AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2011

2 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY Yleistä Opintohallinto Laitoksen opetushenkilökunta Aalto-yliopisto 9 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto Jatkotutkinto Geomatiikan koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset WebOodi, Noppa ja Into-portaali Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja vilppitapaukset Toisen vaiheen valinnat ja koulutusohjelman vaihto Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Tutkintotodistukset ja valmistuminen Kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Opiskelijapalvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA ULKOMAILLA Joustava opinto-oikeus Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Opiskelu ulkomailla KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus 81

4 4 9. DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esititetovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Haku jatkokoulutukseen Jatko-opintojen rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID HÖGSKOLAN FÖR INGENJÖRSVETENSKAPER Aalto-universitetet Examensstruktur och målsättning Studier vid högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning KURSSIT LUKUVUONNA Laitoksen yhteiset kurssit Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria Geoinformatiikka ja kartografia KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Muutoksia lukuvuonna Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 155 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) 170 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Kurssien mallisuoritusjärjestys 179 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 183 Liite 5. Tieteen metodiikan opintojen kurssilista 184

5 5 1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY 1.1 Yleistä Nykyinen maanmittauksen yliopistotasoinen opetus alkoi vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuoden 1979 Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto, mutta seuraavan vuoden alusta muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jonka osana Maanmittaustekniikan laitos oli. Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui vuonna 1996 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin opiskelijat valittiin pääsykokeilla. Suuntautumisvaihtoehdot olivat mittaus- ja kartoitustekniikan sekä kiinteistötalouden ja -oikeuden opintosuunnat. Vuonna 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin vuonna 2005 geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmiksi. Syyslukukauden 2011 alusta tutkintoohjelma-nimitys muutettiin takaisin koulutusohjelmaksi. Vuoden 2008 alussa Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin tiedekuntajärjestelmään ja maanmittausosastosta tuli maanmittaustieteiden laitos ja osa insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Aalto-yliopisto aloitti toimintansa ja se yhdisti Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun. Vuoden 2011 alussa Teknillinen korkeakoulu jaettiin Aalto-yliopistoon liittymisen myötä neljään itsenäiseen tekniikan alan korkeakouluun. Maanmittaustieteiden laitos tuli osaksi Insinööritieteiden korkeakoulua, jonka muut laitokset ovat arkkitehtuurin, energiatekniikan, koneenrakennustekniikan, rakennustekniikan, sovelletun mekaniikan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokset. Lisäksi korkeakouluun kuuluvat Lahden keskus sekä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Arkkitehtuurin laitos on irtaantumassa Insinööritieteiden korkeakoulusta ja muodostamassa Taideteollisen korkeakoulun kanssa yhdessä uuden korkeakoulun. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Insinööritieteiden korkeakoulu. Uusia opiskelijoita vuonna 2011 valitaan geomatiikan alempaan koulutusohjelmaan 26 ja kiinteistötalouden alempaan koulutusohjelmaan 35. Lisäksi geomatiikan ylempään koulutusohjelmaan valittiin keväällä toisen vaiheen valinnassa 7 ja kiinteistötalouden ylempään koulutusohjelmaan 15 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa koulutusohjelmissa on myös englanninkielisiä maisteriohjelmia. Geoinformatiikan englanninkieliseen maisteriohjelmaan valittiin vuoden 2011 keväällä 9 opiskelijaa. Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan valittiin 22 opiskelijaa, joista 10 koulutusohjelman sisältä kiinteistöjohtamisen pääaineesta. Lisäksi valittiin Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiseen Managing Spatial Change -ohjelmaan 4 opiskelijaa kiinteistötalouden pääaineeseen Managing Spatial Change, Land Economy. Lisäksi kiinteistötalouden koulutusohjelma on mukana Aalto-yliopiston yhteisessä Creative Sustainability englanninkielisessä maisteriohjelmassa. Keväällä 2011 ohjelmaan valittiin kiinteistötalouden koulutusohjelman kiintiössä 7 opiskelijaa. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita maanmittaustieteiden laitoksen koulutusohjelmissa oli vuoden 2011 alussa yhteensä 612. Insinööritieteiden korkeakoulussa perusopiskelijoita oli tuolloin yhteensä 3924 ja jatko-opiskelijoita 712.

6 6 Geomatiikan opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: geoinformatiikkaan ja kartografiaan (Maa-123), geodesiaan (Maa-6) sekä fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (Maa- 57). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja - sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa kurssien sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPSsatelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistötalouden opetusyksikkö vastaa kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistötekniikkaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja. Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan.

7 7 Talous- ja ympäristösoikeus kuuluu kiinteistötalouden koulutusohjelmaan sivuaineena. Sen tehtävänä on antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Maanmittaustieteiden laitoksella voi opiskella kolmessa englanninkielisessä maisteriohjelmassa: Master s Programme in Real Estate Investment and Finance -ohjelmassa, joka toteutetaan yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa, Managing Spatial Change -ohjelmassa sekä geoinformatiikan maisteriohjelma Master s Programme in Geoinformatics. Lisäksi laitos on mukana Aalto-yliopiston Creative Sustainability maisteriohjelmassa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, opettavat tutkijat, yliopistoopettajat, assistentit ja lehtorit sekä tutkijat ja tohtorikoulutettavat. Dosentit ja erikoisopettajat opettavat osapäiväisesti. Lisäksi laitoksella on teknistä ja toimistohenkilökuntaa. 1.2 Opintohallinto Insinööritieteiden korkeakoulun toimintaa johtaa dekaani ja korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja insinööritieteiden akateeminen komitea. Maanmittaustieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja, professori Kauko Viitanen ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja, professori Kirsi Virrantaus sekä laitoksen johtoryhmä. Koulutusohjelmien opintoasioita johtavat koulutusohjelmien johtajat. Maanmittaustieteiden laitoksen opintoasioita käsittelevän M-ryhmän puheenjohtajana toimii geomatiikan koulutusohjelman johtaja, professori Kirsi Virrantaus. M-ryhmän jäsenet ovat: Kirsi Virrantaus professori, geomatiikan koulutusohjelman johtaja Arvo Vitikainen professori, kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Airi Lehtimäki opintosihteeri Saara Sokolnicki suunnittelija Susanna Heino opintoneuvoja Päivi Kauppinen suunnittelija Lisäksi kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet M-ryhmä valmistelee korkeakoulun koulutusneuvostoon meneviä asioita, kuten diplomitöiden aiheisiin ja arvosteluun sekä opetussuunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi ryhmä toimii koulutusohjelmien johtajien päätöksenteon tukena. Insinööritieteiden korkeakoulun koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola. Koulutusneuvoston jäsenet ovat korkeakoulun koulutusohjelmien johtajat Juha Paavola professori, varadekaani Kalevi Aaltonen professori Matti Juhala professori Juha Kaila professori Martti Larmi professori Terhi Pellinen professori Jari Puttonen professori Kai Sirén professori Kirsi Virrantaus professori Arvo Vitikainen professori Lisäksi koulutusneuvostoon kuuluvat kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet sekä

8 8 Marjo Immonen Seppo Hänninen Pertti Jokela Päivi Kauppinen Ville Kivimäki Saara Sokolnicki Salme Pylkkänen opintopäällikkö suunnittelija (RRT, YYT) suunnittelija (ENE) suunnittelija (GMA, KTA) suunnittelija (KON) suunnittelija (kansaiväliset asiat) opintosihteeri, sihteeri Koulutusneuvoston tehtävänä on 1) tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetus suunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista; 2) nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; 3) päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); 4) arvostella diplomityöt; 5) päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä; ja 6) käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoite tut muut asiat. Insinööritieteiden akateeminen komitean puheenjohtaja on korkeakoulun dekaani, professori Petri Varsta. Insinööritieteiden akateeminen komitea hoitaa johtosäännön 25 :n mukaiset ja yliopiston akateemisten asiain komitean sille johtosäännön 13 :n nojalla osoittamat tehtävät. Lisäksi akateemisen komitean tehtävänä on osaltaan vastata Aalto-yliopiston korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä strategian toteuttamiseksi sekä tekniikan korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä teknistieteellisen koulutusalan opetuksen, tutkimuksen ja yhteisten tehtävien yhdenmukaiseksi hoitamiseksi ja opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. 1.3 Laitoksen opetushenkilökunta Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa käytetään ohivalintanumeroa, joka on alanumero. Puhelinkeskuksen numero on Opetushenkilökunta on tavattavissa Falcon Business Parkin Gentti-rakennuksessa, Vaisalantie 8 (lukuvuosi ). Korkeakoulun www-sivulla on koko henkilökunnan yhteystiedot: puhelin Laitoksen johtaja Viitanen Kauko, professori Geomatiikan koulutusohjelman johtaja Virrantaus Kirsi, professori Kiinteistötalouden koulutusohjelman johtaja Vitikainen Arvo, professori Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori Rönnholm Petri, opettava tutkija Inkilä Keijo, yliopisto-opettaja Koistinen Katri, assistentti Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori Vermeer Martin, professori

9 9 Ahonen-Rainio Paula, lehtori Andrei Octavian, tohtoritutkija Salo Panu, assistentti Rantala Jaakko, assistentti Laitikas Ritva, sihteeri Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori Junnila Seppo, professori Vitikainen Arvo, professori Fakenbach Heidi, opettava tutkija Lindholm Anna-Liisa, opettava tutkija Laitala, Ari, yliopisto-opettaja Kovanen Olli, assistentti Äijälä Matti, assistentti Huuhtanen Marjatta, sihteeri Talousoikeus Ekroos Ari, professori Werdi Erja, lehtori Kanerva Jaakko, yliopisto-opettaja Tuomi Suvi, sihteeri Muuta opintoihin liittyvää henkilökuntaa Kauppinen Päivi, suunnittelija Lehtimäki Airi, opintosihteeri Heino Susanna, opintoneuvoja Sokolnicki Saara, suunnittelija Viero Ritva, jatko-opintoasioiden suunnittelija , Otakaari 7B, 4.krs 1.4 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän yhteisö. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Fac-

10 10 tory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa:

11 11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina, joita maanmittaustieteiden laitoksella ovat geomatiikan (GMA) ja kiinteistötalouden (KTA) koulutusohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja; koulutusohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkintoohjelmaan kuuluva jatkomoduuli n. 60 op (3 x op); kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) sekä

12 12 vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 täyttyy. Jatkomoduuli A2 20 op (18-22 op) Perusmoduuli B1 20 op (18-22 op) Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusopinnot P 80 op (75-85 op) Perusmoduuli A1 20 op (18-22 op) Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op (15-25 op) 80 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (toisesta koulutusohjelmasta) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 12 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot

13 13 valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta on Into-sivulla: https://into.aalto.fi/display/fimastereng/vaadittava+kielitaito Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkintoohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( 3 x op); diplomityöstä (30 op); sekä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy

14 14 Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sel-laista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Erikoismoduulit (20 op) ovat maanmittaustieteiden laitoksella valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuk sia. Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M 9-11 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op (18-22 op) Jatkomoduuli B2 20 op (18-22 op) Erikoismoduuli C 20 op (18-22 op) Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä ylemmän tutkinnon mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erkoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan pää- ja sivuainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylemmän koulutusohjelman opinnot on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on Into-sivulla https://into.aalto.fi/display/fimastereng/tutkintojen+rakenteet Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9-11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä ja moduuliin kuuluvat kurssit on koottu eri koulutusohjelmien tarjoamista kursseista. Kurssiluettelo on nähtävissä Into-sivulla https://into.aalto.fi/display/fimastereng/tieteen+metodiikan+opinnot (myös oppaan lopussa liite 5).

15 15 Opiskelija valitsee opinnot listan tarjonnasta. Koulutusohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Ohjelma voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisia muista kuin listalla mainituista moduuliin soveltuvista kursseista täytyy sopia koulutusohjelman johtajan kanssa, sillä hän vastaa M-moduulin sisällöstä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Koulutusohjelma voi määrätä tietyn metodiikkakurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä laitos voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä kerrotaan lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 23 :n kielitaitovaatimuksetkohdassa, ks. alempi perustutkinto Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäyte täytyy kuitenkin kirjoittaa myös diplomityön yhteydessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta sitä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Insinööritieteiden korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa.

16 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävä aihe-alue S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista maanmittaustieteiden tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 5-15 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat tieteen käytännöt ja periaatteet -

17 17 moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja (ns. L-merkittyjä kursseja), jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Maanmittaustieteiden laitoksen tarjoamat tutkimusalat ovat: Geoinformatiikka (M103Z), vastuuprofessorit Henrik Haggrén, Martin Vermeer ja Kirsi Virrantaus Kiinteistötalous (IA016Z), vastuuprofessorit Seppo Junnila, Kauko Viitanen, Arvo Vitikainen ja Ari Ekroos Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirja. Korkeakoulu hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy Into-sivuilta: https://into.aalto.fi/display/fidoctoraleng/etusivu

18 Geomatiikan koulutusohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan koulutusohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan koulutusohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuudet opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuudet. Lisäksi jokaiseen moduuliin on merkitty moduulista vastaava professori. Geomatiikan koulutusohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineita ovat joko geodesia ja fotogrammetria tai geoinformatiikka. Pääaineen opinnot muodostuvat M117-1 Geomatiikan perusmoduulista A1, ja joko M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduulista A2 tai M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduulista A2. Sivuaine tekniikan kandidaatin tutkintoon muodostuu toisen koulutusohjelman perusmoduulista (B1) tai oman koulutusohjelman toisesta jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineita ovat geoinformatiikka, geodesia ja fotogrammetria. Pääaineen opinnot muodostuvat ylemmässä tutkinnossa syventävästä moduulista A3, joka pohjautuu kandidaatin tutkinnossa suoritettuihin perusmoduuliin A1 ja sen jatkomoduuliin A2. Pääaineen moduuleja ovat M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (pääaine Fotogrammetria ja kaukokartoitus), M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (pääaine Geodesia) ja M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (pääaine Geoinformatiikka). Sivuainemoduuli täytyy ylemmässä tutkinnossa olla vähintään jatkomoduulitasoinen. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Kandidaatin tutkinnon sivuainetta jatketaan ylemmässä tutkinnossa. Geomatiikan alemman koulutusohjelman pääaineet ovat: Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geoinformatiikka (M3002) Geomatiikan ylemmän koulutusohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Geoinformation Technology (IA3002), englanninkielisen maisteriohjelman pääaine Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.

19 Perusopinnot P 80 op 19 GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuainemoduuli (18-22 op) 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V

20 20 GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2013-2014 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 201-2015 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op)

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012 2 3 Lukijalle Tämä opinto-opas

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA Perjantai / Friday 29.8.2014 klo 9-12 sali D Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics Maa-123.1320 Geoinformatics for Real Estate Economics Maa-123.3461 Topographic Data and Maps Maa-20.1125

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 30.8.2012 klo 13-16, sali M Maa-6.3273 Physical Geodesy Maa-6.3287 Mathematical Geodesy Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet Maa-20.3338 Kiinteistötaloustieteen erikoiskurssi Maa-123.1110

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa ne suoritettuaan

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa ne suoritettuaan

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko. Pe :00-12:00 BECS-C2201 Fysiologia A, B, C, D, E, M T01 51

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko. Pe :00-12:00 BECS-C2201 Fysiologia A, B, C, D, E, M T01 51 Tenttijärjestys (Otakaari 1) 2013-2014 kursseittain Linda Havola 15.11.2013 Tarkista aina viimeisin tieto WebOodista! Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pe 20.12.13 09:00-12:00 BECS-C2201

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 kronologinen 5.6.2012 katriina.korhonen at aalto.fi Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 27.08.12 09:00-12:00 Mat-2.2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot