r, DOLOMIITTIKITEIT Ä FLUORIITIN PÄÄLLÄ 00 0,50 KALSIITTIRAKOJUONI 2 mm PAKSU, FLUORIITTIA 00/0,5/0r 50 0,50 FLUORIITTI, 50/0,5/0r N,... \0 ~

196 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 96,50 85 m 30,00 Lk CD 99,60 70 m 90 0,0 Tk c 99,80 70 m 0 0,0 Lk c 0,65 70 m 20 0,0 Hi c 0,0 Lk s 35,00 Lk K 40,00 Lk K KALSIITTI, KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI 08,86 70 m 20 0,0 Va 09,05 70 m,9 60 m 0 0,0 Hi c 20 0,0 Va,78 45 m 6,67 50 m 50 0,0 Va c 2 0,0 Va ILLIITTI SYDÄNOSASSA 9,85 60 m 50 0,0 Ja KI ILLIITTI, 20/0,0Na 22,38 70 m 30 0,0 Ja K 22,42 50 m 00 0,0 Va 22,49 70 m 00 0,0 Ja KI ILLIITTI, 50/0,0Na 23,30 70 m 70 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 20/0,0/Ja 25,25 30 m 50 0,0 Va 26,47 70 m 26,53 70 m 27,86 60 m 20 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K 50 0,0 Va,... \0 VI 30,5 80 m 70 0,20 Ja K 3,68 70 m 3,94 60 m 50,00 Ja c 00 0,0 Va IK 50 0,0 Ja K KAOLINIITTI, 50/0,0/Ja KAOLINIITTI-KALSIITTISEOS 32,07 70 m 33,92 65 m 50 0,0 Hi c 00 0,0 Ja K 00 0,0 Va KALSIITTI SYDÄNOSASSA 34,5 70 m 50 0,0 Ja KI ILLIITTI, 30/0,0Na 34,30 70 m 00 0,0 Ja KI ILLIITTI, 30/0,0Na 35,49 60 m 36,22 30 m 5 0,0 Va c 20 0,0 Ja K KALSIITTI SYDÄNOSASSA 36,25 70 m 60 0,0 Ja K 38,37 70 m 00 0,0 Va 38,38 70 m 39,78 70 m 00 0,20 Tk c 00 0,0 Va 39,88 60 t 40,5 2m 23 0,20 Lk c 0,0 Si s 50 0,0 Ja K SYDÄNOSASSA KAHDEN GENERAA TION KALSIITTIA 40,65 40 m 40 0,0 Ja KI ILLIITTI, 20/0,0Na 40,77 80 m ,0 Ja KI ILLIITTI, 0/0,QINa

197 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 40,92 80 m 0 0,0 Va c 42,34 70 m 00 0,0 Tk D 42,38 70 m 0,00 Or c Savimineraalit 70 0,0 Va I FLUOR KUVAUS 00 0,20 FLUORIITTI, 00/0,2/0r, KALSIITTI SYDÄNOSISSA PÄÄLLÄ N 46,35 70 m 46,45 70 m 5,00 Pe c 20 0,0 Ja K 70 0,0 Ja K 46,47 30 m 00 0,0 Va IK ALLA ILLIITTI JA PÄÄLLÄ KAOLINIITTI, 0/0,5/Ja 47,47 60 m 48,00 5 h 0 0,0 Or 48,50 0 m 50 0,0 Hi c 0 0,0 Pe 48,70 45 m 49,05 49,65 0 h 0 0,0 Va c 57,80 80 m 70 0,20 Tk c 70 0,0 Va IK s 30 0,0 Ja K s 55 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 50/0,/Ja KLORIITTIPOHJAN PÄÄLLÄ KAOLINIITTIA, RIKKIKIISURAE YKSI RIKKIKIISUPESÄKE, HALKAISIJA 4 mm KAOLINIITTI, 5/0,0/Ja SYDÄNOSISSA KALSIITTI KOKO MATKAN 60,48 70 m 50 0,0 Va I 60,52 70 m 50 0,0 Va I 60,54 80 m 60,65 80 m 5 0,0 Lk c 60,82 60 m 0 0,0 Lk D 64,85 5 m 20 0,20 Or c 66,97 80 m 0 0,0 Hi c 00 0,0 Va I 80 0,0 Va I 85 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 5/0,0/Ja KLORIITTIPOHJAN PÄÄLLÄ KALSIITTI,... \0 0\ 68,82 80 m 50 0,0 Ja K 68,94 80 m 50 0,0 Ja K 20 0,0 FLUORIITTI, 20/0,/0r ALLA 69,03 80 t 70 0,0 Ja K 69, 80 t 74,43 80 m 00 0,50 Tk c 70 0,0 Ja K 77,50 90 m 20 0,0 Va I 77,54 80 m 30 0,0 Va I 30 0,0 FLUORIITTI, 30/0, /0r 82,7 80 m 50 0,0 Va I 82,22 80 m 50 0,0 Va 82,28 80 m 5 0,0 Va I 84, 80 m 90 0,0 Ja K ILLIITTI, 20/0,0Na 84,2 80 t 70 0,0 Va 84,3 80 t 84,4 80 t 84,30 70 t 00 0,50 Pe c 84,33 70 t 5 0,50 Pe c 00 0,0 Va IK 00 0,0 Va IK 50 0,0 Va 50 0,0 Va I KAOLINIITTI, 50/0,0/Ja KAOLINIITTI, 50/0,0/Ja ILLIITTI SYDÄNOSASSA ILLIITTI SYDÄNOSASSA

198 Liite 6. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 89,73 80 t 50 0,0 Hi c Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 93,40 70 m 98,05 70 m 0 0,0 Hi c 0 0,0 Va 98,75 70 a PINNALTAAN TUMMA 99,02 70 a PINNALTAAN TUMMA 99,2 70 a 0 0,0 Va PINNALTAAN TUMMA 99,52 80 a 200,40 75 m 2 0,0 Pe c 20,02 70 m 0 0,0 Hi c 203,29 85 m 00,00 Tk c 203,38 90 m 5 0,0 Hi c 20 0,0 Va PINNALTAAN TUMMA ILLIITTI ALLA JA KALSIITTI PÄÄLLÄ 206,40 80 m 50 0,0 FLUORIITTI, 50/0, /0r 206,49 80 m 20 0,0 Va 30 0,0 FLUORIITTI Or 206,58 70 m 40 0,0 Va 206,65 70 m 0 0,0 Va 207,3 90 m 207,4 70 m 207,25 70 m 50 0,0 Va 50 0,0 Va 00 0,0 Va --' \0...] 207,30 75 m 0 0,0 Ja K 207,54 90 m 0 0,0 Va 207,80 90 m 40 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 20/0,0/Ja 208,20 70 m 5 0,0 Ja K 208,82 80 m 30 0,0 Ja K 208,86 80 m 70 0,0 Ja K 208,95 70 m 209,25 80 m 0,0 Lk c 209,37 90 m 5 0,0 Hi c 30 0,0 Ja K 00 0,0 70 0,0 0 0,0 FLUORIITTI, 00/0, /0r FLUORIITTI, 70/0,/0r, SYÖPYMIÄ HALKAISIJALTAAN cm FLUORIITTI, 0/0, /Hi 2,78 70 m 0 0,0 FLUORIITTI, 0/0,/0r 22,42 80 m 0 0,0 Lk D 5 0,0 Va 0 0,0 DOLOMIITTIRAKOJUONI, FLUORIITTI, 0/0, /0r 25,73 60 m 0 0,0 FLUORIITTI, 0/0,/0r 27,68 80 m 20 0,0 Ja K 0 0,0 FLUORIITTI, 0/0,/0r, SYÖPYMÄONKALOIDEN HALKAISIJA,5 cm 27,80 80 m 27,84 45 m 50 2,00 Lk c 0,0 Vr 50 0,0 Ja K s 30 0,0 Ja K 20 0,0 PLAGIOKLAASIKEHÄ T MUUTTUNEET KAOLINIITIKSI PLAGIOKLAASIKEHÄ T MUUTTUNEET KAOLINIITIKSI 220,20 REIÄNLOPPU

199 Liite 7. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut,0 45 m 30 0,20 Lk D 0 0,0 Vr 2,90 70 m 40 0,50 Lk c 6,85 80 m 40 0,50 Or c 8,70 90 t 00 0,50 Lk c,45 40 m 50 0,50 Lk c,60 35 m 60 0,0 Lk c Savimineraalit s 5 0,0 Ja K 20 0,0 Va FLUOR KUVAUS DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI N 2,05 30 m 30 0,50 Lk D 4,47 70 m 80 0,50 Tk c 5,25 70 m 5,00 Or c 6,45 30 m 00 0,50 Tk c 8,0 70 m 20 0,50 Lk c 8,85 60 m 80 0,50 Tk c 22,35 40 m 60 0,0 Tk c 23,80 40 m 50 0,0 Tk c 26,00 40 m 50 0,0 Hi c 27,95 45 t 00 0,0 p 30 0,0 Hi c 28, ,0 p 28,70 75 m 70 0,50 Lk D 32,05 80 m 00 0,50 Tk c 33,50 50 m 90 0,50 Tk c 40,00 40 m 00,00 Tk D 0 0,0 Va 0 0,0 Va 40 0,50 Va 50 0,50 Va TÄSTÄ ALKAAESIINTYÄ PUNARAPAUMAA JA VAALEANVIHREÄÄ SAVEP... \0 00 4,80 50 m 00 0,50 Tk D 40,00 Pe ILLIITTI PÄÄLLÄ 42,50 60 m 00 0,20 Tk D 42,35 40 m 5 0,50 Lk D 42,50 40 m 20 0,0 Hi c 42,60 50 m 5 0,50 Lk D 20,00 Pe 00,00 Pe 42,63 75 m 30 0,50 Lk D 43,30 25 m 30 0,0 Hi c 00 0,50 Va 5 0,0 Pe 44,87 30 m 00 0,50 Tk DC DOLOMIITIN JOUKOSSA HIUKAN KALSIITTIA 47,0 35 m 5,00 Pe D 47,35 40 m 20 0,50 Lk c 47,70 75 m 0,00 Pe D 20 0,0 Pe 49,5 45 h 49,55 40 m 00,00 Tk c 49,60 75 m ,50 Lk D - 30,00 Pe 00 0,50 Tk RAON VASTASIVULLA ILLIITTIÄ

200 Liite 7. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 49,70 75 m 30,00 Lk D 52,50 40 m 00,00 Tk c 55,63 45 m 00 2,00 Tk c 5,00 Pe 00 0,50 Tk ILLIITTI RAON VASTASIVULLA 56,60 30 m 00 0,0 Va 58,4 30 m 30 0,20 Pe D 59,80 30 m 00 0,0 Va c 59,8 30 m 00 0,0 Va c 66,5 30 m 80 0,50 Va c 66,50 20 m 20 0,0 Va c 70,62 60 m 20 0,20 Va c 72,85 35 m 20 0,0 Va c 73,80 35 m 20 0,0 Va c 74,00 35 t 0 0,0 Lk c 75,95 35 m 20 0,0 Pe c 77,32 35 m 5 0,0 Hi c 77,70 80 m 0 0,0 Or c 78,22 50 t 5 0,0 Lk c 79,70 45 m 50 0,0 Tk c 40 0,0 Va 0,0 Ja K 0,0 Ja K 0 0,0 00 0,0 00 0,0 SYDÄNOSASSA KALSIITTI SYDÄNOSASSA KALSIITTI FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA --' \.0 \.0 80,80 30 m 30 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 8,55 35 m 50 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 82,20 60 m 82,46 30 t 70 0,20 Va c 0 0,0 Pe K 0 0,0 00 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA, PÄÄLLÄ KALSIITTI 82,48 30 t 55 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 5/0,0/Ja 82,53 30 t 0,0 p 0 0,0 Lk D 20 0,0 Va I 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 83,0 30 t 70 0,0 Pe K 0 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 83,40 30 t 83,59 45 m 0,0 Lk c 83,90 45 t 50 0,0 Va c 83,92 60 m 5 0,0 Lk c 83,94 60 m 5 0,0 Lk c 84,72 45 m 5 0,0 Hi c 20 0,0 Pe K 20 0,0 Va I 30 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K 0 0,0 0 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA 84,98 45 m 60 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 20/0,0/Ja 86,30 45 t 90 0,0 Va IK KAOLINIITTI, 30/0,0/Ja 86,55 45 t 50 0,0 Ja K 87,00 45 m 20 0,0 Ja K 00 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEIN POHJALLA

201 Liite 7. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 87,55 88,30 20 t 0 0,0 Pe c 89,20 45 t 89,82 50 t 20 0,0 Or c 90,80 45 m 0 0,0 Lk D 9,52 45 m 92,23 45 m 5 0,0 Hi D 92,50 45 t 92,70 45 t 92,7 45 t 93,60 45 t 95,63 30 m 95,73 45 m 96,35 45 m 96,80 75 m 5 0,0 Pe D 96,90 45 m 97,00 45 m 98,00 45 m 98,06 45 m 98,2 45 m 98,65 45 m 50 0,0 Hi c 99,56 45 t 00,23 45 m 40 0,50 Hi CD 0,0 30 m 0,2 45 m 00 2,00 Tk c 0,97 45 m 5 0,0 Hi c 0,50 Vr 02,89 45 t 60 0,0 Hi c 05,36 45 t 50,00 Lk c 05,5 45 m 70 0,0 Hi c 07,3 30 m 50 0,0 p 5 0,0 Or c 07,57 45 m 40 0,0 Hi c 07,73 30 m 00 0,50 Tk c 0,00 Savimineraalit FLUOR KUVAUS NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 3-5 cm 5 0,0 Ja K KAOLINIITTI JA KALSIITTI YHDESSÄ 20 0,0 Ja K 00 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA, K PÄÄLLÄ 00 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA 00 0,0 FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA 0 0,0 Ja K 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,50 Ja K 60 0,0 Ja KI ILLIITTI, 0/0,0Na ESIINTYY KAOLINIITIN ALLA 5 0,0 Pe K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 5 0,0 Pe K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 0 0,0 Ja K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,0 Ja K 00 0,0 Ja K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 0 0,0 Ja K 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 5 0,20 Pe K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 5 0,20 Pe K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 40 0,20 Pe K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,0 Tk K 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,0 Tk I 5 0,0 Ja K 70 0,0 KALSIITTIRAKOJUONI, FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEIN s 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 30 0,0 Va I 70 0,0 POHJALLA OMAMUOTOISIA FLUORIITTIRAKEITA, I C:N PÄÄLLÄ 00 0,0 Va I ILLIITTI ON KALSIITIN PÄÄLLÄ 50 0,0 Va I PUNARAPAUMA JA ILLIITTI POHJALLA 70 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA JA PÄÄLLÄ KALSIITT 00 0,0 Va I KALSIITTIRAKOJUONI, ILLIITTIPOHJA REIÄNLOPPU N -'--- N 0

