RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

Transkriptio

1 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

2 2 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos PL Aalto Käyntiosoite: Rakentajanaukio 4 A Espoo Puh. vaihde Telefax

3 3 Lukijalle Kädessäsi olevassa opinto-opas on tarkoitettu opiskelijoille, jotka on hyväksytty opiskelemaan rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ja ympäristötekniikan (DI) koulutusohjelmiin. Kummankin koulutusohjelman opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja jatkavat sen jälkeen diplomi-insinööriksi siinä koulutusohjelmassa, johon heidät on hyväksytty. Oppaan tarkoituksena on helpottaa opintojen suunnittelua, tutustuttaa koulutusohjelmien tutkintorakenteisiin sekä ohjeisiin ja määräyksiin. Opiskelija seuraa opinnoissaan yleensä sen vuoden opintoopasta, jolloin hän on aloittanut opintonsa, joten opas kannattaa säilyttää tuleviksi opintovuosiksi. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi, jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi suunnitella kurssitasolla omia opintojaan OodiHOPS-työkalulla sekä antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali, jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman etusivu on osoitteessa yhdyskunta- ja ympäristötekniikan kulutusohjelman ja ympäristötekniikan koulutusohjelman Insinööritieteiden korkeakoulun etusivun osoite on Into-portaalista löydät mm. mallilukujärjestykset, valmistumisaikataulut ja koulutusohjelman uutiset sekä tämän oppaankin sähköisessä muodossa.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO-YLIOPISTO 7 2. INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Yleistä Korkeakoulun hallinto ja yhteystiedot Laitokset ja opetusyksiköt 9 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenne Kandidaattiohjelmien uudistaminen OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä vuoden 2005 tutkintosääntöön Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakukelpoisuus Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakuajat, hakukohteet ja hakijoiden arviointi Akateeminen arviointi Täydentävät opinnot Keskeneräisellä tutkinnolla hakeminen ja tutkinto-opinto-oikeus Sisäisten siirtyjien hakumenettely ja hakijaryhmät Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Diplomityön hyväksyminen Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Alumnitoiminta Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Muut kirjastot Rakennus- ja ympäristötekniikan kirjasto 33

5 5 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste Kanslia Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiset palvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Saavutettava opiskelu ja esteetön oppimisympäristö AAY:n opintososiaaliset palvelut Ura- ja rekrytointipalvelut Muita palveluja OPETUS ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Oppimisen arviointimenetelmät ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Opiskelu ulkomailla ja kansainvälistyminen Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATINSEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaatinseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatinseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista 58

6 6 14. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Aalto-universitätet De studerande gör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid högskolan ingenjörsvetenskap Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning TUTKINTORAKENNE Rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan diplomi-insinöörin ohjelma Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörin ohjelma European Mining Course Managing spatial Change, Urban Enginering Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma Suositeltavia sivuaineita Muille tutkinto-ohjelmille tarkoitetut sivuaineet RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Rakennetekniikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakentamistalous ja talotekniikka YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Georakentaminen Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Ympäristötekniikka (Lahden keskus) 178 LIITE 1. KANDIDAATIN OPINNOT V OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN 187 LIITE 2. OHJEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSEILLE JA TENT- TEIHIN ILMOITTAUTUMISESTA JA TENTTEIHIN OSALLISTUMISESTA 189 LIITE 3. DIPLOMITYÖN ARVIONTIOHJE 190 LIITE 4. VASTAAVUUSTAULUKOT VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNTÖÖN SIIRTY- NEILLE OPISKELIJOILLE 194 LIITE 5. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 197

7 7 1. AALTO-YLIOPISTO Edelläkävijä, joka muuttaa maailmaa Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Säätiömuotoinen yliopisto aloitti toimintansa Aalto-yliopiston päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista vuoteen 2020 mennessä. Kuusi korkeakoulua Aalto-yliopiston kuusi alansa johtavaa korkeakoulua - Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, sekä Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakoulut - ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja oppilaitoksia. Korkeatasoista tukimusta ja taiteellista toimintaa Aallon tutkimustoiminta rakentuu pitkäjännitteiselle perustutkimukselle. Vankka asiantuntemus kauppatieteiden, taiteen ja muotoilun sekä tekniikan aloilla mahdollistaa monialaisen, kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, joka tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Monitieteellisyys luo uutta Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä ja -taiteellista luonnettaan. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat, joissa yliopiston eri alojen osaamista yhdistetään tuotekehityksen, median palveluiden saralla. Aalto-yliopiston ensimmäisiä monitieteellisiä maisteriohjelmia ovat International Business Management ja Creative Sustainability. Kansainvälisesti vaikuttava Aalto Aalto-yliopisto on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen ja monikulttuurinen tutkimus- ja opetusyhteisö, jossa on opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uuden oppimiseen kannustava kulttuuri. Kansainvälinen liikkuvuus on osa aaltolaisten arkipäivää. Opiskelijoita Aallossa on ja työntekijöitä Lisää Aalto-yliopistosta:

8 2. INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU 2.1 Yleistä 8 Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvat energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, maankäyttötieteiden laitos, rakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Rakennetekniikan laitos ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos antavat ylintä opetusta rakennustekniikan eri aloilla. Ne vastaavat rakennus ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmasta, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ylemmästä koulutusohjelmasta, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ylemmästä koulutusohjelmasta sekä ympäristötekniikan ylemmästä koulutusohjelmassa. Vuoden 2011 alussa laitosten opiskelijamäärä oli yhteensä 1288 opiskelijaa, joista perusopiskelijoita oli 1096 ja jatko-opiskelijoita 192. Valmistuneiden määrä vuosittain on noin 90 diplomi-insinööriä. Uusia opiskelijoita rakennusja ympäristötekniikan koulutusohjelmiin tulee vuosittain 120 opiskelijaa, joista 75 rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja 45 ympäristö- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan. Ylempiin koulutusohjelmiin hyväksytään lisäksi noin 30 opiskelijaa. 2.2 Korkeakoulun hallinto ja yhteystiedot Korkeakoulun dekaani Insinööritieteiden dekaanina toimii prof. Petri Varsta. Dekaanin tehtävänä opintoasioissa on mm.: - toimii akateemisten asioiden puheenjohtajana, - hyväksyy tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan ja filosofian tohtoreiden tutkinnon, - ottaa korkeakoulun opiskelijat, - tekee rajattuun opiskeluaikaan ja menetettyyn opinto-oikeuteen liittyvät päätökset, - käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. - Akateeminen komitea Korkeakoulun akateemisia asioita hoitaa akateeminen komitea, johon kuuluu 6 professorikunnan edustajaa, 4 henkilökuntajäsentä ja 4 opiskelijajäsentä Akateemisen komitean puheenjohtajana toimii dekaani Petri Varsta, esittelijänä opintopäällikkö Marjo Immonen ja sihteerinä opintokoordinaattori Reetta Mannola. Akateemisen komitean käsittelee opintoihin liittyviä asioita seuraavasti: - korkeakoulukohtainen opintosuunnitelma, - korkeakoulukohtaiset tutkintovaatimukset tutkintovaatimuksensa, - korkeakoulukohtaiset valintaperusteet, - muut akateemiseen toimintaan liittyvät asiat - muut dekaanin määräämät tehtävät Koulutusneuvosto Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhteinen koulutusneuvosto kiinteistötalouden, geomatiikan, energia- ja LVI-tekniikan, konetekniikan, rakennus- rakennustuotantotekniikan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmille. Sen puheenjohtajana toimii varade-

9 9 kaani Juha Paavola, esittelijöinä tutkinto-ohjelmien suunnittelijat ja sihteerinä osastosihteeri Salme Pylkkänen. Esittelijöinä toimivat koulutusohjelmien suunnittelijat. Sen tehtäviin kuuluu: - diplomityön aiheen, valvojan ja ohjaajan hyväksyminen, - diplomityön arvostelu ja hyväksyminen, - esitys akateemiselle komitealle opintosuunnitelmaksi.. Tohtorikoulutusneuvosto Insinööritieteiden korkeakoulun tohtorikoulutusneuvosto käsittelee jatko-opintoihin liittyvät siat. Sen puheenjohtajana toimii prof. Kirsi Virrantaus ja esittelijänä ja sihteerinä toimii suunnittelija Ritva Viero. Tohtorikoulutusneuvoston tehtävänä on: - kehittää korkeakoulun tohtorikoulutuksen sisältöä ja yhteisiä opintoja, - tehdä akateemiselle komitealle esitykset jatkokoulutuksen tutkimusaloista, - valmistella tohtorikoulutettavien valinta dekaanin päätettäväksi, - hyväksyä jatkotutkintoon kuuluva opinnäytetyön aihe ja päättää kielestä, - vahvistaa tohtorikoulutettavien opintosuunnitelmat, - nimetä väitöskirjan esitarkastajat ja päättää väitöskirjan julkaisuluvasta, - nimetä lisensiaatintutkimuksen tarkastajat - arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset, - käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. - tehdä ehdotuksen korkeakoulun tohtorikoulutukseen otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt Rakennetekniikan laitokseen kuuluu 6 opetusyksikköä, joissa on 8 professoria. Laitoksen johtajana toimii professori Juha Paavola. Rak-11 Sillanrakennustekniikka professori Rak-43 Talonrakennustekniikka 3 professoria Rak-54 Rakenteiden mekaniikka professori Rak-63 Rakentamistalous professori Rak-82 Rakennusmateriaalitekniikka professori Rak-83 Teräsrakennetekniikka Rak-130 Talotekniikka professori Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksessa kuuluu 8 opetusyksikköä, joissa on yhteensä 13 professoria. Laitoksen johtajan toimii professori Tapio Luttinen. Yhd-10 Tietekniikka professori Yhd-12 Vesitalous ja vesirakennus 2 professoria Rak-32 Kalliorakentaminen professori Yhd-33 Ympäristögeotekniikka professori Rak-50 Pohjarakennus ja maamekaniikka 2 professoria Yhd-71 Liikennetekniikka 2 professoria Yhd-73 Vesihuoltotekniikka 1 professoria Yhd-102 Ympäristötekniikka 2 professoria

10 10 3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Insinööritieteiden korkeakoulussa on kaksiportaiseen tutkintorakenne. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 3.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutus ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - riittävä viestintä- ja kielitaito Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (moduulien laajuus op); vapaasti valittavista opinnoista siten, että 180 op täyttyy; sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

11 11 Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, mää- Jatkomoduuli A op Perusmoduuli B op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 5 ): - suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä - vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

12 12 rätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 5 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Vapaaehtoinen harjoittelu sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - hyvä viestintä- ja kielitaito sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op) - diplomityöstä (30 op); sekä - vapaasti valittavista siten, että tutkinnon laajuus on 120 op)

13 13 Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Syventävä moduuli A op Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9-11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. koulutusohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikka M 9-11 op Jatkomoduuli B op Diplomityö D 30 op Erikoismoduuli C op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa erikoistapauksessa (esim. ylempään koulutusohjelmaan hyväksytyt, sisäiset siirtyjät) myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusohjelman johtaja hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot

14 14 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Insinööritieteiden korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Insinööritieteiden korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

15 15 perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 40 opintopistettä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös tieteen käytännöt ja periaatteet. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tohtorikoulutusneuvostovoi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Tohtorikoulutusneuvosto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. 3.4 Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenne Tavoitteet Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien ammatillisena perustana ovat maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen, käytön ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Koulutusohjelmienohjelmien ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennus- ja ympäristötekniikan pääaloista ja niiden tieteellisestä perusteista sekä valmius toimia rakennustuotannon ja -teollisuuden ja julkisten yhteisöjen rakennus- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Koulutusohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius tutkia ja analysoida maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvia järjestelmiä, laitoksia ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin.

