AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012

2 2

3 3 Lukijalle Tämä opinto-opas on käsikirja maankäyttötieteiden laitoksen geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmissa suoritettavien tekniikan kandidaatin (TkK) ja diplomi-insinöörin (DI) tutkintojen opintoihin: tutkintorakenteeseen, moduulien sisältöihin sekä opiskelun käytäntöihin liittyviin asioihin. Tämä on opas edessä oleviin opintoihin ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti ja sen tarkoitus on helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Opinto-oppaassa kuvataan geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien tutkintovaatimukset lukuvuonna 2012 aloittaville opiskelijoille. Opiskelija seuraa opinnoissaan pääsääntöisesti sen vuoden tutkintorakennetta, jolloin hän on aloittanut opintonsa, joten opas kannattaa säilyttää myös tuleviksi opintovuosiksi. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: Into-portaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Insinööritieteiden korkeakoulun etusivun osoite on Geomatiikan koulutusohjelman Into-sivut ovat osoitteessa ja kiinteistötalouden koulutusohjelman Englanninkielisillä maisteriohjelmilla on myös omat Intosivunsa. Into-portaalista löytyy mm. luku- ja tenttijärjestykset, mallilukujärjestykset, valmistumisaikataulut, koulutusohjelmien tutkintorakenteet ja sivuaineet sekä tämäkin opas pdf-muodossa. WebOodi ( josta löytyvät tutkintorakenteisiin kuuluvat kurssit. WebOodissa myös ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi mm. suunnitella kurssitasolla omia opintoja HOPS-työkalulla, muuttaa yhteystietoja, tilata epävirallisen suoritusotteen sekä antaa palautetta kursseista. Noppa-portaali ( jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löytyvät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Into, Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, joten niitä kannattaa hyödyntää rinnakkain.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖTIETEIDEN LAITOS Yleistä Opetus laitoksella Opintohallinto Laitoksen opetushenkilökunta Aalto-yliopisto Kandidaattiohjelmien uudistaminen vuonna TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto Jatkotutkinto Geomatiikan koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset WebOodi, Noppa ja Into-portaali Kaksiportainen tutkintorakenne Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja vilppitapaukset Valinnat maisterikoulutukseen ja koulutusohjelman vaihto Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Tutkintotodistukset ja valmistuminen Kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Opiskelijapalvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA ULKOMAILLA Joustava opinto-oikeus Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Opiskelu ulkomailla 82

5 5 8. KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen ATT STUDERA VID HÖGSKOLAN FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER Aalto-universitetet Examensstruktur och målsättning Studier vid högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning KURSSIT LUKUVUONNA Laitoksen yhteiset kurssit Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria ja kaukokartoitus Maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus Geoinformatiikka ja kartografia KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Muutoksia lukuvuonna Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 166 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) 183 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Kurssien mallisuoritusjärjestys 193 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 197 Liite 5. Tieteen metodiikan opintojen kurssilista 198

6 6

7 7 1. MAANKÄYTTÖTIETEIDEN LAITOS 1.2 Yleistä Maanmittauksen yliopistotasoinen opetus alkoi vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuoden 1979 Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastasi maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jonka osana Maanmittaustekniikan laitos oli. Kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin mittaus- ja kartoitustekniikan sekä kiinteistötalouden ja -oikeuden suuntautumisvaihtoehdoiksi. Ja vuonna 2001 maanmittauksen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot nimettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin vuonna 2008 tiedekuntajärjestelmään ja Maanmittausosastosta tuli Maanmittaustieteiden laitos ja osa Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Vuoden 2010 alussa Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollisen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Seuraavan vuoden alussa Teknillinen korkeakoulu jaettiin Aalto-yliopistoon liittymisen myötä neljään itsenäiseen tekniikan alan korkeakouluun. Maanmittaustieteiden laitos tuli osaksi Insinööritieteiden korkeakoulua (lyhenne ENG, School of Engineering), jonka muut laitokset olivat Arkkitehtuurin, Energiatekniikan, Koneenrakennustekniikan, Rakennustekniikan, Sovelletun mekaniikan sekä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokset. Arkkitehtuurin laitos irtaantui korkeakoulusta vuoden 2012 alussa ja muodosti Taideteollisen korkeakoulun kanssa uuden Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun. Laitoksen nimi muutettiin Maankäyttötieteiden laitokseksi vuoden 2012 alussa (ruotsiksi Institutionen för Markanvändning ja englanniksi Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics), kun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyi laitokseen. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Insinööritieteiden korkeakoulu. Uusia opiskelijoita vuonna 2012 valittiin geomatiikan alempaan koulutusohjelmaan 31 ja kiinteistötalouden alempaan koulutusohjelmaan 44. Lisäksi geomatiikan ylempään koulutusohjelmaan maisterivaiheen valinnassa tuli10 ja kiinteistötalouden ylempään koulutusohjelmaan 25 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa koulutusohjelmissa on myös englanninkielisiä maisteriohjelmia. Geoinformatiikan englanninkieliseen maisteriohjelmaan vuonna 2012 on tulossa 7 opiskelijaa. Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan tulee 20 opiskelijaa, joista osa koulutusohjelman sisältä kiinteistöjohtamisen pääaineesta. Lisäksi Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiseen Managing Spatial Change -ohjelmaan on tulossa 6 opiskelijaa kiinteistötalouden pääaineeseen Managing Spatial Change, Land Economy. Lisäksi Aalto-yliopiston yhteiseen Creative Sustainability maisteriohjelmaan on tulossa 5 opiskelijaa kiinteistötalouden koulutusohjelman Creative Sustainability in Real Estatepääaineeseen. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita Maankäyttötieteiden laitoksen koulutusohjelmissa on yhteensä noin 600. Insinööritieteiden korkeakoulussa perusopiskelijoita on yhteensä noin 3300 ja jatko-opiskelijoita noin 500.

8 Opetus laitoksella Maankäyttötieteiden laitoksella on geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmat, jotka tarjoavat alan opetusta. Geomatiikan opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: geoinformatiikkaan ja kartografiaan (Maa-123), geodesiaan (Maa-6) sekä fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (Maa- 57). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja - sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa kurssien sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPSsatelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistötalouden (Maa-20) opetusyksikkö vastaa kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistötalouden opinnoissa on mahdollisuus erikoistua pääaineissa kiinteistöjohtamiseen, kiinteistötekniikkaan tai maankäytön suunnitteluun ja kaupunkitutkimukseen. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan.

9 9 Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Maakäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus (Maa-78) perehdyttää yhdyskuntien ja ympäristön teknisten järjestelmien suunnitteluun. Opinnot tutustuttavat maankäytön suunnitteluun ja maankäyttömuutosten vaikutusten arviointiin liikennetekniikan sekä vesi- ja kiinteistötalouden näkökulmista. Talous- ja ympäristösoikeus (Maa-29) kuuluu kiinteistötalouden koulutusohjelmaan sivuaineena. Sen tehtävänä on antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Maankäyttötieteiden laitoksella voi opiskella kolmessa englanninkielisessä maisteriohjelmassa: kiinteistötalouden Master s Programme in Real Estate Investment and Finance ohjelmassa ja Managing Spatial Change -ohjelmassa sekä geoinformatiikan Master s Programme in Geoinformatics -ohjelmassa. Lisäksi laitos on mukana Aalto-yliopiston Creative Sustainability maisteriohjelmassa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, lehtorit, tutkijatohtorit, yliopistoopettajat ja tohtorikoulutettavat. Dosentit ja erikoisopettajat opettavat yksittäisiä kursseja. Lisäksi kursseilla on harjoitusasstentteja ja laitoksella teknistä sekä hallintohenkilökuntaa. 1.3 Opintohallinto Insinööritieteiden korkeakoulun toimintaa johtaa dekaani ja korkeakoulun toimielimet ovat dekaani, insinööritieteiden akateeminen komitea ja korkeakoulun koulutusneuvosto. Maankäyttötieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja, professori Kauko Viitanen ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja, professori Raine Mäntysalo sekä laitoksen johtoryhmä. Koulutusohjelmien opintoasioita johtavat koulutusohjelmien johtajat professori Kirsi Virrantaus geomatiikan ja professori Arvo Vitikainen kiinteistötalouden koulutusohjelmissa. Maankäyttötieteiden laitoksen opintoasioita käsittelevän M-ryhmän puheenjohtajana toimii geomatiikan koulutusohjelman johtaja, professori Kirsi Virrantaus. M-ryhmän jäsenet ovat: Kirsi Virrantaus professori, geomatiikan koulutusohjelman johtaja Arvo Vitikainen professori, kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Airi Lehtimäki opintosihteeri Hanna Mattila lehtori Saara Sokolnicki suunnittelija Susanna Heino opintoneuvoja Päivi Kauppinen suunnittelija Lisäksi kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet M-ryhmä valmistelee korkeakoulun koulutusneuvostoon meneviä asioita, kuten diplomitöiden aiheisiin ja arvosteluun sekä opetussuunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi ryhmä toimii koulutusohjelmien johtajien päätöksenteon tukena. Insinööritieteiden korkeakoulun koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola.

10 10 Koulutusneuvoston jäsenet ovat korkeakoulun koulutusohjelmien johtajat Juha Paavola professori, varadekaani Kalevi Aaltonen professori Matti Juhala professori Martti Larmi professori Terhi Pellinen professori Jari Puttonen professori Kai Sirén professori Kirsi Virrantaus professori Arvo Vitikainen professori Lisäksi koulutusneuvostoon kuuluvat kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet sekä Marjo Immonen opintopäällikkö Seppo Hänninen suunnittelija (RRT, YYT) Pertti Jokela suunnittelija (ENE) Päivi Kauppinen suunnittelija (GMA, KTA) Ville Kivimäki suunnittelija (KON) Saara Sokolnicki suunnittelija (kansainväliset asiat) Salme Pylkkänen opintosihteeri, sihteeri Koulutusneuvoston tehtävänä on 1) tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetus suunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista; 2) nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; 3) päättää diplomitöiden aiheet, valvojat ja ohjaajat; 4) arvostella diplomityöt; 5) päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistussesta ja palautteen käsittelystä; ja 6) käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Insinööritieteiden akateeminen komitean puheenjohtaja on korkeakoulun dekaani, professori Petri Varsta. Insinööritieteiden akateeminen komitea hoitaa johtosäännön 25 :n mukaiset ja yliopiston akateemisten asiain komitean sille johtosäännön 13 :n nojalla osoittamat tehtävät. Lisäksi akateemisen komitean tehtävänä on osaltaan vastata Aalto-yliopiston korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä strategian toteuttamiseksi sekä tekniikan korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä teknistieteellisen koulutusalan opetuksen, tutkimuksen ja yhteisten tehtävien yhdenmukaiseksi hoitamiseksi ja opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. 1.4 Laitoksen opetushenkilökunta Opetushenkilökunta on tavattavissa Falcon Business Parkin Gentti-rakennuksessa, Vaisalantie 8, 4. ja 5. kerros. Korkeakoulun www-sivulla on koko maankäyttötieteiden laitoksen henkilökunnan yhteystiedot: Aalto-yliopiston puhelinkeskuksen numero on puhelin Laitoksen johtaja Kauko Viitanen, professori

11 11 Laitoksen varajohtaja Raine Mäntysalo, professori Geomatiikan koulutusohjelman johtaja Kirsi Virrantaus, professori Kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Arvo Vitikainen, professori Fotogrammetria ja kaukokartoitus Henrik Haggrén, professori Petri Rönnholm, yliopisto-opettaja Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Kirsi Virrantaus, professori Martin Vermeer, professori Paula Ahonen-Rainio, vanhempi yliopiston lehtori Kiinteistöoppi Seppo Junnila, professori Raine Mäntysalo, professori Kauko Viitanen, professori Arvo Vitikainen, professori Hanna Mattila, lehtori Talousoikeus Ari Ekroos, professori Jaakko Kanerva, yliopisto-opettaja Saara Jämes, yliopisto-opettaja Muuta opintoasioihin liittyvää henkilökuntaa Susanna Heino, opintoneuvoja Airi Lehtimäki, opintosihteeri Päivi Kauppinen, suunnittelija Saara Sokolnicki, suunnittelija Ritva Viero, jatko-opintoasioiden suunnittelija

12 12 OOP-palvelupisteessä K1-rakennuksessa toimii korkeakoulun opintoasioiden palvelupiste, jossa opiskelijat voivat tehdä lukukausi-ilmoittautumisen, nimen- ja osoitteenmuutokset (voi tehdä myös WebOodissa) ja hakea erilaisia todistuksia. OOP-palvelupisteen puhelinnumero on ja sähköpostiosoite on Tarkemmat tiedot löytyvät Intosta: Aalto-yliopisto Tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva Aalto- yliopisto aloitti toimintansa Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Aalto-yliopisto on noin opiskelijan ja työntekijän yhteisö. Aalto-yliopistosta valmistuu tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: Kandidaattiohjelmien uudistaminen vuonna 2013 (Tiedotus , muutokset mahdollisia) Tekniikan kandidaatin tutkinto uudistuu Aalto-yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa syksystä 2013 alkaen. Uudistusta on valmisteltu koulujenvälisessä yhteistyössä Aallossa keväästä 2011 alkaen. Uuden kandidaatintutkinnon yhteisiä osaamistavoitteita, rakennemallia ja liikkuvuusperiaatteita koskevat päätökset tehtiin Aallon akateemisessa komiteassa joulukuussa Koulukohtaiset päätökset tulevista yhteisten perusopintojen kurssisisällöistä ja pääaineista, niiden osaamistavoitteista ja kurssisisällöistä tehdään koulun akateemisessa komiteassa toukokuussa/kesäkuussa Opetusohjelman uudistus yksittäisten kurssien sisällön osalta suunnitellaan syksyn-talven aikana. Lukuvuoden opetus toteutetaan kuitenkin vielä kokonaan vanhan tutkintorakenteen ja kurssitarjonnan mukaisena.

13 13 Uudistuksen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon uudistuksen (ja sitä myöhemmin seuraavan maisterivaiheen tutkinnon uudistuksen tavoitteita ovat): - toteuttaa Bolognan mallin mukainen aidosti kaksivaiheinen tutkintorakenne - pääsääntöisesti erottaa toisistaan kandivaiheen ja maisterivaiheen opetustarjonta - lisätä kandidaatin tutkinnon geneerisyyttä, vähentää pääaineita ja purkaa ns. putkitutkintoja - lisätä liikkuvuusmahdollisuuksia niin yliopiston sisällä kuin ulospäin kumpaankin suuntaan - opintojen sujuvoittaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen; mallina on kandi daatintutkinto 3 vuotta + diplomi-insinöörin tutkinto 2 vuotta - kurssien mitoituksen tarkistaminen edellistä tukemaan - opiskelija- ja oppimislähtöisten opetusmenetelmien implementointi - lisätä opiskelijoiden vapautta mutta myös vastuuta opintojen suunnittelussa - päivittää tutkinto ja opetustarjonta vastaamaa tulevaisuuden osaamistarpeita Hakukohteet ja pääaineet Insinööritieteiden korkeakouluun tulee yksi kandidaattiohjelma, jossa hakukohteita ja niitä suoraan vastaavia pääaineita on kolme. Koska pääaineet määräytyvät suoraan hakukohteiden mukaan, ei kandidaatin tutkinnossa ole erillistä pääaineenvalintaa. Hakukohteet ja pääaineet ovat: Kone- ja rakennustekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Opintojen rakenne uudessa kandidaattiohjelmassa Kaikkien kolmen pääaineen opinnot noudattavat samaa perusrakennetta. Sivuaine on pakollinen. Nykyisestä niin kutsutusta moduulirakenteesta luovutaan. Kandidaatin tutkinnon kokonaislaajuus on edelleen 180 op. Kandidaatin tutkintoon sisältyy: - kaikille pääaineille yhteiset perusopinnot 70 op - pääaineopinnot sis. kandidaatintyö 60 op - sivuaineopinnot 25 op - vapaasti valittavat opinnot 25 op Yhteisten perusopintojen sisältö: Kaikissa kolmessa pääaineessa on yhteiset polytekniset perusopinnot: - matematiikka 4 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa) - fysiikka 2 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa) - tietotekniikka 2 x 5 op - insinööritieteiden tietokoneavusteiset työkalut 5 op - kemia 5 op - taloustiede 5 op - projektityö 5 op - Aalto-opinnot op - pakolliset kieliopinnot/kokeet yht op Matematiikan ja fysiikan opinnot tulevat sisältämään joitain erikseen määriteltäviä pääainekohtaisia valinnaisuuksia oppiaineen puitteissa. Tavoitteena on, että Aalto-opinnot tulevat sisältämään koko Aallolle yhteisiä teemoja, näiden suunnittelu on käynnissä, tarkempaa sisältöerittelyä näistä ei vielä ole käytössä. Pakollisina vaadittavien kieliopintoihin ja kielikokeisiin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Kandidaattivaiheen kurssit toteutetaan pääsääntöi-

14 14 sesti suomeksi (tai ruotsiksi), opetusmateriaali (kirjallisuus) saattaa kuitenkin olla englanninkielistä. Pääaineopintojen sisältö Kuhunkin pääaineeseen tulee sisältymään: - pääainekohtaisia kursseja 40 op - pääainekohtaisia, rajoitetusti valinnaisia kursseja op - kandidaatintyö ja seminaari 10 op Pääainekohtaisesti valinnaisissa kursseissa annetaan mahdollisuus tutustua ylemmän tutkinnon pääaineiden aloihin jo kandidaatintutkinnossa. Myös kandidaatintyön aihevalinta voidaan tehdä ylemmän tutkinnon pääainevalintaa ennakoiden. Sivuaine Kandidaatin tutkinnon sivuaine (pakollinen) on laajuudeltaan 25 op ja sen saa pääsääntöisesti valita vapaasti Aallon kouluista. Sivuaineet voivat kuitenkin mm. käytännön syistä asettaa rajoituksia sivuaineiden opiskelijamäärille, näistä ja sivuaineen valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Pääsääntöisesti kukin pääaine tuottaa vastaavan sivuainevaihtoehdon, tämän lisäksi tarjotaan joitain itsenäisiä sivuaineita. Yhteistä koostetta Aallon sivuaineista ei vielä ole käytössä, tarjontaa suunnitellaan. Sivuaineet Insinööritieteiden korkeakoulussa ovat: - Kone- ja rakennustekniikka (pääaineen osa) - Energia- ja ympäristötekniikka (pääaineen osa) - Rakennettu ympäristö (pääaineen osa) - Insinööritieteiden laskenta ja mallinnus (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) - Yhdyskuntatekniikka (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) Vapaasti valittavat opinnot Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat opinnot voi periaatteessa valita koko Aallon kandivaiheen tarjonnasta. Koulut ja kurssit voivat kuitenkin mm. esitieto- ja käytännön syistä asettaa rajoituksia osallistumiselle ja opiskelijamäärille, näistä ja mahdollisista valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Vapaasti valittaviin opintoihin voi myös sisällyttää ulkomailla suoritettuja opintoja ja tätä suositellaan (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Harjoittelu Uusimuotoiseen tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Harjoittelua kuitenkin suositellaan ja siitä tullaan myöntämään opintopisteitä (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Yleistä kurssien ja opetuksen uudistamisesta: - kurssien laajuudeksi tulee pääsääntöisesti 5 op (muutkin laajuudet ovat mahdollisia) - nykyistä kurssivalikoimaa karsitaan ja uuden opetuksen sisältö ja toteutus suunnitellaan pääsääntöisesti uudelleen - projektimuotoisen opetuksen määrää pyritään lisäämään - diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvien (maisteriohjelmien) kurssien suorittamista ennakkoon kandidaatti opintojen aikana tullaan rajoittamaan. Opiskeluoikeus maisteriohjelmaan Opiskeluoikeus kandidaattiohjelmassa takaa myös opiskeluoikeuden maisteriohjelmassa (DI-opinnot) jossain kandidaatintutkinnon pääainetta vastaavassa maisteriohjelman pääaineessa (jotka voivat kuitenkin olla kiintiöityjä). Maisterivaiheen pääaineita, niiden ryhmittelyä ja valintakriteerejä valmistellaan ja niistä tiedotetaan myöhemmin erikseen. Kaksiportainen tutkinto ja liikkuvuus Uusi tutkintorakenne on aidosti kaksiportainen (tekniikan kandidaatti + diplomi-insinööri). Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea muihin kouluihin, korkeakouluihin tai yliopistoihin kotimaassa tai ulkomailla niiden asettamien hakukelpoisuusvaatimusten puitteissa.

15 15 Liikkuvuus sivuaineen kautta Laajentamalla vapaasti valittavilla opinnoilla kandidaatintutkinnossa sivuaineopintonsa pääaineopintojen laajuisiksi (lukuun ottamatta kandidaatintyötä), tai muuten määriteltyjä ylemmän tutkinnon pääaineiden esitietoja vastaamaan opiskelija voi hankkia hakukelpoisuuden myös sivuaineen alan maisteriohjelmiin Aallossa. Haku tapahtuu avoimen toisen vaiheen opintojen hakuprosessin ja karsinnan kautta. Haun sääntöjä, ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan. Maisterivaiheen opinnot Myös Insinööritieteen korkeakoulun maisterivaiheen ohjelmat ja pääaineet (DI-opinnot) tulevat uudistumaan osana samaa laajempaa tutkinnonuudistuksen prosessia. Suunnitteilla Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhdeksän maisterivaiheen pääainetta. Näistä ja näiden ryhmittelystä ylempiin ohjelmiin ei kuitenkaan vielä ole päätöksiä. Maisterivaiheen opintojen alustava rakennemalli Aallossa sisältää pääaineopintoja op (tai suppeat pääaineopinnot op + sivuaine op joissain kouluissa), op vapaasti valittavia opintoja ja diplomityön 30 op (muutokset mahdollisia). Vaihtelua sisältävät pistemäärät kiinnitetään koulu- ja ohjelmakohtaisesti. Uusitut maisteriohjelmat aloittavat alustavasti syksyllä 2016, johon asti maisterivaiheen opetustarjonta on vanhan mallin mukainen. Vanhan tutkintorakenteen opiskelijat Tutkinnon uudistukseen tulee siirtymäaika, jonka aikana voi suorittaa loppuun nykymuotoisen kandidaatin tutkinnon. Siirtymäajan pituudesta ei ole vielä päätetty. Kurssitarjonta tullaan pääsääntöisesti uudistamaan vuosi kerrallaan. Syksyllä 2013 tarjotaan siis ainakin uusimuotoiset 1. vuoden opinnot, syksyllä 2014 uusimuotoiset 2. vuoden opinnot jne. Vanhat opiskelijat voivat myös halutessaan siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Tästä annetaan tarkemmat ohjeet erikseen. Ohjeita vanhan tutkintorakenteen opiskelijoille - nykyiset opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden ja siirtymäsääntöjen puitteissa) - pääsääntöisesti uusia ja vanhoja kursseja ei toteuteta rinnakkain (yksittäiset poikkeukset mahdollisia), suoraa kurssikorvaavuutta ei automaattisesti löydy, kurssien korvausjärjestelyistä tiedotetaan erikseen myöhemmin - jos opintosi ovat siinä vaiheessa, että se on mahdollista, suorita kandidaatin tutkinto lop puun lukuvuoden aikana, jolloin vältyt kokonaan rakenne- ja/tai kurssimuutos ten sovittamiselta omaan tutkintoon - suorita mahdollisesti rästiin jääneet perusopintojen (P- ja O-moduulit) opinnot lukuvuoden aikana, sillä ne uudistuvat ensimmäisinä syksyllä vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat tekevät pääainevalinnat vanhan järjestelmän mukaan vielä 2012 ja päivitä henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi tarvittaessa Ohjeita syksyllä 2012 aloittaville - syksyllä 2012 aloittavat uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden puitteissa) - poissaoleviksi ilmoittautuvat tai vain vähän opintoja suorittavat, voivat syksyllä 2013 vaihtaa uuteen tutkintorakenteeseen jolloin he välttyvät rakenne- ja/tai kurssimuutosten sovittamiselta omaan tutkintoon, menettelystä annetaan ohjeet myöhemmin erikseen AaltoNaut Samanaikaisesti perusuudistuksen kanssa valmistellaan rinnakkaista AaltoNaut-kandidaattikoulutusohjelma-kokeilua (Aaltonaut - a pilot programme for Bachelor s studies). Tähän kutsuttaisiin johonkin Aallon kouluista opinto-oikeuden saaneita opiskelijoita ohjelman omilla valintakriteereillä. Painopiste olisi poikkitieteellisyydessä ja ongelmalähtöisessä oppimisessa. Opetus olisi pääsääntöisesti englanninkielistä. Kokeilu alkaa alustavasti syksyllä 2013 pie-

16 16 nellä sisäänotolla. AaltoNaut:in rakenne ja sisältö tulevat eroamaan perusohjelmista, tarkempaa kuvausta ei vielä ole saatavissa. Lisätietoja Uudistustyön etenemistä voi seurata verkossa sekä erillistiedotteiden ja info-tilaisuuksien kautta tehtävän tiedotuksen kautta. Koulutusohjelmien suunnittelijat pyrkivät vastaamaan kysymyksiin kulloinkin käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Valmisteluvaiheessa olevan asian luonteesta johtuen kaikki oikeudet muutoksiin ja päivityksiin pidätetään. Kandidaattiohjelmien uudistamisen tilanteesta tiedotetaan mm. Insinööritieteiden korkeakoulun Into-portaalin Opintouutisissa sivulla

17 17 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 40 opintopistettä ( lähtien) ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina, joita maankäyttötieteiden laitoksella ovat geomatiikan (GMA) ja kiinteistötalouden (KTA) koulutusohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja; koulutusohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkintoohjelmaan kuuluva jatkomoduuli n. 60 op (3 x op);

18 18 kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) sekä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 täyttyy. Jatkomoduuli A2 20 op (18-22 op) Perusmoduuli B1 20 op (18-22 op) Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusopinnot P 80 op (75-85 op) Perusmoduuli A1 20 op (18-22 op) Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op (15-25 op) 80 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (toisesta koulutusohjelmasta) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Tutkintosäännön mukaan (TS 5, 12 ja 13 ): Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.

19 19 Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opinto-pisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opiskelijalta vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla jokin yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittamista vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta on Kielikeskuksen sivulla: Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op);

20 20 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkintoohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( 3 x op); diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Erikoismoduulit (20 op) ovat maankäyttötieteiden laitoksella valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuk sia. Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M 9-11 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op (18-22 op) Jatkomoduuli B2 20 op (18-22 op) Erikoismoduuli C 20 op (18-22 op) Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä ylemmän tutkinnon mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erikoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännössä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan pääja sivuainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylemmän koulutusohjelman opinnot on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on Into-sivulla -> Tutkintojen rakenteet ja sisällöt

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2011 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

ENG-opiskelijainfo. Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen Markku Kuuva

ENG-opiskelijainfo. Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen Markku Kuuva ENG-opiskelijainfo Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen Markku Kuuva 10.9.2013 Infon kohderyhmät Vanhan (nykyisen) tutkintorakenteen mukaan opiskelevat (perustapaukset) Vanhan

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

ENG-opiskelijainfo. Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen. Markku Kuuva Marjo Immonen Pertti Jokela Seppo Hänninen

ENG-opiskelijainfo. Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen. Markku Kuuva Marjo Immonen Pertti Jokela Seppo Hänninen ENG-opiskelijainfo Kandidaattiohjelmien uudistamisen vaikutuksia opiskelijoiden arkeen Markku Kuuva Marjo Immonen Pertti Jokela Seppo Hänninen 11.4.2013 Infon kohderyhmät Vanhan (nykyisen) tutkintorakenteen

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op)

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot