223 Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman tilannekatsaus. 224 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja kehitysyhtiöselvitys

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Aika , klo 13:00-16:27 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 220 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 221 Pöytäkirjan tarkastus 222 Projektitoiminnan tilannekatsaus Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman tilannekatsaus 224 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja kehitysyhtiöselvitys 225 Smart Tampere -kehitysohjelman tilannekatsaus 226 Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus 227 Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisällön muutokset 228 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 229 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Taina Anneli, varajäsen Stenhäll Jaakko, varajäsen Torkkola Sinikka, varajäsen Hanhilahti Vilhartti, varajäsen Schafeitel Yrjö, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj. Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj. Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj., saapui 14:24 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Jäntti Aleksi, apulaispormestari, poistui 15:35 Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä, saapui 15:08 Nurminen Mikko, johtaja, konsernijohtajan varahenkilö, poistui 16:25 Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 13:09, poistui 16:25 Linnamaa Reija, strategiajohtaja, saapui 13:09, poistui 13:36 Tenhunen Tero, hankejohtaja, saapui 13:09, poistui 16:25 Väliharju Reijo, hankekehitysjohtaja, saapui 13:09, poistui 16:25 Vaelma Mia, ohjelmapäällikkö, saapui 13:09, poistui 16:25 Blomqvist Tero, ohjelmajohtaja, saapui 13:09, poistui 16:25 Tuominen Ville-Mikael, projektijohtaja, saapui 13:09, poistui 16:25 Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri

3 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Jaakko Stenhäll Vilhartti Hanhilahti muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 220 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 221 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jaakko Stenhäll ja Vilhartti Hanhilahti (varalle Jaakko Mustakallio ja Aila Dündar-Järvinen). Läsnäolo- ja puheoikeus Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden tässä kokouksessa johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, strategiajohtaja Reija Linnamaalle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle, ohjelmajohtaja Tero Blomqvistille, ohjelmapäällikkö Mia Vaelmalle sekä projektijohtaja Ville-Mikael Tuomiselle. Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 222 Projektitoiminnan tilannekatsaus 2018 TRE:2688/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Palvelupäällikkö Sirpa Kolehmainen, puh ja strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Projektitoiminnan tilannekatsaus 2018 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Strategiajohtaja Reija Linnamaa, johtaja Teppo Rantanen, hankejohtaja Tero Tenhunen, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju, ohjelmajohtaja Tero Blomqvist, ohjelmapäällikkö Mia Vaelma sekä projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen saapuivat kokoukseen. Reija Linnamaa poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Tampereen kaupungin projektijohtamisen tehostamiseksi projektitoimintaa jäsennetään salkkumallilla. Salkkuihin kootaan kaupungin toteuttamat kehittämis- ja tutkimusprojektit ja ohjelmat. Vuoden 2015 lopussa käyttöönotettu sähköinen projektinhallintajärjestelmä kokoaan kaupungin projektikokonaisuuden ja tukee salkkumallin toteuttamista. Tampereen kaupunginhallitukselle on esitelty vuosittain projektitoiminnan tilannekatsaus. Katsauksessa esitellään Tampereen kaupungin projektitoiminnan kokonaiskuvaa: projektien määriä ja resursointia sekä projektitoiminnan strategian mukaisuutta. Lisäksi tilannekatsauksessa on esillä esimerkkejä projekteista. Vuoden 2018 tilannekatsauksessa on myös lyhyesti kerrottu 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut yhteistyöstrategiasta ja strategian päättyvistä kärkihankkeista, joissa myös Tampere on ollut mukana muiden kuutoskaupunkien tapaan. Tampereen kaupungin projektitoiminnan kärkenä toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa olevia

7 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) kehitysohjelmia. Kehitysohjelmien tilannekatsauksia esitellään kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa Tampereen kaupungin projektitoiminnan läpinäkyvyys on parantunut, koska kehittämisprojektit ovat aiempaa kattavammin projektienhallintajärjestelmässä ja projektisalkuissa. Salkuissa on yhteensä 530 projektia ja 45 kokeilua. Sote- ja maakuntauudistus vähentää projektivolyymiä (määrä, laajuus) erityisesti hyvinvoinnin palvelualueen salkkujen sekä organisaation toimintakykysalkun osalta. Projektitoiminnan käytännöt ovat kehittyneet, mutta parannettavaa on edelleen mm. projektien tavoitteiden määrittelyssä ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös projektitoiminnan tehostamista ja projektien entistä tarkempaa ennakkoarviointia. Ulkoista rahoitusta on yli 60 prosenttia projektisalkkujen arvosta. Tämä mahdollistaa kaupungin kannalta olennaisten kehittämistavoitteiden toteuttamisen kohtuullisin resurssein. Tiedoksi Reija Linnamaa, Sirpa Kolehmainen, Kati Viljanen, Matias Ansaharju, Sarita Mäkelä, Leena Viitasaari Liitteet 1 Projektitoiminnan tilannekatsaus

8 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 223 Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman tilannekatsaus TRE:2900/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh ja hankejohtaja Tero Tenhunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman päivitetty tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Viiden Tähden Keskustan ohjelmasuunnitelman päivitys hyväksyttiin. Eriävä mielipide Sinikka Torkkola ilmoitti eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Viiden Tähden Keskustan ohjelmasuunnitelman päivitys hyväksytään. Kokouskäsittely Mikko Aaltonen saapui kokoukseen. Asian esittelijä Mikko Nurminen muutti liitteenä olevaan kehitysohjelman tilannekatsausta seuraavasti: "4. Keskustan saavutettavuutta tukevia liikenneratkaisuja toteutetaan mahdollisimman nopeasti. 1. Raitiotien tulevien jatkolinjauksien suhde Viiden Tähden Keskustan ohjelmaan päätetään erikseen: Tällä hetkellä keskustan kehittämisen keskeisiä tavoitteita edistää mahdollisista jatkolinjauksista parhaiten Hatanpään-Härmälän-Pirkkalan linja." Puheenjohtaja totesi näin muutetun liitteen olevan asian käsittelyn pohjana. Sinikka Torkkola teki seuraavan muutosehdotuksen: Lihavoitu virke esitetään liitettäväksi liitteenä olevan Viiden Tähden keskusta , sivu 32

9 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Näsinkallion eritasoliittymä ja Amurintunneli alaotsikon alla olevan ensimmäisen kappaleen kolmen ensimmäisen virkkeen: (Tammelan kohdalla vielä keskeneräinen. Rantatunneli paransi merkittäväsi keskustaa sivuavan yleisen tieverkon kapasiteettia, toimivuutta ja välityskykyä. Läntisen keskustan saavutettavuuden kannalta on välttämätöntä rakentaa maanalainen Näsinkallion eritasoliittymä ja Amurintunneli. Niiden kautta saadaan Rantatunnelissa kulkevalta valtatieltä suora yhteys läntisen keskustan katuverkkoon ja Kunkun parkkiin.) jälkeen lisätään virke. Amurintunnelista päätetään erikseen. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen rauenneen koska sitä ei kannatettu. Perustelut Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelma on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunkistrategian keskustaa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian painotusten mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Keskustan kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön kehittämistavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Tavoitteena on, että Tampereen keskustassa on uutta asukasta ja uutta työpaikkaa enemmän vuonna 2030 kuin 2015 kun strategisen osayleiskaavan kasvutavoite linjattiin. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla kasvatetaan keskustan ja kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä vahvistetaan kaupungin brändiä. Keskustan kehittämisellä vastataan jatkuvaan kaupungistumisen trendiin Tamperetta vahvistavalla tavalla ja edistetään kestävän kaupunkirakenteen kehitystä. Kehittämisohjelmalla luodaan edellytyksiä, alustaa ja vakaa näkymä yksityiselle toimeliaisuudelle ja investoinneille sekä uudelle liiketoiminnalle. Keskustan kehittäminen lisää Tampereen kilpailuetua kasvukeskusten välisessä kilpailussa. Vuodesta 2011 kun ohjelma käynnistettiin, on saatu toteutettua ja käynnistettyä merkittäviä kaupunkikehityshankkeita ja tehty keskustan toiminnallisuutta parantavia toimenpiteitä. Merkittävimpiä toteutettuja ja käynnissä olevia ohjelman hankkeita ovat Rantaväylän tunneli, Ranta-Tampellan asuinalue, Ratinan asuinalue ja kauppakeskus, Hämpin parkki sekä Kansi ja Areenahanke. Ohjelmaa toteuttamalla kaupunki on pystynyt lisäämään vetovoimaansa ja parantamaan imagoaan, joka on näkynyt kansallisena ja kansainvälisenä kiinnostuksen kasvuna ja lisääntyneinä investointeina Tampereelle. Keskustan kehittämisestä on tullut yksi kaupunkimarkkinoinnin ja brändin kärjistä. Keskustan asukasmäärä on saatu kasvuun, mutta toteutunut kasvuvauhti ei ole riittävä täyttämään 2030 asetettua tavoitetta. Vuosien aikana keskustan asukasmäärä on kasvanut noin asukkaalla. Työpaikkojen määrän kehitystä koskeva viimeisin tilastotieto on vuodelta Keskustan työpaikkojen määrä on pysynyt lähes samalla tasolla

10 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) pitkään ja se ei ole lähtenyt vielä toivotulla tavalla kasvuun. Kehittämisohjelman toimenpiteiden vaikutuksia työpaikkamääriin voidaan edes jotenkin arvioida vasta vuosien aikana kun kehittämisohjelman toimenpiteet alkavat näkyä. Kaupunkistrategian vuosien tavoite oli, että keskustan elinvoima on vahvistunut, jonka mittarina oli keskustan elinvoimaluvun kehittymisellä, joka mittaa ydinkeskustan liiketilojen määrää ja aukioloa. Vertailukelpoinen elinvoimaluku oli korkeimmillaan vuonna 2017, mutta se on nyt hieman laskenut ollen kuitenkin edelleen isojen kaupunkien korkein. Keskeisimmät linjattavat asiat koskevat asukasmäärän ja työpaikkojen kasvua tukevien hankkeiden edistämistä. Merkittävimpänä yksittäisenä hankekokonaisuutena ja kärkihankkeena esitetään edistettäväksi ja priorisoitavaksi asemanseudun kehittämistä. Keskeisin kasvua tukeva avaus on Viinikanlahden alueen kehittämisen käynnistäminen. Linjaukset ja kehittämisen painopisteet on esitelty kehittämisohjelman tilannekatsausliitteessä. Kehittämisohjelman merkittävimmät investoinnit kohdistuvat vuonna 2019 Ranta-Tampellan yleisten alueiden toteuttamiseen ja Kansi ja Areenahankkeen kaupungin sopimusvelvoitteisiin. Merkittävimmät kehittämisohjelman käyttötalouden kohteet ovat Asemakeskuksen yleissuunnittelu ja kaavoitus, Keskustorin kehittämiskokonaisuuden visiotyö, keskustan valaistuksen kehittäminen, Kunkun parkin ja Näsinkallion eritasoliittymän suunnittelu ja asemakaavoitus sekä Viinikanlahden alueen kilpailun järjestäminen. Ohjelmasuunnitelmaan on uuden kaupunkistrategian seurauksena tehty päivityksiä. Ohjelman strategiaperustaa on muokattu Tampereen strategian Sinulle Paras 2030 mukaiseksi. Merkittävimmät strategiasta ohjelmasuunnitelman päivityksen toimenpidekokonaisuuksiin jalkautetut teemat ovat hiilineutraalin sekä turvallisen kaupunkiympäristön näkökulmat. Lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku 2026 on lisätty ohjelman strategiaperustaan sekä toimenpidekokonaisuuksien sisältöihin. Strategiaperustaan on myös päivitetty uuden maakuntakaavan ja -strategian taustat sekä kantakaupungin yleiskaavassa 2040 osoitetut keskustan laajenemissuunnat itään ja etelään. Tähän perustuen kehittämisohjelman rajausta tullaan laajentamaan hieman eteläsuunnassa. Ohjelmasuunnitelman toimenpiteisiin sisällytettynä tärkeimpänä linjauksena on asemanseudun kokonaisuuden strategisen painoarvon lisääminen. Hankekokonaisuuden merkitys kaupungin kilpailukyvylle ja paikalliselle sekä valtakunnalliselle saavutettavuudelle on suuri. Siihen liittyen haetaan ratkaisua, jossa asemakeskuksen, asematunnelin matkaterminaalin ja liikenneviraston henkilöratapihan kehittämishankkeen sekä Hämpin parkin laajennus voitaisiin toteuttaa yhtenäisenä hankekokonaisuutena. Keskeisenä muutoksena ohjelmasuunnitelman sisältöön on myös läntisen keskustan kehittämisen painoarvon lisääminen sitä edistävän hankekokonaisuuden toteutuksen korostaminen

