GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2009 ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. LAITOKSEN ESITTELY Yleistä Opintohallinto Toimikunnat ja työryhmät Laitoksen henkilökunta Aalto-yliopisto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto Jatkotutkinto Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat ja tutkinto-ohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 67

3 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esititetovaatimukset Päätominen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Studier vid Tekniska högskolan Det nya Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor KURSSIT LUKUVUONNA Laitoksen yhteiset Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria Kartografia ja geoinformatiikka KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Muutoksia lukuvuonna Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle 152 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Mallilukujärjestys 162 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 166 Liite 5. Tieteen metodiikka moduulin yhteisen osuuden kurssilista 167

4 1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY 1.1 Yleistä 4 Nykyinen maanmittauksen yliopistotasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennusja maanmittaustekniikan osastoksi Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin alkaen geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmiksi. Vuoden 2008 alussa Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin tiedekuntajärjestelmään ja maanmittausosastosta tuli maanmittaustieteiden laitos ja osa insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Laitoksen sisällä säilyivät edelleen geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkintoohjelmat. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Teknillinen korkeakoulu. Uusia opiskelijoita lukuvuonna otettiin geomatiikan alempaan tutkinto-ohjelmaan 33 ja kiinteistötalouden alempaan tutkinto-ohjelmaan 47. Lisäksi geomatiikan ylempään tutkinto-ohjelmaan otetaan toisen vaiheen valinnassa 10 ja kiinteistötalouden ylempään tutkintoohjelmaan 15 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa tutkinto-ohjelmissa on myös englanninkieliset maisteriohjelmat. Geoinformatiikan maisteriohjelmaan valitaan vuosittain 10 opiskelijaa ja Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa, joista 10 TKK:n sisältä. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita maanmittaustieteiden laitoksen tutkinto-ohjelmissa oli yhteensä 632, joista 260 opiskeli vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan. Insinööritieteiden ja arkkitehttuurin tiedekunnassa oli ilmoittautuneita jatko-opiskelijoita 631. Maanmittaustieteiden laitoksella on kiinteistöopin, talousoikeuden, geoinformaatio- ja paikannustekniikan sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen tutkimusryhmät. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123) ja geodesiaan (Maa-6). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella

5 5 ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomiinsinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomiinsinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistöoppi vastaa Teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistö-tekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja ja Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden tehtävänä on vastata Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta ja antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta.

6 6 Maanmittaustieteiden laitoksella on kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Real Estate Investment and Finance yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa sekä geoinformatiikan maisteriohjelma Master s Programme in Geoinformatics. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, opettavat tutkijat, yliopisto-opettajat, assistentit ja lehtorit. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. Lisäksi laitoksella laboratorioinsinöörejä sekä teknistä ja toimistohenkilökuntaa. 1.2 Opintohallinto Maanmittaustieteiden laitos kuuluu insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. Tiedekunnan muut laitokset ovat arkkitehtuurin laitos, energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Lisäksi tiedekuntaan kuuluvat TKK:n Lahden keskus sekä yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Maanmittaustieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja (professori Kauko Viitanen) ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja (professori Kirsi Virrantaus) sekä laitoksen johtoryhmä. Laitoksella kokoontuu laitoksen henkilökunnan laitoskokous vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Opintoasioita käsitellään maanmittauksen koulutusneuvostossa, tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvostossa, tiedekuntaneuvostossa sekä tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmässä. Lisäksi osa jatko-opintoasioista on siirretty dekaanin päätettäväksi. Opintoasioita käsitellään myös tiedekunnan koulutuksen johtoryhmässä. Maanmittauksen koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen. Maanmittauksen koulutusneuvoston jäsenet: Kauko Viitanen professori, laitoksen johtaja, puheenjohtaja Henrik Haggrén professori Martin Vermeer professori Arvo Vitikainen professori Erja Werdi ma professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Laura Narvo tekniikan ylioppilas Mikael Orkovaara tekniikan ylioppilas Kuisma Reinikainen tekniikan ylioppilas Päivi Kauppinen suunnittelija, esittelijä Airi Lehtimäki osastosihteeri, sihteeri Maanmittauksen koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; 3. hyväksyä diplomi-insinöörin tutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat.

7 7 Tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston jäsenet: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Timo Ernvall professori Matti Pietola professori Pekka Pirilä professori Arvo Vitikainen professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Juha Hartikainen yliopisto-opettaja Kristina Knape tekniikan ylioppilas Saija Simola tekniikan ylioppilas Laura Salo tekniikan ylioppilas Marja Wuori tekniikan ylioppilas Markus Ylänen tekniikan ylioppilas Seppo Hänninen suunnittelija, esittelijä Päivi Kauppinen suunnittelija, esittelijä Leila Kuusela suunnittelija, esittelijä Riitta Siljander osastosihteeri, sihteeri Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat; 3. hyväksyä kandidaatintutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja on dekaani, professori Petri Varsta. Tiedekuntaneuvoston jäsenet: Petri Varsta professori, dekaani, puheenjohtaja Matti Juhala laitoksen johtaja, professori Tapio Luttinen laitoksen johtaja, professori Simo Paavilainen laitoksen johtaja, professori Juha Paavola varadekaani, laitoksenjohtaja, professori Olli Saarela laitoksen johtaja, professori Kai Siren laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen laitoksen johtaja, professori Kari Hujanen laboratoriotyöteknikko Panu Lehtovuori YTK:n johtaja Leena Mäkelä Lahden keskuksen johtaja Jussi Oijala toimitusjohtaja Panu Sainio laboratorioinsinööri Jaakko Santala opettava tutkija Harri Turpeinen tutkimusjohtaja Seija Kilma toimistosihteeri Anssi Krooks tekniikan ylioppilas Auli Orpana tekniikan ylioppilas

8 Mikko Raittila Jussi Ukkonen Suvi Hormio Soile Koukkari Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Leila Kuusela Jukka Luotonen Saara Sokolnicki Ritva Viero Erika Ruohonen 8 tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas hallintopäällikkö, esittelijä hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; 2. asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; 3. tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; 4. päättää jatko-opiskelijoiden tutkimusalan ja vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa; 5. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaattitutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; 6. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; 7. vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat; 8. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; 9. nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; 10. päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; 11. tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä 12. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvosto on siitänyt osan jatko-opintoasioista dekannin päätettäväksi. Tiedekunnan koulutuksen johtorymän jäsenet: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Juha Kaila professori Kimmo Lapintie professori Jerzy Matusiak professori Jari Puttonen professori Kauko Viitanen professori Hanna Mattila koulutuspäällikkö (YTK) Helena Mälkki koulutuspäällikkö (Lahden keskus) Riitta Särkisilta tiedottaja Noora Lehtovaara tekniikan ylioppilas Katharina Mead tekniikan ylioppilas Auli Orpana tekniikan ylioppilas Markus Ylänen tekniikan ylioppilas

9 Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Leila Kuusela Jukka Luotonen Auli Puhakka-Autio Saara Socolnicki Ritva Viero 9 suunnittelija suunnittelija suunnittelija, sihteeri suunnittelija suunnittelija (kansainväliset asiat) suunnittelija (kansainväliset asiat) suunnittelija (jatko-opintoasiat) Tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja on professori Kimmo Lapintie. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän jäsenet: Kimmo Lapintie professori, puheenjohtaja Juha Kaila professori Petri Kuosmanen professori Martti Larmi professori Pentti Mäkeläinen professori Raine Mäntysalo professori Jukka Tuhkuri professori Olli Varis professori Kauko Viitanen professori N.N. (post doc edustaja) Heidi Falkenbach jatko-opiskelija Ritva Viero suunnittelija, sihteeri Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtävät ja vastuut ovat: 1. Jatkokoulutusasioiden koordinointi, järjestäminen ja kehittäminen tiedekun nassa 2. Jatkokoulutuksen ohjeistaminen 3. Valmistella esitykset jatko-opiskelijoiden valinnasta tiedekuntaneuvostolle 4. Jatko-opiskelijoiden hakemusten käsittely 5. Valmistella esitys tiedekunnan tutkimusaloista tiedekuntaneuvostolle 6. Tiedekunnan tutkijakoulun hoito: 15 paikan jako, jakokriteerit 7. Tiedekunnassa toimivien kansallisten tutkijakoulujen toiminnan seuranta 8. Jatko-opintojen etenemisen seuraaminen 9. Jatkokoulutuksen tulosten arviointi 10. Jatko-opintojen hallinnollisten prosessien kehittäminen 11. Y-moduulin kurssien järjestäminen (tieteen käytännöt ja periaatteet) 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Maamittaustieteiden laitoksen markkinointityöryhmä edistää laitoksen tunnetuksi tekemistä. Työryhmän toimialaan kuuluu mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abeille suunnattujen tapahtumien koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä suunnittelija Päivi Kauppinen. Työryhmä on avoin kaikille.

10 1.4 Laitoksen opetushenkilökuntaa 10 Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on alanumero. Puhelinkeskuksen numero on puhelin työhuone Laitoksen johtaja Viitanen Kauko, professori M105 Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori M223 Rönnholm Petri, opettava tutkija M312 Inkilä Keijo, yliopisto-opettaja M224 Koistinen Katri, assistentti M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori M202 Vermeer Martin, professori M309 Ahonen-Rainio Paula, lehtori M324 Salo Panu, assistentti M215 Santala Jaakko, opettava tutkija M214 Sunila Rangsima, assistentti M116 Laitikas Ritva, sihteeri M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori M105 Junnila Seppo, professori M325 Vitikainen Arvo, professori M103 Hiltunen Ari, opettava tutkija M302 Lindholm Anna-Liisa, opettava tutkija M325 Laitala, Ari, assistentti M115 Huuhtanen Marjatta, sihteeri M110 Talousoikeus Ekroos Ari, professori (vv.), sij ma professori Erja werdi Werdi Erja, ma professori M130 Kanerva Jaakko, assistentti M131 Tuomi Suvi, sihteeri M117 Muuta henkilökuntaa Kauppinen Päivi, suunnittelija M111 Lehtimäki Airi, osastosihteeri M303 Mead Katharina, opintoneuvoja m-opinto@tkk.fi (muut yhteystiedot eivät vielä tiedossa oppaan painoon mennessä, mutta löytyvät mm. Opinnot-ilmoitustaululta) Sokolnicki Saara, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija M114 Viero Ritva, jatko-opintoasioiden suunnittelija Otakaari 7B, 4.krs, huone 466

11 Aalto- yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa Myös kaikki opiskelijat siirtyvät tuolloin Aalto-yliopiston opiskelijoiksi. Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö. Uudesta yliopistosta valmistuu edelleenkin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. TKK:n, TaiKin ja HSE:n nykyisiä vahvuuksia voimistetaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on edelleen syventää kunkin yliopiston omaa osaamista yhteisten monitieteisten hankkeiden lisäksi. Jo nyt on ollut mahdollista suorittaa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia kyseisissä yhdistyvissä korkeakouluissa joustavan opinto-oikeuden sopimuksen eli JOO-opintojen kautta. Tavoitteena on lisätä Aallon sisäistä opiskelijaliikkuvuutta. Tätä toteutetaan osittain jo syksyllä Hakukäytännöistä ja menettelyistä tiedotetaan erikseen. Opiskelija voi suorittaa sisäisesti liikkuen paitsi erillisiä kursseja, myös esimerkiksi sivuainekokonaisuuksia. Suunnitteilla on myös Aalto-yliopiston yhteisiä sivuaineita, kuten esimerkiksi International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability sivuaineet. Yhteistä opiskelua tukevat myös Aallon Factoryt eli Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: johon on koottu useimmin kysytyt kysymykset opiskelusta Aalto-yliopistossa.

12 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina, joita maanmittaustieteiden laitoksella ovat geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja;

13 13 ohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op(15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P (75-85 op) 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O (15-25 op) 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1 tai A1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

14 14 Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on www-sivulla: ja vieraan kielen suorittamisesta www-sivulla: Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;

15 15 riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön yleensä professori hyväksyy. Maanmittaustieteiden laitoksella C-moduulit ovat valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuksia. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine pe- Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin.

16 16 rusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erkoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on osoitteessa Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteenfilosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteiseen osaan kuuluvat kurssit on koottu tutkinto-ohjelmien tarjoamista kursseista. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Kurssiluettelo on nähtävissä www-sivuilla (myös oppaan lopussa liite 5) Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Ohjelma voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä laitos voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset-kohdassa, ks. alempi perustutkinto Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrät-

17 17 ty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta sitä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa.

18 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne 18 Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävä aihe-alue S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista maanmittaustieteiden tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 5-15 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat tieteen käytännöt ja periaatteet -moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja (ns. L-merkittyjä kursseja), jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. TKK:n jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät opetusohjelmasta:

19 19 Maanmittaustieteiden laitoksen tutkimusalat ovat: Fotogrammetria ja kaukokartoitus (IA006Z), vastuuprofessori Henrik Haggrén Geodesia (M002Z), vastuuprofessori Martin Vermeer Geoinformatiikka ja kartografia (IA008Z), vastuuprofessori Kirsi Virrantaus Kiinteistöjohtaminen (M014Z), vastuuprofessori Seppo Junnila Kiinteistötalous ja -arviointi (M017Z), vastuuprofessori Kauko Viitanen Kiinteistötekniikka (M003Z), vastuuprofessori Arvo Vitikainen Talous- ja ympäristöoikeus (IA007Z), vastuuprofessori Ari Ekroos vv.,sij. ma professori Erja Werdi Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirja. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Väitöskirjalautakunta on antanut väitöskirjojen tekijöille tarkemmat ohjeet, jotka ovat wwwsivulla: Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta

20 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuudet opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuudet. Lisäksi jokaiseen moduuliin on merkitty moduulista vastaava professori. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineita ovat joko Geodesia ja fotogrammetria tai Geoinformatiikka. Pääaineen opinnot muodostuvat M117-1 Geomatiikan perusmoduulista A1, ja joko M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduulista A2 tai M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduulista A2. Sivuaine tekniikan kandidaatin tutkintoon voi muodostua toisesta perusmoduulista (A1 tai B1) tai jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineita ovat geoinformatiikka, geodesia ja fotogrammetria. Pääaineen opinnot muodostuu kandidaatin tutkinnossa suoritettujen perusmoduulin A1 ja sen jatkomoduulin A2 yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (pääaine Fotogrammetria ja kaukokartoitus), M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (pääaine Geodesia) tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (pääaine Geoinformatiikka). Sivuaine voi koostua kandidaatin tutkinnossa suoritetun perusmoduulin (A1 tai B1) jatkomoduulista (B2 tai A2) tai jatkomoduulista (A2) ja sen syventävästä moduulista (A3). Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Geomatiikan alemman tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geomatiikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Geoinformation Technology (IA3002), englanninkielisen maisteriohjelman pääaine Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.

21 21 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuaineen moduuli B1 tai A1 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

22 22 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op

23 23 Geomatiikan tutkinto-ohjelma Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T Tietotekniikan työkurssi* 3 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1* 6 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa Oikeustieteen perusteet 2 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie Puheviestintä 2 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T Tietotekniikan työkurssi (3 op) tai T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M902-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer.

24 24 M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Moderni geodesia 3 Maa Satelliittipaikanmääritys 4 Maa Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Theories and Techniques in Geoinformatics 7 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Tasoituslasku 3 Maa Käytännön geodesia 3 Maa Geodesian maastoharjoitukset 4 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Spatial Data Algorithms 6 Maa GIS Software Development (3-5 op) 4 T Tiedonhallintajärjestelmät 5 T Introduction to Software Engineering 5 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman sivuainemoduuli (B1) geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille: M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 Maa Kiinteistötekniikan yleiskurssi* 5 Maa Kiinteistötaloustiede 3 Maa Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntatalous* 5 Maa Detaljikaavoitus 5 Maa Game in Urban Planning and Development 4 Maa Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op)* 3 Maa Kiinteistönmuodostamisoikeus (3-6 op) 3 * -merkityt kurssit ovat pakollisia kursseja. Muut kurssit valitaan siten, että opintokonaisuus on vähintään 20 op. Moduulista vastaa professori Arvo Vitikainen. M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduulista voidaan jatkaa M102-2 Kiinteistötekniikan ja oikeuden A2- jatkomoduuliin tai M103-2 Kiinteistöjohtamisen A2-jatkomoduuliin. Sivuaineeksi suositellaan tietotekniikan, informaatiotekniikan ja viestintätekniikan sivuainemoduuleja.

25 25 M902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviin opintoihin geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (jos ei ole P-moduulissa) 6 Maa Maa- ja metsätalous 3 Maa Ympäristöoikeuden perusteet (2-3 op) 2-3 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opintojen esittely 1 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 Rak Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan perusteet 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 Maa Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 M902-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta ja sen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte. Sivuainemoduuleja (B1) muiden, kuin maanmittaustieteiden laitoksen opiskelijoille: M120-1 Fotogrammetrian perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogramm. ja kaukokart. 4 Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa Käytännön fotogrammetria 6 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M120-1 Fotogrammetrian perusmoduulista voidaan jatkaa M131-2 Fotogrammetrian B2- jatkomoduuliin. M121-1 Kaukokartoituksen perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogramm. ja kaukokartoit. 4 Maa Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa Käytännön kaukokartoitus 6 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M121-1 Kaukokartoituksen perusmoduulista voidaan jatkaa M132-2 Kaukokartoituksen B2-jatkomoduuliin.

26 26 M150-1 Geoinformatiikan perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 Maa Theories and Techniques in Geoinformatics 7 Maa GIS Software Development (3-5 op) 3 * 1) Ne, joille vastaava kurssi Maa kuuluu tutkinto-ohjelman yhteisiin opintoihin, voivat tämän sijaan sisällyttää moduuliin kurssin T , joka on esitietovaatimuksena kurssille Maa (katso huom. *2) *2) Huom. kurssin esitietovaatimuksena on T Tietorakenteet ja algoritmit (5 op). Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M150-1 Geoinformatiikan perusmoduulista voidaan jatkaa M151-2 Geoinformatiikan B2-jatkomoduuliin. M141-1 Geodesian perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Moderni geodesia * 3 Maa Käytännön geodesia * 3 Maa Satelliittipaikanmääritys 4 Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Theories and Techniques in Geoinformatics 7 *-merkityistä kursseista valitaan vain toinen. Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M141-1 Geodesian perusmoduulista voidaan jatkaa M142-2 Geodesian B2-jatkomoduuliin tai M143-2 Navigoinnin ja paikannuksen B2-jatkomoduuliin.