OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS 2012-2013"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen Erika Ruohonen Karoliina Parhiala ISSN X Unigrafia Oy, Helsinki 2012

2 2 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Postiosoite: PL 14100, Aalto Käyntiosoite: Otakaari 4 Puh. vaihde kanslia

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Aalto-yliopisto Korkeakoulu ja laitokset Koulutusohjelmien erilliskirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä Perustieteiden laaja oppimäärä Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin Moduulien ja pääaineen valinta Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) Äidinkielen ja viestinnän opinnot Muut kieliopinnot Opintokokonaisuus Kielitodistukset Vapauttavat kielikokeet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät, opintorekisteri ja osoitteenmuutos Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 30

4 4 3.7 Koulutusohjelman vaihto ja maisterivaiheen valinta Koulutusohjelman vaihto eli sisäinen siirtyminen Sisäisten siirtyjien kiintiöt ja koulutusohjelmakohtaiset kynnysehdot Maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakukelpoisuus maisterivaiheen opiskelijavalinnassa Vuoden 2005 tutkintorakenteeseen siirtyneet Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Into opiskelijan portaali Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Insinööritieteiden korkeakoulun OOP -palvelupiste Kanslia Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinto- ja harjoitteluneuvojat Opintojen suunnittelijat Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiset palvelut Tuutorointi Opettaja- ja opiskelijatuutorointi ISOhenkilötoiminta Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu AYY:n opintososiaaliset palvelut Opinto- ja urapsykologi Muita palveluita Koneinsinöörikilta ry OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Oppimisen arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opiskelijapalaute... 51

5 5 6 HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄTIETOUS Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien harjoitteluohjeet Harjoittelun hyväksyminen Harjoitteluraportti Professuurikohtaiset harjoitteluohjeet Yleiset ohjeet Energia- ja LVI-tekniikka Konetekniikka OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Avoin yliopisto-opetus Kansainvälinen vaihto-opiskelu OPINNÄYTETYÖT JA VALMISTUMINEN Kandidaatintyö Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Diplomityö Diplomityötä koskevia ohjeita Diplomityön arvostelu Kypsyysnäyte Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistustenjakotilaisuudet Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta... 75

6 6 9 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID AALTO UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER Aalto-universitetet De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid högskolan för ingenjörsvetenskaper Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av utbildningsprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet Koneenrakennustekniikan laitos Pääaine: K3001 KONEENSUUNNITTELU Pääaine: K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA Pääaine: K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA Pääaine: TU3006 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) Sovelletun mekaniikan laitos Pääaine: K3005 MERITEKNIIKKA Pääaine: K3004 LENTOTEKNIIKKA Pääaine: K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA

7 7 12 ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet Kandidaattiohjelman perusopinnot Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot kandidaattiohjelmassa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot Moduulit sekä niistä koostettavat pää- ja sivuaineet Energia- ja LVI-tekniikan laitos Pääaine: K3007 ENERGIATEKNIIKKA Pääaine: K3008 LVI-TEKNIIKKA ERILLISET SIVUAINEET Sivuaine: K3010 MEKATRONIIKKA Sivuaine: IA3018 LAIVATEKNIIKKA Sivuaine: IA3019 LAIVATEORIA Sivuaine: IA3033 TUOTEKEHITYS Sivuaine: ENG3037 HITSAUSTEKNIIKKA Sivuaine: K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK Sivuaine: IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS Sivuaine: IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA Sivuaine: IA3023 TALOTEKNIIKKA ERILLISET MAISTERIOHJELMAT IA3027 Master s programme in Mechanical Engineering TU3006 Framtidens Industriföretag (FIF) TU3007 International Design Business Management (IDBM) IA3025 Innovative and Sustainable Energy Engineering (ISEE) MP20 Nordic Master in Maritime Engineering (NMME) LIITTEET LIITE 1 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista LIITE 2 Tieteen metodiikka -moduulin kurssitarjonta lv LIITE 3 Pakollisen vieraan kielen opintoihin kelpaavat kurssit lv LIITE 4 Konetekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset LIITE 5 Energia- ja LVI-tekniikan kandidaattiohjelman mallilukujärjestykset LIITE 6 Moduulikaaviot

