Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Aika , klo 12:00-14:43 Paikka Sara Hildé nin taidemuseo, Café Sara Käsitellyt asiat 203 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 204 Pöytäkirjan tarkastus Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman tilannekatsaus 2019 sekä tavoitteet ja linjaukset Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja alustavat hyötytavoitteet 207 Smart Tampere - kehitysohjelman tilannekatsaus 208 Kaupungin työtapojen uudistaminen digitalisaatiota hyödyntämällä - tilannekatsaus 209 Europarlamenttivaalien 2019 vaalilautakuntien täydentäminen 210 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto- oikeus 211 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Salmi Pekka, 3. varapuheenjohtaja Haapa-aho Olga Kaivonen Kirsi Kaleva Lassi Kivistö Anneli, poistui 14:40 Mäkeläinen Suvi Minkkinen Minna Sasi Ilkka Tulonen Irja Vallin Veikko, poistui 14:15 Taina Anneli, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj. Dündar-Järvinen Aila, valtuuston 1. vpj. Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, sihteeri Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 12:04, poistui 14:35 Rantanen Teppo, johtaja, saapui 12:04, poistui 14:38 Tenhunen Tero, hankejohtaja, saapui 12:04, poistui 14:35 Väliharju Reijo, hankekehitysjohtaja, saapui 12:04, poistui 14:35 Kankaala Kari, ympäristö- ja kehitysjohtaja, saapui 12:04, poistui 14:35 Oksala Jarkko, tietohallintojohtaja, saapui 12:04, poistui 14:38 Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj. Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Allekirjoitukset Lauri Lyly Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu päätöksentekojärjestelmässä. Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Pekka Salmi Olga Haapa-aho muut allekirjoitukset Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 203 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 204 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Pekka Salmi ja Olga Haapa- aho (varalle Kirsi Kaivonen ja Lassi Kaleva). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana ja sähköisesti allekirjoitettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 205 Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman tilannekatsaus 2019 sekä tavoitteet ja linjaukset TRE:3248/ /2019 Valmistelija / lisätiedot: Teppo Rantanen Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh ja hankejohtaja Tero Tenhunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Päätös Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman päivitetyt hyöty- ja välitavoitteet hyväksyttiin. Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston ja Nalkalan alueen toteutusta. De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Läntisen keskustan vetovoiman vahvistamiseksi käynnistetään läntisen keskustan kokonaisuutta koskeva visiotyö. Asemakeskuksen yleissuunnitelmalle laaditaan vaihtoehtoinen ratkaisu. Keskustan täydennysrakentamista vauhditetaan ja lisäksi kannustetaan kohtuuhintaisia asuntotuottajia lisäämään perheasuntotuotantoa. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Viiden tähden keskusta - kehitysohjelman päivitetyt hyöty- ja välitavoitteet hyväksytään. Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston ja Nalkalan alueen toteutusta. De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Läntisen keskustan vetovoiman vahvistamiseksi käynnistetään läntisen keskustan kokonaisuutta koskeva visiotyö. Asemakeskuksen yleissuunnitelmalle laaditaan vaihtoehtoinen ratkaisu.

7 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle, ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle sekä tietohallintojohtaja Jarkko Oksalalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Asian käsittelyn aikana puheenjohtaja teki seuraavan lisäponsisehdotuksen: "Keskustan täydennysrakentamista vauhditetaan ja lisäksi kannustetaan kohtuuhintaisia asuntotuottajia lisäämään perheasuntotuotantoa." Jaakko Mustakallio, Ilkka Sasi ja Pekka Salmi kannattivat ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan lisäponsiehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Viiden tähden keskusta - kehittämisohjelma on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunkistrategian keskustaa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian painotusten mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Keskustan kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön kehittämistavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Tavoitteena on, että Tampereen keskustassa on uutta asukasta ja uutta työpaikkaa enemmän vuonna 2030 kuin 2015 kun strategisen osayleiskaavan kasvutavoite linjattiin. Kehittämisohjelmalla luodaan edellytyksiä, alustaa ja vakaa näkymä yksityiselle toimeliaisuudelle ja investoinneille sekä uudelle liiketoiminnalle. Keskustan kehittäminen lisää Tampereen kilpailuetua kasvukeskusten välisessä kilpailussa ja se on yksi keskeisistä kaupunkimarkkinoinnin kärjistä. Viiden tähden keskustan tilannekatsauksessa arvioidaan, miten ohjelma on edennyt sille asetettujen hyötytavoitteiden suuntaan. Hyötytavoite kuvaa ohjelmalla tavoiteltavaa muutosta. Etenemistä arvioidaan tavoitteille asetetuilla mittareilla sekä vuosittaisten talousarviotavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisellä. Lisäksi tilannekatsauksessa nostetaan esiin kehitysohjelman budjetin toteuma, ohjelman haasteet ja riskit sekä painopisteet ja budjettitarpeet yleisellä tasolla vuodelle Ohjelman varsinaiset budjettitarpeet käsitellään osana talousarviokehyksen valmistelua. Tilannekatsauksessa on lisäksi nostettu esille akuutteja linjattavia asioita sekä ennen seuraavaa tilannekatsausta linjattavaksi valmistelussa olevia kokonaisuuksia ja asioita. Kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmaan tehtiin vuonna 2018 laajempi päivitys, jossa ohjelman strategiaperusta muokattiin Tampereen kaupunkistrategian Sinulle Paras 2030 mukaiseksi. Nyt varsinaiseen