16 16 Tutkinnon rakenne Opiskelijat hyväksytään suoraan ylempiin koulutusohjelmiin, jotka ovat rakenne- ja rakennustuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Molempien ylempien koulutusohjelmien perustana on yhteinen rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma. Tutkinnon rakenne on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa 13. Pääaine Valittu ylempi koulutusohjelma vaikuttaa jo kandidaatin tutkinnon pääaineen valintaan. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Pääaineen nimi tulee siihen kuuluvan jatko-moduulin perusteella. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman pääaineet ovat rakennetekniikka, rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka sekä georakentaminen (diplomi-insinööritutkinnossa pohja- ja kalliorakentaminen). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman pääaineet ovat liikenne- ja tietekniikka, vesi- ja ympäristötekniikka, georakentaminen, joka diplomi-insinööritutkinnossa jakautuu pohja- ja kalliorakentamiseen sekä teknilliseen geologiaan ja sovelluttuun geofysiikkaan. Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit 20 op 20 op: 20 op Kandi DI Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rakennetekniikka Rakennetekniikka Georakentaminen Pohja- ja kalliorakentaminen Sivuaine Rakentamistalous ja talotekniikka Rakentamistalous Talotekniikka Kuva 3 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman rakenne

17 17 Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit: 20 op 20 op 20 op Kandi DI Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot Vesi- ja ympäristötekniikka Yhdyskunta- ja ympäristö- Georakentaminen tekniikka 20 op Liikenne- ja tietekniikka Pohja- ja kalliorakentaminen Teknillinen geologia ja sovellettu geofysiikka Liikenne- ja tietekniikka jatkomoduuli 20 op Vesi- ja ympäristötekniikka Sivuaine Kuva 4 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelija voi valita sivuaineekseen pääaineeseensa kuuluvaan perusmoduuliin pohjautuvan toisen jatkomoduulin ja syventävän moduulin. Sivuaineeksi voi muodostua myös muun koulutusohjelman perusmoduulista ja jatkomoduulista. Suositeltavia sivuaineita ovat esim. rakentamistalous ja talotekniikka, joka DI-tutkinnossa jakautuu rakentamistalouteen ja talotekniikkaan, LVI-tekniikka, kiinteistöjohtaminen, puutuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Erikoismoduuli Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu lisäksi erikoismoduuli, joka yleensä on pää- tai sivuaineelle määritelty erikoismoduuli. Erikoismoduuli voi olla myös opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jota pääaineen vastaava professori puoltaa ja jonka sisällön koulutusohjelman johtaja hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9-11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee toisen kursseista rakennetekniikan numeeriset menetelmät tai analyysin numeeriset menetelmät. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa analyysin numeeriset menetelmät on pakollinen. Muut kurssit opiskelija valitsee tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä em. kurssitarjonnasta.

18 3.5 Kandidaattiohjelmien uudistaminen vuonna 2013 (Tiedotus , muutokset mahdollisia) 18 Tekniikan kandidaatin tutkinto uudistuu Aalto-yliopiston tekniikan alan koulutusohjelmissa syksystä 2013 alkaen. Uudistusta on valmisteltu koulujenvälisessä yhteistyössä Aallossa keväästä 2011 alkaen. Uuden kandidaatintutkinnon yhteisiä osaamistavoitteita, rakennemallia ja liikkuvuusperiaatteita koskevat päätökset tehtiin Aallon akateemisessa komiteassa joulukuussa Koulukohtaiset päätökset tulevista yhteisten perusopintojen kurssisisällöistä ja pääaineista, niiden osaamistavoitteista ja kurssisisällöistä tehdään koulun akateemisessa komiteassa toukokuussa/kesäkuussa Opetusohjelman uudistus yksittäisten kurssien sisällön osalta suunnitellaan syksyn-talven aikana. Lukuvuoden opetus toteutetaan kuitenkin vielä kokonaan vanhan tutkintorakenteen ja kurssitarjonnan mukaisena. Uudistuksen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon uudistuksen (ja sitä myöhemmin seuraavan maisterivaiheen tutkinnon uudistuksen tavoitteita ovat): - toteuttaa Bolognan mallin mukainen aidosti kaksivaiheinen tutkintorakenne - pääsääntöisesti erottaa toisistaan kandivaiheen ja maisterivaiheen opetustarjonta - lisätä kandidaatin tutkinnon geneerisyyttä, vähentää pääaineita ja purkaa ns. putkitutkintoja - lisätä liikkuvuusmahdollisuuksia niin yliopiston sisällä kuin ulospäin kumpaankin suuntaan - opintojen sujuvoittaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen; mallina on kandidaatintutkinto 3 vuotta + diplomi-insinöörin tutkinto 2 vuotta - kurssien mitoituksen tarkistaminen edellistä tukemaan - opiskelija- ja oppimislähtöisten opetusmenetelmien implementointi - lisätä opiskelijoiden vapautta mutta myös vastuuta opintojen suunnittelussa - päivittää tutkinto ja opetustarjonta vastaamaa tulevaisuuden osaamistarpeita Hakukohteet ja pääaineet Insinööritieteiden korkeakouluun tulee yksi kandidaattiohjelma, jossa hakukohteita ja niitä suoraan vastaavia pääaineita on kolme. Koska pääaineet määräytyvät suoraan hakukohteiden mukaan, ei kandidaatin tutkinnossa ole erillistä pääaineenvalintaa. Hakukohteet ja pääaineet ovat: Kone- ja rakennustekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Opintojen rakenne uudessa kandidaattiohjelmassa Kaikkien kolmen pääaineen opinnot noudattavat samaa perusrakennetta. Sivuaine on pakollinen. Nykyisestä niin kutsutusta moduulirakenteesta luovutaan. Kandidaatin tutkinnon kokonaislaajuus on edelleen 180 op. Kandidaatin tutkintoon sisältyy: - kaikille pääaineille yhteiset perusopinnot 70 op - pääaineopinnot sis. kandidaatintyö 60 op - sivuaineopinnot 25 op - vapaasti valittavat opinnot 25 op Yhteisten perusopintojen sisältö: Kaikissa kolmessa pääaineessa on yhteiset polytekniset perusopinnot: - matematiikka 4 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa) - fysiikka 2 x 5 op (sisältäen rajoitettua pääaineen määrittelemää valinnaisuutta oppiaineen puitteissa)

19 19 - tietotekniikka 2 x 5 op - insinööritieteiden tietokoneavusteiset työkalut 5 op - kemia 5 op - taloustiede 5 op - projektityö 5 op - Aalto-opinnot op - pakolliset kieliopinnot/kokeet yht op Matematiikan ja fysiikan opinnot tulevat sisältämään joitain erikseen määriteltäviä pääainekohtaisia valinnaisuuksia oppiaineen puitteissa. Tavoitteena on, että Aalto-opinnot tulevat sisältämään koko Aallolle yhteisiä teemoja, näiden suunnittelu on käynnissä, tarkempaa sisältöerittelyä näistä ei vielä ole käytössä. Pakollisina vaadittavien kieliopintoihin ja kielikokeisiin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Kandidaattivaiheen kurssit toteutetaan pääsääntöisesti suomeksi (tai ruotsiksi), opetusmateriaali (kirjallisuus) saattaa kuitenkin olla englannin-kielistä. Pääaineopintojen sisältö Kuhunkin pääaineeseen tulee sisältymään: - pääainekohtaisia kursseja 40 op - pääainekohtaisia, rajoitetusti valinnaisia kursseja op - kandidaatintyö ja seminaari 10 op Pääainekohtaisesti valinnaisissa kursseissa annetaan mahdollisuus tutustua ylemmän tutkinnon pääaineiden aloihin jo kandidaatintutkinnossa. Myös kandidaatintyön aihevalinta voidaan tehdä ylemmän tutkinnon pääainevalintaa ennakoiden. Sivuaine Kandidaatin tutkinnon sivuaine (pakollinen) on laajuudeltaan 25 op ja sen saa pääsääntöisesti valita vapaasti Aallon kouluista. Sivuaineet voivat kuitenkin mm. käytännön syistä asettaa rajoituksia sivuaineiden opiskelijamäärille, näistä ja sivuaineen valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Pääsääntöisesti kukin pääaine tuottaa vastaavan sivuainevaihtoehdon, tämän lisäksi tarjotaan joitain itsenäisiä sivuaineita. Yhteistä koostetta Aallon sivuaineista ei vielä ole käytössä, tarjontaa suunnitellaan. Sivuaineet Insinööritieteiden korkeakoulussa ovat: - Kone- ja rakennustekniikka (pääaineen osa) - Energia- ja ympäristötekniikka (pääaineen osa) - Rakennettu ympäristö (pääaineen osa) - Insinööritieteiden laskenta ja mallinnus (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) - Yhdyskuntatekniikka (itsenäinen sivuaine, ei vastaavaa pääainetta) Vapaasti valittavat opinnot Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat opinnot voi periaatteessa valita koko Aallon kandivaiheen tarjonnasta. Koulut ja kurssit voivat kuitenkin mm. esitieto- ja käytännön syistä asettaa rajoituksia osallistumiselle ja opiskelijamäärille, näistä ja mahdollisista valintamenettelyistä tiedotetaan erikseen. Vapaasti valittaviin opintoihin voi myös sisällyttää ulkomailla suoritettuja opintoja ja tätä suositellaan (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Harjoittelu Uusimuotoiseen tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Harjoittelua kuitenkin suositellaan ja siitä tullaan myöntämään opintopisteitä (ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan). Yleistä kurssien ja opetuksen uudistamisesta: - kurssien laajuudeksi tulee pääsääntöisesti 5 op (muutkin laajuudet ovat mahdollisia) - nykyistä kurssivalikoimaa karsitaan ja uuden opetuksen sisältö ja toteutus suunnitellaan pääsääntöisesti uudelleen - projektimuotoisen opetuksen määrää pyritään lisäämään

20 20 - diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvien (maisteriohjelmien) kurssien suorittamista ennakkoon kandidaatti opintojen aikana tullaan rajoittamaan. Opiskeluoikeus maisteriohjelmaan Opiskeluoikeus kandidaattiohjelmassa takaa myös opiskeluoikeuden maisteriohjelmassa (DI-opinnot) jossain kandidaatintutkinnon pääainetta vastaavassa maisteriohjelman pääaineessa (jotka voivat kuitenkin olla kiintiöityjä). Maisterivaiheen pääaineita, niiden ryhmittelyä ja valintakriteerejä valmistellaan ja niistä tiedotetaan myöhemmin erikseen. Kaksiportainen tutkinto ja liikkuvuus Uusi tutkintorakenne on aidosti kaksiportainen (tekniikan kandidaatti + diplomi-insinööri). Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea muihin kouluihin, korkeakouluihin tai yliopistoihin kotimaassa tai ulkomailla niiden asettamien hakukelpoisuusvaatimusten puitteissa. Liikkuvuus sivuaineen kautta Laajentamalla vapaasti valittavilla opinnoilla kandidaatintutkinnossa sivuaineopintonsa pääaineopintojen laajuisiksi (lukuun ottamatta kandidaatintyötä), tai muuten määriteltyjä ylemmän tutkinnon pääaineiden esitietoja vastaamaan opiskelija voi hankkia hakukelpoisuuden myös sivuaineen alan maisteriohjelmiin Aallossa. Haku tapahtuu avoimen toisen vaiheen opintojen hakuprosessin ja karsinnan kautta. Haun sääntöjä, ehtoja ja ohjeistusta suunnitellaan. Maisterivaiheen opinnot Myös Insinööritieteen korkeakoulun maisterivaiheen ohjelmat ja pääaineet (DI-opinnot) tulevat uudistumaan osana samaa laajempaa tutkinnonuudistuksen prosessia. Suunnitteilla Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhdeksän maisterivaiheen pääainetta. Näistä ja näiden ryhmittelystä ylempiin ohjelmiin ei kuitenkaan vielä ole päätöksiä. Maisterivaiheen opintojen alustava rakennemalli Aallossa sisältää pääaineopintoja op (tai suppeat pääaineopinnot op + sivuaine op joissain kouluissa), op vapaasti valittavia opintoja ja diplomityön 30 op (muutokset mahdollisia). Vaihtelua sisältävät pistemäärät kiinnitetään koulu- ja ohjelmakohtaisesti. Uusitut maisteriohjelmat aloittavat alustavasti syksyllä 2016, johon asti maisterivaiheen opetustarjonta on vanhan mallin mukainen. Vanhan tutkintorakenteen opiskelijat Tutkinnon uudistukseen tulee siirtymäaika, jonka aikana voi suorittaa loppuun nykymuotoisen kandidaatin tutkinnon. Siirtymäajan pituudesta ei ole vielä päätetty. Kurssitarjonta tullaan pääsääntöisesti uudistamaan vuosi kerrallaan. Syksyllä 2013 tarjotaan siis ainakin uusimuotoiset 1. vuoden opinnot, syksyllä 2014 uusimuotoiset 2. vuoden opinnot jne. Vanhat opiskelijat voivat myös halutessaan siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Tästä annetaan tarkemmat ohjeet erikseen. Ohjeita vanhan tutkintorakenteen opiskelijoille - nykyiset opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden ja siirtymäsääntöjen puitteissa) - pääsääntöisesti uusia ja vanhoja kursseja ei toteuteta rinnakkain (yksittäiset poikkeukset mahdollisia), suoraa kurssikorvaavuutta ei automaattisesti löydy, kurssien korvausjärjestelyistä tiedotetaan erikseen myöhemmin - jos opintosi ovat siinä vaiheessa, että se on mahdollista, suorita kandidaatin tutkinto loppuun lukuvuoden aikana, jolloin vältyt kokonaan rakenne- ja/tai kurssimuutosten sovittamiselta omaan tutkintoon - suorita mahdollisesti rästiin jääneet perusopintojen (P- ja O-moduulit) opinnot lukuvuoden aikana, sillä ne uudistuvat ensimmäisinä syksyllä 2013

21 21 - vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat tekevät pääainevalinnat vanhan järjestelmän mukaan vielä 2012 ja päivitä henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi tarvittaessa Ohjeita syksyllä 2012 aloittaville - syksyllä 2012 aloittavat uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun pääsääntöisesti vanhan tutkintosäännön mukaan (siirtymäkauden puitteissa) - poissaoleviksi ilmoittautuvat tai vain vähän opintoja suorittavat, voivat syksyllä 2013 vaihtaa uuteen tutkintorakenteeseen jolloin he välttyvät rakenne- ja/tai kurssimuutosten sovittamiselta omaan tutkintoon, menettelystä annetaan ohjeet myöhemmin erikseen AaltoNaut Samanaikaisesti perusuudistuksen kanssa valmistellaan rinnakkaista AaltoNautkandidaattikoulutusohjelmakokeilua (Aaltonaut - a pilot programme for Bachelor s studies). Tähän kutsuttaisiin johonkin Aallon kouluista opinto-oikeuden saaneita opiskelijoita ohjelman omilla valintakriteereillä. Painopiste olisi poikkitieteellisyydessä ja ongelmalähtöisessä oppimisessa. Opetus olisi pääsääntöisesti englanninkielistä. Kokeilu alkaa alustavasti syksyllä 2013 pienellä sisäänotolla. AaltoNaut:in rakenne ja sisältö tulevat eroamaan perusohjelmista, tarkempaa kuvausta ei vielä ole saatavissa. Lisätietoja Uudistustyön etenemistä voi seurata verkossa sekä erillistiedotteiden ja info-tilaisuuksien kautta tehtävän tiedotuksen kautta. Koulutusohjelmien suunnittelijat pyrkivät vastaamaan kysymyksiin kulloinkin käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Valmisteluvaiheessa olevan asian luonteesta johtuen kaikki oikeudet muutoksiin ja päivityksiin pidätetään. Kandidaattiohjelmien uudistamisen tilanteesta tiedotetaan mm. Insinööritieteiden korkeakoulun Into-portaalin Opintouutisissa sivulla

22 22 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 4.1 Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: Arviointijakso/intensiiviopetus ma la I Periodi ma la II Periodi ma pe Tenttijakso ma la Arviointijakso/intensiiviopetus ke la III Opetusjakso ma la IV Opetusjakso ma pe Arviointijakso/intensiiviopetus la pe Pääsiäisloma Insinööritieteiden korkeakoulussa on edellä mainittujen lisäksi: I periodin arviointijakso ma la III periodin arviointijakso ma la Luku- ja tenttijärjestykset Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Rakennus- ja ympäristötekniikan luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Lukujärjestys on saatavissa ennen lukukauden alkua rakennus- ja ympäristötekniikan talon kansliasta. Tenttijärjestys on tämän kirjan liitteenä. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy Nopasta. 4.3 HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Velvoite HOPSin tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaatinseminaarin aloittamiseen ja diplomityön aiheen hyväksyttämiseen. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSin tarkastuksesta koulutusohjelma päättää itsenäisesti. Luonteva paikka HOPSin läpikäymiseen on henkilökohtaisen tuutorointitapaamisen yhteydessä. HOPSeista lisää luvussa 5.2.

23 Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä vuoden 2005 tutkintosääntöön Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja uuteen tutkintosääntöön Tätä ennen opintonsa aloittaneilla perusopiskelijoilla oli oikeus opiskella vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan saakka. Opiskelijat, joiden tutkinto ei valmistunut määräaikaan mennessä, on siirretty opiskelemaan uuden tutkintosäännön mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sitten diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö. Insinööritieteiden korkeakoulu päättää jo suoritettujen opintojen sijoittamisesta uuteen tutkintorakenteeseen opiskelijan laatiman opintosuunnitelman pohjalta. 4.5 Kurssit Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa ( Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssista järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Näillä tarkoitetaan kurssin alussa voimassaolevia tutkintovaatimuksia.. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 47 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kurssipalaute Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen ovat kiinteä osa kurssien ja tiedekuntien normaalia toimintaa sekä sen kehittämistä. Palautetta kerätään pääsääntöisesti kursseista ja jonkin verran myös moduuleista sekä valmistuneilta opiskelijoilta. Kurssipalaute kerätään insinööritieteiden korkeakoulussa pääsääntöisesti Weboodin osasovelluksella Palauteoodilla. Opiskelijalle palautteen antaminen kurssista tapahtuu Weboodin kautta ja annettu palaute on lähtökohtaisesti anonyymia. Palautteen yhteenvedot ja annettu sanallinen palaute eivät näy hallintohenkilökunnalle ellei vähintään 5 vastaaja ole antanut palautetta kyseisestä kurssista. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus luopua tästä 5 vastaajan rajoitteesta vastaamisen yhteydessä, jolloin varsinkin pienillä kursseilla palautetta voidaan hyödyntää. Palautteen antaminen aukeaa opintojaksokohtaisesti viimeistään kurssin päätyttyä. Jokaisella palautelomakkeella on vähintään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun perustutkintokoulutuksen vakiokysymykset. Palautetietoa käsitellään ja arvioidaan kurssin henkilökunnan sekä tiedekuntien ja/tai laitosten opinto- tai koulutustoimikuntien toimesta. Kurssin henkilökunta antaa opiskelijoille vastapalautetta ja/tai julkaisee palautteen pohjalta tehdyt kehityssuunnitelmat Palauteoodissa tai Nopan lisäsivuilla opintojakson seuraavan to-