KRIISISUUNNITELMA Jalasjärven yläaste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISISUUNNITELMA Jalasjärven yläaste 2007-2008"

Transkriptio

1 KRIISISUUNNITELMA Jalasjärven yläaste Yllättävä, vakava kriisitilanne on sellainen, jota ihminen ei ole kokenut aikaisemmin. Hän ei tiedä, miten pitäisi suhtautua. Kokemusta seuraa epämiellyttävä tunnetila, josta vapautuu vain työstämällä sitä. Useimmiten tällaiset kokemukset aiheuttavat psyykkisen trauman, joka johtaa psyykkiseen kriisiin. Koulumme oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata oppilaittemme perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Henkilökuntaa perehdytetään koulun kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu vanhempien ja muiden yhteisöjen kanssa yhteistyössä. Kriisin varsinainen hoito tapahtuu pääosin kunnan omassa kriisiryhmässä. Tunnista kriisi: Kriisin voi aiheuttaa yksittäinen tapaus: Traumaattiset kriisit: - onnettomuus - katastrofi - äkillinen kuolema - väkivalta, väkivallanteko - muu dramaattinen tapahtuma tai kasautuvat tapahtumat, jotka tulevat käännepisteeseensä: Kehityskriisit: -seksuaalinen hyväksikäyttö - pahoinpitely - sota - sairaus - avioero - kiusaaminen - päihteet - huumeet KOULUN KRIISIRYHMÄ Rehtori Pauli Anttila / Terveydenhoitaja Marja-Leena Ala-Karvia Oppilaanohjaaja Marianna Luopajärvi (edustaja kunnan ryhmässä) Oppilaanohjaaja Arja Mäkynen Erityisopettaja Tiina-Maija Mäkinen Vararehtori Terhi Rintala

2 Panostetaan tiedottamiseen Tiedottaminen kriisitoiminnasta ennaltaehkäisevästi ja rutinoituvasti koulutusta koulun henkilökunnalle informaatiota vanhemmille luokkien vanhempainilloissa yhteinen vanhempainilta koulun kriisityöstä tiedottaminen lukukausitiedotteessa ja koulun kotisivuilla tietoa oppilaille Tiedottaminen kriisitilanteessa Rehtorille tiedottaminen henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. rehtori selvittää ketä asia koskee mitä on tapahtunut ja missä miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään jos rehtori ei ole paikalla toissijaisesti asian hoitaa vararehtori tai luokanvalvoja Kriisiryhmän toiminta rehtori tai vastuuhenkilö kutsuu kriisiryhmän avukseen kriisiryhmässä harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta ottaa yhteyttä oppilaan/oppilaiden huoltajiin tiedottaa asiasta koulun henkilökuntaa ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille oppilaille turhien huhujen eliminoimiseksi. Henkilökunnan toiminta opettajat käsittelevät asiaa saamiensa ohjeiden mukaisesti Tiedottaminen koulun ulkopuolelle kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta. Joskus pienetkin tapahtumat kannattaa tiedottaa ennen kuin ne toisen käden tietona paisuvat yli äyräiden.

3 Kriisin vaiheet Psyykkinen kriisi seuraa melkein aina tiettyä kaavaa: 1. Shokkivaihe - syntyy välittömästi järkyttävän tilanteen jälkeen ja kestää korkeintaan viikon - henkilö on kokenut jotain ennenkokematonta - hän on järkyttynyt ja psyykkiset toiminnot poikkeavat tavanomaisesta 2. Reaktiovaihe - kestää päivistä useisiin viikkoihin - välitön vaara on ohi - hän alkaa tajuta, mitä tapahtui ja reagoi kokemukseen - tekee kipeää 3. Käsittelyvaihe - saattaa kestää kuukausista vuoteen - henkilö on tottunut tilanteeseen - hän pystyy keskittymään arjen asioihin ja kiinnostumaan tulevaisuudesta 4. Uudelleen asennoitumisen vaihe - kestää usein koko elämän - kriisi on ohi - hän on saanut uuden kokemuksen ja ehkä uuden pohjan elämälle Surureaktioita Shokkivaiheen yli päästyään ihminen alkaa tajuta, mitä on tapahtunut. Hän alkaa reagoida. On muistettava, että reaktiot ovat normaalia reagointia epänormaalissa tilanteessa. Välittömät reaktiot: *shokki ja epäily - ei voi olla totta - kieltäminen *pelko ja vastustus - kauhistuminen - voimakas protesti *apatia ja lamaannus *kaikki jatkuu entisellään Tavalliset surureaktiot *ahdistus ja unihäiriöt *voimakkaat muistot *masennus, kaipaus, ikävä *viha ja huomiota vaativa käytös *syyllisyys, itsesyytökset, häpeä *kouluvaikeudet *ruumiilliset oireet Muita mahdollisia surureaktioita: * regressiivinen käyttäytyminen * muiden välttely * kuvitelmat ja tulevaisuuspessimismi * persoonallisuuden muutokset * syyn ja tarkoituksen pohtiminen * kehittyminen ja kypsyminen

4 TOIMINTAMALLEJA TRAUMAKRIISITILANTEISSA Onnettomuus koulussa Oppilaan kuolema Hälytä ambulanssi / muut opettajat avuksi! Aloita ensiapu! - tieto terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen - tieto johtajalle tieto kriisiryhmälle tieto henkilökunnalle - oppilaat pois onnettomuuspaikalta - silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta - ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian, mutta onnettomuuden seurauksia ei kerrota tarkemmin. - asian käsittely luokassa - kirjallinen viesti koteihin asiasta - järkyttyneimmät oppilaat kotiin vain aikuisen mukana - asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa - asian jälkipuintia luokassa (keskustelu luokassa) - oppilaiden seuranta - oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala - tiedon saanut opettaja informoi rehtoria. - rehtori informoi opettajakuntaa - luokanvalvoja neuvottelee kriisiryhmän kanssa kuka on perheen kontaktihenkilö - perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan - keskustelu luokissa / muistaminen - oppilaiden seurantaa kriisiryhmä ja oppilashuoltoryhmä (oppilaiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi) - henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Rehtori informoi henkilökuntaa / luokkaa / yhteisesti salissa tai keskusradiolla - kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle / oppilaille ulkopuolista apua - jälkipuinti henkilökunnalle - keskustelut luokissa - muistaminen ; lippu, hiljainen hetki, hautajaiset - oppilaiden seurantaa Oppilaan lähiomaisen kuolema - tieto rehtorille ja kriisiryhmälle - tieto oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille - kotoa lupa saada kertoa asiasta muulle luokalle - luokan aktivointi oppilaan huomioimiseen - oppilaalle keskustelumahdollisuus - oppilaan seurantaa

5 Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava sairaus Puhu oppilaan kanssa: - älä jätä yksin - tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä - ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa Kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Ota yhteys kotiin. Mobilisoi kriisi- ja oppilashuoltoryhmä toimimaan. Koskettaa aina koko kouluyhteisöä. KODIN KANSSA SOVITTAVA, MITEN TOIMITAAN. Jälkipuinti erittäin tärkeätä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. - tieto johdolle tieto kriisiryhmälle - tieto koulun henkilökunnalle - tieto oppilaille: perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin - tiedote mahdollisista reaktioista ainakin oman luokan koteihin - jälkipuinti henkilökunnalle - erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville - keskustelut luokissa - oppilaiden seurantaa - muistaminen koulussa ja luokassa - sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille - oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle - jälkipuintia sairaan, hänen ystäväpiirinsä ja luokan kanssa - toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta - lasten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi - oppilaiden seurantaa Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella - johtaja ottaa selville tosiasiat - informoi muun henkilökunnan - keskustelu luokissa * tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista

6 Onnettomuudesta ja kuolemasta puhuminen luokassa auttaa Oppilaat ja kuolemasta kertominen - sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä - varmista, että tieto on oikeaa - varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen - kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistaen - älä siirrä asian kertomista - varaa aikaa nuoren kanssa olemiseen - vältä sellaisia kliseitä kuin "kaikki tulee hyväksi" - saata nuori kotiin tai sinne, missä perhe on - kerro luokan muille nuorelle ja läheisille ystäville Muistaminen koulussa Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä esim. - Rehtorin muistosanat - luokanvalvojan puhe - sopiva runo - papin puhe - laulua, musiikkiesityksiä Jos kuolemasta ilmoitetaan koulutuntien aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon. Muistaminen luokassa Oppilaat otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita. Kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi, käsittämättömästä tulee konkreettinen. - koristellaan pulpetit piirroksilla, maalauksilla tai liinalla - kynttilä ja / tai kuva, kukka tms. - istutetaan puu kuolleen muistoksi - valmistetaan jotain vanhemmille - toimitaan liikenneturvallisuuden puolesta jne. Traumakriisin keskustelumalleja luokkatilanteeseen Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelun luokassa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja luokkaa. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään luokassa, neuvotellaan, kuka sen tekee. Keskustelun kulku: * Esittely: - mitä lähituntien aikana tapahtuu - miksi,.keskustellaan, koska onnettomuuden / kuoleman aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää * Säännöt - ei puhuta luokan ulkopuolisille, ei juoruilla, mutta omista asioistaan saa puhua - jokainen kertoo, miten ja keneltä sai tiedon - ei muuta puhepakkoa

7 * Faktat: - oppilaat kertovat, miten, keneltä ja missä saivat tietonsa - opettaja kertoo tosiasiat: tapahtumien kulku ja mahdolliset syyt - mukana voi olla asiantuntija: poliisi, paikalla ollut ensilinjalainen tai joku muu * Ajatukset: Mikä tuntui pahimmalta? Ajatteliko joku muu samoin? Ensimmäinen ajatus? Käydään läpi ajatukset tilanteen edetessä. * Reaktiot: - Mitä kuulit, tunsit, haistoit? - Mitä teit? - Reagoiko joku muu samoin? - autetaan löytämään samanlaisia tuntemuksia kuin muilla * Informaatio: - kerätään yhteen reaktioita - opettaja kertoo muita normaaleja reagointitapoja - opettaja antaa neuvoja * Yhteenveto ja päätös: - suunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. hautajaiset) Osallistuminen hautajaisiin edellyttää: - valmistelua Þ lapsen tulee tietää, mikä odottaa - aikuinen saattaja, omainen koko ajan mukana - jälkipuintiin mahdollisuus Opettajan neuvoja Nuoren surun kohtaaminen Opettaja voi neuvoa oppilasta: - puhumaan vanhempien kanssa tapahtuneesta - puhumaan ystävien kanssa - hankkimaan lisää tietoa tapahtuneesta - kirjoittamaan runoja, päiväkirjaa - kuuntelemaan musiikkia - käymään tapahtumapaikalla / haudalla - tekemään jotakin yhdessä, esim. surevan perheen hyväksi - käyttämään rituaaleja tunteiden ilmaisemiseen Keskustele avoimesti ja kunnioittavasti: * Ota huomioon keskustelukumppanin ikä! * Vältä abstrakteja selityksiä! * Pyri vähentämään väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä! * Älä kuvaa kuolemaa sanoilla "matka" tai "uni", koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän! Varaa aikaa ongelman käsittelyyn: * Suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun! * Valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt! * Katselkaa valokuvia, albumeja ym.! * Käykää hautausmaalla! * Hyväksy lasten leikit! Tee menetyksestä todellinen: * Näytä omat tunteesi! * Anna lasten osallistua hautajaisiin! * Vaali vainajan muistoa!

8 Rohkaise tunteiden käsittelyä: * Huolehdi kodin ja koulun / päiväkodin jne. välisen yhteyden jatkumisesta! * Vältä tarpeettomia eroja! * Puhu lasten kanssa oman tai vanhempien kuoleman aiheuttamasta pelosta! * Puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan! Lasten ja vanhempien käyttäytyminen surussa Lapset usein: - tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti - varttuvat liian nopeasti, s.o. ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista - arvailevat mitä tapahtui Vanhemmat usein: - aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät - aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston - laiminlyövät tosiasioiden kertomisen - ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän emotionaalinen sensitiivisyytensä lasten tarpeille on vähentynyt - tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan - kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä - osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä

9 ENNAKOINTIA KEHITYSKRIISITILANTEISSA Itsemurhauhkan tunnistaminen Masennuksella on merkittävä yhteys itsemurhiin. Pitkään jatkuneen masennuksen ja mahdollisesti itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta Muita merkkejä: - aiempi itsemurhayritys - itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkaaminen - itsemurhan suunnittelu ja tavaroiden pois lahjoittaminen - kuoleman jatkuva ajatteleminen - itsemurhan tehneen tunteminen - samaistuminen johonkin, joka on tehnyt itsemurhan ja käytöksen muuttaminen samaan suuntaan, mahdollinen trauma itsemurhan näkemisestä ja syyllisyyden tunteminen - väkivaltaisesti kuollut sukulainen - äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen seurauksena - alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö - impulsiivinen tai väkivaltainen käytös - ei voimia lähestyä ongelmia, ei ulospääsytietä, ongelmien ratkaisutilaisuuksien torjunta, vakuuttuneisuus siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto - ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liikakriittisyys omaa itseä kohtaan Huumeiden käyttäjien tunnistaminen Huumeiden käyttäjien tuntomerkkejä ovat mm. - epäsiisteys, ulkonäön muutos, välinpitämättömyys omasta ulkonäöstä - välinpitämättömyys yhteiskunnan normeja kohtaan - arvomaailman muuttuminen, kunnianhimon väheneminen - ihmissuhteiden heikkeneminen - uudet kaveripiirit - keskittymisvaikeudet, unihäiriöt - huonontunut pettymystensietokyky Esineitä ja sanastoa, jotka voivat viitata huumeiden käyttöön: Hasis: - tinapaperitupakat "hätäset" - paukkutupakat - piiput, "kabunit" ja "silumit" - vaa at, veitset - elmukelmu Amfetamiini, heroiini: - partakoneen/mattoveitsen terät - filtterinpuolikkaat - ruiskut, neulat - minigrip-pussit ja teipit - taitetut ja / tai pohjastaan tummuneet lusikat - laktoosi, tomusokeri, askorbiini- ja sitruunahappo, vichy Kokaiini: - rullatut setelit, "sniffit" - peilit ja terät - pikkurasiat ja -lusikat

10 KOULUKIUSAAMINEN KRIISIÄ AIHEUTTAMASSA Koululla ei hyväksytä kiusaamista. Siihen puututaan välittömästi mm. seuraavin keinoin: Koulun taso: vuosittain OHTR tai kriisiryhmä tekee selvityksen kiusaamisongelman laajuudesta aiheetta käsitellään opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa yms. huolehditaan tehokkaasta välituntivalvonnasta vanhempia kannustetaan ottamaan yhteyttä opettajaan heti kiusaamisen tapahduttua otetaan tarvittaessa yhteyttä myös kiusaajan vanhempiin Luokan taso: tiedotetaan oppilaille, miten koulussa toimitaan kiusaamistilanteessa tarvittaessa pidetään luokkakokouksia asiasta toimitaan luokkahengen parantamiseksi luokka voi laatia säännöt kiusaamista vastaan opettajat suhtautuvat vakavasti kiusaamisiin ja selvittävät ne välittömästi Yksilötaso: keskustellaan vakavasti kiusaajien ja uhrien kanssa keskustellaan vakavasti asianomaisten oppilaiden vanhempien kanssa pyritään estämään kiusaamisen hyväksyminen Tukioppilaat pitävät aiheesta oppitunteja kiusaajien käyttäytymistä seurataan pidemmällä aikavälillä pyritään tekemään kiusaajista kiusatun puolustajia OLE HYVÄ KUUNTELIJA EHKÄISE KEHITYSKRIISEJÄ Usein hiljaisuus voi olla paras lahja - kuuntele vain. Ole aktiivinen kuuntelija - silloin toiselle tulee olo, että välität ja voit hyvin kuunnella hänen tarinansa. Kysymysten tekeminen on osa aktiivista kuuntelua. Kysymyksillä saa lisätietoa. Varo syyttämästä. Älä esim. kysy "Miksi et tehnyt kotitehtäviäsi tällä viikolla?". Voit osoittaa huolesi kysymällä esim. "Olen huomannut, että olet viime aikoina vaikuttanut väsyneeltä. Vaivaako jokin asia sinua?". Kolmas osa aktiivista kuuntelua on osoittaa välittämistä. Nuoren tarvitsee kuulla "Minä välitän sinusta, sinä olet minulle tärkeä." Minä en kestäisi, jos sinulle tapahtuisi jotain". Kun olet aloittanut keskustelun kuuntelemalla, voit myös puhua. Kerro huomioistasi. Kysy mistä on kyse, mitä nuori tuntee ja ajattelee. Kysy mitä ratkaisuja hän on miettinyt. Jos epäilet jopa itsemurhavaaraa, kysy suoraan onko suori ajatellut itsemurhaa. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa! Ei AIDS:sta puhuminenkaan johda siihen, että nuori lähtee hakemaan tartuntaa. Päinvastoin antamalla nuoren puhua siitä mikä on jo hänen mielessään voi olla ensimmäinen ja isoin askel kohti ongelmanratkaisua. Se voi vapauttaa hänet kertomaan kauhean salaisuutensa. Salaisuuden, joka vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hän on hullu tai ei-hyväksytty.

11 NUOREN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Nuoren masennuksen oireet ovat moninaiset ja niitä on usein hankala tunnistaa. Aiemmin on myös ajateltu, ettei nuori kykene tuntemaan masennusta kuten aikuinen, mikä on nyttemmin osoittautunut virheelliseksi päätelmäksi. Monet aikuiset saattavat yhä olla tässä virheellisessä käsityksessä, mikä saattaa osaltaan vaikeuttaa masennuksen tunnistamista. Masennuksen aiheuttajia ovat kiusaaminen ongelmat kotona, koulussa tai kaveripiirissä ero poika- tai tyttökaverista vanhempien ero vanhempien työttömyys perheenjäsenen tai oma sairastuminen Masennuksen oireita ovat vetäytyminen yksinäisyyteen, estoisuus itkuinen, onneton ja surkea olemus kykenemättömyys ilmaista iloa ja tuntea tyydytystä apaattisuus: ei mielenkiintoa mihinkään, aiempien harrastusten lopettaminen väsähtyneisyys, aloitekyvyttömyys itsensä vähättely, hyljeksitty olo, kukaan ei välitä musta tyhjyyden ja syyllisyyden tunne alavireys, ärtyisyys toivottomuus, kiihtyneisyys, vihamielisyys keskittymis- ja oppimisvaikeudet: alentuneet arvosanat, koulupinnaus päämäärätön vaeltelu, levottomuus unihäiriöt, väsymys syömishäiriöt psykosomaattiset oireet: päänsärky, vatsavaivat onnettomuusalttius ongelmakäyttäytyminen: huumeet, alkoholi, epäsosiaalisuus seksuaalisten kokemusten kontrolloimaton hakeminen Yhden tai kahden oireen esiintyminen ei yleensä ole merkki masennuksesta. Jos huomaat useita vakavia ja jatkuvia oireita, lapsi tai nuori voi olla masentunut. Yli puolet itsemurhan tehneistä nuorista on kärsinyt syvästä masennuksesta. Masennuksen tunnistaminen on koulun kriisityötä ennaltaehkäisevässä mielessä. Myös valtakunnallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa masennuksen tunnistamista pidettiin tärkeänä. Kun masentunut nuori on tunnistettu, on koulun sisällä sovittava toimenpiteistä esim. kuka keskustelee oppilaan kanssa on yhteydessä kotiin ottaa vastuulleen tilanteen seurannan. Tärkeintä on viestittää oppilaalle, että koulussa todella välitetään hänen hyvinvoinnistaan, eikä häntä jätetä yksin ongelmineen.

12 PERHEVÄKIVALTA Mitä perheväkivalta on? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on tekijänsä tietoinen valinta, jossa on kyse vääristyneestä vallankäytöstä. Se voi ilmetä ruumiillisena pahoinpitelynä, hakkaamisena ja lyömisenä. Se voi olla myös henkistä painostusta, parjaamista, nimittelyä, pelottelua, uhkailemista ja eristämistä. Perheväkivalta voi olla myös omaisuuden tuhoamista tai taloudellisella ylivallalla kiristämistä. Perheväkivalta on uskottua yleisempi ilmiö. Yli 40% suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa tullut pahoinpidellyksi. Perheväkivalta on rikos ja aina lastensuojeluasia. Lapsi onkin perheväkivaltatapauksissa kaikkein haavoittuvin. Kokemukset voivat olla hyvin traumaattisia. Jo pelkästään se, että joutuu toistuvasti seuraamaan vanhempiensa väkivaltaisia yhteenottoja, vahingoittaa. Mitä enemmän kokemuksia väkivallasta on, sitä pahempia vauriot ovat. Vaikka traumaattiset muistot eivät unohdu, yksikin turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Perheväkivallan vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen Välttäminen kieltäminen, vähättely, torjunta vaikeus palauttaa tapahtumia muistiin haluttomuus puhua tunteettomuus eristäytyminen tapahtumista muistuttavien ärsykkeiden välttäminen Psykofyysinen ylivirittyneisyys jatkuva varuillaan olo jännittyneisyys keskittymis- ja nukahtamisvaikeudet ärtyneisyys, impulsiivisuus, vihanpurkaukset somaattiset oireet (päänsärky, vatsakivut) Uudelleen kokeminen muistot valtaavat mielen jatkuvasti painajaiset jäsentymätön kaaos ja ahdistus, kun tapahtumat palaavat mieleen

