lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

Transkriptio

1 Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

2 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan Onneksi olkoon, Sinut on hyväksytty opiskelemaan tuotantotaloutta Aalto-yliopistoon. Sinä valitsit koulutusohjelman ja koulutusohjelma Sinut. Edessäsi on työntäyteisiä vuosia, joiden aikana hankit valmiudet toimia työelämässä oman alasi asiantuntijana ja kehittäjänä. Asiantuntijuus ja kyky kehittää ovat diplomi-insinöörin ammatin ydinosaamista, lyhyesti kuvattuna ja lainattuna Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännöstä. Asiantuntijan ja kehittäjän tehtävä on viedä maailmaa eteenpäin. Opintosi 2010-luvulla tapahtuvat maailmassa, joka on globaali ja monikulttuurinen. Suomi on korkean kustannustason maa, missä ei ole mahdollista harjoittaa taloudellisesti menestyvää yritystoimintaa, jos tuotetut hyödykkeet ovat muuten samanlaisia kuin kilpailijoilla, mutta kalliimpia. Suomessa tehtävän työn osalta on luotava riittävän korkeaa jalostusarvoa, jotta asiakkaiden saama hyöty kattaisi korkeat kustannuksemme. Toisaalta, meidän luotava ja hallittava sellaisia arvoverkkoja, joissa pystytään hyödyntämään suomalaisen osaamisen lisäksi globaalia osaamista ja kustannustehokkuutta. Edellä kuvatut haasteet ovat todennäköisesti ainakin osin Sinun vastuullasi jossain yrityksessä noin vuonna 2017! Sinun on silloin pystyttävä kehittämään yritystäsi uusille urille. Nykyiset malliratkaisut eivät ole enää silloin päteviä. Siksi Tuotantotalouden opetus ei ole temppukoulu, jossa opetetaan, päntätään ja harjoitellaan etukäteen arvattavissa olevia ratkaisuja. Sen sijaan tuotantotalouden koulutusohjelmalla haetaan yleisiä valmiuksia identifioida ongelma-avaruuksia, strukturoida niihin liittyviä tekijöitä ja riippuvuussuhteita sekä luoda uusia keinoja, jotka lyhyen tähtäyksen taloudellisen hyödyn lisäksi tarjoaisivat myös kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tulet opiskelemaan varsin paljon matematiikkaa ja fysiikkaa juuri siksi, että mielesi tottuisi operoimaan abstrakteilla käsitteillä. Rautalankamallia et pysty vääntämään tulevaisuuden visoista. Sinun on luotava se mielelläsi. Tulet erikoistumaan myös vähintään yhteen kovan tekniikan alaan, jotta osaamisesi ei jäisi pelkäksi abstraktien konstruktioiden pyörittelyksi. Tuotantotalouden osaamisprofiili on luonteeltaan integroiva. Jokainen tuotantotalouden diplomi-insinööri osaa luoda strategian sekä johtaa operaatiota ja ihmisiä. Teknisen erikoistumisesi tukemana osaamisesi tulee aidosti olemaan laaja-alaista ja kokonaisvaltaista biteistä bisnekseen. Sinusta tulee kerran diplomi-insinööri! DI on eläin, jonka missiona on ratkaista ongelmia! Ongelmanratkaisijan tunnistaa siitä, että kun kaikki muut tuskastuen kieriskelevät ongelmissaan, insinööri nousee esiin ja alkaa päivittelyn sijaan ratkaista niitä. Diplomi-insinööri ei kuitenkaan ole yksinäinen ratsastaja, jonka heroistiset uroteot pelastavat maailman. Tuotantotalouden haasteet ovat niin monisäikeiset, että vähintäänkin hyvien ideoiden toteutukseen tarvitaan erilaisia osaajia ja osaamista. Siksi tuotantotalouden opetus perustuu laajalti ryhmätöihin, joissa onnistuminen edellyttää erilaisia osaamisprofiileita. Työskentely tapahtuu usein kansainvälisissä ryhmissä, joissa erilaiset kulttuurit, työskente- Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

3 lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Diplomi-insinööri, saati sitten fuksi, ei myöskään ole kone! Pyri tekemään aina parhaasi, mutta varaa aikaa myös itsellesi ja läheisillesi. Edessäsi on pitkä juoksu, johon opinnot sijoittuvat vasta alkutaipaleelle. Etsi onnellisuutta itsellesi sekä muillekin mielihyvää joka päivä! Hyvä tuotantotalouden ammattilainen pystyy toimimaan ja saa muutkin toimimaan korkeiden päämäärien saavuttamiseksi. Opintojen arki ei ole aina pelkkää hymyä ja menestystä. Pyri rakentamaan pahan päivän varalle itseäsi ja tovereitasi varten turvaverkko, joka takaa, ettei kukaan meistä olisi yksin vastatuulen iskiessä. Myös minä ja koko yhteisömme on käytettävissäsi kykyjemme sallimissa rajoissa. Menestystä elämässäsi ja opinnoissasi Eero Eloranta, tuotantotalouden koulutusohjelman johtaja Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

4 Lukijalle Kädessäsi olevassa opinto-oppaassa kerrotaan tuotantotalouden koulutusohjelmassa suoritettavien tutkintojen (TkK, DI) rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi, jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille ja annetaan palautetta suoritetuista kursseista. Lisäksi WebOodissa voi suunnitella kurssitasolla omia opintojaan oodihops-työkalulla Noppa-portaali, jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Koulutusohjelman etusivu on osoitteessa ja Perustieteiden korkeakoulun sivut osoitteessa Into-portaalista löydät mm. mallilukujärjestykset, valmistumisaikataulut ja koulutusohjelman uutiset sekä tämän oppaankin sähköisenä versiona. Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

5 1. AALTO -YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS Perustieteiden korkeakoulun esittely Tuotantotalouden laitoksen esittely Korkeakoulun hallinto Toimielimet, neuvostot ja toimikunnat TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Perusopinnot Perustieteiden laaja oppimäärä Ohjelman yhteiset opinnot Tuotantotalous - perusmoduuli Tuotantotalous - jatkomoduuli Sivuaineen perusmoduuli Vapaasti valittavat opinnot Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Malliohjelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Pääaineet Teollisuustalous (TU3001) Työpsykologia ja johtaminen (TU3003) Strateginen johtaminen (IL3006) Framtidens Industriföretag (TU3006) Service Management and Engineering (IL3007) Sivuaineen jatkomoduuli Tieteen metodiikan opinnot Vapaasti valittavat opinnot Diplomityö Aiheen vahvistaminen Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu Kypsyysnäyte Käytännön ohjeita Muut opintokokonaisuudet Kansantaloustiede Kunnossapitotekniikka Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

6 4.4.3 Oikeustiede Liiketoimintaverkostot Aalto Ventures Program Tekniset sivuaineet ja O-moduulit KANSAINVÄLISTEN MASTER-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMAT Master s Programme in Service Management and Engineering Master s Programme in Strategy VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUKSET Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus Diplomi-insinöörin tutkintotodistus Valmistumisjuhla OPISKELUUN LIITTYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lukuvuosi-ilmoittautuminen Opetusperiodit ja arviointijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, HOPS Kurssit Tentit Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijan oikeusturva opintosuorituksissa ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Tuotantotalouden laitoksen kirjasto Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuotantotalouden koulutusohjelman opintopalvelut Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Opettajatuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Lähiopetus Verkko-opetus Itsenäinen työskentely Arviointi ja arvostelu Kurssipalaute HARJOITTELU Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelu omassa yrityksessä Kansainvälinen harjoittelu ja apurahat Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

7 12. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Vaihto-opiskelu Kesäkurssit ja -koulut ulkomailla Harjoittelu ulkomailla Diplomityö ulkomailla Kansainvälisty Aalto-yliopistossa Ulkomailla opiskelun kustannukset ja rahoitus Tärkeitä yhteystietoja ja tietolähteitä ATT STUDERA PÅ SVENSKA LIITTEET Perustieteiden laaja oppimäärä tuotantotalouden koulutusohjelmassa lv Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

8 1. AALTO -YLIOPISTO Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Uusi yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Perus- ja jatkoopiskelijoita uudessa yliopistossa on ja henkilöstöä 5 200, joista professoreja noin 350. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aaltoyliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy verkko-osoitteesta ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas

9 9 2. PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS 2.1 Perustieteiden korkeakoulun esittely Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Perustieteiden korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, kylmälaboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulussa on kolme kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: Master s Degree Programme in Computational and Systems Biology (eusysbio), Master's Dergee Programme in Security and Mobile Computing (NordSecMob) ja Master's Degree Programme in Brain and Mind. Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on lisäksi teknisen alan korkeakouluissa edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perustieteiden korkeakoulussa on yli tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on 81. Vuonna 2011 korkeakoulussa suoritettiin 220 tekniikan kandidaatin, 155 diplomi-insinöörin ja 54 tohtorin tutkintoa. Korkeakoulun verkkosivut löytyvät osoitteesta:

10 Tuotantotalouden laitoksen esittely Tuotantotalouden laitos on yksi Perustieteiden korkeakoulun laitoksista. Laitos tuottaa opetusta tuotantotalouden koulutusohjelmaan sekä informaatioverkostojen koulutusohjelmaan yhdessä korkeakoulun muiden laitosten kanssa. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja tiiviit yhteydet elinkeinoelämään luovat perustan opetukselle. Laitoksen johtajana toimii professori Hannele Wallenius ja varajohtajana professori Karlos Artto. Laitos on jaettu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat teollisuustalouden tutkimusryhmä, työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä ja strategisen johtamisen tutkimusryhmä. Tuotantotalous yhdistää tekniikan ja talouden osaamisen ymmärrykseen organisaatioista tavalla, joka synnyttää arvoa tuottavia prosesseja ja menestyksellistä liiketoimintaa. Laitoksen keskeinen painopistealue on teknologiapohjaisen liiketoiminnan rakentaminen ja siihen liittyvät muutosprosessit, näitä tarkastellaan kolmesta toisiaan täydentävästä perspektiivistä: strategia, operaatiot ja ihmiset. Laitoksessa toimii myös erillinen BIT-tutkimuskeskus. BIT:llä on yli 20 vuoden kokemus monialaisesta tutkimuksesta. Se tarjoaa ainutlaatuisen foorumin laitoksen akateemiselle tutkimukselle, jolla on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Tuotantotalouden laitoksen visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueillaan. Missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. 2.3 Korkeakoulun hallinto Korkeakoulun dekaani on professori Kimmo Kaski. Varadekaani ovat professori Eero Eloranta, vastuualueena opetus ja sidosryhmäsuhteet. Korkeakoulun opintoasiain päällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö on Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Käyntisosoite: Tietotekniikan talo, huone A225, Konemiehentie 2, Espoo Postiosoite: Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, PL 15400, AALTO. Sähköpostiosoite: Puhelin: (09) , (09) Aukioloajat: ma - pe klo 9-11 ja tai sopimuksen mukaan Henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät Into-portaalista verkko-osoitteesta Koulutusohjelmien opintopalveluiden henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät Into-portaalista kunkin koulutusohjelman verkkosivuilta.

11 Toimielimet, neuvostot ja toimikunnat Korkeakoulun viralliset toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulun dekaanin tehtävänä on johtaa korkeakoulun operatiivista toimintaa. Perustieteiden akateeminen komitea päättää koulun akateemisista asioista. Dekaani Dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat, tehdä rajattuun opintoaikaan ja menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset sekä myöntää tutkinnot. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Perustieteiden akateeminen komitea Aalto-yliopiston johtosäännön mukaan kullakin korkeakoululla tulee olla oma akateemisten asioiden komitea, joka on yliopistolaissa tarkoitettu monijäseninen korkeakoulutason toimielin. Perustieteiden akateemisessa komiteassa ovat edustettuina professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilökunta sekä opiskelijat, ja komitean puheenjohtajana toimii dekaani. Akateemisen komitean tehtävänä on päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista sekä valintaperusteista sekä käsitellä ja päättää muut korkeakoulun akateemiset asiat mm. promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta. Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut mm. opetussuunnitelmista, tutkintovaatimusten ja valintaperusteiden päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Perustieteiden akateemisen komitean www-sivu löytyy osoitteesta Koulutusneuvostot Akateemisen komitean lisäksi korkeakoululla on koulutusneuvostoja sekä tohtorinkoulutusneuvosto. Dekaani on päättänyt, että Perustieteiden korkeakoulussa on viisi koulutusneuvostoa, yksi kutakin koulutusohjelmaa varten sekä yksi kandidaattikoulutusta varten. Lisäksi dekaani on nimittänyt jokaiselle koulutusohjelmalle sekä perustieteiden tohtoriohjelmalle ohjelman johtajan. Koulutusneuvoston tehtävänä on hyväksyä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt. Lisäksi koulutusneuvostot tekevät koulutusohjelmakohtaiset esitykset akateemiselle komitealle opetussuunnitelmasta ja valintaperusteista. Koulutusneuvosto on yhdessä ohjelmajohtajan kanssa vastuussa koulutusohjelman arvioinnista ja kehittämisestä. Tuotantotalouden koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Laura Pellikka. Perustietieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun ohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta ja pöytäkirjanpitäjänä suunnittelija Johanna Bovellán. Tuotantotalouden laitoksella toimii lisäksi opintotoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella koulutusohjelman opetussuunnitelmaa. Opintotoimikunnan puheenjohtajana toimii opettava tutkija Jouko Karjalainen.

12 12 3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tekniikan alalla tutkintorakenne on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisemaarkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön (TS) 6 :n mukaan alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

13 Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 Perusmoduuli B1 Kandidaatintyö ja seminaari K Vapaasti valittavat opinnot V Perusmoduuli A1 Perusopinnot P Ohjelman yhteiset opinnot O Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1. koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75-85 op); 2. koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15-25 op); 3. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulin laajuus op); 4. kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä 5. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Kohdissa 1 ja 2 esitettyjen moduulien sisältämien opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä. Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Tekniikan kandidaatin tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perustai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö

14 14 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa Kielitaidon osoittaminen tekniikan kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS 5 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan suorittamalla toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus. Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta, kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista ja vapautuksista saa Kielikeskuksen sivuilta tutkintosäännöstä (TS 5, 12, 13 ) sekä koulutusohjelman opintopalveluista. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman opetussuunnitelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen;

15 15 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito sekä 6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne DI-tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M Diplomityö D Syventävä Jatkomoduuli moduuli Erikoismoduuli Kuva A3 2. Diplomi-insinöörin B2 tutkinto 120 C op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen

16 16 jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön korkeakoulu hyväksyy. Henkilökohtainen moduuli voidaan koostaa esimerkiksi ulkomailla suoritetuista opinnoista. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voida hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin tutkintoon soveltuvia. Kielitaidon osoittaminen diplomi-insinöörin tutkinnossa Aalto-yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkinnon tai Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat osoittaneet vaadittavan kotimaisten kielten ja vieraan kielen taidon jo alemmassa tutkinnossa, jolloin kieliopintoja ei vaadita enää ylemmässä perustutkinnossa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa suomen, ruotsin ja/tai vieraan kielen taito osoitetaan, mikäli tätä ei ole tehty jo alemman tutkinnon yhteydessä (esim. tutkinto on suoritettu ulkomailla tai opiskelijan alempi tutkinto on opistoinsinöörin tutkinto tmv.). Kieliopinnot menevät tällöin vapaasti valittaviin opintoihin. Lisätietoja saa kielikeskuksesta tutkintosäännöstä (TS 5, 23, 24 ) tai koulutusohjelman opintopalveluista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman opetussuunnitelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 9.

17 17 4. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Tahtotila alan tulevaisuudesta Siirtyminen jälkiteolliseen yhteiskuntaan lisää korkeasti koulutettujen tuotantotalouden osaajien tarvetta. Tulevaisuuden yritys tarjoaa asiakkailleen sekä tuotteita että palveluita ja toimii osana verkostoja, joissa arvonluonti tapahtuu globaalisesti hajautettuna omien ja ulkopuolisten resurssien voimin. Palvelutuotannon keskeinen ongelma maailmanlaajuisesti on alhainen tuottavuus. Palvelutuotanto on uudistettava samaan tapaan kuin teollisuudessa on tehty, tuotantotaloudellisin keinoin. Korkean kustannustason maiden kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää tuotekehitys- ja innovaatiokyvykkyyden tason kertaluokkaista nostamista. Tässä tehtävässä tuotantotalouden osaamisella on keskeinen rooli. Globaalien energia- ja ympäristökysymysten ratkaisut eivät ole pelkästään teknologisia vaan myös tuotantotaloudellisia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Strategisesta näkökulmasta katsottuna on ymmärrettävä toimialojen ja yritysten evoluutiota, löydettävä uusia liiketoimintamalleja, luotava ja toteutettava uusia strategioita sekä synnytettävä uusia kasvuyrityksiä. Johtamisen alueella keskeistä on kyky johtaa tietointensiivisiä, globaalisti hajautettuja asiantuntijaverkostoja ja organisaatioita. Operaatioiden johtamisessa oleellista on kyky uudistaa ja orkesteroida hajautettuja tuotanto- ja palveluoperaatioiden verkostoja, jotka ovat ainakin osin ulkoistettuja ja sijaisevat missä päin maailmaa tahansa. Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta sekä kestävä kehitys liittyvät kaikkien tuotantotalouden disipliinien opetussisältöihin. Erillisen, tematiikkaan liittyvän kurssitarjonnan sijaan tavoitteena on sisällyttää innovaatioiden ja kestävän kehityksen näkökulmat pääsääntöisesti olemassa oleviin kursseihin. Tuotantotalouden koulutusohjelman johtaja on professori Eero Eloranta. Koulutusohjelman verkkosivut ovat Into-portaalissa verkko-osoitteesta Tavoitteet Koulutusohjelmana ja teknistieteellistä asiantuntemusta kehittävänä alana tuotantotalous korostaa teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistämistä. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin asiantuntemuksen perustan luovat matemaattisluonnontieteellinen perusosaaminen, jonkin teknistieteellisen alan hyvä tuntemus sekä yrityksen ja muiden taloudellista arvoa luovien organisaatioiden toiminnan ymmärtäminen. Jäljempänä esitettävät tuotantotalouden tutkintojen ja tutkintojen osien osaamistavoitteet täsmentävät tutkintosäännössä kuvattuja perustutkintojen yleisiä tavoitteita tuotantotalouden koulutusohjelman ohjelman näkökulmasta. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet

18 18 Tuotantotalouden koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö Tuntee tuotantotalouden oppirakennelman ja osaa käyttää tuotantotalouden kirjallisuutta oman osaamisensa kartuttamiseen ja alan kehityksen seuraamiseen. Tuntee jonkin muun teknistieteellisen alan oppirakennelmaa siten, että kykenee itsenäisesti seuraamaan ja arvioimaan tämän alueen kehitystä sekä jossain määrin arvioimaan tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä. Osaa soveltaa tietoa ja tieteellistä lähestymistapaa tuotantotalouden alaan kuuluvien monimutkaisten ja ennakoimattomien käytännön ongelmien ratkaisemiseksi ja kykenee toimimaan rajatulla alueella itsenäisesti asiantuntijatehtävissä. Ymmärtää tarpeen jatkuvalle oppimiselle ja osaa arvioida sekä omaa että muiden kehitystarvetta. Osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alan asiantuntijoille että ulkopuoliselle yleisölle Osaa työskennellä päämäärätietoisesti yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Tutkinnon osat korostavat erityisesti joitain oppimistavoitteita jäljempänä kuvatulla tavalla. Laajojen oppimistavoitteiden saavuttamista ei pidä kuitenkaan orjallisesti liittää vain tiettyihin kursseihin. Kyse on mielekkäästä opintojen ja opiskelun kokonaisuudesta. Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Tuotantotalouden koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut henkilö on kandidaatin tutkinnon tavoitteiden lisäksi saavuttanut seuraavat osaamistavoitteet: Hallitsee jonkin tutkinto-ohjelman pääaineen edistyneet käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään tutkimuksen perustana siten, että omaa valmiudet tuotantotalouden alan tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. Kykenee itsenäisesti seuraamaan ja kriittisesti arvioimaan jonkin muun teknistieteellisen alan kehitystä ja hyödynnettävyyttä käyttäjien, sosioteknisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta. Pystyy toimimaan itsenäisesti vaativissa tuotantotaloudellisissa asiantuntijatehtävissä, jotka tähtäävät vaativien ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen ja edellyttävät siten tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamista, eri alojen tietojen yhdistelemistä sekä uusien menettelyjen kehittämistä ja niiden toimeenpanon johtamista. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä tukemaan muiden kehitystä. Teknisyysvaatimus tuotantotalouden koulutusohjelmassa Tuotantotalouden opinnot nojaavat matemaattis-luonnontieteelliseen perustaan. Tutkintoon kuuluvan teknisen opintokokonaisuuden tarkoitus on syventää jonkin tekniikan alan ymmärrystä matemaattis-luonnontieteellistä perustaa hyödyntäen. Tuotantotalouden opetussuunnitelmassa tutkinnon teknisyys muodostuu kahdesta pääkohdasta:

19 19 Matemaattis-luonnontieteelliset ja tietotekniset perusopinnot sijoittuvat P-moduuliin (TU901-P). Niiden laajuus on 53 op. Varsinaiset tekniset aineopinnot sijoittuvat tuotantotalouden perustutkintojen rakennekaavioissa O-, B1- ja B2-laatikoihin. Laatikoiden sisältö eli opiskeltavat moduulit määräytyvät teknisen sivuaineen mukaan. Näiden opintojen laajuus on 60 op. Niistä 40 op (eli kaksi moduulia) suoritetaan alemmassa tutkinnossa ja 20 op (yksi moduuli) ylemmässä tutkinnossa. Määrällisesti teknisyysvaatimus tarkoittaa siis yhteensä 113 opintopistettä tuotantotalouden koulutusohjelman näkökulmasta teknisiä opintoja. Koulutusohjelman pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perus- ja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on viisi. Pääaineet muodostuvat seuraavista moduuleista: Teollisuustalous (A3) Työpsykologia ja johtaminen (A3) Tuotantotalous (A1) Tuotantotalous (A2) Strateginen johtaminen (A3) Framtidens Industriföretag (FIF) (A3)* Service Management and Engineering (A3)

