Liikenne- ja viestintäministeriö U-JATKOKIRJE LVM LMA Ruuskanen Sanna(LVM) JULKINEN. Korjaus: perusmuistio lisätty liitteeksi

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö U-JATKOKIRJE LVM LMA Ruuskanen Sanna(LVM) JULKINEN Korjaus: perusmuistio lisätty liitteeksi Eduskunta Suuri valiokunta Asia Liikenne; Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi raskaan liikenteen suurimpia sallittuja mittoja ja massoja koskevan direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (mitta- ja massadirektiivi) U/E/UTP-tunnus U 27/2013 vp EUTORI-tunnus EU/2013/0896 Ohessa lähetetään perustuslain 96 :n mukaisesti annettua valtioneuvoston kirjelmää täydentävä selvitys. Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki LIITTEET Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ajoneuvot, liikenne, mittayksiköt, tavaraliikenne, tekninen yhdenmukaistaminen LVM, TEM ALR, EUE, SM, STM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK, YM

3 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LMA Ruuskanen Sanna(LVM) JULKINEN Asia Liikenne; Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi raskaan liikenteen suurimpia sallittuja mittoja ja massoja koskevan direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (mitta- ja massadirektiivi) Kokous EU22 Liikenne U/E/UTP-tunnus U 27/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Eduskunnan informoiminen neuvotteluiden etenemisestä ja neuvottelumandaatin sopeuttaminen vallitsevaan neuvottelutilanteeseen. Direktiivin muutosehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston maaliikennetyöryhmässä Kreikan pj-kaudella vuoden 2014 alkupuolella ja siitä pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa Parlamentin ensimmäinen lukeminen on aloitettu ja parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta hyväksyi mietinnön Parlamentin täysistuntoäänestys pidetään Suomen kanta Suomi kannattaa ehdotuksen ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteita. Parlamentti- ja neuvostokäsittelyn kuluessa Suomen kannalta haastavimmiksi asiakohdiksi ovat osoittautuneet säädetyt enimmäismitat ylittävien yhdistelmien käyttö jäsenvaltioiden rajat ylittävässä liikenteessä, 45 jalan konttien kuljetukseen liittyvät reunaehdot sekä ylikuormauksen vähentämiseksi ehdotetut automaattiset painopunnitukset. Moduuliyhdistelmien käyttö rajat ylittävässä liikenteessä Suomen näkemyksen mukaan yhdistelmien käytön rajat ylittävässä liikenteessä tulisi olla mahdollisimman vapaata. Yhdistelmien käyttöä ei Suomen näkemyksen mukaan tulisi rajoittaa kahden valtion väliseen rajan ylitykseen, vaan tarvittaessa voitaisiin ylittää useammankin jäsenvaltion välinen raja, mikäli yhdistelmä täyttäisi kyseisten maiden kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Suomi pitää kuitenkin myönteisenä kehityksenä sitä, että komission ehdotuksessa säädetyt enimmäismitat ylittävällä ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä suoritettava kuljetus saa ylittää kahden valtion välisen rajan, mikäli ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää molempien maiden mittoja koskevan lainsäädännön vaatimukset. Yhdistelmien

4 2(8) mittojen osalta komission muutosehdotus selkiyttäisi voimassaolevaa oikeustilaa. Ehdotuksessa on kyse säädetyt enimmäismitat ylittävästä ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä. Sekä alkuperäinen direktiivi että nyt käsiteltävä muutosehdotus jättää EU:n tasolla tulkinnanvaraiseksi sen, miten jäsenvaltioiden rajat ylittävässä liikenteessä suhtaudutaan ajoneuvoyhdistelmien massoihin. Koska neuvottelutilanne on erittäin haasteellinen ja on olemassa myös todellinen riski siitä, että lopputulos saattaisi olla jopa nykytilannetta (jolloin direktiivissä ei yksiselitteisesti sallita tai kielletä jäsenmaasta toiseen ajamista moduuliyhdistelmillä) heikentävä, Suomi voi tyytyä neuvotteluissa viimekädessä myös ratkaisuun, jossa turvataan nykytilan säilyminen moduuliyhdistelmien rajat ylittävässä käytössä. 45 jalan konttien kuljetukset Suomi pitää edelleen ehdotettuja helpotuksia 45 jalan konttien kuljetukseen perusteltuina. Suomi tavoittelee komission kuljetuksille ehdottamaa 300 kilometrin tai tätäkin pidempää tiekuljetusrajaa. Mikäli enemmistö jäsenvaltioista päätyy kuitenkin kannattamaan lyhyempää tiekuljetusmatkaa, neuvotteluissa tulisi pyrkiä säädöstekstin mahdollisimman väljään muotoiluun siten, että se ainakin tietyissä tapauksissa mahdollistaisi 300 kilometrin tai sitä pidemmät tiekuljetusmatkat. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä turvaamaan logistisesti tehokkain ratkaisu. Suomi pyrkii neuvotteluissa myös siihen, että säädöstekstissä käytettäisiin komission ehdotuksen mukaisesti termiä intermodaalinen kuljetus termin yhdistetty kuljetus sijaan. Automaattiset painopunnitukset Suomi kannattaa edelleen ehdotuksen tavoitetta ylikuormien vähentämisestä. Ensisijaisesti Suomi kuitenkin katsoo, ettei direktiiviin tulisi kirjata tarkkaa lukumäärää vaadittavista painopunnituksista. Sekä punnitusten määrä että niiden toteutustapa tulisi jättää kansalliseen harkintaan. Mikäli tähän tavoitteeseen ei päästä, tulisi neuvotteluissa varmistaa riittävän pitkä siirtymäaika säädösten voimaantulolle, jotta vaatimuksiin pystytään asianmukaisesti valmistautumaan. Pääasiallinen sisältö Moduuliyhdistelmien käyttö rajat ylittävässä liikenteessä Voimassaoleva direktiivi 96/53/EY määrittää kansainvälisessä liikenteessä ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille sallitut suurimmat akseli ja kokonaismassat sekä enimmäismitat. Samoin se määrittää kansallisessa liikenteessä käytettäville ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille sallitut enimmäismitat korkeutta lukuun ottamatta. Tietyin edellytyksin direktiivi sallii jäsenvaltion käyttää alueellaan sellaisiin kansallisiin kuljetustehtäviin, jotka eivät olennaisesti vaikuta kansainväliseen kilpailuun, ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, jotka ylittävät direktiivissä rajatut mitat pituuden ja leveyden osalta. Nykymuodossaan direktiivi 96/53/EY ei ota suoraan kantaa siihen, onko pitkien ajoneuvoyhdistelmien eli moduuliyhdistelmien (25,25 m) käyttö sallittua jäsenvaltioiden välisessä, rajat ylittävässä liikenteessä. Direktiivi lähtökohtaisesti mahdollistaa moduuliyhdistelmät kansalliseen liikenteeseen käytettäviksi rajaten kansainvälisen liikenteen suoritettavaksi direktiivin mukaisilla enintään 18,75 m:n pituisilla ajoneuvoyhdistelmillä. Direktiivissä ei kuitenkaan ole tekstiä, jolla yksiselitteisesti sallittaisiin tai kiellettäisiin moduuliyhdistelmillä jäsenmaasta toiseen ajaminen.

5 3(8) Niissä maissa, joissa käytetään moduuliyhdistelmiä, kuten Pohjoismaissa, käytäntö on vähitellen johtanut moduuliyhdistelmien käyttöön maiden välisessä rajat ylittävässä liikenteessä. Käytännön muodostumiseen on vaikuttanut se, että moduuliyhdistelmillä on selvät positiiviset vaikutukset kuljetustalouteen, päästöihin ja liikenneturvallisuuteen verrattuna direktiivissä sallittujen lyhyempien yhdistelmien käyttöön. Nykykäytännön oikeusperustaa ei ole jouduttu testaamaan tuomioistuinkäytännössä. Rajat ylittävän liikenteen kieltäminen johtaisi tosiasiassa siihen, että liikenne esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä muuttuisi kalliimmaksi ja saastuttavammaksi. Komission ehdotuksessa direktiiviin on lisätty kirjaus siitä, että säädetyt enimmäismitat ylittävällä ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä suoritettava kuljetus saisi ylittää kahden valtion välisen rajan, mikäli ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää molempien maiden mittoja koskevan lainsäädännön vaatimukset. Ehdotuksessa ei puututa jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin sallia kansallisessa liikenteessä nykyisestä poikkeavia mittoja ja massoja. Neuvostokäsittelyn kuluessa on keskustelu siitä, tulisiko rajat ylittävää käyttöä sallia lainkaan ja jos tulisi, niin kuinka monen valtion rajan ylitys sallittaisiin. Aihe jakaa jäsenvaltioiden mielipiteitä voimakkaasti. Osa jäsenmaista vastustaa jyrkästi kaikkea rajat ylittävää liikennettä ja toisaalta pieni osa haluaisi vapauttaa käyttöä vielä komission ehdottamaa laajemminkin. 45 jalan konttien kuljetukset Nykyään intermodaalikuljetuksissa 45 jalan konttien kuljettaminen tieliikenteessä edellyttää monimutkaista hallinnollista menettelyä tai erityismuotoiltuja kontteja. Komission ehdotuksessa helpotetaan kyseisten konttien kuljetusta tieliikenteessä silloin, kun kyseessä on intermodaalikuljetus. Ehdotuksen mukaan ajoneuvon suurimmasta sallitusta mitasta saisi poiketa enintään 15 senttimetriä, jos kyseessä on tieliikenteen lisäksi myös meri-, sisävesi- tai rautatiekuljetus, ja tiellä kuljettu matka on enintään 300 kilometriä. Ehdotuksen mukaan kuljetus katsottaisiin intermodaalikuljetukseksi myös silloin, kun siinä käytetään EU:n sisäistä lyhyen matkan merikuljetusta riippumatta siitä, mitkä ovat alku- ja loppumatkan maantieosuuksien pituudet. Tällaisessa tapauksessa alku- ja loppumatkan maantieosuus voisi ulottua tavaran kuormauspaikasta lähimpään soveltuvaan merisatamaan ja lähimmästä soveltuvasta merisatamasta tavaran purkamispaikkaan. Neuvostokäsittelyssä suuri osa jäsenvaltioista on vastustanut 300 kilometrin tiekuljetusosuutta liian pitkänä ja vaatinut huomattavasti lyhyempää matkaa, kuten 100 tai 150 kilometriä. Suomen olosuhteissa puolestaan etäisyydet ovat usein pitkiä ja kotimaan logistiikka hyötyisi eniten mahdollisimman laajalle ulottuvasta tiekuljetusosuudesta. Merikuljetusten yhteydessä tulisikin säilyttää mahdollisuus tietyissä tapauksissa poiketa maantieosuudelle asetettavasta kilometrirajasta, jolloin kuljetuksissa voitaisiin valita logistisesti tehokkain ratkaisu. Osa jäsenvaltioista on myös vaatinut intermodaalikuljetuksen korvaamista termillä yhdistetty kuljetus. Ongelmallista kuitenkin on, että termiä yhdistetty kuljetus on käytetty tavaroiden yhdistetyistä kuljetuksista annetussa direktiivissä (92/106/ETY). Kyseisessä direktiivissä yhdistetyllä kuljetuksella tarkoitetaan jäsenvaltioiden välistä tavaroiden kuljetusta, jossa kuljettamiseen käytetään maantietä matkan alku- tai loppuosuudella ja toisella osuudella yli 100 kilometrin pituista rautatie-, sisävesi- tai merikuljetusta. Direktiiviä sovelletaan 20 jalan tai sitä suurempiin kontteihin ja se rajaa merikuljetusten yhteydessä sallitun tiekuljetusmatkan 150 kilometriin. Mitta- ja massadirektiivin muutosehdotuksessa on sen sijaan kyse yksinomaan 45 jalan konteista

6 4(8) eikä soveltamisalaa ole rajoitettu vain jäsenvaltioiden välisiin kuljetuksiin. Saman termin käyttäminen eri direktiiveissä eri tarkoituksiin sisältää ilmeisen riskin sekaannuksista. Kuljetusyritysten tulisi kuitenkin selkeästi tietää, mitä säännöstöä kulloinkin sovelletaan. Intermodaalitermin käyttö olisi myös siinä mielessä johdonmukaista, että sitä on käytetty liikenteen valkoisessa kirjassa. Automaattiset painopunnitukset Ylikuormauksen vähentämiseksi direktiivin muutosehdotuksessa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus suorittaa automaattisia punnituksia liikenteessä käytettäville ajoneuvoille. Automaattisesta punnituksesta ei suoraan seuraisi sanktiota, vaan sen perusteella valvontaa kohdistettaisiin joko suoraan tien päällä tai liikennelupavalvonnassa. Punnituksia olisi tehtävä vähintään yksi ajoneuvokilometriä kohden. Punnituksia voitaisiin tehdä joko tiehen asennettavilla automaattiasemilla tai ajoneuvoihin asennettavilla erillisillä järjestelmillä. Neuvostokäsittelyn kuluessa useat jäsenmaat ovat vastustaneet ehdotettua punnitusten lukumäärää ja toivoneet määrällisen velvoitteen sijasta laadullista velvoitetta, kuten direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellista määrää punnituksia. Mikäli ehdotettu punnitusmäärä toteutettaisiin tiehen asennettavilla automaattiasemilla, tarvittaisiin niitä Suomen olosuhteissa lukuisia (arviolta kpl) eikä asemien toimivuudesta talviolosuhteissa ole varmuutta. Toisaalta valtaosassa nykyistä ajokalustoa ei vielä ole erillisiä, ajoneuvokohtaisia järjestelmiä. Nykytekniikalla ajoneuvoihin sijoitettuja punnitusjärjestelmiä on yleisesti saatavilla vain uusiin, ilmajousitteisiin ajoneuvoihin. Jälkiasennuslaitteita ei ole olemassa perinteisiin, lehtijousitteisiin ajoneuvoihin. Käytännössä vaadittua punnitusmäärää ei siis vielä nykytilanteessa voida saavuttaa ajoneuvokohtaisilla älyjärjestelmillä. Tässä vaiheessa Suomi voisi asentaa joitakin punnitusasemia lähinnä päätieverkolle ja pidemmällä tähtäimellä pyrkiä siirtymään ajoneuvokohtaisten älyjärjestelmien laajempaan käyttöönottoon. Toistaiseksi komissio on pitänyt kiinni punnituksia koskevasta määrällisestä vaatimuksesta. Neuvoston puheenjohtaja on esittänyt asiasta kompromissiehdotuksen, jonka mukaan punnituksia olisi tehtävä vähintään yksi ajoneuvokilometriä kohden. Kompromissiehdotuksen jälkeenkin suuri osa jäsenmaista on vastustanut määrällistä velvoitetta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Säädösehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen liikennettä koskeva 91 artikla. Ehdotettu direktiivimuutos säädettäisiin EU:ssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja se edellyttäisi määräenemmistöpäätöstä. Säädösehdotuksessa komissiolle esitetään siirrettäväksi säädösvaltaa (delegoidut säädökset). Käsittely Euroopan parlamentissa Asian esittelijä Euroopan parlamentissa on Jörg Leichtfried (S&D/AT) ja vastuullisena valiokuntana toimii liikenne- ja matkailuvaliokunta. Valiokunta äänesti mietinnöstä ja parlamentin täysistuntoäänestys pidetään

7 5(8) Myös parlamentissa on noussut esille moduuliyhdistelmien jäsenvaltioiden rajat ylittävä käyttö. Lähtötilanteessa parlamentin esittelijän näkemys oli kieltää rajanylitys kansainvälisiä mittoja suuremmilla yhdistelmillä kokonaan, mutta sittemmin kannat ovat lientyneet. Valiokunnan hyväksymässä mietinnössä esitetään komission ehdottaman tekstin poistamista ja nykytilan säilyttämistä. Mietinnössä komissiolle asetetaan velvoite teettää vuoteen 2016 mennessä nykytilan arviointi ottaen huomioon muun muassa moduuliyhdistelmien vaikutukset kansainväliseen kilpailuun, eri kuljetusmuotoihin, infraan, turvallisuuteen ja ympäristöön. Valiokunnan mietinnön mukaan 45 jalan konttien kuljetuksessa ajoneuvon suurimmasta sallitusta mitasta saisi poiketa enintään 15 senttimetriä silloin, kun on kyse yhdistetystä kuljetuksesta. Lisäksi valiokunta toteaa, että vuoteen 2017 mennessä komissio voi esittää tavaroiden yhdistetyistä kuljetuksista annetun direktiivin 92/106/EY muuttamista siten, että siinä huomioidaan konttikuljetusten kehitys ja edistetään intermodaaliliikennettä. Automaattisista painopunnituksista mietinnössä todetaan, että punnituksia olisi tehtävä vähintään yksi ajoneuvokilometriä kohden. Kansallinen valmistelu Valtioneuvoston U-kirjelmä , EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallinen menettely toukokuussa Valtioneuvoston jatkokirjelmä, EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely U 27/2013 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto LiVL 17/2013 vp Suuren valiokunnan lausuma SuVX 79/2013 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ajoneuvojen mittoja ja massoja kansallisessa liikenteessä koskevat laintasoiset säännökset ovat tieliikennelain (267/1981) 6 luvussa (87 ja 87 a ). Tarkemmat säännökset, kuten suurimmat sallitut mitat ja massat, on annettu valtioneuvoston asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992). Asetusta olisi tältä osin tarvittaessa muutettava. Muutoksia tarvittaisiin mahdollisesti myös aerodynaamisten lisäosien jälkiasennusten sallimiseksi. Ajoneuvojen, niiden osien, järjestelmien ja varusteiden hyväksynnästä säädetään ajoneuvolain (1090/2002) 5 luvussa (30 ). Ajoneuvolakia olisi ehdotuksen artikloissa 8 ja 9 säädettyjen hyväksyntämenettelyjen vuoksi mahdollisesti tarkennettava. Ylikuormasta johtuvista seuraamuksista on säädetty tieliikennelain liikennevalvontaa koskevassa 7 luvussa (96 ), jonka mukaan poliisi voi määrätä ylikuorman purettavaksi paikan päällä. Seuraamuksista on säädetty myös tieliikennelain 8 luvussa ( ), joka koskee liikennerikoksia. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain (39/1889) 23 luvussa. Rikesakosta eräiden liikennerikkomusten ainoana rangaistuksena säädetään

8 6(8) rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (756/2010). Edellä mainittuja sanktioita olisi tarvittaessa muutettava. Ylikuormasta aiheutuvista taloudellisista seuraamuksista säädetään laissa ylikuormamaksusta (51/1982). Lakia olisi tarvittaessa muutettava. Konttikuljetuksista on tällä hetkellä säädetty ajoneuvolain nojalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista. Poikkeavien mittojen salliminen konttikuljetuksissa mahdollistaisi konttien siirtämisen ilman erikoiskuljetusta, joten asetusta olisi näiltä osin muutettava. Tieliikennelain (267/1981) kokonaisuudistuksen yhteydessä arvioidaan ajoneuvojen mittoihin ja massoihin liittyviä valtuussäännöksiä sekä rangaistusjärjestelmää ja tehdään tarvittavat tarkennukset lakeihin. Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 4 luvun 18 :n perusteella Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komissio on arvioinut ehdotuksella olevan positiivisia vaikutuksia kuljetusyrittäjille ja valmistajille. Kuljetusyrittäjä voisi komission laskelmien mukaan säästää yhden ajoneuvoyhdistelmän polttoainekuluissa arviolta jopa euroa vuodessa km vuotuisella ajosuoritteella. Hyödyt on laskettu vuoden 2030 arvioidun polttoaineen hinnan mukaan, ja hyödyt koskisivat pääasiassa ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, joita käytetään pitkän matkan liikenteessä. Lyhyillä matkoilla hyödyt jäisivät mahdollisesti haittoja vähäisimmiksi. Asiaa on Suomessa tutkinut VTT ja tutkimustulokset vahvistavat, että komission arviot polttoaineenkulutuksen säästöistä ovat oikeansuuntaisia. Suomessa hyötyjen arviointiin vaikuttaa kuitenkin myös lisälaitteiden käytettävyys talviolosuhteissa sekä se, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa kalustoon tehtävät lisäinvestoinnit voivat jäädä tekemättä, vaikka niistä saavutettaisiinkin pitkällä tähtäimellä hyötyjä. Koska ehdotus ei kuitenkaan aseta lisälaitteiden asentamispakkoa, ehdotuksella ei näiltä osin ole kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Suomen ja Ruotsin välillä tehtiin vuonna 2013 yhteensä rajanylitystä raskaalla kalustolla ja matkoista noin tehtiin EU-mitat ylittävillä moduuliyhdistelmillä. Mikäli moduuliyhdistelmien käyttö kiellettäisiin jäsenvaltioiden rajat ylittävässä liikenteessä, saman tavaramäärän kuljettamiseen tarvittavien ajoneuvojen ja kuljetuskertojen määrä kasvaisi noin 55 %:a ( yhdistelmämatkan sijasta tarvittaisiin noin edestakaista yhdistelmämatkaa vuodessa). Tämän seurauksena hiilidioksidipäästöjen määrä kasvaisi 31 %:a ja polttoainekustannukset 34 %:a (noin 36 miljoonaa euroa vuodessa). Kustannuksia tulisi myös lisääntyvistä lastaus- ja purkamistapahtumista sekä siitä, että ajoneuvojen suuremman määrän vuoksi tehtailla tarvittaisiin investointeja ja lisäkapasiteettia lastauspaikoille. Rahtikustannukset nousisivat vastaavasti ja arvion mukaan tuotekohtainen kuljetuskustannuksen nousu olisi noin 20 % yksikköä kohden. Perusteollisuus on kuitenkin kovassa globaalissa kilpailussa eikä lisäkustannuksia voitaisi aina siirtää tuotteen hintaan. Tiekuljetusten kallistuminen johtaisi pahimmillaan kilpailukyvyn menetykseen.

9 7(8) Komission ehdotuksen mukaan ylikuormista aiheutuu tällä hetkellä EU-tasolla tienpidolle 950 miljoonan euron kustannukset. Punnitusjärjestelmän luominen vähentäisi ylikuormia ja edelleen siitä aiheutuvia tienpidon kustannuksia. Suomessa raskaan kaluston ajosuorite vuonna 2011 oli 3785 miljoonaa autokilometriä, joten yhden punnituksen toteuttaminen ajokilometriä kohden tarkoittaisi hieman yli 1,8 miljoonaa punnitusta vuosittain. Mikäli punnitukset toteutettaisiin tiehen asennettavilla automaattiasemilla siten, että vähäliikenteinenkin tiestö katettaisiin, tarvittaisiin asemia arviolta kappaletta. Punnitus voitaisiin toteuttaa erillisillä punnitusasemilla, joissa ajoneuvo ohjataan sivuun ja punnitus tapahtuu hidasajona vaa an yli tai pysäyttämällä vaa alle. Menettely vaatii lisäkaistojen ja valo-ohjauksen rakentamista. Järjestely hidastaa kuljetuksia ja edellyttää usein maanhankintaa punnituspaikkaa varten. Tämän vaihtoehdon investointikustannus olisi arviolta miljoonaa euroa ja ylläpitokustannukset 1,5 2 miljoonaa euroa vuodessa. Punnitus voitaisiin toteuttaa myös normaalissa ajonopeudessa tehtävänä WIMpunnituksena, jonka tarkkuus on kuitenkin heikompi kuin hitaassa vauhdissa tai pysähdyksissä tehtävän punnituksen. WIM punnitusasemien investointikustannukset olisivat arviolta 5 8 miljoonaa euroa ja ylläpitokustannukset noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. Ajoneuvoihin asennettavat älyjärjestelmät maksavat noin euroa, mutta niitä on yleisesti saatavilla vain sellaisiin uusiin ajoneuvoihin, jotka ovat ilmajousitteisia. Asiakirjat (KOM(2013) 195 lopullinen) komission ehdotus direktiiviksi Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hallitusneuvos Sanna Ruuskanen, Liikenne- ja viestintäministeriö sanna.ruuskanen@lvm.fi, puh: Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Kari Saari, Liikenne- ja viestintäministeriö kari.saari@lvm.fi, puh: Kansainvälisten asioiden neuvos Laura Eiro, Liikenne- ja viestintäministeriö laura.eiro@lvm.fi, puh: EUTORI-tunnus EU/2013/0896 Liitteet Viite

10 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ajoneuvot, liikenne, tavaraliikenne, tekninen yhdenmukaistaminen, tieliikenne, mittayksiköt LVM, TEM ALR, EUE, SM, STM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK, YM