13 Päihteiden käytön tunnusmerkkejä Nuoren ja aikuisen voi epäillä käyttävän päihteitä, jos kaveripiiri vaihtuu rahantarve kasvaa näpistely, ilkivalta, kauppaaminen lisääntyy koulumenestys laskee poissaolot lisääntyvät, aamu- maanantaipoissaoloja esiintyy epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua luonteessa tapahtuu muutoksia esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta esiintyy erilaisia fyysisiä merkkejä, riippuu käytetystä aineesta, esim. laajentuneet silmäterät, verestävät silmävalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen/lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus esiintyy tietyille aineille tyypillistä hajua (esim. hasis: imelä haju) esiintyy käytössä tarvittavia esineitä, piippuja, veitsiä, aineenpalasia ulkonäkö/olemus muuttuu Mitkään merkit eivät yksin tai yhdessä välttämättä merkitse, että nuorella on päihdeongelma. Epäilyjen herätessä ota yhteys sosiaali- tai terveysviranomaisiin. Yleisimmin käytettyjen aineiden esittely AIKUISEN KRIISIN KOHTAAMINEN Kriisireaktio on ihmisen normaali reaktio epänormaaliin elämäntilanteeseen. Vaikeissa tilanteissa ihminen joutuu kestämään koviakin paineita. Ihmisten tapa reagoida epätavallisiin tilanteisiin voi olla hyvinkin erilainen, toiset reagoivat samassa tilanteessa voimakkaammin, toiset lievemmin. Kriisejä aiheuttavia elämäntilanteita perheen hajoaminen tai sen uhka vakava sairaus itsellä tai perheen sisällä tai kuolema perheessä, työyhteisössä itsemurha perheessä, lähiyhteisössä, työyhteisössä vakava onnettomuus kohdannut perhettä, työyhteisöä Kriisissä olevan aikuisen reaktiot/ongelmat yleinen ahdistuneisuus, levottomuus, rauhattomuus kyvyttömyys ilmaista itseään, vaikea sanoa mitä haluaa vaikea hyväksyä tapahtumat, uusi tilanne pelko selviytymisestä unettomuus; uupumus päivittäiset tehtävät ja vaatimukset tuntuvat rasittavilta tunne, ettei kykene tekemään juuri mitään samat ajatukset pyörivät koko ajan päässä, keskittymiskyvyttömyys tunne, että olisi parempi olla kuollut ärtyisä, äkäinen; pinna on lyhyt ja maltti voi mennä pienistäkin asioista Kriisissä olevan aikuisen kohtaaminen Koulussa voi opettaja tai kouluyhteisön muu aikuinen voida huonosti. Aina ei työntekijä osaa pyytää apua tai hän suoranaisesti kieltää sen. Läheisen, työtoverin tai esimiehen asiallinen, kuunteleva ja myötäelävä puuttuminen ongelmaan on kuitenkin helpotus kaikille osapuolille ja voi auttaa aikuista näkemään oman itsensä ja oman tilanteensa vähemmän kaoottisena. Tuetaan ihmisen omia ratkaisuja ja selviytymiskeinoja ja mietitään, mitkä tekijät auttavat ko. työntekijää pääsemään takaisin tasapainoon. Mietitään myös, riittävätkö koulun omat tukitoimet, vai onko syytä kääntyä ammattiauttajan puoleen.

14 JÄLKIPUINTI (Kunnan kriisiryhmä tekee) Jälkipuinnilla tarkoitetaan keskusteluryhmää kriisin kokeneille tai sitä läheltä seuranneille. Mikäli tapauksessa on uhreja ja syyllisiä, heidät on laitettava eri ryhmiin. Jälkipuinti järjestetään aikaisintaan vuorokauden ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tapahtuneesta ja sen suunnittelee ja toteuttaa kunnan kriisiryhmä, koulutus jälkipuinnin vetämiseen aloitetaan koululla. Koulun oman kriisiryhmän tehtävä on arvioida, milloin tilanne vaatii kunnan kriisiryhmän apua ja milloin selvitään omin voimin. Kunnan oman kriisiryhmän toteuttama jälkipuinti ei myöskään koskaan riitä kriisin käsittelyn ainoaksi toimenpiteeksi koulussa. Oppilailla, henkilöstöllä ja vanhemmilla on tarve käsitellä tapahtumaa välittömästi tapahtuman jälkeen ja pitkään sen jälkeen, mikä on myös koulun oman kriisiryhmän tehtävä. (Rautava (toim.) 1997, s. 16) Jälkipuinnin tarkoituksena on estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen antaa tietoja tapahtumien kulusta, mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja elämän normalisoitumista auttaa ymmärtämään omia ja toisten reaktioita vahvistaa ryhmähenkeä Erityisesti oikean tiedon saanti on tärkeää sillä, mielikuvitus ja huhut paikkaavat tiedon aukkoja ja ne ovat yleensä aina julmempia kuin tosiasiat. Jälkipuinti-istunnon kulku 1. Aloitusvaihe Tämä on kaikista vaiheista tärkein. Silloin luodaan luottamus vetäjään ja motivoidaan ihmiset osallistumaan. Istunnossa on myös 1-2 varavetäjää, jotka tarvittaessa auttavat. Osallistujille tähdennetään seuraavia asioita: kenenkään ei tule tuomita toisen tuntemuksia tunnepurkaukset sallitaan ja hyväksytään vaitiolo ja luottamus muistiinpanoja ei tehdä kokouksen tarkoituksena ei ole olla tekninen palaute- keskustelu, eikä kritisoida tapahtunutta muiden puolesta ei saa puhua osallistujien ei ole lisäksi pakko sanoa muuta; vaiti olevia kuitenkin rohkaistaan puhumaan kokouksessa ei ole arvojärjestystä 2. Faktavaihe Luodaan tapahtuma/tilanne uudelleen kokoushuoneeseen. Jokainen kertoo lyhyesti kuka on kuinka sai tiedon tapahtumasta millainen rooli hänellä oli Jos joku ei kykene puhumaan asiasta, jatketaan kierrosta ja kysytään sen jälkeen, pystyikö asianomainen jatkamaan. Vetäjän on hyvä kuitata jokainen puheenvuoro nyökkäyksellä, kiitoksella tai katseella

15 3. Ajatusvaihe Keskustellaan osallistujien ajatuksista, esim. mikä oli ensimmäinen ajatuksesi tapahtumapaikalla mitkä tuntemukset ovat jääneet mieleen Tarkoituksena on saada esille aistien mielikuvat. Näitä on syytä kysyä, elleivät ne tule itsestään esille esim. kukaan ei ole maininnut mitään muistikuvia kosketuksesta 4. Reaktio - eli tunnevaihe Edetään keskustelemaan osallistujien tunteista, joita ilmeni tapahtuman aikana, esim. pelko, avuttomuus, sääli. Saattaa olla avuksi kysyä, mikä tuntui pahimmalta tilanteessa Jos joku murtuu ja itkee, otetaan muun ryhmän tuki avuksi, esimerkiksi viestittämällä vieressä istuvalle laittamaan kätensä itkevän olalle. Keskustellaan siitä, mitä muut kokivat. Jonkun rynnätessä ulos, seuraa varavetäjä perässä. Mikäli aiempia traumaattisia kokemuksia tulee esille, rajoitetaan niiden selvittelyyn käytettävää aikaa. Reaktioiden ja tunteiden purkaminen seuraa luonnollista aikatauluaan: tapahtumapaikka, koti, koulu, työpaikka jne. Vetäjä voi kysyä: ymmärtävätkö ystäväsi tai kotiväkesi, mitä olet käynyt läpi? Tärkeää on kysyä jokaiselta, mitkä ajatukset ja tunteet vaivaavat eniten. Voidaan järjestää myös kahdenkeskisiä keskustelutilaisuuksia vetäjän kanssa. Muistettava on kuitenkin, ettei ketään pidä pakottaa puhumaan. 5. Normalisointivaihe Lopeteltaessa kokousta vetäjä kommentoi esille tulleiden reaktioiden samankaltaisuutta. Hän kertoo reaktioista, joita voi ilmetä lähipäivinä tai - viikkoina, ns. posttraumaattisena stressireaktiona. Posttraumaattinen stressireaktio Oireyhtymä saattaa ilmetä seuraavasti: fyysinen uupumus unentarve lisääntynyt huimaus, pahoinvointi, säryt, vapina ruokahaluttomuus yliaktiivisuus pelot, pakkoajatukset yliherkkyys erilaisille äänille ja liikkeille Nämä oireet saattavat olla rajuja, mikäli onnettomuus on ollut erityisen järkyttävä kyseiselle henkilölle. Oireet kertovat siitä, että uhri on alkanut psyykkisesti läpikäydä onnettomuutta. Nämä oireet ovat normaaleja ja heikkenevät ajan myötä. 6. Päätösvaihe Tässä vaiheessa tehdään yhteenveto kokouksesta. Sovitaan mahdollisesta seurantakokouksesta. Uusintakokous voidaan pitää noin kuukauden kuluttua.

16 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö - kummioppilastoiminta - koulukiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti - valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu - koulun selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni * lujat rajat ei hyväksyttävälle käytökselle * pelisäännöt selviksi myös kotiin - yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä Oppilaiden, aikuisten ja vanhempien itseluottamuksen lisääminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen - henkilökunnan kouluttaminen - henkilökunnan työnohjaus - vanhempaintoimikunta esim. koulutuksen hankkijana - oppilashuoltoryhmä KOULUN KRIISIRYHMÄ Kokoonpano Puh. koti /Puh. työ Rehtori Pauli Anttila / Terveydenhoitaja Marja-Leena Ala-Karvia Oppilaanohjaaja Arja Mäkynen Oppilaanohjaaja Marianna Luopajärvi (edustaja kunnan ryhmässä) Erityisopettaja Tiina-Maija Mäkinen Vararehtori Terhi RIntala Tehtävät - kriisiryhmä kutsutaan kokoon koulunjohtajan avuksi kriisitilanteessa - kriisiryhmä kutsuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän koolle - miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa - harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille - pitää kriisikansion ajan tasalla - ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön - perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet

17 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISI TERVEYSKESKUS ja LÄÄKÄRI Rehtori koululta 480 gsm muuten Opettajainhuone 484 Terveydenhoitaja 466 gsm Kanslia 481 / gsm Keittiö 465 Talonmies 463 tai lyhytvalinta 1030 lastenpsykiatrian pkl MYRKYTYSTIETOKESKUS TAKSI KRIISIPÄIVYSTYS SEURAKUNTA PERHETYÖ MUITA: Nuorten neuvola Lasten ja nuorten puhelin Ensi- ja turvakoti Sosiaalipäivystys AA-auttava puhelin (joka ilta klo19-21) Irti Huumeista r.y (ma, ke, pe, klo 18-21) Kunnan Kriisiryhmään koulu on esittänyt syksyllä 2005 edustajakseen Mika Aarniota

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. KRIISISUUNNITELMA Koulumme kriisivalmius Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 2 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA... 4 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 5 3.1 Onnettomuus koulussa...

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma

LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ... 1 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät...

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

HAAPANIEMEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

HAAPANIEMEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA HAAPANIEMEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 15.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Koulun kriisiryhmä... 4 2. Tärkeitä numeroita kriisitilanteessa... 4 3. Tiivistelmä toimintamalleista... 5 3.1. Vakava onnettomuus...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Mäntyharjun lukio 2005 SISÄLTÖ Liite 4...1 1 JOHDANTO...3 2 KRIISIRYHMÄ...3 2.1 Kriisiryhmän jäsenet...3 2.2 Kriisiryhmän tehtävät... 3 3 VAKAVA ONNETTOMUUS KOULULLA... 3 3.1

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KRIISISUUNNITELMA. Toimintasuunnitelma kriisien ja onnettomuuksien varalta

Kankaantaan koulun KRIISISUUNNITELMA. Toimintasuunnitelma kriisien ja onnettomuuksien varalta Kankaantaan koulun KRIISISUUNNITELMA Toimintasuunnitelma kriisien ja onnettomuuksien varalta SISÄLLYS 1. Yleistä 2. Toimet onnettomuuden sattuessa 2.1. Välittömät toimet ja toimintavastuu 2.2. Psyykkinen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma

Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma SISÄLTÖ Johdanto 1 Työnjako kriisitilanteiden hoitamisessa 1.1 Kriisiryhmän tehtävät 1.2

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA 1 SISÄLLYS Yleistä kriisisuunnitelmasta 1 1.1 Toimintaohjeen tarkoitus 1.2 Kriisin määrittely 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa 1.4 Ohjeen päivitys Toimintaohjeet kriisitilanteessa..2 2.1

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA

LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA LIUKSIALAN KOULUN KRIISIVALMIUS- SUUNNITELMA Päivitys 22.9.2015 Yleinen hätänumero 112 Poliisin hätänumero 10022 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Myrkytystietokeskus 09 / 241 4392 09 / 4711 Kangasalan terveysasema

Lisätiedot

KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava

KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava 1 KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava Kouluissa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien laadittu suunnitelmia erilaisten koko yhteisöä järkyttävien tapahtumien varalle. Työtä vauhditti Stakesin

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Avain kriisityöhön oppilashuollossa

Avain kriisityöhön oppilashuollossa SIMON SIVISTYSTOIMI KRIISITYÖN OPAS Avain kriisityöhön oppilashuollossa KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SYKSY 2008 PÄIVITETTY 15.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 2 2. KRIISIN VAIHEET SEKÄ LAPSEN

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

MONIALAINEN OPPILASHUOLTO. Ohjausryhmä

MONIALAINEN OPPILASHUOLTO. Ohjausryhmä POUTUN KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Lv. 2014-2015 Lapuan perusopetuksen rakenne ja toimintatavat MONIALAINEN OPPILASHUOLTO Ohjausryhmä Oppilashuoltopalveluiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot