Ari LUukkonen. 09~/ 3742/HYO,L apin gran. proj. /86 RAPORTTI NAITASINTRUUSION TUTKIMUKSISTA. Helsingin yliopistö Geölögian laitos.
|
|
- Tauno Tuominen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 09~/ 3742/HYO,L apin gran. proj. /86 RAPORTTI NAITASINTRUUSION TUTKIMUKSISTA Helsingin yliopistö Geölögian laitos.._. r l '"1. j,.. Lapingraniittiprojekti 28. heimikuuta 1986 Ari LUukkonen
2 SISÄLTö 1. Johdanto. 2. Intruusion kivilajit.. ' 2.1 Nattasgraniitti 2.2 Suojelusvaaran graniitti. 2.3 Mikrografinen graniitti 2.4 Intruusion sisäiset juonet. 2.5 Intruusion ympärillä olevat juonikivet 3. Intruusion päätyyppien mineralogia. 3.1 Nattasgraniitti. 3.2 Suojelusvaaran graniitti. 3.3 Mikrografinen graniitti 3.4 Intruusion sisäiset juonet 3.5 Intruusion ympärillä olevat juonet 4. Intruusion päätyyppien geokemia. 4.1 Graniittien ja sferuliittisten kivien geokemia Nattasgraniitin vertailu Riestovaaran GR l:een Nattasintruusion päätyyppien petrofysiikka Sivukivien kivilajikuvaukset 6.1 Sarvivälkegneissit 6.2 Peridodiitti 6.3 Granuliittinen sivukivivyöhyke 7. Sivukivien mineralogia Sarvivälkegneissit 7.2 Peridodiitti Granuliittinen sivukivivyöhyke 8. Sivukivien geokemia Peridodiitti Granuliittinen sivukivivyöhyke 9. Sivukivien petrofysiikka 10. Nattasintruusion rakenne Liite: Geologinen kartta... Sivu
3 1. 1.JOHDANTO Nattastuntureiden graniitti-intruusio sijaitsee Sodankylän kunnassa Vuotson kylästä koilliseen. Nattasintruusio sijoittuu peruskarttalehdilie (1:20 000) , 05, 07 ja 08. Näillä karttalehdillä oleva Sompion luonnonpuisto sisältää valtaosan gianiitti-intruusiosta. Intruusion ympäristössä esiintyvien ryoliittisten juonikivien vuoksi kartoitusalue on ulotettu myös karttalehdille , 02, 06 ja 09. Nattasintruusion koko on noin 70 km 2, joten se on kokonsa puolesta stokki. Intruusio erottuu ympäristön topografiasta erillisenä tunturialueena ja on tästä syystä hyvin paljastunutta. Pääosan intruusiosta kartoittivat FK Eeva Rantala ja yo Ari Luukkonen kesän 1984 aikana. Kesän -85 kartoitukset keskittyivät ensisijaisesti graniittistokin ympäristöön. Vuoden -85 kartoituksesta ovat vastuussa yo Pasi Nissinen ja yo Ari Luukkonen. Kaikkiaan kartoitetulta alueelta on kerätty kivivasaralla palanäytteitä 257 kpl. Näistä 87 kpl on lähetettyanalysoitavaksi GTK:een ja VTT:een. Ohuthieitä on tehty 146:sta näytteestä. Petrofysikaalisia mittauksia on tehty 157:stä näytteestä. 2. INTRUUSION KIVILAJIT 2.1. Nattasgraniitti lntruusio on pääosin graniittia, joka asultaan poikkeaa hieman Lapin muiden nattastyyppisten intruusioiden päätyypeistä. Nattasgraniittia luonnehtivat määritelmät: ei tasarakeinen, keski- tai karkea-
4 2. rakeinen, suuntautumaton. Harvakseltaan esiintyvien melko omamuotoisten kalimaasälpähajarakeiden koko on noin cm:ä. Satunnaisesti kalimaasälvän ympärillä on plagioklaasimantteli. Myös plagioklaasi esiintyy suurin piirtein saman kokoisina hajarakeina, mutta tällöin hajarakeiden keskiosissa on toisinaan hieman kalimaasälpää. Kvartsi näyttää Nattasgraniitissa puhtaalta ja hieman savunharmaalta. Graniitissa on jonkin verran biotiittia (yleensä noin 2 %) ja se esiintyy paikoin pieninä osittain omamuotoisina pinkkoina. 2.2 Suojelusvaaran graniitti Intruusion eteläreunassa on kilometristä puoleentoista kilomet-.riin leveä vyöhyke Nattasgraniittia hienorakeisempaa graniittia, joka on keskirakeista (raekoko 1-2 mm:ä), lähes tasarakeista ja punertavaa. Mineraalikoostumus on lähes sama kuin Nattasgraniitilla. Kalimaasälpä esiintyy harvakseen hajarakeina ja niiden koko vaihtelee melkoisesti. Paikoitellen tämä graniitti näyttää tasarakeiselta. Kalimaasälpähajarakeiden määrä näyttää lisääntyvän kohti Nattasgraniittia mentäessä. Biotiitin määrässä ja raekoossa esiintyy melko suuria vaihteluja. Alueellisesti kivi saattaa olla lähes kiilteettöntä. Suojelusvaaran graniittissa on kohtalaisesti pieniä miaroliittisia onteloita. Nämä ontelot ovat usein hieman ruosteisia. Kontakti Nattasgraniittiin on todennäköisesti vaihettuva. Vaihettumisvyöhykkeen leveyttä ja ylipäänsä sen olemassa oloa on kuitenkin vaikea todentaa graniitin rakkautuneisuuden ja lohkareikkojen allogeenisuuden vuoksi.
5 Mikrografinen graniitti 2 Paula selässä intruusion lounaisosassa on noin 2 km :n alueella mikrografista graniittia. Se on hieno- tai keskirakeista, tasarakeista ja väriltään vaaleanpunertavaa. Kvartsi ja kalimaasälpä muodostavat tässä tyypissä runsaana esiintyvän graafisen rakenteen. Asultaan kivi muistuttaa Suojelusvaaran graniittia, mutta se sisältää vielä runsaammin miaroliittisia onteloita. Onteloihin on kiteytynyt omamuotoista kvartsia. Mikrografisesta rakenteesta on myös muutama havainto varsinaisen Nattasgraniitin sisältä, jolloin Nattasgraniitti on normaalia hienorakeisempaa ja jonkin verran kvartsiutunut. Kvartsin ja kalimaasälvän välinen mikrografinen rakenne on myös tyypillinen piirre intruusion ympärillä esiintyville ryoliittisille juonilie. 2.4 Intruusion sisäiset juonet Intruusion sisällä esiintyy koostumukseltaan graniittisia juonia huomattavasti vähemmän kuin Riestovaaran intruusiossa. Juonet näyttävät olevan itse Nattasgraniitin alueella poikkeuksetta kapeita (leveydet muutamia kymmeniä cm) ja melko pystyasentoisia. Suojelusvaarasta tavattu juoni on noin 6 metriä leveä. Nattasintruusion sisällä olevat juonet voidaan luokitella apliittigraniittisiin, graniittiapliittisiin, graniittiporfyyrisiin, kvartsi-maasälpäporfyyrisiin ja kvartsijuoniin. Apliittigraniittiset juonet leikkaavat Nattasgraniittia. Juonien väri on jonkin verran violettiin vivahtava ja asu lähinnä tasarakeinen. Juonet ovat raekooltaan hienorakeisia ja päämineraalit esiintyvät osit-
6 4. tain omamuotoisina. Lisäksi apliittigraniittiset juonet ovat lähes kiilteettömiä. Näiden juonien suunta on joko luode-kaakkoinen tai pohjois-eteläinen. Värinsä ja biotiittiköyhyytensä puolesta ne muistuttavat joitakin Riestovaaran intruusion porfyyrisia apliitteja. Seinä tunturin eteläpuolelta tavattu graniittiapliittijuoni poikkeaa edellisistä rusehtavan värinsä ja hieman suuremman biotiittipitoisuutensa perusteella. Biotiittilevyt ovat orientoituneet juonen kontaktin suuntaisesti. Asultaan tämä juoni muistuttaa Suojelusvaarassa olevaa graniittiapliittijuonta, jonka biotiittipitoisuus kuitenkin on alhaisempi. Nämä juonet vaikuttavat hieman saman tyyppisiltä kuin muutamat Riestovaaran porfyyriset apliitit. Graniittiapliittiset juonet sisältävät kvartsi- ja maasälpähajarakeita, jotka kuitenkin ovat aivan oleellisesti pienempiä kuin Riestovaaran porfyyriapliittijuonissa. Paulaselän mikrografisessa graniitissa esiintyy kaksi juonityyppiä: graniittiporfyyrit ja kvartsi-maasälpäporfyyrit. Graniittiporfyyrit ovat perusmassaltaan keskirakeisia. Hajarakeina esiintyvät kalimaasälpä, plagioklaasi ja kvartsi. Kvartsi-maasälpäporfyyreissä perusmassaan raekoko on tiivis. Hajarakeina ovat etupäässä kalimaasälpä ja kvartsi. Kvartsi-maasälpäporfyyreissa esiintyy myös jonkin verran biotiittia. Molemmat juonityypit ovat suuntautumattomia. Graniittiporfyyreille löytyy vertailukelpoisia näytteitä Riestovaaran graniittiporfyyreista. Toisaalta perusmassaltaan tiiviitä kvartsi-maasälpäporfyyreja voi verrata Nattasintruusion ulkopuolella Kiimaselässä oleviin biotiittipitoisiin kvartsi-maasälpäporfyyreihin. Seinätunturista itään olevalla havainnolla esiintyy lisäksi erikoista kvartsi-maasälpäporfyyria noin kymmenen cm leveänä linssinä saman havainnon apliittigraniittijuonessa. Tämän linssin vihreän kloriit-
