GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN
|
|
- Jyrki Akseli Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2010
2 2
3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN ESITTELY Yleistä Opintohallinto Laitoksen opetushenkilökunta Aalto-yliopisto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto Jatkotutkinto Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat ja tutkinto-ohjelman vaihto Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Joustava opinto-oikeus Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Opiskelu ulkomailla KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö 73
4 4 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esititetovaatimukset Päätominen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatko-opintojen rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Aalto-universitetet Examensstruktur och målsättning Studier vid Tekniska högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning KURSSIT LUKUVUONNA Laitoksen yhteiset Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria Kartografia ja geoinformatiikka KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Muutoksia lukuvuonna Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 142 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle 156 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Mallilukujärjestys 164 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 168 Liite 5. Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista 169
5 5 1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY 1.1 Yleistä Nykyinen maanmittauksen yliopistotasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusitun Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoksi Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin alkaen geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmiksi. Vuoden 2008 alussa Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin tiedekuntajärjestelmään ja maanmittausosastosta tuli maanmittaustieteiden laitos ja osa insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Laitoksen sisällä säilyivät edelleen geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Teknillinen korkeakoulu, joka kuuluu nykyään Aalto-yliopistoon. Tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva Aaltoyliopisto aloitti toimintansa ja se yhdisti Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun. Uusia opiskelijoita lukuvuonna valittiin geomatiikan alempaan tutkinto-ohjelmaan 30 ja kiinteistötalouden alempaan tutkinto-ohjelmaan 47. Lisäksi geomatiikan ylempään tutkintoohjelmaan valittiin toisen vaiheen valinnassa 6 ja kiinteistötalouden ylempään tutkinto-ohjelmaan 13 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa tutkinto-ohjelmissa on myös englanninkieliset maisteriohjelmat. Geoinformatiikan maisteriohjelmaan lukuvuonna valittiin 10 opiskelijaa ja Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan 23 opiskelijaa, joista 10 laitoksen sisältä kiinteistöjohtamisen pääaineesta. Lisäksi kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma on mukana Aalto-yliopiston yhteisessä Creative Sustainability -maisteriohjelmassa ja keväällä 2010 siihen valittiin kiinteistötalouden tutkintoohjelman kiintiössä 7 opiskelijaa. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita maanmittaustieteiden laitoksen tutkinto-ohjelmissa oli yhteensä noin 600. Insinööritieteiden ja arkkitehttuurin tiedekunnassa oli perusopiskelijoita 4344 ja jatko-opiskelijoita 668. Geomatiikan opetus jakautuu neljään osa-alueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123), geodesiaan (Maa-6) sekä fotogrammtriaan ja kaukokartoitukseen (Maa-57). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittä-
6 6 misessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä wwwkarttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistötalouden opetusyksikkö vastaa Teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja - tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja. Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden tehtävänä on vastata Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta ja antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Maanmittaustieteiden laitoksella on kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Real Estate Investment and Finance yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa sekä geoinformatiikan maisteriohjelma Master s Programme in Geoinformatics. Lisäksi laitos on mukana Aalto-yliopiston englanninkielisessä Creative Sustainable maisteriohjelmassa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, opettavat tutkijat, yliopisto-opettajat, assistentit ja lehtorit sekä tutkijat. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. Lisäksi laitoksella laboratorioinsinöörejä sekä teknistä ja toimistohenkilökuntaa.
7 7 1.2 Opintohallinto Maanmittaustieteiden laitos kuuluu insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. Tiedekunnan muut laitokset ovat arkkitehtuurin laitos, energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Lisäksi tiedekuntaan kuuluvat TKK:n Lahden keskus sekä yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Maanmittaustieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja (professori Kauko Viitanen) ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja (professori Kirsi Virrantaus) sekä laitoksen johtoryhmä. Laitoksella kokoontuu laitoksen henkilökunnan laitoskokous vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Opintoasioita käsitellään maanmittauksen koulutusneuvostossa, tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvostossa, tiedekuntaneuvostossa sekä tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmässä. Opintoasioita käsitellään myös esimerkiksi tiedekunnan koulutuksen johtoryhmässä. Maanmittauksen koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen. Maanmittauksen koulutusneuvoston jäsenet ovat: Kauko Viitanen professori, laitoksen johtaja, puheenjohtaja Henrik Haggrén professori Martin Vermeer professori Arvo Vitikainen professori Erja Werdi ma professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Maanmittauksen koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; 3. hyväksyä diplomi-insinöörin tutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston jäsenet: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Timo Ernvall professori Carl-Juhan Fogelholm professori Matti Pietola professori Arvo Vitikainen professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Markku Kuuva lehtori Juha Hartikainen yliopisto-opettaja Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Vile Kivimäki Leila Kuusela N.N. suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä sihteeri
8 8 Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat; 3. hyväksyä kandidaatintutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja on dekaani, professori Petri Varsta. Tiedekuntaneuvoston jäsenet ovat: Petri Varsta professori, dekaani, puheenjohtaja Matti Juhala laitoksen johtaja, professori Tapio Luttinen laitoksen johtaja, professori Antti-Matti Rantala laitoksen johtaja, professori Juha Paavola varadekaani, laitoksenjohtaja, professori Olli Saarela laitoksen johtaja, professori Kai Siren laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen laitoksen johtaja, professori Kari Hujanen laboratoriotyöteknikko Panu Lehtovuori YTK:n johtaja Leena Mäkelä Lahden keskuksen johtaja Jussi Oijala toimitusjohtaja Panu Sainio laboratorioinsinööri Harri Turpeinen tutkimusjohtaja Seija Kilma toimistosihteeri Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Suvi Hormio Soile Koukkari Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Ville Kivimäki Leila Kuusela Jukka Luotonen Saara Sokolnicki Ritva Viero Erika Ruohonen hallintopäällikkö, esittelijä hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; 2. asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; 3. tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; 4. päättää jatko-opiskelijoiden tutkimusalan ja vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa; 5. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaattitutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; 6. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; 7. vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat; 8. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; 9. nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; 10. päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista;
9 9 11. tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä 12. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvosto on siitänyt osan jatko-opintoasioista dekannin päätettäväksi. Tiedekunnan koulutuksen johtorymän jäsenet ovat: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Juha Kaila professori Kimmo Lapintie professori Jerzy Matusiak professori Jari Puttonen professori Kauko Viitanen professori Hanna Mattila koulutuspäällikkö (YTK) Helena Mälkki koulutuspäällikkö (Lahden keskus) N.N. tiedottaja Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Seppo Hänninen suunnittelija Päivi Kauppinen suunnittelija Ville Kivimäki suunnittelija Leila Kuusela suunnittelija, sihteeri Jukka Luotonen suunnittelija Auli Puhakka-Autio suunnittelija (kansainväliset asiat) Saara Socolnicki suunnittelija (kansainväliset asiat) Ritva Viero suunnittelija (jatko-opintoasiat) Tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja on professori Kimmo Lapintie. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän jäsenet: Kimmo Lapintie professori, puheenjohtaja Juha Kaila professori Petri Kuosmanen professori Martti Larmi professori Pentti Mäkeläinen professori Raine Mäntysalo professori Jukka Tuhkuri professori Olli Varis professori Kauko Viitanen professori N.N. (post doc edustaja) N.N. jatko-opiskelija Ritva Viero suunnittelija, sihteeri Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtävät ja vastuut ovat: 1. Jatkokoulutusasioiden koordinointi, järjestäminen ja kehittäminen tiedekun nassa 2. Jatkokoulutuksen ohjeistaminen 3. Valmistella esitykset jatko-opiskelijoiden valinnasta tiedekuntaneuvostolle 4. Jatko-opiskelijoiden hakemusten käsittely 5. Valmistella esitys tiedekunnan tutkimusaloista tiedekuntaneuvostolle 6. Tiedekunnan tutkijakoulun hoito 7. Tiedekunnassa toimivien kansallisten tutkijakoulujen toiminnan seuranta 8. Jatko-opintojen etenemisen seuraaminen 9. Jatkokoulutuksen tulosten arviointi 10. Jatko-opintojen hallinnollisten prosessien kehittäminen 11. Y-moduulin kurssien järjestäminen (tieteen käytännöt ja periaatteet)
10 Laitoksen opetushenkilökuntaa Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on alanumero. Puhelinkeskuksen numero on puhelin työhuone Laitoksen johtaja Viitanen Kauko, professori M105 Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori M223 Rönnholm Petri, opettava tutkija M312 Inkilä Keijo, yliopisto-opettaja M224 Koistinen Katri, assistentti M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori M202 Vermeer Martin, professori M309 Ahonen-Rainio Paula, lehtori M324 Salo Panu, assistentti M215 Jaakko Rantala, assistentti M116 Laitikas Ritva, sihteeri M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori M105 Junnila Seppo, professori M325 Vitikainen Arvo, professori M103 Lindholm Anna-Liisa, opettava tutkija M325 Laitala, Ari, yliopisto-opettaja M145a Kovanen Olli, assistentti M145a Huuhtanen Marjatta, sihteeri M110 Talousoikeus Ekroos Ari, professori (vv.), sij ma professori Erja Werdi Werdi Erja, ma professori M130 Kanerva Jaakko, ma lehtori M131 Laitala Pasi, assitentti M132 Tuomi Suvi, sihteeri M117 Muuta henkilökuntaa Kauppinen Päivi, suunnittelija M111 Lehtimäki Airi, osastosihteeri M303 Heino Susanna, opintoneuvoja (m-opinto@tkk.fi) M115 Sokolnicki Saara, kansainvälisten asioiden suunnittelija M114 Viero Ritva, jatko-opintoasioiden suunnittelija , Otakaari 7B, 4.krs, huone 466
11 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aaltoyliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory mediaalaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa:
12 12 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina, joita maanmittaustieteiden laitoksella ovat geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).
13 13 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P (75-85 op) Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O (15-25 op) 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1 tai A1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä.
14 14 Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on www-sivulla: ja vieraan kielen suorittamisesta www-sivulla: Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin.
15 15 Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökoh taisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön yleensä professori hyväksyy. Maanmittaustieteiden laitoksella C-moduulit ovat valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuksia. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erkoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on www-sivulla Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteenfilosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteiseen osaan kuuluvat kurssit on koottu tutkinto-ohjelmien tarjoamista kursseista. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Kurssiluettelo on nähtävissä www-sivuilla (myös oppaan lopussa liite 5)
16 16 Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Ohjelma voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä laitos voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä kerrotaan lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset-kohdassa, ks. alempi perustutkinto Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä ttarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta sitä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa.
17 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävä aihe-alue S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan mduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista maanmittaustieteiden tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 5-15 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat
18 18 tieteen käytännöt ja periaatteet -moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja (ns. L-merkittyjä kursseja), jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät opetusohjelmasta: Maanmittaustieteiden laitoksen tutkimusalat ovat: Geoinformatiikka (M103Z), vastuuprofessorit Henrik Haggrén, Martin Vermeer ja Kirsi Virrantaus Kiinteistötalous (IA016Z), vastuuprofessorit Seppo Junnila, Kauko Viitanen, Arvo Vitikainen, Erja Werdi (ma professori) Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirja. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Väitöskirjalautakunta on antanut väitöskirjojen tekijöille tarkemmat ohjeet, jotka ovat www-sivulla: Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta
19 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuudet opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuudet. Lisäksi jokaiseen moduuliin on merkitty moduulista vastaava professori. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineita ovat joko Geodesia ja fotogrammetria tai Geoinformatiikka. Pääaineen opinnot muodostuvat M117-1 Geomatiikan perusmoduulista A1, ja joko M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduulista A2 tai M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduulista A2. Sivuaine tekniikan kandidaatin tutkintoon voi muodostua toisesta perusmoduulista (A1 tai B1) tai jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineita ovat geoinformatiikka, geodesia ja fotogrammetria. Pääaineen opinnot muodostuvat kandidaatin tutkinnossa suoritettujen perusmoduulin A1 ja sen jatkomoduulin A2 yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (pääaine Fotogrammetria ja kaukokartoitus), M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (pääaine Geodesia) tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (pääaine Geoinformatiikka). Sivuainemoduuli täytyy ylemmässä tutkinnossa olla vähintään jatkomoduulitasoinen. Pääja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Geomatiikan alemman tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geoinformatiikka (M3002) Geomatiikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Geoinformation Technology (IA3002), englanninkielisen maisteriohjelman pääaine Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.
20 20 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuainemoduuli 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op
21 21 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op
22 22 Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T /8 Ohjelmoinnin perusteet (Java/Python)** 5 T Tietotekniikan työkurssi* 3 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L* 6 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa Ympäristöoikeuden perusteet (2-3op) 2 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie Puheviestintä 2 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T Tietotekniikan työkurssi (3 op) tai T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). ** Ohjelmointikieli kurssissa T on Java ja kurssissa T Python. Kurssi T ei kelpaa esitiedoksi T Ohjelmoinnin jatkokurssille L (Java). Geoinformatiikan pääaineessa vaaditaan Ohjelmoinnin jatkokurssin tietoja. Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M902-O Ohjelman yhteiset opinnot (GMA) (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa Kiinteistöoikeuden perusteet 3 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer.
23 23 M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Moderni geodesia 3 Maa Satelliittipaikanmääritys 4 Maa Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Theories and Techniques of Geoinformatics 7 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Tasoituslasku 3 Maa Käytännön geodesia 3 Maa Geodesian maastoharjoitukset 4 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Moduulista vastaavat professorit Martin Vermeer ja Henrik Haggrén. M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Spatial Data Algorithms 6 Maa GIS Software Development (3-5 op) 4 T Tiedonhallintajärjestelmät 5 T Introduction to Software Engineering 5 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviin opintoihin geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (jos ei ole jo P-moduulissa) 6 M902-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta ja sen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte. Sivuainemoduuli (20 op) Sivuaine muodostuu vähintään perusmoduulitasoisesta moduulista, joka suoritetaan joko omasta tutkinto-ohjelmasta (toinen A2) tai muista tutkinto-ohjelmista. Muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamia sivuaineita on koottu laitoksen www-sivuille ja lisää sivuainemoduuleita löytyy tutkinto-ohjelmien omilta sivuilta. Yleensä sivuainetta jatketaan vähintään jatkomoduulitasoisella moduulilla ylemmässä tutkinnossa.
24 24 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Käytännön fotogrammetria 6 Maa Käytännön kaukokartoitus 6 Maa Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria I 4 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Matemaattinen geodesia 3 Maa Physical Geodesy 3 Maa GIS and Geodetic Measurements 2 Maa Statistical Methods in Geodesy 3 Maa Reference Systems 3 Maa Map Projections 3 Maa GNSS-technologies 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa GIS Analysis and Modelling 5 Maa Principles of Geostatistics 3 Maa Visual Analysis in GIS 4 Maa GIS Application Development 8 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M125-C Fotogrammetrian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Analyyttinen fotogrammetria II 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria II 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria III 2 Maa Lähifotogrammetria (huom. nimi korjattu ) 3 Maa Laserkeilaus 2 T Tietokonenäkö 5 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M126-C Kaukokartoituksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Kaukokartoitusaineiston luokittelu ja mallintaminen (huom. koodi korjattu) 4 Maa Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa Kaukokartoituksen projektityö 9 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén.
25 25 M153-C Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Geodeettinen metrologia 3 Maa Seminar on Geodesy, Navigation and Positioning 6 Maa Engineering Geodesy 3 Maa Avaruusgeodesia 3 Maa Navigation Methods 3 Mat Matemaattinen malliajattelu 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M129-C Geoinformatiikan erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Fuzzy Modelling of Geographic Information 4 Maa Advanced Computational Methods in GIS 4 Maa Uncertainty in Geographic Information 4 Maa Spatial Data Mining 4 Maa Seminar on Geoinformatics 4 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M130-C Kartografian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Visualisation of Geographic Information 5 Maa Hydrography 2 Maa Topographic Maps 6 Maa Web Map Project 3 Maa Seminar on Cartography 4 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M902-W Vapaasti valittavat opinnot (20 op) Vapaasti valittaviin opintoihin fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T Tietokonegrafiikan perusteet (fotogrammetrian opisk.) 3 T Signaalien tilastollinen mallinnus (kaukokartoit. opisk.) 5 M902-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Maanmittaustieteiden metodologia* 5 * Suositeltava kurssi. Tähän moduuliin voi ottaa kursseja matematiikan laitoksen ylläpitämältä listalta: Moduulista vastaa pääaineen professori.
Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne
Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotGEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut
LisätiedotGEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotKiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna
Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi
LisätiedotGeomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op)
Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja
LisätiedotTENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA
1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123
LisätiedotGEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotGEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA
TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5
LisätiedotKoodi Kurssin nimi op Eng Mat
Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja
LisätiedotTENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA
Perjantai / Friday 29.8.2014 klo 9-12 sali D Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics Maa-123.1320 Geoinformatics for Real Estate Economics Maa-123.3461 Topographic Data and Maps Maa-20.1125
LisätiedotKoodi Kurssin nimi op Eng Mat
Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotAALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012
AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2011 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotGEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotGeomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna
Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2013-2014 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen
LisätiedotTärkeää huomioitavaa:
Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotAALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013
AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012 2 3 Lukijalle Tämä opinto-opas
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden
LisätiedotVUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän
LisätiedotTutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne
Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotGeomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna
Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 201-2015 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen
LisätiedotTENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA
1 torstai 30.8.2012 klo 13-16, sali M Maa-6.3273 Physical Geodesy Maa-6.3287 Mathematical Geodesy Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet Maa-20.3338 Kiinteistötaloustieteen erikoiskurssi Maa-123.1110
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
Lisätiedot1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden
LisätiedotTeknillistieteellisen alan tutkintomääräykset
1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista
LisätiedotKAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET
KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja
LisätiedotGeoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)
Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotAlkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)
Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotAalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston
LisätiedotYliopisto, tiedekunta, tutkinnot
Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
LisätiedotTavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.
3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston
LisätiedotMatematiikka tai tilastotiede sivuaineena
Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotPERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!
PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015
Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotRAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA
RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko. Pe :00-12:00 BECS-C2201 Fysiologia A, B, C, D, E, M T01 51
Tenttijärjestys (Otakaari 1) 2013-2014 kursseittain Linda Havola 15.11.2013 Tarkista aina viimeisin tieto WebOodista! Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pe 20.12.13 09:00-12:00 BECS-C2201
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
LisätiedotTIETOJENKÄSITTELYTIEDE
TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/
Lisätiedot15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA
Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011
SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011-2012
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala
LisätiedotPe mennessä opintoasiain toimistoon
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 05.11.2008 Tiedekuntien dekaaneille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMINEN
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
Lisätiedot1 OSASTON ESITTELY...
1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET
LisätiedotOULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla
LisätiedotKemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014
Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi
LisätiedotOPINTO-OPAS
TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
LisätiedotJatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala
Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi
LisätiedotTutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä
Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15
Lisätiedot20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)
243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin
Lisätiedot