85 KIINTEISTÖ OY KALATALO / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KALANJALOS- TUSTOIMINNALLE. KU-YK 85/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:237 / KIINTEISTÖ OY KALATALO / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KALANJALOS- TUSTOIMINNALLE KU-YK 85/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kiinteistö Oy Kalatalon kalanjalostuslaitoksen toimintaa Alikeravan kaupunginosassa Keravan kaupungissa osoitteessa Sementtitehtaankatu 2, Kerava. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Kalatalo c/o Helsingin Kalasavustamo Oy Verkkokatu 6, Helsinki Ly-tunnus: Yhteyshenkilö Antti-Pekka Vartiainen, Conorin Oy, puh LAITOS JA SEN SIJAINTI Kiinteistö Oy Kalatalo Sementtitehtaankatu 2, Kerava Kiinteistötunnus: KIINTEISTÖLLÄ TOIMIVAT YRITYKSET Helsingin Kalasavustamo Oy Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Anja Dernjatin Alfrane Oy Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Mikko Salovaara Stadin Kala Oy Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Erik Lundén Merta Logistic Oy Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Raine Matilainen

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 10 c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 10 c perusteella lupaviranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Keravan kaupungissa toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULOAIKA Hakemus on tullut vireille ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Alue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T-5. Kiinteistölle on myönnetty rakennuslupa LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin häiriintyvä kohde on noin 100 metrin etäisyydellä sijaitseva asuinkiinteistö. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Kalasavustamo Oy, Alfrane Oy, Stadin Kala Oy ja Merta Logistic Oy ovat kala-alan yrityksiä, jotka ovat toteuttamassa yhteistä Kalataloa Keravan teollisuusalueelle. Kalataloon on suunniteltu jokaiselle näistä yrityksistä niiden tulevia tarpeita vastaavat tuotantotilat ja sekä yritysten yhteiset pakastus- ja pakastevarastotilat. Tällä hetkellä yritykset toimivat Helsingissä. Kalatalossa toimivat yritykset tekevät yhteistyötä toimittamalla tuotteita kaikkiin kalakaupan jakelukanaviin. Yhtiöt ovat toisilleen merkittäviä asiakkaita, sillä Kalatalon osakkaat ovat sopineet alustavasti, että asiakassuhteen parhaiten hallitseva yritys myy ja toimittaa kaikki Kalatalossa toimivien yritysten välittämät ja valmistamat tuotteet kyseiselle asiakkaalle. Yritykset eivät myöskään valmista päällekkäisiä tai toistensa kanssa kilpailevia tuotteita.

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Kiinteistöllä toimitaan pääsääntöisesti yhdessä vuorossa, joskin porrastetusti. Sesonkiaikoina, kuten ennen joulua, työtä tehdään kahdessa vuorossa. Kaikki aamulla saapuvat tuotteet pyritään käsittelemään saman päivän aikana. Kalaa käsitellään vuodessa arviolta tonnia ja äyriäisiä ja mätejä noin 150 tonnia. Helsingin Kalasavustamo Oy:n toiminta Helsingin Kalasavustamo Oy on perheyritys, joka on harjoittanut kalanjalostusta Helsingissä vuodesta Yritys työllistää tällä hetkellä noin 20 henkeä. Yritys on erikoistunut kalanjalostukseen ja tuotevalikoima kattaa noin 60 eri kalavalmistetta. Yrityksessä savustetaan, hiillostetaan, loimutetaan, paistetaan, uppopaistetaan ja graavataan kalaa ja äyriäisiä sekä marinoidaan kypsää kalaa. Tuotteiden pääraaka-aineena käytetään lohta. Muita raaka-aineita ovat mm. siika, silakka, silli, meritaimen, muikku, ankerias, makrilli, hai, katkarapu sekä simpukka. Osa tuotteissa käytetyistä raaka-aineista tulee muilta kiinteistön toimijoilta. Tuontiraaka-aineita ovat silli, kampela ja pallas, jotka tuodaan Ruotsista ja Tanskasta. Pääosa tuotteista valmistetaan savustamalla ja kypsentämällä. Yhtiö valmistaa myös esimerkiksi pateita ja murekkeita. Valmiista tuotteista osa lähtee suoraan jälleenmyyjille, osa pakastetaan ja jätetään odottamaan jatkotoimituksia. Yritys toimittaa tuotteitaan muun muassa pääkaupunkiseudun kauppojen palvelutiskeille myytäviksi. Alfrane Oy Alfrane Oy on 1990-luvulla perustettu kalatuotteita sekä niistä valmistettuja jalosteita ja pakasteita myyvä yritys. Se työllistää tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä. Yrityksen ensisijaisena toimialana on valmistaa rahtityönä muille kalatukuille raakavalmisteita fileoimalla. Pääraaka-aineena käytetään norjalaista lohta sekä kirjolohta. Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu mm. samoissa tiloissa toimiva Helsingin Kalasavustamo Oy. Tuotteiden käsittelyaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Saapuvat tuotteet käsitellään ja lähetetään eteenpäin tai pakastetaan saman päivän aikana. Alfrane Oy käsittelee kalaa vuodessa arviolta 1750 tonnia. Stadin Kala Oy Stadin Kala Oy:n toimintaideana on toimittaa mahdollisimman tuoretta ja asiakkaiden toiveiden mukaan käsiteltyä kotimaista kalaa. Tuotteet käsitellään ja fileoidaan aina käsin.

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Yritys käsittelee vuosittain noin 75 tonnia kalaa. Kala pyritään toimittamaan asiakkaille kolmen tunnin sisällä sen saapumisesta jalostukseen. Stadin Kala Oy:n asiakkaat koostuvat lähinnä ravintoloista ja hotelleista. Yritys työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä. Merta Logistic Merta Logistic on toiminut useita vuosia Stockmannin elintarvikeosastojen herkkumyymälöiden tavarantoimittajana. Myös muut yrityksen asiakkaat ovat tukku- tai vähittäisliikkeitä. Yritys on erikoistunut myyntiin ja markkinointiin. Sillä ei ole ollut omia tuotantotiloja, vaan se teettää kaiken alihankintana tai ostaa tarvitsemansa tuotteet joko kotimaasta tai ulkomailta. Merta Logistic on ollut mukana kehittämässä suurta osaa myymistään erikoistuotteista. Yritys tunnetaan parhaiten ravuista ja mädeistä. Tuoteryhmiä ovat tuoreet ja pakastetut kalatuotteet ja kalajalosteet, tuorepakatut ja suolatut mädit sekä elävät, pakastetut ja kypsennetyt ravut, nilviäiset ja äyriäiset. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet Raaka-aineita ovat tuoreet kalat, äyriäiset ja mädit. Tilojen ja laitteiden pesuun ja desinfiointiin käytetään sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat elintarvikehuoneistojen pesuun. Tuotteiden käyttö-turvallisuustiedotteet ovat käyttäjien saatavilla. Leppää ja leppähaketta käytetään savustusuuneissa. Käyttövesi tulee kunnan vesilaitokselta. Jätevedet johdetaan Keravan kaupungin viemäriverkkoon. Koska kyseessä on uusi kiinteistö, ei käytettävän veden määrää ole arvioitu. Määrää ei voida verrata nykyisissä tiloissa käytettävään vesimäärään. Kiinteistö liitetään kaukolämpöön. Lisäksi energianlähteenä käytetään höyryä ja maakaasua. Uuden talon toiminta poikkeaa merkittävästi aiemmasta, joten vanhan kiinteistön energiankäytön tehokkuus ei ole vertailukelpoinen Kalatalon kiinteistön kanssa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Luvan hakija mukaan Kalatalo on uusi ja moderni laitos ja kalanjalostuksen vaikeudet on huomioitu ja niihin on panostettu jo suunnitteluvaiheessa. Kiinteistöllä on päätetty käyttää pesuaineina luontoystävällisiä pesuaineita.

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Yrityksissä käytettävät raaka-aineet ostetaan valikoiduilta toimittajilta. Käsiteltäessä kalaa käsin voidaan seurata raaka-aineiden laatua huolellisesti ja täten minimoida hävikki. Elintarviketeollisuudessa käytetään uudelleenkäytettäviä muovilaatikoita kertakäyttöisten sijaan, kun se on mahdollista. Kaikki kiinteistölle tuleva styroksi kierrätetään uusiokäyttöön. Styroksijätettä syntyy vuodessa noin kiloa ja se murskataan ja sulatetaan uusiokäyttöä varten. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Jätevedet johdetaan Keravan kaupungin viemäriverkkoon. Ennen viemäriin joutumista jätevedestä erotellaan kiintoaine-erottimella, joka tyhjennetään päivittäin. Kaikki kiinteistön tuotantotilojen jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivon kautta viemäriin. Jäteveden tarkkailua varten kiinteistölle rakennetaan näytteenottokaivo. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Normaalitilanteessa toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Toiminnassa syntyvät jätteet Kaikki jätteet pyritään lajittelemaan mahdollisimman tarkasti. Toiminnassa syntyvät kalan perkausjätteet ovat sivutuoteasetuksen mukaista sivutuotetta. Perkuujäte koostuu lähinnä kalanpäistä, sisäelimistä sekä ruodoista. Jätteet siirretään niille varattuihin säiliöihin, jotka varastoidaan omassa kylmiötilassa, jotta estetään hajuhaittojen synty ja eläinten pääsy kosketuksiin sivutuotteiden kanssa. Perkuujätteet toimitetaan kaksi kertaa viikossa turkistarhauksen rehuksi. Kiinteistöllä syntyville muille jätteille on varattu oma erillinen jätekatos. Pahvijäte kerätään puristimeen ja toimitetaan kierrätykseen. Lisäksi kerätään erikseen energiajäte ja paperijäte. Styroksijätettä kertyy vuodessa noin kiloa ja se murskataan, sulatetaan ja puristetaan tarkoitukseen suunnitellussa laitteistossa varastokonttiin puulavojen päälle, josta se toimitetaan Kiinaan uusiokäyttöön. Laitoksen sisäisessä käytössä käytetään kestomuovilaatikoita mahdollisuuksien mukaan.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Päästöt ilmaan Liikenne aiheuttaa pakokaasupäästöjä ilmaan. Kiinteistön vuorokautisen raskaan liikenteen määräksi on arvioitu autoa. Lisäksi ilmapäästöjä aiheuttavat savustamo ja styroksin sulatus. Savustamon savu johdetaan piippuja pitkin korkealle, noin 20 metrin korkeuteen. Laitokseen tulee kaksi savupiippua. Piipuista saattaa tulla paistorasvan tai savun hajua. Styroksinkäsittelylaitteistossa on aktiivihiilisuodatin. Melu ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu erityistä meluhaittaa. Melua aiheuttavia laitteita ja koneita laitoksella ovat ilmastointikoneet ja jäähdytyslaitteet. Liikenteen aiheuttama melu ei ole merkittävä verrattaessa alueen muuhun liikenteeseen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kalasavustamon savustuslaitteiden toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa tulipalovaaran. Tervan syttyessä palamaan savupiippuun rakennettu vedellä toimiva sammutusjärjestelmä pysäyttää palon. Kiinteistö on eristetty, joten se pysyy sähkökatkostenkin aikana viileänä. Pidempien sähkökatkosten varalta yritys solmii saman alana toimittajien kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa tuotteiden pakastamisen muualla. Myös jäähdytyslaitteiston vika voi aiheuttaa kalojen pilaantumista. Tulipaloon on varauduttu laatimalla turvallisuussuunnitelma, jossa on ohjeistettu hätätilanteissa toimiminen. Kiinteistöllä on käytössä alkusammutuskalusto. Pihalla tapahtuvaan mahdolliseen kuljetuskaluston voiteluöljy- tai polttoainevuotoon on varauduttu pitämällä imeytysainetta saatavilla. Koko piha on asfaltoitu. Häiriötilanne voisi aiheutua myös siitä, että rasvat tukkisivat viemäreitä aiheuttaen hajuhaittaa. Rasvanerotuskaivoon ja kiintoaine-erottimiin tulee hälyttimet. Lattiakaivojen verkkokorit tyhjennetään päivittäin. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Laitokselle tulee omavalvontajärjestelmä. Tilojen lämpötiloja tarkkaillaan päivittäin. Viemäreiden kiintoaine-erottimet tyhjennetään päivittäin. Kaikissa sähkölaitteissa on elektroninen valvontajärjestelmä, joka ilmoittaa huoltoyhtiölle mahdollisista vioista. Hälytysjärjestelmää tarkkaillaan jatkuvasti. Jäteveden näytteenottokaivosta otetaan vesihuoltolaitoksen vaatimuksen mukaiset näytteet.

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Kylmälaitteiden huollosta ei ole vielä tehty sopimusta. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Kiinteistö Oy Kalatalon ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu YSL 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Luvan vireilläolosta on kuulutettu Viikkouutiset -lehdessä. Rajanaapureille ja muille tiedossa oleville asianosaisille on erillisellä kirjeellä varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen kuulutusaikana. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keravan kaupunkitekniikan Vesihuollolta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymältä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on saapuneessa lausunnossaan todennut, seuraavaa: Kiinteistöllä mahdollisesti tapahtuvan tulipalon sammuttamisessa käytettävien sammutusvesien käsittelyyn on syytä varautua ennakolta. Sekä rakennuksen sisällä että piha-alueella syntyvät sammutusvedet eivät saa aiheuttaa ympäristölle, lähinnä viemäriverkostolle kohtuutonta haittaa. Keravan kaupunkitekniikka, Vesihuolto on päivätyssä lausunnossaan todennut, ettei Kiinteistö Oy Kalatalon toiminnan aloittamiselle ole estettä, mikäli: Kiinteistö Oy Kalatalo toteuttaa ympäristölupahakemuksensa mukaiset rakenteet ja niiden valvontakäytännöt, Kiinteistö Oy Kalatalo noudattaa Keravan vesihuoltolaitoksen yleisiä toimitusehtoja sekä yleisohjeita ja laatuvaatimuksia, jotka koskevat asumajätevesistä poikkeavia jätevesiä, ja Kiinteistö Oy Kalatalo noudattaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän, jonka kautta Keravan jätevedet johdetaan Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, lausunnon mukaisia ohjeita. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä toteaa päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Kiinteistö Oy Kalatalon on täydennettävä jäteveden esikäsittelyä kiintoaineen erottimella tuotantotilojen lattiakaivoerottimien lisäksi.

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Rasvan- ja kiintoaine-erottimet on valittava valmistajien mitoitusohjeita noudattaen (esim. Wavin-Labko, kalanjalostusteollisuuden mitoitusohjeet, korkea hygieniataso). Rasvan ja kiintoaineen erotuskaivot on varustettava hälytysautomatiikalla ja näytteenottokaivon ympäristö on toteutettava siten, että prosessijätevesistä voidaan ottaa jäteveden tarkkailunäytteitä automaattisella näytteenottimella. Jätemyllyjä ei saa kytkeä viemäriin. Yrityksen on varmistettava, etteivät hulevedet pääse sen jätevesijärjestelmään ja viemäriin. Tuotantoprosessijätteitä (esim. kypsennysliemet), pilaantuneita raaka-aineita tai hylättyjä tuote-eriä ei saa johtaa viemäriin, vaan ne ja erottimista poistetut jätteet on toimitettava jätehuoltoviranomaisen osoittamaan loppusijoituspaikkaan. Erottimien tyhjennyksistä sekä niiden hälyttimien tarkastuksista ja huolloista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin tyhjennyksen suorittaja sekä jätteen loppusijoituspaikka, tapahtuneet hälytykset, laitosautomaation tarkastukset, huollot ja korjaukset sekä jäteveden tarkkailunäytteiden ottoajat sekä näytteenottaja. Yrityksen on noudatettava Yleisohjeissa ja laatuvaatimuksissa asumajätevesistä poikkeaville jätevesille (päivätty ) annettuja laatuvaatimuksia sekä siinä ilmoitettuja muita ohjeita. Jäteveden tarkkailunäytteet on otettava automaattisella näytteenottimella vähintään kolmesti vuodessa tuotannon toimiessa. Kokoomanäytteestä on tutkittava ainakin seuraavat tekijät, joiden on täytettävä seuraavat tai yleisohjeissa määritellyt raja-arvot: kiintoaine (raja-arvo 400 mg/l), rasva (elintarviketeollisuuden raja-arvo 200 mg/l), BHK7, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph (6-11) sekä lämpötila (max 40 oc). Tarkkailutulokset on toimitettava näytteen edustaman aika- ja vesimäärätiedon kanssa Keravan kaupunkitekniikka liikelaitoksen/vesihuollon, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän käyttöön. Jos todetaan, että viemäriin johdetun jäteveden jokin kuormitustekijä (rasva, kiintoaine, BHK7, fosfori, typpi) on moninkertainen puhdistamolle tulevaan jäteveteen verrattuna, on Keravan vesihuoltolaitoksella oltava oikeus vaatia jäteveden esikäsittelyjärjestelmän kehittämistä tai teollisuusjätevesimaksukaavan käyttöönottoa.

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Jos viemäriliitoksen tai jätevesiviemärin todetaan aiheuttavan lähialueella hajuhaittoja, on Kiinteistö Oy Kalatalon ryhdyttävä toimenpiteisiin hajuhaitan poistamiseksi. Keravan kaupunki on ilmoittanut, ettei kaupungilla ole mitään lausuttavaa asiaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annetuista lausunnoista. Kiinteistö Oy Kalatalo esittää päivätyssä vastineessaan mm. seuraavaa: Kiinteistö Oy Kalatalon jokaisessa lattiakaivossa on omat kiintoaine-erottimet lattiakaivoerottimien lisäksi. Kyseessä on nimenomaan kalanjalostusteollisuuteen soveltuvat lattiakaivot, jotka on varustettu hälytysautomatiikalla. Niissä on lisäksi päivittäin tyhjennettävät verkkokorit. Kun kohdetta on käyty esittelemässä esimerkiksi Ympäristökeskuksessa palaverissa näytteenottoon liittyen, meidän on annettu ymmärtää, että manuaalinen näytteenotto riittää. Kiinteistön asiaa on viety tämän pohjalta eteenpäin. Eri vaihtoehtoja on mietitty, mutta koska jätevesistä otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa, ei kiinteistöyhtiön mielestä näin harvakseltaan otettavia näytteitä varten välttämättä tarvita automaattista järjestelmää, vaan näytteiden otto voidaan hoitaa manuaalisesti. Kiinteistössä on nimetty henkilö, joka hoitaa näytteiden oton ja toimittaa ne analysoitaviksi, mutta kiinteistöyhtiö on kuitenkin tehnyt varauksen järjestelmästä siltä varalta, että sellainen myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi. Hulevedet on huomioitu, eivätkä ne pääse kiinteistön jätevesijärjestelmään eivätkä -viemäriin. Järjestelmään on asennettu patoventtiilit. Kiinteistöstä ei johdeta viemäriin haitallisia aineita. Perkuujätettä ei oteta biopolttoaineeksi ja polttaminen on kallista, mutta jäteviranomaiset ovat hyväksyneet turkistarhauksen perkuujätteen sopivaksi jatkokäsittelytavaksi. Kiinteistössä on huomioitu, että viemärit kestävät kuumaa ja järjestelmä kerää mahdollista rasvaa. Esimerkiksi uppopaistoon käytettävää paistorasvaa ei johdeta lainkaan viemäriin, vaan se kerätään erillisiin säilöihin. Keitinliemissä puolestaan rasvaa ei juurikaan ole. Kiinteistöyhtiön tarkoituksena on puhdistaa ja pestä viemärit säännöllisin väliajoin mahdollisten tukosten tai mui-

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Ehdotus Yvp den haittojen välttämiseksi. Kiinteistöyhtiö on mukana yritysten toiminnassa valvoen kaikkia käyttäjiä jäteveden haittojen minimoimiseksi. Kiinteistön käyttäjät tulevat pitämään päiväkirjaa kiintoaine-erottimien tyhjennyksistä sekä niiden hälyttimien tarkastuksista ja huolloista. Jätevedestä otettavat tarkkailunäytteet otetaan manuaalisesti tasaisin väliajoin koko tuotantotyöpäivän ajalta ja toimitetaan hyväksyttyyn laboratorioon tutkittaviksi. Tarkkailutulokset toimitetaan edelleen Keravan Kaupunkitekniikka liikelaitoksen/vesihuollon, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän käyttöön. Mikäli kiinteistön toiminnasta aiheutuu merkittäviä hajuhaittoja viemäriliitokseen tai jätevesiviemäriin, ryhtyy kiinteistöyhtiö toimenpiteisiin hajukuormituksen poistamiseksi. Lisätietoja: ympäristötarkastaja Marja Talja p VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Kiinteistö Oy Kalatalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kalanjalostuslaitokselle osoitteessa Sementtitehtaankatu 2, Kerava. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 1, 3, 8, 14 ja 15. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Toiminnassa käytettävät pesu- ja desinfiointikemikaalit tulee varastoida siten, ettei niistä aiheudu päästöjä ympäristöön. (YSL :t 4, 7, 8 ja 43) 2. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että kalajalosteiden kypsytys- ja savustustoiminnassa käytettävien puiden ja lastujen kuljettamisesta, varastoinnista ja käytöstä ei aiheudu ympäristön roskaantumista tai muuta viihtyvyyshaittaa. (YSL :t 4, 7, 8 ja, 43)

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Laitoksen jätevedet tulee johtaa viemäriin kiintoaineen- ja rasvanerottimien kautta. Erottimet tulee varustaa hälyttimillä. Hälytinten toimintakunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Erottimille, näytteenottokaivolle ja viemärin liitoskohdalle tulee olla esteetön pääsy mahdollisten häiriötilanteiden varalle. (YSL 43 ja, 47 ) Jätteiden käsittely 4. Laitoksella syntyvien jätteiden määrää tulee pyrkiä vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on lajiteltava huolellisesti ja pidettävä erillään toisistaan varastoinnin ajan. Ensisijaisesti jäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina. Jäte, jota ei voida hyödyntää, on toimitettava asianmukaiseen loppukäsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JL :t 6, 7, 8, 9, 15 ja 19) 5. Jätteet on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa tai roskaantumista taikka muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kalanhajuiset styroksilaatikot ja muut hajua aiheuttavat jätteet tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa. (YSL 43, JL 6 ) 6. Eläinperäiset jätteet (kala) on varastoitava kylmässä ja niiden käsittely, varastointi ja kuljetus tulee hoitaa niin, että hajuhaittojen leviäminen ympäristöön estyy. Käsittelyssä on noudatettava sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) vaatimuksia. (YSL 43 ja 45, JL 6 ) 7. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut ja paristot, tulee kerätä erilleen ja toimittaa käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta käy ilmi valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä ja niiden merkitsemisestä (VNp 659/1996) vaaditut tiedot. (YSL :t 7, 8, 43 ja 45, JL :t 3, 6, 7, 8 ja 15, JA 3a, VNp 659/1996) 8. Kiinteistön kiintoaine- ja rasvanerottimien tyhjennys on suoritettava riittävän usein, jotta niistä ei aiheudu hajuhaittaa tai haittaa viemärin toiminnalle. Tyhjennysjäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45 ) 9. Styroksijätteen murskaus, sulatus ja puristaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu roskaantumista tai hajuhaittaa ympäristössä. Sulatus on suoritettava aktiivihiilisuodattimella varustetulla laitteistolla. Suodattimen kuntoa on tarkkailtava ja se on vaihdettava tarvittaessa. (YSL 43 ja 45, NaapL 17 )

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että otsonikerrosta heikentäviä aineita tai eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien kylmälaitteiden huoltoa ja huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavalla on valtioneuvoston päätöksessä 1187/2001 vaadittu pätevyys. Kylmälaitteiden huollosta kertyvä jäte on ongelmajätettä, joka on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, VNp 1187/2001) Melu 11. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päiväaikaan klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db(a) ja yöaikana klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db(a). (YSL :t 4, 7, 8 ja 43) Poikkeukselliset tilanteet 12. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja pitää ajan tasalla poikkeuksellisia tilanteita koskevat kirjalliset toimintaohjeet. Henkilökunnalle tulee järjestää riittävä koulutus ja opastus poikkeuksellisten tilanteiden varalle. (YSL 4 ja 43 ) 13. Mahdollisista häiriöistä ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Sellaisista häiriöistä, joista aiheutuu päästöjä viemäriin, tulee ilmoittaa myös Keravan kaupunkitekniikan Vesihuollolle ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymälle. (YSL :t 43, 62 ja 76, YSA 30 ) Toiminnan tarkkailu ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava viemäriin johdettavan jäteveden laatua jäteveden johtamissopimuksen mukaisesti vähintään kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteet tulee ottaa vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla kokoomanäytteinä. Näytteistä on tutkittava rasva, kiintoaine, BHK7, fosfori, typpi, ph ja lämpötila. Pitoisuuksien tulee täyttää teollisuusjätevesien raja-arvoissa asetetut vaatimukset. Mikäli pitoisuuksissa havaitaan toistuvia raja-arvon ylityksiä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimiin jäteveden puhdistamisen tehostamiseksi. (YSL :t 43, 46 ja 47) Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymälle ja Keravan kaupunkitekniikan Vesihuollolle. (YSL :t 43, 46 ja 47 )

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi seuraavat asiat: - vedenkulutus - energiankulutus - tuotanto ja käytetyt raaka-aineet - syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat - styroksijätteen käsittelymäärät ja toimituskohteet - tuotantotilojen lattiakaivojen ja rasvanerotuskaivojen tyhjennykset ja tarkastukset - hälytyslaitteiden tarkastukset ja huollot - jätevesinäytteiden ottoajat, näytteenottoajan vesimäärätiedot ja näytetulokset - mahdolliset häiriö- ja onnettomuustilanteet sekä niistä aiheutuneet toimenpiteet - muut ympäristönsuojelun kannalta merkittävät asiat (YSL :t 5, 43 ja 45, JL 51 ja 52 ) 16. Kirjanpito on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 43 ja 46, JL 51 ja 52 ) Toiminnan muuttamien tai lopettaminen 17. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 43 ja 81 ) 18. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta ennen lopettamisajankohtaa kirjallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. (YSL 43 ja 90 ) RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTEET Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksen mukaisesti ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, joita luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Luvan myöntämisen edellytykset Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Kiinteistö Oy Kalatalon toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräysten perustelut Kiinteistö Oy Kalatalon tuotantolaitos sijaitsee alueella, joka on asemakaavoitettu teollisuusrakennusten ja laitosten korttelialueeksi T-5. Toiminnasta aiheutuvan haitan minimoimiseksi lupapäätöksessä on annettu määräyksiä kemikaalien varastoinnista ja kalan käsittelytoiminnan hoitamisesta siten, ettei asutukselle aiheudu viihtyvyyshaittaa, kuten haju-, melu- tai roskaantumishaittaa. (Määräykset 1., 2., 5., 6., 8., 9. ja 11.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen ja maaperän pilaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräykset 1., 2. ja 9.) Ympäristönsuojelulain 47 :n mukaan ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jäteveden esikäsittelystä, mikäli teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jäteveden puhdistamolle. Kiinteistöllä on voimassaoleva jätevesien johtamissopimus, joka koskee asumajätevesistä poikkeavia jätevesiä (teollisuusjätevedet). Jotta kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin ei aiheutuisi haittaa jätevedenpuhdistamolle, on sopimuksessa edellytetty tiettyjen laatuvaatimusten saavuttamista ennen viemäriin johtamista. Lupamääräyksissä on edellytetty jäteveden esikäsittelyä kiintoaineen- sekä rasvanerotuksella, jätevesien johtamissopimuksen vaatimusten täyttämistä ja riittävää tarkkailua jätevesien laadun selvittämiseksi. (Määräykset 3., 8. ja 14.) Laitoksen toiminnasta syntyvät jätevedet sisältävät runsaasti kiintoainetta ja rasvaa, jotka tulee poistaa mahdollisimman tarkoin ennen viemäriin johtamista. Tällä ehkäistään hajuhaittojen syntymistä lähialueella. Hälytyslaitteiden asentamisella erotuskaivoon varmistetaan tiedon saanti kaivon täyttymisestä ja mahdollisesta ongelmatilanteesta. Esteetön pääsy erottimille, näytteenottokaivolle ja viemärin liitoskohdalle varmistaa sen, että häiriötilanteessa tarvittavat kaivojen tyhjennykset, huuhtelut ja näytteenotto voidaan toimittaa viivytyksettä. (Määräys 3.)

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Jätteistä aiheutuvaa ympäristö- ja terveyshaittaa voidaan vähentää lajittelemalla jätteet, pitämällä ne erillään ja toimittamalla ne asianmukaiseen käsittelyyn. (Määräykset ) Rasvanerotuskaivojen riittävän usein tapahtuvalla tyhjennyksellä ja niiden toimivuuden tarkkailulla voidaan vähentää viemäriin johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuutta ja jätevesien aiheuttamaa hajuhaittaa. (Määräys 8. ) Kiinteistö Oy Kalatalo on esittänyt käsittelevänsä toiminnassa syntyvän styroksijätteen kiinteistöllä murskaamalla, sulattamalla ja puristamalla. Sulatuksessa vapautuu styreeniä, joka ulkoilmaan joutuessaan aiheuttaa ympäristössä hajuhaittaa. Tämän vuoksi sulatuspaikka on edellytetty varustettavaksi riittävän tehokkaalla suodattimella, jotta styreenin pääsy ulkoilmaan tai kiinteistön muihin tiloihin voidaan estää. (Määräys 9.) Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa. (Määräys 11.) Poikkeuksellisia tilanteita varten laaditulla ohjeistuksella ja henkilökunnan kouluttamisella voidaan varmistaa oikeat toimintatavat häiriö- tai onnettomuustilanteissa. (Määräykset ) Lupamääräyksissä on edellytetty vesinäytteiden ottoa kiinteistön jäteveden tarkkailemiseksi. Jotta jäteveden laadusta saadaan luotettava kuva, tulee tutkittavan näytteen olla edustava ja se on otettava joka tutkimuskerralla samalla tavalla. Näytteenottajan tulee olla riittävän perehtynyt tehtävään. Näytteet tulee ottaa joko automaattisella näytteenottimella tai minuutin välein manuaalisesti. Näytteentoton tulee kestää koko tuotantopäivän ajan ja otetuista näytteitä tulee muodostaa kokoomanäyte, joka toimitetaan tutkittavaksi. Näytteenottajan tulee pitää kirjaa jokaisen näytteen ottoajankohdasta ja näytteen edustamasta vesimäärästä. Mikäli manuaalisella näytteenotolla ei saada riittävän luotettavaa tietoa jäteveden laadusta ja sen edustamasta vesimäärästä, tulee siirtyä automaattiseen näytteenottoon. (Määräys 14.) Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Lupapäätöksessä annetut tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset ) Toiminnan muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi arvioida ympäristönsuojelua koskevien toimien riittävyyttä ja mahdollista luvantarvetta. (Määräykset 17. ja 18.) Määräys lopettamiseen liittyvistä toimista on annettu mahdollisten kunnostustöiden toteuttamisen varmistamiseksi. (Määräys 18.)

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ). ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennekuin päätös on lainvoimainen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45-47, 51-56, 62, 76, 81, 90, 96, 97, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16-19, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6-9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös (1187/2001) eräiden otsonikerrosta heikentävien aineiden ja eräiden fluorihiilivetyjä laitteiden huollosta ja huoltotoiminnasta ja jätehuollosta Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ja Tuusulan kunnanhallitus ) Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 10.3 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Kiinteistö Oy Kalatalo Uudenmaan ELY-keskus Keravan kaupunginhallitus Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Viikkouutiset -lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on