7 5. tipitoisen perusmassan (ja mahdollisesti koko "juonen") synty kytkeytyy alueella olevaan hiertyneeseen vyöhykkeeseen. Hiertynyttä vyöhykettä luonnehtivat kloriittipitoisuus Nattasgraniitissa sekä runsas kvartsijuonien määrä. Kvartsijuonien esiintyminen Nattasintruusiossa näyttää aina kytkeytyvän hiertymiseen. Leveydeltään nämä juonet vaihtelevat muutamasta senttimetristä kymmeniin senttimetreihin. Kvartsijuonet sisältävät paikoin miaroliittisia onteloita. joihin on kiteytynyt omamuotoista kvartsia. Juonien kvartsi on kirkasta juonikvartsia. Ohuiden (leveydeltään alle 0.5 cm) kvartsijuonien on havaittu leikkaavan apliittisia ja graniittisia juonia. Osa intruusiota leikkaavista apliitti- ja graniittijuonista esiintyy selvästi hiertyneissä vyöhykkeissä. Nämä juonet todennäköisesti ovat intrudoituneet hiertymisen yhteydessä syntyneisiin heikkousvyöhykkeisiin. Nattasgraniitti muistuttaa Riestovaaran eri graniittifaaseista asultaan ja väriltään lähinnä graniitti l:stä. Lisäksi yleispiirteenä Riestovaaran ja Nattasintruusion välillä voidaan todeta hajaraekoon kasvavan Riestovaaran suuntaan. Koostumukseltaan graniittisten juonikivien osalta edellä tehty vertailu on seuraava: Nattasintruusio apliittigraniitit} graniittiapliitit graniittiporfyyrit Riestovaaran intruusio porfyyriset apliitit graniittiporfyyrit 2.5 Intruusion ympärillä olevat juonikivet Nattasintruusiota ympäröivät ryoliittiset juonikivet. joiden
8 6. esiintyminen painottuu intruusion länsi- ja eteläpuolelle. Erityisen runsasta näiden juonien esiintyminen on Kiimaselässä, Kiimaselästä luoteeseen sekä Isosaaressa. Nattasintruusion länsi- ja eteläpuolella juonet tyypillisesti ovat sivukiven liuskeisuuteen nähden konkordantteja tai lähes konkordantteja. Sen sijaan Nattasintruusiosta koilliseen Peselmäselässä juonien on varmuudella todettu olevan leikkaavia ja yleensä lähes pystyasentoisia. Ympärillä esiintyvät juonikivet poikkeavat intruusion sisäisistä olemalla joko raekooltaan tiiviitä tai selvästi porfyyrisia ja perusmassaltaan tiiviitä. Lisäksi ympärillä esiintyvissä ryoliittisissa kivissä muodostavat omat ryhmänsä sferuliittiset juonet ja afaniittiset kivet. Ympäristön ryoliittisten kivien luokittelu on seuraava: 1) tiiviit kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet, 2) kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet, 3) kvartsiporfyyriset sferuliittijuonet, 4) sferuliittiset juonet, 5) afaniittiset sferuliittikivet, 6) afaniittiset raitaiset kivet ja 7) afaniittiset raitaiset kvartsiporfyyrikivet. Afaniittisiksi on tässä nimetty kivet, joiden murrospinta on tumma ja perusmassa mikrokiteinen. Lisäksi Nattasintruusion länsipuolella Kiimaselän juonijaksoissa esiintyy biotiittipitoisia kvartsi-maasälpäporfyyreja ja kvartsijuonia. Kvartsijuonet ovat kiinteässä yhteydessä ryoliittisten juonien syntyyn. Intruusion eteläpuolella olevien kvartsi-maasälpäporfyyristen ja sferuliittisten juonien erityispiirre on, että niissä esiintyy paikoin noin 1 mm leveitä epidootti- ja kvartsirakojuonia. Sferuliittisten juonien asu on hyvin moninainen. Ensinnä sferu-
9 7. liittien koko vaihtelee erittäin karkearakeisesta (sferuliittipegmatiitit) tuskin silmin havaittavaan. Lisäksi karkearakeiset sferuliitit voivat muodostaa ryppäitä, jotka erottuvat selvästi hienorakeisemmasta sferuliittisesta perusmassasta. Juonet voivat sisältää myös sferuliittisia levyjä, joiden taipuminen, vääntyminen ja liittyminen toisiinsa on lähinnä kaoottista. Mikroskooppisesti sferuliittijuonet muodostuvat lähes yksinomaan eri kokoisista ja näköisistä sferuliittisista osista. Ryoliittisten juonien eri tyyppeistä voidaan todeta, että Nattasintruusion länsipuolella Kiimaselässä ainoastaan kvartsi-maasälpäporfyyristen juonien on todettu leikkaavan sivukiveä. On kuitenkin todennäköistä, että kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet ovat saman ikäisiä sferuliittisten juonien kanssa, ja että nämä juonityypit vaihettuvat toisikseen. Tiiviit kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet luultavasti vaihettuvat rajatta kvartsi-maasälpäporfyyrisiin juoniin. Kenttähavaintojen perusteella kvartsijuonet ovat nuorempia kuin sferuliittiset juonet. Afaniittisten kivien ja kvartsijuonien suhdetta toisiinsa ei tunneta. Kvartsijuonet kuitenkin ilmeisesti ovat nuorimpia tässä systeemissä. Afaniittisten sfruliittikivien ja afaniittisten raitaisten kivien suhde sferuliittisiin juoniin sekä afaniittisiin raitaisiin kvartsiporfyyrikiviin on epäselvä. Afaniittisten raitaisten kvartsiporfyyrikivien on kuitenkin todettu leikkaavan sekä sferuliittisia juonia että tiiviitä kvartsimaasälpäporfyyrisia juonia. Asunsa ja hienorakeisuutensa perusteella voisi afaniittisia kiviä pitää samanikäisinä. Tällöin Nattasintruusion ympärillä olevien juonien ikäjärjestys olisi seuraava (vanhimmasta nuorimpaan):
10 8. vaihettuva kvartsi-maasälpäporfyyristen ja sferuliittisten juonien assosiaatio - tiiviit kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet - kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet - kvartsiporfyyriset sferuliittijuonet - sferuliittiset juonet vaihettuva "vulkaanisten" kivien assosiaatio - afaniittiset sferuliittikivet - afaniittiset raitaiset kivet - afaniittiset raitaiset kvartsiporfyyrikivet onteloiset kvartsijuonet Biotiittipitoisia kvartsi-maasälpäporfyyreja ei tässä luokittelussa ole huomioitu, koska niiden ikä ja paikallisuus on tällä hetkellä epäselvä. Joka tapauksessa luokiteltujen tyyppien osalta voidaan olettaa (geokemia, toisiinsa kytkeytyvä esiintyminen), ettei vaihettuvien assosiaatioiden välinen eri-ikäisyys ole kovin suuri. Nattasintruusion länsipuolella afaniittisten tyyppien esiintymisetäisyydet lähimmästä graniittikontaktista ovat muutamia kilometreja. Afaniittisia sferuliittikiviä ja afaniittisia raitaisia kiviä esiintyy merkittävästi lohkareikkona noin 3.5 km:n ~äässä graniittikontaktista. Afaniittisia raitaisia kvartsiporfyyrikiviä esiintyy runsaammin km:n etäisyydellä mikrografisen graniitin reunasta. Kenttätutkimusten perusteella pääosa Nattasintruusion ympäristön ryoliitteista esiintyy juonina. Erityisesti afaniittisille kiville tämä tulkinta kuitenkin soveltuu huonosti, sillä ne sisältävät lukuisia laavojen ja tuffien piirteitä. Afaniittisten kivien tutkimusta vaikeuttaa erityisesti rakkautuminen. Lisäksi havainnot on lähes poikkeuksetta tehty lohkareikoista.
