SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintosäännön Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä uuteen tutkintosääntöön Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Teknillisen korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakukelpoisuus Hakuajat, hakukohteet ja hakijoiden arviointi Akateeminen arviointi Täydentävät opinnot Keskeneräisellä tutkinnolla hakeminen ja tutkinto-opinto-oikeus Sisäisten siirtyjien hakumenettely ja hakijaryhmät Sisäsäisten siirtyjien kiintiöt ja tutkinto-ohjelmakohtaiset kynnysehdot Tutkintojen tavoitteelliset ja sallittavat suorittamisajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Todistuksenjakotilaisuus Ylempi perustutkintotodistus diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Urapalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Muut kirjastot Rakennus- ja ympäristötekniikan kirjasto 28

2 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Kanslia Opintoasiaintoimisto/TKK:n päärakennus Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito AAY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Kansainvälinen opiskelu Opiskelijavaihto Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja päaineet KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATINSEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaatinseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatinseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Aalto-universitätet De studerande gör en del av Aalto-gemenskapen 51 2

3 Studier över högskolegränserna Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning TUTKINTORAKENNE Rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan diplomi-insinöörin ohjelma Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörin ohjelma European Mining Course Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelma Suositeltavia sivuaineita Muille tutkinto-ohjelmille tarkoitetut sivuaineet RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Rakennetekniikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakentamistalous ja talotekniikka YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Georakentaminen Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Ympäristötekniikka (Lahden keskus) 156 LIITE 1. KANDIDAATIN OPINNOT V OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN 166 LIITE 2. OHJEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSEILLE JA TENT- TEIHIN ILMOITTAUTUMISESTA JA TENTTEIHIN OSALLISTUMISESTA 168 LIITE 3. DIPLOMITYÖN ARVOSTELUPERUSTEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- TEKNIIKAN KOULUTUS/TUTKINTO-OHJELMASSA 169 LIITE 4. VASTAAVUUSTAULUKOT VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNTÖÖN SIIRTY- VILLE OPISKELIJOILLE 173 LIITE 5. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 176

4 1. AALTO-YLIOPISTO 4 Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa:

5 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 2.1 Yleistä 5 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos antavat ylintä opetusta rakennustekniikan eri aloilla. Ne vastaavat rakennus ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmasta, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ylemmästä tutkintoohjelmasta, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmasta sekä ympäristötekniikan ylemmästä tutkinto-ohjelmassa. Vuoden 2010 alussa laitosten opiskelijamäärä oli yhteensä 1288 opiskelijaa, joista perusopiskelijoita oli 1096 ja jatko-opiskelijoita 192. Valmistuneiden määrä vuosittain noin 90 diplomi-insinööriä. Uusia opiskelijoita rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmiin tulee vuosittain 120 opiskelijaa, joista 75 rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja 45 ympäristö- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaan. Ylempiin tutkinto-ohjelmiin hyväksytään lisäksi noin 20 opiskelijaa. 2.2 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot Tiedekuntaneuvosto Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan arkkitehtuurin, energiatekniikan, koneenrakennustekniikan, maanmittaustekniikan rakenne- ja rakennustuotantotekniikan, sovelletun mekaniikan, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokset sekä Lahden keskus ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Tiedekuntaneuvoston hallintoa hoitaa tiedekuntaneuvosto, johon kuuluu professorien lisäksi kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön edustajaa ja neljä opiskelijoiden edustajaa. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Petri Varsta, esittelijöinä tiedekunnan hallintopäälliköt ja suunnittelijat ja sihteerinä opintosihteeri Erika Ruohonen. Tiedekuntaneuvosto käsittelee opintoihin liittyviä asioita seuraavasti: - asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot, - tekee tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin, - päättää jatko-opiskelijoiden tutkimusalan ja vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa, - määrää väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat ja hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, - arvostelee väitöskirjat ja lisensiaatin tutkimukset, - vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmat - tekee ehdotuksen tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. Koulutusneuvostot Tiedekunnalla on yhteinen koulutusneuvosto kiinteistötalouden, geomatiikan, energia- ja LVI-tekniikan, konetekniikan ja rakennus- ja ympäristötekniikan alemmille tutkinto-ohjelmille. Se hyväksyy tekniikan kandidaatin tutkinnot, tekee ehdotukset tekniikan kandidaatin tutkintojen opintosuunnitelmista ja nimeää kandidaattiseminaarien vastuuopettajat. Sen puheenjohtajana toimii varadekaani Juha Paavola, esittelijöinä tutkinto-ohjelmien suunnittelijat ja sihteerinä osastosihteeri Reetta Mannola.

6 6 Rakentamisen koulutusneuvostossa käsitellään rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ja ympäristötekniikan ylempiin tutkinto-ohjelmiin liittyviä opintoasioita. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii prof. Jari Puttonen, esittelijänä suunnittelija Seppo Hänninen ja sihteerinä osastosihteeri Reetta Mannola. Sen tehtäviin kuuluu: - diplomityön aiheen, valvojan ja ohjaajan hyväksyminen, - diplomityön arvostelu ja hyväksyminen, - diplomityön oikaisupyyntöasiat, - tarvittaessa hyväksilukemiset, - tutkinnon hyväksyminen - ehdotus opintosuunnitelmaksi Rakentamisen koulutusneuvoston yhteydessä kokoontuu jatko-opintotoimikunta, joka valmistelee tiedekuntaneuvostoon menevät jatko-opintoihin liittyvät asiat. 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitokseen kuuluu 7 opetusyksikköä, joissa on 10 professoria. Laitoksen johtajana toimii professori Juha Paavola. Rak-11 Sillanrakennustekniikka professori Rak-43 Talonrakennustekniikka 2 professoria Rak-54 Rakenteiden mekaniikka 2 professoria Rak-63 Rakentamistalous 2 professoria Rak-82 Rakennusmateriaalitekniikka professori Rak-83 Teräsrakennetekniikka professori Rak-130 Talotekniikka professori Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksessa kuuluu 8 opetusyksikköä, joissa on yhteensä 13 professoria. Laitoksen johtajan toimii professori Tapio Luttinen. Yhd-10 Tietekniikka professori Yhd-12 Vesitalous ja vesirakennus 2 professoria Rak-32 Kalliorakentaminen professori Yhd-33 Ympäristögeotekniikka professori Rak-50 Pohjarakennus ja maamekaniikka 2 professoria Yhd-71 Liikennetekniikka 2 professoria Yhd-73 Vesihuoltotekniikka 1 professoria Yhd-102 Ympäristötekniikka (Lahti) 3 professoria

7 3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 7 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 3.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (75-85 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

8 8 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe.

9 9 Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin.

10 10 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa erikoistapauksessa (esim. ylempään tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt, sisäiset siirtyjät) myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusneuvosto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9.

11 11 Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

12 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 5-15 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on alakohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tiedekunta voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

13 Rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien tavoitteet ja rakenne Tavoitteet Rakennus- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien ammatillisena perustana ovat maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen, käytön ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelmien ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennus- ja ympäristötekniikan pääaloista ja niiden tieteellisestä perusteista sekä valmius toimia rakennustuotannon ja -teollisuuden ja julkisten yhteisöjen rakennus- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Tutkinto-ohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius tutkia ja analysoida maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvia järjestelmiä, laitoksia ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinnon rakenne Opiskelijat hyväksytään suoraan ylempiin tutkinto-ohjelmiin, jotka ovat rakenne- ja rakennustuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Molempien ylempien tutkintoohjelmien perustana on yhteinen rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma. Tutkinnon rakenne on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa 13. Pääaine Valittu ylempi tutkinto-ohjelma vaikuttaa jo kandidaatin tutkinnon pääaineen valintaan. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Pääaineen nimi tulee siihen kuuluvan jatko-moduulin perusteella. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkintoohjelman pääaineet ovat rakennetekniikka, rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka sekä georakentaminen (diplomi-insinööritutkinnossa pohja- ja kalliorakentaminen). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet ovat liikenne- ja tietekniikka, vesi- ja ympäristötekniikka, georakentaminen, joka diplomi-insinööritutkinnossa jakautuu pohja- ja kalliorakentamiseen sekä teknilliseen geologiaan ja sovelluttuun geofysiikkaan. Sivuaine Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelija voi valita sivuaineekseen pääaineeseensa kuuluvaan perusmoduuliin pohjautuvan toisen jatkomoduulin ja syventävän moduulin. Sivuaineeksi voi muodostua myös muun tutkinto-ohjelman perusmoduulista ja jatkomoduulista. Suositeltavia sivuaineita ovat esim. rakentamistalous ja talotekniikka, joka DItutkinnossa jakautuu rakentamistalouteen ja talotekniikkaan, LVI-tekniikka, kiinteistöjohtaminen, puutuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

14 14 Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit 20 op 20 op: 20 op Kandi DI Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rakennetekniikka Rakennetekniikka Georakentaminen Pohja- ja kalliorakentaminen Sivuaine Rakentamistalous ja talotekniikka Rakentamistalous Talotekniikka Kuva 3 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkinto-ohjelman rakenne Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit: 20 op 20 op 20 op Kandi DI Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot Vesi- ja ympäristötekniikka Yhdyskunta- ja ympäristö- Georakentaminen tekniikka 20 op Liikenne- ja tietekniikka Pohja- ja kalliorakentaminen Teknillinen geologia ja sovellettu geofysiikka Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Kuva 4 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman rakenne

15 15 Erikoismoduuli Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu lisäksi erikoismoduuli, joka yleensä on pää- tai sivuaineelle määritelty erikoismoduuli. Erikoismoduuli voi olla myös opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jota pääaineen vastaava professori puoltaa ja jonka sisällön koulutusneuvosto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelija valitsee toisen kursseista rakennetekniikan numeeriset menetelmät tai analyysin numeeriset menetelmät. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa analyysin numeeriset menetelmät on pakollinen.. Toisen kursseista opiskelija valitsee tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä em. kurssitarjonnasta.

16 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso ma la I Opetusjakso ma pe Tenttijakso la la II Opetusjakso ma pe Tenttijakso la ke Syksyn 2010 lauantaitentit: 29.8., 5.9., , 7.11., , , ja Tenttijakso ma la III Opetusjakso ma pe Tenttijakso la pe IV Opetusjakso ma pe Tenttijakso la pe Kevään 2011 lauantaitentit: 15.1., 5.2., 5.3., 12.3., 16.4., 24.4., 7.5., ja Pääsiäisloma Luku- ja tenttijärjestykset Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Rakennus- ja ympäristötekniikan luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Lukujärjestys on saatavissa ennen lukukauden alkua rakennusja ympäristötekniikan talon ala-aulasta. Tenttijärjestys on tämän kirjan liitteenä. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy Nopasta. 4.3 HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Velvoite HOPSin tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaatinseminaarin aloittamiseen ja diplomityön aiheen hyväksyttämiseen. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSin tarkastuksesta tutkinto-ohjelma päättää itsenäisesti. Luonteva paikka HOPSin läpikäymiseen on henkilökohtaisen tuutorointitapaamisen yhteydessä. HOPSeista lisää luvussa 4.2.