8 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) ohjelmasuunnitelmaan ei esitetä muutoksia, mutta sen liitteenä oleva etenemissuunnitelma päivitetään vastaamaan tilannekatsauksessa tehtyjä linjauksia. Kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden ja niillä haettavien hyötyjen ja vaikuttavuuden esitystapaa on vuoden 2018 aikana kirkastettu ja yhtenäistetty muiden kehitysohjelmien kanssa. Varsinaisia ohjelman tavoitteita ei ole muutettu, mutta päivitetty esitystapa ja lisätyt välitavoitteet antavat kaupunginhallitukselle paremmat mahdollisuudet ohjata ohjelmaa ja seurata ohjelmalla tavoiteltavien hyötyjen ja vaikuttavuuden toteutumista. Keskustan kehittämisen hyötyjä ja vaikuttavuutta koskevat ohjelmakauden tavoitteet ja niillä tavoiteltavat kaupunkistrategian tulokset ovat: 1. Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille (*kaupunkistrategian tavoiteltava tulos) 1.1. Keskusta on elinvoimainen kaupan ja työpaikkojen keskittymä (**hyötytavoite 2030) 2. Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki * 2.1. Elämyksien edellytykset ovat keskustassa parantuneet ** asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki * 3.1. Keskusta kasvaa hallitusti ** 4. Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä * 4.1. Keskusta on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ** Hyötytavoitteiden valtuustokauden välitavoitteet sekä kehittämisohjelman tavoitteiston rakenne, mittarit ja toteumat on esitetty liitemateriaalissa. Välitavoitteita koskevat talousarviotavoitteet ja - toimenpiteet vuodelle 2020 määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Kehitysohjelman 2018 onnistumisina voidaan pitää asemanseudun isojen hankkeiden käynnistymisiä, Särkänniemen- Mustalahden- Onkiniemen- Santalahden elämyskokonaisuuden etenemistä, Tullinaukion kilpailun tuloksia ja hankkeen etenemistä, Kunkun parkin toteuttajan ja operaattorin toteuttajan valintaa, Ranta- Tampellan alueen toteutumista tavoitellussa aikataulussa, Tammelan Smart park pilotin käynnistymistä sekä ohjelman vahvaa ja positiivista rooli kaupunkimarkkinoinnissa ja näkyvyydessä. Kehitysohjelman toimenpiteet ovat edistäneet keskustan kehittämistä hyötytavoitteiden suuntaan. Keskusta on elinvoimainen kaupan ja työpaikkojen keskittymä - tavoitteen osalta keskustan liiketilojen määrää ja aukioloa seuraava mittari elinvoimaluku parani 2017 vuoden 3, 84 tasosta. Tampereen keskustan elinvoimaluku oli 2018 marraskuussa 4, 08, kun valtakunnallinen kaupunkikeskustojen keskiarvo oli viime kevään selvityksessä 2, 96. Tämän mittarin arvioinnissa on huomattava, että uuden ison kauppakeskuksen avaaminen aiheutti vuonna 2018 elinvoimalukuun ison parannuksen, joka on jonkin verran