11 9. 3. INTRUUSION PÄÄTYYPPIEN MINERALOGIA 3.1 Nattasgraniitti Nattasgraniitti muodostuu pääosin pertiittisestä kalimaasä1västä, 1ame11ikaksostuneesta p1agiokaasista ja kvartsista. Näitä komponentteja on tyypillisesti lähes yhtä suuret määrät ja ne muodostavat graniitin mineraalikoostumuksen noin 97 prosenttisesti. Mikrok1iini on tavallisesti aina po1ysynteettisesti kaksostunutta a1biitti- ja perikliini1ain mukaisesti. Tämä kaksostus näkyy paikoin myös antipertiittisissä rakeissa. P1agiok1aasin määrä pertiittisissä ka1imaasä1pärakeissa on yleensä %. Milloin pertiitti1ame1-1it ovat muodostuneet säännöllisesti, jakautuvat 1ame11ien 1eveydet karkeasti kahteen luokkaan. Paksummat pertiitti1ame11it ovat noin ~m leveitä, kun taas ohuempien 1ame11ien paksuus on muutamasta ~m:sta alaspäin. P1agiok1aasi esiintyy sekä kaksostuneena että aa1tosammuvana. Molemmat piirteet esiintyvät samassa rakeessa. Erittäin usein p1agiok1aasista tavataan yksi tai useampi konsentrinen (serisiittiytynyt ja saussuriittiutunut) reaktiovyöhyke. Mikrokliinin ja oligok1aasin ollessa kontaktissa keskenään saattaa p1agiok1aasissa esiintyä myrmekiittirakennetta. Kvartsi11a on taipumus täyttää ka1imaasä1pä- ja p1agiok1aasirakeiden välitiloja. Kvartsirakeet ovat yleensä puhtaita lukuunottamatta vähäistä opaakkipigmenttiä. Kvartsi11e on myös luonteenomaista mikrorakoi1u, joka sopivissa hieleikkeissä havaitaan lähes säännönmukaiseksi. Kvartsi sammuu p1utonise11e kvartsi11e tyypillisesti hieman
12 10. aaltomaisesti. Muista mineraaleista vain biotiitin, muskoviitin tai opaakin määrät saattavat satunnaisesti ylittää yhden prosentin rajan. Näiden mineraalien lisäksi aksessorisia mineraaleja Nattasgraniitissa ovat kloriitti, serisiitti, apatiitti, zirkoni, titaniitti, hematiitti, epidootti, allaniitti ja fluoriitti. Allaniittia esiintyy vähäisiä määriä erittäin yleisesti ja sen jakautuminen koko intruusion alueelle lienee tasaista ilman erityisiä keskittymiä. Kalimaasälvän kaolinisoitumista ja plagioklaasin serisiittiytymistä lukuunottamatta selvinä muuttumisilmiöinä Nattasgraniitissa esiintyy jonkin verran kvartsiutumista, muskoviittiutumista ja biotiitin klorittiutumista. Paikoin voidaan havaita yksikiteisen muskoviitin syntyneen serisiittisessä ympäristössä. Fluoriitin esiintyminen Nattasgraniitissa on vähäistä ja satunnaista. Sen esiintymistä mahdollisesti kontrolloivia tekijöitä ei ole pystytty selvittämään. Plagioklaasimanttelin esiintyminen kalimaasälvän ympärillä vaikuttaa harvinaisemmalta kuin Riestovaaran eri intruusiofaaseissa. Tehtyjen havaintojen perusteella plagioklaasimanttelin synty on mahdollisesti sidoksissa homogeenisen Na-K-pitoisen maasälvä.o pertiittiytymiseen lämpötilan laskiessa. Pertiittilamellien tapaan plagioklaasimantteli siis saattaa edustaa alkalipitoisen maasälvän suotaumarakennetta. 3.2 Suojelusvaaran graniitti Kuten Nattasgraniittikin Suojelusvaaran graniitti muodostuu pääosin kalimaasälvästä, plagioklaasista ja kvartsista. Kvartsin määrä näyttää kuitenkin olevan aavistuksen verran korkeampi kuin Nattasgra-
13 11. niitissa keskimäärin. Päämineraalien rakenteet vastaavat Nattasgraniitissa esiintyviä muotoja. Kalimaasälvän ympärillä esiintyvät manttelirakenteet näkyvät vain mikroskooppisesti. Nattasgraniitin tapaan kvartsiutumista esiintyy jonkin verran. Paitsi pienempi raekoko, niin myös tämän graniitin huomattava miaroliittisuus, erottaa Suojelusvaaran graniitin Nattasgraniitista. Lisäksi vaalean kiilteen esiintyminen on paikoin runsasta. Biotiitin muuttuminen kloriitiksi on paikoitellen intensiivisempää kuin Nattasgraniitissa. Aksessoriset mineraalit Suojelusvaaran graniitissa ovat: biotiitti, muskoviitti, opaakki, kloriitti, serisiitti, apatiitti, zirkoni, titaniitti, hematiitti, epidootti, allaniitti ja fluoriitti Mikrografinen graniitti Mikrografisen rakenteensa perusteella tämä graniittityyppi erottuu selvästi Suojelusvaaran graniittista. Lisäksi opaakkimineraalien määrä tuntuu olevan hieman alhaisempi kuin Suojelusvaaran graniitissa. Sen sijaan hematiitin esiintyminen näyttää yleisemmältä kuin aiemmin käsitellyissä graniittityypeissä. Biotiitin muuttuminen kloriitiksi on voimakasta. Lisäksi mikrografinen rakenne sisältää viitteitä myös kvartsiutumisesta. Vaalean kiilteen määrä näyttää olevan jonkin verran alhaisempi kuin Suojelusvaaran graniitissa. Aksessorisina mineraaleina mikrografisessa graniitissa esiintyvät biotiitti (klorittiutunut), muskoviitti, opaakki, kloriitti, serisiitti, apatiitti, zirkoni, hematiitti ja epidootti.
