12/1977. HENKI LöSTöN. KEH I TIÄr:JI N EN. Markku Rauhalahti Hannu Vainio. t~etsäosasto U
|
|
- Maija Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 12/1977 t~etsäosasto U KEH I TIÄr:JI N EN HENKI LöSTöN Markku Rauhalahti Hannu Vainio
2 MITSATIHO Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE / /1977 METSÄOSASTOU HENKILöSTöN KEH ITTJU~liNEN Markku Rauhalahti Hannu Vainio Selvitys on laadittu Metsätehon järjestämien koulutusmiesten neuvottelupäivien ryhmätöiden pohjalta käyttäen hyväksi eräiden sekä jäsenyritysten henkilöstön kehittämisen periaateohjelmia ja alan oppikirjoja. Kyseessä on lähinnä malli, joka ei sellaisenaan sovellu toimintaohjeeksi. Se sisältää ne oleelliset asiat, jotka tulee ottaa huomioon henkilöstön kehittämisen periaatteita määriteltäessä ja kehittämistä suunniteltaessa ja organisoitaessa.
3 Sisällys Sivu HENKILÖSTÖN KEHITI'ÄMISEN PERIAATTEET 3 KEHITTÄMISTARVE JA KEHITI'ÄMISSUUNNITELMAT 3 KEHITTÄMISEN VASTUUNJAKO JA ORGANISAATIO 5 Metsäosaston johto Esimies Koulutusosasto Alueen koulutushenkilö Yk.s ilö BUDJETOINTI JA TALOUS 9 KEHI'PI'ÄMISMUODOT JA NIIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ 9 Perehdyttäm.inen 'l'y'önopastus Koulutustoiminta Koulutuksen suunnittelu Koulutuksen toteutus Urakierto Sijaisuus Ryhmätyöskentely Itseopiskelu Muut kehittämismuodot HENKILÖSTÖN KEHI'PI'ÄMISTULOSTEN ARVIOINTI 16
4 3 HENKILöSTöN KEHITIÄ~1ISEN PERIAATTEET Henkilöstön kehittäminen on tarpeeseen pohjautuvaa, suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa, jonka kohteena on koko henkilöstö ylimmästä johdosta uusiin työntekijöihin saakka. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on yrityksen kannalta henkilöstön tiedon tason, ammattitaidon ja toimintavalmiuden jatkuva ajan tasalla pitäminen ja ennakoitu kohottaminen niin, että nykyiset j a suunnitellut tehtävät pystytään hoitamaan. Näin varmistetaan toimintasuunnitelmien ja tavoitteiden toteutuminen. Henkilöstön kannalta tavoitteena on itsensä kehittämisen mahdollisuuksien tarjoaminen jokaiselle sekä edellytysten luominen etenemiselle. Tavoitteena on lisäksi niveltää henkilöstön kehittämistoimenpiteet joustavasti yhteiskunnan tarjoamaan koulutukseen. Henkilöstön kehi ttäminen on osa esimiehen henkilöstövastuuta. Se on olennainen osa niitä toimenpiteitä, j oita esimies käyttää pyrkiessään entistä paremmin saavuttamaan asetetut tavoitteet. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että vahvistettuja henkilöstön kehittämisen periaatteita myös käytännössä sovelletaan johtamiseen kaikilla esimiestasoilla. KEHITTÄNISTARVE JA KEH ITTÄf.USSUUNfH TEL 1AT Yksilöllinen kehittämistarve saadaan, kun verrataan toimen vaatimuksia henkijön nykyiseen toimintavalmiuteen. Toimen edellyttämän yleisen koulutustarpeen perusteella l aaditaan t oimikohtaiset runkosuunnitelmat, joista on seuraavassa pari esimerkkiä (suluissa tilaisuuksien pituudet päivinä).
5 4 Esim. 1 Hankintatehtävissä toimi va metsänhoitaja metsäammatilliset asiat PUUNHANKINNAN SUUNN. KURSSI (3+2) Metsäteho KONEELL. KORJUUN SUUNN.KURSSI (3) Metsäteho r TYÖSUHDEASIAIN KURSSI (10) Metsäteoll. Työnant.lii tto esimiestaidolli set asiat YRITYSJOHDON SEMINAARI (13) Rastor-inst METSÄTALOUDEN JOHTAJAKURSSI ( 6) SML PUUNHANKINN AJ.1 PERUSKURSSI (3) Metsäteho 1! JOHTAMIS'I'AITO ( 4 ) NTK tai RUL Esim. 2 Hankintatehtävissä toimiva metsäteknikko 1 - METSÄNHOITO JA JOHTAMISTAITO ( 5 ) PUUNKORJUU (5) Metsäoppilait. 1 1 KONEELL. KORJUUN 1 SUUNN. KURSSI (3) TES-ASIAT (5) l Metsäteho Met säoppilait. PUUNHANKINNAN SUUNNIT!'ELU ( 5 ) Metsäoppilait ESIMIESTAITO (5) KOKOUS- JA NEUV. TAITO ( 5) HR J A OMAN TYÖN SUUNNITTELU ( 5 ) Metsäoppilait. Lyhyen tähtäyksen kehittämistarpeet selvitetään erillisillä kyselyillä. Esimiesten lisäksi selvitetään myös asianomaisten henkilöiden omat tavoitteet ja toivomukset. Pitemmän tähtäyksen tarpeita selvitetään henkilöstösuunnittelun kautta.
6 5 Yksilöllisen kehittämissuunnitelman kullekin henkilölle laatii asianomaisen esimies, mieluiten yhteistyössä alaisen kanssa. Kehittämissuunnitelma perustuu asianomaisen henkilökohtaiseen kehittämistarpeeseen, tietoihin aikaisemmasta osallistumisesta erilaisiin koulutustilaisuuksiin sekä tietoihin suunnitelmavuonna järjestettävistä koulutustilaisuuksista. Henkilöstöryhmän ja toimintayksikön kehittämissuunnitelmat ovat yhteenvetoja yksilöllisistä kehittämissuunnitelmista. Ne laatii koulutusosasto. KEHITT~MISEN VASTUUNJAKO JA ORGANISAATIO Henkilökohtaisesta kehittämisen suunnittelusta j a toteuttamisesta vastaa asianomaisen henkilön esimies. Kehittämistoiminnan suunnittelua, omien koulutustilaisuuksien toteuttamista ja toimikunnan koordinointia varten metsäosastolla on koulutusosasto/koulutuspäällikkö/koulutusmetsänhoitaja jne. Hankinta-alueissa on nimetty henkilö, jonka vastuualueeseen kuuluvat oman toimen ohella henkilöstön kehittämisasiat. Henkilöstön kehittämisen vastuut jakautuvat metsäosaston johdon, esimiehen, koulutusosaston, alueen koulutushenkilön ja yksilön kesken seuraavasti. Metsäosaston johto Johdon tehtävänä on luoda edellytykset henkilöstön kehittämistoiminnalle. Tässä mielessä se vastaa seuraavista asioista. 1 Henkilöstön kehittämisen yleisten tavoitteiden määrittely ja periaatteiden luominen ottaen huomioon koko yritystoiminnan tavoitteet. 2 Riittävän yhteydenpidon ja koordinoinoin järjestäminen yritystoiminnan suunnittelun ja henkuöstön kehittämisen suunnittelun välille.
7 6 3 Tarvittavien taloudellisten j.a henkisten resurssien järjestäminen henkilöstön kehittämistä varten. 4 Osallistuminen itse henkilöstön kehittämistoiminnan suunnitteluun 5 Linjaesimiesten koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen. 6 Henkilöstön kehittämistoiminnan tehokkuuden Ja tuloksellisuuden valvonta. Esimies Esimiehet ovat avainasemassa kaikessa henkilöstön kehittämisessä. Jokainen esimies vastaa alaistensa kehittämisessä seuraavista asioista. tuomalla esille koko organisaatiota koskevia koulutus- ja kehittämistarpeita. 1 Alaisten kehittämistarpeiden selvittäminen ja tunnistaminen. 2 Alaisten henkilöittäisten kehittämissuunnitelmien laatiminen. 3 Töiden järjestäminen siten, että alaiset voivat osallistua kehit tämistoimenpiteisiin 4 Osallistuminen tarvittaessa kouluttajana sisäisiin kehittämistilaisuuksiin. 5 Alaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen valvonta. 6 Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksen seuranta alaisten toimintaan ja käyttäytymiseen työssä. 7 Aktiivinen vaikuttaminen henkilöstön kehittämistoiminnan tehosta ~seen.
8 7 8 Henkilöstön kehittämisen suunnittelun liittäminen muun toiminnan suunnitteluun. Koulutusosasto Koulutusosaston tehtävät ovat henkilöstön kehittämisessä luonteeltaan koordinoivia, palveleyia ja valvovia. Osasto vastaa seuraavista asioista. 1 Henkilöstön kehittämispolitiikan muokkaaminen Ja edelleenkehittäm1nen. 2 Koko yrit,ystä koskevien kehittämistarveselvitysten laatiminen. 3 Käytettävien kehittämismuotojen suunnittelu. 4 Sisäisten kehittämistilaisuuksien suunnittelu. 5 Tietojen hankkiminen ja välittäminen linjaorganisaatiolle tarjolla olevista ulkopuolisista ja sisäisistä kehittämistilaisuuksista. 6 Henkilöstöryhmittäisen ja toimiyksiköittäisen kehittämissuunnitelman laatiminen. 7 Sisäisten kehittämistilaisuuksien toteuttaminen. 8 Ilmoittautumisten välittäminen ulkopuolisten kehittämistilaisuuksien järjestäjille. 9 Linjaesimiesten avustaminen heidän alaistensa kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. 10 Aktiivinen virikkeiden anto esimiehelle. 11 Kehittämiskustannusten seuranta.
9 8 12 Kehittämistilaisuuksien tason seuranta. 13 Kehittämistilaisuuksiin osallistumisen määrällinen seuranta. 14 Erilaisten kehittämistoimintaa koskevien analyysien laatiminen johtoa varten. 15 Suhteiden ylläpitäminen ulospäin erilaisiin koulutusta tuottaviin laitoksiin ja koulutusviranomaisiin. Alueen koulutushenkilö Kuhunkin alueeseen nimetty henkilö, jonka tehtäviin henkilöstön kehittämisasiat kuuluvat oman toimen ohella, vastaa seuraavista asioista. 1 Aluetta koskevien kehittämistarveselvitysten laatiminen. 2 Alueen paikkatarpeen selvittäminen nimettyjen kehittämistilaisuuksien osalta. 3 Osallistuminen henkilöittäisten kehittämissuunnitelmien laadintaan yhdessä esimiesten kanssa. 4 Yrityksen sisäisten kehittämistilaisuuksien toteuttaminen alueen osalta. 5 Alueen sisäisten kehittämistilaisuuksien suunnittelu Ja toteuttaminen. Yksilö Kehittämistoiminnan kohteena oleva henkilö itse vastaa kehittämisessä seuraavista asioista.
10 9 l Oman kehittämistarpeen aktiivinen esille tuominen. 2 Aktiivinen ja tehokas osallistuminen kehittämistoimenpiteisiin. 3 Arvion antaminen kehittämistoimenpiteiden tehokkuudesta niiden päätyttyä sekä ehdotusten teko kehittämistoiminnan tehostamiseksi. BUDJETOINTI JA TALOUS Koulutusosasto laatii henkilöstön kehittämisbudjetin perusteet ja ilmoittaa ne hankinta-alueille niiden omaan budjettiin otettaviksi. Kehittämiskuluiksi budjetoidaan kehittämistoimenpiteiden eriuiskulut mukaan luettuina osallistujien matkakulut. Metsureiden kuluihin luetaan mukaan myös koulutuspäiviltä maksettu palkka. Kaikkia ulkoisia tilaisuuksia ei pystytä budjetoimaan etukäteen tilaisuuskohtaisesti. Niiden osalta käytetään henkilöryhmittäistä kehittämispäivien summaa ja keskimääräisiä päiväkustannuksia. Kehittämistapahtumiin osallistuville maksetaan kysymyksessä olevalta ajalta palkka sekä korvataan matka- ja muut osallistumisesta aiheutu~ vat kulut. Kehittämisen toteutukseen osallistuville omille toimihenkilöille ei makseta erillistä korvausta. KEHITTÄmSMUODOT JA Nl!DEN HYVÄKSIIO\YTTU Henkilöstön kehittämisessä käytetään seuraav~a muotoja. l Perehdyttäminen 2 Työnopastus 3 Koulutustoiminta 4 Urakierto 5 Sijaisuus 6 Ryhmätyöskentely 1 Itseopiskelu 8 Muut kehittämismuodot
11 10 Kohtaan Muut kehittämismuodot sisältyvät opintomatkat, koulutustehtäviss! toimiminen ja järjestötoimintaan osallistuminen. Myös ja nimenomaan henkilön oman työn tekeminen palvelee kehittämistä, vaikka sitä ei tässä käsitelläkään erikseen. Perehdyttäminen Henkilöstön perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstö perehdytetään omaan työhönsä, välittömään työympäristöön ja yritykseen. Perehdyttämisen tavoitteena on : 1 Luoda alusta alkaen myönteinen asennoituminen työhön) yritykseen ja sen henkilöstöön 2 Varmistaa työskentelyssä tarvittavan informaation antaminen jahenkilöyhteyksien luominen (myös yrityksen ulkopuolelle) 3 Aikaansaada välittömät ja luontevat suhteet esimiehiin ja työtovereihin 4 Nopeuttaa tehokkaaseen työskentelyyn pääsemistä ja yleensä jouduttaa henkilön kehittymistä 5 Aikaansaada turvallisuuden Ja viihtyvyyden tunne 6 Edistää työturvallisuutta 7 Vähentää vaihtuvuutta, poissaoloja Ja sairastelua Henkilöstön perehdyttämiseen osallistuvat asianomaisen esimies, koulutusosasto, työtoverit, työnopastaja sekä luottamus- ja yhdysmies. Koulutusosasto vastaa perehdyttämisen runkosuunnitelman laatimisesta kullekin henkilöstöryhmälle sekä yritystä ja sen Qetsäosaston esitte-
12 11 levän aineiston laatimisesta. Runkosuunnitelman täydentämisestä henkilökohtaiseksi perehd~issuunnitelmaksi sekä suunnitelman toteuttamisesta vastaa toimihenkilöiden osalta hankinta- alueessa aluemetsänhoitaja ja metsäosastolla asianomainen esimies, työntekijöiden osalta asianomainen työnjohtaja ja urakoitsijoiden osalta asianomainen korjuuesimies. Työnopastus Työnopastuksella tarkoitetaan opastettavan omalla työpaikalla tapahtuvaa oikean työsuorituksen systemaattista opettamista ja näyttöä. Työnopastuksen tavoitteena on edistää oikean työsuorituksen nopeaa opp~mista ja hallintaa. Työnopastusta k&ytetään lähinnä kahdessa tilanteessa: 1 Opastettavan aloittaessa työskentelyn uudessa tehtävässä (perehdyttäminen) 2 Uutta toimintajärjestelmää, työmenetelmää tai konetta käyttöön otettaessa Työnopastusta sovelletaan sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin. Metsätyöntekijöiden opastusta antaa kussakin alueessa 1-2 työnopastaja.ksi koulutettua metsätyöntekijää. Koulutustoiminta Koulutustoiminnalla tarkoitetaan tässä lähinnä luento-, kurssi- Ja seminaarimuotoisia kehittämistilaisuuksia. Henkilöstöä koulutetaan sekä yrityksen om~ssa että ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Ulkopuolisena koulutuksena pyritään hoitamaan ennen muuta johtamistaidolliset ja hallinnolliset aiheet sekä yleensäkin
13 12 johtamis- ja erikoistehtävissä toimivien kouluttaminen. Sisäistä koulutusta käytetään ennen muuta töiden organisoinnin ja suorittamisen vaatiman tiedon ja taidon opettamiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Koulutustarve selvitetään pitkällä tähtäyksellä henkilöstösuunnittelun ja toimikohtaisten runkosuunnitelmien pohjalta sekä vuosittain koulutustiedustelun, kehittämiskeskustelujen ja koulutusraportoinnin avulla. Koulutuksen suunnittelu Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain seuraavaa kalenterivuottavarten. Koulutuksen suunnittelu tapahtuu vaiheittain seuraavasti. l Selvitetyn koulutustarpeen perusteella koulutusosasto laatii suunnitelman seuraavan vuoden sisäisistä ja ulkopuolisista koulutustilaisuuksista. Suunnitelmasta tulee ilmetä kunkin tilaisuuden kohderyhmä, tavoite ja alustava ohjelma. 2 Suunnitelman ja koulutustarpeensa perusteella alueet ja keskuskonttori ilmoittavat oman paikkatarpeensa tilaisuuksittain. 3 Ilmoitetun paikkatarpeen perusteella koulutusosasto laatii alueittaisen koulutussuunnitelman (ottaen huomioon myös vasta suunnitelmavuoden kuluessa tietoon tulevat koulutustilaisuudet) sekä koulatusbudjetin. 4 Vahvistetun koulutussuunnitelman perusteella alueet ja keskuskonttori laativat omat henkilöittäiset koulutussuunnitelmansa. Henkilöittäisen koulutussuunnittelun tukena on koulutusosastolla koulutusrekisteri, joka sisältää kokemus- ja koulutusraportit. Tiedot rekisteriin antaa omien tilaisuuksien osalta asianomainen järjestäjä ja ulkopuolisten tilaisuuksien osalta osanottaja itse.
14 13 Koulutuksen toteutus Sisäinen koulutus voidaan toteuttaa joko yksi- tai kaksivaiheisena. Yksivaiheisessa koulutuksessa koulutusosasto vastaa koko kohderyhmän kouluttamisesta. Kaksivaiheisessa koulutuksessa koulutusosastovastaa kouluttajien kouluttamisesta kuhunkin alueeseen ja nämä vastaavat kohderyhmän kouluttamisesta omassa alueessaan. Kohderyhmän koosta riippuu, toteutetaanko koulutus yksi- vai kaksivaiheisena. Esimies vastaa alaisensa töiden järjestelystä siten, osallistua koulutustilaisuuteen. että tämä voi Linjan ja koulutusosaston yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa: Koulutustarpeen selvittäminen ~ Koulutustilaisuuksien suunnittelu - 1 Paikkatarpeen ilmoittaro.inen ~ Linja Koulutus suunni telmat Koulutus- E-- alueittain ja ~ osasto henkilöryhmittäin ~ Henkilöittäiset koulutussuunnitelmat 1--7 r-- ~ Koulutuksen toteutus -i Arviointi rekisteritiedot ja ~ Urakierto Urakierto on urasuunnittelua tukeva henkilöstön kehittämismuoto, johon sisältyy yhden tai useamman vuoden kestävä työskentely eri toimissa.
15 14 Urakierron tavoitteena on : 1 Antaa asianomaiselle käsitys organisaation eri toimien Ja toimintojen välisistä yhteyksistä sekä yhteistoiminnasta 2 Tarjota vaihtelumahdollisuuksia 3 Kokeilla henkilöiden kykyjä ja soveltuvuutta er1 toimiin Onnistuakseen urakierto edellyttää pidempiaikaista ohjelmointia. Urakiertoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon mahdollisesti tarvittavat asuinpaikan muutokset. Sijaisuus Sijaisuudella tarkoitetaan henkilölle kuuluvaa velvollisuutta hoitaa toisen henkilön tointa sinä aikana, kun tämä itse on tilapäisesti estynyt sitä hoitamasta. Sijaisuudet määritellään toimenkuvauksissa. Sijaisuudet on suunniteltava henkilöstösuunnittelun yhteydessä tehtäväs~ä sijaisuussuunnittelussa, jonka avulla pyritään varmistamaan organisaation kitkaton toiminta kaikissa tilanteissa. Kehittämistavoitteen vuoksi S1Ja1suus on järjestettävä siten, että s1- jainen voi perehtyä ja hoitaa myös toimen keskeisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä, ei ainoastaan -kiireellisiä rutiiniasioita. Sijaisena olo on pyrittävä arv1o1maan. päättyessä käytävässä esimieh~n arviointikeskustelussa. ' Arviointi tapahtuu sijaisuuden ja sijaisena olleen henkilön välisessä Työmäärän kasvua sijaisuusaikana pyritään pienentämään siten, että osa sijaisen varsinaiseen toimeen kuuluvista tehtävistä annetaan sijaisuusaikana muiden henkilöiden hoidettaviksi. Tämän kevennyksen järjestämisestä vastaa sijaisen esimies.
16 15 Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyllä kehittämismuotona tarkoitetaan yksilön sijoittamista johonkin tiettyyn ryhmään oppimaan ja omaksumaan ryhmän jäsenenä uusia, toivottuja työkäyttäytymisen muotoja. Vastaavasti ryhmän muut Jasenet voivat oppia yksilöltä jotakin ja muuttaa omaa käyttäytymistään ryhmätyöskentelyn tuloksena. Ryhmätyöskentelyä sovelletaan organisaation kaikilla tasoilla. Kiinteitä ryhmiä ovat johtoryhmä, linjajohtoryhmä, alucjohtoryhmät, piirijohtoryhmät sekä alueelliset toimintojen yhteiskokoukset. Kiinteiden ryhmien lisäksi perustetaan erillisiä tehtäviä varten projektiryhmiä. Itseopiskelu Yritys pyrkii tukemaan henkilöstön omatoimista, työtehtäviin liittyvää itseopiskelua osallistumalla siitä aiheutuviin kustannuksiin. Anomus opiskelukustannuksiin osallistumisesta tehdään koulutusosastolle. Muut kehittämismuodot Henkilöstön kehittämisessä käytetään edellä kuvattujen lisäksi myös muita muotoja. Eräs muoto on opintomatkat. Opintomatka voidaan tehdä joko yksin tai ryhmänä. Osallistujan on enren matkaa laadittava matkasuunnitelma ~ JOSaa kirjataan ne ongelmat, joihin opinto~atkalla aiotaan saada selvitystä. Opintomatkasta laaditaan matkakertomus, johon on koottu matkan tulokset. Kouluttajana toimiminen on tehokas asianomaisen itsensä kehittämismuoto. Sisäisissä koulutustilaisuuksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan
17 käyttämään kouluttajina yrityksen omaa henkilöstöä. Henkilöstölie suodaan myös mahdollisuus toimia kouluttajina ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Osallistuminen tarvittaessa koulutustehtäviin kuuluu jokaisen henkilön tehtäviin ja esimiehen vastuulla on järjestää asianomaisen työt siten~ että tarvittava aika järjestyy. Koulutusosaston tehtävänä on järjestää tehokkaan opetuksen Ja opettajien kehittämiseksi tarvittava kouluttajavalmennus. Järjestötoimintaan osallistumista on lähinnä pidettävä kunkin henkilön oma-aloitteisena harrastuksena. Kuitenkin monet henkilöstöön kuuluvat joutuvat osallistumaan myös joko välittömästi tai välillisesti yrityksen edustajina järjestötoimintaan. Ammatilliset järjestöt tarjoavat mahdollisuuden kanssakäymiseen saman alan edustajien kanssa. Näin saadut kontaktit helpottavat työelämässäkin yhteistyötä saman alan edustajien kanssa. HENKILöSTöN KEHITTÄMISTULOSTEN ARVIOINTI Kehittämistoiminnan tuloksia on aina pyrittävä arvioimaan. vo~ tapahtua neljällä tasolla: 1 2 Kehitettävien reaktio Oppiminen 3 Käyttäytyminen kehittämistilaisuuden jälkeen 4 Yrityksen toiminnan muutokset Arviointi Kehitettävien reaktio arvioidaan säännöllisesti. Tiedustelulomakkeella selvitetään heidän mielipiteensä kehittämistilaisuuden sisällöstä ja toteutuksesta esimerkiksi oheisen mallin tavoin (ks. seur. sivua). Koulutusosasto laatii arvioinneista yhteenvedot. Oppimista arvioidaan työntekijäkoulutuksen yhteydessä. Käyttäytymisen ja toiminnan muutosten arviointia suoritetafu~ keskusteluissa asian-
18 17 TILAISUUDEN YLEISARVOSTELU l ') Antoi virikkeitä paljon 1 Uutta tietoa runsaasti 1 r Saadut tiedot itselleni tarpeellisia 1 Sisältö j ohdonmukainer. L Esitykset ymmärrettäviä 1 Itse olin tilaisuuteen tyytyväinen 1 Tilaisuuden taso helppo 1 Mahdollisuus osallistumiseen hyvä 1 jvähän 1 vähän!tarpeettomia 1 sekava 1 vaikeatajuisia!tyytymätön!vaikea!heikko Tilaisuuden kokonaispituus Ryhmätöihin varattu aika Keskusteluihin varattu aika Liian pitkä Sopiva Liian lyhyt AIHEITTAINEN ARVOSTELU Aihe oli minulle eritt. tär- vähemm Aihealue tärkeä keä tärkeä Esitys oli hyvä keski.n- vältkert. tävä MUUT MIELIPITEET Korjaukset ohjelmaan, järjestelyt, toivomuksia koulutukselle yms: omaisten esimiesten kanssa sekä erillistoimenpiteinä. Esimiesten henkilöstövastuuseen sisältyy alaisten kehittymisen jatkuva arviointi.
19 t '..
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotKivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotMITSATIHO 1 KEHITTÄMINE1 METSÄOSASTOJ JOHDON SEKÄ MUUN KUIN METSÄLLISEN PERUSKOULUTUKSEN SAA EEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN
MITSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 1978-01- 06 i Liittyy Metsätehon selosteeseen ~ 1 2/1977 rietsäosaston HENKILÖSTÖN 1 KEHITTÄMINE1 1 METSÄOSASTOJ JOHDON SEKÄ MUUN KUIN METSÄLLISEN
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotOhje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä antaman ohjeen.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PEREHDYTTÄMINEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 23/8 1993. Ohje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä 03.08.1987 antaman ohjeen. 1. Soveltamisala Tätä toimintaohjetta sovelletaan
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotHenkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014
Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotNäyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita
Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet
Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka
LisätiedotMuutosjohtaminen Kiekuhankkeessa
Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotTYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!
TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! Uudistunut ammatillinen koulutus Yksi tapa suorittaa tutkinto Yhteishaku ja jatkuva haku Yksilölliset opintopolut, HOKS
LisätiedotT Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotKIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi
KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena
Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia
LisätiedotOsaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti
Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotKh:n.tyslistan liite asia 5.11/
Kh:n.tyslistan liite asia 5.11/5.8.1974 ESPOON KESKUSTAN RAKENTAMIU>ROJEKTI, TOIMINTASÄÄNTÖ Yleistä Tämä toimintash3nt;') 1.:uon kesku3t&n rakentamisprojektin järjesgimi ta ja toimintaa. Toimintas'Fiäntd.../...
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotMetsätehon koulutustoimikunta teki opintomatkan Ruotsiin toukokuun 9. ja
MDSATIHD Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SEI.OSTE 7/1974 METSÄTEHON KOULUTUSTOIMIKUNNAN 0 P I N T 0 M A T K A R U 0 T S I I N Markku Rauhalahti Metsätehon koulutustoimikunta teki opintomatkan
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotPuhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus
Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET Kaupunginhallitus 22.5.2017 Kaupunginvaltuusto 29.5.2017 1 (7) SISÄLLYS Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet... 2 1 Soveltamisala...
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotItsearviointimateriaali
03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Lisätiedot2 TURVALLISUUSPEREHDYTTÄMINEN... 5 2.1 Oman henkilökunnan turvallisuusperehdyttäminen... 5 2.2 Palveluntuottajien turvallisuusperehdyttäminen...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSKOULUTUS... 3 1.1 Oman henkilökunnan turvallisuuskoulutus... 3 1.1.1 Koulutustarpeen kartoitus... 4 1.1.2 Koulutuksen suorittaminen... 4 1.1.3
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
Lisätiedot7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset
7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotDnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle
Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotOsa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet
Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä. Perehdyttämisen hyvät käytännöt
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 26.04.2019 Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä Perehdyttämisen hyvät käytännöt Petri Pakkanen asiantuntija, Työturvallisuuskeskus petri.pakkanen@ttk.fi
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotVARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus
VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Reformi työelämän näkökulmasta Työpaikalla tapahtuva koulutus Sosiaali- ja terveysalan uusi tutkinnon peruste 1.8.2018 alkaen Uusi ammatillinen koulutus Henkilökohtainen
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp
AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä
LisätiedotOsaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa
Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotOpettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet
Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet osaamisperusteisessa ja asiakaslähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotOPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan
Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).
1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotLiite 1 Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset
Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset 1 Soveltamisala Tätä hallintosäännön liitettä sovelletaan kunnan luottamushenkilöille kuntalain ja valtuuston päätösten mukaisesti maksettaviin palkkioihin ja
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotAiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotPoliisin työikäohjelma
Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotLuottamushenkilöiden palkkiosääntö
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 102 1 Soveltamisala Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta sekä korvausta ansionmenetyksestä ja
LisätiedotOsaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero
Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö
LisätiedotPorvoon ammattiopiston johtosääntö
12.4.2002 Porvoon ammattiopiston johtosääntö Kyjory 12.4.02 Yh YK PORVOON AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1.LUKU YLEISTÄ 1. Ylläpitäjä Porvoon ammattiopiston omistaja on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015
MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen
LisätiedotAsiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija
Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään
LisätiedotLIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän
Lisätiedot