11 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) toimenpidekokonaisuuksissa. Kansi- ja areenahankkeen, Ratinan kauppakeskuksen sekä asemakeskuksen kehittämisen edettyä on ohjelmasuunnitelmassa tunnistettu Sorin alueen kehittämistarve. Tiedoksi Teppo Rantanen, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Minna Seppänen, Pekka Ranta, Mikko Nurminen, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelma, tilannekatsaus 2 Viiden Tähden Keskusta -ohjelmasuunnitelma 3 Sinilla Torkkolan esitys ja eriävä mielipide

12 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 224 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja kehitysyhtiöselvitys TRE:3438/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh ja hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hiedanrannan kehitysohjelman päivitetty tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman päivitys hyväksyttiin. Hiedanrannan kehitysyhtiöstä laaditaan selvitys. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman päivitys hyväksytään. Hiedanrannan kehitysyhtiöstä laaditaan selvitys. Kokouskäsittely Juha Yli-Rajala saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa. Aleksi Jäntti poistui kokouksesta. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti liitteenä olevaa kehitysohjelman tilannekatsausta seuraavalla lisäyksellä: 6. Kehitysohjelman painopisteet 2019 Vaitinaron eritasoliittymän suunnittelu ja toteutusaikataulun varmistaminen. Liittymän osallistumisen kustannuksista päätetään erikseen. Puheenjohtaja totesi näin muutetun liitteen olevan asian käsittelyn pohjana. Perustelut Tampere haluaa olla vuoteen 2030 mennessä asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, Suomen toinen metropoli. Tampereen vahvuus on sujuva arki elämysten keskellä. Uusi Hiedanrannan kaupunginosa on tärkeä osa kaupungin tasapanoista kasvua ja kaupunkistrategian toimeenpanoa..

13 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Tampereen kaupungin kasvun painopiste on sijainnut eteläisissä ja itäisissä kaupungin osissa jo pidemmän aikaa. Kaupunki osti vuonna 2014 Lielahden vanhan selluloosatehdasalueen ja yksi keskeinen syy Lielahden tehdasalueen ostoon oli kaupungin kasvun tasapainottaminen mahdollistamalla mittavaa kasvua myös kaupungin länsiosissa. Hiedanranta ja Lielahti muodostavat tulevaisuudessa uuden läntisen Tampereen aluekeskuksen, joka palvelee paikallisesti ja seudullisesti. Hiedanrannan uuden alueen kehittäminen mahdollistaa ja tukee myös nykyisen Lielahden alueen uudistumista. Alueen kehittämistä varten perustettiin Hiedanrannan kehitysohjelma, jonka tehtävänä on johtaa ja koordinoida kehitystyötä, joka tuottaa uudenlaisia ratkaisuja älykkäälle kaupunkikehitykselle, resurssitehokkuudelle ja kiertotaloudelle. Uusien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus asukkaalle ja työpaikalle vaatii myös kokonaan uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Kehittämistyötä tehdään yhdessä yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten, yhdistysten sekä kaupunkilaisten kanssa. Hiedanrannan kehitysohjelma on yksi kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän mukaisista kehitysohjelmista, joilla varmistetaan kaupunkistrategian tärkeiden tavoitteiden toteutuminen. Hiedanranta on uudenlainen kaupunginosa, jonka suunnittelua ja toteutusta leimaavat adaptiivisuus, orgaanisuus ja sopeutuvuus. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kiertotalouden periaatteita. Tavoitteena on sekoittunut kaupunkirakenne, jossa asuminen, työ, vapaa-aika ja palvelut lomittuvat toistensa kanssa. Toteutuksessa tavoitellaan ympäristövaikutuksiltaan nettopositiivista kaupunginosaa alue tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Koko kaupungin tasolla on asetettu tavoite, että Tampere on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiedanrantaan etsitään ratkaisuja, joiden avulla alueen hiilidioksidipäästöt olisivat negatiiviset. Hiedanrannan uusi kaupunginosa rakennetaan viihtyisäksi, turvalliseksi ja yhteisöllisyyttä tukevaksi. Asukkaat, yritykset ja erilaiset muut toimijat ovat Hiedanrannan kehittämisen ja toteuttamisen keskiössä. Yhtenä perusajatuksena alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttäjälähtöisyys. Digitaalisuus on keino, jota hyödynnetään läpileikkaavasti alueen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä. Hiedanrannan maankäytön yleissuunnitelman laadinta perustuu tammikuussa 2017 ratkaistun ideasuunnittelukilpailun voittaneisiin töihin ja tuomariston jatkosuunnitteluohjeisiin. Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe eli rakennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Kaupunginhallitus päätti myös alkuvuodesta 2018 raitiotielinjauksen Santalahdesta Hiedanrantaan kulkevan Paasikiventien yli Pölkkylänniemen kohdalla. Näiden ratkaisujen jälkeen on mahdollista laatia alueen maankäytön yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma valmistuu syksyllä Suunnitelmaan pyydetään eri viranomaisten lausunnot ja

14 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) se pidetään yleisesti nähtävillä. Yleissuunnitelma tuodaan hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. Yleissuunnitelman perusteella käynnistetään alueen asemakaavoitus siten, että alueen ensimmäinen raitiotielinjauksen mahdollistava asemakaava valmistuu vuonna Asemakaavaohjelman mukaisesti Lielahden yksityisessä omistuksessa olevien alueiden kaavamuutokset tulee yhteensovittaa Hiedanrannan yleissuunnitelmaan. Hiedanrannan ja Lielahden merkittävien uusien maankäyttöratkaisujen toteuttaminen edellyttää myös mittavien ajoneuvoliikenteen kehittämisratkaisujen toteuttamista. Koko läntisen kaupunkiseudun maankäytön kehittäminen edellyttää jo nyt ruuhkautuneen Vaitinaron (Nokian moottoritie - Paasikiventie) liittymän muuttamista eritasoliittymäksi. Hiedanrannasta on muodostunut uusi vilkas tapahtumien alue. Vuoden 2017 aikana alueella järjestettiin kymmeniä erilaisia tapahtumia, joissa kävi yhteensä noin vierasta. Alueen kaupunkikulttuuritila Kuivaamossa järjestettiin esimerkiksi seminaareja, festivaaleja, lastentapahtumia ja erilaista harrastustoimintaa. Kuivaamoon valmistui myös Suomen suurin betoninen sisäskeittihalli. Alueella on vuokralaisina noin 20 käsityöhön tai taiteeseen keskittyvää toimijaa, jotka perustivat uuden yhteisön, Hiedanrannan Pajan. Lielahden tehdasalueella sijaitsee merkittävä määrä kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, jonka kunto on heikentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Rakennuskannan heikentyminen tulisi pysäyttää mahdollisimman pikaisesti. Vuonna 2018 pystytään käynnistämään vasta muutamien rakennusten kunnostushankkeita. Erityisesti rakennusten kattoja ja sadevesien hallintaa tulee parantaa laajasti lähivuosien aikana. Kehitysohjelman tavoitteena on tukea seudun elinkeinojen ja kilpailukyvyn kehittymistä mahdollistamalla erityisesti älykkäiden, kestävien ja kiertotalouteen perustuvien kaupungistumisen ratkaisujen kehittäminen Hiedanrannassa. Kehitysohjelman puitteissa on toteutettu jo useita kymmeniä erilaisia kehityshankkeita. Alueelle on jo rakentumassa kiertotalousratkaisuja toteuttavien yritysten ja kehittäjien ekosysteemi. Yhteistyö Tredun kanssa on Hiedanrannassa jo alkanut ja parhaillaan valmistellaan ratkaisuja miten Tampere3 kanssa käynnistetään yhteistyö. Kehitysohjelman tavoitteena on muodostaa Hiedanrannasta merkittävä kestävän ja älykkään kaupungistumisen ratkaisujen kehitysympäristö. Paasikiventien varteen, välille Vaitinaro - Pölkkylänniemi, on haettu vesilupaa aluehallintovirastolta. Vesiluvalla toteutettaisiin ensimmäisen vaiheen rantatäyttö Näsijärveen. Täyttö toteutettaisiin Sulkavuoren keskuspuhdistamosta saatavalla louheella ja täyttö mahdollistaa raitiotien toteuttamisen rakennesuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla.

15 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Näsijärvessä Lielahden pohjaan on kertynyt alueen Selluloosa tehtaan jätevesien mukana puukuitulietettä eli ns. 0-kuitua. 0- kuitu estää vesialueen virkistyskäytön. 0-kuituongelman ratkaisua haetaan kahden eri päävaihtoehdon kautta. Toinen ratkaisumalli on 0-kuidun stabilointi kantavaksi puistoksi ja järvenpohjaksi. Toinen ratkaisumalli on hyödyntää 0-kuitu teollisuuden raakaaineina, energiana ja lannoitteina. Tavoitteena on se, että 0-kuidun ratkaisumalleista pystyttäisiin päättämään vuoden 2019 aikana. Isot kaupunkikehityshankkeet edellyttävät kaupungilta useiden erilaisten ratkaisujen toteuttamista yhteistyössä eri toimijoiden ja yritysten kanssa. Suomalaisista kaupungeista mm. Helsinki ja Jyväskylä hyödyntävät kehitysyhtiöitä omissa isoissa aluekehityshankkeissaan mm. yhteispihojen ja pysäköintiratkaisujen toteutuksessa. Myös Tampereen kaupunki on perustanut Vuorekseen kehitysyhtiön, joka vastaa mm. alueen tietoliikenneverkon toteuttamisesta. Hiedanrannassa tavoiteltava muutos kestävien ja älykkäiden ratkaisujen osalta tulee edellyttämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Hiedanrannan uusien ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan merkittäviä kehityspanoksia myös yksityisiltä yrityksiltä. Yhteistyö voidaan toteuttaa erilaisten innovaatio- ja investointikumppanuuksien kautta, joissa alueen kehitysyhtiö voisi olla luonteva ja ketterä kumppani yksityisille yrityksille. Hiedanrannan toteuttaminen tavoitellussa aikataulussa ja siihen asetetuin odotuksin vaatii isoja taloudellisia panostuksia. Investoinnit ovat etupainotteisia ja kehittämisestä syntyvät tulot saadaan myöhemmin. Toteutusmallia ja kehitysyhtiön roolia selvitettäessä keskeinen näkökulma on, miten ne mahdollistavat rahoitusratkaisut, joilla kevennetään kaupungin investointitaakkaa. Kehitysyhtiön perustamisen, tehtäväkentän ja innovaatiokumppanuuksien alustava tarkastelu on liitteenä. Tätä selvitystyötä jatketaan ja ratkaisuja tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi syksyn 2018 aikana. Hiedanrannan kehitysohjelman keskeisimmät riskit kohdistuvat järvialueen täyttämisen lupaprosessien aikatauluun ja ratkaisuun sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Toisen keskeisen riskikokonaisuuden muodostaa hankkeen tarvitsemien henkilö- ja taloudellisten resurssien kohdentaminen kehitysohjelmalle. Aluekehittämisen investoinnit ovat aina hyvin etupainotteisia ja niistä saatavien hyötyjen kuten asukas- ja työpaikkamäärien kasvu toteutuu pidemmällä aikajänteellä. Investointien pienentäminen siirtää myös saatavia hyötyjä kauemmas tulevaisuuteen. Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmaa on päivitetty ja tarkennettu. Ohjelmasuunnitelmassa Hiedanrannan strategiset lähtökohdat on tarkennettu nykyisen kaupunkistrategian mukaisiksi. Hiedanrannan vision tavoitteistoa on tarkennettu määrittelemällä toteutusteemoille tarkempi sisältö. Teemat ovat: houkutteleva tulevaisuuden elinkeinoympäristö, kestävä ja älykäs kaupunginosa sekä monipuolinen ja elämyksellinen elinympäristö. Hiedanrannan