202 - Liite 8. Kairausnäytteen HH-LPVA rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,67 5 t 00,00 Tk c 0,0 Vr,7 60 m 80 0,50 Ja c 2,58 55 m 00,00 Tk c 4,63 80 m 25 0,0 p 5,82 75 m 25 0,0 p 6,93 50 m 00 0,50 Lk c 7,25 5 m 80,00 Tk DC 8,20 8,85 m 70 0,70 Lk CD 9,27 5 m 80 0,50 Ja c 3 0,0 Or 9,60 0 m 00,00 Tk c 2,74 45 m 70 0,50 Lk c 2,94 65 m 80 0,70 Lk c 3,06 75 m 55 0,50 Lk c 3,7 80 m 20 0,30 Lk c 3,34 70 m 20 0,0 p 40 0,50 Tk D 3,47 55 m 60 0,50 Lk c 3,56 55 m 45 0,50 Lk c 4,53 55 m 80 0,50 Lk c 4,67 0 m 80 0,50 Lk c 2 0,0 Or 5, 70 m 20 0,30 Ja c 2 0,0 Or 5,2 70 m 40 0,80 Tk D 2 0,0 Or 5,30 75 m 5 0,0 Or 5,37 75 m 20,50 Lk DC 5,47 80 m 80 0,50 Ja D 2 0,0 Or 5,92 85 m 80,00 Tk D 5,95 5 m 80 0,0 p 20 0,50 Lk c 6,35 8,20 0 0,0 p 50 0,50 Tk DC 0,0 Or 8,43 55 m 5 0,0 Or 8,66 45 t 00,50 Tk DC 9,42 50 m 40,50 Tk DC 9,60 -~ s s s s 55 0,50 Ja s 55 0,50 Ja s 80,00 Ja s s s Savimineraalit 80 0,50 Ja K 80 0,50 Pe K 35,00 Ja 80 0,50 Ja 0 0,0 Ja 90,00 Ja 0 0,30 Ja K K K K K K K K FLUOR KUVAUS REIÄNLOPPU N N 0 ~

203 ~. Liite 9. Kairausnäytteen HH-LPVA2 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,05 45 m 40,00 Ja c 0,5 30 t 00,00 Tk c 0,80 45 m 5 0,50 Lk c,03 50 m 20 0,50 Lk c Savimineraalit FLUOR KUVAUS N,23 35 m 20 0,50 Lk 0,73 35 m 0,0 Or,85 80,00 Tk c 4,93 35 m 60 0,0 p 30 0,30 Lk c 5,58 40 m 60,00 Tk c 5,63 30 m 00 **** Tk CO 6,2 35 m 50 0,30 Lk c 6,64 30 m 5 0,0 p 80 0,50 Tk c 6,85 30 m 60 0,50 Lk c 7,00 45 m 20 0,0 p 70 0,50 Tk CO 00 4,00 Va KJ s 50 0,50 Ja KJ 0 0,0 Va KAOLINIITTI-ILLIITTISEOS YHTEENSÄ 00%, OOLOMIITTI 7,53 45 m 60,00 Ja KJ VIHREÄ ILLIITTI 7,65 40 m 7,87 40 m 50 0,50 Lk c 8,30 40 m 8,67 40 t 5 0,50 Lk c 2 0,0 Or s 80,00 Va 80,00 Ja K KIVI HUOKOISTA JA RAKKULAISTA N 0 N 8,70 40 m 60,00 Ja K 8,92 35 m 9,40,20 rv 20 0,0 p 0,0 Or,53 45 m 40 0,0 p 2,47 45 m 35 0,50 Lk c 30 0,50 Ja K s 50 0,50 Ja KJ 40 0,50 Va KIVI RIKKI, PAIKOIN PUNARAPAUMATÄPLIÄ JA ILLITTIÄ 3,57 35 m 4,30 30 t 0,0 Lk s 80,00 Ja K 4,82 30 m 0 0,0 p 80 2,00 Tk 0 4,97 30 m 00 4,00 Va VIHREÄ ILLIITTI 5,08 30 m 5 0,0 p 40,00 Lk 0 5,70 REIÄNLOPPU - ~

204 Liite 20. Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,00, ,50 Lk c Savimineraalit 7 0,0 Ja KI FLUOR KUVAUS KIVI RIKKI, ILLIITTIÄ, 2/0, N A N 2,45 5 m 60 0,0 Ja K 3,63 35 m 80 0,50 p 20,00 Lk D 3,90 45 m 40 0,0 p 4,43 60 m 45 0,70 Lk c 4,90 50 m 70 0,0 p 5,5 0 m 00 0,0 p 40 0,50 Tk c 5,62 45 m 80 0,0 p 25 0,50 Tk D 40,00 Va 35 0,30 Ja K 5 0,0 Ja K 30 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K VIHREÄ SA VIMURO ILLIITTIÄ 6,04 35 m 80,00 p 25 0,50 Tk D 20 0,0 Ja K 6,65 30 t 20 0,0 p 40,00 Tk DC KIVIRIKKI 6,80 35 m 30 0,50 Tk D 8,3 40 m 80 0,0 p 30 0,50 Lk D 8,34 60 m 00 0,0 p 60 0,50 Ja K DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI 8,95 45 m 00 0,30 p 9,03 60 m 80 0,0 p 0 0,80 Lk c 9,33 9,80 0 m 20 0,30 p 80 2,00 Tk c 0,0 Or 0,27 50 t 80 0,0 p 0,55 0,95 0 m 20 0,30 p 80 2,00 Tk c 0,0 Or,27 20 m 2,27 30 m 40 0,50 Tk c 2,47 25 t 0 0,30 Lk c 25 0,0 Ja K 50 0,30 Ja K s 40 0,50 Ja KI s 40 0,50 Ja KI 70 0,0 Ja K 60 0,0 Ja K 60 0,0 Ja K KIVI RIKKI, ILLIITTI, 0/0,5N AHAMAINEN OSITTAIN KIINNIOLEVA KIVI KAIRAUKSEN SUUNTAISESTI RIKKI, ILLIITTI, 0/0,5NAHAMAINEN OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO N 0 w 2,73 5 m 3,00 4,98 rv 20 0,0 p 30 0,0 Lk c 5,0 20 m 5 0,0 p 00 2,00 Tk DC 5 0,0 Or s 00 0,50 Ja K 20 0,0 Ja KI OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO RAKOT Ä YTTEINÄ LISÄKSI ILLIITTI, 0/0, N AHAMAINEN 5,5 75 m 80 0,0 p 5,90 65 m 70 0,0 p 30 0,50 Lk c 5,98 55 m 20 0,0 p 30,50 Lk c 6,7 50 m 00 0,0 p 80 0,50 Tk c 6,26 75 m 80 0,0 p 70 0,50 Tk c 6,47 45 m 70 0,0 p 20 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K 20 0,0 Ja K 40 0,0 Ja K 40 0,30 Ja K 6,69 60 m 80 0,0 p 30,00 Lk DC 20 0,0 Ja K 7,0 35 m 00 0,30 p 7,28 80 m 40 0,50 Lk c 7,78 70 m 80 0,0 p 20 0,50 Lk c ],94 65 m 00 0,30 p 00,50 Tk c 70,00 Ja K 20 0,0 Ja K 60 0,30 Ja K 00 0,30 Ja KI KESKELLÄ KALSIITTI, PÄÄLLÄ K JA, 20/0,3N AHAMAINEN

205 Liite 20. Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 7,99 65 m 00 0,30 p 00,50 Tk c 8,34 55 m 00 0,0 p Savimineraalit 00 0,70 Ja K 80 0,30 Ja K FLUOR KUVAUS KESKELLÄ KALSIITTI, PÄÄLLÄ K JA I, 20/0,7N AHAMAINEN N 8,66 55 m 00 0,50 p 20 0,0 Ja K 8,90 55 t 00 0,0 p 9,29 70 m 80 0,0 p 40 0,50 Tk c 9,36 60 m 00 0,0 p 20 0,50 Tk c 9,54 50 m 00 0,0 p 9,85 55 m 80 0,0 p 40,00 Tk c 9,95 55 m 80 0,0 p 25 0,70 Tk c 20,03 65 m 80 0,0 p 25 0,70 Tk c 20,47 5 m 50 0,0 p 40 0,50 Ja c 40 0,0 Ja K 60 0,30 Ja K 20 0,30 Ja K 20 2,00 Ja K 40 0,30 Ja K OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO C, PÄÄLLÄ K JA, 0/0,3N AHAMAINEN C, PÄÄLLÄ K JA, 5/0,3N AHAMAINEN RAKKULOIT A, JOISSA KAOLINIITTIA OSITTAINKIINNIOLEVA RAKO 20,50 REIÄNLOPPU -- N 0..j:;:..

206 Liite 2. Kairausnäytteen HH-LPVA4 rakomineraalit Taulukkosivu. Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut 0,72 60 m 00,00 Tk c 0,84 60 m 00,00 Tk c,28 45 m 00 0,0 p 00,00 Tk c 2,33 45 m 00,50 Tk c 2,62 60 m 00,50 Tk c 2,67 60 m 00,50 Tk c 2,77 70 m 00,00 Tk c 2,83 60 m 00 0,50 Tk c 3,74 70 h 00 0,50 Tk c 3,83 70 m 00 0,50 Tk c 5,38 70 t 0 0,0 Hi c 5,39 70 t 0 0,0 Hi c 5,4 70 t 00,00 Tk c 5,46 70 t 00,00 Tk c 5,74 60 t 00,00 Tk c 5,90 70 m 0 0,0 Hi c 6,02 70 m 30 0,20 Hi c 6,03 45 m 00 3,00 Tk c 6,6 50 m 50 0,0 Hi c 8,57 90 m 20 0,0 Hi c 8,70 80 m 0 0,0 Hi c 8,78 80 m 0 0,0 Hi c 9,54 50 m 00 0,0 Tk c Savimineraalit 00 0,0 Va FLUOR KUVAUS KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI ILLIITTI POHJALLA, KALSIITTIRAKOJUONI PÄÄLLÄ KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI KALSIITTIRAKOJUONI N N 0 Ul,00 45 m 80 0,0 p,55 30 m 00 0,0 p 00 0,50 Tk c 70 2,00 Tk KALSIITTIRAKOJUONI, PUNARAP AUMAPOHJA 2,5 30 m 00,00 Tk 3,50 70 m 70 0,50 Lk D 00 0,50 Tk 3,70 45 m 00 2,00 Tk D 30,00 Pe K DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ KAOLINIITTIA 4,96 60 m 20 0,0 Tk D 5,04 45 t 00 0,20 Tk D 5,3 45 t 00 0,20 Tk D 00 0,0 Tk ILLIITTI POHJALLA 5,22 80 m 50 0,0 Lk D 0 0,0 Pe K SYÖPYMÄONKALOIT A HALKAISIJA 3 mm, JOISSA KAOLINIITTIT Ä YTE 5,25 45 t 60 2,00 Lk D 20 0,0 Pe K 5,28 45 m 50 0,0 Pe K 5,50 45 t 30 0,0 Pe K

207 Liite 2. Kairausnäytteen HH-LPVA4 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N 5,60 70 m 40 0,0 Pe K PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ < 0, mm 5,65 45 m 30 0,0 Pe K PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ < 0, mm 5,75 45 m 30 0,0 Pe K PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ< 0, mm 5,82 45 t 0 0,0 Ja K 5,87 45 t 30 0,0 Hi D 00 0,0 Tk K DOLOMIITTI ALLA 6,05 25 t 00 0,0 Hi D 6,8 50 m 5 0,0 Lk c 00,50 Tk K VIHREÄ KAOLINIITTI 7,25 45 m 40 0,0 Tk K VIHREÄ KAOLINIITTI 8,25 20 t 00 3,00 Tk D 20 0,0 Pe K KAOLINIITII ESIINTYY OVOIDIEN REUNOILLA NOIN 3 mm PAKSUISENA 22,96 45 m 40 0,0 Tk K VIHREÄ KAOLINIITTI 23,3 45 m 3 0,0 Pe D DOLOMIITTIPESÄKKEEN HALKAISIJA 5 mm 24,07 40 t 00 0,0 Tk IK OVOIDIEN REUNOILLA KAOLINIITTIA, 5/0,0/Ja 24,20 40 t 00 0,0 Tk IK OVOIDIEN REUNOILLA KAOLINIITTIA, 5/0,0/Ja 24,9 40 t 27,3 45 m 35 0,0 Hi c 27,40 45 m 20 0,0 Hi c 27,98 30 m 0,0 Or 28,35 60 m 00 0,0 Hi D 0,0 Or 00 0,0 Tk IK s s 00 0,50 Tk K ILLIITIN PÄÄLLÄ KAOLINIITTI, YHTEENSÄ 00% 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 50 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA VIHREÄ KAOLINIITTI YTIMESSÄ N 0 0'\ 29,20 80 m 00 0,0 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA 30,9 70 m 00 0,0 p 00 2,00 Tk D PUNARAPAUMAPOHJA 32,23 45 m 00 0,0 Hi D 33, ,0 p 00,00 Tk D 34,06 5 t 00 2,00 Tk c 0 0,0 Ja K 00,00 Va I YTIMESSÄ LISÄKSI HILSEMÄINEN DOLOMIITTI JA VIHREÄ KAOLINIITTI ILLIITTI KESKELLÄ, KALSIITISSA 2-3 mm SYÖPYMÄKOLOJA, BREKSIOITU 36,27 60 m 36,50 20 t 00 2,00 Tk c 60,00 Tk K 00,00 Va I VIHREÄ KAOLINIITTI KALSIITTIA VORAKO, ILLIITTI KESKELLÄ 36,70 REIÄNLOPPU