JÄNNITETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-MERKINNÄN MUKAINEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

Transkriptio

1 JÄNNTETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-ERKNNÄN UKANEN SUUNNTTELU EUROKOODEN UKAAN 5.1. armuuskertomet (1) Betonn osavarmuuslukua vodaan CE-merktyllä tuottella penentää arvoon γ c,red1 1,35. (Kansallnen lte, lte A..1(1)) () Jänneteräksen osavarmuuslukua vodaan CE-merktyllä tuottella penentää arvoon γ s,red1 1,1. (Kansallnen lte, lte A..1(1)) 5.. Jännevoman kehttymnen (1) Standardn SFS-EN-1168 kohdan mukaan ekstruder- ja lukuvaluteknkalla valmstetulle ontelolaatolle saavutetaan "hyvät" tartuntaomnasuudet. () Tartuntatlaa kuvaavana kertomena käytetään SFS EN kaavassa (8.15) käyttää alapnnan punokslle arvoa η 1 1,0 ja yläpnnan punokslle η 0,7 (3) Ontelolaatan katkasua sahaamalla pdetään nopeana laukasuna, joten SFS EN kaavassa (8.16) päästötapaa kuvaavana kertomena käytetään arvoa α 1 1,5 Jänntyksen srtymämatkan perusarvo (EC (8.16)) (4) ) Laskettaessa tartuntalujuutta f bpt SFS-EN kaavassa (8.15) käytetään betonn vetolujuudelle f (t) osavarmuuslukua γ c 1,5. Kerron α ct 1,0. (5) Kun tarkasteltavassa tapauksessa jännevoman vakutus on suotusa, nn jänntyksen srtymämatkalle käytetään ylä-arvoa l 1, l. Kun jännevoman vakutus on ptd,sup tarkasteltavassa tapauksessa epäsuotusa (esm. laatan pään halkasujänntykset) käytetään jänntyksen srtymämatkalle ala-arvoa l 0,8 l. pt ptd,nf (6) Laskettaessa punoksen ankkuronta käytetään jänntyksen srtymämatkalle ylä-arvoa l 1, l. ptd,sup pt (7) Esjänntyksestä aheutuva purstusjänntys parantaa ontelolaatan lekkauskestävyyttä, mutta esjänntyksestä laatan päähän syntyvät halkasujänntykset puolestaan hekentävät lekkauskestävyyttä, joten ontelolaatan lekkauskestävyys tulee laskea käyttäen jänntyksen srtymämatkalle sekä ala- että yläarvoa. (8) Standardn SFS EN-1168 kohdan a) mukaan lasketun halkasujänntyksen σ sp tulee täyttää ehto σ sp f ctm (t). pt

2 Punoksen ankkurontkapasteett (1) Punoksen murtotlan jänntystä laskettaessa otetaan huomoon lekkausvoman aheuttama teräsjänntyksen lsäys. Punoksen jänntys murtotlassa lasketaan käyttäen kohdan x+z cotθ murtotlan tavustusmomentta Ed(x+z cotθ) Edmax. () Punosten ankkuronta e tarvtse tarkstaa pokklekkauksssa, jossa betonn reunavetojänntys murtotlan kuormlla e yltä betonn vetolujuutta f. 5.4 Jänntyshävöt (1) Pokklekkauksen pnta-alaan e lasketa mukaan ontelota. Pokklekkauksen prn otetaan mukaan van ne osat, josta hahtumsta pääsee tapahtumaan. Nän ollen tvst suljettujen onteloden prejä e tarvtse laskea mukaan rakenteen prn Tavutuskestävyys (1) Jänneteräksen omnaslujuutena käytetään jännepunoksen 0,1-rajaa f p,0,1k. () Ontelolaatan tavutuskestävyyttä laskettaessa vodaan käyttää jännepunokselle EC kuvan 3.10 nousevaa suoraa, jollon teräksen maksmvenymä rajotetaan arvoon ε ud 0, Lekkauskestävyys Alue, joka e ole murtotlan kuormlla tavutushalkellut (1) Tällä alueella betonn reunavetojänntys murtotlan kuormlla e yltä betonn vetolujuuden arvoa f ctk0,05 γ c. () Lekkauskestävyys lasketaan SFS-EN kaavan (6.a) mukaan. Lekkauskestävyys rajotetaan arvoon, joka akaansaa onteloden välsn kannaksn betonn vetolujuutta vastaavan päävetojänntyksen. Lekkauskestävyyttä laskettaessa otetaan huomoon esjänntyksen ja ulkosen kuormtuksen normaal- ja lekkausjänntykset. (3) Lekkauskestävyyden kannalta mtottava kohta sjatsee tuen etureunasta 35 o :een kulmassa prretyllä vvalla. Onteloden välsten kannasten paksuuden vahdellessa laatan korkeussuunnassa, suurn päävetojänntys sjatsee jollakn korkeudella ko. suoralla. odaan olettaa, että suurn päävetojänntys esntyy pyöreäonteloslla laatolla

3 lähellä kannasten ohunta kohtaa (yleensä lähellä panopsteaksela) ja epyöreäonteloslla laatolla lähellä kannaksen tasapaksun osan alareunaa. (4) totusehto päävetojänntyksen suhteen on σ σcp + σc σcp + σc f ( τcp + τc ) + ( βr τvl ) σ cp on esjänntyksestä aheutuva normaaljänntys P Px t e xt p σ cp + (yc y crt ) (purstus negatvsta) A P xt on jännevoma hetkellä t tarkasteltavassa tarkasteltavassa kohdassa x (tutktaan erkseen tapaukset jännevoman varmuuskertomella γ p 0,9 ja γ p 1,1) e P on jännevoman epäkesksyys laatan panopsteakselsta luken (postvnen panopsteakseln alapuolella); e p y c -y p y c on panopsteen etäsyys laatan alapnnasta y p on punoksen etäsyys laatan alapnnasta A on laattapokklekkauksen pnta-ala on laattapokklekkauksen htausmomentt y crt on tarkasteltavan krttsen kohdan etäsyys laatan alapnnasta σ c on ulkosen kuorman tavutusmomentsta aheutuva normaaljänntys E σ c (yc ycrt ) (veto postvsta) on ulkosen kuorman aheuttama tavutusmomenttt kohdassa x E S τ c on lekkausvomasta aheutuva lekkausjänntys τc E b S on tarkasteltavan kohdan yläpuolella olevan laattapokklekkauksen staattnen momentt laatan panopsteakseln suhteen b on onteloden välsten kannasten kokonasleveys yhdessä laattaelementssä mtottavassa kohdassa on ulkosen kuorman aheuttama lekkausvoma kohdassa x E β r τ vl f on palkkn tuetussa laatassa palkn ja laatan yhtestomnnasta onteloden välsn kannaksn aheutuva lekkausjänntys, joka lasketaan betonnormkortn n:o 18 mukaan; senän päälle tuetussa laatassa τ vl 0. on betonn vetolujuuden laskenta-arvo Jännevoman kehttymsmatkalla l ptd jännevoma kasvaa nollasta maksmarvoonsa, joten jännevoman aheuttaman normaaljänntyksen muutos ptuusykskköä koht aheuttaa onteloden välsn kannaksn lekkausjänntyksen τ cp,, joka saadaan kaavasta

4 τ cp dn cp dp b t dn cp on esjänntyksestä aheutuvan krttsen kohdan yläpuolella olevan jänntysresultantn muutos ptuusykskköä kohden dn cp A A S e P dp A A S e P P l ptd Edt P Edt l pt on jännevoman arvo hetkellä t jänntyksen kehttymsmatkan päässä on jänntyksen kehttymsmatkan perusarvo dp t PEdt on krttsen kohdan yläpuolella oleven jänneterästen jännevoman muutos l ptd ptuusykskköä kohden l ptd on krttsen kohdan yläpuolella oleven jänneterästen jänntyksen kehttymsmatkan ptuus (5) Pääjänntyksen kaavaan perustuen lekkauskestävyys lasketaan kaavasta Rdc b f f S ( σcp + σc ) ( βr τ vl ) τ (6) Jos jänneteräkset sjatsevat useassa rvssä, nn dn A cp dp S dp A P S Edt P e P A A l l ptd Edt ptd e P dp Edt j P l Edjt ptdj (7) 500 mm korkealla laatalla lekkauskestävyys kerrotaan luvulla 0,9 ja päävetojänntystä laskettaessa ulkosen kuorman lekkausvomasta aheutuva lekkausjänntys vastaavast luvulla 1,1.

5 Alue, joka on tavutushalkellut (1) Lekkauskapasteett lasketaan EN kaavasta (6.3), kertoment C Rdc 0,18 Pa k 1 0,15 () 500 mm korkealla laatalla lekkauskestävyys kerrotaan luvulla 0, Tavutuksen ja lekkauksen yhtesvakutus (1) Ontelolaattojen samanakasen tavutuksen ja lekkauksen yhtesvakutus tarkstetaan tarvttaessa kaavalla xd Rd 3 + xd Rd Halkeamarajatla (1) SFS-EN kohdan 7.3..() mukaan halkeamamomentta laskettaessa vodaan käyttää keskmäärästä vetolujuutta fctm 1,4 f ctk0, 05 () SFS-EN kohdassa tehollsta pnta-alaa A ceff laskettaessa otetaan huomoon ontelot. (3) Kun ontelolaatan raudotuksena on pelkästään jännepunoksa, vodaan term ρ p,eff laskea kaavasta ρ p,eff 0,6 A b h f p A p b h f on laatan alapnnan (vastaavast yläpnnan) teräsmäärä on laatan alareunan (vastaavast yläreunan) leveys on onteloden alapuolsen (vastaavast yläpuolsen) kannaksen paksuus (4) Sallttu halkeaman leveys Sallttu halkeaman leveys määrtetään EC taulukon 7.1N mukaan ympärstön rastusluokan perusteella.

6 Sallttu halkeaman leveys Ympärstön rastusluokka Ptkäakanen kuormtusyhdstelmä Tavallnen kuormtusyhdstelmä X0,XC , mm XC,XC3,XC4,XD1,XS1 vetojänntysrajatla 0, mm XDXS,XS3 vetojänntysrajatla vetojänntysrajatla XD1,XD,XS1,XS,XS3 vetojänntysrajatla vetojänntysrajatla 5.8. Tapuma (1) Ontelolaataston tapumat rajotetaan seuraavn arvohn: - tapuma laatastolle tulevasta kuormasta L/00 - jos laatta kantaa helpost halkeleva rakenteta, kuten tlsenä, tapuma alaspän ko. rakenteden asentamsen jälkeen L/500 - kokonastapuma tuklnjasta (0-tasosta) alaspän L/50 () Ontelolaatastoon lttyven muden rakenteden kyky setää laataston tapuma saattaa edellyttää edellä estettyjä arvoja penempä tapuma. (3) Edellä olevat tapumarajat tarkstetaan tavallsella kuormtusyhdstelmällä. (4) Tapumaa laskettaessa otetaan myös huomoon laattojen varastonnn akanen tlanne kuten laattaelementten tuenta varastossa Tahattomat knntysvakutukset ja negatvnen momentt (1) Ontelolaatan tukeutuessa pästään kantaven senen väln, noudatetaan ontelolaatan suunnttelussa standardn SFS-EN 1168 Ltteen E sjasta ontelolaatan suunnttelussa betonnormkortta n:o xx Lttolaatta (1) Työsauman lekkauskestävyys lasketaan EC kohdan 6..5 mukaan. Ekstruder ja slpformer-teknkalla valetun ontelolaatan yläpntaa vodaan SFS-EN kohdan 6..5() mukaan ptää karheana pntana, jolle vodaan käyttää arvoa c0,35. () Halkeamattomalla alueella lekkauskestävyys lasketaan kohdan mukasest sten, että lekkausjänntys τ c ja tavutuksesta aheutuva jänntys lasketaan ottamalla huomoon, että ennen pntabetonn kovettumsta tulevat kuormat (ontelolaatan ja pntabetonn pano) kohdstuvat pelkästään ontelolaattaan ja pntabetonn kovettumsen jälkeen tulevat kuormat lttolaatalle.

7 (3) Lekkausvomasta aheutuva lekkausjänntys lasketaan lausekkeesta τ Ed τ c Edg hc S b hc + Edq S hc+ top hc+ top b Edg Edq S hc S hc+top hc hc+trop b on lekkausvoman laskenta-arvo ennen pntabetonn kovettumsta tulevsta kuormsta (ontelolaatan ja pntabetonn pano) on lekkausvoman laskenta-arvo pntabetonn kovettumsen jälkeen tulevsta kuormsta on krttsen kohdan y crt yläpuolella olevan ontelolaatan osan staattnen momentt ontelolaatan panopsteen y c suhteen on krttsen kohdan y crt yläpuolella olevan osan (ontelolaatan yläosa+pntabeton) staattnen momentt lttolaatan panopsteen y c,hc+top suhteen on ontelolaatan htausmoment ontelolaatan panopsteen suhteen on lttolaatan htausmomentt lttolaatan panopsteen suhteen on ontelolaattapokklekkauksen pystykannasten kokonaspaksuus korkeudella y crt. (4) Tavutusmomentsta aheutuva normaaljänntys lasketaan lausekkeesta Edq ( y y ) + ( y y ) Edg σ c c crt c,hc+ top hc hc+ top Edg on tavutusmomentn laskenta-arvo ennen pntabetonn kovettumsta tulevsta kuormsta (ontelolaatan ja pntabetonn pano) Edq on tavutusmomentn laskenta-arvo pntabetonn kovettumsen jälkeen tulevsta kuormsta y c on ontelolaatan panopsteen etäsyys laatan alapnnasta y c.hc+top on lttolaatan panopsteen etäsyys rakenteen alapnnasta y crt on lekkauskestävyyden kannalta krttsen kohdan etäsyys laatan alapnnasta (5) Lttolaatan lekkauslujuus saadaan lausekkeesta crt τ Rd f f ( σcp + σc ) ( βr τ vl) τcp τed τc totusehto lekkauskestävyydelle on τ Rd τ Ed

8 Palkkn tuettu ontelolaatta (1) Palkkn tuetun ontelolaatan lekkauskestävyydessä otetaan huomoon palkn ja laatan yhtestomnnasta aheutuvat rastukset (kohdan kaavassa esntyvä term β r τ vl ) betonnormkortn n:o 18 mukaan Kololaatta (1) Täyskorkean ontelopokklekkauksen alueella laatta mtotetaan noudattaen ontelolaattojen mtotusohjeta. () Kolotun umplaatan alueella laatta mtotetaan samojen sääntöjen mukaan. Umplaatan lekkauskestävyys lasketaan samojen sääntöjen mukaan kun ontelopokklekkauksella, Uuman leveytenä käytetään laatan kokonasleveyttä. Suurn päävetojänntys esntyy umplaatan pokklekkauksen panopsteaksellla. (3) Pokklekkauksen muutoskohdassa tarkstetaan kohdan kestävyys. uutoskohdassa suostellaan käytettäväks umpvalua, jonka leveys b p h h 1. (4) Tapumaa laskettaessa otetaan huomoon kolotun umplaatan penemp jäykkyys.