20 20 *) Erillinen haku 4.2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). Lisäksi opiskelijan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS-1) Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on antaa teknistieteellisen alan tutkinnoissa tarvittava matemaattis-luonnontieteellinen perusosaaminen ja kokonaiskuva tuotantotalouden alaan kuuluvista ilmiöistä ja perusteorioista. Muuhun diplomi-insinöörikoulutukseen verrattava matemaattis-luonnontieteellinen perusta mahdollistaa osaltaan sen, että tutkintoon kuuluvan teknisen sivuaineen voi valita lähes koko Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen tarjonnasta. Puhtaasti tuotantotalouden opintojen näkökulmasta matemaattis-luonnontieteellinen perusta kehittää valmiuksia soveltaa tieteellisiä laskenta- ja analyysimenetelmiä sekä kykyä analysoida ja hallita monitahoisia ja abstrakteja järjestelmiä monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Lyhyesti sanottuna matematiikan opinnot kehittävät systeemistä ajattelua. Sovelletun matematiikan opintojen tavoitteena on luoda perusvalmiudet tavanomaisimpien menetelmien rutiininomaiseen hyödyntämiseen. TU901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Koodi Kurssi Op Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat /1132 Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 Mat /2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A 3* Tfy-x.xxxx Fysiikka I B 3 Tfy-x.xxxx Fysiikka II A 3 Tfy-x.xxxx Fysiikka II B 3 Mat Optimoinnin perusteet 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 ** Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio Kie- Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio 1 1

21 /7002 (ruotsi/suomi) T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 T T Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 1 TAI Ohjelmoinnin perusteet Y 5*** 5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 T Tietotekniikan peruskurssi TAI 3 T Tietotekniikan työkurssi 3 TU Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU / Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU Kansantaloustieteen perusteet 5 Yhteensä 80 *) Fysiikan peruskurssit valitaan seuraavista kokonaisuuksista. Opintojen sujuvuuden kannalta hyvä perusvaihtoehto on Koodi Kurssi Op Tfy Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Halutessaan opiskelija voi valita myös sivuaineopintojansa paremmin tukevan fysiikan kokonaisuuden, esimerkiksi: Koodi Kurssi Op Tfy Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 TAI S Fysiikka Ia (AS, BIO, EST, TLT) 3 S S Fysiikka Ib (AS, BIO, EST, TLT) Fysiikka IIa (AS, BIO, EST, TLT) 3 3

22 S Fysiikka IIb (AS, BIO, EST, TLT) 3 22 Opintojen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon fysiikan kurssien valinta ja ajoittuminen omaan lukujärjestykseen. Fysiikan peruskurssien kokonaisuus tarjotaan myös ruotsiksi. Opiskelijan tulee huomata, että fysiikan opinnot valitaan aina yhdestä kokonaisuudesta. **) Kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista ***) Esitieto tietotekniikan sivuaineelle Perustieteiden laaja oppimäärä Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa perustieteiden laaja oppimäärä. Ohjelman opinnot sijoittuvat kandidaattitutkinnon moduuleihin P- ja B1. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10% kaikista uusista opiskelijoiden valintakoemenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa Into-portaalista Perustieteiden laajan oppimäärän mukaiset rakennekaaviot ovat liitteessä Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Ohjelman yhteiset opinnot (O-moduuli) tukevat opiskelijan teknisen sivuaineen valintaa. O-moduulissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. Opiskeltava kokonaisuus vastaa joko jonkin muun koulutusohjelman erityisalan perusopintoja, jotka on sijoitettu perusopintoihin tai ohjelman yhteisiin opintoihin, tai jonkin muun koulutusohjelman suunnittelemaa sivuaineen perusmoduulia. Osaamistavoitteet ovat samat kuin näissä opintokokonaisuuksissa. Lisää tietoa O-moduuleista löytyy kappaleesta Tuotantotalous - perusmoduuli TU100-1 Tuotantotalouden perusmoduuli A1 (20 op) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Moduulin kurssit suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotantotalouden tärkeimpien osaalueiden keskeiset teoriat, käsitteet, menetelmät ja periaatteet siten, että hän pystyy sekä ymmärtämään että kriittisesti arvioimaan käytännössä esiintyviä tyypillisiä tuotantotaloudellisia ongelmia ja hankkimaan lisätietoa osa-alueiden peruskirjallisuudesta.

23 23 Koodi Kurssi Op Pakolliset kurssit: TU Laskentatoimi ja kannattavuus 4 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Logistiikka 3 TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Marketing 3 TU Principles of Strategic Management 4 Yhteensä Tuotantotalous - jatkomoduuli TU100-2 Tuotantotalouden jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Jatkomoduulin tavoitteena on ennen kaikkea kehittää tuotantotaloudellista kokonaisnäkemystä mutta myös jossain määrin syventää ja täydentää perusmoduulissa hankittua osa-alueisiin liittyvää tietoa. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tuotantotalouden tietoja ja tieteellistä työskentelytapaa niin käytännön ongelmien analysoimisessa kuin ratkaisuehdotusten luomisessa ja arvioimisessakin. Koodi Kurssi Op Pakolliset kurssit: TU Design of Production Systems A 6 TU Markkinatutkimus 5 TU Knowledge and Competence Management 3 Valitse seuraavista: TU Yrityksen rahoitus 3 TU Quality Management 3 TU Filosofia ja systeemiajattelu 3 TU Yrityspeli 3 Yhteensä Sivuaineen perusmoduuli Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa on suoritettava jonkin teknisen aineen perusmoduuli (B1). Tuotantotalouden koulutusohjelma määrittelee tarvittaessa teknisiksi katsomansa oppiaineet. Lisää tietoa teknisten opintojen sijoittumisesta tutkintoon löytyy kappaleesta 4.5.

24 Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittaviin opintoihin (TU901-V) voi sisällyttää Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa tai toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös muissa ylipistoissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja, alempaan korkeakoulututkintoon soveltuvia opintoja. Alemman tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää harjoittelua enintään 5 opintopistettä siten, että samoista työtehtävistä voi hyväksyttää 2-4 opintopistettä harjoittelua. Kansainvälisen harjoittelun perusteella harjoitteluopintopisteiden maksimimäärää voidaan korottaa 7 opintopisteeseen. Yhdestä kansainvälisestä harjoittelujaksosta hyväksytään kuitenkin korkeintaan 4 opintopistettä. Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava sen verran, että tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 op. Esimerkiksi kieliopinnot, talousoikeus ja tekniikan opintojen täydentäminen ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että tutkinnon laajuudeksi tulee 180 op Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettajana toimii professori Eila Järvenpää Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on luoda: tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyön ohjaajana voi toimia korkeakoulussa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän perustutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Kandidaattiseminaarin aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelijan HOPS on vahvistettu. Opiskelija laatii kandidaattiseminaarin aikana kandidaatintyön, esittelee sen julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytänteiden mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty.

25 25 Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka arkistoidaan sähköisesti. Lisätietoja sähköisestä arkistoinnista löytyy osoitteesta Opiskelija voi valita, osallistuuko hän koulutusohjelman omaan suomenkieliseen seminaariin vai tekniikan alan opiskelijoille järjestettävään yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. Suositellaan, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Tuotantotalouden kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodin kautta Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Kandidaattiseminaarin yhteydessä laaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä Malliohjelma Malliohjelman tarkoituksena on auttaa opintojen alussa olevaa opiskelijaa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa laadinnassa (omahops). Se korostaa myös, kuinka tutkinto on suoritettavissa kolmessa vuodessa. Tämän vuoksi ensimmäisen opiskeluvuoden syksy ja kevät ovat hyvin pitkälle ohjelmoituja. Liitteessä 2 esitetty mallilukujärjestys perustuu tiettyihin yleisiin oletuksiin. Kun opiskelijan omat ainevalinnat selkiintyvät, hänellä on erityistä tietoa laatia omiin opintoihinsa paremmin soveltuva suunnitelma. Teknisen sivuainepolun valinta on tärkein yksittäinen päätös, jolla voi olla vaikutusta esimerkiksi siihen, mikä fysiikan kurssikokonaisuus tai mikä ohjelmoinnin perusteiden vaihtoehto on viisainta suorittaa. Mallilukujärjestys on kuvattu liitteessä Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin sisältyy vähintään yksi tuotantotalouden viidestä syventävästä moduulista (A3), sivuaineen jatkomoduuli (B2), sekä kolmas 20 opintopis-