9 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) harhaanjohtava. Työpaikkojen kasvun osalta ei ollut vielä saatavissa edellisen tilannekatsauksen jälkeen uusia vuoden 2017 työpaikkalukuja keskustan seurantajärjestelmään, joten tämän mittarin muutosta ei tässä yhteydessä pysty arvioimaan. Työpaikkojen määrän kehitystä koskeva viimeisin tilastotieto on vuodelta 2015 ja 2017 luvut saadaan vasta joulukuussa. Kehittämisohjelman toimenpiteiden vaikutuksia työpaikkamääriin voidaan paremmin arvioida vasta vuosien aikana, kun kehittämisohjelman toimenpiteet alkavat näkyä. Elämyksien edellytykset ovat keskustassa parantuneet - hyötytavoitteen mittarina on sijoitus monipuolisen kulttuuritarjonnan mielikuvan kehitysvertailussa. Vuonna 2016 vertailuarvo oli 56 ja vuonna 2018 se oli 61, joka on vahvistanut Tampereen asemaa sijalla 2. Valtuustokauden välitavoitteita arvioidaan jatkossa tapahtumien kävijämäärien sekä tapahtumatoimialan liikevaihdon kehitysten avulla. Vuoden 2018 lukuja ei ollut vielä saatavilla. Lisäksi välitavoitteina on keskeisten tapahtumapaikkahankkeiden eteneminen, joiden osalta välitavoite saavutettaneen, kun Santalahden rantapuisto ja uusi monitoimiareena valmistuvat. Keskusta kasvaa hallitusti - hyötytavoitteen toteutumista seurataan asuntojen määrän sekä asukasmäärän kehityksen avulla. Vuonna 2018 keskustaan valmistui 543 uutta asuntoa ja asukasmäärä kasvoi noin 250 asukkaalla. Vuosien aikana keskustan asukasmäärä on kasvanut noin asukkaalla. Vuosi 2019 tulee olemaan aiempia vuosia merkittävämpi asukasmäärän kasvun kannalta, kun keskustaan valmistuu useita asuntokohteita ja 2018 valmistuneisiin kohteisiin muutetaan. Keskustan asukasmäärä on saatu kasvuun, mutta toteutuneella kasvuvauhdilla on haastetta saavuttaa ohjelmakaudelle vuoteen 2030 asetettu tavoite varsinaisesta asukasmäärästä. Kehitysohjelman osalta onkin kyse uuden asukkaan kasvun mahdollistamisesta ohjelman hankkeilla ja keskustan kasvaneella vetovoimalla. Lopulta toteutuvaan asukasmäärään ja kysyntään vaikuttavat kaupungin toimenpiteiden lisäksi paljon kaupungistumisen trendien kehitys sekä talouden suhdanteet. Valtuustokauden välitavoitteiden osalta seurattavat kokonaisuudet edistyvät hyvin. Ranta- Tampellan asuinalue valmistuu kaupungin toimenpiteiden osalta ja voi rakentua valmiiksi. Viinikanlahden uuden kaupunginosan kilpailun ja kehittämisen tavoitteeksi on asetettu uuden asukkaan taso. Täydennysrakentamisalueille, erityisesti Tammelaan, on käynnistymässä useita hankkeita. Keskusta on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla - hyötytavoitteen osalta mittarina on kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvu. Tämän tavoitteen osalta raitiotien valmistumisvuosi 2021 on kriittinen ja tämän tavoitteen seurantaa on tarkoituksenmukaista verrata kehitysohjelman aiempiin vuosiin vasta 2021 loppuvuonna. Kehittämisohjelman keskeinen rooli on käynnistää ja mahdollistaa tavoitetta edistäviä hankkeita. Valtuustokauden välitavoitteissa

10 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) seurataankin tällaisten keskeisten hankkeiden toteutusta. Tärkein välitavoite on asemakeskuksen I- vaiheen asemakaavoitus ja kokonaisuuden kehittämistä koskevien linjausten tekeminen. Kehitysohjelman linjattavat asiat: 1. Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston ja Nalkalan alueen toteutusta. De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kuitenkin kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. 2. Läntisen keskustan vetovoiman vahvistamiseksi käynnistetään läntisen keskustan kokonaisuutta koskeva visiotyö. 3. Asemakeskuksen yleissuunnitelmalle laaditaan vaihtoehtoinen ratkaisu. Kehitysohjelman painopisteet vuonna 2020 ovat asemanseudun kokonaisuuden kärkihankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa, kasvutavoitteiden mahdollistavien suurten uusien kaupunginosien valmistelussa ja toteutuksessa sekä läntisen keskustan vetovoimaa vahvistavien hankkeiden edistämisessä. Kehitysohjelman käyttötalouden budjetin toteuma oli 0, 7 milj. euroa eli 20 prosenttia alle vuosisuunnitelman. Suurin syy tähän oli se, että taloudellisesti merkittävin asemakeskuksen kehittäminen ei edistynyt suunnitellusti. Investoinnit puolestaan toteutuivat lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta kehitysohjelmalla on vuoden 2019 tasoon pieni korotuspaine vuoden 2020 budjettiin, koska valmistelussa on samanaikaisesti useita isoja hankkeita, jotka edellyttävät edetäkseen merkittäviä panostuksia. Investointimäärärahojen tarve puolestaan vuonna 2020 on 2019 tasoa hieman matalampi. Kehittämisohjelman merkittävimmät investoinnit kohdistuvat vuonna 2020 Ranta- Tampellan yleisten alueiden viimeistelyyn, Tampereen Kansi - hankkeen kaupungin sopimusvelvoitteisiin, Särkänniemen elämyskokonaisuuden toteutuksen käynnistämiseen sekä Tullinaukion ja alueen kehittämiseen. Merkittävimmät kehittämisohjelman käyttötalouden kohteet ovat Asemakeskuksen I- vaiheen hankekehitys ja asemakaavoitus, Viinikanlahden uuden keskustan kaupunginosan yleissuunnittelu ja asemakaavoitus kilpailun jälkeen sekä Keskustorin kehittäminen sekä läntisen keskustan kokonaisuutta koskeva visiotyö. Kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumiseen liittyy haasteita sekä riskejä. Keskeiset riskit on tunnistettu ja suunniteltu miten niihin varaudutaan. Riskit ja toimenpiteet, joilla niihin varaudutaan on kuvattu tilannekatsauksen liitteessä. Merkittävin riski on, että asemakeskuksen kehittämisessä ei löydetä toteuttamiskelpoista ratkaisua yleissuunnitelmalle ja asemakaavoituksen pohjaksi, jolloin keskustan kehittämisen ja kaupungin nopeiden junayhteyksien edunvalvonnan kannalta kriittinen hanke ei etene ja valtion rahoitus henkilöratapihan kehittämiselle ei toteudu. Tiedoksi

11 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Tero Tenhunen, Teppo Rantanen, Mikko Nurminen Liitteet 1 Viiden tähden keskustan tilannekatsaus

12 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 206 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus ja alustavat hyötytavoitteet TRE:3256/ /2019 Valmistelija / lisätiedot: Teppo Rantanen Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh ja hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Hiedanrannan kehitysohjelman alustavat hyötytavoitteet ohjelmakaudelle sekä alustavat valtuustokauden tavoitteet hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle, ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle sekä tietohallintojohtaja Jarkko Oksalalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Veikko Vallin poistui kokouksesta keskustelun aikana. Perustelut Hiedanrannan uuteen kaupunginosaan on tavoitteena mahdollistaa asuntojen rakentaminen asukkaalle sekä tilojen rakentaminen työpaikalle. Hiedanrannan kehitysohjelman tehtävänä on johtaa ja koordinoida kehitystyötä, joka tuottaa uudenlaisia ratkaisuja älykkäälle kaupunkikehitykselle, resurssitehokkuudelle ja kiertotaloudelle. Tampereen kaupungin kasvun painopiste on sijainnut eteläisissä ja itäisissä kaupungin osissa jo pidemmän aikaa. Kaupunki osti vuonna 2014 Lielahden vanhan selluloosatehdasalueen. Yksi keskeinen syy Lielahden tehdasalueen ostoon oli kaupungin kasvun tasapainottaminen mahdollistamalla mittavaa kasvua myös kaupungin länsiosissa. Hiedanranta ja Lielahti muodostavat tulevaisuudessa uuden läntisen

13 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Tampereen aluekeskuksen, joka palvelee paikallisesti ja seudullisesti. Hiedanrannan uuden alueen kehittäminen mahdollistaa ja tukee myös nykyisen Lielahden alueen uudistumista. Hiedanrannan kehittämistyön organisointia varten on kaupungivaltuusto päättänyt huhtikuussa 2019 perustaa yhtiörakenteen, joka koostuu Hiedanrannan Kehitys Oy:stä, joka toimii projektinjohto- organisaationa sekä Hiedanranta Ky:stä, joka toimii alueen kehittämisen rahoitusvälineenä. Yhtiörakenteen perustamiseen ja toiminnan aloittamiseen tähtäävät toimet ovat parhaillaan käynnissä. Hiedanrannan kehitysohjelma tulee säilymään myös jatkossa osana kaupungin johtamisjärjestelmää, sillä Hiedanrannan kaupunginosan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin tiivistä ohjausta ja osallistumista alueen kehittämiseen. Hiedanrannan Kehitys Oy:ltä tilataan ja ohjataan kehitystyötä vuosittain laadittavilla palvelusopimuksilla. Tarkoituksena on laatia ensimmäinen laajempi palvelusopimus Hiedanrannan kehittämisestä syksyllä Uuteen palvelusopimusmalliin siirtyminen vaikuttanee joiltain osin Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmaan, joka on tarkoitus tuoda käsittelyyn samaan aikaan palvelusopimuksen kanssa. Hiedanrannan tilannekatsauksessa arvioidaan, miten ohjelma on edennyt sille asetettujen alustavien hyötytavoitteiden suuntaan. Hyötytavoite kuvaa ohjelmalla tavoiteltavaa muutosta. Etenemistä arvioidaan tavoitteille asetetuilla mittareilla sekä vuosittaisten talousarviotavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisellä. Lisäksi tilannekatsauksessa nostetaan esiin kehitysohjelman budjetin toteuma, ohjelman haasteet ja riskit sekä painopisteet ja budjettitarpeet yleisellä tasolla vuodelle Ohjelman varsinaiset budjettitarpeet käsitellään osana talousarviokehyksen valmistelua. Tilannekatsauksessa esitettyjä alustavia ohjelman hyötytavoitteita ohjelmakaudelle sekä alustavia valtuustokauden tavoitteita esitetään hyväksyttäväksi jatkovalmistelun pohjaksi. Nykyisessä ohjelmasuunnitelmassa on määritetty Hiedanrannan uuden kaupunginosan tavoitteet, mutta varsinaisia kehitysohjelman hyötytavoitteita ei ole ohjelmasuunnitelmassa vielä määritetty. Ensimmäisen palvelusopimuksen laatiminen ja yleisemmin palvelusopimusmallin kehittäminen edellyttää kehitysohjelman hyötyjen ja vaikuttavuuden alustavaa määrittelyä. Hiedanrannan uuden kaupunginosan rakentuminen kestää useita vuosikymmeniä, kun kehitysohjelman tavoitteena tulee olla kehittämisen mahdollistaminen ja ohjaaminen kaupungin haluamaan suuntaan. Hiedanrannan kehittämisen ohjaaminen haluttuun suuntaa arvioidaan kestävän noin 10 vuotta ja sen takia nyt on valmisteltu Hiedanrannan kehitysohjelman alustavat hyötytavoitteet vuosiksi

