Puheenjohtajan tervehdys

Transkriptio

1 WAU ry Toimintakertomus ja tilinpäätös 2017

2 Puheenjohtajan tervehdys 2017 oli WAU ry:n yhdeksäs toimintavuosi. Liikunnallista toimintaa tapahtui seuraavilla paikkakunnilla: Akaa, Esp oo, Eura, Helsinki, Hollola, Juupajoki, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti-Nastola, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Taipalsaari, Tampere, Tuusula, Uusikaupunki, Vantaa, Vihti, Vöyri ja Ylitornio. Kerhoissa liikkui säännöllisesti noin lasta viikoittain. WAU jatkoi johtavana alakouluikäisten lasten liikuttajana koko Suomessa ja siten WAUn painoarvo yhteiskunnallisena vaikuttajana kasvaa koko ajan. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpään johdolla liikuntakoordinaattorit ja tuntiohjaajat ansaitsevat Ison Kiitoksen: te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Katri Einamo on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti jatkanut WAU-julkisuuskuvan rakentamista; siitä iso kiitos! Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg masinoi jälleen hyvin menestyneen varainhankintatempauksen. WAU-jahti käytiin hyvässä hengessä ja saalistakin saatiin! Kiitokset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU Advisory Board ja WAUhtitiimi ovat taas kerran auttaneet laajentamalla ja syventämällä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneittemme kanssa. Kiitokset heille kaikille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kolmen tahon kanssa: Opetusministeriö, kunnat joissa toimintaa järjestetään ja Tantti Oy tukivat kukin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat Aluehallintovirastot, monet säätiöt ja useat yritykset. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset on WAU ry:n kymmenes toimintavuosi. Iso virstanpylväs. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Kestävän rahoitusmallin rakentaminen on edelleen työn alla, samaten WAUn toiminnan laajentaminen kaikille niille Suomen paikkakunnille joissa toimintaa kaivataan. Yhteistyö erityisesti Liikkuva koulu -ohjelman ja Olympiakomitean Lasten Liike iltapäivän kanssa jatkuu tärkeänä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui WAUn toiminnan suojelijaksi keväällä Tästä tuesta on merkittävää hyötyä kaikkien yhteistyötahojen kanssa toimimisessa.

3 WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisina ja reippaina osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

4 Puheenjohtajan tervehdys 2 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary 6 WAU ry:n toiminta-ajatus 11 Taustaa ja tutkimuksia 11 Liikuntasuositukset 12 Tutkimuksia liikuntatottumuksista ja hyvinvoinnista 13 Testauksista 17 Liikuntaharrastusten ja sairauspoissaolojen ym. kustannukset 18 Ylipaino 20 Syrjäytyminen 22 Toimenpiteet ja päätelmät 23 Toiminnan päämäärät 24 Terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen sekä ylipainoisten määrän vähentäminen 24 Yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen 25 WAU ry:n tavoitteet 25 Tavoite 1: Harrastukset osaksi koulupäivää 26 Tavoite 2: Harrastustoimintaa sinne, missä sitä tarvitaan 27 Tavoite 3: Tunti liikettä jokaiseen koulupäivään 27 Tavoite 4: Toiminta ja vaikuttavuus näkyväksi 27 Tavoite 5: Henkilöstöstä huolehtiminen 28 Tavoite 6: Uusia toimintamuotoja ja -ympäristöjä 28 WAU ry:n toimintamuodot 29 Historia 30 WAU! -kerhot 31 Sisältö 31 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen 33 Kerhotoiminnan haasteet 33 WAU! -kerhotoiminta keväällä WAU! -kerhotoiminta syksyllä WAU! -kerhotoiminnan yhteenveto WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina 37 WAUn loma-ajan toiminta Loma-ajan toiminnan haasteet 38 Välituntitoiminta 39 Hankkeet 40 Kunnossa kaiken ikää (KKI) 40 miniwau! 40 Oma valinta Nuoret terveellisten elämäntapojen edistäjinä 41

5 Osallistava ja liikunnallinen teatteri 42 SporttiTET 43 WAUhtipäivät 44 WAUn tarjoamat koulutukset 45 WAUhdilla ulos! 45 WAUhtia välkille! 46 Vaikuttamistyö 46 Vaikuttaminen vuonna Toiminnan arvioiminen 53 WAU ry:n organisaatio 55 Keskus-WAU 57 Paikallis-WAU 58 Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta 61 Henkilöstöön liittyvät haasteet 62 WAU ry:n talous Varainhankinta 63 Yritysrahoitus ja pro bono -työ 64 Säätiöt 66 Yritysten liikuntapalvelut 67 Aikuisten ja koko perheen liikuntapalvelut 68 Koulutustoiminta 69 Tilinpäätös 69 Taloudelliset haasteet 70 Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta Tilinpäätös 73 Tuloslaskelma 73 Tase 7 4 Liitetiedot 7 5 Toimintakertomuksen ja t ilinpäätöksen allekirjoitukset 77 Tilinpäätösmerkintä 7 7 Tilintarkastuskertomus 7 8 Lähteet ja viittaukset 79 Taulukot ja kaaviot 82

6 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien kantautumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. WAU ry:n päämääränä on - kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen - olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. WAU ry:n pääasiallisena toimintamuotona ovat maksuttomat, liikunnalliset matalan kynnyksen WAU! -kerhot. Yhdistys järjestää myös maksutonta välituntitoimintaa sekä loma-ajan toimintaa, toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tarjoaa rahoituksensa turvaamiseksi yrityksille ja yksityisille henkilöille suunnattuja liikuntapalveluita ja koulujen henkilöstölle suunnattuja koulutuksia. WAU! -kerhoja järjestetään pääasiassa alakouluikäisille lapsille heidän omilla kouluillaan. Vuonna 2017 toimi enimmillään säännöllisesti 399 WAU! -kerhoa 285 koululla 45 kunnassa: Akaa, Esp oo, Eura, Helsinki, Hollola, Juupajoki, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti-Nastola, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Taipalsaari, Tampere, Tuusula, Vantaa, Vihti, Vöyri ja Ylitornio. Toimintansa aikana WAU ry on lisännyt lasten liikettä yhteensä tunnin verran (tilanne ). Vuonna 2017 kerhojen osallistujakertojen määrä oli ja toteutuneita kerhokertoja oli Toimintaa järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Koululaisten loma-aikoina WAU ry järjesti leirejä 13 paikkakunnalla, ja näille 55 leirille osallistui yhteensä 890 lasta. Ohjattujen välituntien osallistujakertoja saatiin vuonna 2017 yhteensä Viikoittain WAU! -kerhotoimintaan osallistui noin lasta syksyllä 2017 ja yhdessä välitunti- sekä loma-ajan toimintamme myötä tavoitimme vuodessa noin lasta. Vuoden 2018 aikana tavoittelemme maltillista kasvua. Toiminnan laajeneminen ja tunnettavuuden lisääminen luovat meille entistä paremman pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vuoden 2017 hankkeita olivat miniwau, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, SporttiTET ja WAUhtipäivä. miniwaun tavoitteena on lisätä liikuntaa

7 päiväkotilasten arkeen, tuoda konkreettisia ideoita käytäntöön ja levittää liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Oma valinta -hankkeen tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa sekä uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa esittävän taiteen (teatteri ja sirkus) sekä liikunnan menetelmin. SporttiTETissä yläkoululainen suorittaa TET-jakson omassa liikuntaseurassaan tai WAUn harjoittelijana. Tavoitteena on saada nuori innostumaan jatkossa liikuntakerhojen pitämisestä, välituntiliikuttamisesta tai seuran apuvalmennuksesta. WAUhtipäivässä alueelliset toimijat yhteistyössä toteuttavat koululaisille, heidän perheilleen ja sukulaisilleen sekä koulun henkilökunnalle mielenkiintoisen, iloisen ja liikunnallisen päivän lauantaikoulupäivän yhteyteen. Vaikuttamistyötä tehtiin kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla, vanhemmille ja muille sidosryhmille lähetettävillä kuukausitiedotteilla, tapahtumiin ja seminaareihin osallistumalla sekä mediassa näkymisellä. Sosiaalisessa mediassa toimimiseen panostettiin edelleen vahvasti. Toiminnan rahoittamiseksi jatkettiin myös jo aiempina vuosina hyväksi havaittua palvelutuotantoa, joka sisältää yrityksille ja aikuisille suunnattuja liikuntapalvelupaketteja, joista saatava tuotto käytetään WAU! -kerhojen toiminnan mahdollistamiseen. Lisäksi käynnistettiin maksulliset, koulujen henkilöstölle suunnatut päivän liikunnallistamiseen liittyvät koulutukset. Paikallisrahoituksen turvaamiseksi jatkettiin 200-klubia, joka mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten, vanhempainyhdistysten ym. tahojen tuen kohdistamisen juuri heitä lähellä olevaan WAU! -kerhoon. *** WAU r.f. är en landsomfattande organisation som arbetar för att främja barn och ungdomars hälsa och sociala välbefinnande. WAU r.f. jobbar för en positiv attityd, hälsosamma levnadsvanor och goda förebilder som bär över flera generationer. Även om målgruppen är barn försöker vi sprida välmående i alla skeden i livet. WAU r.f:s huvudmålsättning är - alla barn och ungas hälsa och sociala välmående i Finland - förhindra ökningen av hälsoskillnader, minska antalet överviktiga och minska risken för marginalisering - vara en känd landsomfattande aktör WAU r.f:s huvudsakliga verksamhetsform utgörs av avgiftsfria motionsrika WAU! -klubbar med låg tröskel för deltagande. Organisationen ordnar även avgiftsfri rastverksamhet samt lägerverksamhet under skollov, är med och påverkar i samhället och erbjuder motionstjänster till privatpersoner och företag som ett led i finansieringen av verksamheten.

8 WAU! -klubbar ordnas i huvudsak för barn i lågstadieåldern vid deras egna skolor. Under 2017 hölls 399 WAU!- klubbar vid 285 skolor i 45 kommuner: Ackas, Borgå, Brahestad, Esbo, Eura, Grankulla, Helsingfors, Hollola, Jakobstad, Juupajoki, Kangasala, Kervo, Korsholm, Korsnäs, Kronoby, Kuopio, Kyrkslätt, Kärkölä, Lahti-Nastola, Loimaa, Lojo, Malax,Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pedersöre, Raseborg, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Sjundeå, Sodankylä, St. Michel, Taipalsaari, Tammerfors, Tusby, Uleåborg, Vanda, Vichtis, Villmanstrand, Vörå och Övertorneå. Sedan WAU grundades har organisationen ökat barnens rörelse med sammanlagt timmar (situationen ) År 2017 var det sammanlagda antalet deltagare och förverkligade klubbtillfällen var Verksamheten ordnades på finska och svenska. Under skolelevernas lov ordnade WAU r.f. läger på 13 orter och i dessa 55 läger deltog sammanlagt 890 barn. Deltagare i den ledda rastverksamheten uppgick år 2017 till Under hösten 2017 rörde ungefär barn på sig varje vecka i klubbverksamheten och tillsammans med rast- och lovverksamheten nådde vi under året ungefär barn. Under 2018 är målsättningen en måttlig utvidgning av verksamheten. Att utvidga verksamheten och bli en mer känd aktör ger oss bättre möjligheter att påverka i samhället. Projekten under 2017 var följande: miniwau!, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, SporttiTET och WAUhtipäivä. Målet med miniwau! är att öka den fysiska aktiviteten i dagisbarnens vardag med en timme, att introducera konkreta idéer i praktiken och att sprida en positiv inställning till att röra på sig. Målsättningen med Oma valinta -projektet är att främja ungdomars hälsosamma levnadsvanor i skolvardagen samt att utveckla nya verksamhetsmodeller för hur detta ska göras för ungdomarna. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -projektets huvudsakliga målsättningen ligger i att öka ungas deltagande och delaktighet i samhället genom scenkonst (teater och cirkus) och idrottsverksamhet. I SporttiTET gör högstadieelever sin praoperiod i sin egen idrottsförening eller som WAUs praktikant. Målet är att få unga att bli intresserade av att leda klubb- eller rastverksamhet eller att vara hjälpledare i föreningens träningsverksamhet. WAUhtipäivä är ett samarbete mellan olika regionala aktörer där man ordnar en intressant, trevlig och motionsrik dag för skoleleverna, deras familjer och släktingar samt skolans personal. Dagen ordnas i anslutning till en lördagsskoldag. Påverkansarbete gjordes genom kampanjer i klubbverksamheten, månadsmeddelande som sänds till föräldrar och andra intressentgrupper, deltagande i evenemang och seminarier samt synlighet i media. Det skedde också en fortsatt satsning på synlighet i sociala medier. För att finansiera verksamheten fortsatte produktion av tjänster, som innehåller motionstjänster riktade till företag och vuxna. Vinsten från dessa tjänster används för

9 att möjliggöra WAU! -klubbverksamheten. Dessutom introducerades avgiftsbelagda skolningar för skolpersonalen om hur man kan öka aktiviteten under skoldagen. I ett led att trygga den lokala finansiering fortsatte vi med 200-klubben som gör det möjligt för små och medelstora företag, föräldraföreningar m.fl. att styra sitt understöd till den WAU! -klubb som finns närmast dem. *** WAU ry is a registered non-profit national organization for the advancement of health and social well-being of children and youngsters. WAU s aim is to ensure that positive attitudes, healthy life styles and good examples will continue over generations. Although the focus group is mainly children, the target is to spread well-being throughout all stages of growth and life. The objective of WAU is: - The health and social well-being of all children and youngsters in Finland - Minimizing the risks of health inequality, obesity and social exclusion - Being a national, well-known association in the field. The main method of operation of WAU are accessible and free of charge physical activity WAU! Clubs. In addition, the association arranges free recess activities and camps during school holidays, takes part in social influencing work and, in order to secure financing, also offers physical activity services to individuals and companies, as well as training for school personnel. WAU! Clubs are arranged mainly for primary school children at their own schools. During 2017, there were 399 regularly arranged WAU! Clubs at 285 schools in 45 different towns: Akaa, Espoo, Eura, Helsinki, Hollola, Juupajoki, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti-Nastola, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Taipalsaari, Tampere, Tuusula, Vantaa, Vihti, Vöyri and Ylitornio. During its operation, WAU has made children move altogether 836,075 hours (status March 6, 2018). In 2017, there were altogether 130,667 times of participation and 10,932 arranged club sessions. Activities were arranged in both Finnish and Swedish. During school holidays WAU arranged camps in 13 towns, and altogether 890 children participated in the 55 camps. In addition, there were 53,496 times of participation in recess activities. Altogether approximately 6,700 children participated weekly in WAU! Clubs during the autumn of 2017, and combined with our recess activities and holiday camps we reached about 10,000 children during the year. In 2018, we are aiming at moderate

10 growth. Growing our operations and increasing awareness of our work will create an even better basis for social influencing. Projects in 2017 were miniwau!, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, SporttiTET, and WAUhtipäivä. The objective of miniwau! is to add physical activity to the daily routines of daycare children, bring concrete ideas to practice and spread an atmosphere positive to physical activities. The goal of the Oma valinta (Own choice) project is to promote a healthy lifestyle for youngsters during their school days and develop new models of working with them. The main target of the Osallistava ja liikunnallinen teatteri (Participatory and physically active theater) project is to increase the skills and participation of youngsters in the society through performing arts (theater and circus) and physical activity. In SporttiTET a 7 th-9 th grader completes a work experience period in their own sports clubs or as a WAU trainee. The aim is to get youngsters excited about arranging physical activity clubs, holding recess activity sessions or becoming assistant trainers in their sports clubs in the future. During WAUhtipäivä (WAU activity day), regional actors work together to create an interesting, fun and activity filled day for school children, their families, relatives and school personnel on a Saturday school day. Influencing work was done through arranging campaigns for club activities, sending out monthly newsletters to parents and other stakeholders, participating in events and seminars, and being visible in media. A heavy emphasis continued to be placed on being active in social media. In order to finance the operations, the proven practice of arranging physical activity packages for companies was continued. The revenue from these is used to arrange WAU! Clubs. In addition, paid training sessions have been arranged for school staff to learn how to make school days more active. In order to ensure local financing, the 200 Club was continued in order to allow small and medium sized businesses, parents associations, etc., to focus their support towards the WAU! Club closest to them.

11 WAU ry:n toiminta-ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. Järjestö pienentää terveys- ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista kerho-, välitunti- ja loma-ajan toimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa, ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. WAU ry:n visio on olla asiantuntija, mielipidevaikuttaja sekä yksi keskeisimmistä valtakunnallisista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjistä ja edelläkävijä uudenlaisen public-private -yhteistyön rakentamisessa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. WAU ry:n missio on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla. Taustaa ja tutkimuksia Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista, perhekohtaisista tai muista taustatekijöistä. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös säännöllisellä harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja, sekä antaa keinoja ja voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen. Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita, ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Liikunta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, ja on yksi tehokkaimmista tunnetuista keinoista kakkostyypin diabeteksen, ylipainon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä.

12 Liikuntasuositukset Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2016 lasten liikuntasuositukset: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla voidaan tukea lapsen fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä. Näin ollen uusien suositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona. Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa. Suositusten taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Ministeriön tiedotteessa suosituksista todetaan seuraavaa: Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti tiedollisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja fyysistä toimintakykyä sekä ennaltaehkäisee elintasosairauksia. Fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina. Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin. Lasten liikkumisen lisääminen kuuluu myös hallituksen kärkihankkeisiin. Tavoitteena on saada jokainen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin verran päivässä. Tavoite

13 toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi ja kaikkiin peruskouluihin. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä ja WAU ry on ohjelman suurin järjestötuottaja. Liikkuva koulu lähti laajentumaan peruskouluista myös varhaiskasvatukseen sekä toiselle asteelle vuonna Tutkimuksia liikuntatottumuksista ja hyvinvoinnista Susanna Takalo käsittelee lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vuonna 2016 julkaistussa väitöskirjassaan Mikä nuorta liikuttaa? Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Takalo mm. toteaa, että lapsuuden ja nuoruuden erilaiset sosiaaliset ympäristöt vaikuttavat liikuntatottumusten rakentumiseen ja että liikunta-aktiivisuuden muutoskohdissa on vaihtelua. Aktiivisuutta muutoskohdissa lisäsivät esim. urheiluun panostaminen, välimatkaliikunnan valitseminen, peruskoulun aloitus, elämän vakiintuminen, perhe, ystävät ja urheiluseuratoimintaan osallistuminen. Vastaavasti liikunta-aktiivisuutta vähentäviksi tekijöiksi osoittautuivat esim. opiskeluun panostaminen, loukkaantuminen, joukkueen hajoaminen ja kiusatuksi joutuminen. Liikunta-aktiivisuutta lisäsivät tai vähensivät asuinpaikan vaihtaminen, koululiikunta, asepalvelus, työelämä tai seurustelu. Nuoren itselleen asettamat tavoitteet ja liikunnan merkityksen tiedostaminen sekä merkityksellisiksi koetut arjen valinnat määrittivät liikunnan aseman arjessa. Tutkimuksessa todetaan, että aktiivisuuteen voidaan vaikuttaa lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa kunhan liikunnan lisäämiseen tähtäävillä toimenpiteillä huomioidaan eri tavoin arjessaan liikkuvat ihmiset. Takalo myös korostaa koulun aseman nykyisestään vahvistamisen merkitystä liikuntatottumusten rakentumisessa. THL:n suorittamassa Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksessa ja vuonna 2016 julkaistussa Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista selvisi, että nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja ja että lapsuusajan olosuhteilla on selvä yhteys nuorten myöhempään hyvinvointiin. Lapsuuteen ja nuoruuteen suunnatuilla ehkäisevällä työllä ja varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan saavuttaa säästöjä, jotka tuottavat myös hyvinvointia. Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten hyvinvoinnissa alueelliset erot ovat paikoitellen voimakkaita ja hyvinvointia haastavat tekijät paikantuivat useammin maaseudulle kuin kaupunkiin. Myös seuranta-aikana tapahtuneiden lukuisten muuttojen havaittiin olevan yhteydessä hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin. Tutkimustulokset osoittivat lapsiperheisiin suunnattujen sosiaalisten investointien merkityksen, sekä esim. laadukkaan päivähoidon, koulun ja harrastusten tärkeän roolin varhaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vuosina LIKESille tehdyn Liikkuva koulu liikuttaa ja istuttaa -tutkimuksen mukaan i stuva elämäntapa näkyi lasten ja nuorten arjessa: alakoululaiset olivat hereillä ollessaan paikallaan 6 h 24 min ja yläkoululaiset 8 h 12 min päivässä. Jokaista keskimääräistä koulutuntia kohden alakoulun oppilaat olivat paikallaan 39 minuuttia ja

14 yläkoulun oppilaat 46 minuuttia. Mukaan laskettiin välitunnit, ruokatunnit ja kaikki oppitunnit (myös liikuntatunnit). Vuosina edelleen LIKESille tehdyn seurantatutkimuksen Muutoksia liikkuvissa kouluissa Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina oppilaskyselyiden myötä ilmeni, että o ppilaiden fyysinen aktiivisuus lisääntyi. Suositusten mukaan liikuttujen päivien määrä kasvoi, erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla. Erityisesti vähän liikkuvien tyttöjen vapaa-ajan liikunta lisääntyi, ja yläkoulussa välituntien vietto ulkona yleistyi erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla. Talviaikaan koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti yleistyi hieman. Oppilaiden osallistuminen koulun aktiviteettien suunnitteluun oli edelleen vähäistä, vaikka ohjelmavaiheen aikana osallistuminen lisääntyi selvästi. Heidi Syväojan julkaisemassa artikkelissa Liikkuva keho, tehokkaat aivot liikkumisen merkityksestä oppimiselle käsitellään sitä, miten liikkumisen lisääminen koulupäivään suhteutuu koulun perimmäiseen tarkoitukseen eli oppilaan oppimisen tukemiseen. Mitä merkitystä liikkumisella on kognitiiviselle toiminnalle, koulumenestykselle ja oppimiselle? Syväojan mukaan kotimaisissa tutkimustuloksissa säännöllisen liikunnan, erityisesti reippaan liikunnan määrän, on havaittu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen: Viides- ja kuudesluokkalaiset lapset, jotka liikkuivat vähintään tunnin päivässä viitenä tai kuutena päivänä viikossa, saivat korkeimmat kouluarvosanojen keskiarvot, kun taas ne lapset, jotka liikkuivat vain kerran viikossa tai eivät ollenkaan, saivat heikoimmat keskiarvot. Lisäksi runsaan välituntiliikunnan on havaittu olevan yhteydessä hyvään lukutaitoon ja urheiluseuran harjoituksiin osallistumisen hyviin matemaattisiin taitoihin.

15 Kuva: Liikunnallisesti aktiiviset lapset saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset Samankaltaisia tuloksia on Syväojan mukaan saatu myös yhdysvaltalais- ja hollantilaistutkimuksissa. Koska liikunta lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia sekä lisää välittäjäaineiden tasoa, edistää se näin tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta, jotka puolestaan edistävät koulumenestystä. Monipuolinen liikkuminen tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista. Lisäksi liikunnan on havaittu lisäävän aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä, tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja ja lisäävän aivojen sähköistä aktiivisuutta. Alla olevassa kuvassa näytetään aivojen sähköinen aktiivisuus levossa ja liikunnan jälkeen. Mitä enemmän kuvassa näkyy punaista, sitä vahvempi kyky aivoilla on kontrolloida tahdonalaisesti omaa toimintaa ja sulkea häiritseviä ja vääriä signaaleja pois. Syväojan mukaan oppiminen on niin ikään sosiaalinen prosessi: opimme toisiltamme ja opimme ryhmässä. Liikunta tarjoaa sosiaalisia tilanteita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jotka tukevat vertaissuhteiden syntyä. Tällaiset vertaissuhteet edistävät oppilaan jaksamista, kouluun kiinnittymistä ja koulumenestystä. Lisäksi liikkumisen on havaittu nostavan itsetuntoa, lisäävän kouluviihtyvyyttä, oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa. Syväoja toteaa väitöskirjansa The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time with Cognitive Functions in School-Aged Children tiivistelmässä mm. että liikunta on myönteisesti yhteydessä koulumenestykseen ja tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin, joskin osa liikkumattomasta ajasta saattaa sisältää toimintoja, jotka ovat kognition kannalta hyödyllisiä. Tutkimus antaa kuitenkin tukea liikunnallisen elämäntavan edistämiseen koulumenestyksen ja kognitiivisen toiminnan näkökulmasta.

16 Auli Ottelinin 2015 julkaiseman väitöskirjan Happohirviöistä maagereihin välituntitoiminnasta virtaa luokkatyöskentelyyn? mukaan liikunnallinen välitunti tuo vaihtelua luokkatyöskentelyyn, ja että välitunnilla pisimpään reippaasti liikkuneet jaksoivat keskittyä oppimiseen hieman muita paremmin. Väitöskirjan tutkimustulos vahvistaa olettamusta, että liikunnan ja oppimisen välinen yhteys on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi. Siihen vaikuttavat useat eri tekijät: yhteiskunnassa vallitsevat arvot, lait, asetukset, opetussuunnitelmat, koulun toimintakulttuuri, koulun yhteistyötahojen tuki sekä ennen muuta niiden ihmisten asenteet ja toimintatavat, jotka ovat läsnä lapsen arjessa päivittäin. Liikunnan avulla voidaan kuitenkin parantaa oppimista monin tavoin koko ihmisen elämänkaaren ajan, mikäli ihmiset tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Koulussa lasten hyvinvointia ja oppimista edesauttavat monipuolisen leikin ja riittävän fyysisen aktiivisuuden ohella muun muassa oppilaiden ajatusten parempi kuuleminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja emotionaalisten tekijöiden huomioiminen opetuksessa. Opetushallitus ajaa vahvasti joustavan koulupäivän mallia, jossa harrastustoimintaa sijoitetaan niin koulupäivän alkuun ja loppuun kuin keskellekin. Harrastustoiminta aamuisin tai keskellä koulupäivää on tuonut hyviä tuloksia, ja kouluissa tehdyt kyselyt osoittavat, että joustavan koulupäivän malli on osaltaan lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota. Liikkuvan koulun laajentaminen kaikkiin peruskouluihin on yksi hallituksen kärkihankkeista, jota rahoitetaan 21 miljoonalla eurolla vuosina WAU ry on vahvasti mukana toteuttamassa Liikkuva koulu -ohjelman toimintoja eri puolilla Suomea. Liikkuvan koulu -ohjelman kesäkuussa 2017 julkaistusta väliraportista todetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisessa, että Liikkuva koulu edistää kouluviihtyvyyttä ja lisää työrauhaa kouluissa. Henkilökunnasta 92 prosenttia kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä kouluviihtyvyyden ja 83 prosenttia työrauhan kannalta. Koulujen arvion mukaan Liikkuva koulu -ohjelman vahvuuksia ovat toiminnan organisointi ja välituntitoiminta. Linkki raporttiin löytyy tämän dokumentin lopusta. Vuonna 2016 Opetushallitus julkisti uuden opetussuunnitelman. Uudistamisella pyritään luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Liikuntaan ja liikkumiseen liittyen suunnitelmassa mainitaan tähtääminen kohti liikunnallista elämäntapaa ja myönteistä kehosuhdetta, fyysisen aktiivisuuden lisääminen vaihtoehdoksi istuvalle elämäntavalle, yhdessä tekeminen, tasa-arvo, turvallisuus sekä liikuntaan ja liikunnassa kasvaminen. Tavoitteena on edistää oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä tukea hänen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan ja terveyttään. Lajilähtöisestä opettamisesta siirrytään perustaitojen, ominaisuuksien ja pätevyyden tunteen vahvistamiseen ja fyysisen kunnon testaamisesta kohti toimintakyvyn arviointia. Linkki opetussuunnitelman ydinasioihin löytyy tämän dokumentin lopusta. Fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi on kehitetty vuonna 2016 käyttöön otettu valtakunnallinen Move! -seuranta- ja palautejärjestelmä, johon kuuluu viisi erilaista osiota ja niistä saatava palaute. Palautetta käytetään hyväksi myös viidennen ja

17 kahdeksannen vuosiluokan laajoissa terveystarkastuksissa, mutta ei oppilaan arvioinnin perusteina. Tarkempaa tietoa Move! -järjestelmästä sekä mittauksen vuoden 2017 tulokset löytyvät tämän dokumentin lopusta. Testauksista Puolustusvoimien palvelukseen astuneiden juoksutestien kiitettävien tulosten määrä on pysynyt melkein samassa viimeisten 15 vuoden aikana, vaikka sekin on eri luokkaa kuin ja 1970-luvuilla. Hälyttävää on kuitenkin se, kuinka huonojen tulosten määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut. Palvelukseen astuneet varusmiehet juoksivat vuonna 2016 keskimäärin metriä Cooperin testissä, kun 1970-luvun lopulla testin keskiarvo kävi metrissä. Huonokuntoisten osuus varusmiehistä on noussut yli 25 prosenttiin. Huonokuntoiseksi Cooperin testissä lasketaan alle metriä juokseva mies ja alle metriä juokseva nainen. Kiitettävästi testistä suoriutui noin seitsemän prosenttia. Tähän vaaditaan miehiltä yli metriä ja naisilta yli metriä luvun lopussa hyväkuntoisten määrä oli noin 25 % ja huonokuntoisten noin 5 %.

18 Kuva: Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina Liikuntaharrastusten ja sairauspoissaolojen ym. kustannukset Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset liikkuvat muita vähemmän, ja pitkällä tähtäimellä kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettajan Kari Puronahon huhtikuussa 2014 julkaistu tutkimus Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista kertoo, että lasten harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä. THL:n Hyvinvointi ja terveyserot -verkkosivuston tietojen mukaan suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin miljardia euroa tai 15 % terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset erot saataisiin poistettua. Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät THL:n laskelmien mukaan useat terveysongelmat merkittävästi ja esim. työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin :lla. Sen sijaan ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat jatkuvasti.

19 Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa; riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35-vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain. Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomien haittojen. Miikka Vähäsen vuoden 2015 raportin Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät mukaan tupakoinnin aiheuttamien välittömien terveydenhuollon kustannusten arvioidaan olevan yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa, välillisten noin 900 miljoonaa euroa. Nuuskaaminen on poikien keskuudessa lisääntynyt, mutta savukkeiden polttaminen kaikilla nuorilla vähentynyt. Kaavio: Päivittäin savukkeita polttavat nuoret Edelleen THL:n tutkimusten mukaan alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain 4 6,5 miljardin haittakustannukset, ja jopa 90 prosenttia aikuisista liikkuu liian vähän, mistä aiheutuu vuositasolla kuuden miljardin euron vahingot. Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle jo vuonna 2011 arviolta n. 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

20 Ylipaino Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Käyttämällä varoja ennaltaehkäisevään toimintaan olisikin mahdollista aikaansaada merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa. Taulukko: Palvelukseen astuvien miesten kehonpaino ja pituus vuosina Kuten taulukosta näemme, ei palvelukseen astuneiden pituus ole muuttunut 20 vuoden aikana juuri lainkaan, mutta keskipaino on kasvanut noin 7 kg luvulta 2000-luvun puoliväliin jatkunut kehon painon kasvu palvelukseen astuneilta on viimeisten vuosien aikana kuitenkin pysähtynyt suurin piirtein samalle tasolle. Toivomme osaltamme voivamme vaikuttaa tähän trendiin. Joka toinen suomalainen aikuinen on vähintään lievästi, ja joka kuudes vähintään kohtalaisesti liikapainoinen. Ylipaino on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Diabeteksen hoidosta koituu nyt vuosittain 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 800 miljoonaa euroa menee sen kakkostyypin hoitoon. On arvioitu, että parin vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat jo 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä.

21 Suomalaisten nuorten ylipainoisuus on kasvanut vuosien aikana noin kaksin kolminkertaiseksi. Lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma: joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava. Alla olevista THL:n kuvista näkyy ylipainoisten osuus Suomen leikki- ja kouluikäisistä. Viimeisten noin 40 vuoden aikana on ylipainoisten vuotiaitten poikien prosentuaalinen osuus kasvanut noin seitsemästä prosentista 25 prosenttiin ja saman ikäisten tyttöjen osuus noin kolmesta prosentista 16 prosenttiin, kun taas ikäluokassa 3-vuotiaasta ykkösluokkalaiseen asti löytyy ylipainoisia enemmän tytöistä kuin pojista. Taulukko: Ylipainoisten osuus leikki- ja kouluikäisistä vuonna 2008

22 Taulukko: Ylipainoisten osuus vuotiaista tytöistä ja pojista Lihavuuden kehittyminen alkaa varhain, jo 3 8-vuotiaana. Lasten ja nuorten lihominen voi aiheuttaa uusia vakavia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabetesta nuoruusiässä. Lisäksi lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee kuitenkin merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Myös nuorten yleistä tyytyväisyyttä elämään tutkittaessa on havaittu erittäin vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Enemmän liikkuvat ovat tyytyväisempiä myös kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut mallit, esim. säännöllinen liikuntaharrastus, vaikuttavat elämäntapaan ja sitä kautta kunkin tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Syrjäytyminen THL:n sivuilla todetaan, että Syrjäytymisen ehkäisyn tulee tapahtua monella tasolla, alkaen yksilön ja perheen tukemisesta ja päätyen yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavien rakenteiden purkamiseen ja nuoria osallistavien rakenteiden luomiseen. Syrjäytymisen ymmärtäminen lapsuudesta aikuisuuteen etenevänä prosessina tuo esiin lapsuuden elinolojen ja erilaisten siirtymien merkityksen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää paikantaa sosiaalisten ongelmien ylisukupolvista periytymistä.

23 Tiettyjä riskitekijöitä ehkäisemällä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen uhkaan. Lasten ja nuorten syrjäytymisessä on kyse siitä, että lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa vaarantavat lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen. Lapsilta tai nuorilta puuttuu jotakin, mitä ilman heidän on paha olla. Syrjäytyminen johtuu huono-osaisuuden kasautumisesta ja on aina yksilöllistä. Syrjäytymisen syyt ovat monitasoisia, ja useimmiten kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä. Vaikka ihmisiä ei voi yksittäisten ongelmien perusteella pitää syrjäytyneinä, kertovat kuitenkin jo yksittäiset ongelmat syrjäytymisestä prosessina; siirtymisestä elämänhallinnasta kohti syrjäytymistä. Siksi jokaisella toimenpiteellä, jolla vaikutetaan syrjäytymisen riskeihin, on merkitystä. THL:n sivuilla todetaan syrjäytymisen torjumisesta myös, että Erilaiset suojaavat tekijät voivat turvata kasvua lukuisista riskeistä huolimatta. Näistä keskeisimpiä ovat muun muassa läheiset ihmissuhteet, harrastusmahdollisuudet, oikea-aikainen puuttuminen sekä kokemus omasta pärjäämisestä. Toimenpiteet ja päätelmät Vanhempien sosiaalinen asema ja nuoren oma koulumenestys ovat selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten terveystottumuksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa, sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa, heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä ja eroina kuolleisuusiässä ja -syissä. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot sekä varhain opitut tavat ja tottumukset kulkevat läpi ihmisen elämänkaaren, ja niiden vaikutusta on vaikea poistaa enää aikuisuudessa. Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista päätettäessä. Tilastotietojen mukaan perheiden pienituloisuus on kasvanut, ja liikuntaharrastusten maksullisuudesta johtuen seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Lasten harrastamattomuus on eriarvoistavaa niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Harrastukset ovat osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä eikä harrastaminen saa olla kiinni siitä, onko lapsen vanhemmilla varaa ostaa varusteita tai maksaa harrastusmaksuja. Lasten liikkumattomuudesta, liikunnan kustannuksista, sen vaikutuksista oppimiskykyyn ja kouluviihtyvyyteen sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista keskustellaan jatkuvasti. Niinpä vuoden 2015 hallitusohjelmassa sovittiin Liikkuva koulu ohjelman laajentamisesta valtakunnalliseksi, ja sen tavoitteena on saada kaikki Suomen koulut mukaan toteuttamaan aktiivisempaa koulupäivää ja lisätä liikkumista niin, että jokainen oppilas liikkuisi tunnin päivässä. Suunnitelma istuu hyvin WAU ry:n toimintaan kolmannen sektorin suurimpana Liikkuva koulu ohjelman toteuttajana.

24 Toiminnan päämäärät WAU ry:n vuoden 2017 pääkohderyhminä olivat lapset, joilla ei ole mitään sosiaalista harrastusta lapset jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi maahanmuuttajalapset ja tytöt WAU ry:n päämääränä on Suomessa terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen ylipainoisten määrän vähentäminen yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen Terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen sekä ylipainoisten määrän vähentäminen WAU ry haluaa varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen, sosiaaliseen harrastustoimintaan. Nykyään moni harrastus on kallis eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta niiden kustantamiseen lapsilleen. Vanhemmat eivät myöskään aina pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus jne.).

25 Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä osa lapsista ja heidän vanhemmistaan karttaa. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehitykseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi WAU ry pyrkii vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin ja asenteisiin terveyttä sekä liikunnallista elämäntapaa kohtaan. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset tällä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset, yritykset ja vapaaehtoiset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä, sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. WAU ry haluaa olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla usean eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, ja WAU ry saa järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa. Yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen WAU ry haluaa lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa WAU ry:n toiminnassa ja on siten koko WAU ry:n toiminnan punainen lanka. Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi lapsille tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä ja ankkuroida jokin liikunnallinen harrastus osaksi heidän arkeaan luokkalaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa eikä tavoita kaikkia. Tätä vanhemmille lapsille ei lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetä. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. Lapsilla on lisäksi huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssä käyvillä aikuisilla. Toimimalla kyseisillä ajanjaksoilla WAU ry täydentää olemassa olevia palveluita ja auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa. WAU ry:n tavoitteet WAU ry on laajentunut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa erityisesti sellaisille alueille, joilla sitä ei resurssien

26 puutteen vuoksi ole kyetty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joilla ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka kysyntää tälle olisikin. On arvioitu, että Suomessa on noin lasta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta eivät sinne syystä tai toisesta pääse. Vapaaehtoiset puuttuvat, tai toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso sitä kannattavaksi. Suomalaisille lapsille tulisi silti asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Koska suurin osa WAU ry:n toiminnasta tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. Tavoitteemme vuodelle 2017 olivat seuraavat: Tavoite 1: Harrastukset osaksi koulupäivää WAU ry haluaa tuoda harrastukset osaksi koulupäivää ja parantaa harrastusten saavutettavuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yli sektorirajojen. WAU ry haluaa saada mahdollisimman paljon harrastustoimintaa osaksi koulupäivää. Pyrkimyksenä on vaikuttaa vallitsevaan asenneilmapiiriin ja auttaa urheiluseurojen ja muiden järjestöjen toimintaa siten, että nekin toisivat omia toimintojaan koulupäivän yhteyteen. Koulupäivän yhteydessä tapahtuva toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuden osallistua harrastustoimintaan. Varsinkin alakouluikäisten lasten kohdalla harrastusten tuominen osaksi koulupäivää vähentää yksin, ilman vanhempien seuraa vietettyä aikaa. Lisäksi vanhempien tarve kuljettaa lasta harrastuksiin vähentyy, mikä omalta osaltaan pienentää yksityisautoilun aiheuttamaa ympäristökuormaa. Koulupäivän aikana toteutettu harrastustoiminta edesauttaa myös kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa. WAU ry kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa yli sektorirajojen, jotta jokaiselle lapselle voitaisiin mahdollistaa harrastustoimintaan osallistuminen. Tämä vaatii uutta ajattelua toiminnan koordinoinnin ja rahoituksen osalta. Me uskomme, että olemassa olevalla eri toimijoiden rahoituksella voitaisiin saada aikaan enemmän lasten ja nuorten tarpeiden ja toiveiden mukaista harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen, esim. Uuden Olympiakomitean Lasten liike -ohjelman ja sen yhteyteen muodostuvien sektorirajojen ylittävien verkostojen sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on mahdollisuus luoda laaja yhteinen näkemys ja tavoite, joka voi synnyttää olemassa olevia rakenteita rikkovia uusia toimintamalleja.

27 Tavoite 2: Harrastustoimintaa sinne, missä sitä tarvitaan WAU toteuttaa harrastustoimintaa siellä missä sille on tarve, ja missä muut toimijat eivät pysty toimintaa toteuttamaan. WAU ry ei kilpaile, vaan täydentää muiden toimijoiden, kuten liikunnan aluejärjestöjen tai urheiluseurojen toimintaa. WAU! -kerhotoimintaa laajennetaan niille alueille, joissa toiminnalle on tarvetta ja kysyntää. WAU ry pystyy toteuttamaan harrastustoimintaa myös sellaisilla alueilla, joissa ei ole muita toimijoita, sekä mm. sairaalakouluilla, jotta voimme tavoittaa myös sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät voi osallistua tavalliseen kouluopetukseen. Koska WAU! -kerhot ovat avoimia kaikille, ei myöskään perheiden sosioekonomisella taustalla ole merkitystä harrastustoimintaan osallistumiselle. Tavoite 3: Tunti liikettä jokaiseen koulupäivään WAUn mielestä jokaiselle lapselle tulee turvata vähintään tunti liikettä jokaiseen koulupäivään. Koulujen toimintakulttuuria on muokattava aktiivisemmaksi ja välituntitoimintaa on kehitettävä. WAU ry on viimeisten vuosien aikana lisännyt huomattavasti välituntiliikunnan ohjauksen määrää. Tällä hetkellä noin 80 WAU! -välkkäryhmässä käy liikkumassa viikoittain yli lasta ja nuorta. Välitunneilla tapahtuvaan ohjattuun toimintaan osallistuvat monesti nekin lapset ja nuoret, jotka eivät muuten osallistu ohjattuun toimintaan. Välituntien ja kerhojen sekä muun koulupäivän yhteydessä toteutettavan harrastustoiminnan lisäksi WAU ry pyrkii aktivoimaan tavallisia koulupäiviä mm. opettajille ja koululaisille suunnattujen koulutusten avulla. Tavoite 4: Toiminta ja vaikuttavuus näkyväksi WAUn tavoitteena on saada hyvä toimintansa näkyväksi, levittää hyviä käytäntöjä ja tuoda esille vaikuttavuuttaan. WAUn toiminta yhteiskunnallisena vaikuttajana edellyttää, että teemme toimintaamme jatkuvasti tunnetuksi, ja että olemme erilaisten verkostojen aktiivinen jäsen. Toimintamme on jatkuvasti saanut enemmän julkisuutta eri medioissa ja seuraajia sosiaalisessa mediassa. Tämän suuntauksen vahvistamiseksi markkinoinnin ja viestinnän toimintaa tulee jatkossakin suunnitella määrätietoisesti ja tavoitteellisesti. WAU ry verkostoituu ahkerasti mm. liikunnan aluejärjestöjen, SOSTEn, Lastensuojelun keskusliiton (LSKL), Nuorten Akatemian, MLL:n, Lasten terveysfoorumin ja Liikkuvan koulun kanssa. Lasten vanhemmilla ja huoltajilla on suurin merkitys siihen, kuinka aktiivisen elämän he omille lapsilleen luovat. WAU auttaa huoltajia rakentamaan lapsilleen

28 mahdollisimman aktiivisen elämäntavan tiedottamalla vanhempia kuukausittain terveyteen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sähköisellä kuukausikirjeellä. Tavoite 5: Henkilöstöstä huolehtiminen WAU ry:n suurin ja tärkein pääoma on osaava, omasta työstään pitävä ja ideologiaamme vihkiytynyt henkilöstö. Olemme viime vuosina kehittäneet henkilöstön perehdytystä ja opastusta, keränneet palautetta sekä kokoontuneet kahdesti vuodessa päätoimisten työntekijöiden kesken kehityspäiville, teettäneet työyhteisökyselyn ja valinneet työsuojeluvaltuutetun toimikuntineen. Vuonna 2017 laitettiin alulle myös yhdenvertaisuussuunnitelma. Työyhteisökyselyn vastaukset antoivat pääosin vertailuaineistoon verrattuna erittäin hyviä tuloksia, joskin kehitettävääkin edelleen on etenkin yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden suhteen. Kaikki päätoimiset työntekijät tekevät etätyötä, ja sen vuoksi yhteisöllisyyden rakentaminen on haastavaa. Kehitysehdotusten toteutuessa pystytään säästämään useita tunteja koordinaattoreiden työaikaa. Jokaisen päätoimisen henkilön kanssa käydään kehityskeskustelut kahdesti vuodessa ja tarjotaan säännöllisesti mahdollisuuksia koulutuksiin. Kaikille tuntiohjaajille tarjotaan liikunnan aluejärjestöjen järjestämiä kerhotoimintaan liittyviä ohjaajakoulutuksia ja tuntiohjaajille järjestetään kerran vuodessa alueellinen koulutusja keskustelutilaisuus. Tavoite 6: Uusia toimintamuotoja ja -ympäristöjä WAU ry:n kerhokonsepti toimii erittäin hyvin alakouluikäisille, mutta koska liikuntatottumukset muotoutuvat helposti jo ennen kouluikää, on WAU ry aloittanut miniwau! -hankkeen päiväkotien arjen aktivoimiseksi. Myös muita uusia kohderyhmiä tavoitellaan: yhdistys on mukana esim. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa, nuorisolle ja nuorille aikuisille suunnatussa Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeessa Kalliolan nuorten ja Q-teatterin kanssa, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yläkoululaisten SporttiTET -hankkeessa. WAU ry on saanut Vakka-Suomen nuorisosäätiöltä rahoitusta toiminnan organisoimiseen Vakka-Suomen alueelle. Lisäksi Aino ja Heikki Väänäsen säätiö on antanut tukea toiminnan kasvattamiseksi Kuopion alueella.

29 WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat maksuttomat WAU! -kerhot, joita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma-aikoina, ja myös yöleirejä on kokeiltu. Vuodesta 2013 lähtien WAU ry on ollut enenevässä määrin mukana myös välituntitoiminnassa järjestäen sitä itse, ja kouluttamalla muita. Vuonna 2013 käynnistettiin valtakunnallinen ME! hanke yläkoululaisille. Yläkoululaisille on järjestetty myös kerhoja, mutta toimivin aktivointimuoto heille on ollut ohjattu välituntitoiminta. Vuonna 2014 käynnistettiin myös I rörelse-, Leader- ja Kaikilla on oikeus harrastukseen -hankkeet, ja edelleen vuonna 2015 WAU! -Efekti -hanke. Vuonna 2016 WAU ry:llä oli käynnissä hankkeet nimeltä Kaikilla on oikeus harrastukseen, Liito, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, Slimmit ja WAU! -Efekti. Vuonna 2017 edellä mainituista jatkuivat Oma valinta sekä Osallistava ja liikunnallinen teatteri, ja niiden oheen aloimme työstää myös miniwau- sekä WAUhtipäivä-hankkeita. WAU ry on vakiinnuttanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden koordinoijana ja tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja

30 kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä, mm. erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. WAU ry on jatkanut vuonna 2012 aloitettua yrityksille suunnatun liikuntapakettikonseptin myymistä, josta saatavat rahat käytetään WAU ry:n lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan mahdollistamiseen. Tästä saadut tuotot kasvoivat edellisvuoteen verraten, mutta kasvun varaa tällä sektorilla on edelleen. Aikuisia liikutetaan myös yritysten ulkopuolella, ja tämä toiminta onkin lähtenyt hyvin käyntiin pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Aikuisille suunnattua maksullista liikuntaa pyritään kasvattamaan yhtenä WAU:n rahoitusmuotona. Historia WAU ry aloitti koululaisten maksuttomien liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! -kerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! -kerhoihin. Lopputuloksesta muodostui onnistunut liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille, ja vuosien aikana WAU ry lähtikin laajenemaan Kauniaisiin, Kuopioon, Maalahdelle, Mustasaareen, Rovaniemelle, Vantaalle ja Vöyrille. Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei vielä ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia. Vuonna 2013 käynnistettiin ME! -hanke, jota jatkettiin ja jonka toiminta-aluetta levitettiin vuonna Syksyllä 2013 toiminta kasvoi edelleen, kun mukaan liittyivät Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Kruunupyy, Lahti, Laihia, Korsnäs, Pietarsaari, Raasepori, Reisjärvi, Siilinjärvi ja Sodankylä. Vuonna 2014 WAU! kerhot avattiin myös Asikkalaan, Hankoon, Kangasalle, Lohjalle, Mäntsälään, Orimattilaan, Orivedelle, Padasjoelle, Paraisille, Pedersöreen, Porvooseen, Raaheen, Saloon, Siuntioon, Tuusulaan ja Ylitorniolle. Näin vuoden 2014 lopussa WAU ry oli aktiivinen jo 34 paikkakunnalla. Vuonna 2015 laajensimme edelleen Hollolaan, Keravalle, Kärkölään, Mikkeliin, Ouluun, Riihimäelle, Sauvoon, Savitaipaleelle, Tampereelle, Uuteenkaarlepyyhyn, Varkauteen ja Vihtiin.

31 Vuonna 2016 mukaan toimintaan saatiin Nastola, Juupajoki, Lappeenranta ja Taipalsaari. Vuonna 2017 toimintaa laajennettiin tai avattiin uudelleen Akaaseen, Euraan, Sauvoon, Siilinjärvelle, Siuntioon sekä Uuteenkaupunkiin. Lisäksi käynnistettiin päiväkoti-ikäisten miniwau! -hankkeen pilotti Vantaalla. Yhdistys sai merkittävän tunnustuksen valtakunnan korkeimmalta taholta maaliskuussa 2015 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ryhdyttyä WAU ry:n suojelijaksi. WAU! -kerhot WAU! -kerhot nivoutuvat luontevasti osaksi joustavan koulupäivän konseptia. Ne kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa aamu- tai iltapäivisin tai keskellä koulupäivää, ja luovat lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. WAU! -kerhoja toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisinä. Suurin osa WAU! -kerhoista on luokkalaisille, mutta myös 5.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille on kerhoja. Maksuttomuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta lasten mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU! -kerhoissa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Urheiluseuroille tarjotaan myös mahdollisuutta toimia WAU! -kerhon vastuullisena järjestäjänä. WAU ry:llä on käytössään yhteistyösopimusmalli urheiluseurojen kanssa. Mallissa seurat vastaavat tiettyjen kerhojen ohjaustoiminnasta ja saavat näin itselleen rahoitusta vaikkapa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Sisältö WAU! -kerhokerran sisällölliset pääteemat noudattavat aina tiettyä mallia: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa osallistetaan lapset toiminnan suunnitteluun luodaan kerhoon hyvä tunnelma ja kerholaisille hyvä mieli, jotta he haluavat tulla mukaan myös seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun liikuntasalissa ja ulkona koulun lähialueilla. WAU ry on toteuttanut vuonna 2017 myös lajikerhoja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. WAU! -kerhoilla on vuosisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille.

32 Vuodenaika Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehittävät perustaidot Esimerkkipelejä ja -leikkejä Syksy Sisäleikit ja -pelit Liikuntasali Ryhmäyttäminen, sääntöjen noudattaminen Välineen käsittelytaidot Sähly, Kiinan keisari, hirvenmetsästy s Syksy Ulkoleikit ja -pelit Piha / kenttä Ryhmäyttäminen, ulkoilu on hauskaa Liikkumistaidot Frisbeegolf, jalkapallo, seinäkympit Talvi Sisäleikit ja -pelit Liikuntasali Aktiivinen osallistuminen, kaverin kannustaminen Tasapainotaidot Kahden tulen välissä, gorillahippa, voimistelu Talvi Ulkoleikit ja -pelit Jää / lumi Aktiivinen osallistuminen, talviliikunta leikkien Tasapainotaidot Hiihtäminen, pulkkamäki, luistelu, pesänryöstö Kevät Sisäleikit ja -pelit Liikuntasali Ryhmässä on kivaa, puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Lippupallo, 3 pisteen peli, keilaaminen, temppuradat Kevät Ulkoleikit ja -pelit Metsä / piha / kenttä Vanhat pihaleikit kunniaan, puuhaa kesäksi Liikkumistaidot Purkkis, keinu- / penkkipehvis, hyppynarulla hyppääminen Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen WAU ry:n tarjoamassa ja liikunnan aluejärjestöjen toteuttamassa ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää -palvelua sekä Koululiikuntaliiton, Kerhokeskuksen ja muiden toimijoiden kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja. Tuntiohjaajien kanssa käydään työsuhteen alussa läpi työsopimus ja Ohjaajan opas. Syksystä 2012 alkaen on jokaiselle, myös jo aiemmin koulutuksissa käyneelle ohjaajalle, tarjottu pääsy Liikkujaksi-koulutukseen. Myös Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus on ollut käytössä, samoin WAUn omaa kokemusta ja osaamista on hyödynnetty keräämällä leikkejä ja ohjeita ohjaajien käyttöön Sporttis.netin dokumenttivarastoon ja WAUn nettisivuilta löytyvään leikkipankkiin.

33 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! -kerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille, opettajille ja terveydenhoitajille jaettavilla esitteillä. Kerhojen markkinoinnissa käytetään hyväksi myös koulujen viestintäkanavia, esim. Wilmaa. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n internetsivuston kautta tai suoraan tuntiohjaajalle. Internetsivustolla jokaisella kerholla on oma sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, tapahtumakalenteri sekä uutisia. Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net -palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta, ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa tekstiviestillä tai WhatsAppin kautta. Kerhotoiminnan haasteet Kerhojen aikataulujen sovittaminen jatkumoksi lasten koulupäivään on suuri toiminnallinen haaste. Tässä tärkeimpänä tekijänä kerhotoiminnan onnistumiseksi on yhteistyö rehtoreiden kanssa. Joustavan koulupäivän malli antaa meille mahdollisuuden aamu- ja iltapäivisin järjestettävien kerhojen lisäksi järjestää toimintaa myös keskellä päivää.

34 WAU! -kerhotoiminta keväällä 2017 Kevään 2017 toiminta käynnistettiin viikoilla 2-4 koulujen alettua ja kevään viimeiset kerhot pidettiin, paikkakunnasta riippuen, viikoilla WAU! -kerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muinakaan koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kesti paikkakunnasta riippuen viikkoa. Keväällä 2017 Akaassa, Espoossa, Eurassa, Helsingissä, Hollolassa, Juupajoella, Kangasalla, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Kärkölässä, Lahti-Nastolassa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Loimaalla, Maalahdella, Mikkelissä, Mustasaaressa, Orimattilassa, Orivedellä, Oulussa, Padasjoella, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Rovaniemellä, Salossa, Sauvolla, Savitaipaleella, Siuntiossa, Sodankylässä, Taipalsaaressa, Tampereella, Tuusulassa, Vantaalla, Vihdissä, Vöyrillä ja Ylitorniolla yhteensä 285 koululla järjestettiin 399 kerhoa, joissa oli ilmoittautuneina

35 mukana lasta. Kaiken kaikkiaan kerholaisten todellinen lukumäärä on tätä suurempi, sillä kerhoissa on aina mukana lapsia, jotka eivät kokeilukertaa varten ole ilmoittautuneet. Yhteensä kevään 2017 aikana järjestettiin kerhokertaa, joista syntyi osallistujakertaa. Luvut jäivät hieman edellisvuotta pienemmiksi paikkakuntien vähenemisen vuoksi. Uutena paikkakuntana mukaan keväällä liittynyt Akaa, Eura, Sauvo ja Siuntio toivat mukaan toimintaan 127 lasta. Kärkölä, Mäntsälä, Parainen, Riihimäki, Siilinjärvi ja Uusikaarlepyy jäivät tänä lukuvuonna toiminnastamme pois. Taulukko kevään 2017 kerhotoiminnasta löytyy tämän dokumentin lopusta. Kerhotoimintaa järjestettiin myös sairaalakouluilla Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Tämän dokumentin lopussa olevissa taulukoissa vertaillaan WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrää ja WAU! -kerhojen määrää kevään välillä. WAU! -kerhotoiminta syksyllä 2017 Kerhoesitteet jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin elo-syyskuun vaihteessa paikkakunnasta riippuen. WAU! -kerhotoiminta käynnistyi viikosta 35 alkaen ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin viikoilla eli toimintakauden pituus oli viikkoa. Syyslomalla ei kerhotoimintaa ollut. Syksyllä 2017 WAU! -kerhotoiminta laajeni Uuteenkaupunkiin ja entinen WAU-paikkakunta Siilinjärvi saatiin takaisin mukaan toimintaan. Nämä toivat mukanaan yhteensä 85 uutta kerholaista. Kauniaisissa, Kruunupyyssä, Orimattilassa, Orivedellä, Reisjärvellä, Sauvossa, Siuntiossa, Sodankylässä ei ollut syksyllä 2017 toimintaa. Sairaalakouluissa kerhotoimintaa oli syksyllä Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Yhteensä syksyn aikana 275 koulussa toimi 386 WAU! -kerhoa, joissa järjestettiin kerhokertaa, ja joissa syntyi kaikkiaan osallistujakertaa. Ilmoittautuneita kerholaisia oli Taulukko syksyn 2017 kerhotoiminnasta löytyy tämän dokumentin lopusta. Yhtenä WAU! -kerhojen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut tyttöjen osallistujamäärän kasvattaminen. Syksyllä 2010 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli 40 %. Olemme saaneet tyttöjen osuutta tasaisesti kasvatettua siten, että syksyllä 2017 tyttöjen osuus koko osallistujamäärästä oli 47,5 %. Tämän dokumentin lopussa olevassa taulukossa kuvataan koko WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän sekä WAU! -kerhojen määrän vertailu syksyn välillä.

36 WAU! -kerhotoiminnan yhteenveto 2017 Vuodelle 2017 asetetut tavoitteet hallitusta kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna saavutettiin, ja toimintaa onnistuttiin kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. WAU! -kerhotoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten todellinen lukumäärä on aina tilastoitua suurempi, sillä osa käy kokeilemassa kerran, pari, ja joidenkin kerhojen osalta ei tilastoja pidetä lainkaan. Vuoden 2017 lopulla kerholaisten viikoittaiseksi kokonaismääräksi arvioitiin noin 6 700, joka jäi hieman edellisvuotta alhaisemmaksi. Toisaalta välituntien osallistujakerrat kasvoivat huomattavasti, mikä omalta osaltaan selittää tilannetta sillä kunnat voivat käyttää OKM:n myöntämää Liikkuva koulu -avustusta kumpaankin toimintaan. Kerhojen määrä vuoteen 2016 verrattuna pieneni erityisesti Pohjanmaalla, jossa Kruunupyyn kunta unohti hakea OPH:n kerhotoiminnan avustusta ja näin ollen WAU-toiminta lakkasi siellä kokonaan. Pohjanmaalla meillä oli lisäksi työntekijöiden osalta vanhempain- ja äitiysvapaiden osalta erityisjärjestelyitä, jotka vaikuttivat jossain määrin myös kerhotoiminnan laajuuteen. WAU ry:n koordinaattori Jerri Hukio toimi lukuvuoden ajan Lohjan kaikkien koulujen kerhojen pyörittäjänä, ja lukuvuodelle Lohja palkkasi oman Liikkuva koulu -koordinaattorin, joka vähensi näin ollen WAU ry:n hoidossa ollutta toimintaa kyseisellä alueella. Kuntien saama OPH:n kerhotoiminnan avustuksen suuruus on monilta osin suoraan kytköksissä kerhotoimintamme määrään. Olympiakomitean Lasten liike -kerhotoiminta ei ole vähentänyt WAUn tuottamaa kerhotoimintaa, vaan on tuonut lapsille lisää harrastusmahdollisuuksia. Kerhoista saamamme palaute on pääosin ollut positiivista. Kerholaisten huoltajille lähetetyn kyselyn perusteella kysymyksen Suosittelisitko WAU ry:n kerhotoimintaa tuttavillesi? oli asteikolla 1-10 vastauksista 92 % kohdassa Vuoden 2017 aikana järjestettiin kerhokertaa. Kun lähes kaikkien kerhokertojen kesto on 60 minuuttia, kertyisi vastaava toiminnan määrä siitä, jos yksi kerho toimisi reilun 15 kuukauden ajan 24/7. Tämän dokumentin lopussa on kuvattuna kerhokerhojen sekä osallistujakertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2017 välillä.

37 Tilastoidun ja tilastoimattoman kerhotoiminnan lisäksi WAU ohjasi vuonna 2017 Tampereella p erheliikuntaa, järjesti VOK:n kautta lasten liikuntakerhon, friendshipkerhon (1-2.-lk suomalaissyntyisille ja maahanmuuttajille) ja ohjasi liikuntatunteja valmistavalle luokalle. Jatkoimme Raaseporissa toimintaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyneen Slimmit-projektin pohjalta sekä järjestimme paikkakunnalla myös paljon lajikokeiluja ja pidimme toukokuussa valtakunnalliset avoimet ovet kerholaisten läheisille. WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina Koulujen loma-aikoina WAU ry järjestää leiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma- ja työaikojen erilaisuudesta johtuvia ongelmia. WAU! -kerhotoimintaa järjestetään vain koulujen työaikana, ja siksi leireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja, sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Leirit ovat pääosin päiväleirejä, mutta vuonna 2013 aloitettua yöleirikokeilun jatkamista tutkitaan myös tulevaisuuden osalta. Leirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja niillä on samoja teemoja sekä tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu- ja iltapäivisin, lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa

38 on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöten, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika päiväleireillä on klo , mutta ohjaajat ovat paikalla klo Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset paikalle jo klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo mennessä. Yöleireillä toimintaa on enemmän, ja ohjaajat ovat paikalla vuorokauden ympäri. Leirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. Vuonna 2017 toteutimme myös muunlaista loma-ajan aktivointia tarjoamalla lapsille 1-5 päivän mittaisia, nelituntisia liikunnallisia päiväkerhoja. Tällöin lapset ottivat omat välipalat mukaan. WAUn loma-ajan toiminta 2017 WAU ry:n oman leiritoiminnan järjestäminen on hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana WAU ry:n kerhotoiminnassa. Leireille saapuu osallistujia myös WAU! - kerhojen ulkopuolelta. Aluehallintovirastojen nuorisotoimi ja kunnat ovat paikoin tukeneet leiritoimintaa taloudellisesti, mikä on mahdollistanut leirien pitämisen edullisina osallistujille. WAUn vuonna 2017 järjestämällä 55 leirillä kävi yhteensä 890 lasta. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettyjen maksuttomien leirien osallistujamäärä vuonna 2017 oli 43. Nämä leirit eivät ole mukana WAU ry:n järjestämää loma-ajan toimintaa kuvaavassa, tämän dokumentin lopusta löytyvässä taulukossa. Leireistä saamamme palaute on pääosin ollut hyvin positiivista ja leiriläisten huoltajille lähetetyn kyselyn kohdan Kuinka todennäköistä on, että suosittelisit leiriä ystäväperheellesi? vuoden 2017 vastauksista asteikolla 1-10 peräti 93 % oli kohdassa Loma-ajan toiminnan haasteet Leiritoimintaa ei toistaiseksi ole saatu järjestettyä jokaisella WAU! -paikkakunnalla vähäisten ilmoittautumisten ja tarvittavien resurssien puuttumisen johdosta. Myös muiden toimijoiden tarjoama leiritarjonta syö tarvetta WAU ry:n järjestämiltä leireiltä. Pääkaupunkiseudun leirit ovat olleet suositumpia kuin muualla Suomessa, mikä arviomme mukaan johtuu alueen suuremmasta väestömäärästä. Joillakin paikkakunnilla ei kysyntää ole juuri lainkaan, ja leiritoiminnan todellista laajuuden tarvetta onkin syytä edelleen miettiä tulevaisuudessa.

39 Vuonna 2015 käynnistettyjä uusia toimintamuotoja, kesä- ja harrastekerhoja, jatkettiin myös vuonna Kerhoista saatiin hyvää palautetta, ja uusia toimintamuotoja loma-aikojen toimintaa varten tullaan kehittämään myös vuoden 2018 aikana. Tämän dokumentin lopussa on kaavio, jossa esitetään WAU ry:n loma-ajan toimintaan osallistuneiden määrän kehittyminen vuosina Välituntitoiminta WAU aktivoi yhä enenevässä määrin lapsia myös välituntisin. WAU! -välituntien tavoitteena on lasten liikuttaminen, koulupäivän aktivoiminen, passiivisten lasten mukaan saaminen toimintaan sekä kiusaamisen mahdollisuuden vähentäminen mielekkäämpää tekemistä tarjoamalla. Koulupäivän aikana liikkuvat oppilaat ovat tutkimusten mukaan oppitunneilla tarkkaavaisempia, ja työrauha paranee. WAU! -välitunnit toteutetaan pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin WAU! -kerhot. Suurimpana erona on se, että WAU! -välkille ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ilmoittauduta erikseen, vaan palkattu ohjaaja toteuttaa toimintaa kaikille halukkaille osallistujille välitunnin aikana. WAU! -välkät voidaan toteuttaa ns. pitkillä välitunneilla (30 min). Näin on mahdollisuus tavoittaa myös niitä oppilaita, jotka eivät osallistu kerhotoimintaan. WAU! -välkkätoimintaa tarjottiin vuonna 2017 kevätlukukaudella 20 paikkakunnalla ja syyslukukaudella 18 paikkakunnalla. Erillistä ilmoittautumista ja osallistujien seurantaa ei välituntitoiminnassa ole, mutta osallistujien yhteismäärä liikkuu useissa sadoissa. Taulukot välituntitoiminnasta löytyvät tämän dokumentin lopusta.

40 Hankkeet WAU ry:llä on perustoimintansa ohessa käynnissä erilaisia hankkeita; aiheeltaan ja kestoltaan rajattuja tehtäviä, jotka lähtevät pääosin paikallisesta tarpeesta. Hankkeilla on tietyt tavoitteet, määräaika sekä oma budjettinsa. Tavoittelemme jokaisella hankkeellamme myös pysyviä vaikutuksia. WAUn hankkeita vuonna 2017 olivat Kunnossa kaiken ikää (KKI), miniwau!, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, WAU-Efekti, SporttiTET ja WAUhtipäivät. Lisäksi vuonna 2016 loppuneen Liiku, tutki ja oivalla! (Liito) -hankkeen Seppo.io alusta oppimispelien tekemiseen oli edelleen käytössä, samoin kuin WAU-Efektin tuotos liikkumaan.fi -nettipalvelu. Kunnossa kaiken ikää (KKI) Espoon Akilleksen kanssa toteutettu KKI-hanke sisälsi Opin suunnistamaan - ja Kohti Jukolaa -ryhmät. Opin suunnistamaan -ryhmät toteutettiin keväällä 2017 kahdessa osassa, alkeis- ja jatkokurssina. Kohderyhmänä olivat Espoon alueella asuvat työikäiset miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneet suunnistuksesta ja kaipaavat koulutusta aloittaakseen harrastuksen. Ryhmät tulivat heti täyteen ja yhteisosallistujamäärä oli kahdella kurssilla täydet, eli 50 henkilöä.

41 Tavoitteena oli opettaa kohderyhmälle suunnistuksen alkeet ja sen jälkeen perehtyä tarkemmin suunnistuksen saloihin, jotta suunnistuksesta tulee sujuvaa ja nautinnollista. Tämän tavoitteen onnistuessa kohderyhmä sitoutuu automaattisesti säännölliseen harrastukseen ja terveisiin elämäntapoihin. Opin suunnistamaan -hanke oli Espoon Akilleksen suunnistusjaoston ja WAU ry:n yhteinen projekti. Lopputuloksena oli ammattimaisemmin toteutettu kurssi, jonka kautta noin 50 aikuista oppi suunnistamaan, sai itselleen eväät hyvän harrastuksen toteuttamiseen ja oppi myös tietämään mitä WAU ry tekee. Kohti Jukolaa -projekti alkoi KKI-hankerahoituksen myötä syksyllä Siihen ilmoittautui mukaan 26 osallistujaa. Projekti jatkuu seuran omana toimintana vuodelle miniwau! Leikkien Liikkumaan Vantaan liikkuvat päiväkodit on Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden ja varhaiskasvatuksen tulosalueiden yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on tuoda lisää liikettä vantaalaisten lasten arkipäiviin liikunnallistamalla päiväkotien arjen toimintaa. WAU ry on lähtenyt hankkeeseen mukaan omalla miniwau! -paketillaan. miniwau!:n tavoitteena on lisätä liikuntaa päiväkotilasten arkeen, tuoda konkreettisia ideoita käytäntöön ja levittää liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Ajatuksena on luoda liikunnallinen elämäntapa jo pienestä pitäen ja saada mukaan myös lasten vanhemmat. Liikuntavälineissä suositaan kierrätysmateriaaleja ja huomioidaan kestävä kehitys. Pilotin aikana henkilökunta saa käyttöönsä leikkipankin ohjeiden ja materiaalien muodossa. miniwaun tarkoituksena on tehdä liikunnasta osa normaalia arkirytmiä ja vähentää paikallaanoloa. miniwau! -materiaalipaketin myötä jokainen voi huomata liikunnan järjestämisen sekä välineiden ja materiaalien käyttämisen helppouden. Kaikki materiaalit ovat värikkäitä ja innostavia, juuri lapsille suunniteltuja! miniwau! -materiaalipaketti sisältää: liikuntataitokortit, hyppykortit, asentokortit, kuvasuunnistuskortit, leikkikortit, numerokortit, viikkohaasteen ja vuosisuunnitelman. Kevään 2017 saatujen kokemusten perusteella pilotista rakennettiin malli, jonka tähdätään olevan syksyllä 2018 vietävissä päiväkoteihin ympäri maan.

42 Oma valinta Nuoret terveellisten elämäntapojen edistäjinä Oma valinnan tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa sekä uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Päämäärään pyritään rakentamalla koulun arkeen sopiva nuorten osallistamisen malli. Nuoret pääsevät rakentamaan unelmiensa koulua. Hankkeessa yläkouluikäiset nuoret päättävät, miten terveyttä edistäviä muutoksia tehdään koulun arjessa. He kehittävät omia ideoita pienryhmissä ammattilaisten fasilitaattorien tukemana. Ideoiden toteutusta tukee koulun henkilökunta, Nuorten Akatemia sekä muut alueelliset toimijat. Hankkeen puitteissa WAU ry järjesti syksyllä 2016 kerhokokeiluja, joiden perusteella Hatanpään yläkoulu Tampereella palkittiin euron tunnustuspalkinnolla. Palkintorahoilla hankittiin koululle liikuntavälineitä välitunti- ja harrastekäyttöön (ulos, saliin ja kuntosalille) oppilaiden toiveiden ja ideoiden mukaan. Lisäksi järjestettiin kuplafutisturnaus koululla sekä tanssikerho pitkille välitunneille viimeisessä jaksossa. WAU ry:n toiminnanjohtaja oli mukana Oma valinta -hankkeen ohjausryhmässä. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta omavalinta.fi.

43 Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR-rahoitteisen Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa esittävän taiteen (teatteri ja sirkus) sekä liikunnan menetelmin. Päätavoite saavutetaan luomalla ja vakiinnuttamalla paikallistasoilla toimintamalleja liikunta-, esittävän taiteen ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyölle sekä testaamalla, kehittämällä ja mallintamalla nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat syrjäytymisuhan alaiset nuoret, joilla on ikäisiään nuoria vähemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja esittäviä taiteita. Lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten parissa toimivat asiantuntijat, jotka työskentelevät liikuntajärjestöissä, teattereissa, sirkuksissa ja nuorisoalan organisaatioissa. Valtakunnallisen hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia Kalliolan Nuoret ry, Kajaanin Kaupunginteatteri, Kainuun Liikunta ry, WAU ry sekä Q-teatteri ry. Hankkeen avulla luodaan ja juurrutetaan paikallistasoilla toimintamalleja liikunta-, teatteri- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyölle. Toimintamallien avulla vakiinnutetaan liikunta-, esittävän taiteen ja nuorisoalan toimijoiden johdon keskinäinen vuoropuhelu alueilla, sovitaan paikallisten toimijoiden keskinäisestä työnjaosta, huomioidaan paikallisen toiminnan reunaehdot ja sovitaan hankkeen toiminnan jatkamisesta hankkeen päätyttyä. Hankkeessa testataan ja kehitetään nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille. Menetelmiä levitetään ja jalkautetaan hankekonsortion ulkopuolelle järjestämällä paikallisille yhteistyökumppaneille hankeinfoja sekä toiminnallisia Toimintatavat tutuiksi -tilaisuuksia. Toiminta mallinnetaan, arvioidaan ja kootaan julkaisuksi. Tässä hankkeessa ideana on tutustuttaa teatteriin, sirkukseen ja eri liikuntamuotoihin nuoria, jotka eivät niiden pariin muutoin hakeutuisi. Tarkoituksena ei ole koulia nuorista alojen ammattilaisia, vaan tarjota heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa heidän keskinäistä yhteisöllisyyttään ja itseluottamustaan. WAU ry on hankkeen toiminnassa mukana Oulussa, Rovaniemellä ja pääkaupunkiseudulla. Oulussa ja Rovaniemellä WAU ry toimii paikkakuntien vastaavana osatoteuttajana, jonka tehtäviin kuuluu nuorten toiminnan (työpajojen, ryhmien, yms.) käytännön järjestelyt, alueellinen tiedottaminen, alueen arvioinnin käytännön toteutus (tiedonkeruu) sekä hankkeen alueellisten levitystapahtumien toteuttaminen. Lisäksi WAU ry vastaa toiminnan vakiinnuttamisesta osaksi oman

44 organisaationsa vakituista toimintaa. Pääkaupunkiseudulla WAU ry toimii hankkeen asiantuntijana ja liikuntapalveluiden järjestäjänä / ohjaajana. SporttiTET Nuorten Akatemian hallinnoima Sporttitetti on uusi, merkityksellinen ja nuorten osallisuutta edistävä TET-malli, jonka nuori suorittaa liikuntaseurassa ja yhteistyössä oman lajiliiton kanssa. Sporttitetissä nuori kartuttaa kokemusta ja tietämystä lajinsa uramahdollisuuksista ohjauksesta ja valmentamisesta viestintään ja tapahtumien järjestämiseen. Samalla hanke tarjoaa ainutlaatuisen avauksen koulun, seuran ja lajiliiton väliseen yhteistyöhön. Sporttitetti innostaa yläkoululaisia urheiluseurojen, lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen toimintaan. Se tuo liikunta-alan ja urheilun kehittämiseen nuorten äänen, vähentää lajien sisäistä drop out-ilmiötä sekä lisää liikettä ja hyvinvointia kouluarjessa. Hanketta pilotoitiin vuonna 2017 kolmessa valtakunnallisessa lajiliitossa (SUL, Suunnistusliitto ja Voimisteluliitto) sekä WAU ry:ssä. Vuonna 2018 Sporttitetti laajenee; kumppaneina on 20 valtakunnallista lajiliittoa ja liikuntajärjestöä. WAU tarjosi vuonna 2017 SporttiTET-paikan neljälle nuorelle, joista kaksi liikkui päätoimisten koordinaattoriemme kanssa Keravan ja Tuusulan alueella, kaksi Kangasalla ja Tampereella. Kokemukset olivat erittäin myönteisiä ja olemme tässä aktiivisena toteuttajana mukana myös vuonna Kuvissa WAUn SporttiTET-nuoret vas. Ella, Julianna, Riina ja Minja. WAUhtipäivät WAUhtipäivä on WAUn kehittämä uusi konsepti, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jolla edistetään Liikkuva koulu -ohjelmaa.

45 Koska vanhempien osallistumisella lapsen koulupäivään on todettu olevan suurta merkitystä kouluviihtyvyyteen, on WAUhtipäivä perheliikuntatapahtuma, joka järjestetään yhteistyössä vanhempainyhdistysten, oppilaiden ja koulun henkilökunnan sekä WAU ry:n kanssa. Tapahtuma voidaan järjestää arki-iltana tai viikonloppuna. Tapahtuma voi olla myös koulun virallista toimintaa, ja se voidaan näin ollen järjestää osana lauantaikoulupäivää. Mallia voidaan myös toteuttaa yhteistyössä päiväkotien kanssa. WAUhtipäivällä on useita tavoitteita. Sen avulla luodaan uusia toimintamalleja, joiden avulla koulut voivat toteuttaa niille määrättyä yhteisöllistä oppilashuoltoa, jonka tavoitteena puolestaan on yhteisöllinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. WAUhtipäivä tähtää myös toimintakulttuurien liikunnallistamiseen koulu- ja päiväkotiympäristössä, kouluikäisten sekä esikoululaisten ja heidän perheittensä liikuntatottumusten kehittämiseen sekä antaa tietoa liikunnan, ravinnon ja levon merkityksestä koululaisten kasvussa. WAUhtipäivä edistää erityisesti perheliikuntaa, mutta sen suunnittelussa ja toteutuksessa osallistetaan eri tahoja, minkä vuoksi tapahtumilla ja hankkeen muilla tuotoksilla voidaan vaikuttaa lukuisiin kohderyhmiin. Keskeistä on oppilaiden osallisuus tapahtuman suunnittelussa, sisällössä ja järjestämisessä. Syksyn 2017 aikana toteutettiin yhteensä noin 10 WAUhtipäivää eri puolilla maata. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta, jotta kiinnostavaksi havaittua, erittäin onnistunutta toimintaa päästäisiin jatkamaan myös vuoden 2018 helmikuuta pidemmälle.

46 WAUn tarjoamat koulutukset WAU ry:n yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä liikuntaa kouluihin ja muuttaa koulupäivien rakennetta liikunnallisempaan suuntaan. Vuonna 2016 havaitsimme tähän liittyen tarpeen koulun henkilöstön ja oppilaiden kouluttamiselle, ja rakensimme kaksi koulutuskokonaisuutta vastaamaan haasteeseen. Koulutuksia alettiin myydä vuonna 2017, ja niistä saatavat varat käytetään WAU! -kerhotoiminnan mahdollistamiseen. Koulutusten tavoitteena on antaa käytännön eväitä aktiivisemman arjen järjestämisessä sekä istuttaa osallistujien mieleen ajatus siitä, että liikunnan lisääminen koulupäivän lomaan on oikeastikin helppoa. Koulutuksia on tarkoitus alkaa jatkossa tarjota valtakunnallisesti ja vakiinnuttaa niistä osa toimintaamme. WAUhdilla ulos! Opettajille suunnatun WAUhdilla ulos! -koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa siitä miksi oppitunti kannattaa siirtää sisätiloista ulos tai luokkahuoneesta pois. Koulutus antaa toimintatapoja, vinkkejä ja työkaluja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa opetusta varten, sekä kannustaa tekemään toiminnasta säännöllistä. WAUhdilla ulos! -koulutuksen lisänä on WAU-race -rata, jossa yhdistyy ongelmanratkaisu, tietojen hakeminen ja liikunta hauskalla, yhteisöllisellä ja

47 toiminnallisella tavalla. Radan avulla voidaan harjoitella yhtä tai useampaa oppiainetta tai vaikka kerrata kokeeseen. Niilo Helanderin säätiö ja Stiftelsen Pro Juventute Nostra myönsivät apurahat WAUhdilla ulos! -koulutusten järjestämiseksi lukuvuonna WAUhtia välkille! WAUhtia välkille! -koulutus on suunniteltu täydentämään liikunnan aluejärjestöjen tarjoamaa välkkärikoulutusta ja sen jälkeistä välituntitoimintaa. Tavoitteena on tukea välkkäreitä toiminnan käynnistämistä varten, tuoda välkkäritoiminta osaksi koulun arkea ja juurruttaa se pysyväksi osaksi koulupäivää. Tarvittaessa koulutus sisältää myös välituntiohjaajakoulutuksen. WAUhtia välkille on suunnattu luokkalaisille ja yläkoululaisille. Vaikuttamistyö Kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla pyritään lapsen lisäksi vaikuttamaan koko perheen liikunta-aktiivisuuteen ja koulun liikuntamyönteisyyteen. Kerholaisten huoltajille kuukausittain sähköisesti lähetettävässä kaksikielisessä kuukausitiedotteessa on paikkakuntakohtaisten ja valtakunnallisten WAU-asioiden lisäksi terveyteen, liikuntaan tai hyvinvointiin liittyviä artikkeleita. Artikkelit ovat yleensä jonkun toisen toimijan tuottamasta materiaalista poimittua tietoa ja tiedotteeseen on lisätty linkit alkuperäiseen lähteeseen. Lähetämme uutiskirjeen kuukausittain myös aikuisliikuntaryhmäläisillemme sekä uutiskirjeen erikseen tilanneille henkilöille. Tiedote viedään myös WAUn nettisivuille. Muita toiminnallisia vaikutusmahdollisuuksia on erilaisiin tapahtumiin, kuten liikuntapäiviin, tempauksiin, seminaareihin ja tapahtumiin osallistuminen. Median avulla WAU ry pyrkii tekemään omaa toimintaansa tunnetuksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille liikunnan tärkeyttä hyvinvoinnin rakentamisessa. Näiden teemojen lisäksi erilaisissa seminaaripuheenvuoroissa ja messutapahtumissa nostetaan esiin myös muita lasten hyvinvoinnin parantamisen toimintamalleja, joista WAU ry:llä on tietoa tai kokemusta. WAU ry on myös Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Sosiaali ja terveys ry SOSTEN jäsen. Vaikuttaminen vuonna 2017 Seuraavassa on esiteltynä yksityiskohtaisemmin tärkeimmät vaikuttamisen tavat vuonna Näiden lisäksi verkostoitumista on tehty tapaamisissa eri organisaatioiden ja henkilöiden kanssa. WAU ry:lle on alusta saakka ollut selvää, että lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan useita toimijoita ja tukijoita, ja että ainoastaan rakentavalla yhteistyöllä voimme saavuttaa optimaalisia tuloksia.

48 Vuonna 2017 artikkelin WAUn toiminnasta julkaisivat tai meitä haastattelivat HopLop, Lotto, Nooa Säästöpankki, Vermo ja Yle Urheilun verkkosivut. Tavoitteeksi asetettua medianäkyvyyttä siis saatiin, mutta tätä vaikuttamismuotoa täytyy jatkossa edelleen pyrkiä kasvattamaan. Internet-näkyvyyttä koulujen ja kuntien sivuilla pyrittiin ylläpitämään, ja mainoksia yhdistyksen toiminnasta levitettiin kouluille, liikuntahalleille, kauppakeskuksiin jne. Yhdistys on saanut uutta näkyvyyttä, tunnettuutta ja uusia kontakteja myös Facebook-sivujen, Instagram- ja Twitter-tilien kautta, joita on käytetty kiitettävästi myös kommunikoinnin ja palautteen antamisen lisäväylinä. Facebookin kautta aktivoitiin myös WAU ry:n vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoiset toimivat lähinnä konsultointi- ja tiedonhakutehtävien parissa. Vuoden 2017 lopun seuraajien määrä Facebookissa (1 825) ja Twitterissä (1 211) nousi edellisvuoden lukemiin verraten. WAU ry:n aikuisliikunnan Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa seuraajia 223, jolloin kasvua saavutettiin lähes 40 seuraajan verran. Efekti-hankkeen (liikkumaan.fi) hiljaiseloon ajetuilla Facebook-sivuilla seuraajia oli 142, mikä on 12 seuraajan lisäys edellisvuoteen verrattuna. WAUn Instagram-tili avattiin ja sen kautta esiteltiin menestyksellä mm. kevään avoimet ovet -viikon kuvasatoa. Seuraajia Instagramissa on 235. WAUn suomenkielisen nettisivuston käyttäjiä on kuukauden aikana keskimäärin ollut noin ja ruotsinkielisen noin 370. Suurin piikki osui elo-syyskuun vaihteeseen, minkä voidaan päätellä johtuvan alkaneesta kerhokaudesta. Vuosittain käyntejä WAUn internetsivuilla on noin Näissä kaikissa luvuissa on nousua edellisvuoteen verraten. Uudistimme myös koulutus- ja loma-ajan toiminnan esitteitämme, joihin pohjat rakensi pro bono -avustajamme mainostoimisto Dynamo & Son. Oriveden Kultavuoren koulun WAU! -kerholaiset esiintyivät Ylen Galaxi-ohjelman Hikisankarit-osiossa tammikuussa.

49 Kuva: Hikisankarit Kultavuoren koulun WAU! kerhossa Orivedellä Yhdistyksemme sai näkyvyyttä myös valtakunnallisissa ja paikallisissa Liikkuva koulu -seminaareissa Helsingissä ja Tampereella. Toiminnanjohtajamme pääsi käynnistämään tammikuussa lottoarvonnan arvontakoneen ja lähetyksessä näytettiin myös WAU! -kerhotoimintaa Rovaniemeltä. Näistä kuvauksista valokuva alla. Olimme mukana Samsungin Olympiasoihtukampanjan finalistien joukossa, mutta yleisöäänestyksessä emme enää yltäneet neljän PyeongChangiin lähetetyn soihtua kuljettavan toimijan joukkoon.

50 WAU ry palkittiin HopLopin järjestämässä Suomen lapsiystävällisin toimija -kilpailussa ja Vermossa vastaanotimme osuuden Vermon Raviliigan hevosen juoksemista palkintorahoista. Samassa yhteydessä ravattiin myös WAU-lähtö. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hanke oli esillä nuorten Reaktori-messuilla Helsingin Messukeskuksessa helmikuussa. Yhteisellä pisteellä esittelimme hanketta ja toteutimme liikuntarata-kimbleä, joka yhdisti monipuolisesti eri perusliikuntataitoja ja teatteria Aliaksen muodossa. Rata oli suosittu ja pisti nuorten puntteihin vipinää. Koulurauha julistettiin Vantaalla elokuussa ja WAU lähti paikalle pitämään omaa liikunnallista pistettään (kuva vasemmalla).. Osana Euroopan BeActive -urheiluviikkoa WAU ry oli mukana myös Salossa syyskuussa järjestetyssä teematapahtumassa.

51 Yhteistyötä tehtiin koordinaattoritasolla kuntien ja kaupunkien lisäksi mm. Lapin liikunnan, muiden liikuntajärjestöjen ja eri urheiluseurojen kanssa. WAUn koordinaattoreita on ollut kouluttamassa liikunnan aluejärjestöjen eri tilaisuuksissa esim. Välkkäri-koulutusta, ja töitä on tehty myös yhteispalkkausjärjestelyin liikunnan eri aluejärjestöjen kanssa. WAU ry on Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun, Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun Lapin Liikunnan, SOSTEn ja MLL:n jäsen. Kaikilla paikkakunnilla tarjottiin tänäkin vuonna seuroille mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa WAU! -kerhoihin. Näin toimimalla luodaan lapsille mahdollisimman matala kynnys tutustua ja osallistua myös seuratoimintaan. Vuonna 2017 tähän mahdollisuuteen tarttuivat Vantaalta EVU, Vantaa Diving ja Taidekaruselli. Kerho-ohjauksen kautta yhteistyössä WAU ry:n kanssa vuonna 2017 toimivat Espoossa Cetus, EBT, Esbo IF, FC Kasiysi, HaLi, Iftin, Olarin Voimistelijat, Pohjois-Espoon Ponsi ja Tapiolan Honka. Helsingissä vastaavasti Atlas Vantaa ja Vantaalla Atlas Vantaa, KOIPS, KOPSE, KU-58, SB Vantaa, SC Vantaa, Tikkurilan Tiikerit, TIP-70, Vanders sekä Vantaan Salamat. Toiminnanjohtajamme jatkoi pestiään Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunnassa. WAU ry:llä on myös edustus Vantaan kaupungin Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmässä ja usea osallistuja Olympiakomitean Liikkujan polku -verkostotyöryhmissä. Liityimme vuonna 2016 mukaan Lasten terveysfoorumi -verkostoon (LTF), ja syksyllä 2017 WAUn toiminnanjohtaja valittiin kyseisen verkoston puheenjohtajaksi. Jatkoimme töitä Lastensuojelun keskusliiton koordinoimassa järjestöjen ja seurakuntien perhekeskustoiminnan kehittäjäverkostossa, minkä avulla LSKL haki ja sai STEAlta avustusta koordinaatiohankkeeseen, jossa WAU ry on yksi mukana olevasta 54 järjestöstä. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta

52 Toiminnanjohtaja kävi pitämässä puheenvuoron kevättalvella Vierumäen opiskelijoille, keväällä rehtoriryhmälle Tallinnasta ja syksyllä SOSTEn järjestämässä Euroopan terveet koulut -koulutustilaisuudessa. WAU ry oli vahvasti mukana järjestetyssä valtakunnallisessa Unelmien liikuntapäivässä. Samalla viikolla järjestimme kaikissa WAU! -kerhoissa avointen ovien kutsukerhokerran, jolloin kerholaisten läheisillä oli mahdollisuus osallistua toimintaan. Avointen ovien viikko oli menestys: leikkipäiväviikon satona julkaisimme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä noin 200 iloista kuvaa WAU! -kerhoista eri puolilta Suomea. Kuvien yhteydessä lapset saivat kertoa mikä heistä on WAU! -kerhossa parasta. Viikon tavoitteena oli jakaa tietoa WAU ry:n toiminnasta, saada lasten läheiset mukaan toimintaan, kertoa leikin merkityksestä lasten elämässä sekä lisätä tapahtumiin osallistuneiden ja seuraajiemme leikkiosaamista. Tulemme toteuttamaan vastaavan teemaviikon myös tulevaisuudessa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vaikutimme Liikkujan polku -vaikuttajateemaryhmässä, jossa varmistettiin että Liikkuva lapsuus (OKM ja STM) ja koulupäivän aikainen harrastaminen olivat mukana Olympiakomitean puolueille tekemässä vaikutustyössä. Lisäksi olimme erittäin aktiivisesti mukana kuntavaaleihin liittyneessä Lastensuojelun Keskusliiton Ääni lapselle -kampanjassa. WAU ry lähestyi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäseniä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävän kerhorahan määrästä, minkä jälkeen kyseisen

53 valiokunnan sivistys- ja tiedejaosto pyysi meiltä kirjallista asiantuntijalausuntoa, joka heille toimitettiin. Näin yhtenä vaikuttajana muiden joukossa saimme nostettua budjettiesityksessä olleen kerhomäärärahan edellisvuosien tasolle. Olimme aktiivisena toimijana mukana Olympiakomitean Koulussa harrastamisen verkostossa Koululiikuntaliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Vanhempainliiton, Partion, Opinkirjon, 4H:n, Nuoren Kirkon sekä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Lisäksi olimme ahkerasti mukana MLL:n leikkipäiväverkostossa sekä LSKL:n juhlavuoden videossa. WAUlla oli loppuvuodesta 2017 kunnia saada kutsu Helsingin kaupungin tarjoamalle, pormestari Jan Vapaavuoren isännöimälle lounaalle Kaupungintalolle. Satavuotiasta Suomea vierailullaan kunnioittanut Cambridgen herttua, Prinssi William on sitoutunut useisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Kutsu lounaalle kertoi meille WAUn ja muiden pitkän tähtäimen työtä tekevien järjestöjen toiminnan arvostuksesta. WAU ry:tä tilaisuudessa edusti toiminnanjohtajamme. ADHD-liitto pyysi WAU ry:tä kumppanikseen STEA-hakemukseen ja Koululiikuntaliitto OKM:lle tehtävään hakemukseen. Nykytiedon valossa kumpikaan hanke ei kuitenkaan valitettavasti tule toteutumaan. Tiiminvetäjä Juho Tukia teki yhteistyötä Walter ry:n kanssa ja tiiminvetäjä Mikael Engströmin johdolla laadittiin WAU ry:n yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi tapasimme ja keskustelimme mahdollisesta yhteistyöstä usean eri yrityksen, organisaation ja toimijan kanssa.

54 WAU ry:n ajatuksena on vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin läpi koko elämän. Vuonna 2017 jatkoimme pääkaupunkiseudulla aikuisille suunnattua, yritysliikuntatoiminnan ulkopuolella tapahtuvaa, matalan kynnyksen maksullista liikuntatoimintaa hyvällä menestyksellä. Tätä toimintaa tullaan vuonna 2018 laajentamaan mahdollisuuksien mukaan myös muille paikkakunnille, joilla WAU ry:llä on kerhotoimintaa. Vuoden 2016 aikana käynnistetty yrityksille ja aikuisliikkujille tarjottavien liikuntapalveluiden tarkempi konseptointi vapaaehtoisen palvelumuotoilijan, Marjukka Rantalan avustuksella saatettiin loppuun vuoden 2017 keväällä. Toiminnan arvioiminen Yhtenä vaikuttavuuden mittarina toimivat kerhotoiminnan raportoinnit ja tilastot, jotka on esitelty aikaisemmin tässä toimintakertomuksessa. WAU ry on myös useamman vuoden ajan teettänyt keväällä ja syksyllä sähköisen kyselyn kerholaisten vanhemmille ja saanut näiden tulosten kautta arvokasta tietoa yhdistyksen kehittämiskohteista sekä siitä, missä olemme onnistuneet hyvin. Näitä tuloksia on käsitelty yhdistyksen kehityspäivillä. Kevään 2017 kyselyssä tiedusteltiin palautetta WAU! -kerhoista, kampanjasta sekä yhdistyksen viestinnästä. Syksyn kyselyssä pyrittiin kartoittamaan WAU! -kerhotoimintaan osallistuvien lasten perheiden taustatietoja, tapoja ja tottumuksia. Kyselyillä olemme keränneet paljon vaikuttavuustietoutta ja useampana vuotena toteutetut identtiset kyselyt ovat täysin vertailukelpoisia toiminnan kehityksen arvioimiseen. Materiaalin täysipainoiseen hyödyntämiseen ja sen pohjalta laadittuun WAU! -kerhojen laatukriteeristöön olemme käyttäneet apuna Anne-Maria Pohton Haaga-Heliaan vuonna 2016 valmistunutta lopputyötä Matalan kynnyksen kerhotoiminta WAU! -kerhossa Kerhotoiminnan laadun kehittäminen tehtyjen tyytyväisyyskyselyjen avulla. Laatukriteeristöllä, sen käytön kouluttamisella ja toteutumista valvomalla saamme edelleen kehitettyä toimintaamme eteenpäin. Lopputyö löytyy nettisivujemme materiaalipankista. Viestinnän mittareina ovat toimineet mm. mediaosumat, sosiaalisen median seuraajat ja ns. tykkääjät sekä internetsivujen kävijämäärät. Viimeisimmän palautekyselyn vapaa sana -osio sisältää ilahduttavia esimerkkejä WAU ry:n toiminnan vaikuttavuudesta: Ihan huippua, että on tällainen järjestö, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden liikkua maksutta turvallisten ohjaajien seurassa. Se myös, ettei liikkuminen ole tavoitehakuista, vaan pääsee kokeilemaan eri lajeja ilman sitoutumista, on 10 pisteen

55 arvoinen juttu!!! Tällainen toiminta antaa positiivisen kuvan liikkumisesta ja toivottavasti kannustaa liikkumiseen myös vanhemmallakin iällä. Hienoa toimintaa, etenkin eka ja tokaluokkalaiset tarvitsevat ja hyötyvät kerhojen tiiviistä yhteistyöstä koulun kanssa (lukujärjestys huomioitu kerhon suunnittelussa ja tilat koulussa (ei pitkiä siirtymiä) Aivan huippua toimintaa! Kiitos ohjaajille lapsemme kasvun ja kehityksen tukemisesta! Tack för meningsfull verksamhet på svenska! Toiminta on mukavaa ja olen erittäin tyytyväinen. Mukavaa myös, että on mies ohjaaja, kun muuten henkilökunta on aika naisvaltaista. Lapsia liittyy kerhoon koko ajan lisää, kun huomaavat, miten mukavaa toiminta on. Tack för en fin och viktig verksamhet. Vi uppskattar speciellt att det inte är fråga om tävling, vilket det ofta blir väldigt fort när man börjar med någon ny hobby. Bara glädjen att röra på sig tillsammans med andra på ett lekfullt sätt. Jättefin verksamhet som ni sysslar med. Alla har inte råd att betala för de dyra hobbyn som nuförtiden finns mer än väl. Mera mindre seriös verksamhet lik er behövs i vårt samhälle! Wau-kerho on tuonut kivan lisän energisen ja liikkuvan lapsen tiistaihin, joka korreloituu positiivisesti sen päivän läksyjen tekoon.

56 Yhdistyksen johtoryhmä osallistui keväällä 2017 Sitran fasilitoimaan Järjestökiihdyttämöön. Kiihdyttämö oli jatkoa Sitran edellisvuoden Vaikuttavuusvalmentamoon, jossa käsiteltiin mm. yhteiskunnallisten vaikutusten kirkastamista kilpailueduksi ja avainmenestystekijöiksi. Kiihdyttämössä käsiteltiin mm. vaikuttavuuden arvioimista, mittaamista ja mallintamista. Valmentamoissa saatuja oppeja ja ajatuksia vietiin organisaatiossa eteenpäin WAUn sisäisillä kehityspäivillä. Vaikuttavuusasioiden työstäminen jatkuu edelleen vuonna WAU ry:n organisaatio Ylintä päätäntävaltaa WAU ry:ssä käyttää vuosikokous. Vuosikokousten välillä ylin päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Hallituksen tehtävänä on luoda toiminnalle resurssit ja määrittää suuntaviivat sekä valvoa suunnitelmien toteutusta. Lisäksi hallituksen jäsenet pyrkivät omalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla panoksellaan auttamaan toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja varainhankinnassa. Hallitus ( alkaen) Antti Kokkinen (pj) Tomas Holmberg Johanna Ikäheimo Johan Kronberg Marjo Matikainen-Kallström Tilintarkastaja: Joakim Rehn, KHT Hallinnollisista juoksevista asioista vastaa tilitoimisto Balance-Team Oy. WAU Advisory Board Frank Korsström Kaj Kunnas Susanna Rahkamo Matti Vuoria Advisory Board kokoontui vuoden aikana kahdesti paikalle kutsuttiin kaikki Advisory Boardin jäsenet, yhdistyksen hallitus sekä WAU ry:n toiminnanjohtaja ja markkinointipäällikkö paikalle kutsuttiin edellä mainittujen lisäksi myös tiiminvetäjät.

57 Vuonna 2014 käynnistetty Keskus-WAUn tavoite ns. kummien keräämiseksi eteni edelleen. WAUhtitiimin jäsenet ovat lupautuneet näkymään WAU ry:n nettisivuilla sekä markkinoimaan toimintaamme omia kanaviaan pitkin. WAUhtitiimin kasvattaminen jatkuu edelleen, ja vuonna 2017 mukaan liittyivät Lotta Backlund ja Toni Piispanen. Organisaation kasvusta johtuen otettiin vuonna 2017 käyttöön edellisvuonna kuun kehityspäivillä esitelty uusi organisaatiomalli, jossa on kolmen tiiminvetäjän muodostama lisäporras toiminnanjohtajan ja aluekoordinaattoreiden välillä. Neljäntenä tiimipäällikkönä toimii muiden tehtäviensä ohella toiminnanjohtaja. Markkinointipäällikön asemaan ei uudella organisaatiomallilla ollut vaikutusta. Toimintojen selkeyttämiseksi ja oikean resursoinnin varmistamiseksi kaikille työn osa-aloille WAUssa laadittiin ja otettiin käyttöön vuonna 2017 uusi työryhmärakenne. Jokainen johtoryhmän jäsen on vetovastuussa omasta työryhmästään ja sen tehtävien etenemisestä.

58 Kuva: WAU ry:n organisaatiokaavio loppuvuonna 2017 Keskus-WAU Keskus-WAU muodostuu hallituksesta sekä johtoryhmän muodostavasta toiminnanjohtajasta, markkinointipäälliköstä ja kolmesta tiiminvetäjästä. Keskus-WAU vastaa konseptin luomisesta, toiminnan paikallistasojen koordinoinnista, varojen keruun organisoinnista ja mallien luomisesta niin keskus- kuin paikallistasojen tarpeisiin ja uusien paikallistason organisaatioiden käynnistämisestä. Keskus-WAU vastaa myös yhdistyksen markkinoinnista ja viestinnästä sekä yritysliikuntakonseptista ja muusta aikuisliikunnasta. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpää vastaa WAU ry:n operatiivisesta toiminnasta. Ramin tärkeimpinä tehtävinä ovat organisaation kehittäminen ja toiminnan laajentumisesta vastaaminen sekä toimintaedellytysten luominen tiiminvetäjille ja niille alueellisille liikuntakoordinaattoreille, joiden suorana esimiehenä (tiiminvetäjänä) hän toimii. Lisäksi hän vastaa yhteistyöstä säätiöiden, kuntien ja valtiovallan suuntaan ja toimii varainhankintatyöryhmän puheenjohtajana. Toiminnanjohtaja raportoi hallituksen puheenjohtajalle. Markkinointipäällikkö Katri Einamo vastaa WAU ry:n markkinoinnista ja viestinnästä sekä työskentelee toiminnanjohtajan kanssa organisaation ja toiminnan kehittämis- ja laajentamishankkeissa. Lisäksi hän vastaa yritysyhteistyöstä, osin yksityisen puolen varainhankinnasta, kansainvälistymisasioista, WAUhtitiimin kasvattamisesta ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä sekä markkinointi- ja viestintätyöryhmän puheenjohtajuudesta. Markkinointipäällikkö raportoi toiminnanjohtajalle.

59 Tiiminvetäjät Mikael Engström ja Anu Pikkarainen (ent. Salokangas) saivat rinnalleen kolmanneksi tiiminvetäjäksi Tampereen seudun entisen koordinaattorin Juho Tukian. Tiiminvetäjät toimivat koordinaattorien esimiehinä ja vastaavat näiden operatiivisesta toiminnasta sekä talouden seurannasta. Lisäksi tiiminvetäjät toimivat 2-3 päivänä viikossa WAU! -kerhojen ja WAU! -välituntien ohjaajina. Anun toimenkuvaan kuuluvat myös järjestöyhteistyö ja verkostot sekä koulutustyöryhmän puheenjohtajuus, Mikaelin toimenkuvaan yritysliikuntamyynti, vaikuttavuusasiat sekä HR-työryhmän puheenjohtajuus, Juhon toimenkuvaan hanketyöskentely, aikuisliikunta, laatukriteerit sekä lasten liikunnan kehittämisen työryhmän puheenjohtajuus. Juho vastaa myös Pirkanmaan alueellisista toiminnoista koordinaattorin roolissa. Tiiminvetäjät raportoivat WAU ry:n toiminnanjohtajalle ja kuuluvat yhdistyksen johtoryhmään toiminnanjohtajan ja markkinointipäällikön kanssa. He toimivat johtoryhmän jäseninä myös organisaation ja toiminnan kehittämis- ja laajentamishankkeissa. Keskus-WAU tuottaa paikallisorganisaatioille hallinnolliset palvelut, kuten kirjanpidon, palkanlaskennan ja työterveyspalvelut. Toiminnan vastuuvakuutukset ja osallistujien vakuutukset hoidetaan keskitetysti Keskus-WAUn kautta. Paikallis-WAU Paikallis-WAUt vastaavat varsinaisen toiminnan päivittäisestä toteuttamisesta sekä paikallistason toiminnan vaatimien varojen hankkimisesta yhdessä keskusorganisaation kanssa. Paikallis-WAUn organisaatiot muodostuvat liikuntakoordinaattoreista ja tuntiohjaajista. Vuonna 2017 paikallistasoilla oli yhteensä 13 päätoimista ja 5 osa-aikaista liikuntakoordinaattoria ja noin 120 tuntiohjaajaa. WAU ry:llä on näin ollen merkittävä rooli myös etenkin nuorten työllistäjänä. Liikuntakoordinaattorien vastuulla on varsinaisen liikuntatoiminnan organisointi. He raportoivat tiiminvetäjälle tai tiiminvetäjänä toimivana toiminnanjohtajalle. Palvelukoordinaattori vastaa yritys- ja aikuisliikunnan käytännön organisoimisesta ja raportoimisesta ja raportoi tiiminvetäjälle. Vastuualueet vuonna 2017: Bodil Backman**, osa-aikainen (ME): Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri Minsku Eklund (RL): Helsinki, Vantaa Vili Eskola (JT): Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila ja Padasjoki Jenni Haglund*, osa-aikainen (ME): Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri Teemu Haverinen** (AP): Oulu, Raahe Daniela Heinrich*, osa-aikainen (ME): Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri Jerri Hukio: Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti Janne Kairala (AP): Reisjärvi, Rovaniemi, Sodankylä,Ylitornio Santeri Koponen* (JT): Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus

60 Tuomas Kosunen (AP): Pohjois-Suomen hankeasiat Mikko Lehmijoki (JT): Hanko, Loimaa, Parainen, Raasepori, Salo, Sauvo Hanna Myyryläinen (JT): Lappeenranta, Mikkeli, Savitaipale, Taipalsaari Satu Räsänen (AP): Kerava, Tuusula Caroline Smedberg, osa-aikainen (ME): Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari Donna Suomi (ME): myynti- / palvelutiimin jäsen Marco Tammi (RL): Espoo, Kauniainen, Porvoo Juho Tukia (JT): Akaa, Eura, Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Tampere, Uusikaupunki Isak Vilander, osa-aikainen (JT): Raasepori AP = Anu Pikkaraisen tiimi, ME = Mikael Engströmin tiimi, JT= Juho Tukian tiimi, RL = Rami Luomanpään tiimi * uusi työntekijä ** poistunut työntekijä Vuoden 2017 aikana WAU ry:n palveluksesta poistui Teemu Haverinen ja hänen seuraajansa palkkaamiseen liittyvät toimet aloitettiin. Jenni Haglund (ent. Bjondahl) jäi keväällä äitiysvapaalle ja hänen sijaisekseen palkattiin ensin Bodil Backman, sen jälkeen Daniela Heinrich. Caroline Smedberg ja Jenni Haglund palasivat äitiysvapaalta osa-aikaisiksi työntekijöiksi. Santeri Koponen aloitti Kuopiossa Rovaniemelle siirtyneen Tuomas Kosusen tilalla liikuntakoordinaattorina. Tämän dokumentin lopusta löytyy taulukko, jossa näkyy henkilöstön määrän kehitys vuosien aikana.

61 Kuva: WAU ry:n päätoiminen henkilöstö vuoden 2017 toukokuussa. Ylärivissä vasemmalta Rami Luomanpää, Juho Tukia, Katri Einamo, Vili Eskola, Mikael Engström. Keskellä oikealta reunasta Mikko Lehmijoki, Donna Suomi, Teemu Haverinen, Satu Räsänen. Keskellä vasemmalta Santeri Koponen, Minsku Eklund, Anu Pikkarainen. Edessä istumassa vasemmalta Tuomas Kosunen, Marco Tammi, Hanna Myyryläinen, Janne Kairala. Ohjaustoiminta Koordinaattorien lisäksi ohjaustoimintaa hoitavat paikallisella tasolla myös tuntiohjaajat, joista osa on koulujen liikunnanopettajia tai liikuntavastaavia. Muut tuntiohjaajat ovat täysi-ikäisiä ja koulutettuja ohjaajia tai alan opiskelijoita, esim. liikunnanohjaajia, kuntosaliohjaajia ja muita liikunnan ammattilaisia. Osa kerho-ohjauksesta hoidetaan urheiluseurayhteistyöllä siten, että urheiluseurat

62 vastaavat tietyistä kerhoista. Jokaiselta työntekijältä on tarkistettu lasten kanssa työskentelyyn vaadittu rikostaustaote. WAU tekee myös yhteistyötä liikunta-alan oppilaitosten kanssa. Opiskelijat tekevät WAU ry:n toimintaan tai hankkeisiin liittyviä projekteja tai opinnäytetöitä, ja lisäksi WAUssa on ollut opiskelijoita työharjoittelussa. Tuntiohjaajille on tarjottu mahdollisuutta ottaa vetääkseen myös yritysliikuntatunteja. Tämä toiminta sisältää paitsi työllistävän näkökulman, myös ajatuksen paremmasta sitouttamisesta WAU ry:n toimintaan. Tuntiohjaajat raportoivat liikuntakoordinaattoreille, ja lisäksi yritysliikuntatunneista palvelukoordinaattorille. Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Toiminnan laadun ylläpitämiseksi pyritään henkilöstön kouluttamisesta huolehtimaan aktiivisesti. Vaikka konseptimme onkin osoittautunut toimivaksi ja toiminnan vaikuttavuus on ollut merkityksellistä, on toiminnan eteenpäin kehittäminen ja henkilöstön motivoiminen sekä taitotason varmistaminen ja edelleen kasvattaminen kouluttamisen kautta hedelmällistä. Hallitus on ollut tyytyväinen WAU ry:n työntekijöiden toimintaan sekä yhdistyksen toiminnan kehittymiseen ja laajentumiseen pidettiin WAU ry:n päätoimisen henkilöstön kevään kehityspäivät Nurmijärvellä. Kehityspäivillä käsiteltiin WAUn sen hetkistä tilannetta, juhlavuoden 2018 suunnitelmia, koulutustarjontaa, loma-ajan toiminnan kehittämistä, laatukriteereitä sekä yritysliikuntapaketteja. Tämän lisäksi pienryhmissä mietittiin yhteisöllisyyden ja sitoutuneisuuden tunteisiin vaikuttavia tekijöitä, huoltajien osallistamista sekä tempauksia ja kampanjoita. Johtoryhmän ensimmäiset kehityspäivät järjestettiin Lohjalla Taustalla oli ajatus pohtia WAUn toiminnan ydinasioita ja vastuualueita, mitä kautta päästään syventämään sekä kehittämään kunkin roolia ja osaamista entistä voimakkaammin. Vastuualueiden jakamisen lisäksi päätettiin työryhmien perustamisesta ja tehtiin pieniä muutoksia tiimijakoihin. Johtoryhmän omat kehityspäivät koettiin erittäin hyödylliseksi työskentelytavaksi ja sellaiset päätettiin järjestää vastaisuudessa kahdesti vuodessa. Syksyn kehityspäivät järjestettiin päätoimiselle henkilöstölle Nurmijärvellä. Pääasiallisena aiheina olivat koordinaattorin toimintasuunnitelma vuodelle 2018 sekä itsensä kehittäminen. Kävimme myös läpi menneen vuoden tapahtumat ja palautteen sekä loimme katsauksen WAUn 10-vuotisjuhlavuoteen 2018, kuulimme työryhmien nykytilanteen ja haimme niiden pohjalta pienryhmätyöskentelyä, ideoita sekä palautetta. Tarmo Kyllönen ja Kira Hurme kävivät pitämässä esityksen

63 haastavien lasten kanssa työskentelystä ja hallituksemme jäsen Marjo Matikainen-Kallström älykkäästä itsensä johtamisesta. Keskustelua ja syventymistä aiheisiin jatkettiin kehityspäivien jälkeen ja esille nousseita asioita otetaan huomioon rakennettaessa tulevan vuoden toimintaa. Kaikille WAU ry:n ohjaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Liikkujaksi-koulutukseen ja uudet ohjaajat perehdytettiin toimeensa. Ohjaajille järjestettiin myös tapaamiset, joissa käytiin läpi kulunutta kautta ja keskusteltiin toiminnan kehittämisestä. Katri Einamo jatkoi Omniassa markkinointiviestinnän koulutusta ja Mikael Engström Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen lähiesimiesammattitutkintoa. Henkilöstöön liittyvät haasteet Yksi WAU ry:n toiminnan riskialueista on oikeantyyppisten työntekijöiden löytäminen ja heidän sitoutumisensa yhdistyksen toimintaan. Olemme tähän asti löytäneet erittäin osaavaa henkilöstöä ja organisaation kannalta optimaalisen määrän liikuntakoordinaattoreita, mutta toiminnan laajentuessa laadun varmistaminen on yhä haasteellisempaa. Myös koulutuksen monipuolisuudesta, ajankohtaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta on pidettävä kiinni. Tuntiohjaajien kohdalla haaste on vielä suurempi. Ohjaajat, jotka ovat meidän toimintamme lisäksi säännöllisessä työssä toisaalla, sitoutuvat WAU ry:n toimintaan hyvin. Ohjaajat, jotka eivät ole WAU ry:n lisäksi töissä muualla, eivät välttämättä sitoudu toimintaan vastaavassa määrin, vaan irtisanoutuvat löytäessään itselleen vakituisen työn. Tätä haastetta on omalta osaltaan onnistuttu jo hieman lieventämään tarjoamalla näille tuntiohjaajille myös yritysliikuntatunteja hoidettavaksi. Henkilöstön työn helpottamiseksi on laadittu Koordinaattorin opas ja Ohjaajan opas, joita päivitetään aina tarpeen tullen. WAU ry:n toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset ovat kaikkien käytettävissä nettisivujemme materiaalipankissa. WAUn päätoimisen henkilöstön käytössä on lisäksi oma, suljettu Facebook-sivu, jota on käytetty hajautetun organisaation haasteita helpottamaan yhteisessä

64 keskustelussa ja tiedon jakamisessa kiitettävän paljon. Koordinaattorit ovat perustaneet tällaisia suljettuja Facebook-ryhmiä myös alueensa tuntiohjaajille. WAU ry:n talous 2017 Vuoden 2017 talous noudatti hyvin kyseiselle vuodelle tehdyn ja toimintasuunnitelmassa esitetyn budjetin raameja. Varainhankinta WAU ry:n varainhankinnan pohjana on ns. public-private -malli, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta hankittuihin tuloihin. Tällä tavalla rakennettu malli on kestävä, uudistumiskykyinen ja skaalautuva, kun se ei tukeudu ainoastaan yhteen tai muutamaan rahoituslähteeseen. Toimiva yhteistyö koulujen rehtoreiden kanssa on avainasemassa toiminnan onnistumisessa, mutta sillä on myös merkittävää taloudellista vaikutusta. Kerhotoiminnan tilat ja välineet saadaan kouluilta käyttöön veloituksetta, sillä koulut kokevat WAU ry:n toiminnan olevan koulun kerhotoimintaa. Suurin osa WAU! -kerhoista on virallista koulujen kerhotoimintaa, jolloin kunnat voivat hakea toiminnalle rahoitusta Opetushallituksen kerhotoiminnan avustusten kautta. Suurin osa kerhorahoituksesta tulikin edelleen vuonna 2017 kuntien kanssa tehdyistä yhteistyösopimuksista. Yhteistyösopimuksia tehtiin kuntien opetustoimien ja liikuntapalveluiden kanssa. Maksullisella leiritoiminnalla ei ole tarkoitus kattaa kerhotoiminnasta aiheutuvia kuluja, vaan päätoimisten liikuntakoordinaattorien loma-aikojen palkkakustannukset. WAU ry käynnisti vuonna 2016 maksulliset, koulujen henkilöstölle suunnatut koulutukset, joilla tähdätään koulupäivän liikunnallistamiseen. Jatkoimme koulutusten tarjoamista sekä niiden edelleen kehittämistä ja tarjonnan laajentamista vuonna Lasten vanhemmille tarjottiin mahdollisuutta tukea toimintaa maksamalla vapaaehtoinen kannatusmaksu keväällä WAUn internetsivuilla on ilmoitettu mahdollisuudesta tukea toimintaamme (lupa POL ) ja joulun alla tarjosimme tukijoidemme käyttöön sähköisen kortin, jonka yhteydessä saattoi lahjoittaa WAU ry:lle varoja. Joulukortin suunnitteli ja toteutti pro bono mainostoimisto Dynamo & Son. Yrityksen joulurahat WAU ry:lle lahjoittivat ainakin Amrop Finland Oy, Aino Health Management Oy, Avoin Isännöinti Oy, Balance-Team Oy, Haahtela Oy, Haahtela HR Oy, Haahtela-Kehitys Oy, Haahtela-Rakennuttaminen Oy, Kemijoki Oy, Messumatto Oy, Microsoft Oy sekä Suomen Sokeri Oy.

65 Vuoden 2017 syksyllä WAU ry:n hallituksen jäsen Tomas Holmberg organisoi edellisvuosien tapaan varainhankintatempauksena metsäkaurisjahdin Nauvossa. Jahti onnistui jälleen erinomaisesti verkostoitumis-, varainhankinta-, metsästys- ja ulkoilumielessä. Myös yksityiset tahot tukivat toimintaamme vuonna Erityisin kiitoksin haluamme nostaa esiin Jaakon ja Niklaksen, jotka keräsivät syntymäpäiväkampanjoillaan WAU ry:lle merkittävän summan rahaa. Varainhankinnassa käyttämämme public-private -malli toteutui myös vuoden 2017 aikana. Tulevaisuudessa varainhankinnassa pyritään edelleen saamaan pitempiaikaisia sopimuksia eri tahojen kanssa, jolloin myös toimintaa voidaan suunnitella pidemmällä aikavälillä. Alla olevassa kaaviossa muut-osuus muodostuu mm. leiritoiminnan tuotoista, kannatusmaksuista, välkkärituotoista, aikuisliikunnasta ja palkkaustuista. Kaavio: Koko WAU ry:n tulojen muodostuminen vuoden 2017 aikana. Yritysrahoitus ja pro bono -työ Yrityksille ja yhteisöille on tarjottu mahdollisuutta tukea toimintaa yhteiskuntavastuu -periaatteella. Tällä tavoin toimintaamme ovat vuonna 2017 tukeneet Attendo Hammaslääkärikeskukset, Comptel Oy, Consti Oy, Nooa Säästöpankki Oy, Suomen Sokeri ja Sucros Oy, Säästöpankki Optia Kuopio, Oulu ja Rovaniemi, Tantti Oy ja Walki Oy. Tätä rahoitusmuotoa pyritään edelleen kasvattamaan vuonna 2018 sekä paikallisesti että valtakunnallisella tasolla. Vanhojen yhteistyökumppanien rinnalle pyritään hankkimaan uusia kumppanuuksia sekä rakentamaan välineitä varainhankintaan. WAU ry hakee vielä päätukijoita Tantti Oy:n rinnalle.

66 Säästöpankki Optia Rovaniemi, Oulu ja Kuopio tukivat WAU ry:n paikallista toimintaa, vasemmassa kuvassa ollaan Oulussa ja oikealla Rovaniemellä. Vuonna 2015 käynnistimme ns. 200-klubin. Tämä paikallisrahoituksen muoto tähtää erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, erilaisiin klubeihin ja yhdistyksiin ja koulujen vanhempainyhdistyksiin, joilta olemme kultakin lähteneet hakemaan 200 euron lahjoituksia lähikerhojen tukemiseen. 200 euron tukimaksu perustuu siihen, että kerhotoiminta rahoitetaan pääosin kunnan kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella, mutta kustakin kerhosta jää vuodessa noin 200 euron ohjauskustannuksiin liittyvä omarahoitusosuus muilla tavoin katettavaksi. 200-klubi on lähtenyt erittäin lupaavasti liikkeelle ja erityisen ilahduttavaa on, että tukijaringissä olevat tahot tuntuvat halukkailta jäämään 200-klubiin myös tuleviksi vuosiksi. Tukijalista löytyy nettisivuiltamme. WAUn toimintaa voi tukea myös markkinointiyhteistyön kautta. Tällaista yhteistyötä kanssamme vuonna 2017 tekivät Bonusway, Doog, FeelShape ja Lekolar. Materiaalilahjoituksina yhdistyksemme sai pitkäaikaiselta tukijaltamme AmerSports Oy:ltä tekniset t-paidat jaettavaksi kaikille työntekijöille sekä tuntiohjaajille. Kuvassa AmerSportsin Tea Lindfors.

67 200-klubin yhteistyökumppaneille annettavat WAU-tarrat saimme lahjoituksena Paitapaja Oy:ltä. Mainostoimisto Dynamo & Sonin tiimi jatkoi arvokasta pro bono -apuaan erilaisten esitteiden ja muiden materiaalien laatimiseen liittyneissä graafisissa ja viestinnällisissä asioissa. Korpimedia jatkoi internetsivustomme tukemista, ja palvelintilan tarjosi edelleen maksutta UpCloud. Pro bono -työssä oli vahvasti mukana myös Zemiit Oy. Apuaan tarjosivat tänäkin vuonna WAUn muut vapaaehtoiset sekä WAU Advisory Board ja hallitus. Palvelumuotoilija Marjukka Rantalan johdolla saimme yritysliikuntapaketit valmiiksi ja strategi, markkinointiviestinnän suunnittelija Markus Nieminen jatkoi työtään WAUn visuaalisen ilmeen parissa. Agnieszka Wajda-Hänninen kuvitti koko miniwau-paketin. Säätiöt Yhtenä WAU ry:n tärkeänä taloudellisena tukijatahona ovat edelleen säätiöt. Säätiöt ovat tukeneet toimintaa valtakunnallisesti Keskus-WAUn organisaation kautta tai suoraan paikallisesti. Vuonna 2017 WAU ry:n toimintaa tukivat Aino ja Heikki Väänäsen säätiö, Aktia Sparbanksstiftelsen i Oravais, Aktiastiftelsen i Borgå, Aktiastiftelsen i Esbo-Grankulla, Aktiastiftelsen i Karlebynejden, Aktiastiftelsen i Korsholm, Aktiastiftelsen i Malax, Aktiastiftelsen i Solf-Sundom, Aktiastiftelsen i Vanda, Aktiastiftelsen i Vallgrund, Aktiastiftelsen i Vasa, Alli Paasikiven säätiö, Antti Matikan säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kulturfonden för Gamlakarlebynejden, Niilo Helanderin säätiö, Otto Malmin säätiö, Privata sv. flickskolan i Helsingfors, Sparbanksstiftelsen i Petalax, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Stiftelsen Familjen Lerches, Stiftelsen 7nde Mars Fonden, Stiftelsen Tre Smeder,

68 Svenska Folkskolans Vänner, Urlus-säätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Vörå Sparbanks Aktiastiftelse sekä William Thuring Stiftelse. Yritysten liikuntapalvelut Vuonna 2017 yhdistyksen toimintaa lähti yritysliikuntapalveluiden ja liikunnallisen tyky-toiminnan kautta tukemaan seitsemän yritystä: Eaton, Kiosked, KONE, Kojamo (ent. VVO), MPS, R-Kioski ja Suomen Urheiluhierontakeskus. Uskomme tämän rahoitusmuodon tulevaisuudessa kasvavan konseptoidun liikuntapalvelupaketin ja myyntiprosessin myötä. Kaikkiaan noin henkilöä osallistui WAUn yritysliikuntatunteihin vuonna Näiden palveluiden tarjoamista jatketaan edelleen vuonna WAU ry:n myymien liikuntapalveluiden kirjo on laaja. Yhdistys kykenee työntekijöidensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa tarjoamaan liikuntapalveluita yksilö- ja ryhmätarpeisiin, sekä järjestämään suurenkin liikunnallisen tapahtuman yrityksen henkilökunnalle perheineen. Liikunnan tuoma hyöty myös työikäisille on kiistaton. Kuten lapsilla, myös aikuisilla liikunnan ja terveiden elämäntapojen oikea annostelu tuo lisää jaksamista työpäivään ja toimii omalta osaltaan entistä pidempien työurien ja työhyvinvoinnin mahdollistajana. Työnantajan tarjotessa työntekijöille liikuntapalveluita työntekijöiden sairauskulut ja -poissaolot vähenevät, ja työntekijöiden tyytyväisyys työpaikkaansa kohenee, samalla kun halu vaihtaa työnantajaa pienenee. Liikuntapalvelut WAU ry:n kautta hankittuna tarjoavat yrityksille mahdollisuuden yritysja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Lisäksi useissa yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että henkilökunnan ja johdon lapsia on jo WAU! -kerhoissa, mikä on paitsi helpottanut yhteistyötä yhdistyksemme ollessa jo ennestään tuttu, myös kannustanut jatkamaan yritysliikunnan markkinointia, kun konsepti on kerta toisensa jälkeen havaittu toimivaksi. Kyseessä onkin moninkertainen win-win -tilanne, jossa voittajia ovat yritykset, niiden henkilökunta ja johto, WAU! -kerhoihin pääsevät lapset, yhteiskunta sekä WAU ry. Kaikki yritysliikunnasta ja yrityksille järjestettävästä TYKY-toiminnasta saatavat varat käytetään WAU ry:n lasten ja nuorten maksuttoman kerhotoiminnan mahdollistamiseen.

69 Aikuisten ja koko perheen liikuntapalvelut WAU ry liikuttaa aikuisia myös yritysten ulkopuolella. Tätä toimintaa yhdistyksellä oli vuonna 2017 säännöllisesti Espoossa ja Mikkelissä, mutta sitä pyritään kasvattamaan yhtenä WAU ry:n rahoitusmuotona myös muille toiminta-alueillemme. Aikuisten säännöllisiä, maksullisia liikuntapalveluita järjestettiin kahvakuulan, taukojumpan jne. muodossa ja osallistujia oli yhteensä noin 750. Vuonna 2017 järjestimme suuren suosion saaneita koko perheen liikunnallisia WAUhtipäiviä kouluilla ja päiväkodeilla Kuopiossa, Mikkelissä ja Mäntsälässä yhteensä seitsemän kappaletta ja osallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä 565. Myös WAUhtipäivien järjestämistä tullaan jatkamaan vuonna Lisäksi järjestimme yhteistyössä Espoon Akilleksen kanssa suunnistuskouluja, Tampereella Oma Valinta -hankkeen kanssa tanssikerhoja yläkoululaisten välitunneille ja kuplafutisturnauksen kouluille sekä Raaseporin alueella erilaisia liikunnallisia

70 turnauksia ja lajikokeiluja. Myös maahanmuuttajien integroinnin avuksi alun perin suunniteltu FC Slimmit jatkoi toimintaansa Raaseporissa. Kaikkiaan WAU tavoitti aikuis- ja koko perheen liikunnan kautta vuonna 2017 yhteensä noin henkeä. Koulutustoiminta WAU ry:n yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä liikuntaa kouluihin ja muuttaa koulupäivien rakennetta liikunnallisempaan suuntaan. Tämän vuoksi lähdimme kehittämään myös koulujen henkilöstölle suunnattavaa koulutustoimintaa. Koulutusten tavoitteena on paitsi luoda yksi lisäkanava toimintamme rahoittamiseen, myös antaa käytännön eväitä aktiivisemman arjen järjestämisessä, jakaa hyviä käytäntöjä ja oppeja sekä jalkauttaa niitä yhä laajempaan käyttöön. Tavoitteena myös, että WAUn koulutuksista jäisi kaikille päällimmäisenä iloinen mieli ja ajatus siitä, että liikunnan lisääminen koulupäivän lomaan on oikeastikin helppoa. Koulutuksia tullaan kehittämään ja tarjontaa laajentamaan vuonna Tilinpäätös Vuoden 2017 kokonaiskulut olivat ,10 euroa, kun ne vuotta aikaisemmin olivat ,15 euroa. Vuoden 2017 tilipäätös oli ,83 euroa ylijäämäinen. Ylijäämäistä tulosta selittää WAUn historian mittavin hanke, Osallistuva ja liikunnallinen teatteri. Hankkeessa tuki maksetaan maksatushakemuksen perusteella

71 jälkikäteen kolmessa jaksossa, mistä johtuen WAUlla oli loppuvuonna 2017 kassavirtahaasteita. Haasteita helpottamaan yhdistys sai Tantti Oy:ltä lainan, jonka Tantti Oy muutti vuoden lopulla tukirahaksi. Tästä johtuen yhdistyksen tulos oli positiivinen. Tuloksella WAU ry pystyy pienentämään edellisten tilikausien tappioita. Kokonaiskustannukset jaettuna kerhokertojen määrällä, eli yhden kerhokerran kustannukset vuonna 2017 olivat 117,17 euroa, kun ne vuonna 2016 olivat 101,86 euroa. Kerhokerran kulut osallistujaa kohden vuonna 2017 olivat 8,53 euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 8,40 euroa. Vuoden 2017 yhden kerhokerran kustannukset ovat siis hieman kasvaneet verrattuna edellisvuoteen. Kuitenkin vielä vuonna 2010 yhden kerhokerran kustannukset olivat 126,18 euroa ja kerhokerran kustannukset osallistujaa kohden 13,05 euroa, vaikka WAU ry:llä ei tuolloin ollut muuta toimintaa kuin kerhot. Toisin sanoen samalla rahalla kyetään nyt tuottamaan jo paljon muutakin toimintaa. Näissä laskelmissa on otettu huomioon koko toiminnan kulut, eikä pelkästään kerho-ohjaukseen liittyviä kuluja. Kerhojen lisäksi samalla rahalla on siis laskennallisesti katettu kaikki muukin toiminta. Taloudelliset haasteet WAU ry:n toiminnan suurimmat riskit kohdistuvat taloustilanteeseen. Koska yhdistyksellä ei ole juurikaan omaisuutta, kerätään kaikki käyttömenot erilaisina tukina ja lahjoituksina. Suurin haaste on päätoimisten työntekijöiden palkkojen kattaminen loma-aikoina henkilöstön määrän kasvaessa. Tähän pyritään vastaamaan yritysliikunnasta sekä koulutustoiminnasta saatavalla rahoituksella ja paikallisella tuella. Suurin osa kerhotoiminnan ohjauskustannuksista saadaan katettua kuntien kanssa solmituilla yhteistyösopimuksilla. Kunnan rahoituksen lisäksi jokainen kerho tarvitsee n. 200 euroa ulkopuolista rahoitusta kattaakseen koko lukuvuoden ohjauskustannukset. Vuoden 2018 aikana tätä ulkopuolista rahoitusta pyritään edelleen hakemaan paikallisilta toimijoilta 200-klubin kautta.

72 Kuva: Vuoden 2017 toiminnan kulurakenne. Suurin osa WAU ry:n kuluista muodostuu henkilöstökustannuksista. Ohjaajien vastuuvakuutukset ja osallistujien tapaturmavakuutukset ovat henkilökustannusten lisäksi ainoita aktiivitoiminnasta aiheutuvia suoria kustannuksia. Tilat ja välineet on saatu kouluilta veloituksetta käyttöön. Lisäksi menoja syntyy erilaisista hallinnollisista ja toimistoihin liittyvistä asioista sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Muut kulut koostuvat mm. toimistokuluista, markkinointikuluista, puhelin- ja IT-kuluista, yritysliikuntatarvikkeista, lasten tapaturmavakuutuksista, ohjaajien vastuuvakuutuksista, varaston irtaimistovakuutuksesta sekä koulutuskustannuksista. Tarkemmat tiedot vuoden 2017 talousnumeroista löytyvät jäljempänä. Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta 2017 Sekä osallistujakertojen että kerhokertojen kokonaismäärää lukuvuosina tarkastelemalla näimme aiemmin miten WAU ry:n toiminta on säännöllisesti kasvanut. Tähän mennessä olemme tuoneet reilusti yli tuntia lisää liikettä Suomen lasten ja nuorten elämään. Vuoden 2017 aikana toimintamme tavoitti yli lasta ja nuorta, ja aikuisia yritys- sekä aikuisliikunnan kautta yhteensä lähes Välituntitoiminta lisää suosiotaan vuosi vuodelta. Toimintaa on onnistuttu tehostamaan käyttäen olemassa olevia resursseja tehokkaammin hyväksi. Tietämys toiminnastamme on kasvanut koko ajan, mistä kertovat kuntaedustajien, yritysten, järjestöjen, koulujen, vanhempainyhdistysten ja muiden toimijoiden omaehtoiset yhteydenotot WAU ry:n suuntaan, WAU ry:n Facebook-sivun, Instagram- ja Twitter-tilien seuraajien kasvava määrä ja nettisivujen kävijämäärä.

73 WAU ry:n toimintaa on myös päästy verkostoitumisen kautta esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa sekä perinteisen ja sosiaalisen median kautta, ja täten tietoisuus yhdistyksestämme ja toiminnastamme on levinnyt. Toiminnallisia, laajempia yhteistyömuotoja eri kumppanien kanssa pääsimme kasvattamaan osallistumalla aiempaa laajemmin mm. alueellisiin Liikkuva koulu -seminaareihin. Näihin toimintatapoihin on kuitenkin panostettava yhä enenevässä määrin. Alueellisella tasolla kampanjat, seminaarit ja hankkeet toiminevat jatkossakin hyvänä yhteistyömuotona. WAU jatkoi jo vuonna 2011 käynnistämäänsä leiritoimintaa, josta osa kyettiin pitämään maksuttomana. Saimme loma-ajan toiminnastamme paljon positiivista palautetta, mutta toistaiseksi leirejä ei ole kyetty järjestämään jokaisella WAU ry:n toimintapaikkakunnalla. Kun saamme virtaviivaistettua loma-ajan toiminnan etukäteissuunnittelun sekä lisättyä ja aikaistettua sen markkinointia, uskomme leirien ja loma-ajan muun toiminnan suosion kasvavan entisestään. Toisaalta on myös perusteltua pohtia onko loma-ajan toiminnan järjestäminen jokaisella WAU! -paikkakunnalla tarpeen. Organisaatio on WAU ry:n perustamisvuodesta 2009 lähtien kasvanut tasaiseen tahtiin ja sen rakennetta on tarvittaessa muokattu. On selvää, että organisaation suuruutta, mallia ja toimintatapaa joudutaan jatkossakin muokkaamaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. WAU ry:n varainhankinta noudatti myös vuonna 2017 tuttua malliaan. Yritys- ja aikuisliikunnan kautta saatavaa rahoitusta sekä sponsoroinnilla ja markkinointiyhteistyöllä sekä 200-klubin kautta saatavaa rahoitusta kyettiin ylläpitämään. Yhdistyksen perustamisesta saakka käytössä ollut, varainhankinnasta kertovassa osiossa tarkemmin kuvailtu, hyväksi havaittu public-private -malli toimi edelleen varainhankinnan ohjenuorana. Vuosi 2018 on WAU ry:n 10. toimintavuosi, jota tulemme juhlistamaan erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Vuoden 2018 toimintasuunnitelma löytyy WAU ry:n nettisivujen materiaalipankista.

74 WAU ry 73 Y-tunnus TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan tuotot , ,04 Kulut Henkilöstökulut , ,14 Muut kulut , , , ,15 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,11 Varainhankinta Muut varainhankinnan tuotot , ,44 Muut varainhankinnan kulut , , , ,02 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 1,92 0,94 Kulut , , , ,55 Tilikauden yli-/alijäämä , ,64

75 WAU ry 74 Y-tunnus TASE Vastaavaa VAIHTUVAT VASTAAVAT Myyntisaamiset Myyntisaamiset , ,40 Muut saamiset Muut saamiset , ,11 Vuokravakuudet 525,00 525, , ,11 Siirtosaamiset Siirtosaamiset 2 350, , , ,80 Rahat ja pankkisaamiset 2 458, ,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , ,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,61 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,89 Ostovelat , ,19 Muut velat , ,99 Siirtovelat , ,30 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,76

76 LIITETIEDOT 75 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet WAU ry:n tilinpäätös tilikaudelta on laadittu asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksistä esitettävistä tiedoista säädettyjen 2 ja 3 lukujen pienyrityssäännöstöä noudattaen. Yhtiön arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat PMA 3:1 2 ja 3 mukaiset, jonka vuoksi näistä ei esitetä erillisiä liitetietoja. WAU ry:n tuloslaskelma pitää sisällään toiminnasta aiheutuneet tulot ja menot sekä yli-/alijäämän, joka siirretään edellisien tilikausien yli-/alijäämään. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Yhdistyksen kokonaistuotot ja -kulut Tuotot , ,42 Kulut , ,06 Yli-/alijäämä , ,64 Varsinaisen toiminnan tuotot Korvaukset valtiolta ja kunnilta , ,91 Leirimaksut , ,53 Aikuisliikunta , ,70 Välkkäri , ,00 Leirien ohjauspalvelut 1 000,00 0,00 Yritysliikuntatapahtumat , ,32 Kannatusmaksut , ,58 Muut avustukset , ,00 Varsinaisen toiminnan tuotot , ,04 Varainhankinnan tuotot Varainhankinnan muut tuotot , ,00 Sponsorointi , ,79 Kannatusmaksut 7 130, ,00 Rahankeräysluvan alaiset lahjoitukset , ,65 Varainhankinnan tuotot yhteensä , ,44 Varainhankinnan kulut Muut varainhankinnan kulut , ,42 Varainhankinnan kulut yhteensä , ,42 Wau ry on tilikauden 2012 aikana solminut Tantti Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen perusteella Wau ry:n velat ( ,00 ) Tantti Oy:lle on kuitattu. Veloista on esitetty tilikauden varainhankinnan muissa tuotoissa ja saaduissa ennakoissa, tukena vuodelle 2018.

77 76 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kokopäiväinen henkilöstö keskimäärin tilikaudella Henkilöstö keskimäärin, osa-aikaiset työsuhteet huomioiden Osa-aikaikaisia työntekijöitä tilikaudella Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,54 Palkkatuki 1 941, ,64 Eläkekulut , ,86 Muut henkilösivukulut , , , ,14 Taseen liitetiedot Oma pääoma Voitto (tappio) edellisiltä tilikausilta , ,97 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,64 Oma pääoma yhteensä , ,61 Siirtovelat Palkkavelat ,00 218,00 Palkkavelkojen sivukulut 3 773,27 49,18 Lomapalkkavelat , ,50 Lomapalkkojen sos.kulut , ,87 Tilikauden lakisääteiset henkilösivkulut , , , ,30 Velat ja vastuut Toimiston vuokravastuu, 3 kk 525,00 525,00

78 77 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä Revico Grant Thornton Oy Tilintarkastusyhteisö Joakim Rehn

79

80

81

82 Lähteet ja viittaukset Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Liikkuva keho, tehokkaat aivot liikkumisen merkityksestä oppimiselle (Heidi Syväoja, nettiartikkeli 2016) e-syvaoja/ Lasten liike iltapäivä (Olympiakomitea) Liikkuva koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu tutkimuksen tuloksia (LIKES, Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen, Jouni Kallio) _4s.pdf Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti Liikkuva koulu tuo peruskouluihin viihtyvyyttä ja työrauhaa (Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote ) ta-ja-tyorauhaa Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan unta_2103.pdf Mikä nuorta liikuttaa? Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi (Susanna Takalo, väitöskirja 2016) Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Muutoksia Liikkuvissa kouluissa Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina (LIKES, Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen, Kaarlo Laine) ssa_kouluissa_tiivistelma.pdf

83 Opetussuunnitelman ydinasiat /perusopetus_nyt Palvelukseen astuvien nuorten miesten fyysinen kunto seen_astuvien_nuorten_miesten_fyysinen_kunto_tilastot_1975_2009.pdf?mod=ajper ES Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto ang=fi Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista (THL 2016 Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas, Aino Lappi, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Ari Hautakoski, Elina Pekkarinen, Mika Gissler) Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time with Cognitive Functions in School-Aged Children (Heidi Syväoja, väitöskirja 2014) ja saman tiivistelmä THL:n lihavuusohjelman seurantaindikaattorit THL: Hyvinvointi- ja terveyserot uus-ja-kustannukset THL: Syrjäytyminen ja syrjäytymisen riskitekijät tyminen-ja-syrjaytymisen-riskitekijat Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät Uusi opetussuunnitelma sekä liikunnan osalta

84 Väitöskirja Happohirviöistä maagereihin välituntitoiminnasta virtaa luokkatyöskentelyyn? WAU ry:n nettisivut WAU ry:n Facebook-sivut WAU ry:n Instagram-tili WAU ry:n Twitter-tili WAU ry:n aikuisliikunnan Facebook-sivut Liikkumaan.fi -nettisivut Liikkumaan.fi:n Facebook-sivut

85 Taulukot ja kaaviot Kevään 2017 kerhotoiminta. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä: Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt kerhokerrat Osallistujakerrat Akaa* Espoo Eura* Helsinki Hollola Juupajoki Kangasala Kauniainen Kerava Kirkkonummi Korsnäs Kruunupyy Kuopio Lahti-Nastola Lappeenranta Lohja Loimaa Maalahti Mikkeli Mustasaari Orimattila Orivesi Oulu Padasjoki Pedersöre

86 Pietarsaari Porvoo Raahe Raasepori Reisjärvi Rovaniemi Salo Sauvo* Savitaipale Siuntio* Sodankylä Taipalsaari Tampere Tuusula Vantaa Vihti Vöyri Ylitornio Yhteensä WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2017 välillä:

87 WAU!-kerhojen määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2017 välillä: Syksyn 2017 kerhotoiminta. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä: Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt kerhokerrat Osallistujakerrat Akaa Espoo Eura Helsinki Hollola Juupajoki Kangasala Kerava Kirkkonummi Korsnäs Kuopio Lahti-Nastola Lappeenranta Lohja Loimaa

88 Maalahti Mikkeli Mustasaari Oulu Padasjoki Pedersöre Pietarsaari Porvoo Raahe Raasepori Rovaniemi Salo Savitaipale Siilinjärvi* Taipalsaari Tampere Tuusula Uusikaupunki* Vantaa Vihti Vöyri Ylitornio Yhteensä Koko WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2017 välillä:

89 WAU! -kerhojen määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2017 välillä: WAU! -kerhojen osallistujakertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2017 välillä:

90 Kerhokertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2017 välillä: WAU ry:n järjestämä loma-ajan toiminta vuonna 2017: Hiihtoloma Kesäkuu ja helatorstaiviikko Elokuu Syysloma Joululoma ja loppiainen Yhteensä osallistujia Espoo Kangasala Kerava Kuopio Lohja Maalahti 5 5

91 Mustasaari 5 5 Oulu 5 5 Raahe Raasepori Rovaniemi Salo Vantaa Yhteensä osallistujia WAU ry:n loma-ajan toimintaan osallistuneiden määrän kehittyminen vuosien 2011 ja 2017 välillä: Välituntitoiminta keväällä Uudet paikkakunnat on merkitty tähdellä: Kouluja Kerhoja Välkkäkerrat Osallistujakerrat Koulutuskerrat Akaa* Espoo Helsinki Hollola Kangasala Kirkkonummi* Kuopio

92 Kärkölä Lahti-Nastola Lappeenranta Lohja Mikkeli Mustasaari* Orivesi Oulu* Porvoo* Rovaniemi Savitaipale Tuusula Vantaa Yhteensä Syksyn 2017 välituntitoiminta. Uudet paikkakunnat on merkitty tähdellä: Kouluja Kerhoja Välkkäkerrat Osallistujakerrat Koulutuskerrat Akaa Espoo Helsinki Hollola Kangasala Kirkkonummi Kuopio Kärkölä Lahti-Nastola Lohja Mikkeli Mustasaari Orivesi

93 Salo* Savitaipale Siuntio* Tuusula Vantaa Yhteensä Välituntikerhokertojen määrän kehittyminen vuosina : Välituntikerhojen määrän kehitys vuosina :

94 Henkilöstö keskimäärin osa-aikaiset työsuhteet huomioiden vuosina :