14 Intruusion sisäiset juonet Apliittigraniittisissa juonissa kvartsin, kalimaasälvän ja plagioklaasin määrät ovat likimain yhtä suuret ja nämä mineraalit muodostavat juonien mineraalikoostumuksesta yleensä yli 98 %:a. Päämineraalien raekoko vaihtelee hienorakeisesta joskus keskirakeiseen. Osittain kvartsin raekoon vaihtelu johtuu melko voimakkaasta kvartsiutumisesta. Juonien kalimaasälpä on trikliiniä. Plagioklaasi on vyöhykkeistä ja kaksostunutta. Luonteenomaista apliittigraniittisille juonilie on biotiitin puuttuminen lähes täysin. Milloin biotiittia esiintyy, on se muuttunut melkein täydellisesti kloriitiksi ja opaakiksi. Vaaleaa kiillettä esiintyy jonkin verran ja usein sillä on selviä sekundäärisiä piirteitä (esiintyminen lyhdemäisinä kimppuina). Tyypillistä juonilie on myös fluoriitin ja allaniitin esiintyminen. Opaakin määrä juonissa vaihtelee, mutta sen runsaus jää reilusti alle yhden prosentin. Graniittiapliitit muistuttavat melko paljon apliittigraniitteja. Kalimaasälvän ja kvartsin väliset graafiset rakenteet ovat tyypillisiä. Kalimaasälvän pertiittiytyminen on selvästi vähäisempää kuin intruusion päätyypeissä. Lisäksi kalimaasälpää esiintyy myös kaksostumattomana. Kvartsiutuminen on ilmeisesti jonkin verran vähäisempää kuin apliittigraniiteissa. Päämineraaleista plagioklaasin ja kvartsin määrät ovat yhtä suuret. Sen sijaan kalimaasälvän määrä on hieman alhaisempi kuin kvartsin ja plagioklaasin. Graniittiapliittien tekstuuri on selkeämmin apliittinen sekä raekooltaan että raerajoiltaan kuin apliittigraniittien. Samoin vaalean kiilteen määrä on selvästi korkeampi (noin 3 %) kuin apliittigra-
15 13. niittien. Vaalean kiilteen alkuperä on pääosin sekundäärinen. Tavatut aksessoriset mineraalit ovat: muskoviitti, opaakki, kloriitti, serisiitti, biotiitti, hematiitti ja zirkoni. Seinätunturista itään olevan havainnon kvartsi-maasälpäporfyyri on tekstuuriltaan selvästi hiertyttä. Perusmassaa luonnehtii korkea kloriittipitoisuus sekä mineraalirakeiden paikallinen suuntaus. Kvartsin määrä on korkea sekä perusmassassa että hajarakeissa. Kvarsihajarakeet ovat aaltosammuvia ja ne esiintyvät sekä yksittäisinä kiteinä että raeryppäinä. 3.5 Intruusion ympärillä olevat juonet Intruusion läheisyydessä olevat ryoliitit käsitellään seuraavassa järjestyksessä: tiiviit kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet kvartsi-maasälpäporfyyriset juonet sferuliittiset juonet kvartsiporfyyriset sferuliittijuonet afaniittiset sferuliittikivet afaniittiset raitaiset kivet afaniittiset raitaiset kvartsiporfyyrikivet Tiiviitä kvartsi-maasälpäporfyyreja esiintyy sekä Peselmäselässä että Nattasintruusion länsipuolella. Omamuotoiset kvartsihajarakeet sammuvat tasaisesti. Kvartsin syöpyminen on yleistä ja melko voimakasta. Kvartsihajarakeiden sisään on usein tunkeutunut perusmassaa liekkimäisesti. Plagioklaasihajarakeet ovat yleensä kaksostuneita ja omamuotoisia; vain satunnaisesti esiintyy vyöhykkeellistä plagioklaasia. Pertiittiset kalimaasälpähajarakeet ovat myös omamuotoisia ja ristikaksostuneita.
16 14. Tiiviiden kvartsi-maasälpäporfyyristen juonien perusmassa saattaa olla niin hienorakeinen, ettei siinä esiinny selvää sferuliittiutumista. Tällöin myös kalimaasälvän ja kvartsin yhteenkasvettumista on mahdoton havaita. Mikäli perusmassan raekoko vaihtelee jonkin verran, voi karkeammissa osissa perusmassaa havaita sferuliittiutumista sekä yhteenkasvettumarakennetta. Tiiviitä kvartsi-maasälpäporfyyrisia juonia luonnehtii suhteellisen alhainen biotiittipitoisuus. Myös vaaleaa kiillettä esiintyy jonkin verran juonien perusmassassa. Kvartsi-maasälpäporfyyrisiin juoniin on luokiteltu juonet, joilla on hienorakeinen perusmassa ja selvästi erottuvat hajarakeet. Tätä juonityyppiä esiintyy mm. Peselmäselässä Nattasintruusion koillispuolella. Hajarakeet kvartsi-maasälpäporfyyreissa esiintyvät yleensä raeryppäinä. Kvartsihajarakeet ovat omamuotoisia ja tasaisesti sammuvia. Kvartsin syöpyminen on tyypillistä. Maasälpähajarakeina ovat sekä kalimaasälpä että plagioklaasi. Kalimaasälpä on kaksostunutta ja pertiittiytynyttä. Plagioklaasi puolestaan ei esiinny juuri lainkaan vyöhykkeisenä, mutta on kuitenkin lamellaarisesti kaksostunut. Biotiitin määrä kvartsi-maasälpäporfyyrisissa juonissa on vähäistä ja se on aina muuttunutta. Opaakkipölyä ja rautaoksideja esiintyy perusmassassa rakeiden välitiloissa kohtalaisesti. Vaalean kiilteen osuus juonien mineraalikoostumuksesta vaihtelee. Jos juonessa esiintyvän vaalean kiilteen määrä nousee riittävästi, saattaa juonen ympäristöstä löytyä sivukiven (granuliitin) greiseniutumista. Sferuliittisille juonille tunnusomainen piirre on sferuliittien
17 15. esiintyminen. Pyöreämuotoisten sferuliittien sisäinen rakenne aiheutuu pertiittilamellien sekä kalimaasälpäkiteiden raerajojen säteittäisestä asettumisesta sferuliitin keskuksen ympärille. Sferuliitit sisältävät runsaasti intensiivistä pertiittilaminaatiota, joka on kooltaan mikroja kryptopertiittistä. Leveimmillään pertiittilamellit ovat noin 1 ~m:n suuruusluokkaa. Kvartsin ja kalimaasälvän väliset graafiset rakenteet ovat yleisiä sferuliiteissa. Biotiittia, joka on osittain klorittiutunut, esiintyy kohtalaisesti sferuliittien lohkoraoissa. Sferuliitit sisältävät myös jonkin verran opaakkipigmenttiä. Sferuliittien välitiloja täyttää pienikiteinen vierasmuotoinen kvartsi. Lisäksi sekä klorittiutunutta biotiittia että vaaleaa kiillettä esiintyy kohtalaisesti sferuliittien välitiloissa. Juonissa esiintyvien levyjen rakenne on lyhyesti seuraava: levyjen reunoille levyn tasoa vastaan kohtisuoraan on kiteytynyt kiilamaista kalimaasälpää ja säteittäistä sferuliittirakennetta. Levyjen keskiosat puolestaan muodostuvat hienorakeisesta ja vierasmuotoisesta kalimaasälvästä sekä kvartsista. Kvartsin määrä levyjen keskiosissa on yleensä selvästi pienempi kuin kalimaasälvän. Ideaalitapauksessa, kun levy on hyvin muodostunut, voidaan levystä erottaa sferuliittisesti kiteytynyt pinta, kiilamainen kalimaasälpäkerros ja granulaarinen keskusosa. Kalimaasälvän ja kvartsin välinen mikrografinen rakenne on tyypillistä levyn keskiosissa ja sferuliittisessa pintakerroksessa. Kvartsiporfyyriset sferuliittijuonet poikkeavat sferuliittijuonista monikiteisten kvartsiraeryppäidensä perusteella. Juonien kvartsiraeryppäissä näkyy säännöllistä mikrorakoilua ja lisäksi kvartsi on jonkin verran aaltosammuvaa. Tätä juonityyppiä esiintyy esimerkiksi Piervelvosilla Nattasintruusiosta lounaaseen.
18 16. Erona sferuliittisiin juoniin kvartsiporfyyriset sferuliittijuonet sisältävät muutamia itsenäisiä plagioklaasikiteitä. Plagioklaasikiteet ovat aaltosammuvia ja omamuotoisia. Sferuliittisten juonien tapaan kvartsin ja kalimaasälvän välinen mikrografinen rakenne on yleinen kvartsiporfyyrisissa sferuliittijuonissa. Kvartsiporfyyrisissa sferuliittijuonissa esiintyy joitakin merkkejä kvartsiutumisesta. Muutamien juonien ominaispiirre on selvästi sekundäärisen vaalean kiilteen runsaus. Lisäksi kenttätutkimuksissa on juonista havaittu rapautunutta rikkikiisua. Afaniittiset sferuliittikivet koostuvat pääosinmikrokiteisestä sferuliittisesta massasta, rakenteeltaan sekavista sferuliittilevyistä ja kryptokiteisistä osueista. Kryptokiteiset osat ovat pyöreämuotoisia linssejä tai sferuliittiaggregaattien pyöreitä muotoja myötäileviä välitilantäytteitä. Kryptokiteisiä linssejä ympäröi säännöllisesti sferuliittinen kehä. Afaniittisten sferuliittikivien kryptokiteiset osat saattavat olla devitrifikoitunutta lasia. Monilla sferuliiteilla on kiillesöhlöinen keskiosa, joka voi viitata siihen, että tämä ennen lasinen (?) keskus olisi toiminut kiteytymiskeskuksena. Samaten levyillä on tässä kivessä kvartsi- ja maasälpärakeista koostuva keskiosa, joka niin ikään olisi toiminut kiteytymiskeskuksena. Mahdolliseen sulaan ryoliittiseen laavaan/tuffiin tippuneet lasiset sekä kiteiset lapillit ovat aiheuttaneet sferuliittien kasvun sulasta. Afaniittisissa sferulliittikivissä väritöntä kiillettä esiintyy kohtalaisesti kryptokiteisissä osissa kiveä. Fluoriittia kivessä esiintyy satunnaisesti.
19 17. Afaniittiset raitaiset kivet ovat suurelta osin rakenteiltaan vastaavia kuin afaniittiset sferuliittikivet. Kryptokiteisen materiaalin määrä afaniittisilla raitaisilla kivillä on kuitenkin vähäisempi kuin afaniittisilla sferuliittikivillä. Kiven raitainen rakenne aiheutuu kvartsin ja kryptokiteisen sekä sferuliittisen materiaalin kerroksittaisesta vaihtelusta. Afaniittisissa raitaisissa kivissä erilaiset virtaus- ja romahdusrakenteet ovat yleisiä. Kiven piirteet viittaavat tuffiin tai erittäin viskoosiin laavaan. Afaniittisten raitaisten kvartsiporfyyrikivien perusmassa on mikro-/kryptokiteinen. Kerroksittainen raekokovaihtelu on selvärajaista. Kryptokiteisiä kerroksia luonnehtii korkea värittömän kiilteen määrä, joka mahdollisesti on aiheutunut vulkaanisen lasin devitrifikoitumisesta. Kiteiset kvartsi- ja maasälpärikkaat kerrokset ovat deformoituneita. Megaskoopisesti molemmat kerrokset poimuilevat säännöttömästi. Kvartsin lisäksi afaniittisissa raitaisissa kvarsiporfyyrikivissä hajarakeina esiintyy myös maasälpiä. Plagioklaasihajarakeet ovat lamellikaksostuneina. Kalimaasälpähajarakeet ovat mikrokliinia ja niissä esiintyvän pertiitin määrä on pienempi kuin juonikivissä. Hajarakeet muodostavat paikoitellenraeryppäitä. Kokonaisuutena afaniittiset raitaiset kvartsiporfyyrikivet voivat olla hitsautuneita tuffeja (ignimbriitejä), joissa ainakin osittain sula lapilli- ja tuhka-aines on muodostanut kiven raitaisen rakenteen.
20 INTRUUSION PÄÄTYYPPIEN GEOKEMIA Seuraavassa käsitellään yhdessä Nattasgraniitti, Suojelusvaaran graniitti sekä intruusion ympärillä esiintyvät juonet ja "vulkaniittimaiset" kivet. Paula selän mikrografisen graniitin analyysitulokset on yhdistetty Suojelusvaaran graniitista saatuihin tuloksiin. 4.1 Graniittien ja sferuliittisten kivien geokemia Kivien Si0 -pitoisuus kasvaa järjestyksessä: Nattasgraniitti, 2 Suojelusvaaran graniitti ja sferuliittiset kivet. Nattasgraniitissa Si0 -pitoisuuden keskiluku on p-%. Suojelusvaaran graniitille 2 vastaava mediaani on p-% ja sferuliittisille kiville puolestaan p-%. Tyyppien väliset erot ovat pieniä, mutta niissä esiintyy selvä säännönmukaisuus. Vastaava kehitys näkyy myös muutamissa muissa pääalkuaineiden oksideissa. Esimerkiksi Ti0 2 -, Fe ja MgO-pitoisuudet laskevat kun Si0 -pitoisuus kasvaa. 2 Fe 0 - pitoisuus Si0 -pitoisuuden funktiona on esitetty kuvassa , josta havaitaan Nattasgraniitin Fe 0 - pitoisuuksien painottuvan alueelle p-%. Suojelusvaaran graniitti jakautuu kuvassa 1 kahteen 2 3 selvästi toisistaan erottuvaan ryhmään. Alhaisemmat Si0 -pitoisuudet 2 omaava ryhmä liittyy Nattasgraniitteihin. Toisaalta korkeamman Si0 -pitoisuuden ryhmä liittyy sferuliittikiviin. Analyysimenettelystä johtuen 2 kuvassa 1 esitetyt Fe 0 :n lukuarvot sisältävät myös kivissä kahden 2 3 arvoisena (FeO) olevan rautaoksidin määrän. CaO-pitoisuus MgO-pitoisuuden funktio~a on esitetty kuvassa 2. Molemmat komponentit edustavat normaalissa kiteytymisdifferentaatiossa sopeutuvien (compatible) alkuaineiden oksideja. Kuvasta 2 näkyy molem-
21 19. pien komponenttien lähes lineaarinen lasku järjestyksessä NGR, SGR ja SFL. Kuvasta 2 voidaan myös todeta Suojelusvaaran graniitin lievästi NGR FE203 2 SGR ::) SI02 Kuva 1. Fe 0 - pitoisuus Si0 -pitoisuuden funktiona. Pitoisuudet on ilmoitettu painoprosentteina. Lyhenteillä on seuraava merkitys: NGR Nattasgraniitti SGR Suojelusvaaran graniitti SFL sferuliittiset kivet NGR CaO SGR 9.6.:) ~ ~ _ ~ MgO 0.4 Kuva 2. CaO-pitoisuus MgO-pitoisuuden funktiona. Pitoisuudet on ilmoitettu painoprosentteina. Lyhenteiden merkitykset ovat samoja kuin kuvassa 1.
22 20. anomaalinen käyttäytyminen. Kuvista 1 ja 2 havaitaan, että oman selvästi yhtenäisen ryhmän muodostavat sferuliittiset kivet, joiden analyysitulokset ovat sekä ryoliittisista juonista että afaniittisista kivistä. Analyysitulosten samankaltaisuus ryoliittisten tyyppien välillä viittaa siihen, että afaniittiset kivet ovat variaatio juoniassosiaation kivistä. Leikkausrakenteiden perusteella on todennäköisempää, että afaniittiset kivet ovat muodostuneet hiukan myöhemmin. Toisin sanoen juonilla ja afaniittisilla kivillä lienee ollut yhteinen kantamagma. Pääkomponenttien analyysituloksien avulla Suojelusvaaran graniitti (ja mikrografinen graniitti) havaitaan intruusion päätyypeistä anomaaliseksi. Suojelusvaaran graniitin pääalkuaineiden oksidit voidaan yleensä jakaa sferuliittisiin kiviin liittyviin ja Nattasgraniittiin liittyviin. Lisäksi intruusion päätyypeistä Suojelusvaaran graniitilla esiintyyanalyysituloksissa yleisistä pääalkuaineoksidipitoisuuksien kehityssuunnista poikkeavia arvoja. Esimerkkinä tällaisista poikkeavista oksidipitoisuuksista on kuvassa 2 näkyvä analyysitulos, jossa CaOpitoisuus on noin 0.5 p-% ja MgO-pitoisuus noin 0.4 p-%. Suojelusvaaran graniitti (ja mikrografinen graniitti) on tulkittu sferuliittikivien (tai muun juonisysteemin) epähomogeeniseksi lähdealueeksi. Tulkinnan mukaan Suojelusvaaran graniitissa siis esiintyisi karkeasti ottaen sopeutuvien alkuaineiden alueellista rikastumista ja sopeutumattomien (incompatible) alkuaineiden paikallista köyhtymistä suhteessa Suojelusvaaran graniitin (hypoteettiseen) kokonaiskoostumukseen. Hivenalkuaineista rubidiumin ja bariumin käyttäytymistä intruusion päätyyppien välillä on havainnollistettu kuvassa 3. Vaikka Nattas-
23 ,... i graniitin Ba-pitoisuudet vaihtelevat laajoissa rajoissa, muodostavat ne yhtenäisen ryhmän. Kuvan 3 avulla tehtyjen alustavien tutkimusten pe Ba NGR SGR ~~~t---i;> ~ ><-+-- ':'-G-+-,:;-~~-+-I ~~~-+I~~~-iI C Rb Kuva 3. Ba-pitoisuus Rb-pitoisuuden funktiona. Pitoisuudet on ilmoitettu ppm:nä. Lyhenteiden merkitykset ovat samoja kuin kuvassa 1. rusteella näyttää siltä, että Nattasgraniitissa on erotettavissa geokemiallisia vyöhykkeitä. Erityisesti lähellä (vaihettuvaa) kontaktia Suojelusvaaran graniittiin on havaittavissa Nattasgraniitissa Ba-pitoisuuksien lasku alle 750 ppm:n. Lantanoidipitoisuuksien ja -jakaumien osalta Nattasgraniitti muodostaa yhtenäisen ryhmän. Sen sijaan Suojelusvaaran graniitista saadut lantanoidianalyysitulokset jakautuvat bimodaalisesti aivan kuten kuvien 1 ja 3 diagrammeissa. Suojelusvaaran graniitissa korkeammat lantanoidipitoisuudet omaava ryhmä liittyy kiinteästi Nattasgraniittiin. Alhaisempien lantanoidipitoisuuksien ryhmä muodostaa oman jakauman. Sferuliittikivistä voidaan todeta, että jälleen juonikivet ja afaniittiset kivet esiintyvät yhdessä omana tyyppinään.
24 Nattasgraniitin vertailu Riestovaaran GR l:een Riestovaaran graniitti l:n Si0 -pitoisuuden mediaani on p-%, mikä on jonkin verran alhaisempi kuin Nattasgraniitin (74.23 p-%). Sen sijaan muista pääalkuaineiden oksideista Ti0 -, Al 0 -, Fe 0 -, MgO-, CaO- ja Na 0-pitoisuudet ovat lähellä toisiaan. Hivenalkuaineista 2 esimerkiksi Rb-pitoisuudet GR l:ssä ovat jonkin verran korkeammat. Bapitoisuudet toisaalta vastaavat toisiaan hyvin. Nattasgraniitin lantanoidijakauma vastaa hyvin Riestovaaran GR l:n lantanoidijakaumaa. 5. NATTASINTRUUSION PÄÄTYYPPIEN PETROFYSIIKKA Nattasgraniitin, Suojelusvaaran graniitin ja sferuliittisten kivien tiheydet ovat lähellä toisiaan. Nattasgraniitilla tiheys on suurin (noin 2583 kg/m 3 ) ja Suojelusvaaran graniitilla pienin (noin 2552 kg/m 3 ). Sferuliittisten kivien tiheys on keskimäärin 2563 kg/m 3 Suskeptibiliteetit Nattasgraniitilla ovat keskimäärin 16900*10-6 (SI). Suojelusvaaran graniitilla suskeptibiliteetit ovat yleensä suu- -6 ruusluokkaa 10000*10 (SI). Sferuliittisilla kivillä suskeptibiliteettien hajonta on suuri. Pääsääntöisesti sferuliittisten kivien suskeptibiliteetit ovat pienempiä kuin Suojelusvaaran graniitin suskeptibiliteetit. Remanenttimagneettisuudella on suuret hajonnat kaikissa intruusion päätyypeissä. Suojelusvaaran graniitin arvot ovat kuitenkin yleensä pienempiä kuin Nattasgraniitin. Nattasintruusion päätyyppien remanenttimagneettisuus suskeptibiliteetin funktiona on esitetty kuvassa 4. Remanenttimagneettisuuden (M)
25 23. pieneneminen lienee pääosin sidoksissa hematiittin yleistymiseen magnetiitin kustannuksella. Intruusion päätyyppien välillä suskeptibil iteetit (K) pienenevät järjestyksessä NGR, SGR ja SFL. Osittai n suskeptibiliteetin pieneneminen aiheutuu remanenssin pienenemisestä. Pääosin suskeptibiliteettiarvojen lasku kuitenkin aiheutunee rauta- ja titaanipitoi suuksien laskusta järjstyksessä NGR, SGR ja SFL (kuva 1) M <> o () o '0..0 <> co C' 0 <:> I I o... o " x... {) 19 -::::-- C- ~'::- ':C-::J- <:,--.. 'j---l)"" :: --_+I------il x x NGR ;< SGR -0 SFL Kuva 4. Remanenttimagneettisuus (M) suskeptibili~~etin (K) funktiona. Remanenssit on ilmoitettu yksiköissä *10 ~~m. Suskeptibiliteetit on puolestaan esitetty yksiköissä *10 (SI). Lyhenteiden merkitykset ovat samoja kuin kuvassa SIVUKIVIEN KIVILAJIKUVAUKSET Nattasintruusiota ympäröivät sivukivet ovat pääosin granuliitteja ja sarvivälkegneissejä. Lisäksi Suojelusvaaran graniitin eteläkontaktissa esiintyy jonkin verran peridodiittia. Sarvivälkegneissijakso sijoittuu intruusiosta lounaaseen ja se sisältää valtaosan löydetyistä _..... intruusiota ympäröivistä juonista. Granuliittiset kivet puolestaan ympäröivät Nattasgraniittia.
26 Sarvivälkegneissit Intruusion lounaisreunalta lohkareista tehtyjen kontaktihavaintojen perusteella intruusio etelässä rajoittuu näihin kiviin. Sarvivälkegneisseissä esiintyy hieman hypersteeniä ja granaattia. Paikoitellen on havainnoitu primäärirakenteita, jotka viittaavat sarvivälkegneissivyöhykkeen ainakin osittaiseen vulkaaniseen alkuperään. Intruusiosta lounaaseen Isosaaressa tavataan mafista metalapillituffiittia, johon on intrudoitunut konkordantisti sferuliittinen juoni. Venyneiden lapillien koko on keskimäärin 1 cm. Samaten intruusion kaakkoispuolella Venevaarassa ja Kussuolinkivaarassa on sarvivälkegneissillä vulkaniittimaisia piirteitä. Kaakkoispuolella nämä piirteet rajoittuvat hienorakeisen sarvivälkegneissin kerroksellisuuteen. Mafisista vulkaniiteista tapaa paikoitellen lievää kerrossidonnaista karsiutumista. Venevaarassa Nattasintruusiosta kaakkoon koostumukseltaan intermediääristä metavulkaniittia leikkaavat noin cm ohuet graniittiset juonet. Raekooltaan epähomogeeniset graniittiset juonet ovat rakenteeltaan graafisia (kvartsin ja kalimaasälvän yhteenkasvettuminen). Ilmeisesti nämä juonet liittyvät Nattasgraniitin intrudoitumiseen. Sarvivälkegneissien primääripiirteet näyttävät olevan melko paikallisia ja lisäksi nämä piirteet tuntuvat katoavan sitä mukaa, mitä lähemmäksi granuliitin kontaktia mennään. Primääripiirteiden häviäminen saattaa kuvata metamorfoosin kasvusuuntaa. 6.2 Peridodiitti Nattasintruusion eteläkontaktissa oleva peridodiitti on alueen
27 ., sivukivistä ainoa selvästi intrusiivinen kivilaji. Peridodiitin lievä serpentiniittiytyminen on edennyt pitkin rakoja ja serpentiniittiytyneiden vyöhykkeiden leveydet ovat muutamasta senttimetristä kymmeniin senttimetreihin. Peridodiitin serpentiniittiytyminen on saattanut tapahtua Nattasintruusion vaikutuksesta. Peridodiitin eteläkontaktissa esiintyy hiukan kvartsiittia, jonka alkuperä on epäselvä. 6.3 Granuliittinen sivukivivyöhyke Nattasintruusion pohjoisia osia rajaavat laajoilla alueilla homogeeniset granuliittit. Granuliitteja luonnehtii raitainen rakenne sekä korkeat maasälpien ja kvartsin määrät. Raitainen rakenne johtuu sekä raitojen koostumusvaihtelusta että paikoin erittäin voimakkaasta mineraalisuuntauksesta. Granaattia lukuunottamatta mafisten mineraalien määrät ovat alhaiset. Ainoa silmiin pistävä variaatio granuliiteissa tapahtuu granaatin koon vaihtelussa, joka vaikuttaa säännöttömältä. Välikerroksina granuliittisessa vyöhykkeessä esiintyvät yleensä sarvivälkegneissit ja kvartsi~maasälpägneissit. Lisäksi esiintyy jonkin verran hypersteenigneissejä sekä biotiitti-kvartsi-maasälpägneissejä. Granuliitisessa vyöhykkeessä on myös pegmatiiteja, jotka esiintyvät tappeina tai linssimäisesti liuskeisuuteen nähden. Pegmatiiteissa on melko suuria muskoviitti- tai biotiittipinkoja. Myös turmaliinipitoisia pegmatiiteja on tavattu. Muskoviittipegmatiitteja on erityisesti Nattasintruusion koillispuolella Peselmäselässä, jossa havaintoja on tehty viidestä pegmatiitista. Peselmäselän pegmatiitien koot vaihtelevat halkaisijaltaan noin 10 m:stä alaspäin. Paula selän graniittikontak-
28 26. tista pohjoiseen on biotiittipegmatiitti, joka poikkeaa biotiittipitoisuutensa perusteella Peselmäselän pegmatiiteista. Pegmatiittien ikä ja syntytapa on epäselvä. Peselmäselän turmaliinipegmatiitit herättävät kysymyksen: mistä ja miten runsaana esiintyvä turmaliini on saanut tarvitsemansa komponentit. 7. SIVUKIVIEN MINERALOGIA 7.1 Sarvivälkegneissit Sarvivälkegneissien osalta keskitytään Kiimaselässä esiintyviin gneisseihin, joiden mineralogia kuvataan seuraavassa lyhyesti. Hieet on tehty sferuliittisen juonen kontaktin läheisyydessä olevista sivukivistä. Sarvivälkegneissi sisältää runsaasti klinozoisiittia ja väritöntä amfibolia (aktinoliittia?). Sarvivälke näyttää esiintyvän omina suhteellisen terveinä kerroksinaan. Plagioklaasin koostumus on andesiininen. Kvartsia esiintyy paikoin runsaasti ja se osaltaan antaa kivelle raitaisen asun. Aksessorisia mineraaleja ovat pääasiassa titaniitti, kloriitti, hematiitti ja opaakki. Opaakkipölyä esiintyy erityisesti aktinoliitin ja klinozoisiitin yhteydessä. Granaattia esiintyy suhteellisen vähän ja se on hienorakeista. 7.2 Peridodiitti Peridodiitisen ~kiven päämineraalit ovat oliviini ja väritön amfiboli. Opaakkia kivessä on kohtalaisesti. Oliviini on rakopinnoiltaan
29 '" muuttunut serpentiiniksi ja talkiksi. Raekooltaan peridodiitti on keskirakeinen ja kokonaisuutena se on suuntautumaton. Väritön amfiboli on kuitenkin paikallisesti suuntautunut. 7.2 Granuliittinen sivukivivyöhyke Granuliitteissa esiintyy runsaasti granaattiporfyroblasteja ja lisäksi siinä on paikoittain biotiitti- sekä hypersteenipitoisuutta. Kalimaasälpä on mikropertiittistä ja heikosti kaksostunutta. Plagioklaasin koostumus on puolestaan oligoklaasinen/andesiininen. Granaattien koko vaihtelee ja se on murrospinnoiltaan jonkin verran muuttunut kloriitiksi ja muskoviitiksi. Biotiitilla on tyypillinen punertavan ruskea pleokroismi. Rutiilin esiintyminen on erittäin yleistä. Samoin alhainen opaakkipitoisuus on alueen granuliiteille luonteenomaista. Sillimaniittipitoisuus vaikuttaa suhteellisen alhaiselta. Sen sijaan maasälpien muuttumistuloksena esiintyvä muskoviitti on paikoitellen yleinen. Granuliitissa välikerroksena olevat kvartsi-maasälpägneissit ovat hyvin suuntautuneita ja niiden kiillepitoisuus on yleensä alhainen. Sen sijaan opaakkia on paikoin kohtalaisesti. Kalimaasälpä on yleensä kaksostumatonta. Harvakseltaan esiintyväbiotiitti on muuttunut opaakiksi ja kloriitiksi. Biotiitin pleokroismi on rusehtavan vihreä. Rutiilin sijasta kvartsi-maasälpägneisseissä yleisenä aksessorina näyttää olevan zirkoni. Hypersteenigneissivälikerroksissa plagioklaasin ja hypersteenin määrät ovat granuliittiin verrattuna huomattavan korkeat. Plagioklaasin koostumus on andesiininen. Hypersteeniä luonnehtii heikko punertava-
30 28. harmaa-pleokroismi ja se sisältää klinopyrokseenisuotaumia. Hypersteenigneisseissä esiintyy myös jonkin verran sarvivälke- ja biotiittipitoisuutta. Biotiitin punertavan ruskea pleokroismi vastaa granuliittien biotiitin pleokroismia. Aksessorisina mineraaleina esiintyvät myös opaakki ja apatiitti. Hyperteenirakeissa esiintyy paikoin merkkejä uraliittiutumisesta. 8. SIVUKIVIEN GEOKEMIA 8.1 Peridodi1tti Nattasintruusiota etelässä rajaavista sivukivistä on analysoitu ainoastaan emäksinen peridodiitti. Kiven Si0 -pitoisuus on p-%. 2 Peridodiitilla on korkea MgO-pitoisuus, joka on p-%. Rautapitoisuus (Fe 0 ) on puolestaan 8.86 p-%. Peridodiitissa Rb- ja Ba-pitoisuudet ovat noin 8 ppm ja 40 ppm. Verrattaessa Rb- ja Ba-pitoisuutta 2 3 Nattasgraniittiin havaitaan molemmat alhaisiksi. Peridodiitin kultapitoisuus on noin 4 ppb. 8.2 Granuliittinen sivukivivyöhyke Kahden analysoidun granuliittinäytteen alkuainepitoisuuksissa esiintyy merkittävää hajontaa. Tämä hajonta saattaa johtua epähomogeenista näyt teistä ja granuliittivyöhykkeen geokemiallisesta hajanaisuudesta. Toisaalta analysoiduista näyt teistä toinen on noin m: n etäi--- syydeltä graniittikontaktista ja toinen noin kilometrin etäisyydeltä lähimmästä graniittikontaktista. Lähempää kontaktia olevan näytteen
31 ":. 29. korkea Si0 2 -, Rb-, Ba-pitoisuus verrattuna kauempaa olevaan saattavat osittain johtua graniitin vaikutuksesta. Toisaalta noin kilometrin etäisyydeltä otetun näytteen A , Fe ja CaO-pitoisuus ovat selvästi korkeammat kuin noin 200 m:n etäisyydeltä otetun näytteen pitoisuudet. Huomion arvoista kauempaa otetusta näytteessä on sen Au-pitoisuus (noin 3 ppb). 9. SIVUKIVIEN PETROFYSIIKKA 3 Sarvivälkegneissien tiheydet ovat keskimäärin 2820 kg/m Granuliitin tiheys (noin 2670 kg/~3) on myös jonkin verran korkeampi kuin Nattasintruusion päätyyppien tiheydet. Granuliittisessa sivukivivyöhykkeessä esiintyvien kvartsi-maasälpägneissien tiheydeksi on puolestaan saatu noin 2739 kg/m 3. Suojelusvaaran eteläkontaktin peridodiitin ti- 3 heydeksi on mitattu 3140 kg/m. Granuliittien, sarvivälkegneissien ja kvartsi-maasälpägneissien remanenttimagneettisuudet suskeptibiliteetin funktiona on esitetty kuvassa 5. Raitaisille ja kerroksellisille kiville tyypillisesti mittaustulosten hajonnat ovat melkoiset. Granuliitteja yleensä luonnehtivat alhaiset remanenttimagneettisuuden ja suskeptibiliteetin arvot. Näiden arvojen alhaisuus johtuu granuliitin alhaisista ferromagneettisten mineraalien pitoisuuksista. Suskeptibiliteettiarvot ja remanenttimagneettisuus granuliitilla ovat yleensä selvästi alhaisemmat kuin Nattasgraniitilla.. -. Sarvivälkegneissien remanenttimagneettisuudella ja susketibiliteetilla on suuret hajonnat. Osittain nämä hajonnat saattavat johtua
32 x () x M 1999 o GRL >~ <> x x x SVGN )~ 199 x >< <> KVMSGN x x ~:;. <> x. x x f '---ili i II K Kuva 5. Remanenttimagneettisuus (M) suskeptibil~seetin (K) funktiona. Remanenssit on ilmoitettu yksiköissä *10 A/m. ~gskeptibiliteetit on puolestaan ilmoitettu yksiköissä *10 (S1). Lyhenteiden merkitykset ovat: GRL granuliitti SVGN sarvivälkegneissi KVMSGN = kvartsi-maasälpägneissi ferromagneettisten mineraalien epätasaisesta alueellisesta jakautumisesta sarvivälkegneissivyöhykkeessä. Kvartsi-maasälpägneissien korkeat suskeptibiliteetit johtunevat ensisijaisesti kivien magnetiittipitoisuudesta. Erot remanenttimagneettisuudessa saattavat johtua esimerkiksi magnetiitin raekoosta ja -muodosta. Suojelusvaarasta etelään olevan peridodiitin suskeptibiliteetiksi on mitattu 27250*10-6 (S1). Peridodiitin mitattu remanenttimagneet -3 tisuus on 780*10 kuin Suojelusvaaran graniitilla. A/m. Suskeptibiliteetti on jonkin verran korkeampi 10. NATTAS1NTRUUS10N RAKENNE Nattasintruusion rakenteen tulkinta perustuu näkemykseen, jonka
33 a 31. mukaan sferuliittiset kivet kuuluvat kiinteästi Nattasintruusioon ja että niiden lähde alueena on toiminut Suojelusvaaran graniitti. Nattasintruusio on muodoltaan enemmän tai vähemmän linssimäinen massiivi, joka sijoittuu suurin piirtein konkordantisti alueella vallitsevaan liuskeisuuden kaateen suuntaan nähden. Vastaavaan ajatuskulkuun päästään käsiksi myös hahmottelemalla Nattasintruusio stokiksi, jonka kattopuoli on konkordantti alueen yleiseen liuskeisuuteen nähden. Oleellista on, että intrudoituva magma nostaa kattoaan ja toisaalta sivukivikattoon syntyvät leikkausjännitykset eivät ratkaisevasti ylitä murtumisrajaa. Tämä luo paineminimin liuskeisuuden suunnassa Nattasintruusion lounaispuolella. Vastaavasti Nattasintruusion koillispuolella katon nousu aiheuttaa puristavan systeemin, jossa maksimimuodonmuutos tapahtuu suurin piirtein graniittikontaktin suuntaisena. Seurauksena on koillisessa puristuksen suuntaiset heikkousvyöhykkeet. Näihin heikkousvyöhykkeisiin sitten intrudoituvat juonikiviassosiaation kivet, joiden sferuliittiutumisen määrä on sidoksissa paineen alenemisen suuruuteen "sulkaraoissa". Lisäksi on huomioi.tava viileän sivukiven vaikutus, mutta se voitaneen olettaa samanlaiseksi sekä kvartsi-maasälpäporfyyrisille että sferuliittisille juonille. Ajatusmallia on yritetty havainnollistaa kuvassa 6. Tektoniset tasohavainnot intruusion länsipuolella viittaavat selvästi leikkaavaan kontaktiin. Intruusion itäpuolella puolestaan liuskeisuudet näyttävät myötäilevän intruusion kontaktia ja näin tukevan puristusajatusta intruusion koillispuolella. On kuitenkin todettava, että tektonisten havaintojen vähäisyys saattaa luoda virheellisen kuvan alueen tektoniikasta. Peselmäselässä karkearakeinen kiillegneissi (graniittikontaktis-
34 32. ME - Kuva 6. Kaavamainen lounais-koillinen pystyleikkaus Nattasintruusion rakenteesta. Lyhenteillä on seuraava merkitys: NGR = Nattasgraniitti SGR = Suojelusvaaran graniitti SFL = sferuliittikivet SVGN = sarvivälkegneissi GRL = granuliitti ta noin kaksi kilometriä koilliseen) on voimakkaasti deformoitunutta ja uudelleen kiteytynyttä. Kiillegneissillä on alueen yleisestä liuskeisuudesta poikkeava suunta ja lisäksi se sisältää jonkin verran pegmatiittista ainesta. Tässä esitetty ajatusmalli johtaa siihen, että Nattasintruusion sisällä olevat juonet ja sen ympärillä olevat sferuliittiset kivet ovat eri-ikäisiä. Näiden juonien asussa ja geokemiassa onkin havaittavissa selviä poikkeamia. Intruusion sisäisiä juonityyppejä ei esiinny intruusion ulkopuolella, mikä saattaa viitata intrudoituneiden graniittifaasien voimakkaaseen kanavasidonnaisuuteen. Siis Nattasgraniitin alla mahdollisesti oleva uusi graniittifaasi, josta intruusion sisäiset juonet olisivat pe_räisin~ on Riestov:aaran graniittifaasien tapaan nuorempana Nattasgraniitin sisä+lä.
35 Helsingin yliopisto Geologian laitos Lapin graniittiprojekti 1984 Peselmäselkä Terävä-Uattanen.. ~EOLOGINEN KARTTA.... ". Karttalehdet ,02,04 05,07, Sei nätunturi o 2km., Pyhä-Ila ttanen Isosaari 1~520 Il).....>..... V.enevaara D KIvIlajIkartta Sodankylä /Nattastunturft Natt.. en;ranilttl 1:-:-:::-) Hlenorakainen graniitti e{ y yl Mlkro;raaflnen graniitti ~ ~ : :1 Ryollltteja (osa sferulllttlslal G,anulllttl SompiOn luonnon puiston,aja Piervelvosat Kussuo 1 i nk i vaara ' t-< H H H.t>:I
suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotPerustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.
- r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue
LisätiedotRAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN
RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30
ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotSODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto C/M 19/3714/-98/1/10 18.12.1998 SODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA Sisällysluettelo 1. Eri kivilajien esiintymistapa ja
LisätiedotPegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa
A K1STOKA M19 Koskee : 3431 3432 Kajaani mlk R. Alviola 23. 2. -71 Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa 1.6. - 27.7. 1970 Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotSelvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella
Työ ra po rtti-97-39 Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Aimo Kuivamäki Pasi Nissinen Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus.- Lokakuu 1997 POSI.VA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
Lisätiedot0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT
Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotKaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113
LisätiedotM19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander 9.2.1993 NIKKELI- JA SINKKI-LYIJYMALMITUTKIMUKSET KYYJÄRVEN SAU- NAKYLÄSSÄ, KARTTALEHDELLÄ 2331 12, VUOSINA 1990-1992. TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotPa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan
HAUTAJRRVEN POHJOISPUOLET,LA ESIINTYVISTA KIVILAJEISTA Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan ta ~orfprob~ast~,-ja (almanfliini, kordieriitti,ja
LisätiedotSELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2634/-80/1/10 Ylitornio Näätävuoma Pertti Murtovaara 18.12.1980 SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1976 1979 JOHDANTO Tutkimusalue
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
Lisätiedot# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotEavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko
LisätiedotRanuan Sääskilampien alkalikivi-intruusion petrografia, mineralogia ja geokemia
Ranuan Sääskilampien alkalikivi-intruusion petrografia, mineralogia ja geokemia Pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto Kaivannaisalan tiedekunta Päivi Haaranen 2016 Oulun yliopisto Kaivannaisalan tiedekunta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
Lisätiedot1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen
P ~ otka/~~ 23.2.1983 '.L 1 (4)+'6 liitetta - - "MAKELAN LOHKAREENr' MALMIMINERALOGIASTA Yleistä Lohkareen kemiallinen koostumus Tutkiessaan Raahen seudun hiekkakivilohkareiden mineralogista koostumusta
Lisätiedot