SEMINAARIN TYÖPAPERI POTILAAN HOITO SUJUVAKSI TYÖNJAKOA JA YHTEISTYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEMINAARIN TYÖPAPERI 2.6.2006 POTILAAN HOITO SUJUVAKSI TYÖNJAKOA JA YHTEISTYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ"

Transkriptio

1 SEMINAARIN TYÖPAPERI POTILAAN HOITO SUJUVAKSI TYÖNJAKOA JA YHTEISTYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ

2 1 1 JOHDANTO Valtioneuvosto teki vuonna 2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002a). Periaatepäätöksen toimeenpanoa varten käynnistettiin Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (Kansallinen terveyshanke). Kansallisen terveyshankkeen Henkilöstöryhmien keskinäinen työnjako terveydenhuollossa osahankkeessa toteutettiin vuosina pilottia. (Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005.) Ne antoivat tietoa eri ammattiryhmien keskinäisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä uusien toimintatapojen edellytyksistä ja toimivuudesta perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Piloteissa tehtiin myös ehdotuksia valtakunnallisen ohjeistuksen saamiseksi hoitajavastaanottotoiminnasta ja puhelinneuvonnasta, valtakunnallisesti yhtenäisestä lisäkoulutuksesta sekä lainsäädännön kehittämisestä. Eri henkilöstöryhmien välistä työnjakoa on kehitetty myös monissa muissa kuntien ja valtion kehittämishankkeissa. Vuoden 2005 loppupuolella terveyskeskuksille tehdyn kyselyn mukaan väestöstä yli 80 % oli sairaanhoitajan päivystysvastaanottotoiminnan ja yli 30 % omalääkäriomahoitaja työparityöskentelyn piirissä (Myllymäki & Rintanen 2005). Työnjaon ja yhteistyön kehittämiseen perustuvat toimintatavat ovat kuitenkin melko epäyhtenäiset, lisäkoulutus ei ole valtakunnallisesti yhtenevää ja toiminnan seuranta on usein varsin puutteellista. Vaikka tehtäväsiirroista suuri osa voidaan toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, myös vastuukysymyksissä on ollut epäselvyyttä. OECD:n vuonna 2005 julkaisema raportti Suomen terveydenhuollosta antaa tukea työnjaon kehittämiselle. Raportin mukaan meillä on mahdollisuuksia kehittää edelleen lääkärin ja sairaanhoitajan välistä työnjakoa ja sairaanhoitajan puhelinneuvontaa. Lisäksi ehdotettiin, että myös Suomessa harkittaisiin lääkkeenmääräämisoikeutta sairaanhoitajille. (OECD 2005.) Työnjaon kehittämisen lähtökohtina ovat potilaan hoitoon pääsyn turvaaminen ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö. Työnjaon ja yhteistyön kehittämisessä on kyse eri henkilöstöryhmien tiettyjen tehtäväalueiden hallitusta uudistamisesta. Samalla vahvistetaan tiimi- ja työparityöskentelyä. Tämä edellyttää potilaan hoitoprosessin ja kaikkien siihen osallistuvien henkilöstöryhmien tehtäväkuvien uudelleen arviointia. Terveydenhuollon toimintayksikön johto ja työyksiköiden esimiehet ovat avainasemassa toimintatapojen muuttamisessa sekä voimavarojen uudelleen kohdentamisessa ja niiden vaikutusten seurannassa. Tehtäväkuvien laajentaminen ei koske kaikkia hoitajia vaan edellyttää riittävää työkokemusta ja lisäkoulutusta. Lääkärin ja hammaslääkärin tehtäväalueissa painottuvat aikaisempaa enemmän vaativampi potilashoito. Työnjaon kehittäminen tuo hoitajalle mahdollisuuksia kliiniseen urakehitykseen ja lääkärille ja hammaslääkärille paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tämän suosituksen tarkoituksena on antaa kansalliset linjaukset eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon ja yhteistyön uudistamiseen perustuviksi toimintatavoiksi, terveysalan perustutkintoihin johtavan koulutuksen kehittämiseksi ja yhtenevän lisäkoulutuksen käynnistämiseksi, hoitajan tekemien hoitopäätösten asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä seurantajärjestelmien kehittämiseksi. Suositus on tarkoitettu terveydenhuollon toimintayksiköille ja terveysalan koulutusyksiköille tukemaan ja suuntaamaan kehittämistyötä. Suositus perustuu kotimaisen ja ulkomaisen tutkimustiedon ohella Kansallisen terveyshankkeen työnjakopilottien tuloksiin ja tekemiin ehdotuksiin sekä muuhun kuntien tekemään kehittämistyöhön. Suositusluonnoksen valmistelussa mukana olleet on koottu liitteeseen 1.

3 2 1.1 Aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä (Liitteeksi?) Kotimaisia selvityksiä ja tutkimuksia työnjaon kehittämisestä Kotimaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämiseen perustuvat toimintatavat ovat levinneet nopeasti eri puolille maata. Terveyskeskuksista noin 90 %:ssa on sairaanhoitajan erityisvastaanottoja tietyille pitkäaikaissairaille potilasryhmille. (Myllymäki & Rintanen 2005.) Neljässä terveyskeskuksessa viidestä on sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan päivystysvastaanotto ja joka kolmannessa lääkäri - sairaanhoitaja/terveydenhoitaja -työpari. Perusterveydenhuollossa hoitajien laajennetut tehtävänkuvat liittyvät sairaanhoitoon ja ehkäisevään työhön (Rimpelä 2004), sairaus- ja seurantavastaanottoihin (Klaukka ym. 2002, Jaatinen ym. 2002a, Lindström 2003, Åman 2005) sekä puhelinneuvontaan (Jaatinen ym. 2002a, Partanen ym. 2004). Yleisimpiä asiointisyitä hoitajavastaanotoilla ovat diabetes, verenpainetauti ja sairausloman tarve (Jaatinen ym. 2002). Yleisimmät hoitajien tekemät diagnoosit ovat flunssa, suolistoinfektiot ja nielutulehdus (Klaukka ym. 2002). Kansallisen terveyshankkeen Eri henkilöstöryhmien keskinäinen työnjako osahankkeessa vuosina toteutetuissa piloteissa hoitajien tehtäväkuvien laajentaminen oli monipuolista. Eniten siirrettiin tehtäviä lääkäreiltä sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Työnjaon kehittäminen liittyi yleisimmin hoitajavastaanottoihin perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa tehtäväsiirrot liittyivät hoidontarpeen arviointiin, hoitoon ohjaamiseen ja hoitoon äkillisissä terveysongelmissa sekä pitkäaikaissairaiden seurantaan, hoitoon ja neuvontaan. Kotihoidossa kehitettiin alueellista yhteistyötä, avosairaalatoimintaa ja yhteyshoitajan tehtäväkuvaa. Suun terveydenhuollossa työnjako kehitettiin terveysneuvonnassa ja -tarkastuksissa, oikomishoidossa sekä maitohampaiden hoitotoimenpiteissä. Erikoissairaanhoidossa kehitettiin hoitajavastaanottoja eri erikoisalojen poliklinikoilla sekä sairaanhoitajan laajennettuja tehtäväkuvia toimenpideyksikössä, sydänvalvontayksikössä ja tehohoidossa. Hoitajan puhelinseurantaa ja -neuvonta kehitettiin kaikilla sektoreilla. (Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005) Kokemukset työnjakopiloteista olivat pääosin myönteisiä. (Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005.) Parhaimmillaan hoitajavastaanotot kattoivat lääkärin ja hoitajan vastaanottokäynneistä lähes 60 % ja päivystysvastaanottokäynneistä 28 %. Lääkäripäivystyksen käynnit vähenivät hoitajavastaanottojen seurauksena 5-15 % ja hoitajien puhelinpäivystyksen ja neuvonnan seurauksena % kuukaudessa. Lisäksi arvioitiin, että eri ammattiryhmien yhteistyö, asiakkaiden tyytyväisyys ja työntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyivät, palvelun laatu parani ja osaaminen kehittyi (Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005). Myös C-lausuntojen antamisen on arvioitu soveltuvan hyvin sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tehtäväkuvaan (Hellstén ym. 2005). Muustakin kuntien kehittämistyöstä on saatu hyviä tuloksia. Sivuterveysasemalla toimiva hoitaja pystyi lääkärin etäkonsultaation tukemana vastaamaan asiointitarpeesta 70 %:sta. (Jaatinen ym. 2002b,c.) Hoitaja lähetti potilaista 22 % lääkärin vastaanotolle pääterveysasemalle. Lääkäri pystyi hoitamaan lääkärin apua edellyttävästä asioista 80 % etäasioinnin keinoin. Sydämen vajaatoimintapotilaiden seurantaan ja tehostettuun ohjaukseen on kehitetty sairaalan vajaatoimintahoitajien ja terveyskeskusten sydäntukihoitajien työpanosta painottava toimintatapa. (Heikkilä & Paananen 2005.) Alustavien tulosten mukaan tehostettua ohjausta saaneet potilaat olivat motivoituneita hoitamaan itseään, tunnistivat oireensa ja osasivat tarvittaessa muuttaa nesteenpoistolääkityksen annostusta. Perinteistä ohjausta saaneilla potilailla oli puutteita sairauteen liittyvissä tiedoissa ja itsehoidon osaamisessa. Kotisairaanhoidossa sairaanhoitajille on siirretty

4 3 oraalisen antikoagulanttihoidon seurantaa ja varfariinilääkityksen annostelua (Åman 2005). Vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä selvitettiin hammashuoltajien (jatkossa suuhygienisti) työkuvaa. (Niiranen ym ) Suuhygienistien toimenkuva ja koulutus painottuivat parodontologiseen varhais- ja ylläpitohoitoon sekä terveystarkastuksiin. Suuhygienistit itse lisäisivät karieseulontoja, oikomishoidon toimenpiteitä ja röntgenkuvien ottamista hyödyntääkseen ammattitaitoaan laajemmin. Suomen Hammaslääkäriliiton, Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton ja Tehyn työryhmä on pitää tärkeänä väestön suun terveyden edistämisen ja hoidon saatavuuden turvaamiseksi, että kunkin ammattiryhmän osaamista käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. (Suomen Hammaslääkäriliitto ym ) Suun terveydenhuollon hoitotiimin optimaaliseen kokoonpanoon tai tehtäväjakoon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, vaan toimintamallin kehittämiseen vaikuttavat muiden ohella potilaiden hoidon tarve, hoidon painopistealueet, henkilöstön tiedot, taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet sekä hoitoyksikön tilaratkaisut. Työnjaon muutosten ja lisätehtävien edellyttämä osaaminen on varmistettava lisäkoulutuksella. Stakesin Suhat hankkeessa vuonna 2002 tehtyyn kyselyyn vastanneet 20 terveyskeskusta pitivät tärkeänä potilaan omahoidon tukemista ja suun terveyden edistämisen integroimista terveydenhoitajien, lääkärien, vanhustyöntekijöiden ja muiden asiakkaiden kanssa toimivien ryhmien työhön. Yleisimmin suuhygienistille oli siirretty hammaslääkärin tehtävistä alle kouluikäisten hammastarkastukset, koululaisten välivuositarkastukset, laitos-, sairaala-, asuntola- ja kotihoidon potilaiden ehkäisevä hoito ja suun terveyden seuranta sekä henkilökunnan valistus, terveyskasvatus, hampaiden puhdistukset, fluoraukset ja pinnoitukset sekä muu riskipotilaiden ehkäisevä hoito. Yhdessä hammaslääkärin kanssa tai hammaslääkärin ohjeistuksen mukaan hammashuoltajat tekivät parodontologista hoitoa, johon saattoi liittyä myös puudutus, sekä tiettyjä oikomishoidon toimenpiteitä. Suuhygienistejä oli koulutettu myös jonossa olevien aikuispotilaiden esiseulontaan ja esimerkiksi terävien hammas- tai paikkalohkeamien hiomiseen. Yhdessä terveyskeskuksessa maitohampaiden paikkaus oli kokeiluluonteisesti siirretty suuhygienistin tehtäväksi. Osassa terveyskeskuksia hammashoitajat olivat saaneet täydennyskoulutusta työpaikallaan siten, että heidän tehtävänkuvaansa oli voitu laajentaa valistustoimintaan, riskiryhmien ehkäisevään hoitoon, alle kouluikäisten seulontoihin, panoraamakuvien ottoon, jäljennösten ottoon ja kipsimallien valamiseen. Yhdessä terveyskeskuksessa oikomishoidon toteuttamissa hyödynnettiin monipuolisesti näihin tehtäviin koulutettuja hammashoitajia. Sairaalan poliklinikalla toimenpidehoitajan vastaanotolle tulee lääkärin lähetteellä ihomuutosten kirurgiseen poistoon vuodessa noin potilasta (Kärkkäinen 2003). Myös anestesialääkärin ja sairaanhoitajan työnjaon kehittämismahdollisuuksia muiden Pohjoismaiden käytännön mukaisesti on selvitetty, mutta anestesiasairaanhoitajakoulutus on koettu riittämättömäksi jopa nykykäytännön näkökulmasta (Niskanen ym. 2004). Ulkomaisia tutkimuksia työnjaon kehittämisestä Ulkomaisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajan laajennetut tehtävänkuvat liittyivät perusterveydenhuollossa sairaus- ja seuranta vastaanottoihin, jatkohoitoon sekä puhelinpalveluun. (Vallimies-Patomäki ym ) Sairaaloissa sairaanhoitajien tehtäväkuvaa oli laajennettu vastasyntyneiden tehohoidossa, sydänvalvontayksikössä, lastentautien perioperatiivisella päivävastaanotolla sekä vammojen ja haavojen hoidossa päivystyksessä. Ruotsissa työnjakoa on kehitetty hoitajien vastaanottotoiminnassa perusterveydenhuollossa, Norjassa hoitajien puhelimitse tekemässä hoidontarpeen arvioinnissa päivystyksessä ja Islannissa saattohoidossa potilaan kotona. (Lindström 2003.) Norjassa ja Ruotsissa erikoissairaanhoidossa työnjakoa on kehitetty myös

5 4 sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa ja seurannassa sekä Tanskassa ensiavun traumatiimissä. Potilaat olivat yleensä vähintään yhtä tyytyväisiä hoitajavastaanottoon kuin lääkärivastaanottoon (Vallimies-Patomäki ym. 2003, Buchan & Calman 2004, Sibbald ym. 2004, Horrocks ym. 2002). OECD:n raportin mukaan 16 maasta kahdeksassa hoitajilla oli rajattu lääkkeenmääräämisoikeus (taulukko 1, Buchan & Calman 2004). Vuonna 2006 sairaanhoitajat saivat lääkkeenmääräämisoikeuden Hollannissa ja kätilöt Belgiassa (Lähteet). Myös Irlannissa sairaanhoitajille ja kätilöille on tarkoitus tulla lääkkeenmääräämisoikeus vuonna 2006 (www.dohc.ie.). Taulukko 1. Sairaanhoitajan uudistuneet tehtäväkuvat eräissä maissa (Buchan & Calman 2004). Sairaanhoitajan Lukumäärä Maat tehtäväkuva N = 16 Laajennettu tehtäväkuva 11 Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, USA, Korea, Englanti, Irlanti, Ruotsi, Espanja, Hollanti, Slovakia Asiantuntijasairaanhoitaja, 6 Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, USA, Korea, Englanti Nurse Practitioner Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus 8 Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, USA, Korea, Englanti, Ruotsi, Espanja Oikeus lähettää jatkohoitoon 8 Australia, Uusi-Seelanti, Kanada, USA, Korea, Englanti, Irlanti, Espanja Tutkimuksia ja selvityksiä lisäkoulutuksesta Kansallisen terveyshankkeen työnjakopiloteista yli 60 %:ssa järjestettiin ammatillisia erikoistumisopintoja tai muuta koulutusyksiköiden toteuttamaa lisäkoulutusta. Vähintään 20 opintoviikon laajuista lisäkoulutusta järjestettiin piloteista yli 40 %:ssa. Kaikissa työnjako-piloteissa järjestettiin lisäkoulutusta vähintään lyhytkestoisena toimipaikkakoulutuksena. Kansainvälisesti sairaanhoitajien laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvä lisäkoulutus vaihtelee viikon pituisesta aina tutkintoon johtavaan koulutukseen (Vallimies-Patomäki ym ) Kansainvälinen sairaanhoitajajärjestö, International Council of Nurses suosittaa, että hoitajan laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvä koulutus olisi maisteritasoista (http://icn.ch/networks_ap.htm). Ruotsissa Skövden yliopistossa käynnistettiin vuonna 2003 avancerad specialistsjuksköterska koulutus. Opiskelijoilta edellytetään rekisteröintiä sairaanhoitajana sekä terveydenhoitajan erikoistumistutkintoa ja siihen liittyvää rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta. Asiantuntijasairaanhoitajatehtäviin (avancerad specialistsjuksköterska i primärvård) johtava lisäkoulutus on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Opiskelija voi jatkaa myös maisteritutkintoon 30 opintopisteen lisäopinnoilla. (www.his.se.) Kirjallisuuden mukaan työnjaon kehittämisen tarkoituksena on terveydenhuollon tehokkuuden ja suorituskyvyn lisääminen. (Richardson 1999, Buchan & Calman 2004, Sibbald ym. 2004). Taloudellisten vaikutusten arviointi on ollut kuitenkin puutteellista. Kustannustehokkuuden arvioinnin heikkouksia ovat pienet otokset, satunnaistamisen puute, puutteelliset tuotosmittaukset ja rajalliset seurantajaksot (Richardson 1999). Kansallisen terveyshankkeen työnjakopiloteissa kustannusten arviointi oli yleensä vielä kesken. (Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005.) Kustannusten kasvuun vaikuttivat lisähenkilöstön palkkaus ja lisäkoulutuksen järjestäminen.

6 5 Säästöjä syntyi jäsenkuntalaskutuksessa sekä päivystyskäyntien vähenemisen ja asiantuntijasairaanhoitajan polikliinisen vastaanottotoiminnan seurauksena. (Lisätään myöhemmin: työnjaon kehittämiseen liittyvät ongelmat, haitat ja epäilyt työnjakokokeilujen, tutkimusten ja lehtikirjoitusten perusteella.) 1.2 Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa (Liitteeksi?) Ruotsissa terveydenhoitajilla [distriktssköterska] on ollut rajattu lääkkeenmääräämisoikeus vuodesta 1994 (SOSFS 1994:11) ja sairaanhoitajilla vuodesta 2001 lähtien (SOSFS 2001:16). Terveydenhoitajan tulee olla maakäräjien tai kunnan perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon tai vanhustenhoidon ja sairaanhoitajan kunnallisen terveyden- ja sairaanhoidon palveluksessa. (SOSFS 2003:11.) Maakäräjiin ja kuntiin rinnastetaan yksityinen hoidon tuottaja, joka tuottaa vastaavia palveluita julkisella rahoituksella. Sosiaalihallituksella on terveyden- ja sairaanhoidon ammatinharjoittamista koskevaan asetukseen (SFS 1998) sisältyvän valtuutussäännöksen mukaan oikeus määrätä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeuteen liittyvistä pätevyysvaatimuksista ja toimivaltuuksista. Niitä koskevat ohjeet laaditaan yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa (SOSFS 2003:11). Sosiaalihallitus huolehtii osaamistutkinnosta, oikeuden myöntämisestä ja rekisteröinnistä (Socialstyrelsen 2004) sekä päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat hoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin (SOSFS 2003:11). Vuonna 2004 hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus koski noin 130 lääkevalmistetta. (Furumalm & Rosenqvist 2003.) Niistä noin 60 % oli reseptivapaita. Sosiaalihallitus on myös määrittänyt lääkkeenmääräämissoikeutta koskevat periaatteet (Wilhelmsson ym. 2001). (Taulukko 2.) Taulukko 2. Hoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus Ruotsissa vuonna. Terveydenhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus Kelpoisuusvaatimukset Terveydenhoitaja Laillistettu sairaanhoitaja Koulutus Terveydenhoitajan erikoistumiskoulutus Peruskoulutuksesta riippuen jatko- tai erikoistumiskoulutuksessa ov farmakologia ja tautioppia Rekisteröinti ja valvonta Socialstyrelsen Kuten terveydenhoitaja Terveydentilat, joihin Noin 60 indikaatioaluetta Kuten terveydenhoitaja liittyen lääkkeenmääräykset Lääkevalmisteet Noin 130 lääkevalmistetta; Kuten terveydenhoitaja yli 100 ATC-koodia (2/3 reseptivapaita) (2004) Hoitajien lukumäärä (2001) 75 (2004) Sosiaalihallituksen määräyksen (SOSFS 2001:16, SOSFS 2003:11) mukaan laillistetulta sairaanhoitaja edellytetään peruskoulutuksesta riippuen opintoviikon jatko- tai erikoistumiskoulutusta, jonka tulee sisältää opintoviikkoa farmakologiaa ja tautioppia, tai pelkästään opintoviikkoa farmakologiaa ja tautioppia. Terveydenhoitajan erikoistumiskoulutus täyttää nykyisin farmakologiaa ja tautioppia koskevat koulutusvaatimukset (www.vardforbundet.se). (Taulukko 2.)

7 6 Isossa-Britanniassa itsenäisellä lääkkeenmääräämisoikeudella [independent prescribing] tarkoitetaan sitä, että lääkärit, hammaslääkärit ja jotkut hoitajat ottavat vastuun potilaan kliinisestä arvioinnista, diagnosoinnista, tarvittavasta kliinisestä hoidosta sekä lääkkeenmääräämisestä ja sen sopivuudesta. (Department of Health 2004b.) Itsenäiseen lääkkeenmääräämisoikeuteen kuuluvat (1) kotisairaanhoitajien [health visitor, HV] ja terveydenhoitajien [district nurse, DN] lääkkeenmääräämisoikeus [HV/DN prescribing] sekä (2) sairaanhoitajien ja kätilöiden laajennettu lääkkeenmääräämisoikeus [extended prescribing]. Hoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvat lääkevalmisteet sisältyvät kansalliseen lääkeoppaaseen [British National Formulary] (British Medical Association & Royal Pharmaceutical Society of Great Britain. 2004). Uusin muoto on (3) sairaanhoitajan, kätilön tai farmaseutin täydentävä lääkkeenmääräämisoikeus [supplementary prescribing]. Lääkkeenmääräämisoikeudet koskevat julkisella sektorilla työskenteleviä hoitajia sekä hoitajia sellaisissa organisaatioissa, joiden palveluista suurin osa kohdistuu julkisen sektorin asiakkaisiin (Department of Health. 2004a). Kotisairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuosina 1992 ja 1994 (Medicinal Products: Prescription by Nurses etc. Act 1992: c.28, Statutory Instrument 1994 No.2402). Kotisairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus otettiin käyttöön kahdeksassa terveyskeskuksessa vuonna 1994, ja käytäntö laajennettiin koskemaan koko julkista terveyskeskusverkostoa vuosina 1996 ja (Department of Health 2004a.) Vuonna 2004 kotisairaanhoitajien ja terveydenhoitajien itsenäinen lääkkeenmääräämisoikeus koski sidoksia, hoitotarvikkeita, joitakin vapaasti myynnissä olevia lääkkeitä ja reseptivapaita, apteekissa myytäviä lääkkeitä sekä 13 reseptilääkettä [NPF]. Koulutus sisältyy sairaanhoitajatutkinnon jälkeisiin kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan erikoistumisopintoihin. (Department of Health.2004b.) (Taulukko 3.) Sairaanhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuodesta 2002 lähtien laajennettu lääkkeenmääräämisoikeus, joka liittyy tiettyihin erikseen määriteltyihin sairauksiin ja hoitoihin (Statutory Instrument 2002, No. 549). Sairaanhoitajalla ja kätilöllä ei ole oikeutta poiketa lääkkeenmääräämistä koskevista ohjeista [Nurse Prescribers Extended Formulary, NPEF], jotka sisältyvät kansalliseen lääkeoppaaseen (British Medical Association & Royal Pharmaceutical Society of Great Britain. 2004). Laajennettu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkoitettu sairaanhoitajalle [1 st level registered nurse] tai kätilölle, jolla on kolme vuotta työkokemusta rekisteröinnin jälkeen. Koulutukseen pääsy edellyttää työnantajan määrittelemää tarvetta ja hoitajan mahdollisuutta määrätä lääkkeitä sekä 26 päivän koulutusta ja 12 päivän käytännön harjoittelua (Department of Health 2004a). Vuonna 2004 laajennettu lääkkeenmääräämisoikeus koski noin reseptivapaata, apteekissa myytävää lääkettä, kaikkia vapaassa myynnissä olevia lääkkeitä ja noin 180 reseptilääkettä (Department of Health.2004b). (Taulukko 3.) Hoitajien täydentävä lääkkeenmääräämisoikeus tuli voimaan vuonna 2003 (Statutory Instrument 2003, No. 699). Täydentävä lääkkeenmääräämisoikeus tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä lääkärin/hammaslääkärin ja sairaanhoitajan, kätilön tai farmaseutin välillä potilaan yksilöllisen hoitosuunnitelman toimeenpanossa potilaan suostumuksen perustella (Department of Health 2004b). Täydentävää lääkkeenmääräämisoikeutta varten ei ole erillistä lääkeopasta, vaan määrääminen perustuu lääkärin/hammaslääkärin lääkemääräykseen potilaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Koulutus on sama kuin laajennetussa lääkkeenmääräämisoikeudessa lisättynä lyhyellä moduulilla. (Department of Health.2004b.) (Taulukko 3.) Terveydenhuollon toimintayksiköt ovat laatineet lääkkeenmääräämistä varten potilasryhmäkohtaiset ohjeet lääkkeiden annostelusta ja lääkehoidosta (www.groupprotocols.org.uk). Terveysministeriö

8 7 korostaa, että lääkehoito tulisi pääsääntöisesti määrätä yksilöllisesti ja että potilasryhmäkohtaisia ohjeita tulisi käyttää rajatusti. (Department of Health.2004b.) Rekisteriä lääkkeenmääräämisoikeuksista ylläpitää kansallinen sairaanhoitajien ja kätilöiden rekisteröintikeskus [Nursing and Midwifery Council, NMC]. Se valvoo myös lääkkeenmääräämisoikeutta ja lisäkoulutuksen sisältöä (Department of Health.2004a ja 2004c). Kansallinen lääkkeenmääräämiskeskus [National Prescribing Centre] on laatinut oppaan lääkkeenmääräämiseen liittyvän osaamisen ylläpitämisestä (www.npc.co.uk). Hoidossa tapahtuvat virheet ja läheltä piti -tilanteet tulee ilmoittaa kansalliseen potilasturvavirastoon [The National Patient Safety Agency] (Department of Health. 2004c). (Taulukko 3.) Taulukko 3. Hoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus Isossa-Britanniassa vuonna Kotisairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus Kelpoisuusvaatimukset Kotisairaanhoitajan / terveydenhoitajan pätevyys, rekisteröinti (NMC) Koulutus Sisältyy kotisairaanhoitajan/ terveydenhoitajan erikoistumisopintoihin Laajennettu lääkkeenmääräämisoikeus Sairaanhoitaja / kätilö (suositeltava 3 vuoden työkokemus) Erillinen kurssi 26 päivää + 12 päivää käytännön harjoittelua Täydentävä lääkkeenmääräämisoikeus Sairaanhoitaja / kätilö / farmaseutti Hoitajat: päivää + lisämoduuli Farmaseutit: noin 25 päivää + 12 päivää harjoittelua Rekisteröinti ja valvonta NMC -rekisteröinti NMC rekisteröinti Hoitajat: NMC rekisteröinti Farmaseutit: RPSGB rekisteröinti Terveydentilat, joihin liittyen lääkkeenmääräykset Lääkevalmisteet 14 terveydentilaa esim. haavahoidot, loistartunnat, katetrit ja ihon hoidot Sidokset, hoitotarvikkeet, 13 reseptilääkettä, joitakin reseptivapaita, apteekissa myytäviä lääkkeitä ja vapaasti myynnissä olevia lääkkeitä / NPF Noin 80 luokiteltua terveydentilaa Noin reseptivapaata, apteekissa myytävää lääkettä, kaikki vapaassa myynnissä olevat lääkkeet ja noin 180 reseptilääkettä / NPEF Ei rajoituksia Kaikki määrättävissä olevat itsehoito ja reseptilääkkeet, jotka lääkäri/hammaslääkäri on potilaalle määrännyt hoitosuunnitelman mukaan. Vuodesta 2004 eräät huumaavat lääkkeet. Hoitajien lukumäärä Yli Noin Hoitajat: Farmaseutit: Työnjaon määritelmä ja kohderyhmä Kansainvälisessä kirjallisuudessa henkilöstöryhmien keskinäisestä työnjaosta käytetään käsitteitä skill-mix, advanced roles ja role changes, joilla tarkoitetaan taitojen, osaamisen, työntekijöiden ja tehtäväkuvien yhdistelmää tietyssä toiminnassa (Buchan & Calman 2004). Työnjakoa voidaan muuttaa eri henkilöstöryhmien välillä tai tehtäviä syventämällä, laajentamalla, delegoimalla tai luomalla uusia tehtäviä. (Buchan & Calman 2004, Sibbald ym ) Myös terveydenhuollon eri sektoreiden välillä voidaan muuttaa työnjakoa. Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän selvityksen mukaan työnjaolla tarkoitetaan koko yhteisön toiminnan kehittämistä siten, että tehtävät ja toimenpiteet järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla hoidon kokonaisuuden ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön ja

9 8 työnjaon näkökulmasta (Lindström 2003). Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään hoitajan laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvää yläkäsitettä advanced practice nurse (Buchan & Calman 2004) sekä hoitajista käsitteitä nurse practitioner, nurse specialist (Buchan & Calman 2004, Sibbald ym. 2004) ja nurse consultant (Horrocks ym. 2002) sekä hoitajan itsenäiseen vastaanottotoimintaan viittaavaa käsitettä nurse-led clinics (Sibbald ym. 2004). Tässä suosituksessa käytetään käsitteitä työnjako, tehtäväkuvan laajentaminen ja tehtäväsiirrot. Työnjaolla tarkoitetaan koko työyhteisön toiminnan kehittämistä siten, että toiminta ja tehtävät järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla hoidon kokonaisuuden ja eri ammattiryhmien osaamisen näkökulmasta. Työnjaon kehittäminen koskee (1) lääkäreitä ja muita laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöryhmiä, (2) hammaslääkäreitä ja suun terveydenhuollon muita ammattiryhmiä sekä (3) terveysalan ammattikorkeakoulutuksen tai opistoasteen koulutuksen ja toisen asteen tai kouluasteen ammatillisen koulutuksen saaneita. Tehtäväkuvien laajentamisella tarkoitetaan tietyn henkilöstöryhmän toimenkuvan uudistamista laajentamalla tehtäväaluetta ja kehittämällä osaamista. Tehtäväsiirroilla tarkoitetaan tietylle henkilöstöryhmälle aiemmin kuuluneiden tehtävien sisällyttämistä myös jonkun toisen henkilöstöryhmän tehtäviin. Hoitajavastaanotolla tarkoitetaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanottoa äkillisesti sairastuneille ja pitkäaikaissairaille. Asiantuntijahoitajalla tarkoitetaan sairaanhoitajaa tai muun vastaavan tasoisen terveysalan koulutuksen saanutta hoitajaa, jonka tehtäväkuvaa on uudistettu työnjakoa kehittämällä ja joka on saanut tehtävän edellyttämän lisäkoulutuksen. Laajavastuinen hoitotyö tarkoittaa hoitajan laajennettuun tehtäväkuvaan liittyvää hoitotyötä. 2 TYÖNJAKOA KOSKEVA SÄÄNTELY 2.1 Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä käsitellään useissa eri laeissa ja asetuksissa (taulukko 4). Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, myöhemmin ammattihenkilölaki) määritellään terveydenhuollon ammattihenkilöt ja heidän yleiset velvollisuutensa sekä lääkärin ja hammaslääkärin erityiset oikeudet ja velvollisuudet. Lain 2 :n mukaan laillistetut, luvan saaneet tai nimikesuojattuja ammattihenkilöt voivat toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Taulukko 4. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevia säädöksiä. (Liitteeksi?) Määräykset Lait Terveydenhuollon ammattihenkilö Tutkimuksesta ja taudinmäärityksestä päättäminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559 / 1994) Lääkäri, hammaslääkäri Hoidon tarpeen arvioiminen Kansanterveyslaki (66 / 1972) VN:n asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019 / 2004) Terveydenhuollon ammattihenkilö Terveydenhuollon ammattihenkilöt Erikoissairaanhoitolaki (1062 / 1989) Lääkäri, hammaslääkäri (ei kiireellinen)

10 9 Hoidosta päättäminen Toimenpiteiden suorittaminen ja / tai valvonta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559 / 1994) Erikoissairaanhoitolaki (1062 / 1989) Kansanterveyslaki (66 / 1972) Mielenterveyslaki (1116 / 1990) Tartuntatautilaki (583 / 1986) STM:n asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423 / 2000) Kansanterveyslaki (66 / 1972) Tartuntatautilaki (583 / 1986) Erikoissairaanhoitolaki (1062 / 1989) Mielenterveyslaki (1116 / 1990) Laki raskauden keskeyttämisestä (239 / 1970) Steriloimislaki (283 / 1970) Lääkäri, hammaslääkäri Lääkäri Lääkäri (tai valvonta) Lääkäri Lääkintölaillisten todistusten antaminen ja vahvistaminen STM:n asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423 / 2000) Tartuntatautiasetus (786/1986) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/1994 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559 / 1994) Oikeus määrätä lääkkeitä Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559 / 1994) Lääkäri (tai valvonta) Röntgenhoitaja Terveydenhuollon ammattihenkilö Lääkäri, terveydenhuollon ammattihenkilö Koulutuksen saanut henkilö Lääkäri, hammaslääkäri Lääkäri, hammaslääkäri STM:n asetus lääkkeen määräämisestä (726 / 2003) Sairaanhoitokorvaukset Sairausvakuutuslaki (1224 / 2004), 9. luku Lääkäri Vanhempainraha (tutkimus ja todistus) Vakuuttamisvelvollisuus Potilasvahinkolaki (585 / 1986) Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavat Ammattihenkilölain mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja taudinmäärityksestä (22 ). Laillistetun hammaslääkärin erityisistä oikeuksista on vastaavat säännökset. Kansanterveyslain (66/1972) 15b :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä potilaan yhteydenotosta terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 31 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun toimintayksikköön. Hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) mukaan hoidon tarpeen voi lääkärin ja hammaslääkärin ohella arvioida muukin terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on asianmukainen koulutus, kokemus ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä käytettävissä potilasasiakirjat. Hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä puhelinpalveluna tai vastaanottokäynnin yhteydessä. Arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys yhteydenottajan kertomien esitietojen

11 10 tai lähetteen perusteella. Vastaanottokäynnin yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen koulutuksena ja toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti sekä potilaan kertomien esitietojen ja hänestä tehtyjen selvitysten perusteella. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi tarvittaessa lähettää potilaan jatkotutkimuksiin lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät hoidon tarpeen arvioinnista, hoito-ohjeesta ja toimenpideehdotuksesta. Tämä koskee myös puhelinneuvontaa, joka edellyttää lisäksi potilaan tai yhteydenottajan tunnistamista ja tunnistamistavan kirjaamista potilasasiakirjoihin. Hoidosta päättäminen on ammattihenkilölain 22 :n mukaan laillistetun lääkärin ja laillistetun hammaslääkärien erityinen oikeus. Muita lakeja, joiden mukaan lääkärit päättävät hoidosta ja tutkimuksesta, ovat esimerkiksi Mielenterveyslaki, Tartuntatautilaki, Laki raskauden keskeyttämisestä ja Steriloimislaki sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Kansanterveyslain 17 :n mukaan lääkäri päättää potilaan sairaanhoidon järjestämisestä avohoitona, kotisairaanhoitona tai terveyskeskuksen sairaansijalla sekä siirrosta toiseen sairaanhoitolaitokseen. Myös erikoissairaanhoitolain 33 :n mukaan lääkäri päättää potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta. Myös lääkkeiden määrääminen on lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erityinen oikeus. Ammattihenkilölain (22 ) ja lääkkeenmääräämistä koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (726/2003) 3 :n ja 4 :n mukaan lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä. Lääkelaissa (395/1987) 57b :ssä säädetään apteekin velvollisuudesta lääkärin tai hammaslääkärin lääkemääräykseen perustuvan lääkevalmisteen vaihtamisesta halvempaan. Toimenpiteiden suorittamista koskevia säännöksiä on useissa eri laissa. Yleensä toimenpiteiden suorittajaksi määritellään lääkäri, tai toimenpidettä valvoo lääkäri. Hoitohenkilökunta voi suorittaa itsenäisesti lääkärin antamien ohjeiden mukaan joitakin terveydenhuollon tehtäviä. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (423/2000) 25 :n mukaan röntgenhoitaja voi tehdä itsenäisesti lääkärin lähetteen mukaisen röntgenkuvauksen. Muu terveydenhuollon ammattihenkilö voi toimenpidevastuussa olevan lääkärin valvonnassa avustaa sellaisen röntgenlaitteen käytössä, johon hänellä on asianmukainen koulutus. Vain hammasröntgen kuvauksiin ammatillisen koulutuksen saanut voi tehdä hammasröntgenkuvauksen lääkärin ohjeiden mukaan. Myös muilla henkilöillä, jotka osallistuvat säteilylle altistavan toimenpiteen suorittamiseen, tulee olla asianmukaisen koulutus. Lääkäri tekee lähetteen röntgentutkimukseen. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) määrittelee, että terveydenhuollon laitetta tai tarviketta käyttävällä henkilöllä on oltava käytön vaatima riittävä koulutus ja kokemus. Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävistä säädetään myös Tartuntatautilaissa, Tartuntatautiasetuksessa, Laissa raskauden keskeyttämisestä, Sairausvakuutuslaissa ja Steriloimislaissa. Ammattihenkilölain 23 :ssä on säännökset lääkärin ja hammaslääkärin lääkintölaillisten todistusten ja lausuntojen vahvistamisvelvollisuudesta. Sairausvakuutuslain (1224/2004, III osa, 9. luku, 8 ) mukaan todistuksen vanhempainrahaa varten antaa lääkäri synnytyksen jälkitarkastuksen perusteella. Kansaneläkelain (347/1956, 30a, 36 ) mukaan lääkäri antaa todistuksen eläkkeensaajan hoitotukea varten. Puhelinpalveluun sovellettavat säännökset riippuvat toiminnan sisällöstä. Puhelimitse annettu yleinen neuvonta terveyspalveluista, toimipisteistä, niiden sijainnista ja aukioloajoista, terveydenja sairaanhoidosta, ohjaus terveyspalvelun piiriin ja ajanvaraus eivät edellytä terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta eikä niistä tehdä merkintöjä potilasasiakirjoihin. Rajanveto

12 11 yksilölliseen arvioon perustuvan puhelinpalvelun ja yleisen puhelinpalvelun välillä ei kuitenkaan aina selkeä, ja helposti neuvonta ja ohjaus edellyttävät kannanottoa potilaan yksilölliseen tilanteeseen. Jos puhelinpalvelu järjestetään ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta, toimeksiantajan ja toimeksisaajan välisessä sopimuksessa määritetään toiminnan sisältöä ja osapuolia koskevat vastuukysymykset. (Kuntatiedote 10/2004, pääsy>hoitoon pääsyn turvaamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia> Puhelinpalvelusta terveydenhuollossa.) 2.2 Terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutusta ja muuta terveysalan lisäkoulutusta koskeva lainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen täydennyskoulutusvelvollisuus. Ammattihenkilölain (559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantaja on velvollinen luomaan edellytykset tarvittavaan täydennyskoulukseen osallistumiselle. Myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) viitataan ammattihenkilölakiin. Työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Sen mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työterveyshuollon ammattihenkilö ja asiantuntija osallistuvat riittävästi, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein ammattitaitoaan ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jossa on yliopistollinen sairaala, tehtävänä on huolehtia erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien sairaanhoitohenkilöstön täydennyskoulutuksesta (L1062/1989). Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisätyt säännökset sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (1194/2003) tulivat voimaan Niillä täsmennettiin terveydenhuollon työnantajan ja työntekijän täydennyskoulutukseen liittyviä velvoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2004 myös suositukset täydennyskoulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja arvioinnista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Terveydenhuollon täydennyskoulutus perustuu yhtäältä työntekijän osaamistarpeiden ja toisaalta toimintayksikön kehittämistarpeiden arviointiin. Täydennyskoulutuksen laajuus määräytyy työntekijän työn vaativuuden ja toimenkuvan sekä niissä tapahtuvien muutosten mukaan. Täydennyskoulutuksen järjestämisessä korostetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon alueellista yhteistyötä, perusterveydenhuollon koulutustarpeisiin vastaamista sekä sairaanhoitopiirin koordinointia. Terveydenhuollon johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa täydennyskoulutustarpeiden ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa sekä seurantajärjestelmien kehittämisessä ja niiden tietosisältöjen yhtenäistämisessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulussa voidaan sille määrätyn koulutustehtävän mukaisesti antaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, järjestää ammatillisia erikoistumisopintoja sekä antaa muuta aikuiskoulutusta ja avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot määritellään valtioneuvoston asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (426/2005). Ammattikorkeakoulun koulutustehtävä määritellään valtioneuvoston ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myöntämässä toimiluvassa. (L351/2003) Opetusministeriö päättää ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista ammattikorkeakoulun esityksestä, ja

13 12 ammattikorkeakoulu päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan aloittaa opetusministeriön päätöksellä niillä aloilla ja niissä ammattikorkeakouluissa, jotka olivat mukana ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilussa vuosina Sivistysvaliokunta totesi kannanotossaan ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevasta hallituksen esityksestä (HE14/2005), että ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alakohtaiset erityistarpeet ja että terveydenhuollon alalla on otettava huomioon sosiaali- ja terveysministeriön ja alan muiden toimijoiden näkemykset (SiVM 3/2005vp). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin elokuun alusta Uudistuksella haluttiin turvata ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuus työelämässä saavutetun kokemuksen jälkeen syventää omaa ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Nykyiset ammatilliset erikoistumisopinnot jäivät palvelemaan työelämän kannalta merkittäviä täydennyskoulutustarpeita. Aiemman opistoasteen koulutuksen saaneilla on edelleen mahdollisuus suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ammattikorkeakoulututkintoa tai opistoasteen tutkinnon suorittaneelta opintopisteen lisäopintoja tutkinnon päivittämiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. 2.3 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) viidennen luvun sairauslomaa käsittelevän kohdan 1 :n 2. momentin soveltamisohjeen mukaan terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus voi olla muu luotettava tapa osoittaa työkyvyttömyys enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärin todistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. 3. momentin soveltamisohjeen mukaan hammassairauksissa työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Toimihenkilöiden yleissitovaksi vahvistetussa työehtosopimuksen sosiaalisissa määräyksissä (29 ) ja Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimukseen on (19 ) määritelty työntekijän sairastumista koskevat säännökset. Sopimusten mukaan työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärin todistus tai muu työnantajan hyväksymä selitys. KVTES palkkausluvun 5 :n 1. momentin soveltamisohjeen mukaan tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot ja harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä. KVTES:n terveydenhuollon hoitohenkilöstöä koskevan palkkahinnoitteluliitteen 3 soveltamisohjeessa selostetaan muiden ohella koulutuksen, lisätehtävän ja vastuun, vaativampien tehtävien sekä toimintojen uudelleenjärjestelyjen ja tehtäväjaon muutosten vaikutusta tehtäväkohtaiseen palkkaan. 3 SUOSITUKSET TYÖNJAON KEHITTÄMISEKSI Eri henkilöstöryhmien työnjaon ja yhteistyön kehittämistä koskevat suositukset ovat 1) työnjaon ja yhteistyön kehittämisen orgnisointi, 2) koulutustarpeiden arviointi ja osaamisen kehittäminen, 4)

14 13 hoitopäätösten asianmukaisuuden tukeminen, 3) työnjaon ja yhteistyön kehittämiseen sekä tehtäväkuvien laajentamiseen perustuvat toimintatavat sekä 5) niiden seuranta ja arviointi. Suositusten sisältöalueet on koottu kuvioon 1. Organisaation visio ja strategia Johdon päätös työnjaon uudistamisesta Ohjausryhmä Projekti päällikkö Projektiryhmä Toiminnan tavoitteet Suunnitelman laatiminen Henkilöstön sitouttaminen Toiminnasta tiedottaminen Toiminnan arviointimittarit Osaamistarpeiden ja osaamisen arviointi Työnjako perusterveydenhuollossa Kirjalliset päätökset Koulutustarpeiden kartoittaminen Työnjako puhelinpalvelussa Ammatti- ja potilasryhmäkohtaiset ohjeet Koulutussuunnitelma Työnjako erikoissairaanhoidossa Hoitosuositusten käyttö Lisäkoulutuksen toteuttaminen Työnjako suun terveydenhuollossa Konsultointi ja muu tuki Seuranta ja arviointi Jatkuva ammatillinen kehittyminen Täydennyskoulutus Yhteydensaanti Hoitoon pääsy Muut vaikutukset Kustannukset Toiminnan tuottavuus Potilasturvallisuus Haittatapahtumat Asiakastyytyväisyys Työhyvinvointi Kuvio 1. Eri henkilöstöryhmien keskinäisen työnjaon organisointi. 3.1 Työnjaon kehittämisen suunnittelu ja organisointi (Käydään läpi myöhemmin.) Hoitotyön johtaminen on osa organisaation kokonaisjohtamista ja kehittämistä, ja hoitotyön johtamisen lähtökohdat määräytyvät organisaation strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä. Hoitotyön johtamiseen kuuluu toimintaedellytysten luominen, toiminnan linjaaminen ja

15 14 seuraaminen, arviointi ja kehittäminen sekä hoitotyössä toimivien osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003.). Kuviossa 2 esitetään työnjaon kehittämisen suunnittelu ja organisointi organisaation strategian ja vision pohjalta. Organisaation visio ja strategia Johdon päätös työnjaon uudistamisest Ohjausryhmä Projekti päällikkö Projektiryhmä Toiminnan tavoitteet Suunnitelman laatiminen Henkilöstön sitouttaminen Toiminnasta tiedottaminen Toiminnan arviointimittarit Kuvio 2. Visio ja strategia työnjaon uudistamisen ja kehittämisen lähtökohtana. Organisaation visio ja strategia Työnjaon kehittämisen lähtökohtana on organisaation visio ja strategia sekä niiden pohjalta laadittu strategia-/toimintasuunnitelma. Organisaation visio on asiantila, joka halutaan saavuttaa, ja strategia on valittu reitti vision toteuttamiseksi. Strategiassa määritellään toiminnan sisältö ja laajuus. Strategiaa luotaessa otetaan huomioon olemassa olevat voimavarat, mahdollisuudet niiden kehittämiseen sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. (Viitala 2004.) Strategia-/ toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi neljästä näkökulmasta: asiakas-, prosessi-, talous- sekä henkilöstö- ja uusiutumisnäkökulmasta (Kaplan & Norton 1992, Viitala 2004). Johdon päätös työnjaon uudistamisesta Terveydenhuollon organisaation ylin johto tekee strategiaan perustuen päätöksen henkilöstöryhmien keskinäisen työnjaon kehittämisestä. Työnjaon kehittämisen syyt voivat liittyä henkilöstövajeeseen, hoidon laadun parantamiseen, kustannusten rajoittamiseen, teknisiin innovaatioihin, terveydenhuollon toimivuuden parantamiseen, terveydenhuollon uusiin ohjelmiin tai hankkeisiin ja lainsäädäntömuutoksiin. Taustalla voi olla myös tarve henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen. (Buchan & Calman 2004, Hukkanen & Vallimies-Patomäki 2005) Ohjausryhmä, projektipäällikkö ja projektiryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, seurata ja valvoa työnjaon kehittämisen tavoitteiden, kehittämistoimenpiteiden ja kustannusarvion toteutumista. Projektipäällikkö tai projektivastaava

16 15 toimii yhdyshenkilönä ohjausryhmän ja projektiryhmän välillä, laatii projektisuunnitelman, vastaa sen toimeenpanosta sekä raportoi ja tiedottaa työnjaon kehittämisen etenemisestä. Projektiryhmän muodostavat työnjaon kehittämisen valmistelussa ja toteuttamisessa mukana olevien ammattiryhmien ja työyksiköiden edustajat. He vastaavat työnjaon kehittämisestä ja tiedottavat sen etenemisestä projektipäällikölle ja dokumentoivat työnsä tulokset. Toiminnan tavoitteet ja suunnitelman laatiminen Työnjaon kehittämisen tavoitteena voi olla palvelujen laadun turvaaminen, toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen, henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä uusien palveluiden ja toimintojen kehittäminen. Potilasnäkökulmasta keskeisiä tavoitteita ovat hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasohjauksen tehostaminen ja potilaan itsehoidon tukeminen. Henkilöstön näkökulmasta tavoitteina ovat osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä jatkuva ammatillinen kehittyminen. Työnjaon kehittämisen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa voidaan käyttää tasapainotettua tuloskorttia (BSC). Suunnitelmassa määritellään kehitettävät tehtäväkuvat ja toiminnot, toiminnan tavoitteet, mukana olevat ammattiryhmät, osaamistarpeet, laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvät tukijärjestelmät sekä kehittämistyön seuranta ja arviointi. Henkilöstön sitouttaminen Työnjaon kehittämisen onnistumisen edellytyksenä on sitoutuminen organisaation ylimmältä tasolta operatiiviselle tasolle. Henkilöstö sitoutetaan antamalla vastuuta työnjaon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista sekä motivoimalla osallistumaan työnjaon kehittämiseen. Sisäinen motivaatio liittyy itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeisiin, joita voidaan tukea esimerkiksi jatkuvalla ammatillisella kehittymisellä ja mahdollisuuksilla uralla etenemiseen. (Viitala 2004.) Ulkoiset motivaatiotekijät voivat liittyä palkkaan, arvostukseen tai turvallisuuteen. Toiminnasta tiedottaminen Työnjaon kehittämisestä tiedotetaan sekä terveydenhuollon toimintayksikön sisällä että sidosryhmille. Avoimella tiedottamisella vähennetään muutosvastarintaa, parannetaan palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja potilaiden tiedonsaantia sekä edistetään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Vastavuoroinen tiedonvaihto edellyttää toimivan palautekanavan luomista. Toiminnan arviointimittareiden käyttöönotto Jo ennen uuden toiminnan aloittamista määritellään, miten tavoitteiden toteutumista mitataan, millä mittareilla tietoa hankitaan ja keneltä tieto kerätään. Mittarit johdetaan organisaation strategiasta, ja mittarit ja menetelmät liitetään osaksi organisaation seuranta- ja johtamisjärjestelmää. Tämä antaa mahdollisuuden soveltaa oppivan organisaation periaatteita, jolloin tavoitteina ovat ongelmien ratkaiseminen mahdollisimman nopeasti ja ongelmanratkaisuprosesseista oppiminen (Argyris & Schön 1996, Ketola & Kevätsalo 1994).

17 16 Suositus 1: Työjaon kehittämisen suunnittelu ja organisointi. Työnjaon kehittäminen perustuu toimintayksikön toiminnan strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Suunnitelmassa otetaan huomioon asiakas-, prosessi- ja talousnäkökulmat sekä henkilöstö ja sen uusiutuminen. Johto sitoutuu työnjaon kehittämiseen sekä ottaa henkilöstön ja osaamisen johtamisen osaksi strategista johtamista. Suunnitteluun otetaan mukaan kaikki ammattiryhmät, joita työnjaon kehittäminen koskee. Henkilöstön sitouttamisessa työnjaon kehittämiseen käytetään sisäistä ja ulkoista motivointia. Toimintatavasta tiedotetaan terveydenhuollon toimintayksikön sisällä ja sidosryhmille. Seurantaa ja arviointia varten luodaan mittarit ja menetelmät osaksi toimintayksikön johtamisja seurantajärjestelmää. 3.2 Työnjakoon liittyvä osaaminen ja lisäkoulutus Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen erityisvaatimuksina ovat potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun turvaaminen. Ne on otettava huomioon työntekijöiden rekrytoinnissa, perehdytyksessä, johtamisessa ja terveysalan koulutuksessa. Kun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa muutetaan ja tehtäviä siirretään ammattihenkilöryhmältä toiselle, työnantajan on järjestettävä tarvittava lisäkoulutus ja laajennetun tehtäväkuvan edellyttämä ammatillinen osaaminen on varmistettava. Työnantajan tehtävänä on huolehtia koulutuksessa saadun osaamisen hyödyntämisestä sekä tarjota työntekijälle mahdollisuudet osaamisen jatkuvaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja uralla etenemiseen. Terveysalan koulutusyksiköiden tehtävänä on varmistaa, että ammatillinen koulutus vastaa terveydenhuollon ammatinharjoittamisen ja työelämän vaatimuksia. Terveysalan ammattikorkeakoulututkintoja ohjataan opetusministeriön johdolla laadituilla osaamiskuvauksilla (Opetusministeriö 2001). Vuonna 2001 laaditut osaamiskuvaukset päivitetään vuonna Tarkoitus on, että ammattikorkeakouluissa laaditaan opetussuunnitelmat valtakunnallisten osaamiskuvausten perusteella, mutta niiden noudattaminen ei ole ollut pakollista. Ammattikorkeakoulut suunnittelevat myös ammatilliset erikoistumisopinnot ilman valtakunnallista koordinaatiota. Ammatillisena perustutkintona ja näyttötutkintona suoritettavaa lähihoitajakoulutusta ohjataan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteilla opetushallituksen määräyksen mukaisesti (Opetushallitus 2001). Määräys sitoo koulutuksen järjestäjiä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2004 suosituksen terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutuksesta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Suosituksen mukaan täydennyskoulutuksen suunnittelun lähtökohtana on yhtäältä organisaation perustehtävän ja toiminnan kehittämisen tukeminen ja toisaalta jatkuva ammatillinen kehittyminen työntekijän yksilöllisten osaamistarpeiden pohjalta. Esimies on avainasemassa henkilöstön kehittämisessä ja täydennyskoulutuksen integroimisessa organisaation toiminnan kehittämiseen. Kuviossa 3 esitetään lisäkoulutuksen suunnittelu terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti.

18 17 Osaamistarpeiden ja osaamisen arviointi Koulutustarpeiden kartoittaminen Koulutussuunnitelman laatiminen Lisäkoulutuksen toteuttaminen Kuvio 3. Laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvän lisäkoulutuksen suunnittelu (Ks. Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Organisaation osaamistarpeiden ja henkilöstön osaamisen arviointi Organisaation osaamistarpeiden arvioinnin ja henkilöstön osaamiskartoitusten lähtökohtana on organisaation ydinosaamisalueen määrittäminen. Organisaation osaamistarpeiden arvioinnilla selvitetään, miten henkilöstön ja työntekijöiden tulisi kehittyä, jotta osaaminen vastaisi organisaation tavoitteita. (Ks. Viitala 2004.) Henkilöstön osaamiskartoituksella selvitetään, millaista osaamista organisaatiossa on. Sairaanhoitajan ammatillista kehittymistä voidaan kuvata viidellä tasolla: perehtyvä, suoriutuva, pätevä, taitava ja asiantuntija (Benner 1989, 1999, ks. HUS). Henkilöstön osaamisen arviointi voidaan toteuttaa esimiehen toimesta kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskustelussa on usein kolme osaa: tavoitekeskustelu, kehittymiskeskustelu ja tuloskeskustelu (kuvio 4). Osaamisen arvioinnissa voidaan käyttää myös itse- tai vertaisarviointina, työntekijäkohtaista portfoliota ja organisaation täydennyskoulutusrekisteriä. Tavoitekeskustelu ja arviointikriteerit Kehittymiskeskustelu Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Tulevaisuuden suunnitelmat Tuloskeskustelu Palaute Arviointi Työn kehittäminen Kuvio 4. Kehityskeskustelun osat (Valpola 2003, ks. Hukkanen 2005). Koulutustarpeiden kartoittaminen Koulutustarpeet määritellään vertaamalla henkilöstön osaamista organisaation osaamistarpeisiin. Koulutustarpeiden kartoitus voi lähteä yksittäisen työntekijän tai ammattiryhmän osaamistarpeista.

19 18 Koulutustarpeiden kartoituksessa käytetään esimerkiksi henkilöstön kehityskeskusteluja, haastatteluja, osaamiskartoituksia, henkilöstökertomuksia ja koulutuksen seurantatietoja. (Sosiaalija terveysministeriö 2004, Viitala 2004.) Koulutussuunnitelman laatiminen Koulutussuunnitelma voidaan laatia työntekijä-, ammattiryhmä- tai toimialakohtaisesti. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaan koulutussuunnitelma kattaa seuraavat osiot (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004): Tavoitteet ja yhteys muuhun toimintayksikön/työyksikön toimintaan Kohderyhmä Sisältö Aikataulu Kouluttajat Talousarvio ja rahoitus Koulutuksen ja osaamisen kehittymisen arviointi Koulutussuunnitelman laatiminen on osa työntekijän kehittymissuunnitelmaa. Sen tarkoituksena on edistää työelämän muutoksiin mukautumista, ammatillista kasvua ja kehittymistä, tukea kehityskeskustelun mukaisiin avaintavoitteisiin pääsyä ja urakehitystä sekä yhdistää organisaation ja yksilön osaamistarpeet. Kehittymissuunnitelma laaditaan kehityskeskustelussa. (Valpola 2003, Sydänmaanlakka 2000, Kansanen & Cannon 2000.) Lisäkoulutuksen toteuttaminen Laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvä lisäkoulutus toteutetaan yliopistojen maisteritutkintoina, ylempinä ammattikorkeakoulututkintoina, ammatillisina erikoistumisopintoina ja näitä lyhytkestoisempana täydennyskoulutuksena. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja ammatillisten erikoistumisopintojen keskeinen sisältö suunnitellaan valtakunnallisesti yhteneväksi (Millä foorumilla ja aikataululla?). Lisäkoulutus järjestetään ammattikorkeakoulujen, yliopistojen hoitotieteen laitosten ja lääketieteellisten tiedekuntien sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden yhteistyönä. Laajennettuihin tehtäväkuviin liittyvät ammatilliset erikoistumisopinnot akkreditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvostossa. Vaatimuksena on myös lääkärien, farmaseuttien ja proviisorien käyttö lääketieteellisten ja farmakologian opintojen opettajina. Kuviossa 5. esitetään opistoasteisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen sairaanhoitajan koulutusväylät ammatillisiin erikoisopintoihin ja tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin.

20 19 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 90 OP, josta hyväksiluetaan enintään 60 OP ammatillisia erikoistusmisopintoja eli OP sairaanhoitajatutkinnon jälkeen Ammatilliset erikoistumisopinnot OP Työkokemus Opintojen päivittäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi OP Opistoasteen tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja 180 OP * OP= opintopiste. Ylempi korkeakoulututkinto, TtM 120 OP eli 200 OP sairaanhoitajatutkinnon (AMK) jälkeen, 220 OP opistoasteen tutkinnon jälkeen Alempi korkeakoulututkinto 180 ECTS Sairaanhoitajatutkinnon (AMK) suorittaneelta 80 OP, opistoasteen tutkinnon suorittaneelta 100 OP Kuvio 5. Sairaanhoitajan ammatilliset koulutusväylät. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 90 OP, josta hyväksiluetaan enintään 60 OP ammatillisia erikoistusmisopintoja Ammatilliset erikoistumisopinnot ECTS Työkokemus Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja 210 OP Asiantuntijasairaanhoitajan tehtäviä varten käynnistetään ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yliopiston maisteritutkinto. Ylempänä korkeakoulututkintona toteutettu lisäkoulutus on verrattavissa Ruotsin ja Iso-Britannian vastaaviin maisteritasoisiin lisäkoulutuksiin (liitetaulukko X). Perusterveydenhuollossa ylemmät korkeakoulututkinnot liittyvät (1) lievien äkillisten terveysongelmien hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon sekä tiettyjen kroonisten sairauksien seurantaan, hoitoon ja tehostettuun potilasohjaukseen. Taulukossa 5 esitetään näiden koulutusten keskeiset sisältöalueet. Erikoissairaanhoidossa käynnistetään ylemmät korkeakoulututkinnot (1) teho- ja perioperatiiviseen hoitotyöhön, (2) päivystys- ja ensihoitotyöhön sekä (3) erikoisalakohtaiseen hoitotyöhön (Mitkä?). Taulukko 5. Sairaanhoitajan päivystys- ja seurantavastaanottoihin liittyvän lisäkoulutuksen keskeiset sisältöalueet. Sairaanhoitajan päivystysvastaanotto Sairaanhoitajan seurantavastaanotto Yhteiset sisältöalueet: Hoitajan rooli terveyskeskuksen vastaanotolla/päivystyksessä Tutkimusten määrääminen ja tulosten tulkinta Ohjattu harjoittelu Erilliset sisältöalueet: Akuutit infektiot Erikoisalakohtainen koulutus: Korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitotyö Diabeteshoitajan toiminta Silmätautien hoitotyö Hengityshoitajan toiminta Haavahoidot Reumahoitajan toiminta Lievät tapaturmat, venähdys- ja Sydänhoitajan toiminta murtumavammat Syöpähoitajan toiminta Allergiat- ja ihosairaudet RR- /MBO hoitajan toiminta Kuumeinen lapsipotilas, lapsen korvakipu Tehostettu potilasohjaus- ja neuvonta

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Sisältö käsitteet kevään 2014 tutkimuksen tuloksia Mitä, miksi, milloin?

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

HE 283/2009 vp. terveydenhuollon ammattihenkilöiden

HE 283/2009 vp. terveydenhuollon ammattihenkilöiden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitys on osa terveydenhuollon

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

MITEN TYÖNJAON UUDISTAMISTA JATKETAAN?

MITEN TYÖNJAON UUDISTAMISTA JATKETAAN? MITEN TYÖNJAON UUDISTAMISTA JATKETAAN? Kaste ohjelman linjaukset Säädösvalmistelu Ajankohtaista tutkimuksesta ja kansainvälinen näkökulma Marjukka Vallimies Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat ja nykytila... 4 3. Röntgenhoitajia koskevat

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

HOITOTYÖN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA

HOITOTYÖN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA HOITOTYÖN ROOLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Muuttuvat tehtäväkuvat lainsäädännön ja osaamisvaatimusten näkökulmasta Marjukka Vallimies- Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö PÄÄMINISTERI

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN LAAJENNETTU TYÖNKUVA TERVEYSASEMILLA SALON TERVEYSKESKUKSESSA TAUSTA: Suunniteltaessa Salon terveydenhuoltopalveluiden laajennettua hoitajan työnkuvaa, jossa on mukana

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Vastauskirje 1 (7) Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liitto ry:n Valviralle osoittaman kirjelmän mukaan hammaslääketieteen alalla

Lisätiedot

TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Rajattu lääkkeenmäärääminen

TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Rajattu lääkkeenmäärääminen TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma Rajattu lääkkeenmäärääminen Rajatun lääkkeenmääräämisen mahdollistavat muutokset lakiin terveydenhuollon

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot