Oulun yliopiston kirjasto TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 Oulun yliopiston kirjasto TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 2 SISÄLLYS OULUN YLIOPISTON KIRJASTO TUNNUSLUVUIN... 3 HANKINTA... 4 KOKOELMAT JA AINEISTOJEN KÄYTTÖ... 5 LAINAUSPALVELUT JA ASIAKASTILAT... 6 KOULUTUS- JA TIETOPALVELUT... 9 JULKAISUPALVELUT KEHITTÄMISHANKKEET SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ HENKILÖKUNTA TALOUS JA TILAT VIERAILUT, TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT LIITE: TUNNUSLUKUVERTAILU VUODELTA Toimintakertomuksen tilastotietojen lähteenä on käytetty Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaa.

3 3 OULUN YLIOPISTON KIRJASTO TUNNUSLUVUIN Oulun yliopiston kirjasto on yliopiston erillislaitos, jota johtaa ylikirjastonhoitaja. Kirjastolle asetettiin ohjausryhmä, joka jatkaa aikaisemman johtoryhmän työtä. Kirjaston ohjausryhmä tukee kirjaston johtamista ja kehittämistä, osallistuu kirjaston toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä edustaa kirjaston asiakaskuntaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koulutusrehtori Olli Silvén, jonka kanssa kirjasto käy myös tulosneuvottelun. Oulun yliopiston kirjasto aloitti toimintansa vuonna Vuonna 2010 vahvistetun yliopiston uuden johtosäännön mukaan kirjasto on yliopiston erillinen laitos, jota johtaa ylikirjastonhoitaja. Hänen tehtävänään on mm. johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa sekä vastata tuloksellisuudesta johtokunnalle ja rehtorille. Oulun yliopiston kirjasto on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii yhdessä tiedeyhteisön kanssa yliopiston tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjasto tuottaa yliopiston tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut osana yliopiston oppimiskeskusverkostoa. Kirjasto palvelee myös muita tiedontarvitsijoita erityisesti Pohjois-Suomessa. Kirjaston keskeiset tavoitteet: Yliopistolla on käytössään kansainvälisesti korkealaatuiset tietoresurssit. Tiedeyhteisö käyttää kirjaston asiantuntijuutta ja palveluja tutkimuksen ja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirjasto kehittää asiantuntijuuttaan kirjastoalan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Taulukko 1. Tunnuslukuja Tunnuslukuja Yliopiston opiskelijoita Yliopiston henkilökuntaa Aktiivisia lainaajia Kirjastokäyntejä Lainoja Avatut elektroniset artikkelit WWW-sivulatausten määrä Tiedonhankinnan opetus (tunteja) Tiedonhankinnan opetukseen osallistuneet

4 4 HANKINTA Vuonna 2011 kaikki aineistohankinta, niin kausijulkaisut kuin monografiatkin keskitettiin samalle osastolle. Vuosi oli ennen kaikkea yhteisten käytäntöjen kehittämistä. Kirjahankinnoissa välittäjänä käytettiin ensisijaisesti Hanselin puitesopimuksen mukaisia välittäjiä (ulkomaiset kirjat Delbanco ja kotimaiset Kirjavälitys). Yksittäisiä e-kirjoja hankittiin lähinnä Dawsonilta. Kausijulkaisujen hankinnassa liityttiin mukaan Hanselin kilpailuttamiin puitesopimukseen. Sekä koti- että ulkomaisten kausijulkaisujen välittäjänä toimii EBSCO. Sopimusten myötä kotimaisten lehtien välittäjä vaihtui. Painettujen lehtien tilauksia muutettiin elektronisiksi versioiksi ja työn painopiste on siirtymässä saapuvien kausijulkaisujen käsittelystä erilaisten tietojärjestelmien hallinnointiin. Taulukko 2. Kirja- ja lehtihankinnan kulut (1 000 ) vuosina Hankinta Muutos Ostetut painetut kausijulkaisut 637,8 566,3 493,8 443,9 357,8-19,4 % -josta kirjaston rahoitus 202,3 113,5 113,4 98,2 91,7-6,6 % -josta laitosten rahoitus 435,5 452,8 380,4 345,7 266,1-23,0 % Ostettu elektroninen aineisto 1 079, , , ,7 1747,8 14,3 % Ostetut monografiat 383, ,1 336,6 397,1 18,0 % -joista kurssikirjoja ,7 92,1 111,2 126,9 14,1 % -kirjaston suora rahoitus 253,4 265,5 205,7 220,6 282,3 28,0 % -laitosten rahoitus 130,5 117,5 70, ,8-1,0 %

5 5 KOKOELMAT JA AINEISTOJEN KÄYTTÖ Kirjaston uusi organisaatio toi uusia haasteita myös kokoelmapalveluille. Henkilökunnan toimenkuvat niin kokoelma- kuin luettelointi- ja sisällönkuvailutyön osalta tarkistettiin ja määriteltiin kunkin vastuualueet ja varamiehisyys. Suuri haaste oli saada kaikkiin toimipisteisiin yhtenäiset käytännöt aineiston valinnan ja karsinnan suhteen. Tähän päästiin laatimalla kirjastolle kokoelmapolitiikka, joka ohjaa kunkin toimipisteen kokoelmien profiilin. Kokoelmatyössä oli kaksi painopistealuetta kokoelmien ajantasaisuuden, relevanttiuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Toinen oli uuden, opetusta tukevan aineiston valinta ja hankinta, johon kirjasto pystyi osoittamaan huomattavan määrärahan (taulukko 2.) ja joka vielä loppuvuodesta täydentyi koulutustoimikunnan myöntämällä euron lisärahalla. Aineiston valinnassa lisättiin yhteistyötä tiedekuntien henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Toinen painopiste oli kaksoiskappaleiden ja vähän käytetyn, vanhentuneen painetun aineiston laajoissa karsinnoissa sekä monografioiden että lehtien osalta: monografioita karsittiin lähes nidettä ja lehtiä lähes vuosikertaa. Erikoisuutena mainittakoon, että kirjasto hankki vuonna 1648 julkaistun Manuale Lapponicum -teoksen saamen kielelle käännettynä. Taulukko 3. Kirjaston kokoelmien kartunta vuosina Painetut kokoelmat yhteensä (monografiat ja kausijulkaisut; säilytysyksikköinä) Ostetut painetut monografiat (nidettä) Ostetut verkkokirjat (ml e- kirjapaketit) Ostetut painetut kausijulkaisut (nimekettä) Käytössä olevat elektroniset kausijulkaisunimekkeet Kirjaston julkaisemat Actasarjan elektroniset väitöskirjat Muutos ,7 % ,3 % ,8 % ,9 % ,1 % ,5 % Toimintavuonna alkoi näkyä e-aineistojen määrän huomattava kasvu niin lehtien kuin monografioidenkin osalta (taulukko 3.).

6 6 Vapaakappaleet Vapaakappaleiden käyttöön saamisen helpottamiseksi alettiin syksyllä 2011 sisällyttää painettujen vapaakappaleiden luettelointitietoihin linkit vapaasti käytettäviin e-versioihin, jos sellainen on saatavissa. Takautuvasti linkit e-versioihin tallennetaan vuoden 2008 julkaisuista alkaen. Lahjoitukset Kokoelmia täydennettiin myös lahjoituksina saadulla kirjallisuudella. Kirjastolle lahjoitettiin mm. huomattavan osa tohtori Martti Ursinin ja kamarineuvos Atte Kalajoen kirjastoista. Aineistojen käyttö Aineistojen käytössä kasvu on siirtynyt e-aineistojen puolelle. Kirjastojen yhteistilaston (KITT) mukaan sähkökirjatietokannoista katsottujen dokumenttien määrä Oulun yliopiston kirjaston osalta on noussut 75 % (vuonna 2010 noin katselukertaa, vuonna 2011 lähes katselukertaa). Edelleen kuitenkin myös painetulla aineistolla on suuri merkitys (taulukko 4).

7 7 LAINAUSPALVELUT JA ASIAKASTILAT Organisaatiomuutoksen myötä tehtiin muutoksia mm. lainauksen henkilökunnan sijoittumisessa eri toimipisteisiin ja päivystyskäytännöissä. Telluksen lainauksessa aikaisemmin työskennelleet siirtyivät Pegasuksen toimipisteeseen ja Tellukseen/Lunaan jäi vakituisesti vain yksi lainauspalveluiden työntekijä. Arkkitehtuurin osaston kirjastosta huolehdittiin Pegasuksesta käsin. Kaikkiin toimipisteisiin nimettiin lainauksen päivittäisestä toiminnasta vastaavat, ja kaikkien toimenkuvat ja työnjako tarkistettiin. Tiukasti toimipaikkaan sidotusta päivystyksestä luovuttiin. Lähes kaikki Pegasuksessa palvelutiskeillä päivystävät alkoivat päivystää myös Telluksessa tai Lunassa lukuun ottamatta informaatikkoja. Lisäksi Pegasuksen lainauspalveluiden työntekijöistä muodostettiin ryhmä, johon kuuluvat päivystivät tarvittaessa myös lääketieteen kirjastossa. Aloitettiin Pegasuksen tilasuunnittelu kokoamalla eri osastojen työntekijöistä tilasuunnitteluryhmä, joka teki alustavan suunnitelman. Suunnitelmasta toteutettiin osa, ja osaa päätettiin työstää myöhemmin lisää. Kurssikirjasto Cursuksesta siirrettiin tekniikan ja luonnontieteen kurssikirjat Tellukseen; samalla alettiin valmistella taloustieteen, humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden kurssikirjojen siirtämistä Pegasukseen. Eläköitymisen seurauksena vapautuneita työhuoneita lääketieteen kirjastossa muutettiin ryhmätyöhuoneiksi asiakaskäyttöön ja kokoustilaksi henkilökunnan käyttöön. Telluksessa yksi työhuone muutettiin pienopetus-/kokoustilaksi. Asiakastilojen laitevarustusta tarkistettiin. Kaukopalvelussa jatkettiin jo edellisvuonna aloitettua Relais-kaukopalveluohjelman testausta. Ohjelmana hankinnasta kuitenkin luovuttiin vuoden lopussa, koska se ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia. Lainauksen Voyager-työryhmä mm. osallistui myös Relais-kaukopalveluohjelman testaukseen ja TomCatin testaukseen, määritteli varattujen kurssikirjojen ja lehtien uudet noutoajat ja rajat yhteis- ja kaukolainojen uusintakerroille sekä aloitti suunnittelun siitä, kuinka aineistopyynnöt saataisiin asiakastoimisiksi. Taulukko 4. Kirjaston käyttäjät vuosina Muutos Yliopiston opiskelijat ,3 % Yliopiston henkilökunta ,8 % Aktiiviset lainaajat, joista ,5 % - opiskelijat ja henkilökunta ,2 % -muut (OY:n ulkopuoliset) ,2 % -kaukopalveluasiakkaat ,6 %

8 8 Taulukko 5. Kirjastokäynnit ja kokoelmien käyttö vuosina Muutos Kirjastokäynnit ,0 Kirjaston www-sivujen sivulatausten määrä ,8 % Lainat ,9 % -joiden lisäksi lukusalilainat ,9 % Kaukolainat, joista ,6 % -saadut kaukolainat ,4 % -annetut kaukolainat ,5 % Tiedonhakujen määrä OULA-tietokannasta Avatut elektroniset artikkelit ,2 % ,9 %

9 9 KOULUTUS- JA TIETOPALVELUT Taulukko 6. Tiedonhankinnan opetus ja tiedonhaun toimeksiannot vuosina Muutos Osanottajamäärä ,1 % Annettu opetus (tunteja) ,2 % Tiedonhaun toimeksiannot ,7 % Tiedonhaun opetuksen tuntimäärä on pysynyt lähes ennallaan, mutta osallistujien määrä on vähentynyt. Tiedonhaun toimeksiantojen määrä vaihtelee vuosittain ja toimintakertomusvuonna ne jälleen lisääntyivät. Syynä lienee tehostettu palvelun markkinointi. Syksyllä 2011 aloittaneen tutkijakoulun opiskelijoille suunniteltiin yhteisiä Transferable skills -opintoja, joiden opetustarjottimelle lisättiin myös kirjaston tarjoamaa tiedonhankintakoulutusta. Tutkimusryhmille tarjottavaa henkilökohtaista opastusta ja räätälöityjä palveluja kehitettiin edelleen; mm. uuden tutkijan pikastartti kirjaston palveluihin. Bibliometriset palvelut tuotteistettiin ja palvelun näkyvyyttä parannettiin kirjaston sivustoilla. Palveluista tiedottamista tehostettiin mm. dekaanitapaamisissa ja tiedekuntien yhdyshenkilötapaamisissa. Urkundin pääkäyttäjyys siirtyi kevään aikana kirjastolle opetus- ja opiskelijapalveluista. Pääkäyttäjyys tarkoittaa lähinnä tiedotusta, neuvontaa ja koulutuksen järjestämistä.

10 10 JULKAISUPALVELUT Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjaan hyväksyttiin toimintakauden aikana 143 väitöskirjaa ja 1 muu tutkimus, yhteensä 144 tutkimusta. Määrä oli 34 kpl enemmän kuin vuonna Taulukko 1. Acta Universitatis Ouluensis -sarjan väitöskirjat ja muut julkaisut vuosina Sarja Vk* Muu Yht Vk* Muu Yht Acta A Acta B Acta C Acta D Acta E Acta F Acta G Actan julkaisut yhteensä Tutkijoille ja jatko-opiskelijoille annettiin koulutusta Acta-sarjassa julkaisemisesta. Towards Karonkka - tilaisuuteen osallistui 40 jatko-opiskelijaa. Opetusta annettiin myös Lääketieteen tiedonlähteet -kurssilla ja LuTK:n tohtorikoulun järjestämässä julkaisukoulutuksessa. Yhteensä opetukseen osallistui noin 80 henkilöä. Lisäksi 20 Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoalan opiskelijaa kävi tutustumassa kirjaston julkaisupalveluihin. Julkaisutoimikunta kävi läpi Acta-sarjan ohjeiden lupia ja tekijänoikeuksia koskevat kohdat ja laati lyhyen tiivistelmän lupakäytännöistä väittelijöitä varten. Ohje lisättiin julkaisupalveluiden www-sivuille ja lähetettiin tiedoksi tiedekuntiin. Oulun yliopisto tutkii -tietokantaa on kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi ja monipuolisemmaksi: lehtiluetteloon tulevat tiedot lehden julkaisumaasta ja IF-luvusta, englanninkielisiä sivuja on kehitetty ja niitä täydennetään samalla kun suomenkielisiäkin, Shibboleth-autentikointi on otettu käyttöön csv-raportti 1-5-kaikki -toiminto (näytetäänkö vuoden, 5 vuoden vai kaikki tuotokset tutkijan näkymässä) virheiden ja toimintaongelmien korjaukset Tietokanta on kehitetty OKM:n uusien tiedonkeruuvaatimusten mukaiseksi, lisätty pakollisuuksia ja tietokenttiä. Tämä on ollut myös tietokannan kehittämistä XDW-tietovaraston ja kansallisen julkaisurekisterin tuloa ennakoivaa toimintaa. Henkilökunnalle annettu koulutus on ollut lähinnä opastusta ja tiedotusta, yksi varsinainen koulutustilaisuus järjestettiin, ja siihen osallistui 10 henkilöä. Uusista asioista on tiedotettu, myös englanniksi, www-sivuilla, sähköpostilla yhdyshenkilöille ja suuressa jakelussa koko henkilökunnalle. Tietokannan saamista yhä ajanmukaisemmaksi on edistetty tiedottamalla (esim. kirje, asia esillä tiedekuntatapaamisissa).

11 11 KEHITTÄMISHANKKEET egradu-hanke Vuonna 2010 alkanut egradu-hanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa järjestelmä, jonka mahdollistaa ylemmän tutkintovaiheen opinnäytetöiden elektronisen arkistoimisen ja esilletuonnin internetissä. Projekti viivästyi alkuvuodesta mm. kirjaston tietojärjestelmähenkilöstön resurssien vähäisyydestä johtuen, mutta edistyi hyvin loppuvuodesta. Hanketta laajennettiin integroimalla egradu-järjestelmä olemassaoleviin järjestelmiin kuten Urkund ja Oodi. Lisäksi aloitettiin Muuntaja-järjestelmän suunnittelu ja toteutus. Muuntaja mahdollistaa opinnäytteiden konvertoimisen arkistointikelpoiseen muotoon. Hankkeen tekijänoikeusryhmä kokoontui säännöllisesti tehtävänään opinnäytteiden esilletuomiseen liittyvien tekijänoikeusasioiden selvittäminen. Hankkeen etenemistä seurattiin lokakuusta alkaen opetusta ja opiskelua tukevien tietojärjestelmien seurantaryhmässä. egradu-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Tiedekuntatapaamiset Kirjasto järjesti toimintavuonna perinteisen tapaamisen kaikkien tiedekuntien johdon kanssa. Tapaamisissa esiteltiin kirjaston uusi organisaatio ja sen vaikutus sidosryhmäyhteistyöhön. Muita asioita olivat mm. tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tuki (viittausanalyysipalvelut, tiedonhankinnan opetus) e-gradut, Urkund-palvelut, tietoaineistoihin liittyvät asiat mm. lehtien karsinta ja opinnäytetöitä varten hankittavan kirjallisuuden rahoitus, johon kirjasto varasi omasta määrärahastaan erillisrahan. Myös julkaisujen keruusta ja sen vaiheistamisesta keskusteltiin sekä otettiin esille tiedekuntakohtaisia asioita ja kerrottiin yhdyshenkilö- ja kiltatapaamisista. Yhdyshenkilötapaamiset Kirjasto aloitti tapaamiset myös niiden henkilöiden kanssa, jotka toimivat oppiaineensa ja kirjaston yhdyshenkilöinä. Toimintavuonna järjestettiin tapaaminen LuTK:n ja TTK:n yhdyshenkilöiden kanssa. Tavoitteena oli syventää ja levittää laajemmalle joukolle tietoa niistä asioista, joista keskusteltiin myös tiedekuntien johdon kanssa. Erityisen kiitollisia tiedekuntien edustajat olivat siitä tiedosta, jota he saivat tiedonhankinnan opetukseen ja kirjallisuuden hankintaan liittyen. Yhdyshenkilöiden kanssa käytiin myös lehtien ja kirjojen karsintaan liittyvää tarkempaa keskustelua, josta kirjasto sai työhönsä hyviä neuvoja ja kommentteja. Kiltatapaamiset Kirjasto järjesti toimintavuonna kiltatapaamisia muiden tiedekuntien paitsi LTK:n kiltojen kanssa. Opiskelijoiden edustjien kanssa keskusteltiin mm. kirjaston tiedottamisesta ja sen kanavista, kirjallisuuden hankinnasta, tiedonhankinnan opetuksesta ja etäkäyttöpalvelusta. Keskusteltavaksi haluttiin nostaa myös tilojen toimivuuteen liittyvät asiat sekä laitekanta ja sen riittävyys. Tapaamisten anti koettiin puolin ja toisin erittäin hyväksi.

12 12 HENKILÖKUNTA Vuonna 2011 kirjasto aloitti toimintansa uudella organisaatiolla. Perustana olivat palvelut (hankinta, julkaisu- ja hallintopalvelut, kokoelmat, lainaus ja neuvonta sekä tietopalvelu ja opetus). Yliopistossa järjestettiin työhyvinvointikysely, jonka tulosten perusteella kirjastossa alettiin kehittää huonoimpia arvosanoja saaneita toimintoja yhteistyössä yliopiston henkilöstöpalvelujen kanssa. Myös kirjaston työhyvinvointiryhmä keskittyi työssään yhteisöllisyyden parantamiseen liittyviin asioihin. Taulukko 8. Vakinainen henkilökunta nimikkeittäin (yhteensä 82 henkilöä) Nimike Nimike Ylikirjastonhoitaja 1 Julkaisutoimittaja 1 Kirjastonhoitaja 14 Informaatikko 20 Virastomestari 1 Kirjastoamanuenssi 16 Tietotekniikka-asiantuntija 1 Kirjastosihteeri 23 Verkkopalvelusuunnittelija 1 Osastosihteeri 1 Käytönsuunnittelija 1 Toimistosihteeri 1 Suunnittelija 1 Taulukko 9. Vakinaisen henkilökunnan koulutustausta. Koulutus Osuus koko henkilökunnasta (%) 2010 Ylempi korkeakoulututkinto tai lisensiaatintutkinto 51,2 Alempi korkeakoulututkinto/ ammattikorkeakoulututkinto 19,5 Muu kirjastoalan koulutus 19,5 Ei kirjastoammatillista koulutusta/muu koulutus 9,8 Yhteensä 100 %

13 13 TALOUS JA TILAT Taulukko 10. Kirjaston rahoitus (1 000 euroa) vuosina % % % % 2011*) 2011 % Oulun yliopistolta suora budjettirahoitus Epäsuora budjettirahoitus , , , , , , , , , ,4 Muu julkinen rahoitus 68 0,8 41 0,4 42 0, , ,0 Maksullisen palvelun tulot 150 1, , ,5 64 0, ,3 Muu rahoitus 439 4, , , , ,1 Hankerahoitus 102 1,1 Yhteensä Lisäksi OKM:n keskitetty rahoitus (FinELib -aineistoihin) *) Tilastointitapa muuttunut kaikki tiedekunnilta tullut raha on mukana epäsuorassa rahoituksessa; esim. aikaisempina vuosina LTK:n kirjastolle siirtämä lehtiraha oli sisällytetty kirjaston suoraan budjettirahoitukseen - rahoituksessa on mukana kaikki kirjaston saama raha, myös käyttämättä jäänyt osuus Taulukko 11. Kirjaston kulut (1 000 euroa) vuosina % % 200* 2009 % % % Henkilöstö , , , , ,2 Aineistokulut yhteensä , , , , ,4 -josta kirjaston rahoittama aineisto -josta laitosten rahoittama aineisto Tilat , , , , ,9 Tietotekniikka ja tietoliikenne 183 2, , , , ,8 Muut 291 3, , , , ,6 Yhteensä

14 14 VIERAILUT, TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT Vierailut: Grazina Lamanauskiene, Head of Siauliai University Library, Lithuania Gavin Davis, Ph.D., Senior Lecturer, Head of the Library and Information Science Department, University of the Western Cape, South Africa Näyttelyt: Kiinalainen oppikirjanäyttely (Pegasus 2. krs.), Lempeitä ja petomaisia - Mirjam Kinoksen Ex Libris -kokoelmasta koottu näyttely (Julinian aula), Viron vapaussota näyttely (Pegasus 2. krs.), Muut tapahtumat: Kevätmusiikkia Tiedekirjasto Pegasuksessa Kirjasto oli esillä Oulun kirjamessuilla yhteistyökumppaneinaan Avoin yliopisto ja opiskelijapalvelut. Tiernapojat esiintyivät Tiedekirjasto Pegasuksessa

15 15 LIITE: TUNNUSLUKUVERTAILU VUODELTA 2011 Oulun yo Valtakunnallinen keskiarvo Kirjastokäynnit / kohdeväestö 47,3 33,4 41,6% Lainat / kohdeväestö (ISO 2789) 79,4 52,2 52,1% Lainat / kohdeväestö (sisältää lukusalilainat) 80,5 52,9 52,1% Kirjastokäynnit (fyysiset ja virtuaaliset) / kohdeväestö 148,1 134,2 10,3% Poikkeama valtakunnallisesta keskiarvosta Saadut kaukolainat ja jäljenteet / annetut kaukolainat ja jäljenteet Kirjaston kokoelmat 1,7 0,7 142,8% Ostetut monografiat / kohdeväestö 0,4 0,5-20% Elektroniset kausijulkaisut / kohdeväestö 1,7 1,6 6,2% Painetun kokoelman kartunta / painetut kokoelmat yhteensä % Saapuvat painetut ja mikromuotoiset kausijulkaisut / kohdeväestö Kurssikirjahankintakulut (euro)/ kehysorganisaation aloituspaikka Kirjaston voimavarat 2,7 2,1 28,5% 0,4 0,3 33,3% 58,5 73,6-20,5% Kohdeväestö / kirjaston henkilökunta (htv) 220,4 169,1 30,3% Kirjaston kokonaiskulut (euro) / kohdeväestö 459,2 585,1-21,5% Kirjaston henkilökunta (htv) / kohdeväestö (x 1000) 4,5 5,9-23,7% Kirjastoaineistokulut / kehysorganisaation kokonaiskulut % 0,8 1-20% Kirjaston kokonaiskulut / kehysorganisaation 3,5 4,5-22,2% kokonaiskulut % Kirjastoaineistokulut (kirjaston budjetti) / kirjaston 22,8 22,5 1,3% kokonaiskulut % Elektronisen aineiston hankintakulut / kirjastoaineiston 79,6 74,1 9,3% hankintakulut % Kirjaston luku- ja työskentelypaikat sekä työasemat/omat 101,9 73,6 38,4% opiskelijat (x 1000) Kirjaston luku- ja työskentelypaikat sekä työasemat / 85,3 61,1 39,6% kohdeväestö (omat opiskelijat ja henkilökunta) (x 1000) LÄHDE: TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTILASTO KITT (