16 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) toimenpidekokonaisuudet on kuvattu ja niiden avulla on pystytty tarkemmin määrittelemään kehitysohjelman rakenne. Myös etenemissuunnitelma on päivitetty toimenpidekokonaisuuksittain. Etenemissuunnitelman keskeisiä muutoksia ja lisäyksiä ovat palveluiden tarkentunut tavoiteaikataulu, pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusaikataulu ja 0-kuidun koerakenteiden aikataulut. Tiedoksi Teppo Rantanen, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Mikko Nurminen, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Hiedanranta, ohjelmasuunnitelma 2 Hiedanrannan kehitysyhtiöselvitys, taustamateriaali 3 Hiedanrannan kehitysohjelma, tilannekatsaus

17 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 225 Smart Tampere -kehitysohjelman tilannekatsaus TRE:3229/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Ohjelmajohtaja Tero Blomqvist, puh ja ohjelmapäällikkö Mia Vaelma, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Smart Tampere -kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Smart Tampere -kehitysohjelma käynnistyi vuoden 2017 alussa kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti yhtenä kaupungin strategisena kehitysohjelmana. Sen tavoitteena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, helpottaa ihmisten arkea sekä lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta. Kehitysohjelmassa kehitetään toimintatapaa, jossa kaupunki avaa omia kehityshankkeitaan yhteiskehittämisen ja innovatiivisten hankintojen alustoiksi. Kehitysohjelma koostuu kahdesta rinnakkaisesta osaohjelmasta: sisäisestä, kaupungin palveluita nopeiden kokeiluiden avulla kehittävästä digiohjelmasta sekä yritysrajapinnassa toimivasta, Tampereen seudun elinvoimaa alustojen ja yhteistyön kautta kehittävästä ekosysteemiohjelmasta. Smart Tampere on ensimmäisen toimintavuoden aikana herättänyt positiivista huomiota yrityksissä ja muissa kaupungin kumppaneissa. Yli 30 kansainvälistä ja paikallista yritystä on tehnyt yhteistyösopimuksen Smart Tampere - kehitysohjelman kanssa ja käynnistyneissä hankkeissa on mukana moninkertaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Digiohjelmassa on kehitetty yhteiskehittämisen toimintatapa palvelualuiden kanssa. Palvelualuiden tarpeet ohjaavat Digiohjelmassa tehtäviä kokeiluja. Smart Tampere -ekosysteemiohjelmassa on tähän mennessä käynnistetty kuusi teemaa: teollisuus, terveys, liikkuminen, rakentaminen ja infra sekä yhteydet ja keinoäly ja analytiikka.

18 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Loput kaksi teemaa aktivoidaan tämän vuoden aikana. Toiminta-aikana on käynnistetty kolme EU-rahoitteista hanketta (energiatehokkuutta edistävä Stardust, avointa toimijariippumatonta kaupunkiyhteysalustaa kehittävä CityIoT ja uusia digitaalisia opastamisen ratkaisuja kehittävä Opastamisen ekosysteemi) sekä Business Finlandin rahoittama kotihoidon toimintatapoja kehittävä Kotidigi. Ekosysteemiohjelma on ollut mahdollistajana ja yritysten kumppanina kolmen uuden liiketoimintamallin käynnistämisessä (SmartMilepakettiautomaattiliiketoiminta, Telian ihmisvirtojen liikkumisen mallintamisen työkalu ja digitaalinen Työalusta ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja tukemaan työllistymistä). Elisa Oy:n kanssa on tehty yhteistyötä 5G-verkon rakentamisen aloittamiseksi. Testialustoja yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen on rakennettu kolme (Nokian 5G-kehitysalusta Hervantaan, avoin valaistusverkon IoT-testialusta Viinikka- Nekalaan ja koti- ja etähoidon integraatioalusta). Ohjelma on osallistunut Raitiotien, Hiedanrannan ja Viiden tähden keskustan (Kansi ja Areena) digitalisoimishankkeisiin, joita tullaan toteuttamaan yhdessä yritysten kanssa. Digiohjelmassa ensimmäisen vuoden aikana on luotu kokeiluille toimintakulttuuri ja toimintatapa, jossa palvelualueiden palvelu- ja vuosisuunnitelmat ohjaavat digiohjelman projektien kehittämistä Toimintamalli osallistaa kaupungin palvelujen kehittämiseen kaupungin johdon ja asiantuntijoiden lisäksi kuntalaiset ja muut asiakkaat sekä yritykset. Tavoitteena on sujuva arki älykkäässä kaupungissa, jossa on käytössä ensisijaisesti digitaaliset palvelut. Digiohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Digiohjelmassa on toukokuussa 2018 käynnissä 17 projektia, joissa erilaisia palveluiden digitalisoimiseen tähtääviä kokeiluja on yli 60. Kokeilujen avulla tehdään laadukkaampia hankintoja ja tuotetaan parempia digitaalisia palveluja Tampereen kaupungin asukkaille ja työntekijöille. Riskien hallinnan näkökulmasta kokeilut tehdään pienillä riskeillä ja toimimattomista ideoista ei synny kokonaisuuden kannalta isoa riskiä. Toimivista kokeiluista taas tiedetään, että niiden laajempi toteuttaminen on kannattavaa. Tämä tukee muutosprojektien onnistumista. Tuemme kaupungin toimintakulttuurin muutosta kouluttamalla kaupungin sisäisestä henkilöstöstä asiantuntevia digiprojektipäälliköitä. Digiohjelman aikaan saamat lopulliset hyödyt (ml. tuottavuus ja vaikuttavuus) realisoituvat viiveellä kokeilujen jälkeen, kun uudet toimintatavat johdetaan osaksi toimintaprosesseja. Hyötypotentiaaleja ovat tapauskohtaisesti mm. saman asiakasmäärän palveleminen pienemmällä henkilöstöresurssilla, suuremman asiakasmäärän palvelu samalla resurssilla, vapautuvan ajan hyödyntäminen asiakastyöhön, hankintojen toteutustapaan vaikuttaminen tai laatuja toimintamallivaikutukset. Tuottavuusskenaarioiden esimerkkilaskelmia valmistuu keväällä 2018 (chat-palvelu) ja syksyllä 2018 (maankäytön digitalisointi). Tuottavuuden

19 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) seurantaa, mittaamista ja arviointia, sekä tuottavuusvaikutusten johtamismallia kehitetään yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Viestinnällisesti ja markkinoinnillisesti Smart Tampere - kehitysohjelma on esiintynyt yli 433 kertaa kotimaisissa ja kansainvälisissä mediajulkaisuissa, jotka on nähnyt lähes 536 miljoonaa ihmistä. Selvimmät piikit näkyvyydessä ovat tuottaneet Nokia Oyj:n ilmoitus Smart Tampereen kumppaniksi ryhtymisestä sekä englantia opettavat robotit Tampereen kouluissa. Älykästä Tamperetta on esitelty noin 40:ssä kansallisessa ja kansainvälisessä tapahtumassa. Smart Tampere -kehitysohjelman rahoitus on vuoden 2018 talousarviossa digiohjelman osalta 2,2 milj. euroa ja Ekosysteemiohjelman osalta 2,1 milj. euroa. Toiminnan jatkaminen tavoitteiden mukaisesti edellyttää vastaavaa tasoa vuonna Koko Smart Tampere -kehitysohjelmasta vastaa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen. Digiohjelman omistaja on tietohallintojohtaja Jarkko Oksala ja ohjelmapäällikkönä on Mia Vaelma. Ekosysteemiohjelman omistaja on kehitysjohtaja Kari Kankaala ja ohjelmajohtajana toimii Tero Blomqvist. Kokonaisuutta ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluvat palvelualueiden johtajat, strategiajohtaja, osaohjelmien omistajat ja ohjelmajohtajat. Ryhmän puheenjohtaja on johtaja Teppo Rantanen. Tiedoksi Teppo Rantanen, Jarkko Oksala, Mia Vaelma, Tero Blomqvist, Tuija Telén, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Smart Tampere, projektiesimerkit 2 Smart Tampere -kehitysohjelma, tilannekatsaus

20 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 226 Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus TRE:3063/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupungin lakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Raitiotien kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Raitiotien ohjelmasuunnitelman päivitys hyväksytään. Perustelut Raitiotien kehitysohjelman toiminta alkoi virallisesti Raitiotien kehitysohjelma linkittyy keskeisesti Tampereen strategian 2030 "Tampere - Sinulle Paras" tavoitteisiin kasvavasta, tiivistyvästä, urbaanista, kestävästä ja hiilineutraalista kaupungista. Raitiotien kehitysohjelma koordinoi raitiotien toteutushanketta, joka etenee ratainfran ja varikon osalta Raitiotieallianssin toteutusosan 1 rakentamisena ja toteutusosan 2 kehitysvaiheena. Seudullinen raitiotieselvitys on valmistumassa, jonka myötä on tarve hallitusti tarkastella raitiotiejärjestelmän laajenemissuuntia. Valtionapupäätös osan 1 rakentamiseen on saatu tammikuussa Tampereen Raitiotie Oy organisoitui lokakuusta 2017 alkaen. Vastuiden ja velvoitteiden siirtosopimus kaupungin ja osakeyhtiön välillä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ennen osakeyhtiön varsinaista organisoitumista raitiotien kehitysohjelma ja kaupunkiympäristön palvelualueen yksiköt ovat vastanneet raitiotiehankkeen tilaajatehtävistä mm. Raitiotieallianssin suunnittelu- ja rakentamistoiminnassa sekä raitiovaunuhankinnassa. Raitiovaunujen suunnittelu etenee nyt vaunutoimittaja Transtech Oy:n kanssa. Vaunuhankinnassa vastuullisena on osakeyhtiö. Rakentamisen aikaisten haittojen lieventämistoimenpiteitä toteutetaan pormestarin nimeämien työryhmien loppuraporttien johtopäätösten mukaisesti. Ohjelmamallisen toteutuksen hyötyinä on tähän asti nähtävissä, että raitiotien toteutushankkeella on positiivinen julkisuuskuva, hankkeen hyväksyttävyys on säilynyt korkealla tasolla, toiminta on

21 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) ollut avointa sekä hankkeesta on ajantasainen tilannekuva sekä päätöksentekijöillä, yleisöllä, viranomaistahoilla että medialla. Raitiotien toteutushanke on edennyt hallitusti, myös rakentamisen aikaisten haittojen näkökulmasta, hankkeen laajuus huomioon ottaen. Raitiotien kehitysohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat viestintä ja vuorovaikutus, rakentamisen aikaisten haittojen lieventäminen, jatkolinjojen ja varausten suunnitteluttaminen, suunnitteluperusteiden ylläpito, vaikutusten arviointien ja seurannan ohjelmointi ja teettäminen sekä yhteistyön ylläpitäminen muihin raitiotiekaupunkeihin Suomessa ja Pohjoismaissa. Raitiotien kehitysohjelma vastaa mm. raportoinnista kuukausittain valtionapuviranomaiselle, päätöksenteon valmistelusta ja tilannekatsauksista kaupunginhallitukselle, raitiotien rakentamisen aikaisen palautejärjestelmän ylläpidosta ja rakentamisen aikaisesta yhteistoiminnasta kivijalkayritysten suuntaan. Ohjelman määrärahatarve esitetyille toimenpiteille on 1,5 milj. euroa vuodessa. Raitiotien toteutushankkeen ja samalla ohjelman onnistumisen keskeisinä riskeinä ovat raitiotiejärjestelmän käyttöönottovaiheen monimutkaisuus ja raitiotiejärjestelmän jatkolinjojen suunnittelun hallitsematon eteneminen. Raitiotiejärjestelmän käyttöönotto vaatii tilaajatahojen, kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulla olevien useiden rinnakkaisten projektien onnistumista. Ohjelma tukee kaupungin perusyksiköitä ja osakeyhtiötä näiden projektien yhteensovittamisessa ja onnistumisessa. Jatkolinjojen hallittu suunnitelmallisuus edellyttää kokonaisuuksien tarkastelua. Tämä tarkoittaa yleissuunnitelman laatimista kokonaisen heilurilinjan matkalta samanaikaisesti, vaihtoehtovertailuja, kuntalaisten ja sidosryhmien riittävää osallistamista, vaikutusarviointeja, lausuntoja ja näiden jälkeen päätöksenteon linjauksia. Raitiotien kehitysohjelma koordinoi yhteen rinnakkaisia projekteja, jotka kytkeytyvät toisiinsa ja raitiotien toteuttamiseen. Ohjelmamuotoisena tunnistetaan yhteydet, riippuvuudet, päällekkäisyydet ja vältetään osaoptimointia. Ohjelman tehtävänä on varmistaa kaupungin kokonaisetu Raitiotieallianssia, osakeyhtiötä ja kaupungin palvelualueita ja -ryhmiä laajemmin. Ohjelmatoimiston toiminta on erillään palveluryhmien päivittäistä toimintaa rasittavista velvollisuuksista, rajoitteista ja vastuista. Tästä syystä eri tahojen ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista ohjelman toimesta. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ohjelmasuunnitelma laadittiin ennen kuin valtuusto teki päätöksen raitiotien toteutusosan 1 rakentamisesta ja ennen Tampereen Raitiotie Oy:n perustamista. Ohjelmasuunnitelman sisältöä on nyt päivitetty raitiotiehankkeen etenemisen ja organisoitumisen myötä.

22 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Raitiotien kehitysohjelman päätavoitteeksi määriteltiin alkuperäisessä ohjelmasuunnitelmassa toimiva raitiotiejärjestelmä ja onnistunut raitiotiejärjestelmän toteuttamisprosessi. Ohjelmasuunnitelman päätavoitteisiin on lisätty rakentamisen aikaisten haittojen lieventäminen, raitiotiejärjestelmän hallitun laajennettavuuden varmistaminen, seudullisen raitiotiejärjestelmän toteutusstrategian valmistelu sekä kaupungin valmistelu myös organisaatiomielessä raitiotiekaupungiksi vuoteen 2022 mennessä. Päivitetyssä ohjelmasuunnitelmassa esitetään, että Raitiotien kehitysohjelman toiminta päättyy vuoden 2021 loppuun mennessä. Tällöin ohjelman lopulliset hyödyt on mitattavissa seuraavien tavoitteiden täyttymisestä. Osan 1 käyttöönotto on toteutunut onnistuneesti. Osan 2 rakentaminen on käynnissä, mikäli valtuusto on näin päättänyt. Tampere on raitiotiekaupunki myös organisaatiomielessä. Raitiotiejärjestelmän toteutusstrategiasta on kaupungin, seututason ja valtion kesken yhteisymmärrys. Kaupunki rakentuu strategian mukaisesti tehokkaan joukkoliikenteen varteen. Tiedoksi Mikko Nurminen, Ville-Mikael Tuominen, Matias Ansaharju, Taru Hurme, Mika Periviita, Milko Tietäväinen, Ari Vandell, Kari Kankaala, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki, Tuomas Huhtala, Pekka Sirviö / Tampereen Raitiotie Oy Liitteet 1 Raitiotien kehitysohjelma, tilannekatsaus 2 Raitiotien kehitysohjelma, ohjelmasuunnitelma

23 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 227 Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisällön muutokset TRE:3364/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupungin lakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisältöön tehdyt muutokset. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Tero Blomqvist, Mia Vaelma sekä Ville-Mikael Tuominen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Valtuusto hyväksyi Raitiotieallianssin toteutusosan 1 kokonaiskustannusarvioksi 238,8 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti , että toteutetaan lisäksi infrarakenteet, jotka mahdollistavat raitiotien matkustajaliikenteen Hervannassa Etelä- Hervannan lisäksi myös Hermiankadulla heti raitiotieliikenteen käynnistyessä. Kaupunginhallitus päätti edelleen , että Tampereen Raitiotie Oy valtuutetaan tilaamaan osan 1 laajennuksena myös vaihdevarauksen suunnittelu ja rakentaminen Hatanpään valtatien liittymään Raitiotieallianssilta Hämeenkadun raitiotieradan rakentamisen yhteydessä. Vaihdevarauksen kustannusarvio oli 1,55 milj. euroa. Raitiotieallianssin osan 1 toteutussisältöön on Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus hyväksynyt liitteenä olevan saatekirjeen mukaisesti muutoksia. Näiden toteutussisällön muutosten lähtökohtana on järjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden lisääminen, kaupunginhallituksen päätös Hermiankadun pysäkin toteuttamisesta, kaupungin oman organisaation vaatimukset sähkönsyöttöasemien ulkomuodosta sekä hukkainvestointien välttäminen Pirkankadulla toteutusosien 1 ja 2 rajalla. Muutosten kustannusvaikutus osan 1 toteutussisältöön on arviolta 3,18 milj. euroa. Pirkankadun muutoskustannuksista euroa on sellaisia, että ne vähentävät toteutusosan 2 kustannuksia.

24 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Tampereen Raitiotie Oy on päätöksiä tehdessä käynyt keskustelut kaupungin asiantuntijoiden, raitiotien kehitysohjelman, joukkoliikenneyksikön ja kaupunkiympäristön palvelualueen johdon kanssa. Esitetyt toimenpiteet on todettu yhdessä raitiotiejärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden ja elinkaarikustannusten kannalta perustelluiksi. Osakeyhtiön hallituksen hyväksymien muutosten yhteissumma 3,18 milj. euroa kasvattaa kaupungille kohdistuvia vastikkeita eli kaupunkiympäristön palvelualueelle kohdistuvia käyttömenoja arviolta euroa vuodessa. Osakeyhtiön nykyiset lainavaraukset kattavat myös muutosten investointikustannukset. Muutosten vaikutus Raitiotieallianssin osan 1 kokonaiskustannusarvioon on 3,18 milj. euroa, josta euron osuus vähentää toteutusosan 2 kustannuksia. Osakeyhtiön hallituksen hyväksymien muutosten ja kaupunginhallituksen päättämän Hämeenkadun vaihdevarauksen myötä Raitiotieallianssin osan 1 kokonaiskustannusarvio on 243,53 milj. euroa. Tiedoksi Mikko Nurminen, Ville-Mikael Tuominen, Mika Periviita, Milko Tietäväinen, Pekka Sirviö / Tampereen Raitiotie Oy, Mikko Nyhä / Raitiotieallianssi Liitteet 1 Saatekirje, Tampereen Raitiotie Oy

25 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 228 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Perustelut Kaupunginhallitukselle on saapunut seuraavat pöytäkirjat: - kaupunginhallituksen konsernijaoston yhdyskuntalautakunnan sekä seuraavat viranhaltijapäätökset: Apulaispormestari, elinvoima- ja osaamispalvelut sekä asunto- ja kiinteistöpalvelut 12 OKM:n ehdotus asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteisteiden muuttamiseksi, Lausunto liiketoiminnan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksista, Hallintojohtaja 50 Avo- ja asumispalvelujen kassojen perustamispäätöksen päivittäminen, Hiedanrannan hankekehitysjohtaja 14 Hiedanrannan energiahankkeeseen viestintämateriaalin tilaaminen Mera Oy:ltä, Johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue 51 Raitiotieselvitysten tilaaminen Ramboll Finland Oy:ltä, Hämeenkadun jalkakäytävien rakennustöiden tilaaminen, Kiinteistöjohtaja 394 Asuntotontin (Vuores) varaaminen Havtek Oy:lle, Lukiokoulutuksen johtaja, Toisen asteen koulutuspalvelut 24 Filosofian, uskonnon ja psykologian lehtorin viran täyttäminen lukiokoulutuksessa, Palopäällikkö, eteläinen alue 41 Vahingonkorvaushakemus rikkoutuneeseen postilaatikkorivistöön, Palvelupäällikkö, Koillinen 5 Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä,

26 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Pelastusjohtaja 40 Hankintaoikaisupyyntö: Kaasuanalysaattorin hankinta, Pelastuspäällikkö, ensihoitopalvelut 8 Logistiikkatyöntekijän toimen täyttäminen ilman hakumenettelyä, Ensihoitotyön yhteydessä syntyneen vahingon korvaaminen, Pormestari 70 Vieraanvaraisuus Sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle , Sosiaalipalvelupäällikkö, psykososiaalisen tuen palvelulinjan päällikkö 60 Kehittäjä-sosiaalityöntekijän viran täyttäminen Psykososiaalisen tuen palvelulinjalla, Apulaisylilääkärin viran täyttämättä jättäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Sairaanhoitajan toimen sijaisuus Akuuttipsykiatrian poliklinikalla, Suunnittelujohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 11 Lupainsinöörin viran täyttäminen kaupunkiympäristön palvelualueen kaupunkiympäristön suunnittelun rakennusvalvonnassa, Tietohallintojohtaja 31 Timecon 22-järjestelmän mobiilileimausohjelmiston laajennuksen hankinta, Joukkoliikenteen NellaPro-etuusjärjestelmän laajennuksen tilaaminen, AVPH-sovelluksen jatkokehitykseen liittyvien toiminnallisuuksien hankinta Solita Oy:lta, Toimialajohtaja, Palveluiden toimiala, Toisen asteen koulutuspalvelut 4 Tuntiopettajan (hius- ja kauneudenhoitoala) viran täyttäminen Tampereen seudun ammattiopistossa, Toimialajohtaja, Tekniikan toimiala, Toisen asteen koulutuspalvelut 7 Päätoimisen tuntiopettajan ottaminen Treduun metsäalalle alkaen, Päätoimisen tuntiopettajan ottaminen Treduun rakennusalalle alkaen,

27 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) 229 Tiedoksi merkittävät asiat TRE:75/ /2018 Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Perustelut 1) Pirkanmaan liitto on lähettänyt kaupungille Pirkanmaan maakuntahallituksen esityslistan (TRE:262/ /2018). Esityslista ja pöytäkirja löytyvät kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta pirkanmaajulkaisu.ktweb.fi/ Liitteet 1 Maakuntahallituksen asialista

28 Tampere Pöytäkirja 18/ (28) Muutoksenhakukielto 220, 221, 222, 223, 224, 225, 226, 227 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )