Tuotantosairauksien merkitys ja tautisuojaus siipikarjatiloilla

Transkriptio

1 Tuotantosairauksien merkitys ja tautisuojaus siipikarjatiloilla Jarkko K. Niemi 1, Philip Jones 2, Richard Tranter 2, Katriina Heinola 1, Tommy Van Limbergen 3, Ilias Chantziaras 3, Jeroen Dewulf 3 & Dominiek Maes 3 1) Luonnonvarakeskus 2) Centre for Agricultural Strategy, University of Reading, UK 3) University of Ghent This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

2 Kestävä intensiivinen sika- ja siipikarjatuotanto EUrahoitteinen tutkimushanke 12 M budjetti Europpalaista partneria 12 teollista 10 akateemista This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no

3 Tuotantosairauksilla on taloudellista merkitystä Eläintaudit heikentävät eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja aiheuttavat tehottomuutta tuotannossa Eläinten hoitoon tarvitaan enemmän resursseja Heikentynyt tuotannon kannattavuus ja tuotteiden laatu Ympäristöjalanjälki ja antibioottien käyttötarve kasvavat Tavoitteenamme oli selvittää 1) Millaisia kustannuksia tuotantosairaudet aiheuttavat sika- ja siipikarjatiloille ja 2) Mitkä ovat varteenotettavimpia keinoja hallita tuotantosairauksia? 3

4 Eläintautien taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella neljällä osa-alueella Tuotannon ja tuoton menetys Ylimääräiset tuotannon kustanukset Säästetyt tuotantokustannukset Lisätuotot Taudin esiintyvyys, vakavuus ja kustannukset voivat vaihdella tapauskohtaisesti 4

5 Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten tautisuojaus, toteutetaan ennen kuin niiden tarve tiedetään Kannustimet taudin hallitsemiseksi voivat muuttua, jos tautiriski muuttuu Toimeenpanon kustannukset Työpanos Aineet ja tarvikkeet Vaikutus tuotantoprosessiin Hyödyt Eläinlääkinnän kulut vähenevät Tuotostaso nousee Eläinryhmät tasaisempia? Tuotteen laatu kohenee 5

6 Menetelmät 1) Kirjallisuusanalyysi Meta-analyysi sekä kirjallisuuden analysoinnin pohjalta tehdyt stadardisoidut katetuottolaskelmat 2) Sidosryhmäkysely 45 siipikarja-asiantuntijaa viidessä maassa (FI, DE, UK, ES, PL) Kysymyksiä tautien ja niiden hallintatoimien tärkeydestä Saksasta ja Puolasta vähän vastauksia 6

7 Mitkä ovat asiantuntijoiden mielestä taloudellisesti tärkeimpiä tuotantosairauksia? 2 /kg 7

8 Broilereihin vaikuttavia tuotantosairauksia Suomalaisten vastauksissa korostuivat etenkin bakteeri-infektiot Muut sairaudet Rintalastan vaurio Jalkapohjatulehdus (FPD) Kannibalismi / höyhenten nokkiminen Äkillinen kuolleisuus Heikkojalkaisuus, ontuminen Kuolioinen suolistotulehdus Other Keel bone damage Foot-pad dermatitis Cannibalism/injurious feather pecking Sudden death syndrome Lameness Clostridiosis (C. perfringens, C. septicum) Sääriluun kasvuruston Tibial dischondroplasia kasvuhäiriö Tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) Vesipöhö (ascites) Kokkidioosi Infectious bronchitis Pulmonary hypertension syndrome Coccidiosis kpl Count 8

9 Muniviin kanoihin vaikuttava tuotantosairaudet Suomalaisten vastauksissa korostuivat bakteeri-infektiot, jonkin verran myös mm. hengitystiesairaudet Muut sairaudet Other Pulmonary hypertension Vesipöhö syndrome Jalkapohjatulehdus Foot-pad dermatitis (FPD) Heikkojalkaisuus, ontuminen Lameness Rintalastan vaurio Keel bone damage Kuolioinen suolistotulehdus Clostridiosis (C. perfringens, C. septicum) Kokkidioosi Coccidiosis Tarttuva keuhkoputkentulehdus Infectious bronchitis (IB) Cannibalism/injurious feather Kannibalismi pecking Munajohtimen tulehdus, kolibasilloosi Salpingoperitonitis syndrome kpl Count 9

10 Kuinka paljon tuotantosairaudet maksavat? 10

11 Kuolioinen suolistotulehdus (C. perfringens, C. septicum) Kokkidioosi Sääriluun kasvuruston Kasvuhäiriö Vesipöhö Neljän eri sairauden aiheuttamat tappiot broilereilla ( /lintu) Hoitamaton tauti Hallittu tauti 11

12 Rintalastan vaurio Kolmen eri sairauden aiheuttamat tappiot munivilla kanoilla( /lintu) Tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) Munajohtimen tulehdus, kolibasilloosi Hoitamaton tauti Hallittu tauti 12

13 Sopivimpina pidetyt taudinhallintakeinot? 13

14 Sopivimpina pidetyt keinot tuotantosairauksien hallitsemiseksi (yleiskeinot) 1/2 Virikemateriaalit Rakennus, joka mahdollistaa eläinten liikkumisen Pehkun parempi laatu Ilmanvaihdon parantaminen Muutokset valo-ohjelmaan Siat Siipikarja % vastauksista 14

15 Sopivimpina pidetyt keinot tuotantosairauksien hallitsemiseksi (yleiskeinot) 2/2 Rokotus Antibioottien ja muiden lääkkeiden käyttö Ennaltehkäisevä lääkitys Parvikoon pienentäminen Parempi tautisuojaus ja hygienia Muutokset rehun koostumukseen Muutokset rehun määrään Siat Siipikarja % vastauksista 15

16 Yhteiskunnallinen näkökulma Suuri yleisö tuntee heikosti tuotantosairauksia ja niiden hallintakeinoja (Clark et al. 2016) Tiedotus tuotantotavoista Kuluttajat yhdistävät tuoteturvallisuuden, laadun, terveyden ja eläinystävälliset tuotantotavat toisiinsa (Clark et al. 2016) Ennaltaehkäisevät toimenpiteet olivat kuluttajille hyväksyttävämpiä kuin reaktiiviset toimenpiteet niin tuotantoketjun kuin kuluttajien mielestä. 16

17 Tautisuojaus 17

18 Tautisuojauskyselyn toteutus PROHEALTH-hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää sika- ja siipikarjatilojen bioturvallisuutta Suomessa ja Euroopassa Kysely, johon osallistui yhteensä 399 broileritilaa viidestä maasta 124 munintakanalaa kolmesta maasta Tiloille lähetettiin saatteena kirje tulevasta kyselystä Mahdollisuus täyttää kysely netissä, henkilökohtaisena haastatteluna tai puhelimitse. Valtaosa täytti itse internetkyselyn Toteutusaika Suomessa alkuvuosi 2016 Kyselyn jakelu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa 18

19 Kyselyn sisältö ja analysointi Ulkoinen tautisuojaus (tautien leviämisen estäminen tilalle) Eläinten hankinta Rehun, veden, välineiden ja materiaalien hankinta Kasvattamon tyhjennys Lannan tai kuolleiden eläinten poisto Vieraat ja henkilökunta Haittaeläintorjunta Tilan sijainti Sisäinen tautisuojaus (tautien leviämisen ehkäiseminen tilan sisällä) Tautien hallinta Puhtaus Toimenpiteet ja välineiden käyttö osastojen välillä Kasvatusjaksot Taustatietoja (tilakoko, työntekijöiden määrä jne.) Osa-alueet pisteytettiin Kategorioiden painotus ja pisteluvun laskeminen 19

20 Tautisuojaus broileritiloilla Kaikissa selvitykseen osallistuneissa maissa sisäisen tautisuojauksen (taudinhallinta-, puhdistus- ja desinfiointi- ja osastojen/hallien väliset tautisuojaus-) arviot ulkoisia korkeammat, vaikkakin niissäkin parantamisen mahdollisuuksia - Taudinhallinnan käytännöt hyvällä tasolla - Eroja käytännöissä maiden välillä (esim. rokotukset) Ulkoinen tautisuojaus (untuvikkojen osto, kasvattamon tyhjennys, veden/rehujen hankinta, lanta ja raadot, vieraat & henkilökunta, materiaalien hankinta, infrastruktuuri ja taudinlevittäjät, sijainti) Parantamisen mahdollisuuksia etenkin vieraat & henkilökunta-osaalueessa Kirjanpito vierailijoista, käsienpesu tilalle saavuttaessa, tautisulut - Korkein pisteluku infrastruktuuri ja taudinlevittäjät-osa-alueella (mm. haittaeläinten hallinta) Sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen välillä positiivinen korrelaatio 20

21 Tautisuojausindeksi Tilojen tautisuojauksessa on paljon vaihtelua! Ulkoinen tautisuojaus Sisäinen tautisuojaus Kokonaisindeksi Maa 21

22 Tautisuojausindeksin pisteluku viidessä maassa keskimäärin Toimintatavat kasvattamossa Puhdistukset ja desinfektiot Tautien hallinta SISÄINEN TAUTISUOJAUS Tilan sijainti Haittaeläintorjunta, rakenteet Vierailijat ja henkilökunta Lanta ja raadot Rehu ja vesi Hallin tyhjennys Untuvikoiden hankinta ULKOINEN TAUTISUOJAUS KOKONAISINDEKSI van Limbergen ym. (2017) Pisteluku 22

23 Munintakanaloiden tautisuojaus Sisäisen tautisuojauksen pistemäärä (71,1 %) keskimäärin suurempi kuin ulkoisen (61,8%), mutta tilojen välinen vaihtelua oli suuri Sisäinen Ulkoinen 23

24 Munintakanaloiden tautisuojaus (yleisesti) Sisäisen tautisuojauksen pistemäärä suurempi kuin ulkoisen Virikehäkkikanaloissa oli paraiten hoidettu sisäinen ja kokonaistautisuojaus Kestopehkukanaloissa oli heikoiten hoidettu ulkoinen, sisäinen ja kokonaistautisuojaus Orsikkokanaloissa paras ulkoinen tautisuojaus Korkeimmat pisteet saanut luokka oli kananmunien käsittely (87.9 % maksimista) Heikoimmat pisteet saanut osa-alue oli vieraiden ja henkilökunnan kulku kanalaan (40,6% maksimista) helppo parantaa! 24

25 Johtopäätökset Tuotantosairauksilla voi olla suuri taloudellinen merkitys, merkitys vaihtelee maittain ja tapauskohtaisesti Ennaltaehkäisevä taudinhallinta on tärkeää Tilojen välillä on paljon vaihtelua siinä, miten tautisuojaus on hoidettu Tautisuojauksessa on monin paikoin parantamisen mahdollisuuksia. Hygieniaan liittyvissä käytännöissä Vierailijoiden ja henkilökunnan tautisuojauksessa Helppo parantaa: käsienpesu, vierailijoiden kirjanpito jne. Pisteluku kertoo parhaiten tilanteesta maan tai alueen sisällä. Se ei kerro, millainen tautiriski tilalla on, koska riskiin vaikuttaa myös mm. tilaan kohdistuva tautipaine ja ketjutason toimenpiteet Lisätietoja: van Limbergen ym. (2017). Scoring biosecurity in European conventional broiler production. 25

26 Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä-hanke Eläinten hyvinvointi on suomalaisten mielestä keskeinen eläintuotannon kestävyystekijä: 90% toivoi nykyistä parempaa huolenpitoa eläinten hyvinvoinnista VN ruokapoliittinen selonteko: tarvitaan omien vahvuuksien markkinointia Eläinten hyvinvointiin liittyvä laatumerkintä Meta-analyysien mukaan kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista keskimäärin noin 14 %. Suomessa maksuhalukkuus lienee hieman pienempi Hankkeen visio: Eläinten hyvinvointimerkki, jota kotieläinala voisi hyödyntää laatutyössään ja kuluttajat ostopäätöksiä tehdessään, ja joka todennetusti edistäisi hyvinvointia

27 Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä-hanke TP1 Hyvinvointitoimenpiteiden ja vaikutusten kartoitus TP2 Potentiaalisten merkkivaihtoehtojen Kartoitus TP3 Kuluttajien vaatimukset ja maksuhalukkuus TP4 Merkin rahoitusmallin tarkastelu TP5 Merkin ja sen todentamisen kustannukset ja kannattavuus TP6 Kehittämisosio, jossa Valmistellaan laajaa sidosryhmä-yhteistyötä hyödyntäen eri tasojen merkit: Basic, Premium,

28 Jarkko Niemi Luonnonvarakeskus Mobile: This project has received funding from the European Union s Seventh Framework Programme for research, technological development and demonstration under grant agreement no