GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS OTANIEMI 2005 ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Maanmittausosaston kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito...44

3 TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKO-KOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för Lantmäteri Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning OPINTOJAKSOESITTEET Osaston yhteiset Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria... 89

4 Kartografia ja geoinformatiikka KURSSEIHIN JA OPINTOJAKSOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Lukuvuonna poistuneet opintojaksot ja korvaava suoritus Muita olennaisia muutoksia lukuvuonna Muutoksia lukuvuoden jälkeen LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Mallilukujärjestys Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujille

5 5 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Nykyinen korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin v. 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen. Vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen Korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä on Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoksi Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ja Maanmittausosastoiksi. Maanmittauksen koulutusohjelman mukaista korkeakouluopetusta antaa Suomessa vain TKK:n Maanmittausosasto. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaiden valinta tapahtuu pääsykokeissa. Syksystä 1994 lähtien koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muuttuivat opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jakautui geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat ovat muuttuneet alkaen tutkinto-ohjelmiksi eli Maanmittausosastolla opiskellaan geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmassa. Uusia opiskelijoita otetaan geomatiikan tutkinto-ohjelmaan noin 40 ja kiinteistötalouden tutkintoohjelmaan noin 50. Läsnäolevia perusopiskelijoita oli yhteensä 415 joista naisia 150 ja miehiä 265. Poissaolevaksi oli ilmoittautunut 60 opiskelijaa. Jatko-opiskelijaksi oli ilmoittautunut 118, joista naisia 48. Maanmittausosasto on jakaantunut viiteen laboratorioon: kiinteistöopin, talousoikeuden, geodesian, kartografian sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioihin. Geodesian laboratorio vastaa geodesian opetuksesta. Yhteinen geodesian opetus alkaa geodesian perusteista ja jatkuu geodesian yleiskurssilla. Yhteinen opetus päättyy käytännön harjoitusjaksoon, jossa suunnitellaan, mitataan ja lasketaan tietylle kunnalle todellinen pisteverkko. Syventävä geodesian opetus sisältää mm. satelliittigeodesian, tarkat teollisuusmittaukset sekä kansallisten runkopisteverkkojen mittaukset. Kartografian yhteiset opinnot aloitetaan kartanvalmistuksen menetelmien ja prosessien nykytilasta. Syventävät opinnot perehdyttävät numeerisen kartantuotannon erityiskysymyksiin, atkohjelmistoihin ja tarvittaviin laitteistoihin. Kartografian opinnot jakautuvat kahteen linjaan: "perinteiseen tietokoneavusteiseen" kartografiaan ja "järjestelmäorientoituneeseen" vaihtoehtoon. Jälkimmäiseen sisältyy teema- ja maastokartografian lisäksi perehtyminen karttatietojärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratoriossa annetaan opetusta erilaisten kuvien (ilmakuvat, satelliittikuvat, amatöörikameran kuvat yms.) käsittelyssä kartta- yms. tiedon hankkimiseksi kuvatusta kohteesta, kuten maastosta tai rakennuksista, sekä suoritetaan siihen liittyvää tutkimusta. Opetus ja tutkimus jakautuu fotogrammetriaan l. kuvamittaukseen, kuvatulkintaan ja