17 4.4 Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä uuteen tutkintosääntöön 17 Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja uuteen tutkintosääntöön Tätä ennen opintonsa aloittaneilla perusopiskelijoilla oli oikeus opiskella vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan saakka. Opiskelijat, joiden tutkinto ei valmistunut määräaikaan mennessä on siirretty opiskelemaan uuden tutkintosäännön mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sitten diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö. Tiedekunta päättää jo suoritettujen opintojen sijoittamisesta uuteen tutkintorakenteeseen opiskelijan laatiman opintosuunnitelman pohjalta. 4.5 Kurssit Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kurssipalaute Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen ovat kiinteä osa kurssien ja tiedekuntien normaalia toimintaa sekä sen kehittämistä. Palautetta kerätään pääsääntöisesti kursseista ja jonkin verran myös moduuleista sekä valmistuneilta opiskelijoilta. Kurssipalaute kerätään Teknillisessä korkeakoulussa pääsääntöisesti Weboodin osasovelluksella Palauteoodilla. Opiskelijalle palautteen antaminen kurssista tapahtuu Weboodin kautta ja annettu palaute on lähtökohtaisesti anonyymia. Palautteen yhteenvedot ja annettu sanallinen palaute eivät näy hallintohenkilökunnalle ellei vähintään 5 vastaaja ole antanut palautetta kyseisestä kurssista. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus luopua tästä 5 vastaajan rajoitteesta vastaamisen yhteydessä, jolloin varsinkin pienillä kursseilla palautetta voidaan hyödyntää. Palautteen antaminen aukeaa opintojaksokohtaisesti viimeistään kurssin päätyttyä. Jokaisella palautelomakkeella on vähintään Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun perustutkintokoulutuksen vakiokysymykset. Palautetietoa käsitellään ja arvioidaan kurssin henkilökunnan sekä tiedekuntien ja/tai laitosten opinto- tai koulutustoimikuntien toimesta. Kurssin henkilökunta antaa opiskelijoille vastapalautetta ja/tai julkaisee palautteen pohjalta tehdyt kehityssuunnitelmat Palauteoodissa tai Nopan lisäsivuilla opintojakson seuraavan toteutuksen

18 18 alussa. Kurssin henkilökunnan niin salliessa opintojakson numeerinen yhteenveto ja mahdollinen sanallinen vastapalaute julkaistaan Weboodissa. Julkaistujen palautteiden yhteenvedot löytyvät Weboodista kohdasta Kurssipalautteet -> Palautteiden yhteenvedot. Sähköisen palautteenkeruun lisäksi opettajat voivat kerätä yksityiskohtaisempaa ja kohdistetumpaa palautetta kurssistaan myös muilla tavoilla, kuten esimerkiksi ryhmäkeskusteluilla. Opintojakson palautteen kerääminen on kuvattu tarkemmin Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa osoitteessa er1.pdf Tarkemmin palautteen keräämisestä Teknillisessä korkeakoulussa on kirjattu toimintakäsikirjan sivulle Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa ( On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella. Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palauttaessa.

19 Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu kurssin opetuksesta vastaavan tutkinto-ohjelman kansliassa. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Tutkinto-ohjelman kanslia huolehtii siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiin Weboodista ( kautta. Weboodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman tiedekunnan kansliasta. Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä tiedekunnan kansliassa, päärakennuksen opiskelijapalveluissa, sähköpostitse osoitteeseen tai WebOodin ( kautta. Weboodin kautta opiskelija voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa, sähköpostiosoitteensa ja postiosoitteensa. Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotuki saa osoitteenmuutostiedot suoraan väestörekisteristä. 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Yliopistolaki 44 1 mom) Opiskelijan on syytä itse huolehtia siitä, että opintosuoritukset kursseista tulevat opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaa vievää ja joissain tapauksissa mahdotonta henkilökunnan vaihduttua ja kurssien muututtua. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella rajallinen aika, joten jos esimerkiksi joulukuussa tehdyn tentin puuttuvaa arvosanaa tiedustelee vasta heinäkuussa, voi pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman kurssimerkintää.

20 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen 20 Yliopistolain 82 4 momentin (tutkintosäännön 61 :n) mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan menettelyohjeiden mukaan tutkintolautakunta voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Yliopistolain 82 3 momentin (tutkintosäännön 61 a :n) mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Edellä tarkoitetun uudelleen arvostelun johdosta kenenkään arvosana ei voi laskea. Vilpin seuraamukset Vilppi tai sen yritys tentissä tai muun opintosuorituksen yhteydessä voi johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen ja kurinpitotoimiin. Kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (Yliopistolaki 45 ) 4.9. Teknillisen korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Valinta ylempiin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoon johtaviin ohjelmiin toteutetaan koko Teknillisen korkeakoulun tasolla samanaikaisesti ja yhteisesti määriteltyjen valintaperusteiden ja aikataulujen mukaisesti. Hakuajat määritellään yhteisesti Aalto-yliopiston opinto- ja opiskelijapalveluissa. Hakumenettely- ja hakuajat saattavat poiketa Erasmus Mundus ohjelmien sekä Aalto-yliopiston monitieteisten maisteriohjelmien osalta.

21 21 Valinta perustuu pääsääntöisesti aiempien opintojen perusteella saatuun näyttöön ja toteutetaan todistusvalintana. Valintaprosessiin liittyvä akateeminen arviointi tehdään koulutusohjelmissa. Haku ja valinta tehdään pääainekohtaisesti lukuun ottamatta informaatioverkostojen koulutusohjelmaa, jossa haku tapahtuu koulutusohjelmaan, ei pääaineeseen. Tekniikan akateeminen komitea vahvistaa vuosittaiset opiskelijavalintakiintiöt toisen vaiheen valinnoille tiedekuntien esityksiin pohjautuen. Kiintiöt vahvistetaan valintaa edeltävän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiintiöt ovat enimmäiskiintiöitä eikä niitä tarvitse ottaa täyteen. Toisen vaiheen valintamenettely koskee pääsääntöisesti niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole tutkinnonsuoritusoikeutta Teknillisessä korkeakoulussa. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin seuraavat hakijat: Hakijat, jotka on hyväksytty Teknilliseen korkeakouluun toisen vaiheen hakumenettelyn kautta Teknilliseen korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkintoopiskelijat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisissä Master-ohjelmissa, Erasmus Mundus ohjelmissa, yhteistyönä muiden yliopistojen kanssa toteutettavissa maisteriohjelmissa, arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin ylemmissä ohjelmissa tai Aaltoyliopiston monitieteisissä maisteriohjelmissa Teknillisen korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytyt tutkintoopiskelijat, joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen hakumenettelyssä hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi kesken tekniikan kandidaatin tutkinnon opintojen loppuun suoritettu amk-tutkinto). Edellä mainitut kolme hakijaryhmää hakevat toisen vaiheen hakumenettelyn kautta. Opiskelijat, joilla jo on tutkinnonsuoritusoikeus Teknilliseen korkeakouluun, voivat hakea koulutusohjelman vaihtoa sisäisen siirtymisen kautta. Sisäisten siirtyjien hakumenettely poikkeaa muusta maisterivaiheen valinnasta ja se on selostettu kohdassa 6. Haku tapahtuu kaksi kertaa lukuvuodessa. Tekniikan akateeminen komitea vahvistaa sisäisten siirtyjien kiintiöt vuosittain kesäkuussa. Sisäisten siirtyjien kiintiöt asetetaan niin, että ne voidaan ottaa täyteen. Teknillisen korkeakoulun englanninkielellä toteutettaviin Master-ohjelmiin, Erasmus Mundus ohjelmiin, Lahden keskuksen ympäristötekniikan ohjelmaan, arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin ylempiin ohjelmiin sekä Aalto-yliopiston monitieteisiin maisteriohjelmiin ei voi hakea sisäisenä siirtyjänä. Opiskelijat, jotka jatkavat opintojaan siinä ylemmässä ohjelmassa, johon heidät on alun perin ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytty, saavat ylemmän tutkinnon opinto-oikeuden automaattisesti ilman erillisiä hakumenettelyjä Hakukelpoisuus Teknillisen korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinnassa Maisterivaiheen opiskelijavalinnassa hakukelpoisia ovat seuraavat hakijat: tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot muussa yliopistossa kuin Teknillisessä korkeakoulussa suorittaneet (tietyin poikkeuksin myös Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet tekniikan kandidaatit) ulkomaisessa yliopistossa 3-4-vuotisen Bachelor-tutkinnon suorittaneet tai Bachelortutkintoa vastaavan koulutuksen saaneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot antaa hakukelpoisuuden, soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa)