TIE Tietorakenteet ja algoritmit 25

Transkriptio

1 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 25 Tällä kurssilla keskitytään algoritmien ideoihin ja algoritmit esitetään useimmiten pseudokoodina ilman laillisuustarkistuksia, virheiden käsittelyä yms. Otetaan esimerkiksi pienten taulukoiden järjestämiseen soveltuva algoritmi INSERTION-SORT: Kuva 2: kuva: Wikipedia

2 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 26 periaate: toiminnan aikana taulukon alkuosa on järjestyksessä ja loppuosa ei osien raja lähtee liikkeelle paikkojen 1 ja 2 välistä ja etenee askel kerrallaan taulukon loppuun kullakin siirtoaskeleella etsitään taulukon alkuosasta kohta, johon loppuosan ensimmäinen alkio kuuluu uudelle alkiolle raivataan tilaa siirtämällä isompia alkioita askel eteenpäin lopuksi alkio sijoitetaan paikalleen ja alkuosaa kasvatetaan pykälällä

3 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 27 Kurssilla käytetyllä pseudokoodiesityksellä INSERTION-SORT näyttää tältä: INSERTION-SORT(A) (syöte saadaan taulukossa A) 1 for j := 2 to A.length do (siirretään osien välistä rajaa) 2 key := A[j] (otetaan alkuosan uusi alkio käsittelyyn) 3 i := j 1 4 while i > 0 and A[i] > key do(etsitään uudelle alkiolle oikea paikka) 5 A[i + 1] := A[i] (raivataan uudelle alkiolle tilaa) 6 i := i 1 7 A[i + 1] := key (asetetaan uusi alkio oikealle paikalleen) for- yms. rakenteellisten lauseiden rajaus osoitetaan sisennyksillä (kommentit) kirjoitetaan sulkuihin kursiivilla sijoitusoperaattorina on := ( = on yhtäsuuruuden vertaaminen) -merkkillä varustettu rivi antaa ohjeet vapaamuotoisesti

4 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 28 tietueen (tai olion) kenttiä osoitetaan pisteen avulla esim. opiskelija.nimi, opiskelija.numero osoittimen x osoittaman tietueen kenttiä osoitetaan merkin avulla esim. x nimi, x numero ellei toisin sanota, kaikki muuttujat ovat paikallisia taulukoilla ja / tai osoittimilla kootun kokonaisuuden nimi tarkoittaa viitettä ko. kokonaisuuteen tuollaiset isommat tietorakenteethan aina käytännössä kannattaa välittää viiteparametreina yksittäisten muuttujien osalta aliohjelmat käyttävät arvonvälitystä (kuten C++-ohjelmatkin oletuksena) osoitin tai viite voi kohdistua myös ei minnekään: NIL

5 TIE Tietorakenteet ja algoritmit Algoritmien toteutuksesta Käytännön toteutuksissa teoriaa tulee osata soveltaa. Esimerkki: järjestämisalgoritmin sopeuttaminen käyttötilanteeseen. harvoin järjestetään pelkkiä lukuja; yleensä järjestetään tietueita, joissa on avain (key) oheisdataa (satellite data) avain määrää järjestyksen sitä käytetään vertailuissa oheisdataa ei käytetä vertailuissa, mutta sitä on siirreltävä samalla kuin avaintakin

6 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 30 Edellisessä kappaleessa esitelty INSERTION-SORTissa muuttuisi seuraavalla tavalla, jos siihen lisättäisi oheisdata: 1 for j := 2 to A.length do 2 temp := A[j] 3 i := j 1 4 while i > 0 and A[i].key > temp.key do 5 A[i + 1] := A[i] 6 i := i 1 7 A[i + 1] := temp jos oheisdataa on paljon, kannattaa järjestää taulukollinen osoittimia tietueisiin ja siirtää lopuksi tietueet suoraan paikoilleen

7 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 31 Jotta tulokseksi saataisi ajokelpoinen ohjelma, joka toteuttaa INSERTION-SORT:n tarvitaan vielä paljon enemmän. täytyy ottaa käyttöön oikea ohjelmointikieli muuttujien määrittelyineen ja aliohjelmineen tarvitaan pääohjelma, joka hoitaa syötteenluvun ja sen laillisuuden tutkimisen ja vastauksen tulostamisen on tavallista, että pääohjelma on selvästi algoritmia pidempi

8 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 32 Ohjelmointikieli määrää usein myös muita asioita, esim: Indeksointi alkaa 0:sta (pseudokoodissa usein 1:stä) Käytetäänkö edes indeksointia (tai taulukoita, tai...) (C++) Onko data oikeasti tietorakenteen sisässä, vai osoittimen päässä (jolloin dataa ei tarvitse siirtää ja sen jakaminen on helpompaa) Jos dataan viitataan epäsuorasti muualta, tapahtuuko se Osoittimella Älyosoittimella (esim. shared_ptr) Iteraattorilla (jos data tietorakenteessa) Indeksillä (jos data vektorissa tms.) Hakuavaimella (jos data tietorakenteessa, josta haku nopeaa) Toteutetaanko rekursio iteroinnilla vai ei (riippuu myös ongelmasta) Ovatko algoritmin "parametrit"oikeasti parametreja, vai vain muuttujia tms.

9 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 33 Otetaan esimerkiksi edellä kuvatun ohjelman toteutus C++:lla: #include <iostream> #include <vector> typedef std::vector<int> Taulukko; void insertionsort( Taulukko & A ) { int key = 0; int i = 0; for( Taulukko::size_type j = 1; j < A.size(); ++j ) { key = A.at(j); i = j-1; while( i >= 0 && A.at(i) > key ) { A.at(i+1) = A.at(i); --i; } A.at(i+1) = key; } } int main() { unsigned int i; // haetaan järjestettävien määrä std::cout << "Anna taulukon koko 0...: "; std::cin >> i;

10 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 34 Taulukko A(i); // luodaan taulukko // luetaan järjestettävät for( i = 0; i < A.size(); ++i ) { std::cout << "Anna A[" << i+1 << "]: "; std::cin >> A.at(i); } insertionsort( A ); // järjestetään } // tulostetaan siististi for( i = 0; i < A.size(); ++i ) { if( i % 5 == 0 ) { std::cout << std::endl; } else { std::cout << " "; } std::cout << A.at(i); } std::cout << std::endl;

11 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 35 Ohjelmakoodi on huomattavasti pseudokoodia pidempi ja algoritmille ominaisten asioiden hahmottaminen on siitä paljon vaikeampaa. Tämä kurssi keskittyy algoritmien ja tietorakenteiden periaatteisiin, joten ohjelmakoodi ei palvele tarkoituksiamme. Tästä eteenpäin toteutuksia ohjelmointikielillä ei juurikaan esitetä.

12 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 36 3 Algoritmien suunnittelu Ongelmaa ratkottaessa on hyödyllistä tuntea yleisesti tunnettuja lähestymistapoja rakentaa ratkaisu Tällainen työkalupakki algoritmien suunnitteluun tarjotaan tällä kurssilla Tässä luvussa tutustutaan ensimmäisiin algoritmien suunnitteluperiaatteisiin pala kerrallaan ja hajota ja hallitse. mahdollisesti väärät varmasti oikeat

13 TIE Tietorakenteet ja algoritmit Mistä algoritmit syntyvät? Algoritmin suunnitteluperiaate (strategia, paradigma) on yleinen lähestymistapa ongelman algoritmisen ratkaisun löytämiseksi. Se on hyödynnettävissä hyvin monenlaisiin ongelmanratkaisutilanteisiin ohjelmoinnissa ja yleisemmin. Tuntemalla perustekniikat sinulla on käytössäsi joukko hyödyllisiä perusperiaatteita lähestyessäsi uuden ongelman ratkaisua Suunnitteluperiaatteet antavat perustan algoritmien opiskelulle Periaatteiden avulla saadaan tehokkaampia ratkaisuja kuin pelkällä lapiotyöllä (brute force -periaate).

14 TIE Tietorakenteet ja algoritmit Suunnitteluperiaate: Pala kerrallaan Suoraviivaisin kurssilla käsiteltävistä suunnitteluperiaatteista on pala kerrallaan (decrease and conquer). alkutilanteessa koko aineisto on prosessoimaton algoritmi prosessoi joka kierroksella palan aineistoa siten, että valmiin aineiston määrä kasvaa, ja prosessoimattoman määrä pienenee lopuksi prosessoimatonta aineistoa ei ole lainkaan, ja algoritmi lopettaa Tämän tyyppiset algoritmit ovat yleensä yksinkertaisia toteuttaa, ja toimivat tehokkaasti pienillä aineistoilla.

15 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 39 Sivulla 27 esitelty Insertion-Sort toimii "pala kerrallaan". aluksi koko taulukko on (mahdollisesti) epäjärjestyksessä jokaisella kierroksella taulukon alussa olevan järjestetyn alueen koko kasvaa yhdellä pykälällä lopuksi koko taulukko on järjestyksessä

16 TIE Tietorakenteet ja algoritmit Suunnitteluperiaate: Hajota ja hallitse Suunnitteluperiaate hajota ja hallitse on todennäköisesti periaatteista kuuluisin. Se toimii useiden tunnettujen tehokkaiden algoritmien periaatteena Perusidea: ongelma jaetaan alkuperäisen kaltaisiksi, mutta pienemmiksi osaongelmiksi. pienet osaongelmat ratkaistaan suoraviivaisesti suuremmat osaongelmat jaetaan edelleen pienempiin osiin lopuksi osaongelmien ratkaisut kootaan alkuperäisen ongelman ratkaisuksi

17 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 41 Hajota ja hallitse on usein rekursiivinen rakenteeltaan: algoritmi kutsuu itseään osaongelmille Pienten osaongelmien ratkaisemiseksi voidaan myös hyödyntää toista algoritmia

18 TIE Tietorakenteet ja algoritmit QUICKSOR T Ongelman jakaminen pienemmiksi osaongelmiksi Valitaan jokin taulukon alkioista jakoalkioksi eli pivot-alkioksi. Muutetaan taulukon alkioiden järjestystä siten, että kaikki jakoalkiota pienemmät tai yhtäsuuret alkiot ovat taulukossa ennen jakoalkiota ja suuremmat alkiot sijaitsevat jakoalkion jälkeen. Jatketaan alku ja loppuosien jakamista pienemmiksi, kunnes ollaan päästy 0:n tai 1:n kokoisiin osataulukoihin.

19 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 43 QUICKSORT-algoritmi QUICKSORT( A, left, right ) 1 if lef t < right then (triviaalitapaukselle ei tehdä mitään) 2 p := PARTITION( A, lef t, right )(muuten jaetaan alkuosaan ja loppuosaan) 3 QUICKSORT( A, lef t, p 1 ) (järjestetään jakoalkiota pienemmät) 4 QUICKSORT( A, p + 1, right ) (järjestetään jakoalkiota suuremmat) Kuva 3: Jako pienempiin ja suurempiin

20 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 44 Pienet osaongelmat: 0:n tai 1:n kokoiset osataulukot ovat valmiiksi järjestyksessä. Järjestyksessä olevien osataulukoiden yhdistäminen: Kun alkuosa ja loppuosa on järjestetty on koko (osa)taulukko automaattisesti järjestyksessä. kaikki alkuosan alkiothan ovat loppuosan alkioita pienempiä, kuten pitääkin Ositus- eli partitiointialgoritmi jakaa taulukon paikallaan vaaditulla tavalla. PARTITION( A, left, right ) 1 p := A[ right ] (otetaan pivotiksi viimeinen alkio) 2 i := left 1 (merkitään i:llä pienten puolen loppua) 3 for j := left to right 1 do (käydään läpi toiseksi viimeiseen alkioon asti) 4 if A[ j ] p (jos A[ j] kuuluu pienten puolelle...) 5 i := i + 1 (... kasvatetaan pienten puolta...) 6 exchange A[ i ] A[ j ] (... ja siirretään A[j] sinne) 7 exchange A[ i + 1 ] A[ right ] (sijoitetaan pivot pienten ja isojen puolten väliin) 8 return i + 1 (palautetaan pivot-alkion sijainti)

21 TIE Tietorakenteet ja algoritmit MERGESOR T Erinomainen esimerkki hajota ja hallitse -periaatteesta on MERGE-SORT järjestämisalgoritmi: 1. Taulukko jaetaan kahteen osaan A[1.. n/2 ] ja A[ n/ n]. 2. Järjestetään puolikkaat rekursiivisesti 3. Limitetään järjestetyt puolikkaat järjestetyksi taulukoksi

22 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 46 MERGE-SORT -ALGORITMI MERGE-SORT( A, left, right ) 1 if lef t < right then (jos taulukossa on alkioita...) 2 mid := ( left + right )/2 (... jaetaan se kahtia) 3 MERGE-SORT( A, lef t, mid ) (järjestetään alkuosa...) 4 MERGE-SORT( A, mid + 1, right ) (... ja loppuosa) 5 MERGE( A, lef t, mid, right ) (limitetään osat siten, että järjestys säilyy)

23 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 47 Hajota: Kuva 4: Jako osaongelmiin

24 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 48 Hallitse: Kuva 5: Osaongelmien ratkaisujen limitys

25 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 49 Eli: jaetaan järjestettävä taulukko kahteen osaan jatketaan edelleen osien jakamista kahtia, kunnes osataulukot ovat 0 tai 1 alkion kokoisia 0 ja 1 kokoiset taulukot ovat valmiiksi järjestyksessä eivätkä vaadi mitään toimenpiteitä lopuksi yhdistetään järjestyksessä olevat osataulukot limittämällä huomaa, että rekursiivinen algoritmi ei toimi kuvan tavalla molemmat puolet rinnakkain

26 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 50 limityksen suorittava MERGE-algoritmi: MERGE( A, left, mid, right ) 1 for i := left to right do (käydään koko alue läpi...) 2 B[ i ] := A[ i ] (... ja kopioidaan se aputaulukkoon) 3 i := lef t (asetetaan i osoittamaan valmiin osan loppua) 4 j := left; k := mid + 1 (asetetaan j ja k osoittamaan osien alkuja) 5 while j mid and k right do (käydään läpi, kunnes jompikumpi osa loppuu) 6 if B[ j ] B[ k ] then (jos alkuosan ensimmäinen alkio on pienempi...) 7 A[ i ] := B[ j ] (... sijoitetaan se tulostaulukkoon...) 8 j := j + 1 (... ja siirretään alkuosan alkukohtaa) 9 else (muuten...) 10 A[ i ] := B[ k ] (... sijoitetaan loppuosan alkio tulostaulukkoon...) 11 k := k + 1 (... ja siirretään loppuosan alkukohtaa) 12 i := i + 1 (siirretään myös valmiin osan alkukohtaa) 13 if j > mid then 14 k := 0 15 else 16 k := mid right 17 for j := i to right do (siirretään loput alkiot valmiin osan loppuun) 18 A[ j ] := B[ j + k ] MERGE limittää taulukot käyttäen pala kerrallaan -menetelmää.

27 TIE Tietorakenteet ja algoritmit 51 Tuottaako hajota ja hallitse tehokkaamman ratkaisun kuin pala kerrallaan? Ei aina, mutta tarkastellaksemme tilannetta tarkemmin, meidän täytyy tutustua algoritmin analyysiin