Tuusulan alueellinen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Transkriptio

1 Hallitus TUUSULAN JA KERAVAN LINJASTOSUUNNITELMA SEKÄ TUUSULAN PALVELUTASOMÄÄRITTELY VUOSILLE / /2017 Hallitus 68 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p , ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen, p ja joukkoliikennesuunnittelija Aleksi Manninen, p Tausta ja tavoitteet Työn keskeisimpänä tarkoituksena oli suunnitella joukkoliikennelinjasto Tuusulan ja Keravan alueille sekä Vantaalle ja Sipooseen näitä alueita sivuavin osin vuoden 2019 elokuun tilanteeseen. Työssä on myös laadittu Tuusulan alueellinen joukkoliikenteen palvelutaso vuodesta 2018 alkaen. Tuusulan kunta on alkaen liittynyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Tuusulan alueella on voimassaolevia liikennöintisopimuksia, joista viimeiset päättyvät kesällä Alueen joukkoliikenteen järjestämistä varten alueelle on laadittava linjastosuunnitelma, jonka mukaisesti liikennöinti kilpailutetaan. Alueen joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena HSL:n on myös määriteltävä alueelle joukkoliikenteen palvelutaso. Linjastosuunnitelman keskeisimmät tavoitteet olivat Tuusulan kunnan kytkeminen osaksi HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmää ja Keravan liityntäliikenteen kehittäminen. HSL-jäsenyys tuo merkittävän muutoksen Tuusulan kunnan joukkoliikenteeseen, kun vaihtaminen eri liikennevälineiden kesken mahdollistuu yhdellä lipputuotteella. Tämä mahdollistaa HSL:n runkoliikenteen aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen alueen linjastossa. Keravan alueen joukkoliikennelinjasto on pysynyt pitkään muuttumattomana, mutta muutokset seudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä ja Tuusulan HSL-jäsenyys edellyttävät Keravan alueen joukkoliikennelinjaston tarkastelua nämä muutokset huomioiden. Järjestelmätason muutosten lisäksi konkreettiset muutokset Keravalla pysähtyvien nopeiden R-, D- ja Z-junien aikataulurakenteessa ovat aiheuttaneet sen, ettei nykyinen joukkoliikennelinjasto pysty palvelemaan liityntäliikennettä asemalle parhaalla mahdollisella tavalla. Tuusulan alueellinen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely HSL-alueen nykyinen palvelutasomäärittely on tehty vuosille , joten Tuusulan palvelutaso määritellään vuosille , jonka jälkeen

2 alueellisia palvelutasoja tarkistetaan uudelleen. Alueellisten palvelutasojen luokittelu perustuu HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa määritettyihin palvelutasoluokkiin, liikennöintiaikoihin, vuoroväleihin sekä yhteysvälivaatimuksiin. Luokittelulla määritetään kullekin alueelle vaadittu minimipalvelutaso. Alueelliset palvelutasot on määritelty yhteistyössä Tuusulaan kunnan edustajien kanssa alueen linjastosuunnitelman yhteydessä. Palvelutasoluokat on määritelty kunnan pienalueiden mukaisesti. Esitetyssä palvelutasoluokituksessa kunnan joukkoliikenteen paras kolmen tähden palvelutasoluokitus on määritelty Hyrylän keskustan alueelle. Kerrostalovaltaiset asuinalueet ovat kahden tähden luokituksessa. Pientalovaltaiset tiheästi asutut taajama-alueet on osoitettu yhden tähden palvelutasoluokitukseen. Harvaan asutuilla alueilla pyritään järjestämään pakolliset koulu- ja työmatkayhteydet joukkoliikenteellä. Osa pienalueista on myös jätetty kokonaan ilman joukkoliikenteen palvelutasoluokitusta. Tuusulan kunta on antanut palvelutasomäärittelystä lausunnon, jossa pitää esitettyjä palvelun vähimmäistasoja tarkoituksenmukaisina. Kunta kuitenkin toteaa, että tulevaisuudessa tulisi tarkastella, onko kunnan pienaluejako tarkoituksenmukaisin tapa jakaa eri alueet eri palvelutasoluokkiin ja että HSL:n suunnitteluohjeen luokittelua tulisi kehittää tukemaan vähäisen kysynnän alueiden sekä hiljaisten aikojen palvelutarjonnan suunnittelua nykyistä paremmin. Lisäksi kunta toteaa, että kunnan HSL-jäsenyys on edelleen uudehko asia ja vaikuttaa liikkumiskäyttäytymiseen, joka edellyttää matkustajapalautteen ja tilastotietojen tarkkaa seuraamista kunnan ja HSL:n yhteistyönä ennen palvelutasomäärittelyn seuraavaa päivitystä. Kunnan esille nostamia asioita tullaan tarkastelemaan kun suunnitteluohjetta seuraavan kerran päivitetään. Suunnitellut linjastomuutokset Tuusulassa Hyrylän alue sekä Tuusulan kunnan päätaajamat kytkeytyvät tiiviisti raideliikenteen runkoverkkoon tiheiden liityntälinjojen avulla, jolloin myös alueiden seudullinen saavutettavuus paranee. Koululaisliikennettä palvelevia linjoja sovitetaan tukemaan liityntäliikennettä. Näiden lisäksi kunnan päätaajamien välille esitetään uusia sisäisiä yhteyksiä palvelevia linjoja. Nykytyyppinen kaukoliikenne poistuu alueelta nykyisten sopimusten päättyessä, jolloin vaihdottomat yhteydet Helsinkiin poistuvat monilta alueilta ja korvautuvat tiheämmällä liityntäliikenteellä. Etelä-Tuusulan alueen joukkoliikenteen pääpalvelun tarjoavat liityntälinjat 641 Kerava Hyrylä Leinelä Tikkurila ja 642 Hyrylä - Leinelä. Linjoja liikennöidään laajoilla liikennöintiajoilla päivittäin. Helsingin suunnan liikennettä täydentää arkisin liikennöitävä linja 643 välillä Hakaniemi Hyrylä. Matkat Kamppiin ja Rautatientorille muuttuvat vaihdollisiksi, mutta liikenteen tarjonnan määrä alueella kasvaa ja yhteydet seudullisen raideliikenteen äärelle parantuvat. Lisäksi ruuhka-aikoina liikennöidään linjaa 961 nykyisen linjan 937 tapaan välillä Hyrylä - Nurmijärvi ja linjaa 974 välillä Korso Hyrylä. Ruuhka-aikoina liikennöidään myös nykyistä koululaislinjaa 964 reitillä Hyrylä Rusutjärvi Siippoo. Poikittaisliikennettä

3 täydennetään uudella linjalla 971, joka liikennöi ruuhka-aikoina Keravalta Hyrylän kautta Kivistöön, palvellen samalla myös sisäisiä työ- ja koulumatkoja. Lisäksi viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 643N välillä Rautatientori Hyrylä. Pohjois-Tuusulan merkittävin muutos on nykyisen linjan 665 Kamppi Hyrylä Järvenpää Kellokoski lyheneminen välille Hyrylä Järvenpää Kellokoski. Samalla linjan lähtöjen määrä kasvaa ja liikennöintiajat laajenevat. Muutoksella mahdollistetaan Pohjois-Tuusulan parempi joukkoliikennepalvelu, kun linja voidaan tahdistaa Järvenpään aseman junaliikenteeseen. Ruuhka-aikoina liikennöidään lisäksi uutta linjaa 965 Hyrylän ja Jokelan välillä, joka korvaa alueelta poistuvaa kaukoliikennetarjontaa. Lisäksi ruuhka-aikoina liikennöidään pääosin koululaisia palvelevia linjoja 966 Jokela- Vanhakylä - Saunakallio-Terrisuo ja 967 Jokela - Kellokoski. Viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 665N välillä Rautatientori Hyrylä Järvenpää Kellokoski. Suunnitellut linjastomuutokset Keravalla ja Vantaalla Myös Keravan alueen linjastossa liityntäliikenteen rooli korostuu aikaisempaa enemmän ja linjastoa kehitetään tukeutumaan runkoliikenteeseen. Helsinkiin suuntautuvan suoran seutuliikenteen määrää vähennetään ja sisäisen liityntäliikenteen lähtömääriä lisätään. Keravan aseman rooli alueen seudullisena joukkoliikenteen solmukohtana kasvaa, kun sisäisten linjojen sekä Hyrylän ja Nikkilän liikenteen päätepysäkit siirtyvät asemalle. Linjastoa keskitetään vahvoihin joukkoliikennekäytäviin, joissa paikoittain pidentynyttä kävelymatkaa kompensoi linjojen tiheämpi vuoroväli. Keravan seutulinjan 633 reitti lyhenee kulkemaan Hakaniemen ja Korson väliä kun se nykyisin kulkee Rautatientorilta Keravan asemalle. Muutoksella vapautetaan joukkoliikenteen resursseja Keravan ja Korson välisen liityntäliikenteen kehittämiseen, sekä mahdollistetaan tasainen ja täsmällinen joukkoliikennepalvelu Korson aseman pohjoispuolella. Linjan reitti muuttuu myös Vantaan Ilolan alueella, jossa sen esitetään liikennöivän Epinkoskentien uuden katuyhteyden kautta Ruskeasantaan, jolloin se palvelee aikaisempaa paremmin alueiden asutusta. Ruuhkalinjat 621 ja 622 lakkautetaan ja linjan 623 reittiä suoristetaan niiden palvelun korvautuessa linjan 633 reittimuutoksella. Viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 633N välillä Rautatientori Ilola Korso Sorsakorpi Kerava. Linjan 973 reitti muuttuu Korson ja Keravan välillä kulkemaan linjan 633 nykyistä reittiä, korvaten alueelta poistuvaa palvelua. Linjan 973 vuoroväli tihenee myös nykyisestä, jolloin aikataulut voidaan yhteensovittaa Korson junaliikenteeseen. Päätepysäkkeinä ovat Peijas ja Keravan asema. Ruuhka-aikoina liikennöitävä linja 972 täydentää linjan 973 muuttuvaa reittiä ja Alikeravan sekä Jaakkolan alueelta poistuvaa joukkoliikennepalvelua. Seutulinjan 738 päätepysäkki siirtyy Rautatientorilta Kalasatamaan. Kalasatamaan päättyvät myös Vantaan seutulinjat 711, 721 ja 731 Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaisesti.

4 Sisäiset liityntälinjat 975, 976, 977 ja 978 tarjoavat liityntäyhteyksiä Sorsakorven, Ahjon, Kalevan, Mattilanpuiston sekä Virrenkulman alueilta Keravan asemalle. Lähtöjen määrä kasvaa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Linjojen lyhentäminen päättymään Keravan asemalle mahdollistaa aikaisempaa paremman sovittamisen junaliikenteeseen. Sisäisen liikenteen merkittävimmät palvelutasomuutokset tapahtuvat Keinukalliossa, jossa aloitetaan säännöllinen joukkoliikennepalvelu, sekä Kaskelassa, josta joukkoliikennepalvelu poistuu vähäisen käytön vuoksi. Linjalla 985 ei tapahdu reittimuutoksia, mutta linjan vuoromäärä lisääntyy niin, että arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja ajetaan tasaisesti puolen tunnin välein ja muina aikoina tunnin välein. Muutos parantaa Keravan ja Nikkilän välisiä yhteyksiä sekä Nikkilän yhteyksiä Helsinkiin. Asukasvuorovaikutus Linjastosuunnitelman aluksi HSL teetti karttasovelluspohjaisen Tuusulan alueen liikkumiskyselyn, johon kerättiin vastauksia alueella liikkuvilta ihmisiltä. Kysely oli auki lokakuun 2017 ajan ja siihen vastasi noin 2000 henkilöä, joista noin 1000 jätti myös avointa palautetta alueen joukkoliikenteeseen liittyen. Pääosa vastaajista oli Tuusulasta. Projektiryhmä käsitteli kaikki vastaukset sekä annetut avoimet palautteet ja näitä hyödynnettiin suunnittelun lähtötietoina sekä päätöksenteossa linjastoratkaisuihin liittyen. Liikkumiskyselyn tuloksissa korostui toiveet erityisesti Tuusulan alueen nykyistä paremmasta joukkoliikennetarjonnan määrästä sekä paremmista seudullisista yhteyksistä ja sujuvasta työmatkaliikenteestä. Nämä toiveet otettiin suunnittelun lähtökohdaksi. Linjastosuunnitelman aikana asukasvuorovaikutuksen pääkanava oli linjastosuunnitelman blogisivusto, johon työryhmä päivitti säännöllisesti tietoa työn etenemisestä välisenä aikana. Yhteensä päivityksiä tehtiin 12 kappaletta. Blogi keräsi yhteensä noin lukukertaa ja noin 300 kommenttia. Pääosa kommenteista kohdistui esillä olleisiin joukkoliikenneverkon rakennemalleihin ja lopulliseen linjastoluonnokseen. Verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäksi linjastosuunnitelmaa esiteltiin neljässä HSL:n järjestämässä asukastilaisuudessa. Tilaisuudet pidettiin Kellokoskella , Jokelassa , Hyrylässä ja Keravalla Asukastilaisuuksissa vieraili yhteensä noin 200 henkilöä ja asukkaiden kommentit kirjattiin tilaisuuksissa ylös. Näiden asukastilaisuuksien lisäksi linjastosuunnitelmaa esiteltiin myös Tuusulan kunnan avoimissa kuntalaisilloissa Riihikalliossa, Hyrylässä, Lahelassa ja Jokelassa. Eniten kommentteja asukasvuorovaikutuksessa keräsivät Hyrylän yhteydet Helsingin keskustaan, Lahelan suorien Helsingin linjojen poistuminen, linjan 633 muutokset, Etelä-Savion radanvarren yhteydet, Vantaan Steinerkoulun yhteydet, Ruotsinkylän yhteydet sekä Purolan alueen yhteydet. Asukasvuorovaikutuksessa esiin tulleita asioita käsiteltiin linjastosuunnitelman edetessä. Vuorovaikutuksen perusteella tehtiin

5 muutoksia alkuperäiseen linjaston rakennemalliin. Merkittävimmät asukasvuorovaikutuksen perusteella tehdyt muutokset koskivat Etelä-Savion linjan 972 pidentämistä Korsoon asti, sekä Anttilantien liikennöintiä Vallinojan alueella Steinerkoulun nykytyyppisten yhteyksien säilyttämiseksi. Linjan 633 muutoksia koskevat asukaspalautteet kohdistuivat pääasiassa reitin lyhentämiseen sekä korvaamiseen linjan 973 muutoksilla ja tästä aiheutuvaan vaihdottoman bussiyhteyden poistumiseen Korson pohjoispuolelta linjan nykyisen reitin varrelle. Muutoksella tavoitellaan tiheämpää ja täsmällisempää liityntäliikennettä Keravan ja Vallinojan alueilla, jossa valtaosa linjalla tehdyistä matkoista on jo nyt ollut lyhyitä liityntämatkoja. Yhteydet linjan 633 reitin varrelle säilyvät jatkossa vaihdollisina. Palautteet Hyrylän ja Lahelan sekä Ruotsinkylän joukkoliikenneyhteyksistä Helsingin keskustaan koskivat nekin vaihdollisia yhteyksiä. Lahelan ja Ruotsinkylän alueilta ajetaan nykyisin yksittäisiä suoria työmatkavuoroja Rautatientorille ja Hyrylästä kaukoliikenne liikennöi Kamppiin. Linjastosuunnitelmassa on esitetty, että Etelä-Tuusulan ja Helsingin väliset yhteydet perustuvat tiheään liityntäliikenteeseen Keravan, Leinelän ja Tikkurilan asemille. Asukasvuorovaikutuksessa ei noussut esille tältä osin uusia asioita, joiden perusteella linjastoon olisi tehty muutoksia. Purolan alueen asukasvuorovaikutuksessa korostuivat toiveet alueen yhteyksistä Järvenpäähän, jotka toteutuu nykyisin linjalla 967. Linjastosuunnitelman tavoitteena oli parantaa Tuusulan sisäistä liikennettä ja yhdistää kunnan aluekeskukset nykyistä paremmin toisiinsa. Tämän vuoksi linjan 967 reitti on esitetty muutettavan niin, ettei se liikennöi Purolan kautta, vaan Kellokosken ja Jokelan taajamien välillä. Purolasta säilyy mahdollisuus kulkea linjalla 966 Saunakallion asemalle, josta on yhteys Järvenpäähän ja Helsinkiin. Liikennöintikustannukset Linjastosuunnitelman mukaisten linjojen operointikustannukset ovat arviolta noin 11,9 milj. vuodessa. Suunnitelman vaikutuspiirissä olevien linjojen nykykustannukset ovat 12,6 milj. vuodessa, joten liikennöintikustannukset laskevat kokonaisuudessaan arviolta noin 0,7 milj.. Linjastosuunnitelman mukaisiin kustannuksiin ei ole laskettu Tuusulan mahdollisen lippuyhteistyösopimusliikenteen korvauksia, joka voi nostaa linjaston kustannuksia arviolta 0,2-0,4 milj. vuodessa riippuen markkinaehtoisen liikenteen määrästä ja käytöstä alueella. Keravan osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 noin 2,3 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Keravan osuus on arvioitu olevan noin 2,5 milj. vuodessa eli operointikustannukset kasvaisivat noin vuodessa. Tuusulan osuus nykylinjaston operointikustannuksista on vuonna 2018 arviolta noin 4,0 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Tuusulan osuus on arviolta noin 3,9 milj. vuodessa. Kustannuksia voi

6 nostaa lippuyhteistyösopimukset markkinaehtoisen liikenteen kanssa. Vaikutus on arviolta noin 0,2-0,3 milj. vuodessa riippuen markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan määrästä. Tuusulan lopullinen kuntaosuus operointi-, infra- ja yleiskustannukset sekä lipputulot huomioiden on arvioitu pysyvän tavoitteena olleessa 3,2 milj. :n vuosikustannuksessa. Vantaan osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 noin 2,9 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Vantaan osuus on arvioitu pysyvän samana. Kustannuksia lisää linjan 641 tarjonta, mutta vastaavasti säästöjä tulee linjojen 621 ja 622 lakkauttamisesta. Linjastomuutokset edellyttävät Epinkoskentien jatkeen toteuttamista, jonka rakentamiskustannuksia ei suunnitelmassa ole otettu huomioon. Helsingin osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 arviolta noin 2,6 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Helsingin osuus on arviolta noin 2,1 milj. vuodessa. Säästö syntyy pääasiassa lippuyhteistyösopimusliikenteen korvauksien vähenemisestä, kun liikenne siirtyy HSL:n tilaamaksi. Sipoon osuus linjastosuunnitelman mukaisten linjojen kustannuksista on nykyisin noin 0,35 milj. vuodessa. Osuus nousee linjan 985 lisääntyvän liikenteen vuoksi arviolta noin vuodessa. Vaikutukset Linjastosuunnitelman keskeisin rakentamistoimenpiteitä vaativa edellytys on Vantaan ja Tuusulan rajalla sijaitsevien Epinkoskentien ja Pakkasraitin yhdistäminen. Katuyhteyden rakentuminen mahdollistaa Ilolan ja Jusslan alueiden sekä Hyrylän ja Tikkurilan välisen joukkoliikennepalvelun merkittävän tehostumisen. Lisäksi linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti edellyttää muutaman nykyisen päätepysäkin kehittämistä sekä uutta päätepysäkkiä Keinukallioon. Linjastomuutosten vaikutus joukkoliikennematkojen kokonaismäärään on pieni. Liikennemallitarkastelun mukaan joukkoliikennematkojen kokonaismäärä kasvaa paremman saavutettavuuden kautta suunnitelman mukaisella linjastolla noin 600 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Matkat siirtyvät joukkoliikenteeseen tasaisesti kevyen liikenteen käytöstä sekä henkilöautoliikenteestä. Suurimmat matkustajamäärät ovat ennustemallin mukaan Keravan sisäisessä poikittaisliikenteessä sekä Tuusulanväylän ja Leinelän välisellä osuudella. Helsinkiin suuntautuvilla linjoilla matkustajamäärät ovat myös suuret erityisesti Vantaan ja Helsingin alueilla. Vaikutusalueen suurimmat matkustajavirrat kulkevat pääradan junaliikenteessä, johon liityntäliikenne syöttää matkustajia. Merkittävimmät matkustajamäärien muutokset ovat Tikkurilan ja Leinelän kautta pääradalle suuntautuvien matkojen lisääntyminen sekä Tuusulanväylän bussiliikenteen matkustajamäärien väheneminen. Myös Kehäradalla tapahtuu kasvua. Lisäksi Nikkilän ja Keravan välisen liityntäliikenteen lisääntyminen aiheuttaa siirtymää

7 raideliikenteeseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla. Suurimmat positiiviset saavutettavuusvaikutukset tapahtuvat Jäniksenlinnan, Myllykylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston, Talman, Ilolan ja Simonkylän alueilla. Näillä alueilla lisääntyvä joukkoliikennetarjonta selittää positiivista muutosta. Suurimmat negatiiviset saavutettavuusvaikutukset syntyvät kantatien 45 sekä Paijalantien varrella, joissa joukkoliikennepalvelu poistuu. Näillä alueilla joukkoliikennematkojen määrä on kuitenkin vähäinen. Kantatie 45 varren joukkoliikennetarjonnan on tässä tarkastelussa oletettu loppuvan, mutta mikäli alueelle syntyy markkinaehtoista liikennettä, ovat vaikutukset tästä tarkastelusta poikkeavia. Kuntien osallistuminen Linjastosuunnitelmatyön toteutuksesta ovat vastanneet Tuusulan, Keravan ja HSL:n edustajista koostunut työn ohjausryhmä sekä Tuusulan, Keravan, HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajista koostuva projektiryhmä. Vantaan edustajien kanssa linjastosuunnitelmaa käytiin läpi erillisessä kokouksessa ja Sipoon edustajien kanssa Työn välivaiheita on lähetetty myös näiden kuntien edustajille tiedoksi ja kommenteille. Linjastosuunnitelman etenemistä esiteltiin Keravan kaupunginhallitukselle ja Tuusulan kunnanhallitukselle Linjastosuunnitelmasta pyydettiin kuntien lausunnot Keravalta ja Tuusulasta. Saatujen lausuntojen perusteella linjastosuunnitelmaan tehtiin kuntien esittämät muutokset. Tuusulan muutokset koskivat linjan 971 reittimuutosta Riihikallion alueella sekä yölinjan 643N reitin pidentämistä Lahelan alueelle. Keravan muutokset koskivat linjan 738 reitin säilyttämistä Ahjontiellä Jaakkolan koulumatkayhteyksien vuoksi. Tuusulan kunnan lausunto Tuusulan kunta nosti lausunnossaan lisäksi esille, että linjan 967 matkustusta tulee seurata syksyllä 2018 niin, että matkustuksen luonteesta ja kulkusuunnista saadaan riittävä kuva. Lisäksi kunta odottaa HSL:n IdeaLab-hankkeen ripeää etenemistä ja toteaa, että linjastosuunnitelman Etelä-Tuusulan lisäksi linjojen 965, 966 ja 967 kattama alue voi olla potentaalinen hankkeeseen soveltuva kehittämisalue. Näiden linjojen osalta kunta myös toteaa, että reitteihin tulee olla valmius tehdä muutoksia tarkemmassa jatkosuunnittelussa, jotta Purolan ja Nuppulinnan alueiden aamu- ja iltaliikenne Helsingin suuntaan saadaan toteutettua tarpeellisella tasolla. Lisäksi kunta esittää, että linjan 665 aikataulusuunnittelussa tulisi tarkastella erityisesti aamuliikenteen vuorojen yhteensovitusta Riihikallion suunnasta Kellokosken suuntaan kulkevilla matkoilla. Kunnan esille nostamat asiat tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Keravan kaupungin lausunto Keravan kaupunki nosti lausunnossaan lisäksi esille, että jatkosuunnittelussa tulee vielä tarkastella, onko linjoissa yhdistelmiä, jotka

8 on kannattavaa yhdistää yhdeksi heilurilinjaksi, jotta on mahdollista tarjota enemmän vaihdottomia yhteyksiä kaupungin sisällä. Lisäksi Steinerkoulun käyttäjämääriä linjalla 972 tulee seurata ja tehdä tarvittaessa muutoksia palvelutasoon, jos ilmenee, ettei suunniteltu taso ole tarpeeksi kattava. Aikataulusuunnittelussa tulee huomioida Svenskbacka skolan alkamisajat sekä Kalevan alueen vaihtoyhteydet linjalle 738. Nämä kunnan esille nostamat asiat tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi Keravan kaupunki lausuu, että ennen linjan 738 päätepysäkin siirtoa tulee selvittää, mikä reitti Kalasataman terminaaliin on tarkoituksenmukaisin ja muutos tulee ajoittaa toteutettavaksi vasta sen jälkeen, kun liikenteen sujuvuuden varmistavat katuverkon kehittämistoimenpiteet on toteutettu. Tältä osin HSL toteaa, että linjan siirto Kalasatamaan vuoden 2019 elokuussa, huolimatta alueen katuverkon kehittämistoimenpiteiden tilanteesta, parantaa linjan täsmällisyyttä sekä tehostaa liikennöintiä verrattuna Rautatientorille liikennöintiin. Erityisesti tämä korostuu, kun Hämeentien rakentamistoimenpiteet alkavat arviolta keväällä 2019, mikä hidastaa liikennöintiä Rautatientorille. HSL selvittää linjan tarkemman reitin ja päätepysäkin Kalasataman metroasemalle yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Linjaston käyttöönotto Linjasto on suunniteltu otettavaksi käyttöön syysliikenteen 2019 alussa, jolloin linjasto voidaan kilpailuttaa vuoden 2018 aikana. Merkittävässä osassa suunnittelualuetta liikennöintisopimukset ovat voimassa kesäliikenteen 2019 loppuun asti. Osa liikenteestä ylittää HSL:n toimivalta-alueen ja on kilpailutettava yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Uuden linjaston käyttöönotto aiheuttaa myös reittimuutoksia joissakin olemassa olevissa liikennöintisopimuksissa ja linjaston käyttöönoton edellytys on, että näiden liikennöintisopimusten liikennöitsijöiden kanssa saadaan sovittua muutoksista. Hallintosäännön 7 :n 9 kohdan mukaan hallitus päättää toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta bussi-, juna-, lautta-,raitio- ja metrolinjoilla. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä liitteenä olevan Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2019 alusta lähtien; sekä b) vahvistaa Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuosille Käsittely Osastonjohtajan sijainen Jonne Virtanen ja joukkoliikennesuunnittelija Aleksi Manninen selostivat asiaa kokouksessa. Käsittelyn aikana esittelijä teki lisäyksen ehdotuksen kohdaksi c), joka kuului seuraavasti: "liikenteen alkamisen jälkeen seurataan muutosten vaikutuksia ja tehdään tarvittaessa parannuksia palveluun". Hallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

9 Päätös Hallitus päätti a) hyväksyä liitteenä olevan Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2019 alusta lähtien; b) vahvistaa Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuosille ; sekä c) että liikenteen alkamisen jälkeen seurataan muutosten vaikutuksia ja tehdään tarvittaessa parannuksia palveluun. Liitteet Linjastosuunnitelman ja palvelutasomäärittelyn raporttiluonnos Tuusulan kunnanhallituksen lausunto Keravan kaupunginhallituksen lausunto