14 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Hiedanrannan kehitysohjelman alustavat hyötyjä ja vaikuttavuutta koskevat ohjelmakauden tavoitteet ja valtuustokauden välitavoitteet sekä niillä tavoiteltavat kaupunkistrategian tulokset ovat: 1. Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka (*kaupunkistrategian tavoiteltava tulos) 1.1. Hiedanrantaan on syntynyt uudistumiskykyistä, monipuolista ja kestävää yritystoimintaa (**hyötytavoite 2029) 1.2. Hiedanranta on oma- leimainen ja muuntautuva tapahtumien ja toiminnan keskittymä (**hyötytavoite 2029) asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki * 2.1. Viihtyisän ja elävän Hiedanrannan kasvu on käynnistynyt ensimmäisten korttelikokonaisuuksien myötä ** 3. Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä * 3.1. Hiedanrantaa suunnitellaan ja toteutetaan älykkään, osallistavan ja innovatiivisen aluekehittämisen mallin mukaisesti ** 4. Hiilineutraali (Hiedanrannan tavoite on hiilinegatiivisuus) * 4.1. Hiedanrantaan syntyy hiilineutraaliutta - jopa hiilinegatiivisuutta - ja kestävää resurssien käyttöä edistäviä toteutuksia ** Hyötytavoitteiden valtuustokauden välitavoitteet sekä kehittämisohjelman tavoitteiston rakenne, mittarit ja toteumat on esitetty liitemateriaalissa. Välitavoitteita koskevat talousarviotavoitteet ja - toimenpiteet vuodelle 2020 määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Hiedanrannan alustava maankäytön yleissuunnitelma julkaistiin keväällä Tampereen kaupunki sai maankäytön yleissuunnitelmaan perustuvalle Näsijärven rantatäytölle vesilain mukaisen luvan syksyllä Myönnetystä vesiluvasta valitettiin ja keskeisimmät valitusperusteet liittyivät täytön vaikutuksiin järviveden rantaimeytymiseen. Tampereen kaupunki laatikin uuden suunnitelman järvitäytön toteuttamiseen saarena, jolloin täyttö ei kohdistu ollenkaan nykyiseen rantaviivaan. Kaupunki hakeekin uutta vesilupaa tälle ratkaisulle. Kaupungin tavoitteena on, että järvitäyttö olisi mahdollista käynnistää loppuvuodesta 2019 eli samaan aikaan kun Sulkavuoren keskuspuhdistamon päälouhintavaihe käynnistyy. Täyttötyössä on tarkoitus hyödyntää keskuspuhdistamon louhetta. Uusi ratkaisu muuttaa merkittävästi laadittua maankäytön yleissuunnitelmaa, joten kaupunki on käynnistämässä maankäytön yleissuunnitelman tarkistamista uuden järvitäytön mukaiseksi. Maankäytön yleissuunnitelman arvioidaan valmistuvan syksyllä Hiedanrannan asemakaavatyö on käynnistetty vuoden 2018 lopussa raitiotien toteuttamisen mahdollistavien ns. putkiasemakaavojen laadinnalla. Yleissuunnitelman perusteella käynnistetään alueen muu asemakaavoitus siten, että alueen ensimmäisen asemakaavan arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta Asemakaavaohjelman mukaisesti

15 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Lielahden yksityisessä omistuksessa olevien alueiden kaavamuutokset tulee yhteensovittaa Hiedanrannan yleissuunnitelmaan. Koko läntisen kaupunkiseudun maankäytön kehittäminen edellyttää jo nyt ruuhkautuneen Vaitinaron (Nokian moottoritie - Paasikiventie) liittymän muuttamista eritasoliittymäksi. Vaitinaron eritasoliittymä on osa valtion hallinnoimaa tieverkkoa eli sen kehittäminen tulee tehdä yhdessä valtion kanssa ja hanke tulisikin saada valtion tiehankkeiden toteutusohjelmaan. Hiedanrannasta on muodostunut uusi vilkas tapahtumien alue. Vuoden 2018 aikana alueella järjestettiin kymmeniä erilaisia tapahtumia, joissa kävi yhteensä noin vierasta. Alueen kaupunkikulttuuritila Kuivaamossa järjestettiin esimerkiksi seminaareja, festivaaleja, lastentapahtumia ja erilaista harrastustoimintaa. Kuivaamossa toimii myös Suomen suurin betoninen sisäskeittihalli. Hiedanrannan Pajaksi nimetyssä rakennuksessa on vuokralaisina noin 20 käsityöhön ja taiteeseen keskittyvää toimijaa. Lielahden tehdasalueella sijaitsee merkittävä määrä kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, jonka kunto on heikentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Rakennuskannan heikentyminen tulisi pysäyttää mahdollisimman pikaisesti. Ensimmäinen laajempi kunnostushanke ns. Jukola- talon peruskorjaus valmistuu kesällä Sen yläkertaan tulee Tampereen yliopiston tiloja ja alakertaan näyttely sekä yhteistoimintaan ja - kehittämiseen soveltuvat tilat. Rakennusten kunnostamiseen tarvitaan useita kymmeniä miljoonia euroja. Kaupungin tavoitteena onkin etsiä rakennusten kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita niin, että viimeistään vuonna 2020 saataisiin ainakin osaan rakennuskannasta käynnistymään tällaisia kehityshankkeita. Kehitysohjelman tavoitteena on tukea seudun elinkeinojen ja kilpailukyvyn kehittymistä mahdollistamalla erityisesti älykkäiden, kestävien ja kiertotalouteen perustuvien kaupungistumisen ratkaisujen kehittäminen Hiedanrannassa. Kehitysohjelman puitteissa on toteutettu jo useita kymmeniä erilaisia kehityshankkeita. Alueelle on jo rakentumassa kiertotalousratkaisuja toteuttavien yritysten ja kehittäjien ekosysteemi. Yhteistyö Tredun kanssa on Hiedanrannassa jo hyvin käynnissä ja yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa ollaan edelleen tiivistämässä. Kehitysohjelman tavoitteena on muodostaa Hiedanrannasta merkittävä kestävän ja älykkään kaupungistumisen ratkaisujen kehitysympäristö. Näsijärvessä Lielahden pohjaan on kertynyt alueen selluloosatehtaan jätevesien mukana puukuitulietettä eli ns. 0- kuitua. 0- kuitu estää vesialueen virkistyskäytön. 0- kuituongelman ratkaisua on haettu mm. maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittamanan arvoketjuhankkeen kautta, jossa 0- kuitu hyödynnettäisiin teollisuuden raaka- aineina, energiana ja lannoitteina. Kokeiluhankkeen teollisuuden raaka- ainetuotannosta on saatu erittäin lupaavia tuloksia ja jatkoselvitystyötä ollaan valmistelemassa kesäksi Jos tulokset ovat

16 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) edelleen hyviä, niin kaupungilla saattaa olla mahdollisuus rahoittaa 0- kuidun poistaminen järvestä ja sen käsittely siitä saatavilla tuotoilla. Lisäksi useat eri yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksena tulla mukaan 0- kuituratkaisun toteutukseen. Kaupungin tavoitteena onkin, että 0- kuidun ratkaisumalleista pystyttäisiin päättämään vuoden 2019 aikana. Hiedanrannan kehitysohjelman keskeisimmät riskit kohdistuvat järvialueen täyttämisen lupaprosessien aikatauluun ja ratkaisuun sekä 0- kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Toisen keskeisen riskikokonaisuuden muodostaa hankkeen tarvitsemien henkilö- ja taloudellisten resurssien kohdentaminen kehitysohjelmalle. Hiedanrannan kehittämistä varten perustettu yhtiöjärjestely mahdollistaakin jatkossa merkittävästi aikaisempaa paremmin resurssien kohdistamisen Hiedanrannan kehittämisen. Kaupungin organisaation asiantuntijoiden tulee kuitenkin jatkossakin osallistua tiiviisti Hiedanrannan kehittämiseen, jotta alueen kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Tiedoksi Teppo Rantanen, Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Mikko Nurminen, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki, Janne Salonen Liitteet 1 Hiedanrannan kehitysohjelman alustavat hyötytavoitteet 2 Hiedanranta tilannekatsaus

17 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 207 Smart Tampere - kehitysohjelman tilannekatsaus TRE:3093/ /2019 Valmistelija / lisätiedot: Teppo Rantanen Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh ja ohjelmapäällikkö Pauli Välimäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Smart Tampere - kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle, ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle sekä tietohallintojohtaja Jarkko Oksalalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Smart Tampere - kehitysohjelma on kaupunginvaltuuston vuosille käynnistämä kärkiohjelma, jonka tavoitteena on kehittää digitalisaatiota, yritysekosysteemejä ja hiilineutraalin kaupungin tavoitetta. Ohjelmaa uudistettiin vuonna 2018 siten, että Ekosysteemiohjelman ja Digiohjelman rinnalle perustettiin Kestävä Tampere - ohjelma, joka toteuttaa valtuuston hyväksymää Kestävä Tampere kohti hiilineutraalia kaupunkia linjauksia. Samalla ohjelman eri osat organisoitiin lähemmäksi kaupungin ja yritysten rajapintoja. Koko ohjelman johtajana toimii elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. Ekosysteemiohjelman toteutettaja on Business Tampere Oy, mikä mahdollistaa läheisen yhteistyön muun elinkeinopolitiikan ja yritysten kanssa. Digiohjelman toteuttaja on konsernihallinnon tietohallintoyksikkö, mikä mahdollistaa läheisen kytkennän kaupungin palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Kestävä Tampere ohjelman toteutus on Kaupunkiympäristön palvelualueen Kestävä kaupunki - ryhmässä, mikä taas mahdollistaa hiilineutraaliustoimien liittymisen kaupunkisuunnitteluun ja -

18 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) rakentamiseen. Kullakin osaohjelmalla on oma ohjausryhmä ja lisäksi koko ohjelmalle on perustettu yhteinen neuvonantajaryhmä. Uutta toimintatapaa on kehitetty syksyn 2018 ja kevään 2019 ajan. Kolmella osaohjelmalla on selkeät omat tavoitteensa ja toimintatapansa, mutta myös paljon yhteistyötä keskenään. Ohjelman yhteistä brändiä on vahvistettu yhtenäistämällä ohjelman viestintää ja järjestämällä yhteisiä tapahtumia sidosryhmille. Yhteisten käytäntöjen ja erityisesti yhteisten projektien kehittämisessä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ohjelma on saanut myönteisen vastaanoton yritysten piirissä ja Smart Tampere on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Erityisesti älykkään kaupunkikehittämisen haasteiden ratkominen strategisena ohjelmana, jossa kaupungin kehityshankkeita avataan alustoiksi yhteiskehittämiselle kaupungin, yritysten, tutkimuksen ja asukkaiden kanssa, on koettu tarpeelliseksi. Samoin ekosysteemien, digitalisaation ja ilmastotavoitteiden yhdistäminen saman ohjelman alle on nähty tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi lähestymistavaksi. Smart Tampere - ohjelma on edennyt syksyllä 2018 hyväksytyn ohjelmasuunnitelman mukaisesti. Digiohjelmassa on tehty lukuisia kokeiluja uusista työtavoista kaupungin palvelujen järjestämisessä. Osa kokeiluista on edennyt pysyviin käytäntöjen muutoksiin, osa jäänyt kokeilun tasolle ja osa jatkuu edelleen. Ekosysteemiohjelmassa on lanseerattu yrityksille nopeiden kokeilujen prosessi, missä on hyödynnetty kaupungin kehityshankkeita. Yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti niin kokeiluhankkeisiin kuin liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen. Kestävä Tampere - ohjelmassa on aloitettu Kohti hiilineutraalia kaupunkia - tiekarttojen tekeminen yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa. Myös kaupunkilaisia on kannustettu ilmastotekoihin mm. Ilmastosankari- kampanjalla. Haasteena Smart Tampere - ohjelmassa on monialaisuus ja toiminnan kokeilevuudesta juontava sirpalemaisuus. Yhteisien teemojen alla on lukuisia eri mittaluokan projekteja ja toimijoita. Koko toiminnan vaikuttavuuden arviointi on siksi vaikeaa. Kokeilujen ja pilottien luonteeseen liittyy epäonnistumisten salliminen. Toisaalta ohjelmalle on asetettu varsin kunnianhimoiset tavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää vaikuttavien ja skaalattavien ratkaisujen nopeaa kehittämistä. Tämä asettaa haasteita ohjelman johtamiselle ja resurssoinnille Työtapojen uudistaminen digitalisaatiota hyödyntäen mahdollistaa merkittävän tuottavuuspotentiaalin. ICT- kehittämisen tuottavuuspotentiaalin raportti esitellään Smart Tampere - ohjelman tilannekatsauksen yhteydessä omana asianaan. Smart Tampere - ohjelma on nyt ohjelmakauden puolivälissä. Siksi tämän vuoden aikana tehdään ulkoinen arviointi ohjelman vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista loppukautta ajatellen.

19 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Tiedoksi Pauli Välimäki, Teppo Rantanen, Kari Kankaala, Seppo Haataja, Mia Vaelma, Merja Maijala, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Smart Tampere tilannekatsaus

20 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 208 Kaupungin työtapojen uudistaminen digitalisaatiota hyödyntämällä - tilannekatsaus TRE:3310/ /2019 Valmistelija / lisätiedot: Jarkko Oksala Valmistelijan yhteystiedot Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, puh ja vanhempi tietohallintosuunnittelija Juho Tervo, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaupungin työtapojen uudistaminen digitalisaatiota hyödyntämällä - tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle, ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle sekä tietohallintojohtaja Jarkko Oksalalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Kaupunginhallitus päätti , että vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan 10 milj. euron säästöjä käyttömenoista henkilöstön työskentelytapoja uudistamalla ja digitalisaation täysmääräisellä hyödyntämisellä. Tavoiteltu muutos koskee laajasti koko kaupungin palveluita ja muutoksen läpivieminen merkitsee kaupungin työntekijöille ja asiakkaille muutoksia sekä uusien asioiden hyväksymistä ja opettelua. Työtapojen uudistuminen vaatii nykyisten toiminta- ja palvelumallien tarkastelua suhteessa digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja tarvittaessa päätöksiä näiden muuttamisesta. Työtapojen uudistaminen vaatii muutoksen johtamista ja muutos tapahtuu läpi koko kaupungin organisaation. Tavoitteen asettamisen jälkeen kaupungin organisaatio on tietohallintoyksikön koordinoimana kartoittanut prosesseja, joiden uudistamisen avulla on mahdollista tavoitella kaupunginhallituksen

21 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) asettamaa tavoitetta. Tilanteesta on raportoitu kaupunginhallitukselle ensimmäisen kerran marraskuussa 2018 ja tämä tilannekatsaus koskee viimeistä kuutta kuukautta. Tiedoksi Jarkko Oksala, Juho Tervo, Mia Vaelma, Teppo Rantanen, Pauli Välimäki, Kari Kankaala, Jukka Männikkö, Seppo Haataja, Merja Maijala, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Työtapojen uudistaminen digitalisaatiota hyödyntäen -tilannekatsaus

22 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 209 Europarlamenttivaalien 2019 vaalilautakuntien täydentäminen TRE:858/ /2019 Valmistelija / lisätiedot: Heli Hirvelä Valmistelijan yhteystiedot Keskusvaalilautakunnan sihteeri Juha Perämaa, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi. sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Vuoden 2019 europarlamenttivaalien vaalilautakuntia täydennetään oheisen liitteen mukaisesti. Perustelut Europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai Kaupunginhallitus valitsi jäsenet vaalilautakuntiin ja jäsenet vaalitoimikuntiin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin. Suurin osa eduskuntavaaleissa mukana olleista jäsenistä jatkaa vaalivirkailijana myös europarlamenttivaaleissa. Helmikuun valintojen jälkeen on kuitenkin ilmennyt, että toimielimiin on valittu henkilöitä, jotka eivät pätevän syyn vuoksi voi osallistua niiden työskentelyyn europarlamenttivaaleissa. Tämän vuoksi kyseisille henkilöille tulee myöntää ero luottamustehtävästä ja valita heidän tilalleen uudet henkilöt. Kaikkia luottamushenkilöpaikkoja ei ole vielä pystytty täyttämään. Tältä osin toimielimet jäävät tässä vaiheessa vajaiksi ja niitä tulee täydentää myöhemmin kaupunginhallituksen päätöksellä. Europarlamenttivaalien vaalilautakuntia ja - toimikuntia on aikaisemmin täydennetty kaupunginhallituksen päätöksellä sekä Tiedoksi nimetyt, Juha Perämaa/keva, palkat1 Liitteet 1 KH Täydennykset europarlamenttivaalien vaalilautakuntiin ja - toimikuntiin, päivitetty

23 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 210 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto- oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttin. Esittelijä: Juha Yli- Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Perustelut Kaupunginhallitukselle on saapunut seuraavat pöytäkirjat: - kaupunginhallituksen konsernijaoston yhdyskuntalautakunnan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan sekä seuraavat viranhaltijapäätökset: Apulaispormestari, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistys- ja kulttuuripalvelut 12 Selvitys aluehallintovirastolle lasten määräaikaisten terveystarkastusten toteutumisesta, Hiedanrannan hankekehitysjohtaja 14 Hiedanrannan elinkaarikonsultointi BREEAM Communities kriteerien pohjalta - konsulttitoimeksiannon hankintapäätös, Tampereen Hiedanranta, tiedonhallinnan ja tietomallinnuksen tehtävät, Skeittipuiston suunnittelu ja toteutus - urakka, Hiedanranta, Lielahden kartanon erottelevien kuivakäymälöiden hankinta, Johtaja, hyvinvoinnin palvelualue 26 Tampereen kaupungin ja Me- säätiön välinen jatkosopimus, Konsernijohtaja 61 Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätös elintarvikevalvonnan tarkastusmaksua koskevan perustevalituksen johdosta, Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätös elintarvikevalvonnan vuosimaksua koskevan perustevalituksen johdosta, Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätös tupakkalain valvontamaksua koskevaan perustevalitukseen, Kulttuuri- ja vapaa- aikajohtaja 50 Tampere Filharmonian intendentin viran täyttäminen,

24 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Lukiokoulutuksen johtaja, Toisen asteen koulutuspalvelut 25 Päätoimisen tuntiopettajan (matematiikka, fysiikka, kemia) tehtävän täyttäminen, Lukiokoulutus/Tampereen aikuislukio, Yhteiskuntaopin ja historian lehtorin viran täyttäminen, Lukiokoulutus/Tampereen klassillinen lukio, Strategiajohtaja 13 6Aika - Nopeat kokeilut - ideahaun viidennen kierroksen palveluhankinta, Suunnittelujohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 8 Lupa- arkkitehdin viran täyttäminen rakennusvalvonnassa, Tietohallintojohtaja 32 Vuoden 2019 ICT- kehittämismäärärahan allokointi - kaupunkiympäristön palvelualue, Vastaava rehtori, Länsi ja Keskusta 34 Tuntiopettajan (oppilaan oma äidinkieli venäjä) tehtävän täyttäminen perusopetuksessa (P063-19), Tuntiopettajan (oppilaan oma äidinkieli viro) tehtävän täyttäminen perusopetuksessa (P063-19), Tuntiopettajan (uskonto, ortodoksi) tehtävän täyttäminen perusopetuksessa (P060-19),

25 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) 211 Tiedoksi merkittävät asiat TRE:112/ /2019 Päätös Merkittiin tiedoksi. Kokouskäsittely Anneli Kivistö poistui kokouksesta keskustelun aikana. Perustelut 1) Lautakuntiin menossa olevia asioita

26 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Muutoksenhakukielto 203, 204, 205, 206, 207, 208, 210, 211 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti- jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) - etuosto- oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )

27 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Oikaisuvaatimus 209 Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta. Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella: Tampereen kaupunki Kirjaamo Aleksis Kiven katu C, PL Tampere Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

28 Tampere Pöytäkirja 18/ ( 28) Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.