6 6 kaukokartoitukseen. Fotogrammetriassa on päätehtävänä määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia, kuten niiden muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään sen sijaan kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliitteihin asennetuilla kuvauslaitteilla otettuja kuvia, jotka ovat useimmiten numeerisessa muodossa. Tällöin kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Kiinteistöopin laboratorion opetusala voidaan jakaa kolmeen pääosaan: kiinteistöarviointiin, kiinteistöjohtamiseen ja kiinteistötekniikkaan. Talousoikeuden laboratorion tehtävänä on paitsi vastata korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta yleensä antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Yhdyskuntasuunnittelun opetuksen antaminen on hallinnollisesti arkkitehtiosaston tehtävänä. Tutkimusta ja opetusta hoitavat osaston professorit, opettavat tutkijat, yliassistentit, assistentit ja lehtorit. Geodesian ja kartografian, kiinteistöopin sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioissa on kussakin yksi laboratorioinsinööri. Lisäksi osastolla on teknistä- ja toimistohenkilökuntaa. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. 1.2 Hallinto Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto, jossa ovat jäseninä kuusi professoria tai apulaisprofessoria. Lisäksi osastoneuvostoon kuuluvat kolme muun henkilökunnan edustajaa, kolme osaston opiskelijoiden edustajaa ja. korkeakouluun kuulumaton jäsen. Osastoneuvoston sihteerinä toimii osaston sihteeri ja esittelijöinä suunnittelija ja osaston hallintopäällikkö. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osaston johtaja. Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan osastonjohtajan ja varajohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan osaston professoreista. Osastoneuvoston kokoonpano on seuraava: Kauko Viitanen Ari Ekroos Henrik Haggrén Kari I. Leväinen Kirsi Virrantaus Martin Vermeer Hannu Aarnio Jaakko Santala Suvi Tuomi Tiina Kauppinen Jyrki Puupponen Kuisma Reinikainen Jaana Mäkelä Soile Koukkari prof., osastonjoht., pj prof. prof. prof. prof. prof. yli-ins. dos., yliass. tstosiht. tekn.yo. tekn.yo. tekn.yo. johtaja osaston hallintopäällikkö, esittelijä

7 N.N. Airi Lehtimäki 7 suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Koulutusohjelmatoimikunta on opiskeluun liittyviä kysymyksiä valmisteleva toimikunta. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. Jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on edistää jatko-opintoihin liittyviä hallinto-, tiedottamis- ja tutkimustehtäviä sekä muita jatkokoulutuksen kannalta tärkeitä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Henrik Haggrén ja sihteerinä osaston suunnittelija. Markkinointityöryhmä edistää osaston tunnetuksi tulemista. Työryhmän toimialaan kuuluvat mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abi-infojen koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on alanumero. Puhelinkeskuksen numero on Laboratoriot puh. huoneen n:o Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, prof M223 Laiho-Heikkinen Anita, lab.ins M226 Inkilä Keijo, yliassistentti M224 Koistinen Katri, assistentti M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri M222 Geodesia Vermeer Martin, prof M309 Santala Jaakko, opettava tutkija M214 Häggman Dan, lab.ins M204 Väisänen Mauri, assistentti M215 Laitikas Ritva, sihteeri M211 Kartografia ja geoinformatiikka Virrantaus Kirsi, prof M202 Jolma Ari, prof M213 Häggman Dan, lab.ins M204 Ahonen-Rainio Paula, lehtori M324

8 Cöltekin Arzu, assistentti M213 Laitikas Ritva, sihteeri M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, prof M105 Leväinen Kari I., prof M325 Vitikainen Arvo, prof M103 Aarnio Hannu, yli-ins M104 N.N. opettava tutkija M114 N.N. assistentti M118 N.N. assistentti M302 Huuhtanen Marjatta, siht M110 - osasuoritusrekisteri Talousoikeus Ekroos Ari, prof M132 Werdi Erja, lehtori M131 Nuuja Katri, assistentti M130 Tuomi Suvi, sihteeri M117 Muuta henkilökuntaa Osaston hallintopäällikkö Soile Koukkari R154b Osastosihteeri Airi Lehtimäki M303 - osastoneuvoston sihteeri - osastoneuvostoon menevät asiat - työharjoittelun pisteyttäminen - opintosuoritusrekisterin pito Vahtimestarit: Kari-Pekka Lasanen M112 Tauno Viherlaakso M112 Suunnittelija N.N M111 8

9 9 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

10 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op

11 11 Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta

12 12 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy.

13 13 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Lisätietoja tutkintorakenteesta löytyy osoitteesta htm#moduuliketjuvaihtoehtoja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9.

14 14 Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

15 15 perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatkoopintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Lisätietoa Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta

16 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämiseen, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineen muodostaa M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 tai M117 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2. Sivuaine voi muodostua toisesta perusmoduulista tai siihen pohjautuvasta jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista A1, sen jatkomoduulista A2 sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3, M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3. Sivuaine voi koostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu kahdella seuraavalla sivulla.

17 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 17 PERUSOPINNOT PERUSMODUULI JATKOMODUULI YHTEISET OPINNOT Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Perusmoduuli B1 20 op Suositeltavia: --Omasta tutkintoohjelmasta --Tietotekniikka --Kiinteistötalous --Viestintätekniikka --Informaatiotekniikka Kandidaattityö- ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

18 18 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDI- DAATTI DIPLOMI-INSINÖÖRI JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 [20 op] Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 [20 op] Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 [20 op] Geodesian erikoismoduuli C [20 op] Navigoinnin ja ja paikannuksen erikoismoduuli C [20 op] Fotogrammetrian erikoismoduuli C [20 op] Kaukokartoituksen erikoismoduuli C [20 op] Kartografian erikoismoduuli C [20 op] Geoinformatiikan erikoismoduuli C [20 op] Tieteen metodiikan opinnot M [10 op] Jatkomoduuli B2 [20 op] Suositeltavia: --Omasta koulutusohjelmasta --Tietotekniikka --Kiinteistötalous --Viestintätekniikka --Informaatiotekniikka Diplomityö D [30 op] Vapaasti valittavat opinnot W [20 op]

19 19 Geomatiikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri Johdatus opiskeluun 0 Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat-2.xxxx Tilastollisen analyysin perusteet 4 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T Tietotekniikan työkurssi* 3 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java)* 6 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa Oikeustieteen perusteet 2 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie Puheviestintä 2 Yhteensä 80 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T Tietotekniikan työkurssi (3 op.) TAI T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). M902-O Geomatiikka (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja 4 kaukokartoitukseen Maa Introduction to Cartography and Geoinformatics 3

20 20 M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.xxxx Moderni geodesia 3 Maa-6.xxxx Satelliittipaikanmääritys 4 Maa Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Theories and Techniques in Geoinformatics 7 M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.2xxx Käytännön geodesia 3 Maa-6.2xxx Tasoituslasku 3 Maa-6.2xxx Geodesian maastoharjoitukset 4 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa GIS Design 3 Maa GIS Architectures 3 Maa Geographic Data Management 4 Maa Spatial Data Algorithms 5 Maa GIS Software Development 5 Suositeltavia B1 moduuleja geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntatalous* 5 Maa-29.xxxx Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op)* (tämän kurssin 3-6 laajuuden voi valita) Maa-20.xxxx Kiinteistötekniikan yleiskurssi* 5 Maa Kiinteistöjohtamisen perusteet 3 Maa-20.xxxx Kiinteistötaloustiede 3 Maa-29.xxxx Kiinteistönmuodostamisoikeus (3-6 op) 3 Maa-20.xxxx Game in Urban Planning and Development 4 Maa-20.xxxx Detaljikaavoitus 5 * Moduulin pakollinen kurssi. Pakollisen osuuden laajuus on op. Tämän jälkeen voi jatkaa kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman A3-moduuleihin.

21 21 M902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Opiskelijalle suositellaan seuraavia vapaasti valittavia kursseja Koodi Kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Maa-20.xxxx Maa- ja metsätalous 2 Maa Ympäristöoikeuden perusteet (2-3 op) 2-3 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opintojen esittely 1 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 Rak Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan perusteet 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 Maa Kiinteistöjohtamisen perusteet 3 Maa Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuden perusteet ( op) Lisäksi suositellaan tietotekniikan, informaatiotekniikan ja viestintätekniikan BI moduuleja (ks. tarkemmat tiedot moduulien sisällöistä tietotekniikan sekä automaatio- ja systeemitekniikan tutkintoohjelmien kohdalta) M902-K Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Suositeltavia B1 moduuleja muiden, kuin Maanmittausosaston opiskelijoille: M120-1 Fotogrammetrian perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja 4 kaukokartoitukseen Maa Fotogrammetrian perusteet 3 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa Käytännön fotogrammetria 6 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 M121-1 Kaukokartoituksen perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja 4 kaukokartoitukseen Maa Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Käytännön kaukokartoitus 6 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4

22 22 Geomatiikan tutkinto-ohjelma, diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Käytännön fotogrammetria 6 Maa Käytännön kaukokartoitus 6 Maa Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria I 4 M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.xxxx Satelliittipaikanmäärityksen jatkokurssi 3 Maa-6.xxxx Fysikaalinen geodesia 3 Maa-6.xxxx GIS ja geodeettiset mittaukset 2 Maa-6.xxxx Tilastolliset menetelmät geodesiassa 3 Maa-6.xxxx Referenssijärjestelmä 3 Maa-6.xxxx Karttaprojektio-oppi 3 Maa-6.xxxx Matemaattinen geodesia 3 M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa GIS Analysis and Modelling 5 Maa Visual Analysis in GIS 4 Maa Principles of Geostatistics 3 Maa GIS Application Development 8 M125-C Fotogrammetrian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Fotogrammetrian erikoissovellukset 3 Maa Analyyttinen fotogrammetria II 4 Maa Laserkeilaus 2 Maa Digitaalinen fotogrammetria II 4 T Tietokonenäkö 5 Maa Digitaalinen fotogrammetria III 2 M126-C Kaukokartoituksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa Kaukokartoituksen projektityö 9 Maa Kaukokartoitusaineiston luokittelu ja mallintaminen 4 T Hahmontunnistuksen perusteet 4

23 23 M127-C Geodesian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.xxxx Geodesian erikoistyö 8 Maa-6.xxxx Geodesian seminaari 3 Maa-6.xxxx Geodeettinen metrologia 3 Maa-6.xxxx Avaruusgeodesia 3 Maa-6.xxxx Insinöörigeodesia 3 M128-C Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.xxxx Navigoinnin ja paikannuksen erikoistyö 8 Maa-6.xxxx Navigoinnin ja paikannuksen seminaari 3 Maa-6.xxxx Navigoinnin menetelmät 3 Maa-6.xxxx Avaruusgeodesia 3 Mat Matemaattinen malliajattelu 3 M129-C Geoinformatiikan erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Fuzzy Modelling of Geographic Information 4 Maa Uncertainty in Geographic Information 4 Maa Geosimulation 4 Maa Spatial Data Mining 4 Maa Seminar on Geoinformatics * 4 Maa-123.xxxx Postgraduate Course in Geoinformatics * 4 Maa-123.xxxx Postgraduate Seminar in Geoinformatics * 4 * Näistä valitaan yksi. M130-C Kartografian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Topographic Maps 6 Maa Hydrography 2 Maa Visual Analysis in GIS 5 Maa Web Map Project 3 Maa Seminar on Cartography 4

24 24 M902-W Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviksi kursseiksi fotogrammetrian ja kaukokartoituksen lukijoille suositellaan seuraavia Koodi Kurssin nimi op T Tietokonegrafiikan perusteet (fotogrammetrian lukijoille) 3 T Signaalien tilastollinen mallinnus (kaukokartoituksen lukijoille) 5 M902-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op) M902-D Diplomityö (30 op) Koodi Kurssin nimi op M-19.D Diplomityö 30 Suositeltavia B2 moduuleja muiden, kuin Maanmittausosaston opiskelijoille M131-2 Fotogrammetrian jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria I 4 Maa Fotogrammetrian erikoissovellukset 3 Maa Analyyttinen fotogrammetria II* 4 Maa Laserkeilaus* 2 Maa Digitaalinen fotogrammetria II* 4 Maa Digitaalinen fotogrammetria III* 2 T Tietokonenäkö* 5 Moduulin esitieto on M120-1 Fotogrammetrian perusmoduuli B1. *Vähintään 9 op merkityistä kursseista tulee valita moduuliin. M132-2 Kaukokartoituksen jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa Kaukokartoituksen projektityö 9 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 Maa Kaukokartoitusaineiston luokittelu ja mallinnus 4 Moduulin esitieto on M120-1 Fotogrammetrian perusmoduuli B1. *Vähintään 9 op merkityistä kursseista tulee valita moduuliin.

25 2.5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 25 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat kiinteistötalouden ja - arvioinnin, kiinteistöjohtamisen ja kiinteistötekniikan sekä kiinteistö- ja ympäristöoikeuden alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämiseen, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmassa kaikki suorittavat moduulit M901-P Perusopinnot, M901-O Kiinteistötalous ja M101-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineen muodostavat M101-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli A1 ja M102-2 Kiinteistötekniikan ja oikeuden jatkomoduuli A2 tai M101-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli A1 ja M103-2 Kiinteistöjohtamisen jatkomoduuli A2. Sivuaine voi muodostua toisesta perusmoduulista tai siihen pohjautuvasta jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista A1, sen jatkomoduulista A2 sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M107-3 Kiinteistöjohtamisen syventävä moduuli A3, M108-3 Talousoikeuden syventävä moduuli A3 tai M109-3 Kiinteistötekniikan syventävä moduuli A3. Sivuaine voi koostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu kahdella seuraavalla sivulla.

26 26 KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO PERUSOPINNOT PERUSMODUULIT JATKOMODUULIT YHTEISET OPINNOT Kiinteistötalouden perusmoduuli A1 20 op Kiinteistöjohtamisen jatkomoduuli A2 20 op Kiinteistötekniikan ja oikeuden jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaattityö- ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

27 27 KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA KANDI- DAATTI DIPLOMI-INSINÖÖRI JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Kiinteistöjohtamisen syventävä moduuli A3 20 op Kiinteistöjohtamisen erikoismoduuli C 20 op Kiinteistöjohtamisen jatkomoduuli A2 20 op Talousoikeuden syventävä moduuli A3 20 op Kiinteistösijoittamisen erikoismoduuli C 20 op Kiinteistötalous ja arvioinnin erikoismoduuli C 20 op Kiinteistötekniikan ja oikeuden jatkomoduuli A2 20 op Kiinteistötekniikan syventävä moduuli A3 20 op Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Ympäristöoikeuden erikoismoduuli C 20 op Talousoikeuden erikoismoduuli C 20 op Kiinteistötekniikan erikoismoduuli C 20 op Diplomityö D 30 op Jatkomoduuli B2 20 op

28 28 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri Johdatus opiskeluun 0 Mat Matematiikan peruskurssi P1 10 Mat Matematiikan peruskurssi P2-III 5 Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat-2.xxxx Tilastollisen analyysin perusteet 4 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opintojen esittely 1 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 Maa Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa-20.xxxx Maa- ja metsätalous 2 Maa Oikeustieteen perusteet 2 Maa Ympäristöoikeuden perusteet (2-3 op) 2 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja 4 kaukokartoitukseen Maa Introduction to Cartography and Geoinformatics 3 Rak Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan perusteet 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Vie Puheviestintä 2 Yhd Ympäristönsuojelun perusteet 3 Yhd Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 Harj Työympäristöharjoittelu 1 T Tietokone työvälineenä* 2 T Tietotekniikan peruskurssi* 3 T Ohjelmoinnin perusteet Y* 5 T Tietotekniikan työkurssi 3 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Yhteensä 80 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa paketin T Tietokone työvälineenä (2 op.) + T Tietotekniikan peruskurssi (3 op.) TAI T Ohjelmoinnin perusteet Y (5 op.). Mikäli opiskelija suorittaa geomatiikan tutkinto-ohjel masta BI moduulin, suositellaan kurssin T Ohjelmoinnin perusteet Y (5 op) suorittamista. M901-O Kiinteistötalous (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa Kiinteistöjohtamisen perusteet 3 Maa Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa-123.xxxx Geoinformatics for Real Estate Economics 5 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3

29 29 M101-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Kiinteistötaloustiede 3 Maa-20.xxxx Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntatalous 5 Maa-20.xxxx Detaljikaavoitus (3-5 op) 5 Maa-20.xxxx Kiinteistötalouden laskentamenetelmät 4 Maa-20.xxxx Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op) 3 M102-2 Kiinteistötekniikan ja -oikeuden jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Kiinteistötekniikan yleiskurssi 5 Maa-20.xxxx Korvaus- ja verotusarviointi 3 Maa-29.xxxx Kiinteistönmuodostamisoikeus (3-6 p) 3 Maa-29.xxxx Sopimus- ja kauppaoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa-29.xxxx Julkisoikeus (3-6 p) 3 TU Projektin suunnittelu ja ohjaus 3 M103-2 Kiinteistöjohtamisen jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Kiinteistötalous ja hallinto 5 Maa-20.xxxx Kiinteistöliiketoiminta 5 Maa-20.xxxx Asuntomarkkinat ja arviointi 4 Maa-29.xxxx Rakennus- ja kiinteistösopimusoikeus (3-6 p) 3 TU Yrityksen rahoitus 3 Suositeltavia B1 moduuleja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman opiskelijoille: M104-1 Mittaus- ja kartoitustekniikan perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.xxxx Satelliittipaikanmääritys* 4 Maa-6.xxxx Moderni geodesia* 3 Maa Fotogrammetrian perusteet* 3 Maa Kaukokartoituksen perusteet* 3 Maa Theories and Techniques in Geoinformatics (tämän esitieto T ) T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa-6.2xxx Käytännön geodesia 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa-6.2xxx Geodesian maastoharjoitukset 4 * Moduulin pakollisia kursseja. Muista kursseista on valittava siten, että vähintään 7 op täyttyy.

30 30 Lisäksi kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman opiskelijoille suositellaan rakenne- ja rakennustuotantotekniikka B1 moduulia sekä ympäristönsuunnittelun B1 moduulia. Moduulien tarkemmat sisällöt löytyvät rakennus- ja ympäristötekniikan sekä arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmista. M901-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) M901-K Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Suositeltavia B1 moduuleja muille, kuin kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman opiskelijoille: M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntatalous* 5 Maa-20.xxxx Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op)* 3-6 Maa-20.xxxx Kiinteistötekniikan yleiskurssi* 5 Maa Kiinteistöjohtamisen perusteet 3 Maa-20.xxxx Kiinteistötaloustiede 3 Maa-29.xxxx Kiinteistönmuodostamisoikeus (3-6 op) 3 Maa-20.xxxx Game in Urban Planning and Development 4 Maa-20.xxxx Detaljikaavoitus 5 * Moduulin pakollinen kurssi M106-1 Talousoikeuden perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Oikeustieteen perusteet 2 Maa Ympäristöoikeuden perusteet (2-3 op) 2 Maa-29.xxxx Sopimus- ja kauppaoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa-29.xxxx Julkisoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Työoikeus 3 Maa-29.xxxx Kilpailuoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Johdatus EU-oikeuteen 3 Kurssit valitaan siten, että moduulista muodostuu 20 op:n kokonaisuus

31 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma, diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M107-3 Kiinteistöjohtamisen syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Corporate Real Estate Management 7 Maa-20.xxxx Toimitilojen markkinat ja arviointi 5 Ene-58.xxxx Taloteknisten järjestelmien perusteet 5 Maa-29.xxxx Kilpailuoikeus (3-6 op)* 3 Maa-29.xxxx Sopimusoikeus (3-6 op)* 3 *Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa Maa-29.xxxx Kilpailuoikeus (3 op:n laajuisena) tai Maa-29.xxxx Sopimusoikeus (3 op:n laajuisena). 31 M108-3 Talousoikeuden syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-29.xxxx Kiinteistö-, maankäyttö- ja ympäristöoikeuden seminaari 5 Maa-29.xxxx Maankäyttö- ja ympäristölainsäädännön käytännön oj 3 Maa-29.xxxx Yleinen vahingonkorvausoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Työoikeus 3 Maa-29.xxxx Kilpailuoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Julkisoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Sopimus- ja kauppaoikeuden perusteet (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Rakennus- ja kiinteistösopimusoikeus (3-6 op) 3 Maa-29.xxxx Kiinteistönmuodostamisoikeus 3 Kurssit valitaan siten, että moduulista muodostuu 20 op:n kokonaisuus M109-3 Kiinteistötekniikan syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Kiinteistöopin maastoharjoitukset 2 Maa-20.xxxx Maaseutukiinteistöjen arviointi 5 Maa-20.xxxx Tietoimitukset (Arviointitoimitukset I) 5 Maa-20.xxxx International Land Management (5-6 op) 5 Maa-29.xxxx Luonnonsuojeluoikeus (3-6 op)* 3 Maa-20.xxxx Metsänarviointi* 5 *Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa Maa-29.xxxx Luonnonsuojeluoikeus (3-6 p) tai Maa-29.xxxx Metsänarviointi (5 op.) M110-C Kiinteistöjohtamisen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.xxxx Facilities Management 6 Maa-20.xxxx Seminar on Real Estate Management 5 Maa-20.xxxx Kiinteistöjohtamisen vaihtuva opintojakso 4 Ene-58.xxxx Taloteknisten järjestelmien käyttötalous 5