KRIISISUUNNITELMA Jalasjärven yläaste
|
|
- Leena Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KRIISISUUNNITELMA Jalasjärven yläaste Yllättävä, vakava kriisitilanne on sellainen, jota ihminen ei ole kokenut aikaisemmin. Hän ei tiedä, miten pitäisi suhtautua. Kokemusta seuraa epämiellyttävä tunnetila, josta vapautuu vain työstämällä sitä. Useimmiten tällaiset kokemukset aiheuttavat psyykkisen trauman, joka johtaa psyykkiseen kriisiin. Koulumme oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata oppilaittemme perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Henkilökuntaa perehdytetään koulun kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu vanhempien ja muiden yhteisöjen kanssa yhteistyössä. Kriisin varsinainen hoito tapahtuu pääosin kunnan omassa kriisiryhmässä. Tunnista kriisi: Kriisin voi aiheuttaa yksittäinen tapaus: Traumaattiset kriisit: - onnettomuus - katastrofi - äkillinen kuolema - väkivalta, väkivallanteko - muu dramaattinen tapahtuma tai kasautuvat tapahtumat, jotka tulevat käännepisteeseensä: Kehityskriisit: -seksuaalinen hyväksikäyttö - pahoinpitely - sota - sairaus - avioero - kiusaaminen - päihteet - huumeet KOULUN KRIISIRYHMÄ Rehtori Pauli Anttila / Terveydenhoitaja Marja-Leena Ala-Karvia Oppilaanohjaaja Marianna Luopajärvi (edustaja kunnan ryhmässä) Oppilaanohjaaja Arja Mäkynen Erityisopettaja Tiina-Maija Mäkinen Vararehtori Terhi Rintala
2 Panostetaan tiedottamiseen Tiedottaminen kriisitoiminnasta ennaltaehkäisevästi ja rutinoituvasti koulutusta koulun henkilökunnalle informaatiota vanhemmille luokkien vanhempainilloissa yhteinen vanhempainilta koulun kriisityöstä tiedottaminen lukukausitiedotteessa ja koulun kotisivuilla tietoa oppilaille Tiedottaminen kriisitilanteessa Rehtorille tiedottaminen henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. rehtori selvittää ketä asia koskee mitä on tapahtunut ja missä miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään jos rehtori ei ole paikalla toissijaisesti asian hoitaa vararehtori tai luokanvalvoja Kriisiryhmän toiminta rehtori tai vastuuhenkilö kutsuu kriisiryhmän avukseen kriisiryhmässä harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta ottaa yhteyttä oppilaan/oppilaiden huoltajiin tiedottaa asiasta koulun henkilökuntaa ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille oppilaille turhien huhujen eliminoimiseksi. Henkilökunnan toiminta opettajat käsittelevät asiaa saamiensa ohjeiden mukaisesti Tiedottaminen koulun ulkopuolelle kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta. Joskus pienetkin tapahtumat kannattaa tiedottaa ennen kuin ne toisen käden tietona paisuvat yli äyräiden.
3 Kriisin vaiheet Psyykkinen kriisi seuraa melkein aina tiettyä kaavaa: 1. Shokkivaihe - syntyy välittömästi järkyttävän tilanteen jälkeen ja kestää korkeintaan viikon - henkilö on kokenut jotain ennenkokematonta - hän on järkyttynyt ja psyykkiset toiminnot poikkeavat tavanomaisesta 2. Reaktiovaihe - kestää päivistä useisiin viikkoihin - välitön vaara on ohi - hän alkaa tajuta, mitä tapahtui ja reagoi kokemukseen - tekee kipeää 3. Käsittelyvaihe - saattaa kestää kuukausista vuoteen - henkilö on tottunut tilanteeseen - hän pystyy keskittymään arjen asioihin ja kiinnostumaan tulevaisuudesta 4. Uudelleen asennoitumisen vaihe - kestää usein koko elämän - kriisi on ohi - hän on saanut uuden kokemuksen ja ehkä uuden pohjan elämälle Surureaktioita Shokkivaiheen yli päästyään ihminen alkaa tajuta, mitä on tapahtunut. Hän alkaa reagoida. On muistettava, että reaktiot ovat normaalia reagointia epänormaalissa tilanteessa. Välittömät reaktiot: *shokki ja epäily - ei voi olla totta - kieltäminen *pelko ja vastustus - kauhistuminen - voimakas protesti *apatia ja lamaannus *kaikki jatkuu entisellään Tavalliset surureaktiot *ahdistus ja unihäiriöt *voimakkaat muistot *masennus, kaipaus, ikävä *viha ja huomiota vaativa käytös *syyllisyys, itsesyytökset, häpeä *kouluvaikeudet *ruumiilliset oireet Muita mahdollisia surureaktioita: * regressiivinen käyttäytyminen * muiden välttely * kuvitelmat ja tulevaisuuspessimismi * persoonallisuuden muutokset * syyn ja tarkoituksen pohtiminen * kehittyminen ja kypsyminen
4 TOIMINTAMALLEJA TRAUMAKRIISITILANTEISSA Onnettomuus koulussa Oppilaan kuolema Hälytä ambulanssi / muut opettajat avuksi! Aloita ensiapu! - tieto terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen - tieto johtajalle tieto kriisiryhmälle tieto henkilökunnalle - oppilaat pois onnettomuuspaikalta - silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta - ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian, mutta onnettomuuden seurauksia ei kerrota tarkemmin. - asian käsittely luokassa - kirjallinen viesti koteihin asiasta - järkyttyneimmät oppilaat kotiin vain aikuisen mukana - asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa - asian jälkipuintia luokassa (keskustelu luokassa) - oppilaiden seuranta - oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala - tiedon saanut opettaja informoi rehtoria. - rehtori informoi opettajakuntaa - luokanvalvoja neuvottelee kriisiryhmän kanssa kuka on perheen kontaktihenkilö - perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan - keskustelu luokissa / muistaminen - oppilaiden seurantaa kriisiryhmä ja oppilashuoltoryhmä (oppilaiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi) - henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Rehtori informoi henkilökuntaa / luokkaa / yhteisesti salissa tai keskusradiolla - kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle / oppilaille ulkopuolista apua - jälkipuinti henkilökunnalle - keskustelut luokissa - muistaminen ; lippu, hiljainen hetki, hautajaiset - oppilaiden seurantaa Oppilaan lähiomaisen kuolema - tieto rehtorille ja kriisiryhmälle - tieto oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille - kotoa lupa saada kertoa asiasta muulle luokalle - luokan aktivointi oppilaan huomioimiseen - oppilaalle keskustelumahdollisuus - oppilaan seurantaa
5 Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava sairaus Puhu oppilaan kanssa: - älä jätä yksin - tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä - ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa Kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Ota yhteys kotiin. Mobilisoi kriisi- ja oppilashuoltoryhmä toimimaan. Koskettaa aina koko kouluyhteisöä. KODIN KANSSA SOVITTAVA, MITEN TOIMITAAN. Jälkipuinti erittäin tärkeätä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. - tieto johdolle tieto kriisiryhmälle - tieto koulun henkilökunnalle - tieto oppilaille: perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin - tiedote mahdollisista reaktioista ainakin oman luokan koteihin - jälkipuinti henkilökunnalle - erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville - keskustelut luokissa - oppilaiden seurantaa - muistaminen koulussa ja luokassa - sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille - oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle - jälkipuintia sairaan, hänen ystäväpiirinsä ja luokan kanssa - toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta - lasten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi - oppilaiden seurantaa Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella - johtaja ottaa selville tosiasiat - informoi muun henkilökunnan - keskustelu luokissa * tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista
6 Onnettomuudesta ja kuolemasta puhuminen luokassa auttaa Oppilaat ja kuolemasta kertominen - sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä - varmista, että tieto on oikeaa - varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen - kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistaen - älä siirrä asian kertomista - varaa aikaa nuoren kanssa olemiseen - vältä sellaisia kliseitä kuin "kaikki tulee hyväksi" - saata nuori kotiin tai sinne, missä perhe on - kerro luokan muille nuorelle ja läheisille ystäville Muistaminen koulussa Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä esim. - Rehtorin muistosanat - luokanvalvojan puhe - sopiva runo - papin puhe - laulua, musiikkiesityksiä Jos kuolemasta ilmoitetaan koulutuntien aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon. Muistaminen luokassa Oppilaat otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita. Kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi, käsittämättömästä tulee konkreettinen. - koristellaan pulpetit piirroksilla, maalauksilla tai liinalla - kynttilä ja / tai kuva, kukka tms. - istutetaan puu kuolleen muistoksi - valmistetaan jotain vanhemmille - toimitaan liikenneturvallisuuden puolesta jne. Traumakriisin keskustelumalleja luokkatilanteeseen Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelun luokassa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja luokkaa. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään luokassa, neuvotellaan, kuka sen tekee. Keskustelun kulku: * Esittely: - mitä lähituntien aikana tapahtuu - miksi,.keskustellaan, koska onnettomuuden / kuoleman aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää * Säännöt - ei puhuta luokan ulkopuolisille, ei juoruilla, mutta omista asioistaan saa puhua - jokainen kertoo, miten ja keneltä sai tiedon - ei muuta puhepakkoa
7 * Faktat: - oppilaat kertovat, miten, keneltä ja missä saivat tietonsa - opettaja kertoo tosiasiat: tapahtumien kulku ja mahdolliset syyt - mukana voi olla asiantuntija: poliisi, paikalla ollut ensilinjalainen tai joku muu * Ajatukset: Mikä tuntui pahimmalta? Ajatteliko joku muu samoin? Ensimmäinen ajatus? Käydään läpi ajatukset tilanteen edetessä. * Reaktiot: - Mitä kuulit, tunsit, haistoit? - Mitä teit? - Reagoiko joku muu samoin? - autetaan löytämään samanlaisia tuntemuksia kuin muilla * Informaatio: - kerätään yhteen reaktioita - opettaja kertoo muita normaaleja reagointitapoja - opettaja antaa neuvoja * Yhteenveto ja päätös: - suunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. hautajaiset) Osallistuminen hautajaisiin edellyttää: - valmistelua Þ lapsen tulee tietää, mikä odottaa - aikuinen saattaja, omainen koko ajan mukana - jälkipuintiin mahdollisuus Opettajan neuvoja Nuoren surun kohtaaminen Opettaja voi neuvoa oppilasta: - puhumaan vanhempien kanssa tapahtuneesta - puhumaan ystävien kanssa - hankkimaan lisää tietoa tapahtuneesta - kirjoittamaan runoja, päiväkirjaa - kuuntelemaan musiikkia - käymään tapahtumapaikalla / haudalla - tekemään jotakin yhdessä, esim. surevan perheen hyväksi - käyttämään rituaaleja tunteiden ilmaisemiseen Keskustele avoimesti ja kunnioittavasti: * Ota huomioon keskustelukumppanin ikä! * Vältä abstrakteja selityksiä! * Pyri vähentämään väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä! * Älä kuvaa kuolemaa sanoilla "matka" tai "uni", koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän! Varaa aikaa ongelman käsittelyyn: * Suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun! * Valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt! * Katselkaa valokuvia, albumeja ym.! * Käykää hautausmaalla! * Hyväksy lasten leikit! Tee menetyksestä todellinen: * Näytä omat tunteesi! * Anna lasten osallistua hautajaisiin! * Vaali vainajan muistoa!
8 Rohkaise tunteiden käsittelyä: * Huolehdi kodin ja koulun / päiväkodin jne. välisen yhteyden jatkumisesta! * Vältä tarpeettomia eroja! * Puhu lasten kanssa oman tai vanhempien kuoleman aiheuttamasta pelosta! * Puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan! Lasten ja vanhempien käyttäytyminen surussa Lapset usein: - tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti - varttuvat liian nopeasti, s.o. ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista - arvailevat mitä tapahtui Vanhemmat usein: - aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät - aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston - laiminlyövät tosiasioiden kertomisen - ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän emotionaalinen sensitiivisyytensä lasten tarpeille on vähentynyt - tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan - kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä - osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä
9 ENNAKOINTIA KEHITYSKRIISITILANTEISSA Itsemurhauhkan tunnistaminen Masennuksella on merkittävä yhteys itsemurhiin. Pitkään jatkuneen masennuksen ja mahdollisesti itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta Muita merkkejä: - aiempi itsemurhayritys - itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkaaminen - itsemurhan suunnittelu ja tavaroiden pois lahjoittaminen - kuoleman jatkuva ajatteleminen - itsemurhan tehneen tunteminen - samaistuminen johonkin, joka on tehnyt itsemurhan ja käytöksen muuttaminen samaan suuntaan, mahdollinen trauma itsemurhan näkemisestä ja syyllisyyden tunteminen - väkivaltaisesti kuollut sukulainen - äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen seurauksena - alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö - impulsiivinen tai väkivaltainen käytös - ei voimia lähestyä ongelmia, ei ulospääsytietä, ongelmien ratkaisutilaisuuksien torjunta, vakuuttuneisuus siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto - ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liikakriittisyys omaa itseä kohtaan Huumeiden käyttäjien tunnistaminen Huumeiden käyttäjien tuntomerkkejä ovat mm. - epäsiisteys, ulkonäön muutos, välinpitämättömyys omasta ulkonäöstä - välinpitämättömyys yhteiskunnan normeja kohtaan - arvomaailman muuttuminen, kunnianhimon väheneminen - ihmissuhteiden heikkeneminen - uudet kaveripiirit - keskittymisvaikeudet, unihäiriöt - huonontunut pettymystensietokyky Esineitä ja sanastoa, jotka voivat viitata huumeiden käyttöön: Hasis: - tinapaperitupakat "hätäset" - paukkutupakat - piiput, "kabunit" ja "silumit" - vaa at, veitset - elmukelmu Amfetamiini, heroiini: - partakoneen/mattoveitsen terät - filtterinpuolikkaat - ruiskut, neulat - minigrip-pussit ja teipit - taitetut ja / tai pohjastaan tummuneet lusikat - laktoosi, tomusokeri, askorbiini- ja sitruunahappo, vichy Kokaiini: - rullatut setelit, "sniffit" - peilit ja terät - pikkurasiat ja -lusikat
10 KOULUKIUSAAMINEN KRIISIÄ AIHEUTTAMASSA Koululla ei hyväksytä kiusaamista. Siihen puututaan välittömästi mm. seuraavin keinoin: Koulun taso: vuosittain OHTR tai kriisiryhmä tekee selvityksen kiusaamisongelman laajuudesta aiheetta käsitellään opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa yms. huolehditaan tehokkaasta välituntivalvonnasta vanhempia kannustetaan ottamaan yhteyttä opettajaan heti kiusaamisen tapahduttua otetaan tarvittaessa yhteyttä myös kiusaajan vanhempiin Luokan taso: tiedotetaan oppilaille, miten koulussa toimitaan kiusaamistilanteessa tarvittaessa pidetään luokkakokouksia asiasta toimitaan luokkahengen parantamiseksi luokka voi laatia säännöt kiusaamista vastaan opettajat suhtautuvat vakavasti kiusaamisiin ja selvittävät ne välittömästi Yksilötaso: keskustellaan vakavasti kiusaajien ja uhrien kanssa keskustellaan vakavasti asianomaisten oppilaiden vanhempien kanssa pyritään estämään kiusaamisen hyväksyminen Tukioppilaat pitävät aiheesta oppitunteja kiusaajien käyttäytymistä seurataan pidemmällä aikavälillä pyritään tekemään kiusaajista kiusatun puolustajia OLE HYVÄ KUUNTELIJA EHKÄISE KEHITYSKRIISEJÄ Usein hiljaisuus voi olla paras lahja - kuuntele vain. Ole aktiivinen kuuntelija - silloin toiselle tulee olo, että välität ja voit hyvin kuunnella hänen tarinansa. Kysymysten tekeminen on osa aktiivista kuuntelua. Kysymyksillä saa lisätietoa. Varo syyttämästä. Älä esim. kysy "Miksi et tehnyt kotitehtäviäsi tällä viikolla?". Voit osoittaa huolesi kysymällä esim. "Olen huomannut, että olet viime aikoina vaikuttanut väsyneeltä. Vaivaako jokin asia sinua?". Kolmas osa aktiivista kuuntelua on osoittaa välittämistä. Nuoren tarvitsee kuulla "Minä välitän sinusta, sinä olet minulle tärkeä." Minä en kestäisi, jos sinulle tapahtuisi jotain". Kun olet aloittanut keskustelun kuuntelemalla, voit myös puhua. Kerro huomioistasi. Kysy mistä on kyse, mitä nuori tuntee ja ajattelee. Kysy mitä ratkaisuja hän on miettinyt. Jos epäilet jopa itsemurhavaaraa, kysy suoraan onko suori ajatellut itsemurhaa. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa! Ei AIDS:sta puhuminenkaan johda siihen, että nuori lähtee hakemaan tartuntaa. Päinvastoin antamalla nuoren puhua siitä mikä on jo hänen mielessään voi olla ensimmäinen ja isoin askel kohti ongelmanratkaisua. Se voi vapauttaa hänet kertomaan kauhean salaisuutensa. Salaisuuden, joka vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hän on hullu tai ei-hyväksytty.
11 NUOREN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Nuoren masennuksen oireet ovat moninaiset ja niitä on usein hankala tunnistaa. Aiemmin on myös ajateltu, ettei nuori kykene tuntemaan masennusta kuten aikuinen, mikä on nyttemmin osoittautunut virheelliseksi päätelmäksi. Monet aikuiset saattavat yhä olla tässä virheellisessä käsityksessä, mikä saattaa osaltaan vaikeuttaa masennuksen tunnistamista. Masennuksen aiheuttajia ovat kiusaaminen ongelmat kotona, koulussa tai kaveripiirissä ero poika- tai tyttökaverista vanhempien ero vanhempien työttömyys perheenjäsenen tai oma sairastuminen Masennuksen oireita ovat vetäytyminen yksinäisyyteen, estoisuus itkuinen, onneton ja surkea olemus kykenemättömyys ilmaista iloa ja tuntea tyydytystä apaattisuus: ei mielenkiintoa mihinkään, aiempien harrastusten lopettaminen väsähtyneisyys, aloitekyvyttömyys itsensä vähättely, hyljeksitty olo, kukaan ei välitä musta tyhjyyden ja syyllisyyden tunne alavireys, ärtyisyys toivottomuus, kiihtyneisyys, vihamielisyys keskittymis- ja oppimisvaikeudet: alentuneet arvosanat, koulupinnaus päämäärätön vaeltelu, levottomuus unihäiriöt, väsymys syömishäiriöt psykosomaattiset oireet: päänsärky, vatsavaivat onnettomuusalttius ongelmakäyttäytyminen: huumeet, alkoholi, epäsosiaalisuus seksuaalisten kokemusten kontrolloimaton hakeminen Yhden tai kahden oireen esiintyminen ei yleensä ole merkki masennuksesta. Jos huomaat useita vakavia ja jatkuvia oireita, lapsi tai nuori voi olla masentunut. Yli puolet itsemurhan tehneistä nuorista on kärsinyt syvästä masennuksesta. Masennuksen tunnistaminen on koulun kriisityötä ennaltaehkäisevässä mielessä. Myös valtakunnallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa masennuksen tunnistamista pidettiin tärkeänä. Kun masentunut nuori on tunnistettu, on koulun sisällä sovittava toimenpiteistä esim. kuka keskustelee oppilaan kanssa on yhteydessä kotiin ottaa vastuulleen tilanteen seurannan. Tärkeintä on viestittää oppilaalle, että koulussa todella välitetään hänen hyvinvoinnistaan, eikä häntä jätetä yksin ongelmineen.
12 PERHEVÄKIVALTA Mitä perheväkivalta on? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on tekijänsä tietoinen valinta, jossa on kyse vääristyneestä vallankäytöstä. Se voi ilmetä ruumiillisena pahoinpitelynä, hakkaamisena ja lyömisenä. Se voi olla myös henkistä painostusta, parjaamista, nimittelyä, pelottelua, uhkailemista ja eristämistä. Perheväkivalta voi olla myös omaisuuden tuhoamista tai taloudellisella ylivallalla kiristämistä. Perheväkivalta on uskottua yleisempi ilmiö. Yli 40% suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa tullut pahoinpidellyksi. Perheväkivalta on rikos ja aina lastensuojeluasia. Lapsi onkin perheväkivaltatapauksissa kaikkein haavoittuvin. Kokemukset voivat olla hyvin traumaattisia. Jo pelkästään se, että joutuu toistuvasti seuraamaan vanhempiensa väkivaltaisia yhteenottoja, vahingoittaa. Mitä enemmän kokemuksia väkivallasta on, sitä pahempia vauriot ovat. Vaikka traumaattiset muistot eivät unohdu, yksikin turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Perheväkivallan vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen Välttäminen kieltäminen, vähättely, torjunta vaikeus palauttaa tapahtumia muistiin haluttomuus puhua tunteettomuus eristäytyminen tapahtumista muistuttavien ärsykkeiden välttäminen Psykofyysinen ylivirittyneisyys jatkuva varuillaan olo jännittyneisyys keskittymis- ja nukahtamisvaikeudet ärtyneisyys, impulsiivisuus, vihanpurkaukset somaattiset oireet (päänsärky, vatsakivut) Uudelleen kokeminen muistot valtaavat mielen jatkuvasti painajaiset jäsentymätön kaaos ja ahdistus, kun tapahtumat palaavat mieleen
13 Päihteiden käytön tunnusmerkkejä Nuoren ja aikuisen voi epäillä käyttävän päihteitä, jos kaveripiiri vaihtuu rahantarve kasvaa näpistely, ilkivalta, kauppaaminen lisääntyy koulumenestys laskee poissaolot lisääntyvät, aamu- maanantaipoissaoloja esiintyy epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua luonteessa tapahtuu muutoksia esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta esiintyy erilaisia fyysisiä merkkejä, riippuu käytetystä aineesta, esim. laajentuneet silmäterät, verestävät silmävalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen/lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus esiintyy tietyille aineille tyypillistä hajua (esim. hasis: imelä haju) esiintyy käytössä tarvittavia esineitä, piippuja, veitsiä, aineenpalasia ulkonäkö/olemus muuttuu Mitkään merkit eivät yksin tai yhdessä välttämättä merkitse, että nuorella on päihdeongelma. Epäilyjen herätessä ota yhteys sosiaali- tai terveysviranomaisiin. Yleisimmin käytettyjen aineiden esittely AIKUISEN KRIISIN KOHTAAMINEN Kriisireaktio on ihmisen normaali reaktio epänormaaliin elämäntilanteeseen. Vaikeissa tilanteissa ihminen joutuu kestämään koviakin paineita. Ihmisten tapa reagoida epätavallisiin tilanteisiin voi olla hyvinkin erilainen, toiset reagoivat samassa tilanteessa voimakkaammin, toiset lievemmin. Kriisejä aiheuttavia elämäntilanteita perheen hajoaminen tai sen uhka vakava sairaus itsellä tai perheen sisällä tai kuolema perheessä, työyhteisössä itsemurha perheessä, lähiyhteisössä, työyhteisössä vakava onnettomuus kohdannut perhettä, työyhteisöä Kriisissä olevan aikuisen reaktiot/ongelmat yleinen ahdistuneisuus, levottomuus, rauhattomuus kyvyttömyys ilmaista itseään, vaikea sanoa mitä haluaa vaikea hyväksyä tapahtumat, uusi tilanne pelko selviytymisestä unettomuus; uupumus päivittäiset tehtävät ja vaatimukset tuntuvat rasittavilta tunne, ettei kykene tekemään juuri mitään samat ajatukset pyörivät koko ajan päässä, keskittymiskyvyttömyys tunne, että olisi parempi olla kuollut ärtyisä, äkäinen; pinna on lyhyt ja maltti voi mennä pienistäkin asioista Kriisissä olevan aikuisen kohtaaminen Koulussa voi opettaja tai kouluyhteisön muu aikuinen voida huonosti. Aina ei työntekijä osaa pyytää apua tai hän suoranaisesti kieltää sen. Läheisen, työtoverin tai esimiehen asiallinen, kuunteleva ja myötäelävä puuttuminen ongelmaan on kuitenkin helpotus kaikille osapuolille ja voi auttaa aikuista näkemään oman itsensä ja oman tilanteensa vähemmän kaoottisena. Tuetaan ihmisen omia ratkaisuja ja selviytymiskeinoja ja mietitään, mitkä tekijät auttavat ko. työntekijää pääsemään takaisin tasapainoon. Mietitään myös, riittävätkö koulun omat tukitoimet, vai onko syytä kääntyä ammattiauttajan puoleen.
14 JÄLKIPUINTI (Kunnan kriisiryhmä tekee) Jälkipuinnilla tarkoitetaan keskusteluryhmää kriisin kokeneille tai sitä läheltä seuranneille. Mikäli tapauksessa on uhreja ja syyllisiä, heidät on laitettava eri ryhmiin. Jälkipuinti järjestetään aikaisintaan vuorokauden ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua tapahtuneesta ja sen suunnittelee ja toteuttaa kunnan kriisiryhmä, koulutus jälkipuinnin vetämiseen aloitetaan koululla. Koulun oman kriisiryhmän tehtävä on arvioida, milloin tilanne vaatii kunnan kriisiryhmän apua ja milloin selvitään omin voimin. Kunnan oman kriisiryhmän toteuttama jälkipuinti ei myöskään koskaan riitä kriisin käsittelyn ainoaksi toimenpiteeksi koulussa. Oppilailla, henkilöstöllä ja vanhemmilla on tarve käsitellä tapahtumaa välittömästi tapahtuman jälkeen ja pitkään sen jälkeen, mikä on myös koulun oman kriisiryhmän tehtävä. (Rautava (toim.) 1997, s. 16) Jälkipuinnin tarkoituksena on estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen antaa tietoja tapahtumien kulusta, mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja elämän normalisoitumista auttaa ymmärtämään omia ja toisten reaktioita vahvistaa ryhmähenkeä Erityisesti oikean tiedon saanti on tärkeää sillä, mielikuvitus ja huhut paikkaavat tiedon aukkoja ja ne ovat yleensä aina julmempia kuin tosiasiat. Jälkipuinti-istunnon kulku 1. Aloitusvaihe Tämä on kaikista vaiheista tärkein. Silloin luodaan luottamus vetäjään ja motivoidaan ihmiset osallistumaan. Istunnossa on myös 1-2 varavetäjää, jotka tarvittaessa auttavat. Osallistujille tähdennetään seuraavia asioita: kenenkään ei tule tuomita toisen tuntemuksia tunnepurkaukset sallitaan ja hyväksytään vaitiolo ja luottamus muistiinpanoja ei tehdä kokouksen tarkoituksena ei ole olla tekninen palaute- keskustelu, eikä kritisoida tapahtunutta muiden puolesta ei saa puhua osallistujien ei ole lisäksi pakko sanoa muuta; vaiti olevia kuitenkin rohkaistaan puhumaan kokouksessa ei ole arvojärjestystä 2. Faktavaihe Luodaan tapahtuma/tilanne uudelleen kokoushuoneeseen. Jokainen kertoo lyhyesti kuka on kuinka sai tiedon tapahtumasta millainen rooli hänellä oli Jos joku ei kykene puhumaan asiasta, jatketaan kierrosta ja kysytään sen jälkeen, pystyikö asianomainen jatkamaan. Vetäjän on hyvä kuitata jokainen puheenvuoro nyökkäyksellä, kiitoksella tai katseella
15 3. Ajatusvaihe Keskustellaan osallistujien ajatuksista, esim. mikä oli ensimmäinen ajatuksesi tapahtumapaikalla mitkä tuntemukset ovat jääneet mieleen Tarkoituksena on saada esille aistien mielikuvat. Näitä on syytä kysyä, elleivät ne tule itsestään esille esim. kukaan ei ole maininnut mitään muistikuvia kosketuksesta 4. Reaktio - eli tunnevaihe Edetään keskustelemaan osallistujien tunteista, joita ilmeni tapahtuman aikana, esim. pelko, avuttomuus, sääli. Saattaa olla avuksi kysyä, mikä tuntui pahimmalta tilanteessa Jos joku murtuu ja itkee, otetaan muun ryhmän tuki avuksi, esimerkiksi viestittämällä vieressä istuvalle laittamaan kätensä itkevän olalle. Keskustellaan siitä, mitä muut kokivat. Jonkun rynnätessä ulos, seuraa varavetäjä perässä. Mikäli aiempia traumaattisia kokemuksia tulee esille, rajoitetaan niiden selvittelyyn käytettävää aikaa. Reaktioiden ja tunteiden purkaminen seuraa luonnollista aikatauluaan: tapahtumapaikka, koti, koulu, työpaikka jne. Vetäjä voi kysyä: ymmärtävätkö ystäväsi tai kotiväkesi, mitä olet käynyt läpi? Tärkeää on kysyä jokaiselta, mitkä ajatukset ja tunteet vaivaavat eniten. Voidaan järjestää myös kahdenkeskisiä keskustelutilaisuuksia vetäjän kanssa. Muistettava on kuitenkin, ettei ketään pidä pakottaa puhumaan. 5. Normalisointivaihe Lopeteltaessa kokousta vetäjä kommentoi esille tulleiden reaktioiden samankaltaisuutta. Hän kertoo reaktioista, joita voi ilmetä lähipäivinä tai - viikkoina, ns. posttraumaattisena stressireaktiona. Posttraumaattinen stressireaktio Oireyhtymä saattaa ilmetä seuraavasti: fyysinen uupumus unentarve lisääntynyt huimaus, pahoinvointi, säryt, vapina ruokahaluttomuus yliaktiivisuus pelot, pakkoajatukset yliherkkyys erilaisille äänille ja liikkeille Nämä oireet saattavat olla rajuja, mikäli onnettomuus on ollut erityisen järkyttävä kyseiselle henkilölle. Oireet kertovat siitä, että uhri on alkanut psyykkisesti läpikäydä onnettomuutta. Nämä oireet ovat normaaleja ja heikkenevät ajan myötä. 6. Päätösvaihe Tässä vaiheessa tehdään yhteenveto kokouksesta. Sovitaan mahdollisesta seurantakokouksesta. Uusintakokous voidaan pitää noin kuukauden kuluttua.
16 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö - kummioppilastoiminta - koulukiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti - valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu - koulun selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni * lujat rajat ei hyväksyttävälle käytökselle * pelisäännöt selviksi myös kotiin - yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä Oppilaiden, aikuisten ja vanhempien itseluottamuksen lisääminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen - henkilökunnan kouluttaminen - henkilökunnan työnohjaus - vanhempaintoimikunta esim. koulutuksen hankkijana - oppilashuoltoryhmä KOULUN KRIISIRYHMÄ Kokoonpano Puh. koti /Puh. työ Rehtori Pauli Anttila / Terveydenhoitaja Marja-Leena Ala-Karvia Oppilaanohjaaja Arja Mäkynen Oppilaanohjaaja Marianna Luopajärvi (edustaja kunnan ryhmässä) Erityisopettaja Tiina-Maija Mäkinen Vararehtori Terhi RIntala Tehtävät - kriisiryhmä kutsutaan kokoon koulunjohtajan avuksi kriisitilanteessa - kriisiryhmä kutsuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän koolle - miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa - harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille - pitää kriisikansion ajan tasalla - ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön - perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet
17 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISI TERVEYSKESKUS ja LÄÄKÄRI Rehtori koululta 480 gsm muuten Opettajainhuone 484 Terveydenhoitaja 466 gsm Kanslia 481 / gsm Keittiö 465 Talonmies 463 tai lyhytvalinta 1030 lastenpsykiatrian pkl MYRKYTYSTIETOKESKUS TAKSI KRIISIPÄIVYSTYS SEURAKUNTA PERHETYÖ MUITA: Nuorten neuvola Lasten ja nuorten puhelin Ensi- ja turvakoti Sosiaalipäivystys AA-auttava puhelin (joka ilta klo19-21) Irti Huumeista r.y (ma, ke, pe, klo 18-21) Kunnan Kriisiryhmään koulu on esittänyt syksyllä 2005 edustajakseen Mika Aarniota
Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotSenjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki
Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotOppilaitoksen kriisivalmius
1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotKORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA
2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen
LisätiedotEURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA
1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotLIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA
LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO
KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin
LisätiedotHirvelän koulu. Kriisisuunnitelma
Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
Lisätiedot1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3
LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus
LisätiedotKauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma
Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotKoulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.
KRIISISUUNNITELMA Koulumme kriisivalmius Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotKIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.
KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen
LisätiedotEURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 2 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA... 4 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 5 3.1 Onnettomuus koulussa...
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotSuunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai
LisätiedotToimintamalli kriisitilanteissa
TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
1 KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Hyväksytty 23.9.2015 2 Sisällysluettelo 1. KOULUMME KRIISIVALMIUS... 3 2. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 3 2.1. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri... 3 2.2. Oppilaiden,
LisätiedotKoulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit
Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotLAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma
LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ... 1 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät...
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.
1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotLiite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius
Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotVAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON
VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 6.10.2014 1 Sisällys KRIISISUUNNITELMA... 4 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 4 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA... 4 3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ...
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 67) Sisällys 1. TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 3 1.1 Tärkeät puhelinnumerot... 3 1.2 Ilmoita seuraavat asiat... 3 1.3 Toiminta kriisitilanteessa...
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström
Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotKIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?
KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotHARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA
HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI
LisätiedotAnkkuri-työ koulun arjessa
Ankkuri-työ koulun arjessa Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden torjunta AVI, Rovaniemi 7.9.2017 Susanne Nyman, Syväkankaan koulu Kiusaamisen vastainen työ koko henkilökunnan vastuulla
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotKriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.
Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotHelsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotHoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016
Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan (entinen opetusvirasto) kriisityön tukiryhmä. Yhteyshenkilö: Vesa Nevalainen p
Kriisi koulussa Välitön hengenvaara Muu kriisi Esim. kuolemantapaus, väkivaltatilanne, väkivallan uhka, onnettomuus tai sen uhka Soita 112 Huolehdi itsesi ja muut turvaan Yhteys rehtoriin p. 0295 33 2521
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
Lisätiedot5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee varhaiskasvatuslain mukaan
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotTERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin
TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotT A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz
T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:
Lisätiedot1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008
Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotHelsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotKankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA
Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN
LisätiedotOpetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma
Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma SISÄLTÖ Johdanto 1 Työnjako kriisitilanteiden hoitamisessa 1.1 Kriisiryhmän tehtävät 1.2
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
Lisätiedot