8 8

9 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä opas on suunnattu vuoden 2011 tutkintosäännön mukaan opiskelun aloittaville. 9 Tämä opinto-opas on tärkeä informaationlähde edessä olevia opintoja varten ensimmäisestä opiskelusyksystä valmistumiseen asti. Se on käsikirja Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opintoihin, tutkintojen rakenteeseen ja opintohallintoon. Opinto-opas täydentää ja tarkentaa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun (ENG) opetusohjelmaa, helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa ohjeisiin ja säädöksiin sekä tasoittaa tietä valmiiksi tekniikan kandidaatiksi (TkK) ja diplomi-insinööriksi (DI). Opintooppaassa kuvataan koulutusohjelmien opintovaatimukset kyseisenä lukuvuonna. Tutkintovaatimukset määräytyvät pääasiassa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Tästä syystä tutkinnon perusopinnot luetaan pääsääntöisesti sen vuoden oppaan mukaan, jolloin opintopolku on alkanut. Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syyslukukauden alussa ja päivittää sitä joka lukukausi. Tässä oppaassa annettuja tietoja täydentävät seuraavat verkkopalvelut: Into-tiedotusportaali, into.aalto.fi, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Into-portaalista löydät mm. mallilukujärjestykset, valmistumisaikataulut ja koulutusohjelman uutiset sekä myös tämän oppaan sähköisessä muodossa. Inton etusivulla on linkki alla mainittuihin WebOodiin ja Noppaan. WebOodi, oodi.aalto.fi, jossa ovat koulutusohjelmien opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan kursseille ja tentteihin. Lisäksi WebOodissa voi suunnitella omia opintojaan OodiHOPS-työkalulla sekä antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali, noppa.aalto.fi, jossa ovat kurssien kotisivut ja tiedotteet. Portaalista löydät kurssikuvaukset ja niiden suorittamisen edellytyksenä mahdollisesti olevat esitietovaatimukset, kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan ja niitä kannattaa lukea rinnakkain Konetekniikan koulutusohjelman kotisivu osoitteessa into.aalto.fi/display/fikon/ ja Energia- ja LVItekniikan koulutusohjelman kotisivu on soitteessa into.aalto.fi/display/fiene/. Tutustu oppaan antiin huolella. Huomaat, että sieltä löytyy vastaus moniin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Aivan oppaan lopussa olevat moduulikaaviot auttavat sinua hahmottamaan, miten oppaassa aiemmin esillä olevat moduulit liittyvät toisiinsa. Mikäli opinto-oppaasta tai Into-sivuilta ei löydy etsimääsi tietoa, älä epäröi kysyä esimerkiksi opintoneuvolasta, missä opintoneuvojat auttavat sinua yksilöllisesti opintoihin ja tutkintoon liittyvissä kysymyksissä. Voit kysyä neuvoa myös kansliasta ja käydä opettajien vastaanotoilla, sillä ne järjestetään opiskelijoita varten. Muiden koulutusohjelmien opinto-oppaita on nähtävänä Into-sivuilla, opintoneuvojien luona sekä kanslioissa. Vastuu opintojen käynnistymisestä ja edistymisestä on opiskelijalla itsellään. Oma opintosuunnitelma auttaa hahmottamaan opiskeltavat kurssit osana tavoitteena olevaa TkK- ja DI-tutkintoa. Opintojen suunnittelun tueksi Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat järjestävät informaatiotilaisuuksia opintojen alkuvaiheessa ja valintojen yhteydessä sekä tarjoavat opettaja- ja opiskelijatuutoritoimintaa ja tarvittaessa myös yksilöllistä opinto-ohjausta. Menestyksellistä opiskelua! Insinööritieteiden korkeakoulun KON- ja ENE -koulutusohjelmien opinto- ja opiskelijapalvelut

10 10

11 1 KOULUTUSOHJELMIEN ESITTELYT 1.1 Yleistä Konetekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu kone-, metalli- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelman opetus suuntautuu energiantuotantoon ja -käyttöön liittyville tekniikan aloille. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien opetuksen järjestämisestä vastaa Insinööritieteiden korkeakoulu. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa oli syksyllä 2011 läsnä olevia perusopiskelijoita n (KON 1057, ENE 327) sekä lisäksi n. 250 läsnä olevaa jatkoopiskelijaa. Professoreita on 26. Vuonna 2011 suoritettiin 152 tekniikan kandidaatin tutkintoa, 92 diplomiinsinöörin tutkintoa ja 9 jatkotutkintoa, joista 6 oli tohtorin tutkintoja Hallinto ja yhteystiedot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien asioista päättää Insinööritieteiden korkeakoulun ohjesäännön ( ) määräämällä tavalla dekaani, Insinööritieteiden akateeminen komitea, Insinööritieteiden koulutusneuvosto ja koulutusohjelman johtaja yhdessä pää- ja sivuaineista vastaavien professoreiden kanssa. Opiskelijoilla on edustus akateemisen komitean sekä koulutusneuvoston kokouksissa. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Juha Paavola, sihteerinä opintosihteeri Salme Pylkkänen ja opintohallinnon asioiden esittelijöinä suunnittelijat Pertti Jokela, Ville Kivimäki sekä opintosihteeri Salme Pylkkänen. Opintohallinnollisissa asioissa opiskelijaa palvelevat Konetekniikan kanslia, opintojen suunnittelijat sekä opintoneuvola. Kanslia on avoinna ma pe kello Yleisissä opintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa palvelee myös opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste ma-pe kello 9 11 ja Voit olla myös suoraan yhteydessä suunnittelijoihin ja opintoasioita käsitteleviin sihteereihin: suunnittelija Pertti Jokela ( ), suunnittelija Ville Kivimäki ( ), opintosihteeri Salme Pylkkänen ( ) ja opintokoordinaattori Erika Ruohonen ( ). 1.3 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopistossa yhdistyi alkuaan kolme korkeakoulua: Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Vuoden 2012 alusta lähtien Aalto-yliopistossa on kuusi korkeakoulua: Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Aaltoyliopiston korkeakoulut ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aaltoyliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen.

12 12 Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: aalto.fi ja aalto.fi/fi/studies. 1.4 Korkeakoulu ja laitokset Aalto-yliopistossa on kuusi korkeakoulua. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat kuuluvat Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka dekaani on professori Petri Varsta ja varadekaani professori Juha Paavola. Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja insinööritieteiden akateeminen komitea. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmat sijoittuvat kolmeen laitokseen: Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos johtaja, professori Risto Lahdelma johtaja, professori Matti Juhala Sovelletun mekaniikan laitos johtaja, professori Jukka Tuhkuri Energiatekniikan laitokseen kuuluvat tutkimusryhmät Energiatalous ja voimalaitostekniikka, Energiatekniikka ja ympäristönsuojelu, LVI-tekniikka, Sovellettu termodynamiikka sekä Polttomoottoritekniikka. Useat niistä sijaitsevat Konetekniikka 4 -rakennuksessa. Polttomoottoritekniikka sijaitsee Konetekniikka 3:ssa. Energiatalous ja voimalaitostekniikan, LVI-tekniikan ja Sovelletun termodynamiikan tiloja on myös Konetekniikka 1:ssä. Koneenrakennustekniikan laitokseen kuuluva Koneensuunnittelu sijaitsee Konetekniikka 1:ssä ja 3:ssa; Tuotantotekniikka ja Koneenrakennuksen materiaalitekniikka sijaitsevat Konetekniikka 2:ssa ja Auto- ja työkonetekniikka sekä Valutuotetekniikka Konetekniikka 3:ssa. Sovelletun mekaniikan laitokseen sisältyvät Aerodynamiikka ja Virtausmekaniikka, jotka sijaitsevat Konetekniikka 4:ssä sekä Kevytrakennetekniikka ja Lujuusoppi, jotka sijaitsevat Konetekniikka 3:ssa. Meritekniikka sijaitsee Laivatekniikan talossa.

13 1.5 Koulutusohjelmien erilliskirjastot 13 Konetekniikka 1:ssä (Otakaari 4) sijaitsee kirjasto, josta löytyy opinnäytetöitä lainattavaksi. Kysy diplomitöistä opintosihteeri Salme Pylkkäseltä (huone K104a). Ammattikirjallisuus on koottu eri laitoksissa sijaitseviin alla lueteltuihin erilliskirjastoihin. Näistä saa tietoja myös assistenteilta. Tarkemmat tiedot kaikista erilliskirjastoista sekä niiden yhteyshenkilöistä ja aukioloajoista löytyvät osoitteesta: otalib.aalto.fi/fi/yhteystiedot/muut_kirjastot/. Konetekniikka 1:n kirjastot Energiatalous ja voimalaitostekniikka: huone K316, Otakaari 4 LVI-tekniikka: huone K303, Otakaari 4 Konetekniikka 2:n kirjasto Koneenrakennuksen materiaalitekniikka, Tuotantotekniikka Huone 216, Puumiehenkuja 3, puh Konetekniikka 3:n kirjasto Auto- ja työkonetekniikka, Koneensuunnitteluoppi, Lentotekniikka, Lujuusoppi, Polttomoottoritekniikka, Valutuotetekniikka Huone 130b, Puumiehenkuja 5 A, puh ja Konetekniikka 4:n kirjastot Sovellettu termodynamiikka: huone 404, Sähkömiehentie 4 J Energiatekniikka ja ympäristönsuojelu: huone 358, Sähkömiehentie 4 A Laivatekniikan talon kirjastot Meritekniikan kirjasto: Tietotie 1 A, huone 108c, 121 Laivatekniikan kirjasto: Tietotie 1 C, huone L 138 Design Factory Tuotekehitys: tutkijasiipi, Betonimiehenkuja 5 CAD/CAM/CAE & konepajakirjallisuus: Machine shop, Betonimiehenkuja 5 Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjaston henkilökunnalta saa neuvoja kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun liittyvissä asioissa. Lisätietoja löytyy kirjaston verkkosivuilta otalib.aalto.fi/fi/ sekä opinto-oppaan luvusta 3.10.

14 14

15 15 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Insinööritieteiden korkeakoulussa noudatetaan kaksiportaista tutkintorakennetta. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon, diplomi-insinöörin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun voimaan tulleessa tutkintosäännössä (6, into.aalto.fi Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Insinööritieteiden korkeakoulu Opetuksen ja opiskelun säännöstä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin. Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

16 Alemman perustutkinnon rakenne Jatko-moduuli A2 20 op Perus-moduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P op Ohjelman yhteiset opinnot O op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op perusopintojen moduulista P (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa P-moduulin laajuus on tasan 80 op. ohjelman yhteisten opintojen moduulista O (15-25 op), Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa O-moduulin laajuus on tasan 20 op. P- ja O-moduulien tulee muodostaa yhteensä 100 opintopisteen kokonaisuus. kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (esimerkiksi op, tässä A1, A2 ja B1). Moduulien laajuus voi vaihdella op. kandidaattiseminaarista, siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä K ja kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitettavasta kypsyysnäytteestä (yhteensä 10 op). vapaasti valittavista opinnoista V (suositus 10 op) siten, että tutkinnon laajuus on 180 op aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

17 17 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa opiskellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.1. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Tutkintosääntö 5 ): suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisenä viranomaisena, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä olevan momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe (tarkemmin luvussa 2.5.1). Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe (tarkemmin luvussa 2.5.3). Lisää tietoa kieliopintojen suorittamisesta löydät osoitteesta: kielikeskus.aalto.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat_kieli-ja_viestintaopinnot/ Kypsyysnäyte - millä kielellä kypsyysnäyte kirjoitetaan Kypsyysnäyte on sekä alempaan että ylempään perustutkintoon kuuluva suoritus, jolla mitataan perehtyneisyyttä kandidaatintyön tai diplomityön alaan ja erinomaista koulusivistyskielen hallintaa. Kypsyysnäytteen tulisi osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan tietyn tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa työn ohjaaja tai valvova opettaja ja kieliasun kielenopettaja. Vain suomen- ja ruotsinkielisten kypsyysnäytteiden kieliasu tarkastetaan kielikeskuksessa. Koulusivistyskieli tarkoittaa kieltä, joka on suoritettu äidinkielenä lukiossa tai peruskoulussa. Koulusivistyskieli määrittyy ensisijaisesti lukion perusteella. Koulusivistyskieli määrittyy myös suomi tai ruotsi toisena kielenä ylioppilaskokeen perusteella, jos koe on suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on osoitettava kielitaitonsa kypsyysnäytteellä. Kun kypsyysnäytteen kieliasu on hyväksytty, tutkintotodistukseen tulee merkintä erinomaisesta kielitaidosta. Hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte osoittaa, että opiskelijalla on valtion henkilöstöltä lain mukaan vaadittava koulusivistyskielen taito.

18 18 Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa tässäkin tapauksessa. Jos kieliasu hyväksytään, opiskelija on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa (vrt. korkeakoulussa suoritetut toisen kotimaisen kielen opinnot tai koe arvosanalla hyvä). Koulusivistyskieli suomi Niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden koulusivistyskieli on suomi, kypsyysnäyte on esseemuotoinen, pohdiskeleva teksti, joka kirjoitetaan erillisenä kokeena valvotussa tilanteessa valvovan opettajan tai opinnäytteen ohjaajan antamasta aiheesta kandidaattiseminaarin loppuvaiheessa tai diplomityön ollessa (lähes) valmis. Koulusivistyskieli ruotsi Niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden koulusivistyskieli on ruotsi, koulusivistyskielen hallinnan osoittaminen muuttui alkaen. Opiskelijan kandidaattityön kielen mukaisesti opiskelijat osoittavat koulusivistyskielen erinomaisen hallinnan joko alla 1. tai 2. kohdassa kuvatulla tavalla. 1. Opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet kandidaattityönsä ruotsiksi osoittavat erinomaisen koulusivistyskielen hallinnan osalla kandidaattityötään. Ote kattaa yhteensä kolme sivua tekstiä kandidaattityöstä seuraavasti: johdanto kokonaisuudessaan yhtenäinen teksti viimeisestä/viimeisistä luvuista. Lisäksi mukaan liitetään etusivu ja sisällysluettelo. 2. Opiskelijat, jotka eivät kirjoita kandidaattityötään ruotsiksi, osoittavat erinomaisen koulusivistyskielen hallinnan kandidaatintyöstään kirjoittamassaan erillisessä ruotsinkielisessä kolmesivuisessa yhteenvedossa. Lisäksi mukaan liitetään etusivu ja sisällysluettelo. Ote tai yhteenveto kandidaatintyöstä toimitetaan tarkastettavaksi kielikeskukseen kandidaattiseminaarin loppuvaiheessa. Kielikeskus päivittää tiedot uudistuneesta kypsyysnäytteestä kielikeskuksen seuraavalle ruotsinkieliselle sivulle: kielikeskus.aalto.fi/sv/undervisning/sprak_och_kommunikationsstudier_i_grundexamen/mognadsprovet/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta ja muusta työelämätietoudesta on lisää luvussa 6.

19 2.2 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun voimaan tulleessa tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito (riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä); sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä (op). Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: Muuta tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Moduulien laajuus voi vaihdella op. Muutoin moduulit voivat olla opiskelijan Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opetustarjonnasta vapaasti valittavia perus-, jatko-, syventäviä tai erikoismoduuleita, esitietovaatimukset huomioon ottaen. diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavista opinnoista (suositus 20 op) aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

20 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tie-teen metodiikka M 10 op 20 Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatko-moduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: pääsääntöisesti alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine pääsääntöisesti perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla korkeakoulun suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Erikoismoduulin tarkoitus on tukea pää- tai sivuainetta. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli, 10 op) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille koulutusohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja/tai insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmien tieteen metodiikan opintojen koulutusohjelmakohtaiseen osuuteen tulee valita joko kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A (5 op) tai kurssi Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op). Tämän lisäksi opiskelija valitsee vähintään 5 opintopisteen laajuiset opinnot Tieteen metodiikka - moduuliin soveltuvista kursseista (Liite 2). Mahdollisista muista opinnoista sovitaan pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä.

21 21 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä on lisää luvussa 8.2. Kielitaidon osoittaminen, kypsyysnäyte ja kypsyysnäytteen kieli (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto, luku 2.1.2). Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassa kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteestä ja sen kielestä on kerrottu tarkemmin alempaa perustutkintoa käsittelevässä luvussa Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta ja muusta työelämätietoudesta on lisää luvussa Jatkotutkinto Aalto-yliopistossa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto. Aalto-yliopistossa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

22 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 40 opintopistettä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös tieteen käytännöt ja periaatteet. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Korkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon suorittamisen yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Korkeakoulu hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle vastuuprofessorin, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Tieteellisestä jatkokoulutuksesta on lisätietoja luvussa Pää- ja sivuainevalinta sekä laaja oppimäärä Perustieteiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen koulutusohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Insinööritieteiden korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perustieteiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin koulutusohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu. Opiskelijan valitessa laajan matematiikan opinnot Konetekniikan sekä Energia- ja LVI-tekniikan P-moduulin matematiikat (K1+K2+K3b=25 op) korvataan laajoilla matematiikoilla (L1+L2+TnA=25 op) eikä P-moduuliin tarvitse tehdä muita muutoksia. B1-moduuliin voidaan sitten sijoittaa laajan oppimäärän muita kursseja eli esimerkiksi L3+L4=20 op. Perustieteiden laajan oppimäärän DI-tutkinnon sivuaineeksi täydentävän jatkomoduulin (B2) suorittaminen on myös mahdollista, sisältö on sovittava perustieteiden laajan oppimäärän vastaavan professorin kanssa. Koulutusohjelmakohtaisesta osuudesta ja oman opintosuunnitelman laatimisesta laajan matematiikan suorittamisen yhteydessä saa lisätietoa opintoneuvolasta. Mikäli opiskelija haluaa lopettaa laajan oppimäärän suorittamisen, tulee hänen ilmoittaa asiasta koulutusohjelman kansliaan ja jälki-ilmoittautua sopivalle K- matematiikan kurssille.

23 2.4.2 Koulutusohjelman vaikutus moduulivalintoihin 23 Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta ja se rakentuu valitun perusmoduulin A1 jatkoksi tarjottavien yhteensopivien jatko-, syventävien- ja erikoismoduulien avulla. Energiatekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat perusmoduulina A1 Energia- ja LVI-tekniikkaa. Konetekniikan vuosiotossa hyväksytyt lukevat puolestaan perusmoduulina A1 joko Koneenrakennustekniikkaa tai Sovellettua mekaniikkaa Moduulien ja pääaineen valinta Pääainemoduulit valitaan omasta koulutusohjelmasta ja sen alalta tehdään pääsääntöisesti diplomityö. Moduuli- ja pääainevalinnat ja niiden vahvistaminen tehdään henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen ja vahvistamisen yhteydessä. DI-tutkinnon sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia Aalto-yliopiston tekniikan alalla hyväksyttävistä pääaineista. Korkeakoulut voivat suunnitella sivuaineiksi myös muita kahden moduulin kokonaisuuksia (ks. luku 13). Sallittuja sivuaineita ovat oletusarvoisesti kaikki Aalto-yliopiston tekniikan alalla tuotettavista moduuleista koostuvat sivuaineet. Eli oli pääaineesi mikä tahansa, voit yhdistää siihen minkä tahansa tekniikan alan sivuaineen (ellei kyseisen pää- tai sivuaineen kuvauksen kohdalla toisin mainita). Sivuaineena voi olla myös korkeakoulun vahvistama toisessa korkeakoulussa suoritettava kokonaisuus, jonka sisältö on erikseen vahvistettava opintosuunnitelmaan, eli HOPSiin. Pääaine moduuleineen valitaan omasta koulutusohjelmasta (Ene/Kon). Sivuaineen voi halutessaan valita myös toisesta koulutusohjelmasta (ks. luku 13). Valinnat tehdään virallisella HOPS-lomakkeella, josta löydät lisätietoja luvusta 4.4. Keväisin järjestettävällä informaatioluennolla sekä muulla valintaa tukevalla opinto-ohjauksella pyritään auttamaan opiskelijaa oman pää- ja sivuaineen löytämisessä. Kevään pää- ja sivuainevalinta Opiskelijat valitsevat ja vahvistavat kandidaattivaiheen pää- ja sivuaineen moduuleineen pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä. Tällöin syksyllä 2011 opintonsa aloittaneet opiskelijat tekevät pää- ja sivuainevalintansa keväällä 2013 ja syksyllä 2012 aloittavat opiskelijat tekevät valintansa keväällä Opetusresurssit ja diplomi-insinöörien kysyntä työelämässä asettavat rajoituksia tiettyihin pää- ja sivuaineeseen valittavien opiskelijoiden määriin. Lisätietoa kiintiöistä, mahdollisesta karsinnasta ja karsinnan toteutustavasta annetaan ennen kevään valintaprosessia järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Mahdollisessa karsintatilanteessa koulutusohjelman johtaja asettaa opiskelijat järjestykseen opiskelijoiden opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan ne suoritetut kurssit, jotka liittyvät tekniikan alan opetusohjelmaan. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisissa moduulivalinnoissa sovelletaan seuraavaa kaavaa: jossa X = opintopisteiden määrä, A = painotettu arvosanojen keskiarvo ja LOL = läsnäololukukausien määrä. Moduulikarsintakaavaa käytettäessä perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijat saavat kertoimen 1.25 laajan oppimäärän kursseista saamaansa opintopistemäärään. Kerroin koskee vain niitä opiskelijoita, jotka on hyväksytty perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijoiksi ja opiskelevat sitä edelleen valintojen ajankohtana. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet perustieteiden laajassa oppimäärässä, mutta jättäneet sen kesken, eivät saa kerrointa. Opiskelijan katsotaan luopuneen laajan oppimäärän opiskelusta, jos hän on suorittanut muita kuin laajan oppimäärän matematiikan peruskursseja. Opiskelijat, jotka omatoimisesti käyvät muita kuin K-peruskursseja, eivät saa kerrointa.

24 24 Yhden kerran karsittu voi osallistua uudelleen samaan pääainevalintaan vain kerran. Karsittujen uuden valinnan yhteydessä huomioidaan opintosuoritusten määrä edellisen valinnan jälkeen. Mahdolliset valitukset valinnoista osoitetaan koulutusohjelman johtajalle. Erikoistapaukset Erikoistapaukset (poissaolevat, koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtajat, ym.) suorittavat valinnat oman opiskeluvaiheensa mukaisesti sen jälkeen, kun he ovat virallisesti siirtyneet Konetekniikan tai Energia- ja LVItekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiksi. Koulutusohjelmaa tai korkeakoulua vaihtaneiden opiskelijoiden suositellaan valitsevan ainakin perusmoduulin koulutusohjelmaan hyväksymistä seuraavan lukukauden alkuvaiheessa. 2.5 Kieliopinnot Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen koe (2 op) on pakollinen kaikille DI-tutkintoa suorittaville. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Vuoden 2005 tutkintorakenteen mukaisesti opintonsa aloittavat opiskelijat saavat merkinnän sekä kirjallisesta että suullisesta osiosta toisen kotimaisen kielen opintoja suorittaessaan. Merkinnät kirjataan opintosuoritusrekisteriin (Oodiin) seuraavasti: Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) kirjallinen osio 1 op Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (r/s) suullinen osio 1 op Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa vaadittu kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä (suomi/ruotsi) tutkinnon toisena kotimaisena kielenä seuraavasti: 1) Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ). Kokeen voi suorittaa joko lauantaitenttinä tai kokeeseen valmistavan kurssin jälkeen (koskee vain kyseiselle kurssille osallistuneita). 2) Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 3) Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe 4) Suorittamalla integroidun ruotsinkielisen kurssin Aalto-yliopiston tekniikan alalla (kielikeskus.aalto.fi/fi/opetus/). Kaikista eri tavoin suoritetuista toisen kotimaisen kielen kokeista annetaan samanlainen suoritusmerkintä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan korkeakoulun pakollinen toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi/suomi) vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen koetta. Ammattikorkeakoulussa suoritetut kielikokeet hyväksytään suoraan kielilainsäädännön perusteella.

25 2.5.2 Äidinkielen ja viestinnän opinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee osoittaa hyvää äidinkielen ja viestinnän taitoa. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä Tieteellinen kirjoittaminen 2. Tieteellisen tekstin piirteitä 3. Tekstin viimeistely 4. Akateemiset viestintätaidot 1 5. Akateemiset viestintätaidot 2 6. Havainnollistaminen 7. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte & Palautteenanto ja opponointi Muut kieliopinnot Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelmissa tutkinnon perusosan opintoihin kuuluu kaikille pakollisena kolmen opintopisteen edestä vieraan kielen opintoja, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Pakolliset kieliopinnot koostuvat suullisen ja kirjallisen kielen opinnoista, jotka suoritetaan yhdessä kielessä. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Toista kotimaista kieltä ei lueta vieraaksi kieleksi. Pakollisiksi vieraan kielen kursseiksi eivät kelpaa kielten helpot alkeis- ja peruskurssit. Tämän oppaan lopussa liitteessä 3 on luettelo hyväksyttävistä kursseista. Alempaan perustutkintoon sisältyy 10 opintopistettä ja ylempään 20 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joihin on mahdollista sisällyttää kieliopintoja. Suositeltavaa on jatkaa joko lukiossa opiskeltujen kielten kursseilla vaativammalla tasolla tai aloittaa uuden kielen opiskelu. Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa annetaan opetusta englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielissä. Ulkomaalaisille opiskelijoille järjestetään suomen kielen kursseja. Lisäksi kielikeskuksessa opetetaan puheviestintää ja tieteellistä kirjoittamista englannin, ruotsin ja suomen kielissä. Kielikeskuksen kirjastossa on myös mahdollisuus itseopiskeluun. Lisätietoja on kieltenopetuksen ilmoitustaululla sekä sähköisesti kielikeskuksen verkkosivuilla (kielikeskus.aalto.fi/fi/) Opintokokonaisuus Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vieraan kielen ja puheviestinnän opintokokonaisuus, josta annetaan erillinen todistus. Kielen opintokokonaisuuteen sisältyy vähintään 20 opintopistettä kielikeskuksen määrittelemiä kyseisen kielen kursseja. Kursseihin ei voi sisällyttää alkeiskursseja. Kielen opintokokonaisuuden kurssien painotetun keskiarvon on oltava vähintään 3. Lisäksi tarvitaan kolmen kuukauden harjoittelu tai opiskelu kohdekielisessä maassa. Siitä laaditaan noin nelisivuinen raportti, joka esitetään kielen koordinaattorille. Kun opiskelija haluaa todistuksen opintokokonaisuudesta, on koordinaattorille raportin lukemiseen varattava aikaa vähintään 14 päivää, japanin kielessä 30 päivää. Puheviestinnän opintokokonaisuus on yhteensä 15 opintopistettä. Kokonaisuuteen kuuluu kielikeskuksen määrittelemiä puheviestinnän kursseja. Lisäksi opiskelija tekee yksilöllisen viestintätyön, jonka hän raportoi ja esittää suullisesti viestinnän vastuulehtorille Kielitodistukset Vaihto-opiskelijaksi ulkomaille hakeva opiskelija voi suorittaa kielitestin ja saada tarvittavan kielitodistuksen kielikeskuksesta. Kielitestistä sovitaan kyseisen kielen opettajan kanssa.

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 24.10.2016 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Ti 23.8. klo 9-11, Linna ls. Väinö

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot