KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava"

Transkriptio

1 1 KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava Kouluissa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien laadittu suunnitelmia erilaisten koko yhteisöä järkyttävien tapahtumien varalle. Työtä vauhditti Stakesin Itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä Opetushallituksen ja Uudenmaan lääninhallituksen kanssa toteuttama Koulu ja kriisit -projekti. Koululakeihin kirjattiin vuonna 1999 oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Vuonna 2003 koululakeihin lisättiin kodin ja koulun yhteistyötä sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat pykälät. Opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että koulut ja ammatilliset oppilaitokset laativat osana opetussuunnitelmaa oppilas- tai opiskelijahuollon suunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. MIKSI KRIISITILANTEISIIN TULISI VARAUTUA? Koulun olisi hyvä varautua traumaattisiin kriiseihin, jotka aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta. Ennalta varautuminen on tärkeää, koska kriisitilanteissa ihmiset ahdistuvat ja hätääntyvät. Tyypillisiä tunteita ovat hämmennys, lamaannus, avuttomuus, epätietoisuus ja pelko. Pahimmillaan syntyy paniikki. Kouluyhteisön toiminta järkkyy, arkipäivän rutiini rikkoutuu ja koulutyöhön keskittyminen häiriintyy. Jos kyseessä on hyvin dramaattinen tapahtuma, huhut leviävät ja tiedotusvälineet tulevat paikalle. Kriisitilanteiden hallintaa helpottavat ja ihmisten ahdistusta lievittävät etukäteen sovitut toimintamallit. Tällöin jokainen tietää, miten toimia ja mistä saa apua. Toimintamalli on kuin kartta, joka helpottaa vaikeassa tilanteessa etenemistä. On hyvä tiedostaa, että järkyttävän tapahtuman vaikutukset koskettavat sekä oppilaita tai opiskelijoita että työntekijöitä. Koulu on erityisen haavoittuvainen yhteisö, koska lapsilla ja nuorilla on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta kriisien kohtaamisesta. Ei ole mukavaa varautua tilanteisiin, joita kukaan ei toivo tapahtuvaksi. Kriisitilanteen tapahtuessa on kuitenkin myöhäistä enää suunnitella mitään, siksi toimintamallit tulee laatia etukäteen. Koulu ja kriisit -projekti osoitti, että lähes jokaisella projektin koulutuksiin osallistuneella opettajalla oli kokemuksia koulun kriisitilanteista. Monia oli jäänyt vuosiksi vaivaamaan, osasiko toimia oikein tai olisiko jotain voitu tehdä toisin. Kun koululla on yhdessä mietityt toimintamallit, kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin. KRIISISUUNNITELMAN SISÄLTÖ Opetussuunnitelman perusteissa mainittuja ongelma- ja kriisitilanteita ovat poissaolojen seuranta, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset tapaturmat ja onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Kriisisuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä varautumista koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin traumaattisiin tilanteisiin. Poissaolojen seurantaan on hyvä laatia oma toimintamallinsa. Monet koulut ja oppilaitokset ovat laatineet erilliset toimintaohjelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän sekä päihteiden käytön ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitamiseen. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja perheessä tapahtuvaan pahoinpitelyyn tai kaltoinkohteluun liittyvissä kysymyksissä toimintamallit on syytä tehdä yhteistyössä kunnan asiantuntijaryhmien kanssa (esimerkiksi Serin eli seksuaalisen riiston

2 2 ryhmän kanssa), jotta eri tahojen toimintatavat ovat yhteneväiset ja varmistavat asiantuntija-avun saamisen. Koulun toimintaa voivat uhata myös sellaiset vaaratekijät, joihin on syytä varautua osana palo- ja pelastussuunnitelmaa. Suositeltavaa on, että kaikki ongelma- ja kriisitilanteita ja koulun turvallisuutta koskevat suunnitelmat (esim. palo- ja pelastussuunnitelma) kootaan yhteen "Koulun turvakansioon". Kansion tulee olla helposti saatavilla ja sen sijainnin tulee olla kaikkien tiedossa. Jokaisen luokan ja opettajanhuoneen seinällä tulisi olla välittömät toimintaohjeet ja hätänumerot kriisitilanteiden varalle. Kriisisuunnitelman tulisi antaa selkeät ja yksiselitteiset toimintaohjeet. Vaikka kaikkia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, tehtyjä toimintamalleja voi soveltaa muihinkin tilanteisiin. Koululla tai oppilaitoksella on myös hyvä olla surulaatikko, jossa on kynttilöitä, aamunavauksia, surumusiikkia, runoja yms. KOULUN KRIISIRYHMÄ Kriisivalmiuden kehittämistä, ylläpitämistä ja toiminnan organisointia varten koulussa olisi hyvä olla kriisiryhmä. Kriisityö soveltuu luontevasti oppilashuoltoryhmän työhön. Kriisiryhmänä voi toimia koko oppilashuoltoryhmä tai osa sen jäsenistä. Voi olla hyvä, että kriisiryhmään kuuluu myös muita koulun työntekijöitä, esimerkiksi kouluisäntä tai kouluemäntä. Jos koululla ei ole oppilashuoltoryhmää, koululle voidaan nimetä vastuuhenkilöt tai erillinen kriisiryhmä. Oppilashuoltoryhmän ja kriisiryhmän tulee sopia keskinäisestä työnjaostaan sekaannuksien ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Pienissä kunnissa voi toimia koulujen yhteinen kriisiryhmä. Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa on koulun toimintaa johtava rehtori, siksi rehtorin tulisi toimia kriisiryhmän vetäjänä. Koulun kriisiryhmän tehtävänä on laatia koululle kirjallinen kriisisuunnitelma kirjata ryhmän sisäinen työnjako ja vastuuketju selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot perehdyttää koulun henkilöstö järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta tiedottaa suunnitelmasta oppilaille tai opiskelijoille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille organisoida toiminta kriisitilanteissa huolehtia välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset pitää kriisisuunnitelma ajan tasalla (päivittää yhteystiedoissa tai koulun olosuhteissa tapahtuneet muutokset) ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta. KRIISISUUNNITELMAAN PEREHDYTTÄMINEN Koulun kriisivalmius edellyttää koko koulun henkilöstön perehdyttämistä. Kaikilla koulun työntekijöillä tulisi olla valmiudet toimia kriisitilanteessa, koska kuka tahansa voi kohdata sen ensimmäisenä. Myös oppilailla tai opiskelijoilla olisi hyvä olla valmiudet toimia erilaisissa hätätilanteissa, kuten onnettomuus, tulipalo, säteilyvaara tms.

3 3 Kriisisuunnitelmaan perehdyttäminen voi tapahtua opettajankokouksissa, koulutus- tai keskustelutilaisuuksissa jne. Koulun henkilöstöä olisi hyvä informoida kriisisuunnitelmasta jo sen tekovaiheessa. Työntekijöiltä voidaan pyytää siihen ehdotuksia ja kommentteja. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat voivat osallistua kriisisuunnitelman laatimiseen. Opettajilla on keskeinen rooli oppilaiden tai opiskelijoiden selviytymisen tukemisessa, koska he kohtaavat heidät lähes päivittäin. Siksi heillä olisi hyvä olla valmiudet sekä kriisitilanteiden välittömään kohtaamiseen että henkisen tuen antamiseen. Opettajat voivat kuitenkin tarvita oppilashuoltohenkilöstön ja/tai muiden erityistyöntekijöiden apua oppilaiden tai opiskelijoiden surun tai järkytyksen kohtaamisessa ja käsittelyssä. Kriisisuunnitelmasta tulee tiedottaa oppilaille tai opiskelijoille sekä vanhemmille esimerkiksi syystiedotteessa ja vanhempainilloissa. YHTEISTYÖTAHOT KRIISITILANTEISSA Kriisitilanteissa tarvitaan nopeaa toimintaa, siksi hätänumerot ja yhteistyötahot tulisi olla tiedossa ennen kuin mitään tapahtuu. Kriisisuunnitelmaan kirjataan koulun kriisiryhmän yhteystiedot sekä muut tarpeelliset puhelinnumerot. Kriisitilanteissa tärkeitä auttajia voivat olla mm. poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyskeskus, sairaala, lastensuojelu, kunnan kriisiryhmä, kasvatus- ja perheneuvola, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian klinikka, sosiaalitoimi ja seurakunta. Ammattiauttajat neuvovat, miten keskustella lasten ja nuorten kanssa ja miten tukea heidän selviytymistään. Tarvittaessa koulu voi pyytää apua esimerkiksi kunnan kriisiryhmältä (psykologinen jälkipuinti- eli debriefing-ryhmä), kasvatus- ja perheneuvolasta tai terveyskeskuksesta. KRIISIVALMIUDEN YLLÄPITÄMINEN Kriisisuunnitelmaan olisi hyvä kirjata toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi. Onnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, ja työntekijät vaihtuvat ja ihmiset unohtavat. Siksi suunnitelmaan tulee sisältyä kriisisuunnitelman päivittäminen ja läpikäyminen henkilöstön kanssa vuosittain, esimerkiksi kouluvuoden alkaessa. Koulussa tulee järjestää vuosittain palo- ja pelastusharjoitukset, joihin osallistuvat sekä työntekijät että oppilaat. Näissä tilanteissa voidaan harjoitella sekä fyysisen että psyykkisen ensiavun antamista. Lisäksi henkisen tuen antamisen valmiuksia voidaan sisällyttää esimerkiksi terveystiedon opetukseen. Kriisisuunnitelma on käytännön työväline, joka elää ja kehittyy ajan myötä. Yhteystiedot päivitetään säännöllisin väliajoin ja toimintaohjeita muutetaan ja parannetaan kokemusten karttuessa. Koulujen kokemusten mukaan erilaisten kriisitilanteiden myötä toimintaohjeet konkretisoituvat ja selkiytyvät. Suunnitelmaa täydennetään, jos ilmenee uhkia, joihin ei aiemmin ole osattu varautua. YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET KRIISITILANTEISSA

4 4 Kriisitilanteissa ensisijainen toimintavastuu on ensiksi läsnä olevalla aikuisella. Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäiseksi tiedon saanut kriisiryhmän jäsen. Kokonaisvastuu kriisitilanteiden hoitamisesta ja niistä tiedottamisesta kuuluu koulun johtajalle. Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisista tilanteista on kyse ja kuinka isoa joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen tietää, mitkä ovat ensimmäiset askeleet: miten toimitaan oppilaan tai oppilasryhmän kanssa, mistä saa lisäapua, kenelle asiasta tiedotetaan jne. Koska tilanteen voi ensimmäisenä kohdata myös oppilas tai opiskelija, olisi heidän hyvä tietää, mistä koulussa saa apua. Ensivaiheen jälkeen on tärkeää, että koulun kriisiryhmä kokoontuu sopimaan tukitoimista: miten koulussa toimitaan välittömän psyykkisen tuen varmentamiseksi ja miten asiasta tiedotetaan koteihin. Tiedottaminen koteihin edellyttää sitä, että koululla on kaikkien huoltajien yhteystiedot. Kriisitilanteiden hoidossa voidaan erottaa välittömät tukitoimet ja jatkotoimet. Välittömän tuen antamisen lisäksi kriisiryhmän tulee arvioida, tarvitaanko jatkossa tukitoimia sekä kuinka pitkään ja keille ne suunnataan. Keskeinen kysymys tukitoimien suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma koskettaa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Oppilaan kuolema koskettaa vanhempien lisäksi ystäviä, luokkatovereita ja opettajia, mutta järkyttää myös muita oppilaita ja henkilöstöä. Siksi asiaa on hyvä käsitellä sekä koko koulun kanssa että oppilaan läheisten kanssa. Järkyttävät tapahtumat voivat koskettaa laajempaakin yhteisöä, jolloin joudutaan pohtimaan yhteistyötä lähikoulujen tai tiedotusvälineiden kanssa. Tiedotusvastuu on aina rehtorilla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulisi ohjata. Toimittajia ei pidä päästää koulun alueelle haastattelemaan oppilaita tai opiskelijoita tai työntekijöitä, koska se vain entisestään järkyttää heitä. Paras tapa välttyä median ahdistelulta on, että rehtori antaa asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja oikeusturvakysymykset huomioiden. Joissakin tapauksissa koulu voi tehdä lehdistötiedotteen, jossa se selostaa tapahtumien kulun. Tiedote on syytä tehdä yhteistyössä opetustoimen johdon kanssa. ESIMERKKEJÄ KRIISITOIMINTAMALLEISTA Tähän on koottu ohjeet yleisimpien kriisitilanteiden varalle. Niiden lisäksi kunkin koulun tai oppilaitoksen kannattaa miettiä, mihin muihin tilanteisiin se haluaa varautua. Oppilaan kuolema Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, koulun johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävänä on kuolinviestin vieminen omaisille henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen koulun johtaja on yhteydessä kuolleen oppilaan kotiin. Koulu lähettää kotiin surunvalittelukukat tai -adressin. Vanhempien kanssa sovitaan koulun toimenpiteistä ja oppilaiden ja opettajien osallistumisesta hautajaisiin vanhempien toivomusta kunnioittaen. Oppilaan tai opiskelijan kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua käsitellään kuolleen oppilaan tai opiskelijan luokan tai ryhmän kanssa opettajan tai kriisiryhmän jäsenen johdolla. Kuolemasta on lupa kertoa oppilaille, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan ajatuksiaan ja tunteitaan ja heille kerrotaan mahdollisista surureaktioista. Muiden luokkien tai ryhmien opettajat kertovat asiasta omille oppilailleen tai opiskelijoilleen. Myös opettajat tarvitsevat tukea. Työntekijöille ja

5 5 oppilaille tai opiskelijoille voidaan tarvittaessa järjestää psykologinen jälkipuinti (debriefing), jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen. Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhempainilta muutama päivä tapahtuneen jälkeen, koska vanhemmat voivat tarvita tukea lastensa auttamiseen. Koulussa järjestetään muistotilaisuus, jonne voidaan kutsua kuolleen oppilaan tai opiskelijan ja hänen luokkansa tai ryhmänsä vanhemmat. Lisäksi järjestetään erilaisia surun käsittelyä helpottavia rituaaleja, kuten nostetaan lippu puolisalkoon, muistetaan kuollutta lasta tai nuorta kirjein, runoin tai piirustuksin, asetetaan hänen pulpetilleen palava kynttilä, kukkia tai valokuva. Mikäli kuolema tapahtuu loman aikana, koulussa järjestetään jälkikäteen muistotilaisuus. Opettajien on syytä seurata oppilaiden toipumista ja mahdollista tuen tarvetta. Opettajan tai työntekijän kuolema Koulun johtaja on yhteydessä kuolleen omaisiin. Koulun johtaja tai kriisityöryhmän jäsen kertoo kuolleen opettajan luokalle tapahtuneesta. Muille luokille asian kertoo oma opettaja tai joku kriisiryhmän jäsenistä. Koulussa pidetään muistotilaisuus. Kodeille tiedotetaan asiasta kirjeitse tai vanhempainillassa. Koulu lähettää omaisille adressin tai kukkia. Koulun johtaja sopii omaisten kanssa koulun työntekijöiden ja oppilaiden tai opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Kuolleen työntekijän työtovereille (ja tarvittaessa oppilaille tai opiskelijoille) voidaan järjestää psykologinen jälkipuinti, jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen. Itsemurha Itsemurhan käsittely kouluyhteisössä on erityisen tärkeää, koska itsemurha saattaa toimia ongelmanratkaisumallina muille. Koulun johtaja sopii kuolleen nuoren vanhempien kanssa koulun toimenpiteistä ja hautajaisiin osallistumisesta, vanhempien toivomuksia kunnioittaen. Tieto itsemurhasta annetaan ensin koulun työntekijöille, jotka sopivat yhdessä kriisiryhmän kanssa, mitä ja miten oppilaille kerrotaan asiasta. Asiallisella informaatiolla ja psyykkisellä tuella ehkäistään uusia itsemurhatapauksia. Opettaja ja joku kriisiryhmän jäsenistä käsittelevät asiaa kuolleen nuoren luokan tai ryhmän kanssa. Muiden luokkien tai ryhmien opettajat (tai joku kriisiryhmän jäsenistä) käsittelevät asiaa omien oppilaidensa tai opiskelijoidensa kanssa. Jos itsemurha tapahtuu koulupäivän aikana, huolehditaan siitä, etteivät oppilaat pääse tapahtumapaikalle tai poistuvat sieltä heti. Kutsutaan ambulanssi, poliisi ja koulun kriisiryhmä. Suruviestin kotiin vie poliisi tai lääkäri. Tämän jälkeen koulun johtaja on yhteydessä kotiin. Kuolleen ystäville ja luokalle tai ryhmälle on syytä järjestää psykologinen jälkipuintitilaisuus. Myös opettajille on hyvä järjestää oma jälkipuintitilaisuus. Muistotilaisuus, rituaalit, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Mikäli itsemurha on tapahtunut loman aikana, järjestetään jälkeenpäin muistotilaisuus. Itsemurhaa on aina syytä käsitellä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Erityisesti nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta muihin nuoriin. Erityisen tärkeää on korostaa sitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä elämänongelmiensa kanssa yksin vaan apua on saatavilla. On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi sankarillisena ratkaisukeinona. Nuoren itsemurhan jälkeen on tärkeä seurata tilannetta. Osa oppilaista tai opiskelijoista (myös opettajista) voi muutamien kuukausien ajan itsemurhan jälkeenkin tarvita tukitoimia, esimerkiksi

6 6 asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. Itsemurhan mallivaikutuksen vuoksi myös lähikoulujen rehtoreita olisi hyvä informoida nuoren tekemästä itsemurhasta. Vakava väkivalta tai sen uhka Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti koulun johtajalle, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Lisäksi voidaan ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Vanhemmille ilmoitetaan tapahtuneesta. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos. Jos kyseessä on oppilaiden tai opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan koulussa myöhemmin asianosaisten kesken. Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä koulussa muidenkin oppilaiden kanssa. Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, koulun johtajan on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku on selvitettävä haastattelemalla sekä oppilaita että työntekijää. Myös vanhempien näkemyksiä on kuultava. Työntekijän mahdollisuudet jatkaa koulussa selvitetään. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua. Lääninhallitusten sivistystoimen osastot valvovat koulujen tai oppilaitosten toimintaa, ja ne voivat tarvittaessa (esimerkiksi vanhempien tekemän valituksen johdosta) tehdä niihin tarkastuskäyntejä. Onnettomuus tai tapaturma Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunut aikuinen arvioi, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan. Sen jälkeen ryhdytään nopeasti tarvittaviin toimiin, esimerkiksi kutsutaan paikalle kouluterveydenhoitaja tai ambulanssi. Tarvittaessa soitetaan yleiseen hätänumeroon ja tehdään hätäilmoitus. Hätäilmoitusta tehtäessä kerrotaan, mitä on tapahtunut, missä paikassa ja osoitteessa ja vastataan esitettyihin kysymyksiin (potilaan vointi, tarkemmat tiedot, hälyttäjän nimi ym.). Puhelua ei saa katkaista ennen kuin siihen annetaan lupa. Otetaan yhteys kouluisäntään tai -emäntään, joka hoitaa opastuksen onnettomuuspaikalle. Ilmoitetaan koulun johtajalle ja mahdollisesti muille avun saannista ja saaduista ohjeista. Tulipalo, säteilyvaara Onnettomuuksien sattuessa tilanteen vakavuus arvioidaan ja toimitaan sen mukaisesti. Kouluilla ja oppilaitoksilla tulee olla palo- ja pelastussuunnitelma. Paikkakunnilla, joiden lähistöllä sijaitsee ydinvoimala tai joiden kautta kuljetetaan vaarallisia aineita, on erityisen tärkeä varautua onnettomuus- ja katastrofitilanteisiin. Pommiuhka Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Oppilaat ja työntekijät ohjataan ulos koulurakennuksesta. Toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne joskus osoittautuvatkin aiheettomaksi. Myös auttajat tarvitsevat apua Kriisityö on henkisesti raskasta työtä. Siksi on tärkeä muistaa, että myös auttajat tarvitsevat tukea. Opettajat tarvitsevat tukea osatakseen auttaa surevia oppilaita. Kriisiryhmän jäsenet tarvitsevat konsultaatioapua, koulutusta ja mahdollisuutta psyykkiseen jälkipuintiin.

7 7 KRIISIEN EHKÄISY JA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN Elämää ei voi hallita, siksi kaikkia kriisitilanteita ei koskaan pystytä ehkäisemään. On kuitenkin olemassa tilanteita, joiden sivuuttaminen voi synnyttää kriisitilanteen. Esimerkiksi opiskelijan toistuvat poissaolot voivat olla merkki päihdeongelmasta tai masennuksesta. Jos poissaoloihin ei puututa, tilanne voi paljastua koululle vasta oppilaan tai opiskelijan keskeyttäessä opintonsa. Kiusaaminen, johon ei puututa, voi johtaa oppilasryhmän ilmapiirin heikkenemiseen ja kiusatun oppilaan äärimmäisiin tekoihin, jopa itsemurhaan. Tapaturmia voidaan ehkäistä huolehtimalla koulurakennuksen ja -ympäristön turvallisuudesta. Työturvallisuuslaki koskee oppilaiden ja opiskelijoiden työturvallisuutta erikoisopetustiloissa kuten teknisen työn, tekstiilityön, kemian ja fysiikan luokissa sekä kotitalousluokissa. Lakiin liittyvät tarkastustehtävät kuuluvat työsuojeluviranomaisille. Myös koulukuljetuksia hoitavilta tahoilta tulee vaatia hyvää turvallisuustasoa. Seuraavassa annetaan vihjeitä vaikeiden elämäntilanteiden tunnistamiseen. Tunnistamisvihjeet eivät ole kattavia, vaan suuntaa antavia. Tarkoitus ei ole, että opettajat alkavat diagnosoida oppilaitaan. Opettaja voi kuitenkin olla korvaamaton apu, mikäli hän ohjaa apua tarvitsevan lapsen tai nuoren mielenterveystyön asiantuntijan hoitoon. Mikäli opettaja on epävarma siitä onko hänen huolensa aiheellinen, hänen kannattaa neuvotella oppilas- tai opiskelijahuollon työntekijän kanssa. Omaan huoleen kannattaa suhtautua vakavasti. Huoli kertoo usein siitä, että lapsen tai nuoren asiat eivät ole kohdallaan. Masennus Masennuksen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Masennus voi joskus peittyä ns. pellen naamion taakse. On ensiarvoisen tärkeää, että masentunut oppilas tai opiskelija ohjataan avun piiriin. Masennuksen merkkejä voivat olla univaikeudet: henkilö ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias syömisvaikeudet: henkilö ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa voimattomuus: "olen ihan poikki, en jaksa enää" apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta vihamielisyys: voimakasta kiukkuilua, äksyilyä keskittymisvaikeudet: ylivilkkaus itseinho: olen ruma, ei minusta kukaan pidä itkuisuus ja surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet: henkilö puhuu, ajattelee, kirjoittaa, piirtää kuolemasta. Luettelo on vain esimerkinomainen. Mikäli oppilaalla tai opiskelijalla on näitä oireita paljon, on otettava yhteys koulupsykologiin tai -lääkäriin tai mielenterveystyön asiantuntijaan. Psykoottinen käyttäytyminen Joskus voi käydä niin, että oppilas tai opiskelija alkaa käyttäytyä silminnähden poikkeavalla tavalla. Kyseessä voi olla vakava mielenhäiriö, johon tarvitaan nopeasti ammattiauttajien apua. Psykoosin oireita voivat olla

8 8 vetäytyminen, pyrkimys olla yksin sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnot ikätasoa lapsellisempi toiminta suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää vihjailu avuntarpeesta ulkoisen olemuksen muuttuminen näkyvästi, esim. hoitamattomuus tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen, esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat harhaluulot. Luettelo on vain esimerkinomainen. Mikäli oppilaalla tai opiskelijalla on näitä oireita paljon, on otettava yhteys koulupsykologiin tai -lääkäriin tai mielenterveystyön asiantuntijaan. Päihteiden väärinkäyttö Runsas päihteiden käyttö voi olla oire vakavasta masennuksesta. Päihteiden väärinkäyttö häiritsee koulutyötä ja pahimmillaan johtaa koulun keskeyttämiseen. Päihteiden väärinkäytön tunnusmerkkejä voivat olla kaveripiirin vaihtuvuus rahantarpeen lisääntyminen, näpistely, ilkivalta, kauppaaminen koulumenestyksen laskeminen poissaolojen lisääntyminen; aamu- tai maanantaipoissaoloja epärealistiset puheet, tarinat, valehtelu muutokset luonteessa pelkotilat, ahdistuneisuus, levottomuus erilaiset fyysiset merkit käytetystä aineesta riippuen, esim. laajentuneet silmäterät, verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen tai lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus tietyille aineille ominainen haju piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäön tai olemuksen muuttuminen Mitkään merkit eivät yksin tai yhdessä välttämättä merkitse sitä, että nuorella on päihdeongelma. Mikäli päihteiden väärinkäyttöä epäillään, koulun on syytä ottaa asia oppilaan tai opiskelijan ja hänen vanhempiensa kanssa puheeksi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisiin, alle 18-vuotiaan kohdalla lastensuojeluun. Itsemurhavaara Itsemurhauhkailuun tai itsemurhapuheisiin on aina suhtauduttava vakavasti. Jos itsemurha-aikeita epäillään, oppilaalta kysytään suoraan, onko hän ajatellut itsemurhaa. Jos vastaus on myöntävä, häneltä kysytään, onko hänellä suunnitelma sen toteuttamiseksi. Itsemurha-aikeista kysyminen antaa nuorelle mahdollisuuden puhua asiasta ja helpottaa pahaa oloaan. Vaikka nuori kieltäisi kertomasta asiasta muille, itsemurha-aikeista tulee kertoa vanhemmille sekä

9 9 oppilas- tai opiskelijahuollon työntekijöille. On varmistettava, että oppilas tai opiskelija saa ammatti-apua. Vaitiolovelvollisuus ei päde, kun kyseessä on kuolemanvaara! Usein nuoren ystävät huomaavat ensimmäisenä itsemurhavaaran. Siksi nuorille olisi hyvä kertoa, että itsemurhauhkailuista tulee aina kertoa jollekin aikuiselle, vaikka ystävä vannottaisi olemaan kertomatta. "Parempi vihainen kuin kuollut ystävä". Itsemurhavaarasta kertovat aiemmat yritykset itsemurhalla uhkailu vakava masennus. Muita riskitekijöitä ovat voimakas kiinnostus kuolemaan tai itsemurhiin kaikkien rakkaiden tavaroiden antaminen pois veitsellä leikittely, turha riskienotto suuret muutokset käytöksessä ja suoritustasossa sekä lähipiirissä tapahtunut itsemurha. Koulukiusaaminen ja -väkivalta Koulukiusaamisella ja -väkivallalla tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta voivat ilmetä monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä ("huorittelu", homottelu"), tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Koulussa voi esiintyä myös sukupuolista häirintää ja ahdistelua. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen ja käsittelyyn olisi hyvä olla oma suunnitelmansa. Kiusaamisen ehkäisy edellyttää ryhmä- ja yhteisötason toimintaa, koska kiusaajan toimintaa tukee muiden kannustus, vaikeneminen tai syrjässä pysyminen. Kiusaamiseen tulee puuttua heti, koska kiusaamisen katkaiseminen ja kiusaamisen traumaattiset seuraukset ovat sitä vaikeampia, mitä pidempään tilanteen annetaan jatkua. Kirjallisuudesta löytyy hyviä malleja kiusaamisen ehkäisyyn ja katkaisuun. Kiusaamiseen ja väkivaltaan voi syyllistyä myös koulun työntekijä. Menettelytapaohjeissa olisi huomioitava, että lapsi ei yleensä uskalla puhu asiasta koulussa. Siksi koteja tulee kannustaa ottamaan yhteyttä kouluun heti, kun lapsen koulunkäynnissä on pulmia. Perheessä tapahtuva väkivalta Jos on epäilyä siitä, että lapsi tai nuori on perheessään väkivallan kohteena tai todistajana, häneltä voi kysyä asiaa suoraan. Jos hän vahvistaa epäilyn oikeaksi, häneltä pyydetään lupa keskustella asiasta jonkun oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja sovitaan siitä, kuka ottaa yhteyttä kotiin ja lastensuojeluun tai poliisiin. Väkivallan uhri on ohjattava avun piiriin ja hänelle on kerrottava hänen oikeuksistaan ja mahdollisuudesta saada tukea. Väkivalta on aina rikos, vaikka se tapahtuisi perhepiirissä. Kunnissa tulisi olla terveystoimen, lastensuojelun, koulun ja poliisin yhdessä laatima toimintamalli perheessä tapahtuvan väkivallan ja seksuaalisen riiston eli insestin varalle.

10 10 Työntekijä tarvitsee apua Työntekijällä voi olla työuupumus, pitkäaikainen masennus, päihteiden väärinkäyttöä tai muita mielenterveysongelmia. Tällaisessa tilanteessa koulun johtajan tulisi keskustella työntekijän kanssa ja ohjata hänet työterveyshuoltoon. Johtajan tulisi varmistaa avun saaminen olemalla tarvittaessa itse yhteydessä työterveyshuoltoon. Koulun elämäntaitoja rakentava työ Koulujen ja oppilaitosten olisi hyvä pohtia sitä, miten ne voisivat poistaa tai vähentää koulunkäyntiin liittyviä riskitekijöitä. Ryhmässä toimiminen ja jatkuvan arvioinnin kohteena oleminen voi olla joillekin lapsille ja nuorille hyvinkin stressaavaa. Tulisi miettiä, minkälaisilla käytännöillä meidän koulussa ehkäistään kiusaamista ja vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä estetään yksinjääminen ja edistetään ryhmäytymistä ja toverisuhteita varmistetaan onnistumisen ja osaamisen kokemukset kaikille katkaistaan epäonnistumisen kierre ja estetään koulunkäynnin keskeyttäminen varmistetaan kaikille päästötodistuksen saaminen. Koulu voi osana koulun arkea edistää lasten ja nuorten elämäntaitoja ja kykyä kohdata vaikeita tilanteita. Koulutyössä voidaan tietoisesti vahvistaa itsetuntoa, harjoitella myönteistä vuorovaikutusta ja arkielämän ongelmanratkaisutaitoja. TAUSTATIETOA KRIISEISTÄ JA HENKISESTÄ TUESTA Kriisin ja trauman määritelmät Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jonka psyykkiseen hallitsemiseen ja käsittelemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä, seurustelusuhteen katkeaminen, kotoa pois muuttaminen, armeijaan meno tai naimisiinmeno. Suurin osa ihmisistä selviää näistä tapahtumista omin avuin, vaikka selviytyminen saattaakin joskus vaatia suuria ponnisteluja. Traumaattiset tapahtumat voivat aiheuttaa kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Kun läheinen ihminen kuolee, ihminen joutuu onnettomuuteen tai koti palaa tulipalossa, traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia on elämä ennen sitä ja elämä sen jälkeen. Traumalla tarkoitetaan paitsi varsinaista traumaattista tapahtumaa, myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Trauma voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten seurauksena (esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai perheessä tapahtuva väkivalta). Traumaattisen kriisin vaiheet ja siitä toipuminen

11 11 Jokainen kokee traumaattisen tilanteen yksilöllisesti. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet 1. Sokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittämään tapahtunutta, hän voi jopa kieltää sen. Ihminen voi käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti, esimerkiksi kylmän rauhallisesti tai raivoisasti, sekavasti. Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tapahtumia tai annettuja ohjeita. 2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Tässä vaiheessa voi ilmetä erilaisia ruumiillisia oireita, ahdistuneisuutta, masennusoireita, univaikeuksia, vihamielisyyttä (mm. toisten syyttämistä), tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa. 3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään, siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet ja tuntemukset vähenevät. Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala kohenee. Mikäli ihminen ei saa trauman käsittelyyn tarvitsemaansa tukea, seurauksena voi olla ns. posttraumaattinen stressihäiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Se voi ilmetä mm. unettomuutena, painajaisunina, masennuksena, psykosomaattisina oireina, oppimisvaikeuksina, jopa työkyvyttömyytenä. Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. Välitön selviytymisen tuki Ihmisten selviytymistä traumaattisessa tilanteessa helpottavat seuraavat seikat: rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrien kertomuksen kuunteleminen tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta tietojen pitäminen ajan tasalla. Psykologinen jälkipuinti järjestetään aina kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana ihminen on avoin tapahtuman käsittelylle, sen jälkeen psyykkiset puolustuskeinot voivat estää asian käsittelyä. Jälkipuinnin vetävät siihen koulutetut työntekijät. Jälkipuinnin tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen. Jälkipuinnissa annetaan tietoa tapahtumien kulusta, jotteivät mielikuvitus tai huhut paikkaisi aukkoja. Jälkipuinti antaa mahdollisuuden jäsentää

12 12 osallistujien ajatuksia ja tunteita. Siellä annetaan tietoa mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista sekä kartoitetaan avun tarvetta. Purkukokous (defusing) järjestetään traumaattisissa tilanteissa auttajina toimiville. Se tarjoaa mahdollisuuden keskustella välittömästi tapahtuneesta ja purkaa kokemuksia. Kriisiryhmä voi järjestää itselleen purkukokouksen ilman ulkopuolistakin vetäjää. Rituaaleilla on tärkeä merkitys surun käsittelyssä. Muistotilaisuus, hautajaiset, kuvat, kynttilät, kirjeen kirjoittaminen tai piirtäminen auttavat surun työstämistä. Myöhempi tuen tarve Ihmisten myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle ja toipumiselle on annettavaa aikaa. Joillakin oppilailla tai opiskelijoilla voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin oppilashuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Erityisen traumaattisen tilanteen jälkeen lapsi tai nuori voi olla myös traumaterapian tarpeessa, jolloin hänet tulee ohjata mielenterveyspalveluihin. Myös koulun työntekijöillä voi olla myöhempää tuen tarvetta. EHDOTUS KRIISISUUNNITELMAN RUNGOKSI Kunnan opetusvirasto voi tukea koulujen kriisivalmiutta laatimalla oppaan tai ohjeistuksen kriisitilanteita varten. Tämän lisäksi jokaisen koulun ja oppilaitoksen tulee laatia suunnitelma, joka perustuu sen omille tarpeille ja voimavaroille. Seuraavassa on viitteellinen kriisisuunnitelman runko. Koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kriisisuunnitelmia löytyy Internetistä. Kriisisuunnitelmaa ei kuitenkaan kannata kopioida, sillä kriisivalmiuden kehittämisessä yhtä tärkeää kuin paperin laatiminen on asioiden yhteinen pohdinta. 1. Tärkeät puhelinnumerot yleinen hätänumero, poliisi, myrkytyskeskus, hälytyskeskus, taksi ambulanssi, terveyskeskus, sairaala, lastensuojelupäivystys koulun tai oppilaitoksen kriisiryhmän jäsenet 2. Hätäensiapuohjeet ensiapuohjeet onnettomuustilanteissa koulun tai oppilaitoksen pohjakaava, poistumistiet, puhelimien paikat 3. Toimintamalleja äkillisissä kriisitilanteissa (sisältävät välittömät toimintaohjeet, surun käsittelyyn liittyvät rituaalit ja muut tukitoimet) oppilaan kuolema opettajan tai työntekijän kuolema itsemurha vakava väkivalta tai sen uhka onnettomuus tai tapaturma tulipalo, säteilyuhka pommiuhka muut mahdolliset tilanteet

13 13 4. Kriisien ehkäisy ja selviytymisen tukeminen masennus itsemurhavaara psykoottinen käyttäytyminen päihteiden väärinkäyttö koulukiusaaminen ja -väkivalta perheessä tapahtuva väkivalta työntekijä tarvitsee apua koulun elämäntaitoja rakentava työ 5. Tiedottaminen kriisitilanteissa tiedotusvastaava (rehtori) tiedottaminen työntekijöille ja oppilaille tai opiskelijoille tiedottaminen koteihin ohjeet median kanssa toimimiseen 6. Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta kriisin ja trauman määritelmät traumaattisen kriisin vaiheet ja siitä toipuminen välittömät tukitoimet myöhempi tuen tarve 7. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi kriisisuunnitelman päivittäminen uusien työntekijöiden perehdyttäminen vuosittainen tiedotus työyhteisölle ja kodeille koulutustilaisuudet kirjallisuusluettelo 8. Tiedotuskirjemalleja kodeille eri tilanteisiin soveltuvia kirjepohjia Stakesista voi tilata maksutta oppaan Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten kriisityön kehittämiseen. Stakesin Aiheita 43/1997. Tilausosoite: Stakesin Kouluterveydenhuolto oppaasta löytyy toimintamalleja mm. koulussa tai perheessä tapahtuvan väkivallan, seksuaalisen riiston ja häirinnän kohtaamiseen. Kirja käsittelee laajasti koulun toimintaa ja soveltuu siksi käsikirjaksi myös opetushenkilöstölle. Rikosilmoituksen tekemisestä ja rikostutkinnasta saa lisätietoa osoitteesta:

14 14 KIRJALLISUUTTA Ayalon, Ofra Selviydyn. Yhteisön tuki ja selviytyminen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura. Dyregrov, Atle Lapsen suru. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura. Gummerus Kirjapaino Oy. Dyregrov, Atle Katastrofipsykologian perusteet. Vastapaino. Dyregrov, Atle Beredskap för skolan. Rädda Barnen. Dyregrov, Atle, Raundalen Magne Sureva lapsi ja koulu. Vastapaino. Elämä ilman pelkoa. Keinoja kouluille puuttua pari- ja lähisuhdeväkivaltaan Stakes/Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti. Oy Kotkan Kirjapaino Ab. Helenius, Eeva, Rautava, Marie ja Tuovine, Riitta. Eväitä elämään. Keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi. WSOY Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakesin Oppaita 51/2002. Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten kriisityön kehittämiseen. Stakesin Aiheita 43/1997. Oppaan voi tilata Stakesista maksutta osoitteesta: Olweus, Dan Kiusaaminen koulussa. Otava. Keuruu. Penttilä, Eeva Turvallinen koulu. WSOY. Salmivalli, Christina Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus. Salmivalli, Christina Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus. Taskinen, Sirpa (toim.). Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakesin Oppaita 55/2003. Turvatyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmien muistioita 20/2000. Opetusministeriö. (Tulostettavissa:

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 KRIISIT KOULUSSA... 3 2 KRIISIRYHMIEN JÄSENET... 5 3 KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT... 6 4 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 7 5 HÄTÄENSIAPUOHJEET... 8 6 TIEDOTTAMINEN... 9 7 ÄKILLISET

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Mäntyharjun lukio 2005 SISÄLTÖ Liite 4...1 1 JOHDANTO...3 2 KRIISIRYHMÄ...3 2.1 Kriisiryhmän jäsenet...3 2.2 Kriisiryhmän tehtävät... 3 3 VAKAVA ONNETTOMUUS KOULULLA... 3 3.1

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA 1 SISÄLLYS Yleistä kriisisuunnitelmasta 1 1.1 Toimintaohjeen tarkoitus 1.2 Kriisin määrittely 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa 1.4 Ohjeen päivitys Toimintaohjeet kriisitilanteessa..2 2.1

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 2 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA... 4 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 5 3.1 Onnettomuus koulussa...

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma

LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ... 1 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KRIISITOIMINTA- KANSIO

KRIISITOIMINTA- KANSIO Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna KRIISITOIMINTA- KANSIO Koottu käyttäen esisijaisena lähteenä STAKE- Sin laatimaa Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. KRIISISUUNNITELMA Koulumme kriisivalmius Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA

LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA Päivitys 22.9.2015 Yleinen hätänumero 112 Poliisin hätänumero 10022 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Myrkytystietokeskus 09 / 241 4392 09 / 4711 Kangasalan terveysasema

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

Haminan kaupungin oppilaitosten turvallisuussuunnitelma

Haminan kaupungin oppilaitosten turvallisuussuunnitelma Haminan kaupungin oppilaitosten turvallisuussuunnitelma 1 Sisällysluettelo Sivu 2 1. Johdanto.. 4 2. Oppilaitosturvallisuuden lähtökohdat 2.1. Kodin ja koulun yhteistyö..4 2.2. Koulun turvallisuusorganisaatio..4

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulu Kriisisuunnitelma

Joensuun normaalikoulu Kriisisuunnitelma Joensuun normaalikoulu Kriisisuunnitelma S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 KRIISIT KOULUSSA... 4 2 KRIISIRYHMIEN JÄSENET... 6 3 KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT... 7 4 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 8 5 HÄTÄENSIAPUOHJEET...

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016

KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 KRIISISUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VIESTINTÄ VAKAVISSA KRIISITILANTEISSA... 3 3 KRIISITOIMINTA... 4 4 KRIISIN MÄÄRITTELY... 5 4.1 KRIISIREAKTION VAIHEET... 5 4.2 TOIMINTAKAAVIO

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki KAURIALAN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Hämeenlinnan kaupunki KAURIALAN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki KAURIALAN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA. Työryhmä: Kari Tamminen, Jari Tuominen,

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä kriisisuunnitelmasta... 3 2. Vastuullisuus kriisitilanteessa... 3 3. Kriisitilanteet ja toiminta niiden aikana...

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 1 Sisällys 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 3 1.1 Kirjolan koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet 1.2 Parikkalan kunnan kriisiryhmän jäsenet 1.3. Kriisien ennaltaehkäisy

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI

MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI 2 MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin 1. Miten toimia? 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 4 1.2. Hätäensiapuohjeet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Nuorisotyön mahdollisuudet toimia koulujen tukena turvallisuudessa Opetusalan turvallisuusfoorumi 21.4.2015

Nuorisotyön mahdollisuudet toimia koulujen tukena turvallisuudessa Opetusalan turvallisuusfoorumi 21.4.2015 Nuorisotyön mahdollisuudet toimia koulujen tukena turvallisuudessa Opetusalan turvallisuusfoorumi 21.4.2015 Arsi Veikkolainen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry TAUSTAA 222 Nuorisotyön valmiusverkosto

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot